Vapaus, February 16, 1929

              ••.V,''. .V •
Laoantaina, h^mik. 16 p;nä—Sat., Feb, 16 No. 40 —
VAPAUS • t7öcI«*töo «isoa iiarrnltitmttfij».. ilmettjy SaJbw
A . VAASA. . S . 5- N E O -
T O I M I T T A J A T :
B. A . TENHUNEN. K. PEHKONEJf. M , POHJANSAJX».
-RcciKcned «INCbe Tott Olfloe Oepcxtnest, Otu««. u »CCCBJ C U M D u i t e r .
: VAPAUS (Libertr)
The « « } ; «rsxB ef F i u i A Votken i a Cu«ä<. Po&IUbed d^H; at Saäbvr. Onuno.
LebtcM •]<)» ilmatvkset p i O i oIU lu»Mon«« fccUo 4 i p . ilmettro^cpäUia c<3elU*«a MtUpiiTiai.
— i — • • *
Vspuidea toJ«it««: Haooeosto 207. Utclcjr BoiUiiif. 4 Darhaa St. Puhelin 536W.
Vapaadco k i « u « i : L i b a t r hmMmf, 37 Loroe St. Pohelio 1038. Portio«>te: Box V), SoiIbBfy. Ont-
Väpaadea paioo ]a latcmo: Libertf BaiJdioc. 37 Lorne St. Pobelia
Ccaefal ad*ertisins rat«» 75c. p*t col. iach. iAitxlmum rharje for aJngle i a u t t i o a 75e. The Vapaa»
!• the be>t adTcnisinc moiitua amocc Ilse Finaiib Pcople in Canada.
Joa e c t e aiiUoia t a l i a a i a aaa r a a c a o x a e i u i m ä i » e e n l i . - j e e * e e B » e , k i r j o t l a k a a audcUeea l i i k k e e a h o i u j a »
—aooaatliaeOa aimeHä; J . V. KANNASTO. l i i f c l t e e n h o i t a j a.
Käsittääksemme Canadan nykyistä
maailman asemaa, canadalaisen por­variston
suhtautmnista tähän ase­maan
Ja canadalaisen porvariston kes-
Käräjäpäiväin aattona
' Ollään käräjäpäiväin aatossa. En­si
viikolla tullaan Sudburyn piirin
yleisillä käräjillä päättämään,, onko
Vapau» syyllinen kapinalliseen her-jaiikseen.
Kys>Tiiyksen tulee ratkai­semaan
kaksitoistaimiehinen' valamie­histö.
Ratkaisulla tulee . olemaan
varsin suuri merkitys tyoväenliik-k
«lle yleensä ja erikoisesti vierai-
Ir. kieliä puhuvain työläisten järjes-löille.
Tapahtumat Sudburyssa ja sen
ympäristöllä ovat viimeisen kahden
kuukauden ajalla olleet hyvin jän­nittäviä.
Konservatiivinen lehti
'Ihe Sudbury Star ja pappi Jones
ovat virkavallan tukemana hyökän­neet
kommunistista liikettä ja Va­pautta
vastaan väellä ja .voimalla.
Punikkien avioliittosuhteista on kei­tetty
kokoon mitä törkeimpiä juttu­ja.
Erään sunnunlai-illan konsertti­tilaisuuteen
osallistuneita työläisiä
on raahattu oikeuden eteen ja sa­kotettu
lähes parillasadalla dolla­rilla.
Pioneerikoulujen toimintaa
on käynyt tutkimassa Ontarion
maakuntahallituksen lähetti. Pap­pien
pitämissä kokouksissa on esi­tetty
päätöslauselmia, joilla on vaa­dittu
postioikcuksien kieltämistä
Vapaudelta kuin myös ehdotettu
muitakin keinoja Vapauden tuhba-mbeksi.
Porvaristo kälyreineen on
siis kaikilla keinoin hyökännyt jär­jestynyttä,
työväestöä ja sen valistus-välineitä
vastaan.
Työväestö on, myÖs toiminut. Se
kohotti Vapauden tilaajamäärää u-sealla
sadalla tilaajalla taannoin
pä£|ltyneen tilausryntäyksen aikana.
Sudburyn työväiestöipn pitänyt pion­ia'i
kokousta, joissa on protesteerat-tu
-yirkavitUan mielivaltaisuuksia
' yä9taan,Jj Säm^Uisiä kokouksia ori
pidelty,,kymmenittäin, eri puolilla
rnaatal-. .K^^
orgcnisecraaja „ Wm, Mpriarty: ori
julfciseötf' haastaiiut pappi JonesLtr
A^UeleMaän aineesta "kommunismi
ia, kapitaUsmi*^. Pappi ei ole us-
•:kjdtanut käydä v väittelemään kom-
. mtiniMiif/kiinssai' Mutta sadat Sud-
» bdi^yii työläiset' ovat rientäneet kuu-
. lema^v toyen. . Moriartyn pitamia
puheita. .Kommunismista on Sud­buryn
työväestön keskuudessa pu-
' huttu paljo kahden viime kuun ku­luessa.
Todennäköisesti enemmän
kuin monien aikaisempien vuosien
kuluessa yhteensä.
Viimeisen kahden kuukauden ku*
lucssa ovat useat työläiset tulleet
tietämään, että kommunistien yhte­nä
iskutehtävänä on järjestymättö­mien
työläisten järjestäminen.* Jär­jestymättömien
työläisten järjestä-i
misen välttämättöiinyyttä bn Vapau^^
selostanut- ja edistänyt niii» tehoi-isssti
kuin mahdollista. Vuosi sit­ten
tapahtui Hollingerin kultakai
minnan ohjelma Canadan ammatilli­selle
liikkeelle" 13—9—28; " S ud
burjn alueen me^llinkaivajat jar
jestäytyvät" 17—*^28; "Keski-
Ontarion metallinkaivajat ja -sulat-tajat
osottavat heräämisen merkke­jä"
18—9r-28; "LoQrdi Melchett
ja työläisteiv''järj€«iänri«)ikeus" 29
—9~28;''*%<^TäijmX^ ja työn
ja pääoman välinen' yhteistoiminta"
1_10—28; 'Työmaalehtien nopea
varustautuminen" 11—1—28; "Nik-kelinkaivajain
veriuhrit, Incon vai-notoimet
ja kaivosmiesten järjesty
minen" 15—10—28; *'Incon vaino-toimet
Creighton Minella" 16—10
—28; "Incon ja Mondin trustiutu
minen loteutumassa" 22—10—28;
"Nikkelitrustista odotetaan suuria
liikevoil^ja" 23—10—28 "Nikkeli-trusti
,ja( kaivostyöläiset" 25—10—
28; "GiEtnadan uusi ammattijärjestö
ja m o Ä m i ; 30—10—28; "Kaivos-porhojen
ja kaivostyöläisten suhde
60 prosentin voitto-osinkoihin" 22
—11—28; ^'Metallinkaivajat ja Ca­nadan
kaivostyöläisten liitto" 27—
11—28. ~~ :
Vapaus^on' Canadan; suoihea pu­huvan
tySväirti; '^läärieitkärinattaja.
Työläisiä sufniaiituä "'l^htaiM^ met­sissä,
kaivoksissa y.m. yksitellen
ja joukoltain. Toiset rampautuvat
eliniäkseen. Toiset joutuvat silico-siksen
uhreiksi. Työväenlehtenä on
Vapauden velvollisuutena käsitellä
työväen probleemeja. Sitä juuri
on Vapaus pyrkinyt tekemään. Se
on osottanut, että työväenluokan
ensimäisenä itsesuojeliiksen välinee­nä
on ammatillinen järjesläytymi
hen. Canadan suurten perusteolli­suuksien
työläiset ovat miltei tykkä­nään
järjestymättömiä. Ne ovat
suurelta osalta vieraita kieliä puhu­via.
,-Papit ja-/muutvrfaalli^sevan itto^
kaq lakeijat :''kaikilla;. keinoin .vas­tustavat
työläisten järjestäytymiä-yrityksiä.
Onko kukaan kuullut, et­tä
papit olisivat köhöttarieet äänen­sä
kaivoksina aivan liian u^^in ta­pahtuvia
tapaturmia ja teollisuus-murhia
vastaan? E i ! Mutta Va­paus
oh. -Vapaus kehottaa suomea
ja' ' muitoi'l^yicraita kieliä : puhuvia
työläisiä amymatillisesti järjestäyty­mään
sekä - muodostumaan erotta­mattomaksi
osaksi tämän maan ylei­sestä
työväenliikkeestä. Tätä pitä­vät
hallitsevan luokan lakeijat r i ­koksena.
Tämmöiseen Tikokseen
kuudessa tällä hetkellä vallitsevia r i s ­tiriitaisuuksia,
on. vältämätöntä ensin
lyhyesti analysoida. Canadan porvaris-vallankumousta
Ja Canadan porvaris­ton
kehittymisen historiallisia olo­suhteita.
Canadan porvarisvallankumous, jota
t'*«päisä6ti hidastutti Amerikan v a l ­lankumous,
ratkaisi kolme pääproblee-m
i a : - Ensiksikin, se poisti feodalisen
läänitysjftrjesielmän .maanomistukses-.
~j kanssa — Halibat-soiumus j a täajäa
Canadan konimi]nbtipuoIueen|kajennet^ toimeenpanevan johon tulevaiset neuvottelut v ^ ^ ^
komitean hyväksymä väitelauselmaluonnos canadalai-sista
perspektiiveistä
sä,-inuodo6taen perustan kapitalistisen
h m Q ' ^ j 6 l y k s e n kehitykselle. Toiseksi,
k^planlälynti vapautettiin feodalisten
kartanoherrojen Ja k i r k o n käsistä. J o ­ka
yhdessä amerikalaiselle vehnälle a -
seteitujen tullien kanssa, muodosti suo
tutsan maaperän kapitallsiselle h y v i n ­voinnille,
kunnes Englanti peruutti
viljalakinsa. Kolmanneksi, se pys­t
y t t i valitsijoille vastuussa olevan h a l ­lituksen
Ja l o i perustan maan yhtenäi-sjrydelle.
Joka vuorostaan oli välttä­mätöntä
kotimaisten markkinoiden j a
suuren rautatiejärjestelmän kehitty­miselle.
Joka oli taloudellisen yhtenäi-syyden
perusta.
V a i k k a k i n kapinallisella porvaristol­la
oli vallankumouksessa tuimuslau-seenaan
canadaiäinen tasavalta, niin
j a usean kerran tarjosi Canadaa Ame­r
i k a n YhdysvaUoille. Yhdysvallat ei
s i l l o in onut klintynjrt Canadaan mark-kjnapalkkafia
eikä pääoman sijoituk­sen.
kano£^^ katsottuna. Canada-l^
ilnen pcCTaristo kerta toisensa Jäl-tUnnustamnn|
ib/ • ;^tse|np^(^| |^liseksi.
Surkutteiemri^'^/r,yaiQ>ivQil^i: ettemme
ole voineeJ^ tenHä «nem|^ä" järjes­tymättömien
järjestäiniseri' hyväksi.
Vapaus on myös kehottanut työ-tämä
porvarlsvallankumous ei ratkais­sut
Canadan itsenäisyyskysymystä.
Täliän oli syynä oslttalsesti canada­laisen
porvariston sisäiset r i s t i r i i t a i ­suudet
ja pääasiallisesti Amerikan
vallankumouksesta oppineen brittiläi­sen
imperlaiismin politiikka. Ehdot
täydelliselle porvarilliselle kansanval­lalle
luotiin Canadassa ilman eroamis­ta
brittiläisestä valtakunnasta.
Canadan kapitalismin
taloudellinen kehitys
Sen Jälkeen kun Englanti peruutti
viljalakinsa, jotka .olivat epäedulli­set
canadalaiselle porvaristolle, b r i t t i ­läinen
imperialismi antoi hyvin vä­hän
huomiota Canadan kehityltselle.
Rautatiet ...
Hallitusten j a kuntien kiinnitykset
Metsät
Kaivostyöt
Kalastus ' . . . . . . . .,
Yleishyödylliset laitokset
kee^ Jg^kafB^ui kysymyksessä kauppa­suhteista
näiden kahden maan kans-
Englannin viljalakien peruuttamisen
jälkeen ..(konservatiivien) oikea siipi
'(Jauhomylly-, kuljetus- j a metsäln-tressit)
ja liberaalien vasen siipi
(kauppiaat j a maanvilJeUJät) julkai­sivat
yhteisen julistuksen vaatien C a ­nadan
liittämistä Yhdysvaltoihin, T ä ­tä
vastusti konservatiivien vasemmisto
(rautatiet) Ja liberaalien oikeisto
(tehdaslaitokset). Canadan kotimark­kinoiden
kehittäminen oU lähinnä näi­den
viimemainittujen etuja. Se oli
heidän edukseen, että Canada olisi
yhtenäinen, Ja he lopuksi tulivatkin
n i i n voimakkaiksi, että he pakottivat
Yhdysvaltain kanssa solmitun inolem-minpuolisuussopimuksen
peruuttamisen.
Niistä ajoista tähän päivään voimak­k
a i n csa canadalaista porvaristoa
(rautatie-, rauta-, h i i l i - , j a tehdas-kapitalistit)
on taistellut voimakkaim-
Tämä 030ttaa, eÄä brittiläinen pää- rikalle (lähes puolet Canadan tuon
oma
tateihin. Jotka rakennettiin Englan- hiiltä
perustella. 5. A v o i n vastustus biittj.
Iäiselle ulkopolitiikalle, Chanak, EgypI
t i , y j n . •
"Round Table" lausuu selvästi, että
nykyinen tilanne ön näiden muutos-
_! t en tulos, j o t k a ovat ts«>ahtuneet alus.
ma oioraaa, ewa o m i u u m c u y ^ - rutauL- Kmu,^ _ H U U X C . V - * « « « ^ maiden porvaristojen suhtautumisp«I
oli suurelta oSalta sijotettu rau-^nista Yhdysvalloista ollen rautaa Ja brtttiläiseen valakuntaan: ••^te£
loput raakaa puuvillaa, öljyä ^ ^ ^ j ^ ^ j j j g j ^ ^ ^ -"
n i n kanssa käytävän vUjakaupan ja f j a teollisuustuotteita) j a epäsuotuisak- epäonnistuttua mitääi
amaäkalaisille teollisuustuotteille r a ­kennetun
t u l l i m u u ^ perusJCiEdle. Toir
sslta puolen.. a m e i ^ a l a i n e n ' kapitalis­mi
oli k i i n t y n y t metsä- j a paperiteol­lisuuteen,/
kaivantoihin, amerikalaisten
teolHsuusyhtymien • haaralaitoksiin.
sähkövoima-sijotukslin (kunnalliskiin-nityksiin)
yjtn. Canadalaisen pääoioöan
suhteen on välttämätöntä'viitata.-<t-tä
ensiksikin alkxQjeÄlseiiäJicbrittiläi-sellä
pääomalla on' ollut tendenssinä
si Canadalle ( l a ^ puolet Canadan ymmärrettävää sijaista"^
Vientikaupasta Y h d ^ ^ V > i W n ^ fiy^äksytty jä asetettu s i / ^
maksaa, p a p ^ ^seka sa^iqmalehtipa-. ^
l a n selvää
periä).
On välttämätöntä
tärkeään osittaiseen
min canadalaisilla markkinoilla ei
englantilaista kilpaUua. vaan ameri-{määrä j a vaikutus on ollut lukui-t
u l l a canadalaiseksi pääomaksi j a toi­selta
puolelta niin brittiläisen kuin
amerikalaisenkin pääoman ulkomaa,
sijotukset ovat sekottimeet canadalai­sen
pääoman kanssa, osakeyhtiöiden
perustamisen Ja osakkeiden liikkeelle­laskemisen
ollessa canadalaisen pää­oman
käsissä. Tämä erityiseminln p i ­tää
paikkan-a vuoden 1916 jälkeen.
Sitä aikaisemmin brittiläinen pääoma
suurelta osalta kontrolloi canadalalsta
sitoumuskauppaa- 'Sen jälkeen" caaik-dalainen
pääoma t ö ollut vallitsevana panissa.
tekijänä, vaiy^^^'^aH>iwJ>i/3)^^f^riiBi^'
pääoma alkoi esittämään suurta osaa.
(Dollar Diplomacy, sivu 29.) Cana­daan
sijotetim amerikalaisen pääoman
^ u o f o v o » , f « . » , Canadaiäinen iporvarlsto oU kehit-t
l lÄ . i ^ e n kapitalistista
tendenssim ca- suhteiden vallitessa 75 vuoden « « o -
nadan kapitalismin ^ h i t y k ^ v « ^ ^ , ^ maailmS^taa (iSfn fe^^
meisen kymmenen vuoden aikana. Se ^ rippeitä), saaden täysin k o ^
seikka, että Canada on alkanut s i j ^ Canadan k o t i m a a k a ^ p a a iS
tamaan pääomaa siirtomamto. kuten taOoudelllsta tai poliittista s L ^ S '
B r a s i l i a , Mek^si k,o ,. y. jn., .k..u^h i myöts tilaisen porvarist^on taholta, sauinä ie-i
se. että canadalaisefe-pankit ovat 1° oUut "mitään iyytä ottaa rilDDumaL
kauan olleet osams^a f omaisi^ ^ " ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ f - ^
imperialistisi^ yrityksis^ osottaa ^ valUtseva leskeisin irnjX
että canadaiäinen finanssipäao^^ (brittiläisen j a ^ .
kehittänyt määrätyltä imperialistisia
intressejä. Toisena tendenssinä on
Canadan ulkomaakaupan keskittymin iuttsTMt^
nen Tyynenmeren maihin, joka mer­kitsee
että Canadan ulkopolitiikka a i -
rikalaisen imperialismin välinen ris­tiriitaisuus)
ei o l l u t vielä silloin ke-
Ne objektiiviset tekijät, jotka muut-na
-lähestyy Yhdysvaltoja. TämS - »^^^t ennen sotaa vallinneet suhteet,
seikka poliittisesti kuvastuu Canadan
itsenäisen lähetystön avaamisessa J a -
kalaista kilpailua vastaan.
Käännekohta Canadan kapitalismin
kehittymi^ssä tuli tämän vuosisadan
alussa, jolloin n i i n englantilaista kuin
amerikalalstakin pääomaa alkoi tulla
Canadaan. Financial Post Survey
vuodelta 1925 osottaa missä tämä
pääoma on. Välttämätöntä tietysti
on pitää mielessä, että viimeisien muu­tamien
vuosien aikana nämä numeroi
ovat' suunnattomasti nousseet. Tau­lukko
' ön ^seuraavanlainen miljoonissa
dollareissa:
Muut; teollisiiudet'...... . . . . . . . . . '.\..'.'...*.....,..
Kiinnityslainat ja maat . . . / . . . . i . . . . . . ' . . . ^ ; ^ . . . . . . . . . . . . . ..
Pankkilaitokset j a vakuutusyhtiöt . . . . . ^ . . : . j ..
Amerik.
pääomaa
. . . 425
. . 7 01
.. 325
. . 235
. . 5
.. 137
75
35
BrittU.
pääomaa
850
456
60
100
3
116
- .145
185
80
2,478 1,995
sien raha-asiain tuntijain arvioitava­na.
Yleinen lopputulos kuitenkin näyt­tää
olevan, etä canadaiäinen pääoma
muodostaa i35—65 prosenttiin kokonais-sijcituksista,
lopun ollessa amerika­laisten
Ja brittiläisten sijoittajien kä­sissä,
suhteessa 2—1. Canadalaisen
teollisuuden kääntyessä enemmän ja
enemmän uusille teollisuusaloille, met.
sä-, paperi- j a sähkövoimalaitoksiin s i ­joitettu
amerikalainen pääoma alati
vahvistuu Canadassa j a canadalaisen
pääoman edut ovat aina lähestymäs­sä
ämerikalaista pääomaa, etenkin
yllämainituilla teollisuushaaroilla.
. Canadan kaupankäynnin yhteydessä
p n seuraavat suunnat otettava huömi-
Qpn: 1. Canada. lähettää ulkomaille
enemmän teollisuustuotteita kuin m i ­tä
se tuo muista maista. 2. E n g l a n ­n
i n kauppa Canadan kansna on t u ­lemassa
epäsuotmsanamalöirj^^gj^
nille, -Englanti tuoj (^p^dg^jl^plisäjip,..
tyvässä määrässä' elintarpeita, Ja teol-.
l i s u i i s t u o t t e i t a s e n . : vienti Canadaan
vähenee. 3. Amerikan-, kauppa ^Cana=>;
dan kanssa on muodostumassa' enemi
^ ä n . j a : enemmän suotuisaksi Ame~'-^
Canadan porvariston
poliittinen kehitys
Brittiläisen pääoman itsehallitseviin
alusmaihin virtaamisen väheneminen,
amerikalaisen pääoman kasvanut voi­ma
j a alusmaiden porvaristojen suun­naton
kasvu ovat epäilemättä objek­tiivisiä
syitä itsehamtseyien alusmai.
den porvaristojen brittiläiseen valta­kuntaan
suhtautumisen muuttumiseen.
Kenraali Smuts selvästi lausui tämän
ajatuksen Etelä-Afrikan liittoparla-mentissa
syyskuulla. 1919: "Brittiläi­nen
valtakunta ^sellaisena kuin se o li
ennen sotaa on todellisuudessa lakan­nut
.olemasta sodan' tuloksena. "Vii­meisenkin
merkin alistetusta asemas­t
a alusmaiden j a Suurbritanniati'yä-lisissä
suhteissa on .hävittävä." Cahä-däah
hähden seuraavat tapahtumat
osottavat suhteiden muuttumista: 1.
ovat seuraavat:
1. Brittiläisen imperialismin heikkeä
neminen. Canadaiäinen porvaristo ky.
keni selvittämään sodan jälkeisen aa.
karan kriisin ainoastaan amerikaJai-sen
porvariston avulla.
2. Canadaiäinen porvaristo, kasvet­tuaan
suunnattomasti maailmansodan
aikana, astui maailman markkinoille
itsenäisenä tekijänä riippumattomine
etuineen.
3. Anierikalaisen pääoman voimistu •
minen Canadassa j a Canadan soti.
l a a l l i n en avuttomuus amerikalaisen
imperialismin edessä;
Brittiläisen imperialismin politiikka
Canadan nähden tekee avoimia myön­nytyksiä
perustuslaillisissa j a muodol­lisissa
ky.ssrmyksissä. samalla kertaa
suuresti voimistuttaen imperialistista
propagandaa ,Canadassa, laajentaen
siirtolaisuutta Canadaan, keinotekoises.
t i 'elvyttäen kauppasuhteita ja brit-tiiäisen
pääoman sijoittamista Cana­daan.
Amerikalaisen imperialismin
politiikkar p y r i d i yhä läheisemmin kiin-nittämään
Canadan 'Yhdysvaltoihin —
itsenäisen Edustuksen.-vaatiminen Ver. | Amerikan-lähettiläs Ottavassa, yritys
säiUesin, Läiisäiihen, Locarnon JarW Canadan •saamiseksi yleisamerikalai-hingtonin
konferensseissa. 2. K e n r a a - seen liittoon^^ Halibutrsoplmus, Ford-
;liOfciivei3röÖrin laseman; «luuttuminön ney.taflfflii periiuttamlsehdotus, y.m.
.brittiläisesi, ^halUtuksen 'TSdUstäjto- i s o t Ö ä a ^ katsottu-brittiläisien
kiniunml' eUustäjaksi----3. l i a ljiri{ti]^in'eri|btalaivasto ei kykene
Itsenäisten suhteiden .avaaminiBn >Ti-': i g a n a ä i^
jdyjsvaltoJenpc^TRanskia^'^ _'jä on täysin kykene-kanssä.
4; Its^näisten.^kalipp^^ amerikalaisten
sfen ailekirjöU^ihiÄeri f Jatk.)
Pöit^^irdiiiriii
PUNAKAUHU
neet -'maöcustaai Fort "VVilliamiin ja
tulevat esiintymään sikäläisellä "'Pir
tilläV ftotstai-iitana.-^helmik. 21 vjp,
Niäle^ kovaonn&ilI« paikkakunnan-ä-sukkaiUe,.'
jotka syystä tai toisesta
eivät -olleet tilaisuudessa saapumaan
viime lauantain esitykseen Arthuris-say'-
pyydetään.-täten huomauttaa,- et^
tä nyt on viimeinen tilaisuus nähdä
tämä mielenkiintoinen kuvaus met-
Canadan legiönalaistcn Fort Wil-liamissa
^alkuunpanema toiminta ps-naiseh
propagandan ehkäisemiseksi, _ ^ _ ^ . , .„ .
koulunuorison keskuudessa näyttää fa™'esten elämästä. Ja joka sita ti-saavaii
yhä järjestetyminäri muo-; [««outta ei käytä hyväkseen, hiin
don. Helmikuun 11 päivä piti Fort hänen: smstykseensa ehdottomasti
Ihmekö me Yhdyayalta^n j a , Cana^^; t
dmi työläisnaiset kiinnioita äitiyttä j a
äitejä, k u n me emme j u h l i äitien, päif
Vää? Kyllä, ine kunnioitamme.molem­pia,
pidämme pyhänä. Mutta mitä
syytä meillä oUsl Juhlia äitien päivää
porvarillisissa^ piirteissä Ja^ poryareiden
kanssa< vaikka äidit kyllä ovat äitejä»
WiHiamin kouluneuvosto kokoustaan. jää korvaamaton aukko. Asian tä-jossa
olivat myöskin legionalaisetl^:?-puolta voitte tiedus^^^^^ kenel-tä
tahansa joka oli seuraamassa vii­me
lauantain esitystä ja olen va-näet
lisäävät sotavarustuksiaan kuu?
meisella kiireellä. Ne määrärahat;
mitkä imperialististen maitten bud­jeteissa
myönnetään sotiavarustelui-voksessa
"onnettomuus", jonka uh- ta varten, lisääntyvät nopeassa tah-r:
ksi joutui 39 lyöläistä. ^Tämän j fe. Jos ne määrärahat, jotka
öhnetic —.uuden jälheött osolti V a - ' Ranskan, Saksan, Suurbritannian,
paus, elta vam järjestäytymisen a-vulla.
saattavat • työläiset ehkäistä
moiset joukkomurhat uusiutumasta.
Froodin nikkelikaivoksissa tapahtu­neiden
lukuisten kuoletta%'ain tapa-turmäin
johdosta on Vapaus niini­kään,
kerta toisensa jälkeen koros­tanut
työläisten järjestäytymisen
välttämättöm>'>ttä. Vain järjestö-voimansa
avulla saattai-at työläiset
ehkäistä useimmat niistä tapaturmis-,
• ta^ jotka johtuvat n yallitsevain ase­tusten
-3a varovaiäuustoimenpiteiden
riHcömulöista:-^. • ^ ! f u . n , : - . - r - r r t nr
' Mä^^t9emiuie juinitatuiä niista^. kir.
jotuksista^' joit^ ^tä^ä " lefadt^ä' dn
jull^jstu;. järj^ymatföinien ' jarjeS-;
tämisesftä. Viime kesäkuun 16 :na
kirjolus 'Työpdikkakomiteoita s^a
työmaalehtiä perustamaan" '""
jestymättömien järjestäminen 'on
kommunistisen puolueen tehtävä"
2a—6—J28; "Keski-Ontarion metal­linkaivajat
ja sulattajat järjesty­mään"
2^--6—28; ''Canadan suo­malainen
työväki ja järjestymättö-mioi
- järjestäminen" 2S—7—28;
edustettuna ja sen lisäksi oli parilta
. salaseuralta saapunut kirjelmät jois- , _ . ^ ^ - ...
Iäisiä ryhtymään taisteluun sodan sa käsiteltiin tätä kysymystä. Ja.KU«tettu, etta he ovat valmut to-vaaraa
vastaan. Imperialistiset maat! niinpä kokouksessa sitten hyväksyt.' *ea™aan, että "tippaakaan en ke­stiin
päätöslauselma jossa kiinnite- "u* S.
tään maakunnan opetusmihisterixi;,
jirbkliräätlorin ja oikeusministerin
huomiota punaisen propagandan le- t
vittämiseen maakunnan kouluissa ja '
kehoitetaan heitä ryhtymään tilan­teen
edellyttämiin toimenpiteisiin .
gen estämiseksi.
. Legionälaisille sen sijaan annet­tiin
lupa levittää kouluissa- vihkos­ta,
nimeltä "Totuus sodasta" —"The
NAISTEN OSASTO
f':8^klamd Lah^ Oiiti
olivat ne sitten r i k k a i t a .tai köyhiä.
Äitejä porvaristo! ylisti jjod&0.>.>alkft^
na. Mitä useampi'ajöttu^ q^^^Qtaarsö*
dan moolokin kitaian, sitä -suurempi
ylistys sUtä äidiUe veisattUn. J a oU
äitejä, jotka voitiin näillä petollisilla
imilaulullla nukuttaa horrostilaan. et-r
tä he, taistellen sieluntuskissa, lopulta
uskoivat sen olevan oikein j a JumalsLn
tohdOQ, kun kerran papit j a hallitsijat
n i i n saöövät. . : , ^ ,
M u t t a i^fcäikesta huolimatta, viimei­nen
sota Valaisi j ö » ^ ' n f f i a ä ä ' ' k t o -i
san sihniä. Valaist n l i d e ä k m l ä ; j o t ­k
a siellä taisteUvat. ISeltä elävihä
Työehtosopimukset
Työeliiosopim^ N o r ^ . metalli-;
teoliisnadessa ,
,^nahdoUisiui^l(Wj,v, hyväk­symisen
jsyikeeh tehtaille saapunut
.Jaiiomiatteyästi. tjflaiiksia. jotka luovat
mahdoIUsuuiksia ,J^^ ansion l i -
.^äntymiseUe. .'
T^roehtQ«»pimiis B mdtaanlsesea
teoUisandessa
Viimevuoden . lokakuussa Ruotsin
veljesliitto sanoi i r t i koko maata kä­sittävän
5opimiä:äen mekaanisen. teol-lisUudehharjoittajain
kanssa. Irtisano­misaika
päättyi vuoden loppuun, jo-
Yhdysvaltain, Italian ja ; Japanin
budjeteissti myönnettiin sotavarus-teluihin
v. 1924 merkitään suhde- Tiruth About the War' jossa
l1u vul1l1a 1l 0A0n, n i•i•n vuodj en Itn?c2vi7 s i dLi - j jk^u^t^etn^ ^k^o k^o^uk^syegsys^a'y ^t^u o^ t i iCn aneasidiann, sjea-deluvuksi
saadaan s a m a i n m ^ etujen mukaisesti,
budjeteissa . 107.8 j a vu<^en 1928 Niitä ehkä vieläkin löytyy ihmi-suhdelm-
uiksi 110.3.. C a n a d a k m v a ' siä j o t k a otaksuvat, että nykyinen
rustautuu. n ; ' ' T :^ .i-utat • koulu o n puöluäeton laitos.
Emme taIi4o.i^iltaa!>eq^||§t^
Vapautta vastsäh- -iiostetim.t;>syytteen
riatkarkin suhtej^n. Suu^Välamie-histö.^
§9ftM:|^^kvmc^^^^
tömana:: sejiiy^a
4ac^ettaa.v:aitä«riRfi? saakaaic^^ laa«
jaktotoisdh^tabHii&,-=««!»'«va p
BELL HIMOITSEE PORT ARTHU-
•; • -^RIN PtlHELlNLÄITOSTA
^ :Tää]lä Stn. viime • päivinä - vierail-lut?
aiTT>Bi4hl£TTfig>hqne-korporatsionin
Riistäjä starkötukseila saada selville
•minkälaii^Ia ehdoilla ^-Port; Arthurin
kattpttnl4ti5olisi myöntyväinen - -myy-ittäfiaiixomiatamansa'
puhelinlaitoksen
Wanup, Ont.
Imaisten kommista
Meillä o l i . tavallinen työkokous kol­mas
päivä tätä kuuta M i h i a B U l i n k o ­tona,
jossa idätettiin viettää naisten-päivää
yhd^isäs i ^ v ä maaliskuuta
V a l i t t i i h nieljähenkinen juhlatoimikun­ta,
johon tulivat E l l i Blconberg, H i l ­da
Hakula,'£rja Laakso j a T o i n i K o s -
teF^*^.^?(aan^as?|^tiMiJ^^^ *anäa;«hifitamalleen yhtiölle. Itse-
$a^ttah^t.^SQmmQi9iks|l.,u^^ antamien?» tietojen mukaan hän
nä on kaksi'äärimäisinta mahdolle^'^tiädxi^^täältä melko vakuutettuna-
•suutta. Niid6h'^ VäUlta-loytyy^ siiuri^ f^* etta^^uunnitelma tulee toteu-
• .... . . V ti'> - ^ >i " rt- . - tumaan läheisessä tulevaisuudessa.
maara kul(aisCT k e s ^ ^ Ja miksikäs se ei toteutuisi, jos
Tapahtukoohpa ratkaisu meidän e- vaah "kaupungin varsinainen asukas-duksemme
tai- meitä vastaan,- niin joukko-sen ahtaa toteutua. Mieles-yhdestä
asiasta olemme-aivan var- heilläkih pitäisi olla jotakin
mat fJ <oa'^ je»s. t-y nuMpm•ie n• • —ja rjestami' 'sanomista tajnänsuuntaisissa äsiois-nen
tulee edeUeenJctn olemqqn Cana­dan
perusteplUsuuksien työläisten
yhtenä tärkeijnpKaiS iiktUäktävänä;
kela. E^eskusteltiixt myös, tuleeko n a i -
s ^ k^ttäa;.itseänsä; joka Jäi seuraa-valOokp^
ffseite^ pidefilÄä^HUda
EG^nil£^'>pto^ 3 päivä.
' : ^ t e k . . i n e j |& bU ohjehnakoko 27
IÄi^l^;;im^e^^uta Hllma Heinon k o -
t a p i ^ ?^Va]^emme e i ollut M r s . koto.
i i ^ < ^ ' s a i r a u d e n tähden matkustanut
!^orop«5(h .Mkärin hoitoa saamaan.
Töivfflbame että hän pian paranee Ja
palaa jälleei) joukkoomme.
ea.
"METSJUÄTKÄT JA HEIDÄN
MORSIAMENSA"
•Cana5% kawostTO^ toisena tuUi i^efiiaan tmstelu * O - ' . ^ A O ^ K « * i . ; ; . s / * - i i - A ^ V
ämisprobleemit^, 7 - ^ 2 8 : "Toi- dan vaaraa, vhitaan. • • T^^T^. Arthpnssa
: : f i . , .
|viim« lauaiitaina,' ovat nyt päättä-
_Sairautta sitä o n oUut täällä useam­massa
kodissa, toisia enempi ja toi­sissa
vähempi.
Seuraava, ohjelmakokous on koululla
maaliskuun 24 päivä kello 2 j.pp.
Koetetaanpa tuoda paljon (Reimaa.
K a i k k i 6a tervetulleita meidän koko­uksiin,
n i i n miehet k u i n naisetkin. O -
lisi toivottavaa, että kaikki nfti.«a»TnTnp
tulisi naisjaostoon: Joukkoina saadaan
paljon , ä i ^ a n . k n n jfiästään ybtds-
.^^.yksi tätL
" K u t e n useat luultavasti muistavat
langetti Norjassa käytännössä oleva
pakkb-välit3^tuomiolstuin vuonna 1927
Norjan metallityöläisiUe pakkosopi-muksen,
joka m.m. tiesi palkkojen ä-lennusta
j a työsuhteideri huononnusta.
Tämän "sopimuksen" päättyessä s a -
nottihi se i r t i työntekijöiden taholta
j a neuvotteluihin uudesta työehtoso­pimuksesta
ryhdyttiin", viime jouluk.
7 p:nä. Näinä neuvottelut johUvat^
tulokseen uudesta työehtosopimi&ses- i ^^ien neuvottelujen tuloksena on nyc
ta, joka alistettiin Joulukuun 15 p:nä •^aatu aikaan uusi sopimus, joka pää-
, liiton jäsenistön äänestyksellä ratkals- asiaUisesti on samanlainen kuin a i -
palanneista ci tule menemään kuhi tavaksi Äänestyksessä aimettiin so- ^^a^sempikiri. Asian kulku oU seuraa-osa
takaisin, jos uusi verileikki alje-1 pimuksen hyväksymisen puolesta 2,782 v a : Joulukuun 12 p : n ä e s i t t i neuv(^
jä hylkäamiäen lpuoles|fa^€40 ääntä telukumum piidK^QSitaja-^icnmmaile'
Sopimul^sai siis j ä ^ h i s ^ vahvistuk- ^ h riitapuolelle vaUtys^dotnksen, j o ­hon
mennessä oli saatava aikaan so.
vinto työntekijäin esittämäin uuden
työehtosopimusesityksen pohjalla, jos
mieUttiin välttää taistelu. Arvelu s i i ­tä,
ettei uutta työehtosopimusta saa­t
a i s i kivuttomasti aikaan, joka perus­t
u i Ruotsin porvarillisten sanomaleh­tien
asiasta julkaisemiin Mrjoituksiin,
ei soittautimut aivan oikeaksi. P i t -
taan.; Vaikka — ovathan työtWm3?ys
j ä nälkä kiihoittajina, samaha k im ne
ovat sodan enteitäl
Ovatko äidit tällä välin valistuneet
kautta maailman?^ Onko tarpeeksi
tehty työtä äitien sihnien avaami-.
seksi? Onko äidit saatu hereille?
Tuleeko tämän uuden polven-synnyt­täjät
Ja kasvattajat yhtelsjoukoin ää-^
nensä korottamaani sitä- verileikkiä
vastaan, jossa aijotäaxtiiJieidän poi­k
a n s a ' uhrata maisÖRluanv ulffiättfa^
rille? Äideille juhUlaanJsiksl Jär lieitä muutoksia ei sopimus sisällä. Tähän
sen Ja on voimassa maaliskuun 31 p ä i - hon hän v a a t i vastausta .saman kuun
vään 1931 ja edeUeea—vuoden k e r - 21 päivään Jdo 12 jaennessä. SCämän
rallaan ellei kiunpikaan asianomainen Jälkeen a l i s t e t t i i n «sia ^^äaenääostyk-sitä
kirjallisesti sano M a n n e n niaa- sellä ratkaistavaksi •i^Ditt
l i s k u d n - I päivää: - jCJuS? sopimus oh ^ ^ s t l sophnuksen v^iyvSteymisen
oleellisilta tJsUtaah aikÖS^^man sopi- lesta j a 6,231 ^h^ikäämisen iMKdesta.
mukseh mukainen psu^^ että palkat Sopimus t u l i d i s hyväksytyksi isuurella
eri ryhmille tulivat vakiinnutetuiksi enemmistöllfi. Ennenkuin lopulIine-.T
koko vuodeksL Mitään palkkasuhtd- vastaus kuttenksan annettiin vaadit-den
parannuksia t a i m u i t a tärkeimpiä työntekijäin l i i t o n puolelta siihen
ylistetään siksi, etta he synnyttäisivät, epätyydyttävään tulokseen ön vaikut­tanut
hwmott5ökonjukthurit?:imrt
norjalaiset^^, toveria'^ toivovat ss»»önsa
korjattua. sopimidben "iÄiu
sia,i johon' sopimus TOmäod ii^?i&tää
uutta joukkoa porvariston käytettil-väksl
» Sil|. meillä, et ole mitään syy­lä
j u h l i a rätiyttä pOTKarillislssa p u i t -
teissa.;- KyUä valtalu<&ka?-on ,aäyttä<
nyt Ipjinka äitejä o n muistettu^^ödan.
Jälkeei^. . .
Miuitta me työläisäidit J a naiset^- i ne
Juhliimme maaliskuun S : t t a päivää. 8e
ma läpältä;^ Jöfca^ on värbMstt^Vaiä^
on kansainvälinen työläisnaista^ päivä
Sitä juhUvat työläisnaiset kautta maa­ilman.
T^imä päivä:-im pyhitettjsr työ­läisnaisten
vaIistamisiai^otttikse6n;- ^
tä yhä suuremmat; joukot jäfjesty-mättömiä
naisia saataisiin liit^^hääh
mukaan vallankumoukselliseen tfUs-liikkeeseen.
Täälläkhi on naisosasto päättänyt
viettää naisteni^väjuhlaa maalisk.
8:nen päivän, j l t a n a : . S i l l o i n on p a l ­j
o n arvokasta ohjelmaa, n u n . näytel­mä.
"Yhteiskuntamme lapsia", 2:ssa
Hyvä to^pale. kuvausta
S i t t en tulee
ptemäanip(9l«gt» oaisUtai sekä » ^ a d -
muutamia muodollisia korjauksia ja
selvenneesi^ jotjca pääasiassa tulivat­k
i n lopulliseen sopdmukseen. ^
>Ne posUiiviset edut. Jotka -s<^imuk-sma
«äatilti: a i k a a n ovat: että sopi­mus^
tulee-sisältämään minimipalkat
IB—IS-vuoäai^o miespu(disille iTöläi-sille,'
sambto * t t ä sellaisten työläisten
:joidca^«tv|tt säännöllisesti työskentele
:4iEakaIis. «n -nautittava tuntipalkkaa,
•jfdca on vähintäin 10 äyriä Imrkeampl
kuin minimipalkat Samoin on an­nettava
varsin suuri meiki^ mää­räyksille
-.vissin l»a^^ su(»itta-misessa
erikdsen likaisista, töistä. Mi-
Jä: k a i k k i haluavat iiähdä tea^'
siintyvän. Nuorisoliitto avustaa m y i ­k
i n Ja toivomme saavamme u k r a i n a ­laiset
toverit mukaan juhlan jäi-jes-telyssä.
/
K a i k k i naiset j a miehet Kiridand
Lakella, pitäkää nyt mielessänne t ä - : ^ yleistä koroltusta e i kuitenkaan
mä päivä! J a naiset, jotka eivät ole °° sopimusta pldettä-vielä
mttyneet Jäseniksi Canadan Työ- rajoitetun '^fcuhteidfin maa­laisnaisten
liittoon, y h t ^ ä siihen! parannuksena. Sopto tulee ole-
Joka kokouksessa otetean uusia j ä - ™ ^ v<rimassa kaksi yuötta, päättyen
seniä. Jäseimiääräön aina v a i n k a s - - ' • ^ ' ^ ^ ?^ P - " ^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
vanut. Toivmnme salaisten naisten'
yhtyvän, j o t k a eivät kuulu vielä esbn.-^^^^^^
kom.-puolueeseen. C. T . N . -mttoon'
pääsevät kaikki rehelliset fcyöläisäidit Vibx& am:äkm 9.4>'JA 9mi^
ja naiset jäseniksi! - Hermiina. feitön.^SSIS^S*S^
tallityöläisten
Tanskan meta
työnantajain
Uusi sopimus
1 päivään IS
irtisanomisajan
sempaan sopin
mutta kun oU
siä periaatteen
seikka, etfö pt
sellään laski e
pimuksen teon
een, P M " voidj
edlstystö. Sop
tä'toimitetussa
n e t t i in hyväto
i a sitä vastaat
Ne parannul
saatiin aikaan
että n.s. yleisli
k o i l l a tuUvat la
le t i i l i oikeus
ollessa, valita
Työnantajat •
myös; luopumai
riaatteestaan,,e
yapaatp,. ;N3^
seen kohU^ = j<
. w a ' c n . . , ^ p ^ k e y ^ i . , s ^<
_ t a i n tehtävien
Tämä oh Jjon.^
^ '^koskä^Tahskan 1
teeisä bh hyvii
• fciinieri näes o r i '
••• kcöt«ttu{wuorltt4
väin .oÄ^väadl
soplmiiksia;. ylii
k i n 8«il^äut v
-i^velstäÄöillä-antaa''
ttikea so
käytäntöön otta
L i i t o n johto
täxic^iBä s(^fint
sa määrätään c
. komitea käsitte
' tustä j a tetdlis
tynilBtä. T^lmän
v a lausuntonsa 1
l päivään ia».
SEPPÄLÄ Ton
J A K K C
Laconia, N . H
hard Seppälä
päivää Icestänee
lut;' saavuttaen t
taruuden. -Häzi {
sekuntia edelle 1
S t Goddardista.
Tiedonantajan
Olamme tässä
. kjF»jännt^fksellise
.tokarttaed^^ js
rjKB^ st
; Jäliiojan sopivami
TTfetysUkln luki,
täOä l^mänvptäls
^ tää -hitiksoa-SuCT
luoda .JcertalEttlkk]
v.,:.Tässi^Vel^nj^^
:. isA' - TTtfn ;:'hiukasi
Jentää vahnitnftt p
^ , Si^rjVoiäJäHJ
liaai^- Oficdtt e n
V m e saaneet j o J U O
j^SsIXtn m autta
^ j a - win<ilflrftnTft<^>^f
kotttaout. k a i k k i.
koinmHnististgtft
n y t ; heistä Jc^mm
— siis vifiyi^Dcoisis
tayiui fc^ltäisI&.:9o
- S t a l i n o ä mySäE
r i n i n , ^ vangittitten
laiset Ja l oU Jo 71
rläl^OfefiäXQrt .eaxuesi
Jäi» kansäne Cttalh
tsi^o j ä )n)fcD^en
nyt -TnttJtifi 'pezäi