1924-03-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
X A P A S S IBtoMfaa mmaUäaen tydrlestSzi Sänenkaaftttaja. 006»- «yj SodbnryMa, Ont, joka tiistai, torstai ja laoantai. ONNI SAAEI S. G. NEIL Vastaaya Toinutnsapolainen V A P A U S ( L i b e r t y ) , ^ . The only'oTKaa of Finnish Worker8 in Canada- Pub- Bflhed In Sadbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and Saturday. ... • : - " ^ •• • Adrertising rates 40e per col. Ineh. Minimnm chajÄC for «injde inscrtion 75c Disconnton «tandinjr advertise- » e n t The Vapans i s the best adrertisinic medium among the Finnish People in Canada. Vapauden Itonttori ja toimitus on: Liberty Bnildins; Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box €9, Sndbury. •OnL-. • ' - TILAUSHINNAT: • • , • Canadaan yksi tk. 14.00, puoli vk. 12.26. kolme kk. '^'^YJdysvaltoihin'ja Suomeen, yksi rln, $5.60, puoli rk. 13.00 ja kolme kk.»1.75. Tilauksia, joita e i »euraa rpha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja laoan-tain lehteen torstaina kello 8. Jos ette milloin tahansa «aä rastaasta ensimaiseen kirjeeseenne. kiriottnkaa..audelJcen liikkeenhoitajan fleT- •oonallisella nimellä. . ' . •; . - • . J . V. .K:ANNM<yrO..T,tnckeenhnit8ia. Keeifltered at 't?ip Vo-ii Office pepartjaent, Ottawa, B« secon** cla«« matter. oRtohallitukseii vdkakysymys P'ivan u u t ' " ^ ovat Jcertoneet piakkoin alettavista ne^votfel-ii^fa Enslannin ja Venäjän neuvostolialli-fuksen vHliMä, Näissä neuvotteluissa, j o i s s a epäilemät-t » Aullaan kohtaamaan vakavia varkcuksia, tulee kaik-lt' 6n pnlmalliRimpana asiana olemaan kysymys Venäjän veloista Englannille, joiden perimistä Englannin porvaristo o n kaiken a i k a a painostanut Uusien lainojen järjestäminen.Venlalle j> muiden Kyaymysten,ratkaiseminen riippuu siitä, mitenkä velkajutussa läpäis- :. tään. . ' • Kiiinkn «»'nircksi sitten Venäjän velka Englannille noj»w«'' ia mifH seikkoja liittyy Venäjän uusien luotto- .:S»ih»«iden järiestämiseen? Kun Venäjä vuonna 1917 laMcautti valtiovelkojensa koron makaamisen, nousivat sen velat 925 {)untaan. Tähän t i i l i v n l lisäksi liittolaisvaltain sodan aikana Venäjälle mvontäniät etimnafceut jotka kohoavat"800 miljoonaan puntaan. Englantilaiset kapitalistit pitävät 'näiden velkojen tunnustamista ja suorittamista sinä^eli-toja, jonka perusteella^ he yasta haluavat puhua uuden 'luoton järjestämisestä Venäjälle. Erään huomattavan englantilaisen liikemiehen lausunnon mukaai^ JEnglannin liikemaailma kyllä toivoo luoton palautta- * mistä Venaiällcmuttn se tnnahtuu heidän vaatinjus-fensamtikafin vain tsaarinaikuisten'; velkojen' hyvittä- . nrf?pn .pcAja^Ua. EnijlafrtilniBet, ^ejittyät, jett^ Jop he naavat rflhansa taknisinj n|jn, voivat ^he aitfaa ne jälleen takaisin Venägälle -kauppaluoton muodossa taij »nfi''V''t8em^]llä uysla' venäläisiä .vnltinD,nD«»reita/^^ tämäkin tapr>9)tuM ainoastaan sillä ehdolla, että rahat knv>e»ääneniorlänHläisten tuotteiden ostamiseen. Enp- 'lantilaJsten iHkemiesten mieWa "*^'on s^qria Jceliittymisefi meÄidollisuuksia,!joista .Englanti neuvostohallitulcselle 'an;ietun tunnustuksen kautta •voi'hvotYS aika»?6mmin kuin monet-muut maat -Eng. lännin' ja/ Venäjän välillä hai^otetaankin. j amiressa mittakaavassa. Ede9sä olevat neavottelut tu-' levät fähtäämään avattujen kauppasuhteiden yhä edelleen laajentamiseen ja varmentamiseen; kummaltakin puolen. ,, , LuolckakerFOstumat Kapitalismi e i olisi kapitalismia, ellei «puhdasta» proletariaattia ympäröisi joukko tavattoman kirjavia vnHmUölbja proletaarista puoUprolelaariin (sellaiseen, joka puolittain h a n k k i i e|atiiksensa tvöVoiman mvvn-nillä), puoliproletaarista pikkutalonpoikaan (ja pikku-klisityolniseen,- pikkuisäntään yleensä),, pikkutalonpo- 'jaiBta keskivarakkaaseen j.n .e., ellei itsensä proletariaatin keskuudessa olisi jakautumista enemmän tai viBiem-fpf^ n kehittvneisiin kerroksiin, maakunnallisiin, ammat i l l i s i i n , toisinaan uskonnollisiin j.n.e. jakautumisiin. J a kaikesta tästä johtuu ehdottomasti välttämättömyys, ja ehdoton välttämättömyys,'proletariaatin etujoukoille, sen tietoiselle o s a l l e , turvautua'^luoyimiseen, sovitteluun, kompromisserhin eri proletaariryhipieny työläi||en j a pikkuisäntien eri puolueitten kanssa. Koko juttu on siinä, että «sataan sovelluttaa tätä taktiikkaa kohottaakseen eikä alentaakseen 'proletaaijisen tietoisuuden, vai-; lai&umouksellisuuden, taisteluun^^ja vqittoon kykeneväi-eyyden yleistä tasoa. — Ijcnin/' uniot ovaf^ nain ollen katsoneet^ eduljisemmdcsi perustaa työläisille omia paakkUaitoksia. Kuinka suurta huomiota ja kannatusta näzna saavat osakseen osoittaa m. m. se, että kuo naisten pututyön-tekijain kaiKainvälisen järjestön eräitten muitten puku-työläisten järjestöjen kanssa perustama panldcilaitos avattiin äSiketläin New Yorkissa, kävi pankkihuoneistos-sa sen ensimmäisenä aukiolopäivänä n. ifiOO henkeä, Päivän kuluerä avattiin padcJssa 400 säästö- j a 2Q0 liiketiliä, joille yhteensä uUeteitiin n. 600,000 dollaria. Lukuisia onnentoivotuksia ji tervehdyksiä saapui eri puolilta maata. . ^ ' Työväen rahalaitosten ennustetaan saavan Amerikas-sg lähi vuosina huomattavan vaikutuksen työväenliikkeen taloudellisena tukena. Parlamentin sana tuotannossa Valtiolaitos ja tuotannollinen eläni kapitalistisessa yhteiskunnassa kuuluvat niin läheisesti toisiinsa, että niiden välille' ei voida suinkaan «vetää mitään suoraviivaista rajaa. Mitä pitemmälle porvarillinen yhteiskunta kehhtyy, sitä enemmän nämä yhteiskunnan eri puolet punoutuvat tobiinsa. Valtion toiminta saattaa ilmetä mitä voimaldcaimmin tuotannollisessa elämässä ja tuotannollinen elämä (^ttaa.taas voimakkaita valtiollisia muotoja. • • * , - • ^ • Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä valtion taloudellisesta merkityksestä voidaan pitää margariinin myyntikiellon voimaan astumista »Canadassa. Margariinin valmistus on muodostanut voimaVkaan teollisuudenhaaran tässä maassa. Mutta nyt on tämä teollisuuden ala kokonaan tukahutettu viimeisessä parlamentissa hyväksytyn asetuksen kautta. Margariinin valmistajat ovat taistelleet ankarasti tuotantonsa puolesta, mutta parlamentti j a hallitus oli tällä kertaa' voimakkaampi kuin mainitun teollisuusalan kapitalistien voimat Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä seikasta, että parlamentti oli margariinitehtailijoille vihamielisten voimain, nimittäin voitehtailijain ja heidän liittolaistensa käsissä. Margariini rupesi pienentämään voin menekkiä suunnattomassa määrässä. Niinpä tilastojen mukaan kaupungeissa on myyty keskimäärin pauna margariinia jokaista voipaunaa kohti. Ja suhSeön ollut jat-kuvasti muuttumassa yhä epäedullisemmaksi voille. Voi-kapitalistit eivät voineet löydä alas margariinia taloudellisella eikä kaupallisella alalla. Mutta saatuaan parlamenttajri^a valtaa taakseen, antoivat he margariinille musertavan iskun, r Taistelu tietysti tulee näiden tuotannollisten voi-main kasken edelleenkin jatkumaan, mutta tämän taistelun ratkaisevimmat otteet saamme me nähdä valtiollisella alalla. Kansat kauppatavarana ^Rfuutamat; yhdysvaltalaiset lehdet ovat ottaneet pu^ h<«nalaiseksi Länsi Intijm ostamisen Enpflannikä. Por-varil^ hdet pitävät kauppaa,hyvinkin mahdollisena huomioon ottaen sen, että imperialismivastainen Englannin työväenhallitus voisi olla hyvinä»" taipuvainen luovuttamaan Länsi Intian i Britannin hallituskomennosta ja toiseksi Englanti löytäiri sen kautta helpon keinon flotavelkojensa maksamiseksi Yhdysvalloille. ^ Amerikalaisten lehtien suunnitelmat ovat omiansa kuvaamaan sitä moraalittomuutta ja häikäilOTiättömyyt-tä, millä imperialistit kokonaisten kansakuntain kohtaloja katselevat Kansat ovat niille vain markkinatavaraa, joita myydään ja ostetaan mielensä mukaan. Tässäkin tapauksessa amerikalaisten «kansanvaltaisten» lehtien mielestä ei taryitsisi olleenkaan ottaa huomioon Intian asukkaiden mielipidettä haluavatko he tulla mvy-dylrai nahkoineen päivineen amerikalaisten imperialistien ikeen alaisuuteen. Sitä he varmasti eivät halua, sillä he pyrkivät irti Englannin mahtivallasta tullakseei^ oman kohtalonsa määrääjäksi, eikä suinkaan joutuakseen uuden sortovallan välikappaleeksi. Ennen aikaan myytiin kyllä yksityisiä ihmisiä ja kokonaisia kansakuntiakin orjuuteen, mutta tällaisteij marfckinain päi^ äl alkavat olla jo Tuurelta osalta luetut. Orjat ja sorretut eivät Ole turhaan kapinan^lip-puun tarttuneet. Työläisten pänPcOaitokset Kuta voimakkaimmiksi työväen järjestöt kehittyvät, - sitä monipuolisemmiksi niiden tehtävät käyvät, tai oikeastaan sitä moninaisimpiin tehtäviin ne voivat, antau-tau. Niin kauan kuin työväen uniot ovat pienet, on unioiden toiminta sangen yksipuolista ja välttämättä pientä napertelua. Mutta suuret uniot jout^at tekemi siin suurten asioiden kanssa, käymään suuria taisteluja. Pikkulukuisesti järjesitynyt työväestö ei voi myöskääq ^^iuomatta^•a^^nassa-määrässäpolitikoidaT' Mutta köyhälistön suuren yatribllisen puolueen on lakkaamatta käytävä laajakantoisia taisteluja; Kuta suuremmaksi koko- 'naisuudessaan työväenliike kehittyy, sitä enempi niille tehtäviä lankee: ' " —— , i Viime aikoina ovat. työläisten ammattiuniot alkaneet perustel la itselleen pankkilaitoksia Yhdysvalbissa, katsoen ne edulliileksi järj^tötoiminlansa ja , taistelui densa: t u k e m i s i a . Työväen järjestöt ovat harjotta-lieet: suurta liikettä porvarillisten pankkilaitosten kans^ sa, tehden siten lihavia voittoja pankkiireille- Monet kaivosyhtiöiden komtooireista. Kaivosherrain valtiomies Ontarion nykyinen kaivosmimsteri McCrea ei ole. kaivosministeri ainoastaan tämän toimen yleisessä mep! kityksessä, vaan hän ottaa virkateJhtävänsä ennen kaikkea midiehä, joka ei voi hetkeksikään unohtaa valvo vansa kaivosyhtiöiden etuja ja tarkotusperiä. Hänen hallinnollisia tehtäviään kannustaa yksi ainoa käsky: Mitenkä saada Ontarion nikkeli-, hopea- ja kultakaivokset suurempia voittoja "tuottavalle pohjalle, ja milloin hän pitää julkisia puheita, saamme me kuulla yhä uu delleen ja uudelleen seuraavan rullan: «Minun politiikkanani on saada kaivosteollisuus niin turvalliselle pohjalle kuin mikä tahansa teollisäus olla saattaa, niin että kaivosteollisuus saavuttaisi entistä suurempaa luottamusta j a tekisi pääomain tiSiän teollisuuteen sijottamisen niin turvalliseksi j a voittoa tuot-tanraksi kum mahdollista. Tämä teollisuus tarvitsee ennen kaikkea lisää Hollingereja, yhä enemmän tällaisia suuria tuotantolaitoksia. Sitä -varten tarvitaan enemmän pääomaa. Viime aikoina onkin kaivoslupien hankinta suuresti lisääntynyt, johtuen hallituksen luotta-. sano-istö muksen lisääntymisestä.» McCrean viimesyksyisessä vaalitaistelussa oli kaikille selvää, että tämä mies pyrki virkaansa suorastaan kaivosyhtiöidenTasiamidienä ja va;^masti niiden rahastamana. Hän ei ole tuihaan kotoisin nikkelitrustin |}ää-kaupungista ja jos hallituskoneistossa vielä McCrean virkaanastuessa oli jotakin täydentämistä^ niin on M{> Crea muuttanut Ontarion kaivosdepartementin; toimistoksi, johonka noyrit kulkevat suoraan ja peittelemättä (Ennen auorta sotaa luotti kansa suuressa jsäärässä porvarilliseen sanomalehdistöön. Sitä pidettiin" i^ih-: tuna joka' leiotti valtavaa valoa. Tao valo kuitenkin näytti himmentyneen sodan syttjTnisen jälkeen, jolle seikalle voi löytää selityksen eräästä valtiosihteerin viraston. julistuksesta jossa sanotaan: Sanomalehdistön ja valtion välinen suhde sai uuden käänteen heinäkuulla v. 1Ö15. >.l-loin erään-neuvottelun jälkeen sanomalehtien edustajien kanssa pantiin täytäntöön eräs säädös ja valittiin sensuuri sanomalehdille. Tämän säädöksen'mukaan lupautuivat sanomalehdet menettelyyn joka merkitsi samaa kuin painovapauden tappamista. Tästä sanoo J. H. Wood3, Gal-gary'\ Heraldin toimittaja puhuessaan Canadian Press Associotionin kokouksessa v. 1918, seuraavaa: •cMe olemme tehneet parhaamme tukeaksemme hallitusta Qoudattaes-sanime rajotuksia, uevlttäesaämme niin paljon kuin mahdollista politiikassa ilmeneviä katkeruuksia, kas-vattaessamme kansassa lujempaa yh-tenäisyy^ n henkeä ja pyrkiessämme avustamaan kaikkia niitä toi menpiteitä'joiden tehtäVä on edistää rintainalla sekä kotona olevien ihmisten" hyvinvointia. Tämän toimenpiteen kautta olemmekin saaneet .puoleJlemme ennenkuuluinatto-man määrän hallituksen toimissa sekä niiden ulkopuolella olevien miesten ja naisten luottamuksen — joka luottamus ilmene; tuntuvasti i l - motuksissa jotka ohjaavat yleistä mieljpidettä yhtä paljön^kuin~käu-pftseyat myytäviä tuotteita, ja kuvastuu vieläkin -paremmin niiden ihmisten • siditeesta toimitusosastoomme jotka pyrkivät ohjaa;maah. maatamme ja kuningaskuntaamme' suuren sodan kärsimyksien ja vaarojen lävitse.» Canadan kansa on lukenut kuinka Hanskassa hallitus kontrolleerasi sanomalehtiä; ja käytti uutisia ainoana jilmotUskeinoAaan. Kuinka useat huomatummat ranskalaiset päiväleh-det saivat määrätyn summan rahaa eräiden uutisten painamisestar Mutta sanomal^tien kontrolli hallituksen taholta oli jotain ' uutta Canadassa ja ohjasi sitä Canadian Press Association. / • Tähän yhdistykseen kuuluu suurin osa porvarillisista sanomaleJhdis-tä Canadassa ja on se jaettu kolmeen eri osastoon, nim. (1) päivä-lehdet, (2) viikkottaineh osasto, (3) kauppaosasto. Päivälehtiosasto on tärkein^ ja Canadian Ptesä, Limited on näiden johdon alaisena j a säihköt^ tää uutisia eri lehdille josta tehtävästä hallitus; Ottavassa on luovuttanut sille $50,000. . iSenkin jälkeen kun ankarammat sodanaikaiset säädäk^et menivät pois voimasta antoi Ottawan kabinetti määräyksen että postimestarilla oli oikeus pidättää sekä estää leviämästä Canadassa jokaisen sellaisen leb-den tai kuukausijulkaisun joka sisältää tai on sisältänyt kirjotuksi», kirjeitä,, uutisia tai muita tiedonantoja suorasti tai eipäsuorasti - nykyisestä sodan tilanteesta tai sen syistä. Täten huomaamme että sodan aikaansaama välttämättömyys, pakotti hallituksen käyttämään sanomalehdistöä 'militaristisen propagandan palvelukseen. Yksi vakavaluon toinen seuraus militarististen uutisten kontrollista oli että lakattiin lUottamas- |;a sanomalehdistöön. Sellaisia uutisia lähetettiin jotka' jälkeenpäin huomattiin olevan - kokonaan valheellisia ja harhaanjohtavia. Sanomalehdistö, ankaran sensuurin alaisena, jatkoi nmden Tiropagandauutisten julkaisemista kunnes lukijat käänsivät selkänsä sen valheille ja ristiriitaisuuksille. Kansa pian huomasi, että rappeutunut sanomalehdistö sai palkkioita suurien tulojen muodossa, jotka virtasivat hallitukselta joka maksoi. puolta enemmän kuin tavalliset ilmottajat. Se näki myös miten Canadian Press Limited — voimakas sanomalehtien omistajien liitto —sai haltuunsa hallituksen ihnottamistyön ja «itten antoi niiden levityksen vain sellaisten lehteen käsiin, jotka olivat ehdottomasti lojaalisia hallitukselle joka maksoi ilraotuksista. Sodan loputtua ei ollut"enään olemassa mitään järkiperäistä syytä jatkaa yhteytfä-haili-tuksen ja sanomalehdistön välillä, mutta hallitus joka* oli kontroUee-rannut uutisten levitystä sota-aikana ei tahtonut/ niin vaan • luovuttaa valtaansa rauhankaan mkana, Vi- Brittiläjgen työväenptiolueen vaiheet evat vakuuttavia todisteita «itä että sanomaleMistö on poliittisten juonittelijoitten-käsissä, samoin kun se oli militaristisien joihtajien' käsissä sodan aScana.^' Käsitellessä p^erin korkeaa hintaa puhuu cThe London Advertiser> hallituksen kontrollista sanomalehtiin nähden seuraavalla tavalla: <SiiHä tavalla subtautuu hallitus sanomalehtiin. Ne ovat tarkempien määrysten ja silmälläpidon alaisena siihen nähden mitä niiden tulee julaista. ja miten niiden tulee johtaa liikettään kuin on mikään muu liike Canadassa. Ei ole ainoastaan lukemattomia asioita joita ne eivät saa julaista mutta niiden täytyy sen lisäksi pitää jalassa kansalta että asioita on olemassa joita ei saa julaista. Matta pääUepäät-teeksi vielä se Canadan metropoliit-tinen sanomaleihdistö joka muodostaa uutisten levitystä varten -perustetun jiödistyksen nimeltä Canadian Press Limited suostui ottamaan vastaan lahjuksia |50,000' arvosta jonka jälkeen hallit^ on pitänyt sano- •malehtiä kuin potkupalloa. Kun sanomalehtien omistajat, paperin hinnan yhä kohotessa, ovat menneet kabinetin jäsenten puäieille ön heille huomautettu, että hallitus on osakkaana sanomalehtiliikkeessä ($50,000 edestä) ja että'^ olisi parasta alistua paperin valmistajien jdhdonmukaisiin vaatimuksiin.» 'London Adivertiser-lehden lausunto siitä että sanomalehdistö ön hallituksen koUtrollin jäisenä tuli todettua silloisen Canadian Press Limitedin presidentin, E. F. Slackin lausunnosta hänen ollessaan todistajana Canadan kuninkaallisen ko-missionin istunnossa lokakuun 28 p. 1916, kun häh ipyönsi että Canadan sanomalehdistö ei anna kansalle oikeita tietoja Austraalian yleisäänestyksestä. Toinen räikeä tapaus, oli se kun pastori Ben Spen-ce Dominion AlUancin sihteeri raahattiin oikeuden eteen sen johdosta että häii oli julaissut cThe Parasite» nimisen kirjan jonka oli kirjottanut Arthur Mills^ja-joka-tuomitsi vii-nanmyynnin canadalaisilla sotilasleireillä Englannissa samalla :kun se kiellettiin Canadassa. - -Sanomalehdistö syytti anakarasti Spencea epä-ilojaJilisuudesta, kuten se hänen me-jiettelyään nimitti. Kuitenldn olivat sanomalehdet samana aikana saaneet erään> yksityisen kiertokirjasen päivätty toukokuun.5 p. 1917, jossa sanotaan: cThe Parasite»-kirjasta että sen «sivuilla paljastettiin, eräitä' vakavanluontoisia paikallisia oio-sufateita jotka' tarvitsevat parannusta. Canadan kansalla ei kuitenkaan ole voimaa eikä sananvaltaa tässä suhteessa eikä tämän kirjan levittäminen ol^si 'tuottanut kenelläkään hyötyä.» On olemassa vielä eräs •todiste siitä.'miten uutisia vääristettiin vuoden 1917 . vaaleissa.' Niiden aikana piti tunnettu Allan Aylea-worth tärkeän puheen Torontossa. Ei mitään'riittävää selostusta tästä putieesta' julaistu missään lehdissä "itäänpäin Torontosta; Tämä on käsi. tettävää kun muistaa että Ayles-worth tuomitsi pulheessaan hallitusta. dysyaltp puolelta rallinen propaganda jatkuu tähän päivään ^saakka,' eivätkä.sanomalehdet tee.'mitään suojellakseen kansaa harhaan johtavalta; - propagandalta. Siitä,on kulunut jo pitemmän aikaa, k«n allekirjoittanut viimeksi pakisi Vapauden palstoilla^ Yhdysvaltain puoleisista asioista. Monenmoisia asiankäänteitä on sen jälkeen tapahtunut magman menossa, m.tn; järjestölliset suhteet niin Yhdysvalloissa kuin kaikkialla muuallakirt ^selvenneet sikäli kuin Kommunistiseen Kansainväliseen suhtautuminen' on kysymyksessä. Ja sehän se onkin ollut viime vuosien pääkysymyksiä työläisten keskuudessa, sillä siitähän sandmaltoman suuresti riippuu maailman vallankuinouksen joutuisa eteneminen tai sitte sen hitaus. Entiset Yhdysvaltain kirjeeni Vapauden palstoilla juuri siitä syystä pyrkivätkin käsittelemään näitä silloin järjestöllisiä sekavia suhteita mainittuun asiaan. Mutta nyt ovat nuo asiat täysin selviytyneet; nyt ovat naamarit poistettu ja vedetty selväl-laiset rajaviivat eri järjestöjen suhteista maailman vallankumouksen kysymyksiin ja ^yö§kin Kommunistiseen Kansainväliseen. : 'Silloin kun viime kirjeitäni Va-pa\ iteen kirjotin noin pari vuotta sitte oli vielä melkoisen voimakas käsitys täällä toverien keskuudessa, että LWiW. tulee suhtautumaan asettunut. m?tä mustimpien taantä- .mukseUisten jäijestöjen Siitä syystä huomattava määrä 'entisiä I..W. Wm jäseniä on-inopunut mainitusta liitosta ja liittynyt' maailman vallankomoustd-edistäviin Järjestöihin. Stiomalaistenkin k e ^ n - dessa >ji tapahtunut siten. Melkoisen huomattava joukko entisää I.W^W:n jäseniä työskentelee nykyään S. S. Järjestössä ja sen kautta Workers-puolueessa. Mutta jokunen LW.W-n' kannattaja, joka aikaisemmin ianoi-tui kommunistisiin oppefhin, ön palannut takaisin tuohon kellaituUfee-seen järjestöön. Nämäkin >>yerit olisivat tietysti 'pysyneet mukina, jos vallankumonkaellinen liike olisi riemumarssissa kulkenut eteenpäin. Mutta kun se toistaiseksi pysähtyi vallankumoukseen, niin nämä toverit kadottivat luottamuksensa: siihen. Se itseasiassa on riittävä todistus siitä, etteivät he koskaan ole täydellisesti sulauttmeet kommunistisiin aatteisiin. Voitonhetikellä ja - silloin, kun kaikki on myötäistä, voi kuka tahansa, olla; vallankumouksellinen. Mutta köyhälistön vallankumouksen tie ei aina voi olla suoraviivaista etenemistä ja kaikista vähimmin se voi olla ruusujen ja kukkasten päällä kulkemista. Tätä eivät nämä toverit ole koskaan selvällä tavalla käsittäneet ja siksi ensimäiset vastukset särkivät heidän luottamuksensa vallankumoukseen. He mieluummin muuttivat selfaiseen liikkeeseen, joka jo teoreettisestikin' on mahdoton mitään maailman vallankumousta eduttamaan. sekun ta^too edustaa ainoastaan pientä, osaa sorretuista ja kapitalismin riistämistä kan sanairieksista,. vieläpä sillä erikoisesti kerskuillenkin. ikuitehkin tämänlaisten luopioiden joukko on verrattain pieni. Sitävastoin kommunistiset opit- vallottavat yhä uusia jä uusia kannattajia ennen VanhoUisia olleiden työläisten riveissä. Ja siitä syystä onkin kommunistinen agitatsiöoni Yhdysvalloissa suunnattu etupäässä vanhoillisten työläisten voittamiseksi. • • - ; • • • •• • • •' • " Jotkut toverit siellä Canadassa voivat olla ; halukkaita tietämän, minkälaisessa asemassa ovat Yhdysvaltain suomalaiset .noskela^et, jotka käyttäen ..hyväkseen kapitalistien poliisivaltaa anastivat itselleen Raivaajan sen oikeilta omistajilta, S. S. Järjestön ^'äseniltä.» Tämä liike on, kuten edeltäkäsin jo oli helpipo arvata, _ menettänyt, melkein kaikki merkitykserisä. Ensi aluksi hajaannuksen jälkeen ei se joutanut mitään muuta tekemään kuin riehumaan "haalien anastushomr missä ja tekemään sekä-salaisia että julkisia ilmiantoja kommunisteista. Sitte myöhemmin se ei ole' suures-t tikaan ' joutanut muuhun kiinittää' huomiotaan kuin anastettujen haalien käsissään pitämiseen, ^iitä huolimatta yksi ja toinen haali alkaa nyt joutua vasaramarkkinoille. Niinpä esim. Clevelandin noskujen haali on nyt jo joutunut pankin haltuun. Samoin käynee piakkoin Warrenis-sa ja Ashtabulassa. • Hajaannuksen tapahtuessa noskut uskoivat, että kunhan he vain vaikka miten törkeitä keinoja käyttäen onnistuvat anastamaan itselleen suomalaisten työläisten 'rakentamat haalit, niin he tulevat pärjäämään poistiehensä ja pian menee"'ohi hajaannuksen 'tuottamat vauriot,' he jäävät yksinään tanssittamaan suomalaista työväkeä noskelaisbuden pii Iin mukaan. Mutta niin ei käynytkään. Vaikka he järjestjvät minkälaisia tilaisuuksia tahansa anastamil-leen haaleille, niin suomalainen työväki pysyi niiltä itsepäisesti poissa. Itse vannointuneimmillekin noskuil-le kävi ryöstöhaaleillaan ikävästi. Hämähäkit kutoivat vain niissä verkkojaan ja rotat kaivelivat reikiään; Työväki seurasi kommunisteja.;' Se tietysti johti noskelaiset yhä räävit-tömämpään kommunistien haukkumiseen. Mutta sekään ei auttanut. Silloin täytyi ruveta entistä raskaammin omaa piskuista jäsenjouk-kiota verottamaan. Mutta sekin alkoi marista, jopa • yksi ja toinen air koi jättää koko rakkaaksi käyneen kin Detroitissa, jota tuna. Tämä s a n V ^ - ^ »aootd. - o r a a ^ i l F t i , ^ ™ t ^ ; fiaiväajassa, jota v„v. ^. - -Detroitiin, - ^viJussi, joDe nosk Jäljestäneet pnhe--' koetti sitä ilffloteUa. Ja possua tulosta Detroitiin. ^ ^vi^ussi. jolle . ^ S e n ^ ohvat jäljestäneet p a h e S ^ idtä 7» S l M i « o o n a k ^ j i - g ^kaan kukaan tuota tärkeäl^Sr huomannut Messu vieraUi givijJussin luona ja puitu le. km-jus3ilaiselle w l w ^ " ioka tyräsi M o s s ^ t a t ^ »^ Mossu oU oikein numerotu^*^ Tuna ösottanut Venäjän rZu »ouksen kehnouden. SittT^- ryyppäsi ja juotti t u p ^ - „^ nuoru'kaisia ystävikseen. liä pisti Mossu ckaksikymppi^ (tietysti inottoyhdistyksen S salakapakan pSytään ja sanoi juulaisille nuorukaisille: ,OtX nyt, pojat, suihinne, sillä tässä - sellainen tietäjä itäiseltä maalta. ,V' ka ryypyt maksaa,. Ja niin S;», lähetti sähkösanoman Raivaajj,, • että Detroitin valloitus on .onaS nut. Kuitenkaan ei kukaan detroi. tilainen tiedä, että se olisi missäa muualla kuin mainitussa kapakka-juopottelussa onnistUBBt. Mutta sehän se noskelaisille riittii-kiri. Tuloksetonta on ollut kaiilda]li Mqssun matJca, Kun hän on bastd-lut kommunisteja kanssaan väittelyyn, ovat nämä vain nauraneet }t sanoneet, ettei kannata ostaa rnutii ja ampua harakoita. ' Noskelaisuus on kuoleva eikä non-seva liike. Sttä ei voi mikään pelastaa. Sitä parhaiten todistaa dysvaltain suomalaisten noskujen kokemukset. •Sitävastoin kommunistinen Kike kaikkialla Yhdysvaltain suomalaistea keskuudessa on kasvanut ja laajentunut. Viime. aikoina on meille yal-mistunut useita uusia haaleja; Eteenpäin, ryöstetyn Raivaajan tilalle perustamamme lehden, olemm» kohottaneet voittoa tuottavalle pohjalle. Sen lisäksi olemme suftrittir' i^eet useita hyvin onnistuneita a-vustusryntäyksiä varsinaisen ame-" rikalaisen kommunistisen liikkeea hyväksi. Kaikki tämä osottaa, etti kommunismi ei ole kuolemassa, kuten noskelaiset sanovat, vaan etti se on elävän elämän liike ja alt kuuluu tulevaisuus. . - : ,• • Sepetens. ' Eri^paikkab myötämielisesti Punaseen Taloudelliseen Kansainväliseen. Nyt on kuitenkin tuo käsitys auttamattomasti murskautunut X'Vir.Wstä on tullut Ristiriitaiset tiedonannot seDaisistaJ yksi maailman vallankumoukseh asioista kuten Venigän tilanne ja boteeraasjif. Se on siinä ,suhteessa csosialistipuolueen», ^jonka nimen jo yksistään noskelaiset • uskoivat - riittävän vetämään työläisiä heidän mukaansa. Kuten havaitsemme on noskelai-sia käyttämänsä keinot vieneet ojasta allikkoon. Siitä hätä ja niin keksittiin tasa uusia keinoja. Ensiksi alettiin veljeilemään keltasten tup-lajuulaisten kanssa, sitte alettiin ti- ,lata kuuluisia näytelmäseuran johtajia ja loppujen lopuksi pantiin surullisen kuuluisa; Mossu «joukkoja kokoomaan». Mossu lienee itässä tehtävässään "onnistunut yhtä Tiyvin kuin pukki kaalimaan vahtina, s.o., hävittänyt suojelemaansa järjestöä. Kuitenkin on Mossu toimeenpannut yhden urotyön, jonka johdosta hänen maineensa on tuntuvasti' kohonnut noskelaisrten silmissä,; hän nimittäin kävi ja puhui kuin puhui- ROSEGROVE, ONT. •-^Joi alan ilmoitta: Ne ovat ollett tällä peridialla hyvin epätasaiaV pyryt ja pakkaset tahtoo pitää tief,- tukossa, että ei farmari tahdo Toidi pitää teitä auki, että voiri kua-nolleen ajaa tuotteitaan rautatiett varteen, ratapölkkyjä ja massapnita. Tämä Rotegrove on lähellä Foh-jois- iOntarion kultakaivoksia Bostoa Creekiä ja Kirkland Lalkeä. Kd-takuumetta näyttää olevan tällä yi-päristöllä, vaan erittäin Lardcr Laken lähistöllä järjestynyt kapitalisti on hyvin yksimielisesti näitten; jalojen metallien perässä, kun näkee näitten väliä kulkevan hyriin susiturkikeihin puettuja herrasttie-; hiä. Dane näkyy olevan pysäkin-/ paikka, josta nykyään lähtee tie; sinne alkavalle Rouyn kultapenikaj-le, josta sanovat tulevan samallai-, f sen, kun on Timminsin penikkJ»^/ Niin, tääUä Rosegrovessa olisi pai^'; kansa puolesta hyvä koettaa osnii»'; farmaUsta, kun on markkinapatt*: ja lähellä, vaan tarvittaisi ljeiii>-| löitä, jotka olisi osuustoimintaiJ;-; innostuneita, henkilöitä, joiUa uskallusta ensin panna alkuun. lähän niitä sitten olisi mukaan ^% joita, kun ensin vaan saisi homö5;| alkuun. MahdoHisuuksia täällä Ij^l olisi. . , • OMSton toiminnasta vähä*en.Ko:/ koukset on voitu pitää säännölliseni pyryistä ja pakkasista huoliinatta^J»;; on sitä muistettu jonkunverran li»:-; vlpuoltakin näin pienenä jouMfO^^ vaan annappas olla. maaliskuun» päivän iUalla on Rosegroven IiaaB-la sellaista, että ei vielä ole enaen oHut, Naiset laittavat ketin ja niihin . on keksitty ta^ viimeksi Vapauden kirjakauppa?''; saapuneen keittokirjan avuUa laista suuhunpantavaa, etta • • niitten päskettien sisällöstä en sy^^, nyt, niin aukenee ehkä samat alkaa ajatella, että ^ olenkohan rm, luokkataistelija, vaiko vaan jo , ulkokullattu lurjus. Siis s a ^ ; kaikki tähän harvinaiseen j u n ^ sitten näette =>itä_siellä Uutena jäsenenä pyrfa ""T..^. mehelmik. 10 v- V^i^^^r^,: selsa Wilho Myöhänen, joka 1^., syttiin osastoon mukanaan w ^ .ensa todistusten perusteefla tayoe*- Us^nä toverfluotona. Pnoliviralhnea-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 6, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-03-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240306 |
Description
Title | 1924-03-06-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
X A P A S S
IBtoMfaa mmaUäaen tydrlestSzi Sänenkaaftttaja. 006»-
«yj SodbnryMa, Ont, joka tiistai, torstai ja laoantai.
ONNI SAAEI S. G. NEIL
Vastaaya Toinutnsapolainen
V A P A U S
( L i b e r t y ) , ^ .
The only'oTKaa of Finnish Worker8 in Canada- Pub-
Bflhed In Sadbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and
Saturday. ... • : - " ^ •• •
Adrertising rates 40e per col. Ineh. Minimnm chajÄC
for «injde inscrtion 75c Disconnton «tandinjr advertise-
» e n t The Vapans i s the best adrertisinic medium among
the Finnish People in Canada.
Vapauden Itonttori ja toimitus on: Liberty Bnildins;
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box €9, Sndbury.
•OnL-. • ' -
TILAUSHINNAT: • • , •
Canadaan yksi tk. 14.00, puoli vk. 12.26. kolme kk.
'^'^YJdysvaltoihin'ja Suomeen, yksi rln, $5.60, puoli rk.
13.00 ja kolme kk.»1.75.
Tilauksia, joita e i »euraa rpha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja laoan-tain
lehteen torstaina kello 8.
Jos ette milloin tahansa «aä rastaasta ensimaiseen
kirjeeseenne. kiriottnkaa..audelJcen liikkeenhoitajan fleT-
•oonallisella nimellä. . ' . •; . - •
. J . V. .K:ANNM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-03-06-02