Vapaus, July 3, 1930

              Torstaina, heinäk. 3 p:nä — Thur., Jtily 3
'gifiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiuuiuiiiniiiiiiiirniifiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiifiiH
Uudelleen rakennettuja 1 VkkkaadeD pyörteissä
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Einon lähdön jälkeen kului useita
viikkoja JoUoin kaikki oli rauhaisaa
l i Vapaa» myy uudelleenrÄcnnettuja Underwood kirjotuskoneita. = l"")!!?^^SJ/'!^
r-^.SC ; ' I,..:» . . „ „ ; „ ..r^u^i^Vi., v„^,,„^^ /v»»f = näytti pettävän. Han tunsi omltui-viikko
määrät,
silmät peräsi E -
aprikoivat jotain
matkalla. Elisa
vähätietoise-hän
vaan
saavutti se sa-kaino,
hän ei tiennyt mitä nyt sa- 'kohtaloaan, kun se näin piti mennä
noa ja miten alkaa, kun E3no oli ;vaikka ei koskaan ajatellut elämän-n
i i n vähäpuheinen. Hänen ainainen [kz näin menevän. Hän häpesi i h -
vikansa oli ettei puhe tahtraiut su-Imisiä, jotka ei olleet hänestä kuul-jua.
Eino jotakin kyllä aaviffti erin- ilut muuta kun huonoja puheita. Hän
omaista ja näki sen Elisaste ette!'tiesi viattomuutensa kaikkeen, m^ut-kalkki
ollut oikein — hän näki kär- , ta minkäs sille teki, heikko nainen
sineet kasvot edessään. Kiisan täytyi voi yksin itseään puolustaa ja
suuren hiljaisuuden keskellä ottaa | vaikka yrittäisikin, eihän sita ku-asia
esille kävi sitten miten tahansa, ikaan usko. Täytyy kantaa häpeä. S i -
Asian kuultuaan Eino sanoi ei vo!- jtäpaitsi ei hän ollut ensimäinen
vansa uskoa sitä todeksi, mutta l i - |nainen jonka harteille häpeä lange-säsi
siihen nuhdellen, ettei Elisa ole tetaan. sehän on tavallista, että
sitä ennemmin hänelle ilmoittanut, j ^ ^ » täytyy kantaa kaikki, häpeä
E l i s a taasen puolustuksekseen sanoi
. = Myymme myöskin käytettyjä, sangen hyvässä kunnossa olevia ^ i ^ . .. _ ei ymmärtäneeiisä ennen tilaansa
- S Uhnadlevrawt o o d ja Remington kirjotuskonelta. Hinnat ovat erittäin S51i ^^i^a ^"hfe"ik"^ko^u^s j a väsymys mitk a hän- eikä ^as^ia^n ^t odte-gl^lijs uutta. Mutta sen
* S ' =|tä Suomessakin olllle<s—sa —rasitti *n iin "
S usein ja riisti häneltä sUloin elä-
5'mänilon tykkänään. Hän tunsi taa-i
g 5 sen itsensä kovin onnettomaksi.
r i l i l U l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l i i l l l l l i l l l l i l l l l i l i l l l l l l l l l l l l l l i l l l l l l l l l l i l l l l l l i l l l l l l l l l l l l f i l l l l l i : ^ kotonaan kaupungista.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
MenYostoliitosta
EENINGRADISSA YLI Z M I U
ASUKASTA
•f
Leningradin asukasluku on viime
aikoina kohonnut kolmannelle m i l -
' Joonalle. Tilastohallinnon tietojen
''^mukaan oli Leningradis-sa kesäkuun
1 p:nä 2,006,400 asukasta joista
; 986;800 miespuolista j a 1,020,600
naispuolista.
•.tj! Nykyisin on Leningrad asukas­lukunsa
perusteella viides kaupun*
<kt suuruudeltaan koko Europassa.
'Ensimäisellä t i l a l l a on Lontoo jos­sa
on 4'-it miljoonaa asukasta, t o l -
Vselia Berlin — 4 , 3 5 0 tuhatta asu-
Ilkasta, sitten Parisi — 2,870 tuhat-
' t a , neljäntenä Mo.skova — 2,500
' t u h a t t a .
Vuonna 1929 kasvoi Leningradin
^!^uka.<iluku 139 tuhannella hengel-j
a tämän vuoden 5 ensimäisen
^"^uukauden aikana teki kasvu 91
•tuh. henkeä.
NAISTEN OTTAMINEN SOTA.
PALVELUKSEEN
78 TUHATTA KILOMETRIA
UUTTA RAUTATIETÄ
Neuvostoliiton. Kansankomisari-neuvosto
on hiljattain vahvista^ §'ut uuden 5-vuotis8uunnitclman
lutateiden rakentamisen alalla,
uunhitelman mukaan tullaan v.
1^928—33 rakentamaan 18 tuhatta
';^^Iometriii, uutta rautatietä, joiden
ilräliiniiä&Hicn oh saatava pSätty-
. nifiän S.-vuotissuunnitelman viimei­sen
vuoteen mennessji.
»
t
I
I Aasian naftatrusti suunnittelee
' parhaillaan uuden suuren nafta­ni
johdon rakentamista Artem-saarcl-flta
Bakuun. Johdon pituus tulee ole-l|
mäan 36 km. ja tulee se suunnitcl-limicn
mukaan maksamaan noin
* 850 tuhatta ruplaa. Johto tulee
UUSI NAFTAJOHTO
i I alentamaan naftan kuljetuskustan-r^
ijiuksia ruplasta 25 kopekasta 25
C^cbpekkaan, sdmaHa kuin se vapaut-t^
ta trustin rakennuttamasta 4 mil-l
^ t J ä ö f t Ä h arvosta naftasiiiliöitä,' y.ni.
• .1 ——
" t VlEStlNKULJETUS XVI PUO­LUEKOKOUKSEEN
, i Useista kohden Neuvostoliittoa-
IsJtuHaan X V I puolue-cdustajakoko-
IlvV^sen avajaisten aikana järjcstu-
.V;inaän viestinkuljctuksia Moskovaan.
l^jLeningradistä Moskovaan järjestet­yltä
vään viestinkuljetukseeh tulee
jl^iOttamaan osaa 7 autoa, 10 mootio-l:'
ripyörää ja yli 100 polkupyöräili-
^ jää. Lähtö tulee tapahtumaan Le-
^^ningradista 21 p. kesäkuuta ja ar­vellaan
viestin saapuvan Mosko-
* vaan,, Dynamon kentUUe 23 p. noin
^kello 5 aikaan illalla.
FORD OSTAA LASIA N E U .
VOSTpLIITOSTA
Tähän a-sti naiset ovat olleet t i ­laisuudessa
ottamaan osaa sotapal­veluksen
suorittamiseen ainoastaan
lääkintuhenkiläkunnas.sa. Viime a i ­koina
naisilla on täydennetty
myöskin osittaiscsti aseteknillisiä
kouluja.
Nyt naisten Puna-armeijassa
palveleminen on saanut voimak­kaan
sysäyksen- Tämän vuoden
huhtik. Neuvostoliiton Vallankumo­uksellinen
sotila-sncuvosto antoi
päiväkäskyn, jonka mukaan jouk­ko
Puna-armeija.ssa olevista palve-lusasemista
voidaan täydentää nai­silla.
Va.",taavien sotilasoppilaitosten
lopetettua naiset voivat tulla mää­rätyiksi:
Yhteysjoukko-osastojen ampuma-kenttä
komppaniain joukkueen ko­mentajiksi,
radio joukko-osastojen
joukkueen komentajiksi, radioase­main
päälliköiksi, piroteknikoiksi,
eri aselajien teknikoiksi, sotilas-kartottajiksi,
sotilaslUhetysten päi­vystäjäksi
ja lääkäreiksi.
Saatuaan valmistuksen Oso-avia-himin
linjaa tai vastaavissa s i v i l i -
oppilaitoksissa," naiset voivat olla
seuraavissa virka-asemissa Puna-armeijassa:
Pääkirjanpitujänä, laboratorio-eläinlääkärinä,
eläinvalskärinä, asi­ainhoitajana
j a asiainhoidonjohta-jana,
insinöörinä, tarkastajana, l a ­boranttina
ilmamittaus- j a punni-tusmestarina,
lääkintävirastojen toi­mitsijoina,
mekanikkoina, prepa­raattorina,
sihteereinä, tilasto-
Bpesialisteina, piirustaja-konstruk-toreina,
kirjastojen johtajina, kir­jallisuuden
arvostelijoina, opetta­j
i n a , yleissivistävien aineniden
opettojina keski- ja korkeammissa
sotilasoppilaitoksissa, luennoitsijoi­na,
armeijan poliittisten järjestö­j
en päällikköinä, poliittisten jär­jestöjen
ohjaajina. Puna-armeijan
talojen kabinettien johtajina.
Yllämainitut kuuluvat vanhem­paan
ja kcskipuuUystöön.
Tämän jälkeen seuraa sarja nuo­remman
ja rivistöhenkilökunnan
palvelusasemia. Lyhyesti voi sanoa,
että nainen voi täydentää kaikki
rivistöhenkilökunnan ja nuorem­man
päällystön paikat lukuunotta­matta
välittömästi rivistössä ole­via.
Nyt on naisillakin tilaisuus osal­listua
maanpuolustushommiin Pu­na-
armeijan riveissä.
Nyt ei tarvitse sanoa, että miksi
naisia ei oteta sotapalvelukseen.
Oso-aviahimin on annettava
kat ohjeet sotakouluihin jo joukko-osastoihin
naisten ottamisesta.
PARHAIN ISKUTVÖLÄINEN
Bolsheviserin lasitehdas Novgo­rodissa
on saanut lasitrustilta F o r -
' d i n tekemän suuren lasitilnuksen.
. T i l a u s koskee tehtaan valmistamia
' a u t o j e n suojuslaseja. Ennen sotaa,
•;'e! kertaakaan ulkomaalainen toi-
Umiilinti trtannut kyseessäolevia l a -
;.^feja Venäjältä, päin vastoin tilat-jHiin
ulkomailta kaikki Venäjälläkin
i r t a r v i t t a v a t korkeimman lasinhio-
•mataidon-vaativat lasituotteet.
l 21 MILJ. RUPLAAA UUSIEN
YLIOPISTOJEN A YHTEIS-ASUNTOJEN
RAKEN­TAMISEEN
k:
H Neuvostohallitus on antanut t a -
^«nä vuotena neuvoston tehtäväksi
: erikoisen suuren ja vaikean työn
i "uusien kaaderien kasvattamisen
«.alalla. Tätä silmälläpitäen on se
'määrännyt .myöskin uusien teknil-
.'listen korkeakoulujen, yliopistojen,
•teknikumien ja oppilaiden yhteis-
^ asuntojen rakentamisen,
» Jotta tehtävä tulisi aikanaan ja
[täydellisesti suoritettua, on Kan­it
sankomisarien neuvosto myöntänj^t
*|fianottuun tarkoitukseen 21 niilj.
\'x600 tuhannen ruplan lisämääräha-
»han. «Mm NEUVOSTO-LAKIMIESTEN
ENSIMÄINEN PÄÄSTÖ
Leningradin yliopistolla on ol-alut
ensimäinen neuvosto-lakitieteel-
(hisen fakulteetin päästö. Fakultee-
'|tin on päättänyt kaikkiaan 250
Ihenkeä, joista 85 prosenttia on
'puolueen jäseniä.
NEUVOSTOTILOJEN LIHA-TUC^^/
ANTO
^4
»•
l
> Neuvostoliiton maa-as. k k : n las-
'Jtujen mukaan tulevat karjanhoi-dolliset
neuvostotilat v. 1930—31
antamaan kaupunkeja varten 610,-
GÖO päätä karjaa eli 1,700,000
eentnenä lihaa.
Sosialistisen kilpailun tarkastuk­sessa
Markovissa havaittiin, että
Markovia parhain iskutyöläinen on
höyrykonetehtaalla tyiyii«?ntelevä
työläinnen tov. Popov. Hänellä
ei kahden viimeisen vuoden aikana
ole yhtään työstä poissaolo päivää,
eikä hän ole sanottuna aikana teh­nyt
yhtään hylkykappaletta.
Neuvostoliiton Ammattiliittoneu-vosto
on päättänyt palkita tov. Po­povin
antamalla hänelle komennuk­sen
muutamaksi kuukaudeksi Ame­r
i k a n suurimpiin tehtaisiin.
G E O L O G I N KONGRESSI
Viime aikoina on alkanut saapua
runsaasti ilmoituksia Saksan, Rans­kan,
Tshekkoslovakian, Japanin,
Palestiinan, Intian, Etelä-Afrikan
ja Egyptin tiedemiehiltä siitä, että
he haluavat ottaa osaa kesäkuun
20 p. alkavan Geologisen kongres­sin
työhön. Kongressi tulee työs­kentelemään
Leningradissa.
SIPERIASSA PERUSTETTU 17
KARJANHOITONEUVOSTO-TILAA
Karjanhoitoyhdistys on perusta­nut
Siperiaan 17 karjanhoito-neu-vostotilaa,
joiden hallussa on yh­tensä
2,845 tuhatta hehtaaria maa­ta.
Neuvostotilojon käytettävänä
on kaikkiaan 7,650 he\t)sta. Syk­syllä
tulevat neuvostotilat laajen­tamaan
suuren sarvikarjan määrää
160 tuhanneksi pääksi ja muun
karjan miiärän 200 tuhanneksi
vsi.
Hän oli tuonut mukanaan lääkkeitft
Ja makeisiakin Elisaa varten, sillä
lailla koetuen palkita Elisaa, kun o-li
hänet niin loukannut. Eino myös­k
i n kyseli Elisalta hänen vointiaan,
mutta Elisa ei voinut vastata mitään
n i i h i n kyselyihin, kun muisti että
tuossa on hänen edessään taas se
mies joka niin tunteettomasti koh­teli
häntä. K a i k k i se karvaiis uusiin­tui
hänessä yhtä voimakkaana ja
hän tyrskähti itkemään. Elisa oli
aina käsittänyt asian niin, että mies,
joka väkivalloin naista pitelee, ei vä-litä
siltä naisesta sen enempää, vain
sen hetken minkä häntä tarvitsee,
sen jälkeen on sama mihin nainen
joutuu; vaikka ei enää häntä kos­kaan
tapaakaan, se on yhden teke-vä.
Nuo käsitteet lisäsi Elisassa h a i -
veksumista 'Einoa kohtaan. Siksipä
hän el välittänyt vaikka ei keskus­telua
syntynytkään heidän välillään.
Huonon vofiitlnaa aikana kuuli E -
llsa isännän puheen alhaalta yläker-taan.
Isäntä lupasi lähteä uutta pai-velijaa
tiedustelemaan, "eihän tuos-ta
entisestä enää semmosta asetta
tule. että vUtsisi pitääkään." Eikä
Isäntä välittänyt enää vaikka E l i ­san
j a Einon väleistä ei tulekaan m-tään,
kun hän tuli huomaamaan et­tä
Elisa el olekaan varmasti taattu
työjuhta. Siis Isäntä oli kunnioit­tanut
Elisaa vaan hyvänä j a nöyrä­nä
työjuhtana siihen saakka kun hä­nen
terveytensä kesti. Kaikeksi on­neksi
Elisan huono vointi rupesi te­kemään
käännöstä parempaan," k un
tauti ei kerta oyut "kuoleman tau­tia".
Elisa voimistui sen verran että
pystyi lähtemään liikkeelle j a hän
lähti tiedustelemaan uutta palvelus­paikkaa.
Siinä hän onnistui pikem­min
kuin luuli itsekään — hän sai
paikan Ja muutti sinne. Elisa oli
taasen tyytyväinen paikan suhteen,
erittäin sen takiakin, kun annettiin
n i i n paljon vapautta.'^
Mutta tuskin hän oli paria viikkoa
ollut täyteen uudessa paikassa, kun
hän tunsi itsessään outoa liikettä,
hän tiesi tuommoista el ennen Itses­sään
tunteneensa. Liikkeet uullstul
alkaajoittain. Se pani ajatukset kier­tämään
siihen suuntaan, että hän
käsitti tilansa — se on uusi elämä
Joka hänessä liikkuu.
Elisalle tuli hätä eteen. Mitä teh­dä?
Mennäkkö Einon puheille?
Mihinkäs muuallekaan. Mutta kuin­ka
hän nyt voi alistua siihen, kun
oli häntä niin halveksinut, el edes
kiittänyt niistä lahjoista, jolta Eino
oli tuonut j a heittänyt hänen pöy­dälleen,
kun hän el edes ottanut
niitä käteensä, vaikka Eino niitä hä­nelle
ojensi. Tuon Elisa nyt muisti
ja muisti samalla että Eino oU läh­tenyt
alakuloisena pois, el sanonut
hyvästiäkään. Eikä Elisa ollut sitten
hiintä nähnyt — ja nytkö hän sit­ten
menisi hänen luoksensa?....
Hän taisteli Itsensä kanssa yhden
päivän. Ja Iltaan päästyään hän läh-ti
kaupunkiin tavatakseen siellä E i ­non.
Elisa meni ensiksi Hänen ilikea-lueelleen.
mutta ei M n tavannut E i ­noa.
Hänen apulaisensa' oli siellä,
vaan ei tiennyt mihin Eino on men­nyt.
Elisa käveli kaupungilla tarko-tuksella
että Eino osuisi häntä vas­taan
tulemaan.-Mutta turhaa kalkkL
Kovin tunsi Elisa tilansa epätoivoi­seksi.
Hän lähti myöhään paluu­matkalle.
Siinä tietä kävellessään
pää alas painuneena oli n i i n kum­man
hilalsta kaikkialla. Keväinen
toukokuu vain Helotti taivaalla täy­dellä
terällä — valaisi Elisan hiljais­ta
ja tummaa elämää sinä iltana
myöhölsenä. Hän näki kuinka kas-'
tehelmet oli rulhon talvat kallista­nut
nuokkuvaan asentoon. Ruohon
asento muistutti hänelle omaa itse­ään,
hän samoin On alas uainunut.
kyynelhelmet painamassa. Tuntui
kuin tuo ruoho olisi kaikessa todel­lisuudessa
ottanut osaa hänen su­ruunsa.
Ajatuksiinsa vaipuneena
hän saapui palveluspaikkaansa.
Päästyään huoneeseensa hän istahti
lepäämään, ja yhä ajatukset ristei­li
— missä mahtoi olla Eino? Mitä-hän
tulee tästä elämästä? J a miksi
lisyyteen ei kukaan muu voi sopia
kuin Eino. Siksi hän sanookin E i ­nolle:
"Tässä olen, uhrisi, tee hyväkseni
mitä haluat. Mutta jotain on tehtä­vä,
eikä saa.JEauan viivytellä. Jos et
muutar^eim)a tiedä, niin ota mi­nut
rattaillesi tänä yönä. Ja a j a sit­ten
Järven rannalle, kurista minut
kuoliaaksi ja heitä ruumiini Jär­veen.
Eihän kukaan tiedä asialmme
juoksua, että voisivat arvella sinua
syylliseksi murhaan, ei kukaan ole
sinua huomannut tänä iltana tääl­lä
olevaksi " Eino vähäpuheisen;\
el puhunut yhtään sanaa Elisan esi­tykseen,
vaan sen sojaan hän painoi
kätensä Elisan suun päälle merkiksi,
ettei puhua sillä tavalla.
Siinä he olivat pitkän ,ajan kuin
mykät konsanaan. Elisasta tuntui
että se esitys minkä hän Einolle oli
ja katkeruus, n i i n raskaana kuin se
kulloinkin suvaitaan laskea hänen
osalleen.
Niinpä syntyi ElisaJIe tyttö,'kaiken
katkeruuden todisteeksi. Se kulutti
hänen voimiaan aika tavalla. Elisa,
jonka ikänsä mukaan olisi pitänyt
olla kauneimmillaan, oli kuin kel­lastunut
lehtL
Kylissä oli' tieto levinnyt lapsen
syntymisestä, ja senunoinen, että
lapsi On aivan Einon näköinen- U -
tellalsuus kasvoi joissain henkilöis­sä
n i i n että piti päästä katsomaan
lasta j a niinpä tuli vieraita Elisalle,
kaksi naista. Einon sisar mrs. M a n ­tere
ja neiti Heiberg, Einon moni­vuotinen
entinen ystävä j a vieläkin
mrs. Mantereen" hyvä ystävä. Hieno
iva suupielissä ilmoittivat asiansa.
Lapsen nähtyään sanoo Suoma Hei­berg
jjrkällä äänellä, että ei ikinä
tuo ole Einon näkönen. Mrs. Mante­re,
jolla oli nyt kuniä olla lapsen
täti, tekee pUaa lajxsen leuasta, käyt­täen
hyvin alhaista sanamuotoa, jo-salle
kUn karjaa j a kanoja oli bol-dettava.
M u t t a hän oU entuudestaan
siihen tottunut, joten hän o l i tyyty­väinen,
Inm terveys vaan myöten a n -
toL Mutta se teki haittaa tavan ta­kaa,
sehän oli olhit hänen baitta-naan
nucnruudesta saakka.
Einon aika ensimäisinä vuosina
meni melkein palvellessaan Isäänsä,
sitten aina viimetingassa yhteisesti
höpsäytettiin Kinonkin maalla jotain
kylvöön, j a taasen korjuuseen. E se
ollut mitään tuloksi taottavaa sem­moinen
m3Wl TniinVlrnifc mUtta t i -
laisuutta ei Einolla ollut parempaa
palvelusta maallensa n-nt?^ Jos hän
ei joka aamu mennyt määrätyllä a-j
a l l a Isänsä työhön, n i i n heti isä oU
hakemassa, ja samalla meni Elisan
|tykö ensiksi kovenemaan, että "et­kös
kunnoton ole einestä laittanut
tehnyt, olisi ollut hänelle itselleen mainita. Naiset e l -
parhain, sillä kun hän muisti tätin­sä
mielipiteen, n i i n häntä aivan
puistatti. Mitä hän nj^ sanoo tä­män
kaiken kuultuaan. Hän mahtaa
olla hyvin Juhna. Elisa oli n i i n l i i ­kutettu,
että hän ei voinut pidättää
Itkuaan, vaan itki sielunsa täydellä.
Eino koetti lohdutella häntä. Pyysi
Elisan lähtemään hänen mukanaan
kaupunkiin ja siellä kcrjit^ian asiat
oikealle tolalle. Mutta Elisan ei so­pinut
siinä paikassa lähteä, koska el
haltijaväkl sattunut olemaan koto­na,
olivat jossain kyläreissulla. Sovit­tiin
niin. että kun haltijat tulevat
n i i n Elisa ilmoittaa heille että hän
sattuvain asiain vuoksi jättää pal­veluksensa
kuun lopussa, Elisan
mielestä oUsl ^ l l u t loukkaus n i i n hy­välle
emännälle jos hän nyt siinä
paikassa lähtisi pois. N i i n siis sovit­t
i i n ' j a sovittiin myös, että e i . h i i s -
kuta sanaakaan, koska Elisa pelkäsi
että jos täti sen saa kuulla, niin
sjnityy sellainen sekamelska että ku­ka
seuraukset tietääkään. Elisa ei
osannut aavistaa muuta kun oman
tätinsä mielipiteen, el osannut Einon
sukulaisia peljätä. Mitä hän niitä
oli tavannut, olivat olleet hjnrin ys­tävällisiä
häntä kohtaan. J a jlinon
j Isähän oli asian alkuunpanija, mitä
siinä voisi olla pelkäämistä.
Einolle oli vähän vaikea asian ^a-jaminen
sillä tavalla kuin hänen e-teensä
nyt sattui. Muutenkta tottu-mattomana
asioita alkuun panemaan
vät viipyneet kauan, el ollut alkaa
istuinta koskettaa. Elisa ajatteli, et­tä
parempi olisi ollut ettei nuo n a i ­set
olisi tulleet näin pian, kun hän
tunsi itsensä vielä niin heikoksi.
Häntä loukkasi naisten röyhkeä ja
ivallinen esiintyminen j a hän rupkesl
taasen miettimään kohtaloaan aivan
alusta alkam. Hän tunsi itsensä a-vuttomaksi
Ja maailma musteni sil­missä.
Yöllä hän nukkui levottomasti
päivällisen liikutuksen johdosta Ja
näki pahoja unia lapsestaan.- Hän
näki, että lapsi Jo käveli kadulla,
mutta yhfäkkiä kaatui pahasti k a ­tukäytävän
sivuun. Sillom Elis»
hyppäsi vuoteeltaan, muka lastaan
auttamaan. Siihen hän kaatui. Hoi­taja,
joka oli hyvin varovainen E l i ­san
suhteen, heräsi heti j a riensi a-vuksi.
Hän nosti tajuttoman ja hol­tittoman
Elisj^n vuoteelleen.
Aamuun päästyä Elisa voi taa­sen
paremmin, tunsi elämän vähän
keveämmäksi. Hän kyllä käsitti
sj-yn, miksi oli edellisenä pfivänä
ja viime yönä vomut niin huonosti,
mutta hän piti sen omana tietonaan,
ei puhunut mitään miehelleenkään..
ei halunnut häntä kylläst3rttää sem­moisilla,
lain huomasi, että hänen
liikeasiatkin rasitti häntä, kun e i ­vät
tuottaneet tyydyttäviä tuloksia.
Einolta puuttui tykkänään Johto-taitoa,
hike tuotti häviötä sitä e-nemmän
mitä suuremmaksi hän sitä
kun Isänsä oli mennyt aina edellä {laajensi, kunnes hänen oli pakko se
kaikessa, hän kun oli n i i n hyvä sup- ! jättää sikseen. Huomattuaan epä-liikista.
Mutta siitä huolimatta kaik- tolvolsen tilansa, se harmitti häntä
klen yli päästiin. Elisan ikää täytyi
sen verran jatkaa, että meni täysl-ikälsestä.
Sovittiin siis, että Elisa _on
täysi-ikäinen, vaikka ei ollutkaan.
Ja sen perästä vihittiin Elisa j a E i ­no
kaikessa hiljaisuudessa. Kuiten­k
i n tieto yllätti ihmiset aivan heti.
Se oli uutmen, Jossa oli "kummal­lista",
"kamalaa" Ja "sopimatonta"
— j a se oli Jos mitä. Einon isä kuul­tuaan
uutisen, meni Elisan tädin
luo parjaamaan ja sy3^tämään poi­kaansa
kun noin menetteli omapäi-sestl
eikä lupaa häneltä kysynyt —
meni ottamaan vaimokseen tuom­moisen
lutkan. Jolla el ole mitään
virkaa. Jos hän oUsi vähänkin v i ­hiä
saanut etukäteen, niin sitä ei
olisi tapahtunut. Nyt sille ei voi e-nää
mitään.
Noin hän oli taasen viekas, it^e
asian alkusyyllinen.
Elisan täti kun sai suun vuoron,
n i i n hän alkoi, että sepä se olikin
pahinta kim ei hänkään sitä tien­nyt,
Ja hän se on Elisaa varottanut
kiven kovaan, että ei saa jalkaansa
astua tuommoisen pojan kanssa k im
on Elnoi, suvultaankin sellainen.
"Kyllä olen n i i n harmissani että en
itseni sovi enää, mutta sille el nyt
voi muuta kun kärsiä ja hävetä."
Tuo puhe loukkasi Holmesia kovin eekkeriä mapita ";^lkki;yr^tä.^k,m
pahastu _ _ e l _ h a n a j a t e l l ^ sutä_ m l - 3 3 ik^ o t e e n s a saakka
n i i n ettei hän voinut olla ottamatta
"lohdutuksen ryyppy". Hänen isään­sä
se harmitti yhtä paljon. Jos ei e-nempää,
j a nimpä hän otti osaa s a ­maan
suruun ja tuli monta kertaa
viikossa kaupunkiin ottamaan "loh­dutuksen
ryyppyjä" poikansa kanssa.
Elisa piti sitä kovin jjahana, sem-minlt^
in, kun huomasi Einon käs^än
n i i n omituisen kylmäksi hänelle ja
harvoin enää muisti lastaankaan,
josta hän oli paljon pltän3^. Elisa
tunsi elämänsä ihan arvottomakii,
ainoa ilon pala oli hänellä lapsi, jo­ta
hän hoiteli Ja jolle hän lauleli:
Olet lapseni, iloni j a suruni,
mikä kohtalo lienee sulia.
Elämästä parempaa sulle toivon,
kuin kohtalo ollut on mulla.
ja niin edespäin, mitä kaihoisaan
mieleen tulL
Elisalle "kävi elämä tukalammaksi
päivä päivältä, siksipä hän rupesi c-sittämään
Einolle, että muutetaan
pois kaupungi^a, siDä muutenhan
hänestä kehitt3ry semmoinen juoppo,
ettei hänestä ole mihinkään. "Rup^a
sinä tekemään oikeaa työtä" kehot­teli
Eilsa ja Eino kuunteli
hänen neuvoaan. ensimäistä neuvos,
kaiketi siksi kun se oli hänelle uu­tuus.
He muuttivat maalle asumaan.
Einon isä oli luvannut pojalleen 50
se pitää olla tä llia sta,inmun.atiin
se pitää olla tällaista, minun elä­mäni,
vaikka se millään muotoa sen
antaisi niin aina mennä kuin se
näyttää menevän, aina se on päin­vastaista
kuin olen sen ajatellut.
Tunteet ei lepoa suoneet smä yö­nä.
Siksi ottikin Elisa ja päätti kir­joittaa
Einolle. Sen hän teki. ja p3ry-si
Einoa "olemaan niin hyvä" että
tulee tapaamaan häntä niin pian
kuin mahdollista. Huomenna hän
Uusi neuvo.«;tolentokone uutta Postitti kirjeen ja seuraus oli, että
tyyppiä " K — 5 " , joka on 500-he- j^"^» tuli sen päin illaUa Elisaa ta-vosvoimaisella
koneella varustettu P^maan.
i j a sisältää 10 matkustajapaikkaa, ^^^^ ^^^^ itsensä hermostuneek-on
lentänyt vastatuulesta huoli- si. Hän oli n i i n paljon ajatellut sa­matta
Harkovista Moskovaan 3 j a maan asiaa monta päivää, javiime
puolessa tunnissa. Yhdessä "jVHT.yö oli mennejrt niin ettei voinut nuk-
—9"-nimisen t y j n i n kanssa käy- i^ua — se sama asia oli aina mleles-tetään
sitä Neuvostoliiton l e n t o - m i n - että lulihuUuksitulevansa
l i n j o i l l a . ' "^^^^ " -
UUSI NEUVOSTOLENTOKONE
tään että hän myös loukkasi ESisan
tätiä kUn nUn Elisaa nimitteli. Kos­toksi
tuosta kaikesta teki Holmes
Uiton sielimsa kanssa, että hän t u ­lee
tästä lähtien kaikki Elisaa hjnrät
puolet kääntämään pahaksi maail­man
silmissä, ettei hänestä pidä hy­vää
puhuttamaan. Ja niinpä hän
alkoi
Ensin hän käytti välikappaleenaan
erästä vanhaa hyvin siveellistä nais­ta,
joka tavan takaa kävi Hohnesin
talossa pientä palvelusta tehden.
Tuo nainen oli pitänyt paljon E l i -
san luonteesta ja käytöksestä.
Isäntä alkoi naiesUe puhumaan
poikansa huonosta naimakaupasta,
kuhika tuo tyttö osasi meneteyä
n i i n viisaasti, että sai poikani otta­maan
harha-askeleen ja sitten se­kaantui
n i i n pitkälle, että oli lopuke
korjattava. Mutta _ huono kauppa
sattui poikaparalle, ihan käy sääli
häntä, sillä onhan hän oma poikani
ja jokainenhan haluaisi lapselleen
parastaan.
Vanha namen. kuultuaan isännän
Elisa oli siis iloinen ja samalla
surunvolttoisen puheen, rupesi ajat­telemaan,
että onko hän niin kovin
pettynyt tuon ihmisen suhteen, ja
kun oli pitänji: häntä kimnon ihmi­senä,
mutta hän on laillisesta kau­kana,
kun kerran viitsii olla sem-m
o n e n . . . . Sen jälkeen ei vanha
nainen suvainnut "Elisan läsnäoloa.
E l i s a oli cmnetan, sUiä hän suri
raivannut peltoa isälleen. Vaan sen
sijaan kun olisi pitänyt antaa 50
eekkeriä, antoi hän vain 25 eekkeria.
Erno oli siihen niin tottunut, ettfel
hän osannut sitä pitää p>ahanakaaia.
Lisäksi sai hän luvan käyttää työ-vehkeitä
mitä maan työhön kuuluu
sen perusteella kun Emo oli ne y h - j
dessä isänsä kanssa laittanut.
Y l i talven asui Eino perheineen
isänsä huoneissa ja teki työtä isäj-1
leen omin ruokinsa, paitsi mitä käK
tettiin penmoita, omenia ja välistä
pala lihaa. Elisaa kohdeltiin huonos-j
ti. Isäntä valehteli vaimolleen, että
Elis3. tapaa puhua hänestä pahaa. |
Emäntä taasen julmistui siitä E l i ­salle,
kun ei anna hänelle rauhaa,
vaan takana päin nimittelee. Sen
huomasi Einokin, että t i l a käy t u ­kalaksi,
mutta kun hänessä ei ollut
puolustuskykyä, niin täytyi kärsiä
kaikki vääryydet, mitä heidän tUA-leen
asetettiin. Muutenkin Elisan
t i l a oli huono sillä hän timsi t a is
olevansa raskaana. Siksipä hänen o li
pakko ottaa lepoa päivilläkin, muu­ten
hän ei oUsi jaksanut olla. Nuo
lepohetket talossa kun • huomattiin,
j)iti isäntä niin suurta suuta j a suu­rella
ääneUä. että Elisa ei voinut o l ­la
kiralematta sitä ovienkaan takaa.
Se tavli oli taas kärsimysten tahrL
Elevääseen päästyä he' pääsivät
uudelle maatilalleen. Siinä karttui
ajan päälle hommaa, etenkin E U -
1 miehellesi, kun ei ole työhön ehti.
'nyt" - .
Elisa kun aina sai ^ryt k£u£essa.
siitä oU seuraus, että hälle kasvoi 9L.
kaa voittaen jonkun verran itsek.
kyytiä. Hän rupesi vaatimaan mies­tään,
että jAtää. heittää tuo pois, e i ­kä
aina työntää toiselle ilmaa paDc-.
kaa. Itselläkin olisi työtä, pitäisi a.
sua omaa maata parempaan kun­toon-
Emo Joutui täten kahden t u ­len
väliin, olisi pitänjrt totella vai­moaan
ja totella isää. Hän rupesi
jäämään usAmmin kotihommiln,
mutta sitä useammin hänen isänsä
sai olla häntä hakemassa.
Vihdoin Elisa selitti Isännälle, että
heillä on itsellään myös hommaa ja
oma elämä eteenpäin vietävänä, ä.
vät he pädää vaan auringon pais­teella.
Isäntä julmistui siitä luon-
• /
9oJKsesti
f l a s . äiti
se& sUaa
Oheisin
k r kaul
^ E h KM
IRdstehiä
• ' i n s h n i .
että siel
sen free
taasta t
rimpia-dessa
3,^
ruplan {
n i i i k s i m
iennuski
m i l j . ru;
Kirjaluettelo
A s p i n o i . Uttco o p e l l d u l u r j * . «id. —————
AU» S i r t a k t t i . k i r j . W. M y o u o b e r t ———
Alanteen Sanakirja. auomaUis-entUntilainen. »id.
Algebran Alkeet, koolttjeii U r p e e M i . k i r j . E . Bonidorff, «id. - — -
A m e r i k a l a i K n Tjö.äenliikkeen Vararikko, k i r j . Wm. Z . Foater, m d .
• A m e r i k a n UnlonUtiMai EduaujUlon Venijän M a t U , NeuTortoraUan
njkyiaialä oloiau ja aaaiiitalui^ta. «uoinenno» ——
A p i n a i n K n n i n j a i , k i r j . E. B . B o r r o o ^ » , n i d , •
AaunaDBiD Pojat, k i r j . H . ' C c n r t a - M a l i l e r , nid. — " "—
A«!i.tetti» Rakkaa., k i r j . Rafael Sabaiini. " n i t a n ja miekan ro-maani"
ke«kiajoiIta. nid. ..- ' " ' ™
A t l a n t i t , k i r j , Hans DomJnik, sid. . — —
Auringon Poika, k i r j . Jack London (knlkurielimää), aid.
A u t o k i r j a , k i r j . Yrjö V e l l i n , aid.
Antomieben Kääkirja, k i r j . J . E TookkoU, 258 kuraa, « d.
AToltomia, romaani, k i r j . J . V. VaUnen, nid. —
AYiovaimo. K i r j . Anna Baadifaatd, n i d . -
Balfleerit. Tiefoaarre. k ' r j . 0 » e . Strenf. aid. . —
Babbitt. k i r j . Sinclair Lewia. n i d . . i .i --
Bettjr Zane. k i r j . Zane Grey, n i d . r—
Conan Doylen kootut kerlomukaet, 1. T a r i n o iU meriroivoi.ta, nid. -8S
E l Onnea Ilman Sinua, k i r j . H . C o u r u - M a h l e r , »id. .. •• - - l - " "
.SS
.15
S.SO
IJS
Si
M
.75
sa
s&
. .90
. 1.00
. 2.00
. 2.00
. .50 . .40
. jsa
. I J SO
. .90
Egerin Tähdet, k i r j . Ceia Gärdonyi, romaani Unkarin mennet-ay7de>
tä,«2 oaaa, nid. J. ' ' ' '
Ekuyneitä, k i r j . A . N . Kotkela, n i d.
EUinoren Kapina, k i r j . Jack London, aid.
.60
1.25
^ ^ l a a v ' * ' * ' »»«»j»»»»™» » - « j » — — —.
E l o U I i l e n Olentojen Litäintrminen, k i r j . F . K o l p i n R a m . « d . .30
k i r j . Teu«o PakkaU, n i d . • ", „
E n f l a o n i n k i e l e n Oppikirja, k i r j . K . Brekke. aid. . —- 1-»»
Engbntilaia-Suomalainen Sanakirja, kTȊ opettelnkirja. k i r j . V -
Halonen • J - *?
Englantia Aloittele»ille, k i r j . EnekeU-Saarinen, aid. 1-75
E o g U n t i U i i - S u o m a l a i n e n Sanakirja, toitnit. T . Walleniu». aid. 2J0
EngUi-oip K i e l i o p i n Alkeet, k i r j . Hanna Anderaon, toim. Bohnhof
Ja CranitrSm, n!d. — .' ' v"- "52
Erämaa K u U u u , k i r j . Jack London ( K i r a i k k f Sarja No. 1 ) , »td. .75
. «O
.65
JO
Corillamiea. k i r j . H e i k k i Nummi, n i d.
C r i a e l d i t , k i t j . H . Conrtba-Mabler, n i d . _ — — — — ;
C a b r i e l l e , k i r j . W. B . Maawell <Kir>ikka Sarja No. 2 f i ) . «id.
Hatluraaia. k i r j . Lonit Joaepb Vanca (Kir«kka Sarja N o . 25}. aid. .75
H o l i k oD Hokoniakot, mnirtkeztomnkaia, k i i j . K a l l i o , a i d.
Haakairikko, kirJ. Rabindranath Tagore, nid.
Hauaka K i r j a . k i r j . K . Snranto, l u d.
HelleenU ja Barbaarit, k i r j . Sopbo» MIcbäelii, n i d.
H i r t i p i m a , k i r j . Köaii Ahmala — —
H i i r i , romaani, k i r j . Ninna Clasen, n i d .
1.40
. .90
. .80
. .75
. .30
. .40
iiinBU-Hajiitnai kirjV Äle'«äBdre Duimia, n i d . O » * , kirjaan Maiton.
Roagen Ritari) ; .
Huilunaoittajan Katu. rakfcauaromaani, k i r j . H , de Vero Stac-poole,
aid. _ _ _ _ _ _ _— , . ——. .75
Hugh Harrodin IhmeelU«et Seikkailut, k i r j . Alfred CUrk, n i d . .40
Humoriatinen Laulukirja, ae Tiimeinen painoa '•- •*S
Hamuhaanon Perintö. noTslli. k i r j . V . L u j a , n i d . .50
Hopeaketun Hoito, V . T. Aaltonen (Tieto ja Taito 59), vihko .95
H y p a t i r . k i r j . C h a r l r i Kingfley, nid. „ — — • .90
t m p e r i a l i t m i , K a p i U l i t m i n Uuiimpana Kebilyfraibeena, k i r j . N .
L e n i n , nid. , ; <«
HimiMydän, k i r j . Guy de Uagpaiaant, »id. — _ 1.75
IhmiHydän, k i r j . Guy de Maupagi4nt, n i d . „ _ — . 75
- — . . - . . . . . . 75
2.50
1.75
.40 . . . - i^ss
Ilmojen H a l k i , kertomu» lennotta pobjoianavalle, k i r j . A m n ^ .
»en, n i d . — — — — — . —, — -
. Sb
I J O
1.75
Ihmi*'», k i r j . K a l l e Tähtelä (teitiemäo noTellia), »id.
nimisen Herra, kirj. H a l l Caine. II <i«a. «id.
Ibmiten Herra. U r i n a «ynnistä, k i r j . H a l l Caine. 2 oaaa, n i d .
Ikuinen Salaiauu», I;irj. Jack London, n i d . ———
Ikuinen L i n n a , k i r j . Rudolph Stratx, a i ^
iMäidtn Knyakirta. kirj. A r r i d Lrdeckea. »id.
Iranhoe. k i r j . Walter Scott, n i d.
Ivanhae, k i r j . Walter Scott, l i d . romaani ristiretkien ajoilta
Jack London Elämäkerta, k i r j . Helmi K l . » » , n i d . _ — . 90
Jenkkejä Maailmalta, k i r j . Jlark Twain, aid. \— . 1.7S
J e r i n Veli, erään koiran «eikkailnja Etelämerellä, k i r j . Jack
London, »id. „ \ r 1-00
J i l l , liiieltyttävä romaani, k i r j . E . M . Delafield. »id. .90
J u r e n i i i a , k i r j . « j r i n Kyösti- (Nuornudeii M u l t t e l m i a ) , »id. 14S-Jumalten
ja Ihmisten Suo»ik!t, k i r j . Elsa Soini, n i d . ——— I.QO
JuustoparoonI, k i r j . Kalle Rissanen, n i d . .40
Jäfjsstelmani Miehille, hyvä voimistelukirja, k i r j . J . Hnellex —— 1.25
Kaiisakpulun Laskuoppi, No. 2, k i r j . Nestor Ojala, »id. — , , . I.QO
Kansakoulnn Kartasto, uusi, toim. A . R . Blomqvist j a E . E . K a i l a 1.00
Kansakoulun K a r t t a k i r j a , toim. Jotuni, sid. „ , —— 1.00
Kamaran Sjnkarit, k i r j . Lauri Luoto, »id. __ 1.50
Kapitalismista Sosialismiin, k i r j . A l f . L n x i i. . . • • i . - J 9
Kahdeksan Serkusta, k i r j . Loulsa M . A l c o M . Ai. - XSHi
Kaulanauha, k i r j . H . Coorta-Maliler, «M. — .60
Kairosta N i i l i n l a t v o i l l e , matkailijakertomaa, k i r j . P e l d u l a . n i d . .90
Kadotuksen Kansa, kuvan» London itäpäästä, k i r j . J . L o n d o n , «id. 1.00
Kaksi I . a u s t a v a i s u , k i r j . H . Conris-Mahler, nid. ; •-. .50
K&njonin Kutsu, k i r j . Zane Grey. n i d . _—_.-__-«—.: — .75
K o l k a n Lempi, k i r j . E . Barrington (Napoleon j a Josephinen rak'
kaustarina), aid. _ . _ ___. .—. __ 1.40
K i e l t e u y Hedelmä, k i r j . Nätaly von Escbstruth, n i d . _ _ _ _ _ _ _ _ _ .30
K i r j a n p i d o n Oppikirja. ansakoulun jatkokoulnja varten, kirj.
I. V. K a i t i U , s i / : . : IJOO
Kesäinen L e i k k i , romaani, k i r j . Fredrik Böök, aid. __ 1.25
Kehitysopin Aakkoset, k i r j . M . H a h l . »id. . — 1-00
Keltainen Domino, k i r j . Marcel Prerost, a i d . , hieno rakkausromaani .75
Ketanpyyntiopas, k i r j . Edvard Koponen, n i d . ' ,, , , , , IJOO
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirf. J . London 1,25
Kuningattaren Kaulanauha, k i r j . A . Dnmas, bi»toriaIlinen romaani
No. S, n i d . . __-_ - , . . .75
K u n Ruusu Puhkeaa, k i r j . Lonisa M . A l c o t t , n i d . _ _ _ _ _ _ — — . .75
K u r k i e n Keralla Afrikkaan, matkailija, ja lintukertomua, k i r j.
B . Berg, n i d . „ ' , ,, . „ ,,,, ' ,,, , ' , 1.75
K u v i a Metsän Elämästä. kJrJ. R . H . France, Tietoaarre, U o s i Sarja
L . n i d.
K u n Rnosn Puhkeaa, romaanii. . k i r j . L . l i ' , licott. »Id.
Koltamisan Rakkautta, k i r j . Jack London, n i d .
K u o l l e i d e n . Laivojen Saari, k i r j . - ^ I r i t t e n d e n Marriott, B i d .
Kultaisep A n k k n r i n H o t e l l i , k i r j . Läjo» Birö, i i i d.
Kuningas Salomon Kaivokset, k i r j . H . R . Barrard. »id.
Kuningatar'Hanhenjalan Ravintola, k i r j . Anatole France, H i d .
Kuudes Maanoaa, k i r j . Arvid Lydecken. n i d . ,
Knunlaakso, romaani, 2 osaa, k l r J . Jack London, »id.
.40
. 1 . 00
, .40
. .40
J40
.75
.75
J O
2.00
Kuningas Ludvig Ja Hänen Lemmiltyntä. k i r j . Courths-Mahler, n i d . .40
Kommunistinen Solu. M i U Se On — Mitenkä Se Työskentelee.
k i r j . M . Jenka. n i d . . ' , . <20
K o t i Ja Maaitina, k i r j . Rabindranatfa Tagore, n i ^ . - _
Kohtalon Tuulissa, k i r j . Toivo Tarvas, n i d . _______
Kipinäleiinättimen Toiminta, knviletta opa^. k i r j.
Subkis. äid.
K r i g a r }a
K i l p a k o s i j a t , »eikkanaromaani, k i r j . D . Grimeton. n l ^ .
Kirjanpito-opas. tehnyt Juhan* Toiviainen, n i d . • ,"„.
K i r j a n p i t o , kanppaopistoja varten, k i r j . L . Kovera
K e i t t o k i r j a , k i r j . H i n a Walir. a i d.
Kruunun Perämies, k i r j . Larin Kyösti, nid —_
K o t i l i e d e n Lääkärikirja, toim. Karolina Eskelin
K u r j a t , k i r j . Victor Hugo, kolme osaa, «id.
K u r j a t , k i r j . Victor Hugo, kolme osaa, n i d.
.75
.50
J O
, AH
,. .73
. \M
. isa
. 1.25
. 6 J 0
4 J 0
3.75
Lappalaisten Kuningatar, Sten Sture Vanheinol Ja Hänen Aikaiaen-
•a, I osa. k i r j . Carl B l i n k , n i d . > • - SS
Lasten L a u l u k i r j a , k i r j . H i l j a Liinamaa-Pärsahlen, »id. nuottipaino» .33
Lasien K i r j a Ooinen painoa) pioneerikoulujra l u k u k i r j a , »id. IJ»
L a ^ e n Oma K i r j a , toimittanut Veli Ciovaon!. n i d - .25
L a j i e n Synty, Inonnonhisloria. k i r j - Charles Darvrin, «id. 3.0O
L e n i n ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon. k i r j . 1. Stalin, sid. .75
L e n i n — Ta'«tel'w.-Opettnia. lobtaia. n i d . . , .40
Lentävä HaIL>ntila?nen eli Haaanlaiva. k i r j . Fr. Marryat. sid. .70
LnmlvTÖry, k i r j . Hildemar G a o n Hogner, seikkailuromaani, n i d . SOk
Luonnontieteiden - V o i t t o k n l k n , Tietoaarre. kirj Laimbardt. «id. . SO
I-nokkiea Soi», k i r j . J«tk London, n i d . J/S
LiseTottrn Naiminen, k i r j . H . Coorta.MaUer. n i d . 1 - 0^ JS
f.vhvt TerTeysnnpi Naisille, k i r j . t t i F r . H o v t U - JS
I.aoteisväylä. k i r j . Roald .\mtuidsen. kertoma» Cjöän matkasta
1903—1907, s i d . ui \ 2M
Uaapallo. loimitssknanan toimlttaina. 8 osaa. ^ d . aano
Maailman TalpDdelfinea Työväenliikie. 1 ^ - H . Loaovslcr _ _ _ _ _ _ -TS
Uaailmannkenne, käsittelee maailmankaikkenna, k i r j . E . Bechct' I . 7S
i l a a i l m a n l i i k e . Tietoaarre. k i r j . AlbTeeeht XFinb. aid. • ' JO
Maanviljelyä. Kemia Ia F y s i i k k a , k i r j . A r t h n r R i n d e l l . « d - 1.7S
U a a n v i l j e l y s o p p i . k i r j . Soainen. s i d . .,_
Maanviljelijöille (vastanksia vastustajille), k i r j . R . C . I*gersol. n i d . J S
U a a t a l o u d d l l n e a Käsikirja, Amerikaa « a o a . pienviljelijöitä varten,
l o i n i - W o . Idarttila, I m oaa. «id. 1.25
Ma«niMn Omistus, k i r j . Ceotge» Dahamel. n i d . - jSi
Marttyyriea ESmSä. aotalääkätta asaistiapuxaia- k i r j . C . Dnhamel .40
.Xfatknatiu M^an Keskipisteeseen, k i r j . Jnles Verne. s i d . IM
I f a n i t i Edea. k i r j . Jack London, «id. IJO
B f a i j a - R o o i a a Omii. k i r j - H . C o u t * - U a k l e r . nid. _ _ _ _ _ _ _ _ _ JO
M a n i a Prinsejisä, k i r j . E . R , Bnrrougba. a i d . jSJ
Uetäa TyttS. katoauviaaaBi. k i r j . Uanriae Barre. n i d . .75
M e r i k o t k a , kertomaa Sakata kaappaiilaivastocta «ota-aikaaa. k i r i.
F d i z ron L a c k a e r . s i d . . jjj
U i t e a i Ikmiakanta Oa Painaaetlava?. k i r j . Robert lagersoD. a i d . - IS
S l i t e a Jesas K a o f i . «aomeataant .K. B . S a r l i n , P M . . jj
Minkä Jamal» On Y k d l s U n y t . k i t j . H . Coatta-Maliler. a i d . .
Uiakä V a o k s i * , k i r j . Atxaa, aalapoCisiroBaaai. n i d -
Mmna Saaotaaa Paaaepäkai. yhteisk. romaaal, k i r j - Uptan S i a -
l a i r - « d - ' •
Miaä Tahdoa. k i r j - H . Cootta-Mahler. a i d . _ _ _ _ _ _ _ _
J S
-SO
U i o a a Canth'n Kootut Ttokaet. I Ja
Mister A i k i o , k i r j . Azlag Jarga
Miekkamiehen Onni, seikkailuromaani,
Moagolian Matkalta, k i r i . Sakari Pä
Murtavia Voimia, k i r j . Santeri Alkio
Morsiusmarssi, - - k i r j . Björnstjeme Bjö
Marroasjan Lauluja, runokirja, kirj.
7.000 M a i l U Halki Afrikä» Aavikoidei
aid. -
Neljä Vuotta Ihmissyöjien Parissa. 1
Naisten j a Tyttöjen Urheiluopas, toi
.elitahtinen Räjatdysmoottori, käsikirji
insio(>uri - Väinö Laurfneo. sid. .
Kuoren. Wertherin Kärsimykset, kirj.
Oberlen Perhe, k i r j . Bena Basin, ni(
Oliver TwistJa S^iikkailut. k i r j . Cbar
Olen Kauhea Porvari, k i r j . Clement '
Paronui Muncbbausenin Retket ja
N o . 51, n i d . _.
Pakolainen, k i r j . Lauri Luoto, aid. _
Pakkopaita, knolemaltomnulta tutkiva
London _ _ _ _ _ _ _ _—
Papukaija Ja Kumpp., k i r j . Harold K!
Pantori Rikkaiden. Parissa, k i r j . Clrin
Pastori Köyhien Parissa, k i r j . Clcmei
Porvari, k l r J . H . D e . vere Staepoole, i
Peloponnetolais Sota, k i r j . Tykydidei
Perustuslain Olemus, k i r j . O. Saari _
Perheen. Yksityisomaisuuden ja Valtioi
Perintö Reinin Rannalla.. lomaani nyk
kele. nid. — , • , ..
P r i m i v i i t i n e n eli Perusvoimistelu, k i r j.
Piirteitä Nuorisoliittomine Vaiheista, ti
Puusepän Oppikirja, laatinut Juho Tai
Puuveilsellä Kultaa Vuolemassa, k i r j.
Punainen Laulukirja, kokoelma laaluj
Puhetaidon Opas, k i r i . Arthur M . L en
Puolineilsyt, k i r j . Marcel Prevost, i
Punaisten Puolesta — Valkoisia Vasta
taistelun uusimmasta historiasta, c
Pimeys. Erik X I V ja Juhana H I , H o.
P i e n i Tietosanakirja, III osaa, k p l . , i
P i e n i Mehiläiskirja, k i r j . Mikko Ilkki
P i e n i Koroentokirja, kouluja ja lyh
E . Kallio .:
Pierre Nnziere. k i r j . Anatole France.
P o i k i e n Oma K i r j a , toimittanut Veli
Qventin Durward, k i r j . Walter Scott,
Rafa. Ja Kenttäitrhellnn Käsikirja, Idi
kuvaa) _ _ _ _ _ — „ _ „ ;—
Rannerengas, k i r j . David Potter, nid
Rakkaudesta 0»aton, kIrJ. H . Courts-
Rajaseudun Sissit, k i r j . Zane Grey,
Russia After Tcn Years, "Venäjän M.
Sairas I j i p ( ! , lasten terveyshoitokirja. I
Salaperäinen Rnumisarkkn, k i r j . Stein
Sata. Kuusikymmentä Ohjetta Lasten
Comby, n i d . ...._..._—.
Satukontii (pikkulapsille), toim. Hein
Sateenkaari, k i r j . Runar SchiMt. n i d.
Saksan Knmoustaistem IS48. k i r j . K a i
Salaliittolaiseu kirj. Alezandre Dun
N o . 9, n i d.
Sementti, k i r j . Cladkov- n i d.
Seuranäyttämöiden Käiskiria, Eero Alpi
Septimns. k i r j . William J . Locke (Ki
S e i k k a i l i i a t a r . k i r j . E. P h i l l i p s Oppeol
Seurustelun TSiito, k i r j . Ragheera, ni<?
Senrusteluta Taito. k ' r j . Bacheera. «id
•Silmukorven Nuori Epra, k i r j . Kaarle
Sireenien Alla. tC, 'air). L . M . /
S i e l u l l i s e s t i Sairas Ihminen Ja Hän
Nenman-Rahn - __
S'ime Björsrtb, kertoma*, k i r i . Juho I
Sireenien A l l a , k i r j . L . M . A l c o t t , nid
.Sosialistisen Filsnfian Juuret, k i r j . Fri(
Suomalaislylli» Amerikassa, k i r j . Nellii
Suomalaistyttö Amerikassa, k i r j . N. L
S u a r l Hiljaisnu». k i r j . Reiarich Lilieo
Spartakns, k i r j , Giovabnlubli. romaani,
Svnöve Päivänkuman.' k i r j . Bjömstlem
STÖmisen Tsito. k i r i . S. Henning Belf
1000 Sanaa Englantia, mainio oppikirji
Tarraa T—TI (Apinain Kuaingaa Ja
rougbs, »id.
Tarraa m—IV (Pedot Ja » o i k a ) . ki
Tarzan Ja Op»r"n Asrteet V . osa, k i r i.
T a n a i i VII—VIII ( T a l t n s a M Ja Tsr:
k i r j , F . H . B n r r o n g h j . . s i d .
Tarzoa. I X — X (Kauhea Tarzan ja I
Beenrald. - n i d . . — , - _ — _ _ _ _ _—
Tojzan Ja Pikkuväki, k l r J . E. R . Bar
Tarzan. Viidakon Herra, k i r j . E . R. I
Terveysoppi. oppikouluja .varten, k i r j . I
Telinevoimlslelo .1, kovitettu, kfrj. Väi
T«r»evteen Ttsesucsestionin A v u l l a , kirj,
Telinevoimisleta II, kovitettu, k i r j . Väi
T i e Terveyteen, henkilökohtaisen fervf
Beervrald. o l d . 0.
Tietosanakirja, täydellinen II osaa, vai
Tiilenpäitä . Lnkemasss. k i r i . Suin Vat
Tqhatvnniinen V a l t a k u n t a .. k i d , Upton
T u l e n l i e k k i , seikicallu- ia takkaosromaai
T u l i h a r j a , k i r j . Zane Grey, n i d.
T r o p i i k i n Hehkunia. seikkailuromaani, k
Tyttöjen Oma K i r j a , toimittanut Helmi
Tvöväea Olympialaiset, toim. V . Koivuh
Tvöväen Laulukirja, • paino», »id. _ .
Tiede j a VsIIankumons. mainio teos, k i
T o ; s e l t e " L a v a t t n . k i r j . Emllie. Flygare-C
Tvöväen Lanlokirja. nuottipaino*. s i d.
Työväen Urheilulehti Vuodelle- 1928. si
Työmiehen Talousoppia. k i r | . O . W. K
Työn Historia., k i r i . Tjameneir. sid. .
Tähtinuiailmassa, Anrilyn Tarinoita V.
Urheilnpnikain opas. k i r i , YSinö laher
Urheiluväen Käsikirja 1925, toim. Yrjö
Uusi P a i t a ja M u i t a ' Kertomuksia, k i r j.
Uttaroava Ja H e t u m i e a , -romaani, kirj.
Kosinta,
a i d .
Vaarallinen Ja- nmita kertoi
8 i ö m s n _ . . . ;
Valkoset Intiaanit, romaaal.- C l J - E . C.
Vedonlyönti, ronuoal. k i r f . H d n x Tovi
V i l l i t Vuoret, nelinäytökKnen , näytelmi.
Valkoinen Kuolema, kirj. Badotpb Strsi
Vattosea Leijonaa MetsäsÖjä»..iirJ. Lau
Vaimo, Jonka» Minulle AJaaöit, roma
Vaimo, j n o k a . »rnuDe A a n o i l , k i r j . Sij
Vanhat Postivannnt. k e r t o m a k o kirjarii
a i d . ' .—
Vatihan Arvoiinksea Balkaiao. k i r j . T . J
Vanhaan Hyyääa Aikaaa. k ^ J . Abua -Aar
Vanaiassä 1800-Iavnn. eäelUsellä pno
Voaha Heittiö, k i r j . KälmSa Mikszäth.
Vuoren Erakko, k i r j . J . ; t / Heer. ni<!
Venäjänkielen Sanasto, kirj; ^ Rantalai
V i l l i v a r s a , k i r j - Jean de 1» Brate (Kirsj
ViJkknva T u l i . k i r j . Frie<|d*rt ,Tn»Us. i
Viimeiaea Tuomion Mestid|.;.k3n' Leo I
Vierasta Ja Omaa Kieltä, V J r t m i f n , en
VoimisteTosanosto S»ao\u^'i»- Kävin, kii
I Järjestys-, vapaa- Jä' aeutaliikkeet,
n Teliaeliikkeet Jr'"' .
Voimistelua Teoria, kir}-.,3Fikl»r Heikel.
Voimisteloaali sekä Voir^kefatpavnt ja
painos E . * i l l I o a VotiBS.»elB
Voimtstela Ohjelmia. Sanaljiikkeitä. kirj
Voimistelu Ohjelmia. V ; i * i a - ; Seura- j
•Arro Vartia, a i d - '
Voimistelun Rytauharjoil^E&l Va««Jki=
kanea (aaisille). a i £ ' - _ — — —
Värmlaniiia Matkit. kenöiäaS. Scaadiaavi
Eta» Lampea, a i d . ' Y'"' ' • ;
Vnheln Meisteria O p p i v ^ i ^ *»J. i
I ja n osa. a i d . '"" i'i
iTimei»«?n Mieheen. Kti.^Zint Cter-v
i i m e i n e n Ajo. k i r j - Zaä^^Crey. nid.
Why 0>.openHoB, C o n a i ^ f e i * Co-opetal
k i r j . Ceorze Ha]<maii^)p£ — ——
Tläaea Tesreyaopta AIkeÄ:i£i«»»l«MI«-
Y b d e k O a Kvmm<^>c«oMJjCflitfalosa. ku
Tstäväai K i r j a , kir}- A a a ö t e Fiaaee, a
YhdistTfopo» Niis««iau«»e«MÖe<J^f- Kj
Yöa Knaii^atar. k i r j . H^Mi» Hitt. aid
U n s i a k i i j o j a taJee j ^ i ^ u a l i S a o»
toaaakaia. Seantkka O m i P ^ V^nades
T B ä o l m a Träkid » ^ ^ V . * « a d e a kc
SmOCSTUSl XVaX. |as*%j»iaa.» »«»
VAPAUS,