Vapaus, February 16, 1929

              N O . 4 0 r r - 1929
FIGHT -
föri^eedom of speech! ^ ^
agrainst the polioe repressions!
agrainst the Canadian Christian Crusade!
BY HELPING THE DRIVE^
for the 5th National Communist Youth
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
• for the commitnist yonth press, the : ^
' V Young Worker!
IK> VT
send in yöur donation! subscribe!
'—• ' ..''"j:.;'—- r i t f.
I am sending 'Pöllftr»--
(State whether Sub or Donation— -Send to Room 20 —
1 6 3 % Church St. — Toronto)
OUR AIM:
1
Aurinko kRskpSsimpänä taivaankap- säi taakse asetetulle kankaalle syn-paleena
on jo varhain kiinnittänyt" tyy s a t ^ j k a a r e n värein loistava va-puoleensa
sekä luonnonkansojen ettäjrinauha kirjo, jossa näkyy joukko
^vistyneiden, sekä varsinaisen Tcansan, tummia viivoja, Fraunhoferin viivat
että tiedemiesten huomion. Se huo- • Jos taas natriummetalli saatetaan heh*
mio että koko elollinen luonto on | k u v a ^ . metallihöyryksi. niin se syn-auringon
liikkeistä j a vaiheista riip-puvainen.
johdatti luonnonkansat pal­velemaan
aurinkoa jumalana. Osit*
t a in samasta syystä sekä sen takia,
nyttää kirjon keltaiseen osaan voi>
makfcaan. keltaisen viivan, eikä koko
spektristä näy muuta. Samoin syn-^
nyttää kaUummetalli hehkuvana höy-että
auringon liikkeissä huomattiin j x y i ^ pUessaan omat määrätyt kirjovU-merkillisyyksiä.
j a varsinkin, k u u n - ja
auringon pimennysten vuoksi sitä r y h ­d
y t t i in järkiperäisesti tutkimaan.
Aurinkohttitkimuksen vo^imme k u ­nakin-
aikäriäf käytettävissä olevien a -
vansa, magnesium samoin, rauta sa­moin^
vety .sarnpin. Yleensä kukin a l -
kuaiiie . syni^yt^M höyrymäisessä tai
lyflgjn^^^yg^ puioidossa hehkuessaan
Jtae''*ÄafaaIseiJ: Niinpä
kovakioksi. ja se Pn siis 1.9. Joi ensin viileämpi ilmakerros Ja sen yl&<^
auringon ,iampö jakautuisi tasan yU j puolella kuuma Ilmakerros, joka meil-koko
maanpinnan, niin se vuodessa le säteilee sekä valoa ett& lämpöä
sulattaisi 33 metrin paksuisen jääker • | Auringonpilkut ovat auringon ilma-roksen.
Lämpötila on auringonpin- ^ kehässä olevia aukkojsi. joiden Isautta
nalla n. 6000 (o). Aurinko on kaa- me xiäemme auringon kylmän ja t u m -
sumainen kappale, jossa kaasut k u i - I i n a n pinnan. 'Vieläpä Herschel oletti
tenkin ovat niin korkean paizleen' auringon pinPBH^ olevan elollista
alaisena, että voidaan puhua a u r i n - ' luentoa, jota alempi kylmä ilmakerros
gonplnna^ta. Siinä erotetaan useam-1 suojaa ylemmän kuuman ilmakenx>k-pla
kerroksia. Valokehä on nimeltään | ssn helteeltä. Auringonpilkut puoles-se
auringon pinta, jonka me sSmin tai,' taan ovat muka akkxmc^ta. Joiden
kaukoputk. näemme. Sen yläpuoL on kautta auringon asukkaat voivat k u r -
värikehä, joka täydellisen aiuWonpi- klstaa avaruuteen.
mennyksen aikana näk3;y voimakkaas- Me nykypolven ihmiset tiedämme
ti punertavana, j a kaikkein yltnhä on tiillaisen käsityksen auringosta lap-hyvin
kauas ulottuva ja vähiteUen j aeUiseksi. mutta tämä <dettamus k y -
avaruutee»; häipyvä korona eU kruu- keni kuitenkin selittämään sinä alka-pukeinojen
*i)uolesta jakaa neljään a-
Janjaksoon.' Ensimmäinen ajanjakso
ulottuu tähtitieteellisen tutkimuksenIt^j Jrie^g;^^ly'fr^AitriVpggnat^ on sen valon
alusta leOOrluvun alkuun, jolloin kek-
« r j ö ^ i ^ j e n "«VTiUa voidaan taakse-päih-^
l^teMil^i^Eä alkuaine höyrynä
synnyttänyt, jooka kirjoa katsellaan,
s i t t i in kaukoputki, toinen ajanjaloo! k\m vain fl<iy(t<spmmth kunkin alku-ulottuu
1860-luvulle. jolloin luotiin aineen kirjovUvojen paikat kirjossa eU hemmänT j a n i i d e n l u k u ' o n yksltoista-niiden
aaltopituudet ovat määrätyt. | vuotisen ja jaksollisuuden alainen.
nu. joka-,,,täydellisen atuingonpimen-nyksen
aikana .otetuissa valokuvissa
näkyy hyvin .kaiuaiina. ;> ' ..
AuringQ);x valokehässä sijaltsev&t >ne
tummen^mat.johdat, jotka, tutmetaan
auringonpilkkujen nimellä. NUtä nä­kyy
vällitä enemmän, välistä va­na
tmmetut. Burihgonilmiöt parenunin
spekb-aalianalyysi eU kirjo-oppi. k o l -
mM ajanjateo ulottuu v:een 1889. j o i - J a samoin k u i n kukin alkuaine syn-|iii^tä tämä jaksollisuus johtuu, sitä.
nyttää omat tunnusmerkilliset yhdis- emme Uedä. PUkut ovat Jmjw? l i ^ - l y 9 l , «anoa auringosta mitään var-tykset
synnyttävät omat kirjoviivansa.Isla syvennyksiä auringon vialokehäöa maa. n i i n mainitsen, että kirjo-opin
l o i n keksittiin sprektroheliografi, ja
neljäs ajanjakso tästä vuodesta mei­dän
päiviinmie saakka.
Ensimmäisellä ajanjaksolla oli h a ­vaintojen
tekemiseen käytettävänä
kuin mikään nykyinen olettamus voi
selittsr nyt tuntemamme auringonil-tniöt.^
^ £sim. auringonpilkuista, soih­duista;
värlkebistä. kielekkelstA . Ja
kruunusta tiedämme nyt n i i n paljon
merkillisiä seikkoja, ettemme nUtä voi
ristirUdattomastl selittää.
Jotteivät lukijat kuitenkaan jälsi
sUhen käsitykseen, ettei tähtitiede
Jos taas kiinteä tai nestemäinen' eU lähemmin sanottuna magneettisia' avulla löydettiin eräs alkuaine, he-kappale
hehkuu, n i i n sen valo synnyt-; pyörteitä. Me tiedämme, että jos' llum. auringosta jo v. 1868, k u n se
tää yhtenäisen kirjon, jossa näkyvät'valo kulkee magneettisen kentän läpi, maan päältä tavattiin vasta v. 1895.
vam sihnä, joten auringosta UedettUn: kalkki kirjovärit eikä mitään viivoja.' n i in sen synnyttämän kirjon kirjovU-1 V. A. Heiskanen,
kovin-vähän, j a sitä pidettiin valtal-j Täten ei voida kirjon avulla sanoa.'vat Jakautuvat kahteen tai kolmeen
sena tulipallona. Kuitenkin jo tällä'inlnkä aineen synnyttämä kirjo oa osaan aina sen mukaan, katselem-ajalla
«edettiin kuun- ja auringon-j kysymyksessä. Ja jos kaasukerroskin meko valoa magneettisten voimaviivo-plmennyksen
syy j a osattiin niitä en-} on hyvin paksu tai erittäin tUvUssä jgn suunnalta vai nUtä vastaan koh-nustaa,
j a aikakauden lopulla osoitti muodossa, n i i n sekin synnyttää yh- tlsuorassa suunnassa (Zeeman-ilmiö).
Kopernikus senkin, että aurinko on
keskuskappale. Jonka ympäri maa Ja
planeetat kiertävät. Auringon etäi-tenäisen
viivattoman kirjon.
Jos vielä korkeassa lämpötilassa
olevasta kiinteästä tai nestemäisestä jen kirjo&m kirjoviivat jakautuneina
J a koska Hale Wilson-vuoren tähti­tornilla
on todennut auringonpllkku-syydeUe
sensijaan saatiin lilan pifnl valonlähteestä tuleva valo kulkee ai- kahteen j a kolmeen osaan, n i i n pilkut
tallityöläisten keskusjärjestön sekä
Tanskan metalli- j a rautateollisuuden
työnantajain yhteenliittymän välillä;
Uusi sopimus, on voimas3a helmikuun
1 päivään 1931 kolmen kuukauden
Irtisanomisajalla. Parannukset aikai­sempaan
sopimulcseen eivät ole suuria;
mutta kun otetaan huomioon erinäi­siä
periaatteellisia muutoksia sekä se
seikka, ettö palkkojen pysyessä enti­sellään
laski elintarveindeksi heti so­pimuksen
teon jälkeen 176:sta—172:-
een, P M " voidaan todeta Jonkinlaista
• edlstystö. Sopimuksen-hyväksymises­tä'toimitetussa
Jäsenäänestyksessä an­n
e t t i in hs^ksymisen puolesta 6,026
la sitä vastaan 1,404 änntä.
JJe paraixnufee.t. Joita sopimuksella
saatiin aikaan, ovat, ensinnäkin se,
että n.s. yleisluottamusmiehet työpai-
RXIKEÄ A J A N K U V A POBVARINUO-R
I S O N MORAALITASOSTA
V. k i n keskivaiheilla jättivät Teri­joen
yhteiskoulun kahdeksannen luo­kan
oppilaat koulun opettajakunnaUe
kirjelmän, jossa he ilmoittivat, ettei­vät
he tule luokalle ennenkuin erään
oppilaan heidän mielestään väärä
rangaistus on peruutettu.
Asian vaiheet ovat lyhyesti kerrot­tuna
senraavanlaiset:
Vähää ennen joululoman alkua e-rotettiin
Terijoen yhteiskoulusta eräs
Niin silloin sanoin,
toisin nyt
''l{[irj. Azlag Jarga.
• J i 4 :
On litvUt Kummalliset tuulet
haisemmassa lämpötilassa olevan arvo. me- ovat magneettisia pyörteitä. Nämä kuin arkifet huolet huhuavat ilmo-
Toisella ajanjaksona, kauiioputken: taUihöyry- tai kaasukerroksen läpi.pUkut ovat usein n i i n suuria, että jen ylläijja raskas tuntu, raskas k u -
Bjanjaksolla, keksittiin yleinen veto-j „iin tämä kylmempi kerros imee It- koko maapallo mahtuisi nUhin. Ne ni itse auyri elämäntuska, joka i h -
voimalaki, määrättiin 'auringon etäi-{seensä juuri ne valonsäteet, joita se muuttavat muotoaan hyvin nopeasti, missielussa silloin asuu, kun elämä
syys, suuruus j a massa, havaittiin a u - ; itse lähettää. Joten sillä kirjon k o h - ' j a niissä pyörteiriä pyörivien kaasu- suuria uhrejansa huhuaa, kaiken y l -
ringonpilkut, soihdut, korona j a kle- dalla, Jossa muuten on tämän höyryn Jen j a metallihöyryjen nopeudesta saa lä vallitsevana on . . . kaiken missä
lekkeet. Pilkkujen liikkeiden avulla • värillinen viiva, nyt on yhtenäisen aavistuksen, kun mainitsen siellä kaa- v a in elollista elumäu olemassa o n . . .
määrättiin auringon pyörähdysliike a k - j k i r j on tumma viiva. Siten esim. n a t - i s u j e n kulkevan Jopa 140 km sekun-selinsa
ympäri. SamäUa opittihi myös riumhöyry tässä tapauksessa synnyt-' nlssa.
arvioimaan auringon valon Ja läm-mönsäteilyn
suuruutta, jopa huomat­t
i in myös aiuringon kirjoviivat, vaik­ka
niiden syntymisen syytä el tun­nettu.
Kolmas ajanjakso, 1860—1889, tähti­tieteen
edelliseen verrattuna kultainen tummat viivat,
alita, kirjo-opin ja valokuvauksen a i ­ka,
oli lyhyt, mutta auringon tunte-
Jossakin kaukana, erämaan lie­peellä
soittaa huuhkain elämiinkai-
S U O M E EN
SnfssiSnoien Markku
3960
Canadan Dollarista
.14(H£TYSKULUTi
töe Ubetykristfi. alle f20.00/ 60 c » •
hetyksifltfi ^0.00—$49.09, 80e K-HetykBf8t&'^|
60.00—f79.99 f lM
lAhetylniaUl . »80.00^100.00 M tt
26e jokaiselta seuraavalta aBaenXtm
ladalta dollarilta.
SikköMaQmalÄhetylnlatS ov» t tt*
letyskulut $3.60 lähetykiteltfl.
Suomen raitaa o«tetaaa« Ka
12.45 sadasta Smksta.
Tebkifi lähetykset osotteeUa:
VAPAUS,
BoK 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJX MYYDXXN
riEOUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottava: rabaväUtykaSi
astaan myöskin:
'APAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthur. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 SU Antoine St,
Mentraäl. Qa«.
tää kirjon keltaisen viivan kohdalle! Kaikkein kilntoislmmiksl käyvät au- hoa täynnänsä olevaa öistä lauluaan
tumman viivan. Jos tuossa tummem-) ringonpilkut sen takia, että, nUdenkuinj matkisi hiinkin jotakin hullun
massa kerroksessa on useampien eri, tiedetään olevan valkutu?s^h};^§sa huht^ilua yltäkylläisessä tarkoituksco
metallien hösrryjä, n i i n se läpi kulke- maan magneettisiin myrskyihin. Mag- palvonnassaan, minkä luonto hänen
neen valon synuyttämässä kirjossa nä­kyy
kunkin metallin viivoja vastaavat
Edellä sanoimme jo. että auringon
, „ 1- j 1 MII rn- •• kirjosjsa näkyy Joukko tällaisia tum-mukselle
erittäin hedelmällinen. Tana ^ (Praunholerin viivat.^, joi-aikana
saatiin selville auringon s i - l ^ ^ ^ ^ ^ ^ 20,000 ja Joiden aaN
säinen rakenne, sen ^^pintakertosten on h y v i n tarkkaan määrätty
alkuaineet, sen lämpötila j a Päapiir- .j.^^^^ kaikesta Voidaan päätellä, että
. . . . . . . . . . X - . , . . X.-- kahdeksannen luokan oppilas juopot-tulivat
laillistetuiksi ja etta heil- ^gj^^^ ^^^.^^^^ ^ ^ t a annettiin hä-
. il
le tuö oikeus vuorotyön käytännössä
ollessa, valita sijaisia eri vuoroihin.
Työnantajat - saatiin pakoitetuiksi
myös/luopumaan vuosikautisesta pe­riaatteestaan,,
että ylityön täytyy oUa
vapaat^. Nyt hyväksyttiin .sopimuk­seen
kohU^ jonka mukaan ylityötä
^.,^p^key^i, s^t^vJäiriestetää^ tehtait-.
t a in ''tehtäKien eri sopimusten .^vulla.
TOmä oh Jbn.^inläisesta merkityksestä
•'koska'Taöskän lalhsääij^tö tässä suh­teessa
bri i i y v t a "puutt^"flln
•'- k ^ e r i näes ori'"tähän äi^i biiutklti p a -
köitettu;Traotlttämaan ylityötä miUbto
\ ^ i n ;oÄ""väaditiw^^ T(»ln erinäisiä
sopimuksia, ylityönteosta^, ©n tähän­kin
asit ioälit vb lal-
^avelfitäihölllä- '^tiäl^alliste^
täSarttäjJiÄ täaa Usopiiiiis
' a n t a a ' t t i k e a s o p i m i i k s e n iaajemmalle
käyttöön ottamiselle.
L i i t o n johto pitöä myosldn hyvin
täric^Laa s o p f i n u l ^ n sitä kohtaa, jos-samäärätään
asetettavaksi yhteinen
komitea käsittelenulän oppilaskasva-
' tustä Ja ;teollisiiusliittomuotoon silr-tyniiBtä.
'ramän komitejui on annetta­v
a lausuntonsa viimeistään lokakuun 1
^ v ä ä n 1929. '
SEPPÄUi V O I T T A N C T SamAVAL-J
A K K O K I I X A I E X JN
Laconla, N. H-, helmik. .13. — L«>-
nard Seppälä voitti tänään kblme
p^yää Icestäneet kbträvaljakkökilpai-lut;-
t a v u t t a e n Uuden Englannin mes­taruuden.^
Bäh I^äsi 12 minuuttia 17
sekuntia edelle lähinnä olevasta Emil
St. Goddaxdista.
nelle oikeus ottaa koulussa osaa yliop-pilastutkinnoiliin.
Joululoman päätjrt-tyä
.saapui oppilas .Terijoelle, missä
hän ryhtyi harjottamaan yksityisopin-tojä,'
saoiäliä seurustellen entisten
koulutovereittensa kanssa. Opettaja­kunta
oli kuitenkin huocnähnut hänen
^erSttäväti paherihu«*^^otaiM'''(^-
laiden keiskuudessa.' mjn. yllyttäen
• heitä opettajiaan kohtaan tottele­mattomuuteen,-
jonka v-vnoksiiopettaja-kupta:
päätti k ^ k o i t t a a oppilaan Te­rijoelta
.Oppilaan ikoti ei pUut Teri­joella^
Tämän viimeisen opettajakun­nan
rangaisutoimenpiteen Johdostako-vat
-^irahdeksMjn^n luokan oppilaat
jättäneet opettaJalcunnäUe^ edellämäi-
[liittmr kirjelmän, äääden sen jälkeen
'^k!6ii!mifr^siM5pu^ siis
lakkoon. • - •
Eroitetun isäkin. Joka lienee huoma­tussa
asemassa oleva henkilö, b n r y h ­tynyt
puolustamaan poikaansa Ja a i ­koo
valittaa kouluhallitukselle aäasta
Kuvaavaa porvarilliselle moraalille
Vaikkapa karkoituspäätös ei olisikaan
niitä hyväksyttävimplä, imn sitten­kään
ei luulisi maassa,^ Jossai tm k l e l*
pottelijaa, siis lainrikkoJaaL-Muttä' s e i -
laiseen tekoon ovat yllämainitut. ctp-pilaat
ryhtyneet j a se antaa r ä i &^
kuvan siitä, minkälaista on niissä pii
reissä lain kunnioitus ja mlnkälaliien
on heidän moraalinen tasonsa.
teissään aiuingpnpilkkujen soiht^^^^ auringonvalo on kotoisin hyvm kor-koronan
eU kruunun ja kielekkeiden ^ ^^^^^ lämpötilassa olevasta klinte-luonne.
^ ^. ^ . ^ ,,, iästä, nestemäisestä tai hyvin Miviisiä; mlllaan,
Useimmat naista tiedoista on meiUr ^ kaasukerroksesta ja että
tuonut kirjoputki (spektroskoopl)., ^^^^^^ kylmemmässä lämpötilassa
K u n useimmat lukijat tietanevat nuta ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ metalllhöyryjä ja
tojo-oppi on, nlm tyydyn tassa joh^; j ^ ^ ^ ^ ^ ^ sisältävän kerroksen läpi. J H
dattamaaii muistun vain sen kaik-^ ^.jäpäitsi auringon kirjon avulla saa-keln
tärkeimmät j a keskeisimmät k o h - , ^^^^^^ mitä alkuaineita tuossa
/'^ ~ , L . . , , kylmemmässä imevässä kerroksessa on
. Laslsaiinlbn Jäpi kulkie^aan vale Niinpä siinä tiedämme olevan useita
hajoaa.sateenkaaren väreihin. K u n ^ ^ ^ „ ^ällä tavattavia alkuaineita:
ahtaan raon, kautta tulevan a ^ i n g o n - ; ^ ^ kakiumia, kaUumla. rau-valon
annetaair sattua särmioön. n i i n taa. vetyä, magnesiumia jne.
Tämän lisäksi saadaan kirjoviIvci->n
neettlsUla myrskyillä on näet myös suoniinsa istuttanut on, mille ei
sama 11-vuotinen Jakso kuin aurin- milloinkaan missään todellisessa vas-gon
pilkuillakin. Aina silloin kun a u - tinetta löydy . . .
ringönpilkkuja on paljon, on odotetta- Mutta elämä itse, yltäkylläisyydes-vlssa
myös magneettisia myrskyjä, sään värisevä elämä, on kuni tus-
Tämä on selitettävissä siten, että au- kissaan vaikeroiva eläin . . . niin, e-rlngon
sähköinen ja magneettinen lämän hurmioinen, hekkumastaan
toiminta vaikuttaa maahan asti, k u - värisevä laulu soipi kaikkialla kuin
ten esim. revontulet osoittavat, j a s l l - tuhannen ja yhden yön saduissa,
Youth Column
Support the Y. G.
Organization Tour
huoneeseen sekä. rtyöm. Jaakko H o n - paksiiuden avulla selville, miten paksu
k a l a avunanhöstä^ edeUämainittuim j a tiivis tuo Imevä kerros on j a m i -
rikokseen 15 v. kuritushuoneeseen. — ten suurella nopeudella sen eri käa-
K u l m , : l « & y^me miiistanevat miur- sut ryntäävät meihin päin tai meistä
hasivat t i ^ i i t u t aikoinaan työm. V H - PPispäiii,a.j r. .1:
jami LanUlan,,.ryöstivät häiiet sekä] Nyt «n: ole vielä ollenkaan puhunut
lopukä' poltti^ ruuiniin sytyttämällä •-neljännestä ajanjaksosta auringontut-
Mato-ojah kämpän tuleen.'
M I E S A A I P t l ITSENSÄ
PAETÄAIXA
kimuksessa, koska sen menettelytavat
ovat vasta Idrjo-opin pohjalla käsltet-
I M A T R A N tavissa. Spektroheliografi oh sellainen
koje, Jonka avulla aurinko • voidaan
valokuvata yksivärisen valon, esim.
Viime kuun 20 pnä klo l l : n a i - kalsiumin K - v i l v a n valossa. Erikolsel-kaan
ap. ilmestyi Imatran kosken itä- tavalla siirrettäessä valokuvauska-rannaHe
Valtionhotellia vastapääte settiä kaukoputkessa saadaan yhdeUe
nuorehko huonosti puettu mieshenkilö, ainoalle valokuvauslevylle valotetuksi
tolaki, lähdettävän pUolifttMSaaah' JucMlHän riisui takkhisa Ja lakkinsa, r l p u s - jjoko auringonpinta esim. K-vUvan va-
-taen ne läheiseHe aidaUe. Vastakkal- jossa. Täten voidaan mukavasU tut-
£elift rannalla olevat koettivat v i i t t o - i ^ i a , miten laajaUe alalle aurlngon-maUa
«aäda miestä luopumaan y r i - pinnalla minkin alkuaineen höyryker-tyksestään,
mutta mies viittasi väin ros on ulottunut. Kirjoheliografi on
kädellään heille takaisin, ottaen sa- siten avannut uudet näköalat aurin-maila
esille pistooUn, jolla hän am- pintakerrosten tutkimiselle, ja
l o in kun auringossa on enimmän kiihtädn j a kutsuen, kutsuin j a maa-pilkkuja,
sen toimintakin on vilkkalm- nitellen kultaisilla harhakuvitelmil-joten
se silloin vaikuttaa laan kaikkea clolli.sta — ja ehkä
voimakkaimmin maahan ja synnyttää myöskin elotonta — oman harhan-magneetttsla
myrskyjä. . sa houreeseen, nauttimaan katinkul-
Valokehän yläpuolella oh värikehä, l a n loistcsta, sen jälkeen katkerasti
joka on pääasiallisesti hehkuvaa vety- pettyäkseen...
kaasua. Tämän . vetykaasuilmakehän Jossain, kaukana galollla taikka
yläpuplelle kohoaa hsrvin uselh mitä suurkaupungin humussa/harhaa ck-erimuotolslmpla
pUvimäislä'*'-riiuddbpi>;)Syt»yt ihmitien, hakien ystävää, yhtä
tumia, jotka tunnetaan Jdelekkeldeh v i l t in "eläniän harhakuvitelmien täyt-nlmellä.
- N e näk}rvät ariringonplmen- tämää clämuntovcria . k u i n itsekin
nysten aikana otetuissa kuvissa. hy- luulee olevansa; j a kuni hullu hu­vin
selvinä. Välistä ne kohoavat Jopa huava .huuhkain hänkin huhiiaa t o i -
450,000 k m : n korkeuteen. Toiiset ovat selleen j a "kutsuu sitä kaipuutansa
rauhallisia Ja vety- .sekä kalsiumkaa- rakkäiideksi, elämänkaipaukseksi, e-susta
kokoonpannut, toiset nopeasti. lämän vaatimukseksi. « J a tiesi taivas,
auringosta kohoavia Ja ^ metalllhöy- j mitä kaikkia"' kalskahtavan Käiiftiitä
ryjä sisältäviä. [ja siipasointuvia nimiä' hän milloin*'
Auririigon uloin kerros, kruunu. Ile- k i n noille houreisille huumeilleen
nee kokoonpantu hehkuvassa tilassa kekslrteekin. Vaan . y k s i kuitenkin
olevasta^ kosmillisesta tomusta. Tuota . oh selviö aina ollut j a tuleo aiko-tomua
pitää auringon säteUypalne; j e n loppuun olemaan: bn v i j l i vietti,
kaukanakin auringon pinnasta. Että huumeisine huutoineen, veren sas-tuo
tomu on hyvin ohutta, tiedetään mainen ääni. elämänhalun j a elämän-sUtä.
että pyrstötähti on Joskus k u l - tuskan värlttämänä ja täyttämä-kenut
sen läpi muutamien satojen. nä . . .
kilometrien sekuntinopeudella
PÄÄTTYNYT M U R H A J U T TU
— — - — i e n i i i v • jjjJÄmik-L-^jtiöydetyssä
Viime kuun 19 pnä-tajprnitJ^lftiVäUr.
käräjillä Kaimukse{!sa.""työm. Viljami
Myllykangas murhasta, ryöstöstä Ja
murhapoltosta elinkaudeksi kuritus-pui
itseään ohimoon, suistuen .samalla gen AiioksI olen tahtonut tämän kau-kosken
kuohuihin. Takin taskusta erottaa eri ajanjaksoksi.
kirjeessä mainitsee mies Qn vielä erikoisesti mainittava, että
^Itsemurhan syyksi kyllästymisen elä- täydellisten auringonpimennysten äi­mään.
Hän oli nimeltään Jaakko mukavin tutkia värikehää
Odotetaan — valmis, paisti on kohto saassa
- C X
Tiedonantajan Inkvisiittori
Öl^nune ta^sä istuneet hiukan k ^ r
.beaJämiitykiBellisessä v i r e e t xaa^;!^
Ipkarttatedessä j a suuri värikynä k o u -
r^uBSa sukasemaan erään r a -
JäUiojan sopivampaan paikkaan.
Ä lukijat ymmärtävät, että
. tänä kynänv?taisyllä aiomme siir-taa
hiukfldi Suomen itäistä x«Jaa -Ja
luoda kffltalfftffckfaan Stinr-Siunnen,. :
, •tJB>$^ jcob^.,tarvit6e-.
v a n iJsöUaijeikä . » a l l o i t u i^B^ .pdpt-r
u iaäi-Sin^c-Mukan--iom.ii^l^ Vextäji:
-lentää vaTmHr% pp<»^"<»--«wi»hnn: -
r,. Si^rJVcnäjaHfiiim taaskin näet
:,:lHilIiäi|f Oifleöa emahn11n»v -gen-Qli^r
- j n e fäeBmeet j a j n ^ ^
^g^i^m^ij^avista porvarfllisista Ja nosr
jBBi^ i d i ^ H ^ t o r v i s t a .
'i^SiBjan «tt attttaipattpmi» l c a ? * ? a^
1T^p^^^|rqnT^t^^>1l». politUkaiiaaxt . k a r -
kotttaout:. k a O ^ - miiu( J n s p o r a p ^t
heistä' fr^n^Mr»?""*** veribollisia
- - siis vittviökoisia porvareita, j a h o hr
tavBQ lE^ttäislft^no^Ja. - ^
Rf^\n <yn -ti^yfMrin eroittanut Buba-!
riffip< yftpgif^tt»iwiit kaikki trotski-lajlsAjä
l » i i<>7bteen: kertaan piek-'.
sSflSx^ii^da&.tsbekalla. Trotski j m
Jä|i Icansalle j » ^ p c d i i U ^ a vas-.
tSgä^ Jtt 1M*Ö Venäjän ' t e n s a Juokpee
i q t T M d t ^ yalmiifia vajRa-yallankumpukseen.
Kutaties. tekee sen
a i v a n ; tuossa,-tuokiossa.
. Koinmun|st^t nuoret kons(»noltsit
ovat' yrittäneet panna myöskin j u ­malan
Ja neitsyt Marian Venäjällä
v i r a l t a Ja hävittää tadco j;iisknnnoa,.
Uttunen Ja kotoisin V i i p u r i n pitäjän kielekkeitä j a kruunua. Ja tähän tar-
Suurperolta.
näjän diktaattoriksi. ninHttää i i o s k o -
van käskynhaltijaksi sotäiseh kehraa-
. nih Hannes Ignättuksen, Pfetarth ku­mutta
kansa on saa^l^itiim^i-iititm'^^ Maakansan AlMtt tiäxi'
koitulEseen auringonpimennyksiä onkin
pitkät ajat paljon käytetty,
on ihme ellei se käperry n i i n moneen' Me 20-vuosisadan ihmiset tiedämme
tautiin kuin mitä yllä on sanottu, auringosta edellä mainittujen tutici-nälänhätäftn.
uskonnolliseen hulluu- mustapojen tuloksena seuraavan;
teen, keskinäisin riitrthio,. kommunis- j Aurinko on meistä keskimäärin 15Ö
tisen puolueen s^liasQrtoön. Jne. [milj, :km:n päässä- Sen ymxtäxi kietr
K o h t a se on valxnia palstL Sen k u n tävät maa ja planeetat. Kun kuu
lähettää vsdn' Akxtteemisen Karjala, sattuu liikkeissään j m u i maan Ja a u -
seuran SUursuomi-spetsih E;aUaxi Ve-/ringon väliin, n i i n syntyy auringon-pimehnys.
Joko osittainen, rengasmai­nen
tai täydellinen. Kun taas maa
on auringon Ja kuun välissä, niin
aivan villinä uskonnon r p e t a ^ - ^ i J ^ n^
koilee posmittaa vain,-Ja:^Myim;btetoe
päätään ^kirkkojen;likaisiin l i ^ ^
pma^^äca^^ 36äsm meltä^kyUä, k u n makaammp
kä^ii3inyt-b0nap«trteIai$eJ^^^;^ valveilla-"valmiina shkaisemaan
%äiF' parasta^äkaa* t o U o i ^ u^&xuSäi
vitivalkoisiksi ix)rvareiksL
, . TaJöjapoJa^,. xwftt-. jo ^yspotvteäta;
j a ; Inisiköivafc< pa^haSIaan -J»ngÖlä
kikdmunlsteja^,. ; j:: -;
Koko Venäjän maäss^i;: on, ;inyQskin
äärinimäinen nälänhätä.. M ^ . - e l
ole enää kellään j a ibcpiset-t^n^eler: >
vat niistä vähistä leivän pakästaMnit»
leipäp^eissa on Ja kulakit pieksävät
silpuksi kaikki Stalinin lähetit, jotka
ovat menneet maaseudulle pes^nkkaa-mäan
talcmpoikirä. mahtavia 1^^
varastoja. .
Näin ovÄ asiat ..pyl|i|ssiii^V<3ÄSai
maassa. Sen olemme-«a«9eetv lukea
öirin Ja selvä dn. VenäjS «adejjattu
Suomen alusmaaksi j a Strac^lSiaomi oh
p!^A7t&/b7 yaiaämi ml^canf'iskutta:
Näin helppoa s^ön.
.tftjalinjan'taota tuonnemmaksi, vaivaa
pBinaJaisttinnaitäa^ että oyatkolian y i -
U m i ^ t u t leluift jpuliuneet totta — n e
ovat- n i i n nkffiästl meitä ennemmin
pettäneet tässä^äsiassa — j a epäilem- k i l o l n e ^ ,
me Josko saammekaah kuotaista sitä! kiloa. Se t ^ o n i akselinsa ympäri
rajalinjaa oikeaan paikkaan- | k e r r an h ; 2$ vuöitrfcaudessa, kuitenkin
Mutta terveempinä hetkinämme; siten, että auringon äcvaattorin tle-ölemme
rajansiirron onnistumisesta ncot pyörivät nopeammin kuin slltg
kuu Jotituu maan varjoon, Joten^syn
tyy kuunpimennys. Aiirinko^pn.läplml-jfältaanjn.
.110 kertaa j a siis tilavuu-
<leltaao''l:d znilj, j ^ massaltaan n. 33,.
000 kertla^Ätiuff^pi kidn maa. = A u -
ringon'-öi«*« o i O i l maan ifbes-
6est& tö^edi&lm^^ IA
Valtai^^maäaCfea avuna se pydrittäfi
j t s ^ n ^ * ymiÄri; Paino­voima'^•^:]^
Möää on 27% kertaa
snurenfj^f k u i n ^majtriplnnnna, joten 80-
painaisi 2.207
aivan yanna Ja istumme, kuten s a ­nottu,
suuri värikynä kourassa v a l -
kauempana olevat seudut
Hucnnattavimito auringon vaikutuk'
p i H n a sukasemaan uuden rajalinjan, sista ovat isen yalo^ Ja lämpövaikutuk-dista.
Siitä <demme vain epävarma mitä set Auring<äi valcrvoimakloius on 4S5r
myöten pyyhkäisdsimme. Mitäliän 000 kertaa suurempi kuin täyallcuun
ajattelisitte Suur-Suomea havittele-< j a lämpöä se 'lähettää niin paljon
vat "toverit", jos pyyhkäiseiämme s e n ' että enei maajiallon: ilmakehä ollen-k
o t a k a i k k i a a n Amamillahin tii kaaii ^imiisi lämpöä,;niin kuutiosenttt-mikä
jBumpprtnhnTlah ae xQrt 0 0 - ^ ^ metri Tfag|;. läiHjgairi ybden^ mimra-se&^
jdvna Tas-mättä
palamaan, kun taas meteorit ;Eiämän laulu!
maan ihnakehään jouduttUdrfii, llhiäi') ' g o i d en reunamilla, vaarojen rin
kehän vastustuksen takia* syttyvät"t^illäf^jokien suistoissa j a ihmissie-heU
palamaan, vaikka kulkevat^, huft- i^i^ kajahtaa sinun alati värisevä
mattavasti pienemmällä nopeudella, hätf kiihtävä säveleesi kuni
K u n otamme huomioon että jo maan- hurmioittava rakastavan neitosen
pinnalla läniptf synnyttää i^akehäs- y^^^^^ j ^ , , ^ ^yky miehen hul-sä
aikaan tuulta j a pyörteitä. Ja-kun ja^n a u t t a a , . .
muistamme, että auringon pintaker­rosten
lämpötila on koiu>naisLa 6,000
M i k s i . . , ?
, . .. , ,„ ,..„„ . Kenpä siihen vastata voisi . . . k u -
(o), n i i n voimme käsittää, että siellä sellaiseen kykenevä o l i s i . . . ?
nopeudet ovat paljon suuremmat, g. kukaan t sillä et Hinäkään
i,i.>i«i.i.«4..-K * >•*.*.. 4. ~~ * no tietoinesi «iihen vastata voisi
kielekkeissä tapahtuvat nopeat Uik-
Comradcs: :^
Attached is the Itlnerary for the re-t
um tour of Comrade Mary K. Gilbeit;
y . G, L. Organizer.
Wc urge that ali posslblc asslstano»
be glven Comrade Gilbert i n her trortc
and that the Y. C. L. and C P . uni:»
exert themselves to assure the maxi>
mum results from the tour.
Please see to It that the foUovteff
recommendatlons are carrled out:
a) Arrange publlc meetlngs whfaä»'
Comrade Gilbert wlll address.
b) Arrange for Comrade Gilbert fc»
address m^tlhgs of the Youth Sec-tiioh
ULPTA and of other youth o r -
gatilzatlbns.
c) Arrange. for meetlnss of t hr
.Youpg Ploneers;-;
d) Arrange for Y. C. L. member-shlp
meetings.
e) Arrange' for meetlngs of the
Y. C. L. Bxeotitlve and other impor-tant
cbmmitteeat
^ U , Olve Co^nrade Gilbert e my
assistähce I n i l i e sale of literatanct.
a n d ' of ^Yoiihg Worker and y o m «
Comrade subscriptions.
g) Asslst the Organizer t o cover Vbat.
heavy expenses of t!ie tour.
h> Asslst the Organizer i n gettiagT
itp new Pioneer and Y . C. Lu m d s -
where these do hot yet exist
I f the above recommendatlons
carrled out, even in the Undted
at the dispo^al of the Organizer, t b e -
returh tour should be of consldenAle-value
to the League and a rea! SODr-cess.
T H E ITINEBABY^
Febmary
. . . sinä vain jäät tämän kysymyk­sen
edessä mykäksi, kuten jäämme
me i h m i s e t k i n . . . niin, ainaisesti
mykäksi sinäkin jäät ..
S e l l a i n e n on sinun lakisi. Ja s i ­näkin
olet lain orja, kuten kaikki
muutkin isinäkin elämä, j o l l a kuiten­k
i n on l a k i tahtomuksessasi...
Carlin, B. C. 23
Salmon Arm, B . C. 24^
Cambie, B. C. — 25
Calgary. Alta. 2Q
Sylvan Lake, Alta. 27 2&
Marvh
EckviUc, Alta.
IS"
yenäiän^ättäl?wtBi, se kiro^ qATgfthfftf^anla - j a gamoln t l n ka
se«ifciar«> ' -töoesasteHi l i a e « I ä - ' f l ^ « e n ? _ _ _ \ I f f l r t fl
toiskauksessa bäviämlis^ johan J Inkvisiittori. taan. Tät& lukua lianotaan auiin-keet
ymmärtää hyvin.
Mi-stä aurinko saa tarvittavan läm­pönsä.
Jota se tuhlaa melkeinpä r a ­jattomasti.,
kylmään avaruuteen, kos­kapa
siitä meillekin ISO milj. k m :n
näähän riittää niin kovin paljon?
Toiselta puolen me geologisista selT
koista tiedämme, että auringon läm­mön
pn täytynyt olla muuttumaton „ , . . „,„ „ , ,
ainakin n. 100 mUj. ehkäpä mlljar- Tuska j a kirous! Elamantuska
dinkin vuotta, joten auringon lämpö- «'^"•ä"*'^'^®"* ••• »""»»nenl «e
määrän täytyy o l l a erittäin suuri. Ny- kintereilläsi alati kulkevat
kyjään on tästä auringon lämpötalous i l a a h u s t a v a kerjäläinen onneen
den tasapainosta Ja sen s^iä&^seu--^^^^^^ auringon a l l a k u l k e e . ..
raava k&^tyn ^l^nin, R a d i o a k t i i v i a ! auringon a l l a , missä elämän j a hau-alneet
ha1<Miii£at fnl^iksi alipaineiksi tunnon yltliltylläisyy* alati asus-
Ja samalla s y s ä s i v ä t lä»npöä; , ' j « l n r ^ ^ ^ .; „ „ '
nä uranidinftetaffi muUtthu radlu-! Hullu on huuma
miksi'jfil»e^«*lttdöin' lyijyksi/'' TSitä^ »inan'''-fläveliisSiBi ja kummallinen
nitkäaikaäen^.fmuutoksen taj^säxtaiesa ^ h o i l n e m n n olemuksessasi, sinun
erkmeemtOiiimpBii ia. bOiaf^ olet S i ­la.
Samolns^jyleensä aineen.hajo^i^^,',näkin vainJ i ^ r j b ^ samoinkuin h a f'
.la ti«seka4iAuuliaies(^ syniyit/iiiagiä^ kaikki sekin, minkä sin^,
lossakin vataOOKSAii- A i h e S€ et^fglk^^^i^^ -itseeHi' k^ttceväei..; , erhettä
ovat vaiA^^tsaai^V<di^äisen -eri? tbtoB- tyyni,, kaikki • ^. '
nemismuotoja.. PSrsIikan^avulIaigr^-^i Plen kuuro sinulle, elämä, kaik-ma
jotakin ainetta sisältää energiaa !kine..,lauluinesi j a intohimolnesi, o.
On hyvh» .luultavaa, että flutlng«ö' ifen kuuro sinulle, minä j o k a vi:saak-korkeassa
lämpötilassa tapahtuu yiei« «i^ t u l l u t olen. Sillä minä olen' jo
nen aineen muuttuminm energiaksi kylliksi kuullut j a kanssasi humman-
Vaikka .tätä tapahtuisi pienessäkin nut sekä houreisiisi uskonut, niin,
rnääTin, niin vapautuva energlaihaä' olen k y l l i k s i hullaannuttavia haavei-rä
kykenee korvaamaan auringon tasi palvonut jä suitsutustasi hen-lÄpötappIon-
Jos esim. sadasosa a u - g i t t ä n y t . ..
ringon massasta täten muuttuisi, niin : N a u r a n kaikelle^ nauran. Olen- ,
siitä riittäisi lämpöä 150 miljardlksii b a n n i i n viisaaksi tullut, s i l l a k u l - ! m u u t e k u i n palanen i o m h a i a taSi-vuodeksL
jjioJimn sinun kerallasi erehdyksestä
Mll^oiviätfen aurinko? U . imosf-erehdykseen ..
sadan smis^,i täbtifieteiUJä WiniamS -i: - i -
HerBchel piö sitä kylmäaä, ktti». 1 Niin oli silloin. Ja kuitenkih
Edmonton, Alta. .
Tborhild; Alta.
Smoky ' Lake. Alta. . . . ..
Edmonton, Alta. . . . . .—
Trochu, Alta.
Vcgreville, Alta. . . . . . . . ..
Saskatoon, Sask. . . . .—
Ounblane, Sask. — . . . . .
Coteau H i l l , Sask. . . . . . ..
Stungis, Sask- • •. • •'
Wroxton, Sask.
Portage L a Pzairle, Man.
Kehora, Oht
Thnmlns, Ont; . ^
8. Porcupine« O n l . . . . . . . ..
AnsonviUe, O nt
Khrkland Lake, Ont. ....
. 1
. 2 -
. 4
&i
, e-
7
. 9
1©
, Iti
12-
1 4 -
26
17
19
21 ~ 2 2
23
2«
25
Cbbalt, O n t ..>i:v ...28
T H E NATIONAL E X E C U T I VE
COMMTTTKB O P T H E Y . C. L . O P
CANADA.
l u u n i uusia sointuja heUkyVtJkj^"'
J a minä hayonnän: ah «elämä, o l e a -
orjasi aina niinkauan Iniin s i n a m»>''
nun suonissani majaasi pidät . . . .
Sillä olenhan vain ihminen zntblu*
moinen ja h e i k k o u k s i n e n i . . . M i i i ^
elämä, en sittenkään ole mitSuft
käa. missä sintm a l a t i Värisevä &^tXto»i>
himbinen cflismnlsesi t ä y t t y n u s t^
odottaa. 01emme]ian parivallsUb»
olemassaolbii vankkurien edessä;
teäJÄ kappaleena, jonka plimaUa on n ^ tunnen sinun tenhosi rie-^nä j a sinä, e l f i m S , : .!