Vapaus, November 25, 1930

              Sivii 4
Venäjän vallankumouksen kolmantenatoista
vuosipäiFämi
(Sudburyn naiso.saston "Naisen Äänestä")
Tiistaina, märrasK. 2 5 p:nä — Taes., Nov.v25|
Venäjän työläiset ja talonpojat
viettää todellista vallankumousjuh-laa,
jonka he ovat saavuttaneet
kukistamalla tsaarihallituksen ja
sensijaan pystyttivät proletaJ-iaatin
• d i k t a t u u r i n neuvostovallan muodos-
Tämä kansa oli vuosisatoja nä-
•in ja kaiken puutteen kiduttama.
Työläiset tehtaissa työskentelivät
n i u k a l l a palkalla, joka ei riittänyt
heidän naahdollisiin elämisen tar­peisiin.
K a i k k i vapaus oli myös riistetty,
ei ollut edes puheoikeutta. Tsaarin
kätyrit, urkkijat kulki kaikkialla
j o k a uskalsi sanoa moittiva.sti hal­lituksesta,
rangaistiin ankarasti,
k i d u t e t t i in kuoliaaksi, toisia lähe­t
e t t i in Siperiaan, elinikäiseen pak­kotyöhön.
Talonpojat oli tilanherrain orjia.
Heitä pieksettiin nagaikoilla pie­nemmästäkin
rikoksesta. Orjien
veri j a hikipisaroista .saaduilla tu­l
o i l l a tilanherrat mässäsivät, söi­vät
ja joivat. — jQrjien_ tuskan
huudot tuotti Reille eläimellistä
ilöa.
Mitä nyt näemme. Veniijän työ­läiset
j a talonpojat ovat kukista­neet
tpaarihallituksen j a tilanher­rat.
He ovat lyöneet maahan pyö­velinsä,
kiduttajansa. Tämän he
suorittivat vallankumouksen kaut­ta;
se oli paljon kysyvä työ, vaan
nyt heillä on vapaus! Vapaus, jo­ka
on saavutettu suurien uhrauk
aien kautta. •
TodeUisesti kallis verellä ostettu
uusi Venäjän hallitus, NeuvoitO'
Katsellessa tänä päivänä tätä
uutta hallitusmuotoa, nousee ky­symys,*
onko siitä ollut mitään hyö­tyä
työläisille ja talonpojille. Ja
missä määrin se on voinut poistaa
kurjuutta. Ja onko ae Venäjän
kansalle taannut hyvinvointia..
Venäjä oli vallankumouksen jäl­keen
suuressa rappeustilassa. Teh­taat
j a rakennukset hävitetty, sekä
maatalous hyvin alhainen. Todel­l
i n en kurjuus rehoitti kaikkialla.
Näytti mahdottomalta luoda uut­ta,
järjestää teolHsuuk.<>ia sekä ke­hittää
maataloutta. Siinä tarvit­tiin
nerokas johtaja, jolka osasi
V ' I I , ' " , ' - . •!
järjestää kaiken, tällaisen sekä sor­ron
vallitessa.
Tämän työn suoritti Bolsheviki-puolue
toveri Nikolai • L e n i n i n joh­dolla-
Hän kaukonäköisenä harkin­nallaan
johti' puoluettaan myrsky­j
en läpi. - -- »
Ensimäisenä hän opetti kan-salle,
että jokaisen on tehtävä työtä,
jokainen elää työnsä tuloksella.
Toiseksi, meidän pitää luoda uusi
Venäjä. Jokainen työläinen j a ta­lonpoika
on sen luoja. Hän alkoi
perusehdoista, opetti työn luovan
voiman.
Katselemme heidän saavutuksi­aan.
Heillä on työviikko kaksi päi­vää
lyhempi kuin meillä täällä C a -
nadassa: 4 päivää työssä, 5:s on
lepopäivä. Työpalkat ovat kohon­neet.
Kaikki työläiset ovat yhteis­kunnallisessa
vakuutuksessa, työt­tömyyden,
sairauden tapaturmain,
vanhuuden j a sen lisäksi naiset äi­teyden
varalta. Kaikille työläisille
annetaan kesälomaa kahdesta vii­kosta
kuukauteen.
J a nyt on Venäjän kansalla,
neuvostomaalla, 5-vuotissuunnitel-ma
toteutettavana. Maatalouden
ja .tuotannon kohottaminen. Kaksi
vuotta on kulunut suunnittelua,
j o l l a ajalla on edistytty harppa-askelin.
Työttömyys on poistettu,
joka merkitsee paljon. Se on neu­vostovallan
arvokas saavutus.
Kapitalistisissa maissa se lisään­tyy
päivä päivältä suuremmaksi.
Esimerkkinä voimme pitää Cana-d
i a , jossa löytyy rikkauksia; ja
3ilti löytyy työttömyyttä ja näl­kää.
Meillä on paljon oppimista
Neuvosto-Venäjän työläisiltä j a t a ­lonpojilta.
On käytävä taisteluun
Canadan kapitalisteja vastaan, vaa­dittava
yhteiskunnalliset vakuutuk­set.
Vaadittava työttömyyden pois­tamista.
Työviikon lyhentämistä.
Mutta ensimäinen tehtävä on jo­kaisen
työläisen ja farmarin jär­jestäytyminen.
Mainarien on yhdyttävä maina-riunioon,
työttömät omaan unioon-sa,
jokainen työläinen oman työ­alansa
unioon. Järjestyneisyys
merkitsee taisteluhaasteen hyväksy­mistä.
S i l l o in voimme yhtyä huutoon:
" A l a s k a p i t a l i s m i ! " — O. .. .nen.
NAISTEN OSASTO
Erään kirjoituksen
johdosta
Sain sattumalta käsiini sanoma-lehtileikkeleen
lapualaisten äänen­kannattajasta.
Siinä t e h t i in selkoa
torontolaisiile siitä kauhistuttavas­ta
ösiasta, että kommunistit ne
taas on ollut hommassa j a perus­taneet
palvelijataryhdistyksen. Va­rastaneet
aseita Hamiltonista, dy­namiittia
Sudburysta ja niiden
a v u l l a arvelee kirjoittaja piikojen
saavan rouvat tottelemaan. Itse
hän lupaa tytöille vapaata kyytiä
Suomeen j a työttömyyttä, jos vaan
uskaltavat yhtyä omaan järjestöön­sä.
Ensinnäkin haluaisin kirjoitta­j
a l l e huomauttaa, että yhdistys-tämme
eivät perustaneet kommu-
V nistit, vaan me Toronton suoma­laiset
palvelijattaret ja aikeenam-me
ei ole saada oloihimme paran­nusta
pyssyillä ja dynamiitilla,
vaan järjestyneellä ja tietoisella
joukkovoimalla. Me tiedämme, et­tä
palvelijattarien olot eivät mil­loinkaan
ole olleet kehuttavat^
mutta nykyään ne ovat huimaavan
nopeasti menossa aivan sietämättö­miksi.
Yleinen taloudellinen pula,
j o n k a kourissa kapitalistimaat kie­murtelevat,
vaikuttaa myöskin mei­dän
palvelijattarien olojen kiristy­miseen.
, Työttömyys lisääntyy ja
palkat laskevat. Siihen on syynä
se, että pikkuporvaristo, j o l l a en­n
e n on ollut mahdollisuus pitää yk­si
tai useampia palvelijoita, nyt
menetettyään suurempia tai pie­nempiä
summia pörssikeinottelussa
j a joutuessaan yleensä kärsimään
pula-ajasta, on pakoitettu tulemaan
toimeen omin voimin tai ainoas­taan
pitämään apulaista vain muu­tamana
päivänä kuukaudessa. Jo­ten
työttömien armeijan lisääntyes­sä
laskevat myöskin palkat. Ylei­nen
muillakin työaloilla vallitseva
työttömyys vaikuttaa suurelta osal­ta
palvelijattarien olojen huonon­tumiseen.
Esimerkiksi perheissä,
j o i s s a ennen, kun miehet ovat saa­neet
olla työssä, ei äitien ole tar­vinnut
käydä ansiotyössä, mutta
Kuulumisia Sudburyn
naisosaston toimin­nasta
meikäläisillä voimilla voi saada,
n i in s i l t i .suurin: osa jäsenistöstäkin,
muista puhumattakaan, loisti pois­saolollaan.
Ja kun sääkin oli mitä
parhain, tiet hyvä.ssä kunnossa jne.,
n i in ei voi tulla muuhun käsityk­seen,
kuin että meillä on j o kaikki
j niin hyvässä kunnos.sa tässä nykyi­sessä
yhteiskunnassa, että ei ole
tarvis muuta kuin jokainen kys-syttää
vaan omaan läjäänsä, oman
yksilöhyvinvointinsa eteenpäin vie­miseksi.
Minun käsittääkseni tämä
' on suurin juhlapäivä, mitä työläi­sellä'
nykyään on. Voisimme aivan
huoletta ruveta tätä päivää juhli­maan
porvarillisen joulujuhlan ase­masta,
sillä varmasti on meillä ja
koko maailman työtätekevällä luo­k
a l l a tästä muistopäivästä enempi
hyötyä, kuin kaikista muista por­varillisen
yhteiskunnan kaikista
juhlapäivistä yhteensä. Toivoisin
siis, että ensikerralla, kun olem­me
tilaisuudessa viettämään vallan-kumouk-
sen muistojuhlaa, me kai­kin
rientäisimme niihin kilvalla,
ja kehoittaisjmme vielä naapurej-tammekin
niihin tulemaan.
Naisjaostomme on kyllä par­haansa
mukaan koettanut täyttää
ne velvollisuudet, joita sille on
asetettu, joskin enempi vielä mei­dän
pitäisi tehdä. Esimerkiksi nuo­rison
kasvatuksessa on meillä niin
\ äärettömän laaja työmaa edessäm-
'me, että me emme voi koskaan
tehdä tarpeeksi lastemme ja nuo­rison
eteen. Meillä on toiminnassa
täällä Long Lakellakin nuorisoliit­to,
mutta kuinka monta siinä ijäs-sä
olevaa jäsenistömme lapsista­kaan
siellä käy? Me annamme nii­den
vapaasti kulkea missä tanssi-haalissa
tahansa, mutta olemmeko
tehneet kaikki sen, minkä itseku­kin
vanhin voisi tehdä, s i l l o i n , jos
sattuisi tämän lapsemme haluun
t u l l a lähteä nuorisoliiton kokouk­s
i i n . Oletteko, isät ja äidit, teh­neet
sen minkä olisitte voineet,
ohjataksenne näitä - lapsianne uh­raamaan
tunnin parin viikossa työ­väenliikkeen
hyväksi, siinä muo­dossa
edes, että- vaatisitte j a ke-hbittaisitte
iheitä käymään edes ko»
kouksissa. Jos kaikkenne olette
tehneet, s i l l o i n , missä on syy löy­dettävissä.
Onko todellakin nyky-ajan
nuoriso n i i n alespäin menossa,
että siihen ei vanhempain sanat ja
neuvot mitään Jkauntaa.
Alaspäin se kyllä on menossa,
Naisten tommoan tehosbumsesta
Kaikissa kapitalistisissa maissa
kampoailevat työläiset työttömyyden
kiroujSsen kourissa, joka koskee ki­peimmin
juuri työläisnaista. Mei­dän
kasvatettavanamme on tuleva
sukupolvi, jonka eteen ahertaen
äiti ja isä koettavat tehdä parhaan­sa,
saadakseen edes leivän, riittä­mään
lastensa nälkäisiin sulhjji.
Vaan sekin kaikista i/onnistufcsis-ta
huolimatta loppuu, kun kapita­listit
sysvivät tuhannet ja mlljoo-oat
työläiset kaduille nälkään ja
viluun. Kapitalismi on kansain­välisesti
järjestäytynyt lyödäkseen
järjestyneiden työläisten toiminnan
maan ta^Ue. Voidaksemme tehok­kaasti
vastata noihin porvarien te­kemiin
hyökkäyksiin työväenluokkaa
vastaan, tulee meidän olla myös­kin
yhteenliittjmyttä ja yksimie­listä
joukkoa torjuaksemme ja puo-lustaaksemme
omaa elämäämme,
omia välttämättömiä elinoikeuksi-amme.
Tällä aikakaudella ovat kapita­listit
koneteollisuuden kehityksen
kautta lisäneet rlistovolttojaan. Mut­ta
pääosaa noiden riisto voittojen
hankkimisessa kapitalisteille ov.tt.
.suorittaneet työläiset. Sillä kapi­talistit
ovat sitoneet työläisnaiset, ja
miehet niin lujasti noihin riisto-koneisiinsa
kiinni, että me olemme
kuin yksi osa tuosta koneesta, joka
tekee kalkki liikkeet koneen vaa­timuksen
mukaisesti. El ainoastaan
kahdeksan vaan kymmenen tuntl-sena
työpäivänä, jolla ajalla työ­läinen
tuottaa yhä enemmän ja
enemmän riistäjälle puhdasta voit­toa.
Tämän ohella käyttävät ka­pitalisti
kaikenlaisia sivukeinoja.
jollia se saisi työläisten työtehon
ejitistäkin korkeammaksi, kuten
urakl^- Ja kappaletyötä, maksaen
niistä nälkäpalkan.
Kun elinkustannukset ovat kor­kealla
ja yhä kohoavat niin ovat
työläisnaiset pakoitetut työskente­lemään
noiUa nälkäpalkoUla ja kur­jilla
palkkaehdoilla, voidakseen
hankkia Itseeen edes vähäisetkään
elämään tarvittavat tarpeet. Nuo
tehtaat ja työpalkat ovatkin kapi­talistisen
järjestelmän riiston pää-peslä.
Niissä nuo. riistäjät omien
ainakin osa. K u n katselee esimer- etujensa mukaar^; koettavat pitää
kiksi nykyajan nuorta tyttöä (po- työläiset Itselleen'nöyrinä ja k u u -
j a s t a enää puhettakaan), niinpä Maisina orjina, joidenka elämää he
Allekirjoittaneen !kynä on ollut
laiska, kun ei ole vielä mitään hiis­kunut
niistä naisten iltamista, jot­ka
vietettiin t.k. 9 p. Nämä ilta­mat
oli järjestetty valistustarkoi-tuksessa
ja yleensä naisosasto
tunnetuksi tekemiseksi • sellaista
naisten keskuuteen, jotka vielä ei
vät kuulu osastoomme; ja oli se
siis varsinainen jäsenryntäystilai-suus.
Ohjelma oli monipuolinen ja
vauhdikas. Siihen kuului m.m. soit­toa,
puheita, runo j a se ikupletti.
j o l l a yleisö sai nauraa j a kuului
se olleen aivan kuplettinikkarin
tuotteita. Lopuksi oli kappale, jo­ka
voimakkaasti kuvasi sen ajan
l a k i a ja komentoa, jolloin se v a l -
köarutto kulki siellä " k u u l u i s a s s a"
synninmaassamme.
Muuten siis iltamaa voidaan p i ­tää
onnistuneena vaan ne toverit­taret,
jotka ovat olleet pois jou­kostamme
tahtovat sitä olla edel­leenkin.
Kuulemani mukaan oli
kuusi uutta jäsentä kirjoittautunut,
vaan yksi oli saapunut kokouk­seen.
En luule tämän johtuvan
muusta kuin velttoudesta, koska
usein kuulee sanan: ei ole tullut
alettua. Uskon, että monet työläis-äidit
antavat kyllä työllemme tun­nuksen,
mutta sitä sanotaan ja
minäkin valkaasti ajattelen, että
j a r r u t t a a sitä silloin jos ei ole
itse kohdaltaan sitä auttamassa ja
pientäkin tehtävää täyttämässä.
Kehoitus kuului: tulkaa kokouk­seen,
siellä sen innostuksen vasta
saa. Kokousajat aina ilmoitetaan
lehdessä. — H. R. .
Long: Lake, Ont.
Tehtäväkseni annettiin kirjoittaa
muutama sana Tn. L i i t o n Long
Laken osaston toiminnasta keski-
Ontarion aluenumeroon, mutta sii­tä
tämä (kirjoitus myöhästyi. Niin
heistä vaan useampi on aika. huti­kassa
sikuretti hampaissa j a ylei­sillä,
haaleillakin, syrjäpoluilla kai
vielä lisätään. Eikö juuri tällaiset
ilmiöt ole puhumassa itse puoles­taan,
että l i i a n vähän on lainattu
uomiota lasten ja nuorison kas­vatukseen.
Siis kaikki voimat liik­keelle
nuorison mukaan saamiseksi,
emme koskaan tee liikaa tämän
asian eteen.
Tämä kirjoitukseni ei nyt ta­vallaan
sisällä tämän meidän jaos­tomme
toimintaa ainoaltaan, mut­ta
kun ei meillä ole myöskään mi­tään
erityistä, muista jaostoista
poikkeavaa toimintaa, niin eihän
s i l l o in voi muusta myöskään kir­joittaa,
Ikuin yhteisistä meitä kaik­kia
koskevista asioista, hyvistä,
niinkuni huonoistakin puolista.
Pioneerikoulua meillä myöskin
pidetään naisjaoston valvonnan
alaisena j a se myöskin valitsee
opettajan. Pioneeriko ui ussa kyllä-
Iqn käy miltei kaikki ympäristön
lapset. Kauempana asuvia ei sin­ne
voi vaatiakaan, sillä matkan
pituus j a vielä Ikun on järvi vä­lissä,
ovat esteitä, joita ei vo:*
muuttaa.
Pyrkikää vaan naiset edelleen­kin
itsekasvatuksen avulla täyttä­mään
eteenne sattuvia velvollisuuk­sia.
— T. H.
SORRETUT
K i r j . A. H . . . d .
tämä osastomme toiminta oli kesä-perheen
isäo, jouduttua työttömäk- ajan laimeampaa, kuin mitä se
si, <,on äidin yritettävä pitää huol- j'leensä muuten on ollut. Kokouk-ta
toimeentulosta. Nämä ovat syi- set kylläkin on pidetty säännöl­tä,
joiden tähden useat meistä jou­tuvat
etsimään työtä sitä saamatta.
Eikä suinkaan se, että käymme
kommunistien järjestämissä tilai­suuksissa
niinkuin Lapuan X o * r i t -
tää uskotella.
Ne ovat myöskin syitä, jotka
pakoittavat meidät järjestäytymään
j a yhteisin voimin vaatimaan pa­rannuksia
itsellemme.
Eikä meitä siitä tehtävästä saa
luopumaan mitkään fascistien uh
lisesti kaksi kertaa kuussa, kesän­kin
aikana j a nyt syksyn tullen,
kun kotoiset kiireet ovat itsökulta-kin
vähän vähenneet, on myös
osanotto kokouksiin lisääntynyt.
ntamia on naisjaoston toimesta
pidetty tuon tuostakin, »viimeksi
o l t i in yhteistoiminnassa S. J . osas­ton
ja nuorisoliiton kanssa 13:sta
Venäjän vallankumousjuhlaa vietet­täessä.
Yksi seikka, josta en voi
o l la mainitsematta, oli j u u r i näitä
kaukset vapaasta Suomi-matkasta ; viimeksi mainittuja j u h l i a vietettä-j
a muusta sellaisesta. Meidän täy­tyy
toimia tarmokkaasti yhä eteen­k
i n päin ja saada lukuisat työ­toverimme
ymmärtämään todelliset
syyt yhteiskunnan nurinkurisuudes-ta.
J a s i l l o in he ymmärtävät myös­k
i n sen kiihoituksen, j o t a kaupun­kimme
porvaristo johtaa, pappien
i a mtilden narrien avustuksella •
saaden heidät kauhistumaan yksin
kuullessaan sanan " k o m m u n i s t i ".
essä, nimittäin ympäristön osan­otto
niihin juhliin. Vaikka sisään­pääsy
näihin juhliin oli vapaa ja
ohjelma myös oli parasta, mitä
Siispä yhtykäämme järjestöihim­me
yhä lukuisimpina kautta koko
Canadan j a vastatkaamme sillä ta­voin
lapualaisurhojen ivan j a kiu­kun
purkauksiin. — Palvelijatar.
K a u t t a aikojen,
vuossatojen,
työn sankareita ön sorrettu,
kahleilla kahlittu.
He raataneet
ja taistelleet
puolesta hengen, leivän,
ja ihmisoikeuden.
Myös «kärsineet
Ja viruneet
sisällä vankilan seinien,
rautaristikoitten.
He toivoneet
Ja pettyneet,
on raatajoille palkkano
vain nälkäkuolema
He hikensä
ja voimansa
työn a l t t a r i l l e uhranneet,
veroina maksaneet.
Myös henkensä
ja verensä
eestä vapautensa antaneet,
urhoina kaatuneet.
M u t t ' sorretut
ja piinatut
ne kerran nousee valtahan,
kun joutuu aikahan.
K a u t t a aikojen,
on l i e k k i vapauden,
rinnoissa jouikon sorretun,
palanut sammumaton.
parantaisivat omien etujensa .salli­missa
rajoissa. Mutta samaTra;^'kun
nuo. tehtaat ja työpaikat ovat ka-pttaUstisen
rlistop pesäpaikkoja, niin
ne ovat myöskin meidän työläis­ten
talsteluUnnakkelta, joS' vaan
meillä on kykyä ne siksi tehdä.
Meidän työläisten taisteluturinus on­kin
tehdä mahdollisen pian loppu
vanhasta, riistolle Ja sorrolle, )pe-rustuvasta
porvarillisesta yhteis­kunnasta,
ja luoda tilalle uusi työ-
Iäisten ja talonpoikain oma yh-iteiskunta.
Voidaksemme toteuttaa
talstelusuunnltelmaa tulee meidän
tehdä entistä tehokkaammin va­listustyötä
Juuri tehtaissa, kaivok­sissa
ja hlklpajoissa työskentelevien
työläisnaisten ja miesten keskuu­dessa.
Sillä ainoastaan työläisten
yhteinen joukkotoimlnta voi asettaa
esteitä sille kapitalistisen järjestel­män
yhä yltyvälle työläisten työ­voiman
rilstämlseDe; vain yhteis­ten
taistelujen avulla me voimme
sen lopettaa.
Kohdistamalla taistelumme teh­taisiin
ja työpalkkoihin me saamme
mukaamme työn raskaan raatajat,
osallistumaan siihen suureen, jaloon
taisteluun, jota eri maiden köyhä­listö
kommunistipuolueen johdolla
käy, vanhan kapitalistisen järjestel­män
kukistamiseksi. Yhteisen toi­minnan
avulla voivat tehtaissa ja
farmeilla työskentelevät työläisnai­set
tehostaa toimintaansa, saada
sen myöskin onnistuneemmaksi ja
tuloksia tuottavaksi. Valhe ja petos
on porvarien ja loiseläjänaisten
huulilla silloin, kun he hunajan
makeina tulevat maalta värvää­mään
tyttöjä kaupunkiin palveluk­seen...
Tuhannet mailta tiilleet
tytöt ovatkin "joutuneet porvariston
petoksien uhriksL Rap,eu|uneideri
elostelialn vietteleminä, joutunee*
menettämään elämänsä, sortuneet
turmion polkuja kulkemaan kär­simyksestä
toiseen, ilman vähintä­kään
toivonpllkettä elämän kivi­sellä
polulla.
Nyt koko kansainvälinen porvaris­to
suunnittelee uutta työläister
joukkoteurastusta, valmistaa sotaa
koko maailman työläisten isänmaa-.'
ta, Neuvostoliittoa vastaan. Sota-hankkeissa
käyttääkin porvaristo
kaikki valhe- ja petospellnsä jos-,
kUi peitetyssä muodossa saadakseer
työtätekevän luokan naiset tuke­maan
tuota suunnittelemaansa ryös­tö-
ja rosvosotaa, jossa sodassfe
työtätekevän luokan naiset tullaan
porvarien toimesta pakoittamaan
vetämään sota vankkureita ja otta­maan
osaa imperialistisen socEan
taisteluun, muodossa tai toisessa.
Taistellaksemme kapitalistisia riis-.
tosotia vastaan tulee meidän muisi-taa
tehdä taistelurintamamme en-,
tistä tiiviimmäksi teollisuuksissa ja
farmeilla työskentelevien naisten
keskuudessa. Sillä meillä teollisuuk­sissa
työskentelevillä la samoin
mailla, maataloudessa ahertavilla
naisilla on ainoastaan yksi sama
vihollinen ja se on kapitalismi. Y h ­teinen
suuri ja ihana on se pää­määrä,
johonka me taisteluillamme
pyrimme — se on kommunistinen
työläisten ja talonpoikain oma yh­teiskunta.
Meidän on myöskin pyrittävä vetä­mään
mukaan tähän taisteluun
kaikki ne työläisnaiset, jotka oval
teollisuuksissa työskentelevien mies­ten
vaimoja, perheenemäntiä, joiste
toiset vielä syystä tai toisesta eivät
ole ottaneet paikkaansa työväen­luokan
taisteliuintamalla vaan ovsf
I j ä s t ä seuraneet taistelun kulkua
Sillä ainoastaan pieni miu^o-osa.
naimisissakin olevista naisista voi
olla yksinomaan perheensä hoita­jana,
ja suuri enemmistö on pa­koitettu
kapitalistisen järjestelmän
aikana menemään . palkkatyöhön
avustaakseen miestään perheen elät­tämisessä,
tekemällä joko tilapäises­ti
tai .sitten aivan säännöllisesti
työtä perheensä ulkopuolella.
Mutta ei ainoastaan naiset vaan
vieläpä lapsetkin ovat pakoltetu
menemään ansaitsemaan leipänsä
Jo pienestä pitäen. Yltj^ä riisto
3n pakoittanut työläisten alaikäiset
lapset ja äidit teollisuuden palve-
'lukseen. Samoin on tapahtunut
työtätekevän pienviljelijän perhees-lä.
Siellä Joutuu myöskin vaimo Ja
lapset raatamaan aamusta . Iltaan
ahkerasti raskaassa työssä. Mei­dän
omat etumme Ja koko työväen
luokkataistelun edut vaativatkin, et­tä
kaikki koko työtätekevän li^p^
kan naiset on saatava mukaan, yh­teiseen
taistelurintamaan, riistäjä-luokkaa
vastaan. Sillä me emme
saa emmekä voi seisoa sivusta kat­selemassa,
kuinka toverimme kai­kissa
kapitalistisissa maissa joutuvat
toinen toisensa perästä piiskurien ja
hurttien kapulain kohtieeksi. Vain
senvuoksi että uskaltavat rohkeasti
taistella koko työväenluokan va­pauden
sekä pelastuksen puolesta.
Sillä jos kukaan niin juuri nai­nen
joka pienillä pennosilla koettaa
saada leivän riittämään nälkäisten
lastensa suihin, joka parhalmmls-takin
ponnistuksista huolimatta nä­kee
puutteen kurkistelevan sisään:
joka loukosta.
Varsinkin nyt kapitalismi armot­ta
heittää perheenhuoltajat ka­dulle
kävelemään kylmässä Ja nä­lässä.
Meidän koko työtätekevän
luokan naisten on käsitettävä tai
ymmärrettävä, että vallankumouk­sellinen
työläisten luokkatalstelutie
on ainoa, joka tuo voiton Ja va­pauden
miljoonille sorretuille ja
kärsineille työläisille, vapauttaen
meidät kapitalismin kiristyksestä,
kuten Venäjän työläiset taistelivat
itsensä vapaiksi tsaarin hirmuhal­lituksesta.
Samalla myöskin vapa­uttaen
työtätekevät naiset orjuudes­ta,
tehden .heidät tasa-arvoislksi
miesten kanssa, ottamaan osaa
maan rakentamiseen ja kehittämi­seen
ja toteuttamaan viisivuotis­suunnitelmaa.
Voidaksemme saada toimintamme
oikein tehokkaaksi eri aloilla, ja
erilaisissa olosuhteissa työskentele­vien
työläisnaisten keskuudessa, tu­lisi
meillä olla yhteinen koko Ca-nadaa
käsittävä työläisnaisten edus­tajakokous.
Siinä hiotaisi F*>hja
tulevalle toiminnalle Canadan työ­tätekevän
luokan naisten keskuu­dessa.
Valittaisi toimeenpaneva ko­mitea,
joka olisi säännöllisessä yh­teydessä
eri alueilla olevien, CTN-liitn
sihteeristöjen kanssa. Sillä
kun meidän toimintamme' saa yh­täläisen
Johdon ja sieltä säännöl­lisesti
jonkinlaista ohjausjta niin
työllämme naisten, keskuudessa ov
myöskin silloin merkityksensä, ja
saamme mukaamme toimintaan vie-lä*
nekin, Jotka tänä päivänä ovat
syrjästä katsojina sitä seuranneet.
Canadan työläisnaisten liiton jä­senistö
muodostuu 95 proseiittia
suomalaisista metsätyöläisten, kai­vosmiesten
ja farmarien vaimoista.
On kylläkin hyvä Ja kiitettävä asia,
että me olemme käsittäneet oman
asemamme kapitalistisen järjestel­män
vallitessa ja yhteisin voimin
liittyneet siihen joukkoon, joka
kerran vapautta koko työtätekevän
luokan ja samalla myöskin työläis­naiset
kapitaUsmin kahleista. Mut­ta
pääasiassa tulisi meidän juuri
nyt kohdistaa kaikki voimamme
työskentelemään tehtaissa ja työ­paikoissa
kurjissa olosuhteissa työs-
'tentelevlen työlälsnatisten keskuudes-
,!3a. .Canadassa lasketaan olevan n.
jÖ0,OOO palkkatyössä käypää työ­läisnaista,
• joista on vasta järjes-yneitä
ehkä viitisaituhatta. eli siLs
iisi prosenttia. Valistustyötä nais­en
keskuudessa < onkin tehostettava,
i sillä, että- me joka, kokouksessa
eemme hyviä päätöksiä, vaan käy-ännössä
myöskm toteutettava nll-ä.
Nyt on toiminnan aika, jos vaan
laeilla on halua sekä kykyä käyt-ää
sitä hyväksemme. Työläisnaiset
5vat vastaanottavaisia, meissä on
lerännyt halu kerta kaikkiaan
Jäästä vapaaksi ainaisesta orjuu-lesta
ja kurjuudesta, joka on työ-
^naisten edessä kaikissa fcapitklis-
^«isissä maissa, josta me pääemme
'rti vasta yhteisten taistelujen avul-
'a. Tehkäämme siis kaikki mitä vain
suinkin voinune saadaksemme mU-ioonaiset
raatajasisaremme mu­kaamme
yhtymään ja ottamaan
Vähän Kirkland Laken
naisten toiminnasta
Aikomukseni on pakista nyt etu­päässä
meidäu naisten - toiminnas­ta,
täällä K i r k l a n d Lakella. Sopii
»anoai että meidän naisosastomme
m nouBemaasr päin; siHä toiminta
jn kokolailla v i l k a s t a j a uusia jä­seniäkin
on saatu pienen ajan si-
° säliä 5. Kokouksia pidämme aina
icaksi kertaa kuukaudessa, ollen
joka toinen .työ- j a joka toinen
jhjelmakokous. Osanotto kokouk-i
i i n k i n , o n ollut kokolailla tyydyt­tävä.
Nyrkkilehtemme " O p i n A h ­jo"
on ilraestynj^ säännöllisesti
kerran kuukaudessa j a on siitä saa-
;u lukea paljon hyviä j a opettavai­sia
kirjoituksia. Sitten meillä on
täällä nasiosaston toimesta järjes-
:etty varhaisnuorisolle vapaa illan­vietto
kerran kuukaudessa, jossa
le saavat leikkiä j a pitää hauskaa
/hdessä, tätä tilaisuutta järjestä-nään
valitaan naisosastosta aina
viisihenkinen komitea kerrallaan,
tämän komitean tulee pitää huol-
:a näistä lapsista, opettaa heille
jotain hyvää j a hyödyllistä j a teh-iä
heille kyselyjä ja vastailla
.nyöskin. lasten kyselyihin. Myös-cin
näissä tilaisuuksissa tarjotaan
äpsille vapaat kahvit.
Muuten mitä on huomattavissa,
>n yhteisymmärrys säilynyt keskuu-lessamme
ja jokainen huomaa ja
tietää mitä varten me toimimme
'a mikä meillä on päämäärä, n i ­mittäin
saada kaikki joukot yh-
,;een toimimaan ja kaikki tietoi-jiksi
luokkataistelijoiksi.
Nyt viime kokouksessa päätim­me
alottaa ' naisosaston jäsenryn-täyksen
uusien jäsenien hankkimi­seksi.
Nyt on vaan jokaisen otet­tava
sydämen asiakseen tuoda edes
yhden uuden jäsenen osastoomme,
)iHä paljon: on vielä täällä Kirk­land
Lakellakin sellaisia työläis­naisia,
j o t k a eivät kuulu vielä mi­hinkään
työväenjärjestöön, niin
että mahdollisuutta on vielä pal­jon,
kunhan jokainen koetamme
parhaamme.
J a nyt j u u r i , jos koskaan, tulee
Ttaikkien pyt^kiä järjestäytymään.
uUä me näemme j o k a päivä, miten
k a i k k i a l l a kapitalistisissa maissa
järjestäydytään meitä vastaan. Sa­n
a l l a tavalla tulee meidän työläis­ten
koota voimamme yhteen lu­jaan
rintamaan puolustamaan ja
vaatimaan oikeuksiamme, mitkä
neiile kaiken luojina kuuluu.
Sitten meillä toimii myöskin
laisosaston opintokerho, joka ko­koontuu
aina .joka kahden viikon
päästä, siellä meillä on jäseniä
kuusitoista. Olisi kylläkin toivot­tavaa,
että tähän kerhotoimintaan­kin
kiinnitettäisiin enemmän huo­miota
useampien taholta, sillä nais­ia
kerhoissa me kehitämme itse-imme,
me harjoittelemme m.m. oh­jelman
suoritusta, kuuluen siihen
kaunoluku, runonlausunta, laulu,
ouheiden pito y.m. Myöskin meillä
järjestetään aina joka toiseen ko­koukseen
keskustelu- t a i väittely-kysymys,
j o n k a aina j o k u jäsenistä
vlustaa. Näiden keskustelu- j a väit-telykysymysten
avulla koetamme
kehittää itseämme puheenvuoron
käytössä, koska meillä tavallisesti
tahtoo olla se paha vika, että ko-kouksissamme
tavallisesti käytetään
hjrvin vähän puheenvuoroja, en
tiedä johtuneeko se arkuudesta t ai
tottumattomuudesta, vai mistä lie­ne
mutta joka tapauksessa se
kaipaa parannusta. Joka toisessa
kokouksessa luemme Kommunistis­ta
Manifestia ja keskustelemme
siitä.
Nyt kun talvinen toiminta on
taas alkanut, ja luontokaan ei
enää vedä puoleensa, niin toivon.
"March of tibe Red Bear"
(A STORY FOR THE WORKING CLASS CHILDEES'
By H A R R Y A L L A N POTAMKIX
What Has Gone Before;
The Black Bear has sent his
henchmen—Leech. Slimy Worm,
Beaver, Grover and Crocodile, Vul-tute,
Stool Pigeon—to spy an4
wark agalnst the Red Bear,and the
oppressed animals. Aä Red Bear
reads the call he has vniUtn to
the animals, he catcbes the lBfeywood
Bmin, the Black Bear's jester
cpying thrcngh the window. The
Heywood Brain tells of the Blacl:
Bear's plans. The Red Bear im-prisons
the jester and calls the
animals to a meeting in the wood.
Now We Gb On:
The braver animals came to the
meeting. By the light of the Fire-flies
they sat about. The Red Bear
entered. He. felt the grief of his
fellows. He smiled to the Lion:
"Comrade, the tail you lost will be
found. You have nothing to lose
but grief and a world of joy to
gain!"
"And you, Rhino, your hom will
grace yoiu- face again!"
"Comrade Porcupine, your needles
will sew the shroud of the Black
Bear!"
"And Honey-Bees, I have caught
the Heywood Bruin, 'the fimny
honey-t>ear. You will have your
honey back!"
Red Bear turned to Eers grave:
"O Comrade Eel, the fish in the
sea and the fish in the lake remem-ber
you and in that memory place
their zeal, O Comrade Eel!"
Red Bear turned to the animals
in the vvood:
"There are those who work and
build and yet
Ont of their labors nothing get
But vporriment and fear
Therefcre mnst we
Together be
In SOLIDARITY,
To fight
For right
Against the paraslte!"
The Lark sang: "Arise, ye pris-oners
of starvation!"
The Tlu-ee Bears stood on their
hind legs.
The Lark sang: "Arlse, ye TOretch-ed
of the earth!"
The Lion, the Rhino, the Porcup­ine
stood on their hind legs.
The Red Bear went on: "When
the Preacher Polecat cannot slay
us with his prayei-s, we will then
niarch. against the Black Bear. You,
Three Bears- did^ you not yield to
Polecat the Skunk when he let
Black Bear steal your oatmeal by
promisiny you pie in the sky pye-and-
bye?" ^
The Three Bears liung täsi- "
: n shame.
"And you. Comrade Lian did
not give your laii :o ^.^.^
for a whip which ic beat Cn-
Reindeer?- <• ^
Lion lou-ered iiis h^ad in
'Tolecat said il i gave up a ,
^ me iat.3
"ne colors ar
Reindeer woulä crlv
rainbow where
beautiful and the arc saibov
•R-orId away Irom sorron ^
•'And you, C-3mra!?e Rhiao
5 not Polecat say heaven told y"
give up your hovn xo roake
teeth for Black Bear that he
cat our children?"
Rhino hung hl= head in
"And you, Comrade Pore
did not your needies
Comrade Ermine to make a
for Black Bear!'
The aniniak cried: ' O ! O' O'
•'When ycur cr.- is ot O' o
but On! On! On! \ve
abainst Black Bear."'
'•There is tao much O! Ja
liearts," moaned the Lion
Preacher Polecat had been
in a tree. He now ealled out-my
lord and O! my king and O
master Pig pig pjg ^^^^^j
echo a long O! O! O! came
the animals. The Red Bear ju
to the tree and ilev: t.he Skunk
one blott'. He caUed lo
"Slaves. the Polecafs praver
you unaware and 0>. is the so
:.'our hearts!"
The Lion \vept: "Qnce I
proud but now l am humble
have no courage. I shall rid
of O! if it be the last de
my life." He began at once to
O! out: A B C D E P G H I .
skipping O—PQRSTUArwXyz.
"That isn't the -a-ay", said
Red Bear. "O! i.s the' link o
Chain that bind.s u.s to slaver
O! O! overlap and in that
our chains are forged. Get
an O! and you get rid of a
Get r i d of two. of three. of fo
ten, and you get rid of the
We cannot get rid of the
each animal by himself. We
break the cliain together!"
"Each day «e try to gro
courage and by that very
•sve will break the chain.
is one sure way of breakin
chain and that is by vrinnii
the animal to our side. Eac
we will gro\v and in ten d
will be strong enough to
and .scatter the chain andleai
even a .smatier of Black
Pig and their henchmen."
(The last episode ;in the
Bear's story will appear ne-xt
day.)
ja se jätettiin lehtiaaiamiehemme
H i l j a Koskelan huoleksi.
Hyväksyttiin lasten, pioneerien,
kesäleirirahaston tilitys j a päätet­t
i i n se myös j u l k a i s t a Vapaudessa.
Se pieni ylijäämä, j o k a jäi; päätet­t
i i n lähettää sihteeristölle Suomen
punaorpojen avustamista varten.
Myös v a l i t t i in osuuskaupan valistus-komiteaan
4 henkilöä. Keskustel­t
i i n laajasti kerhotoiminnan alka-inisesta,
jota kannatettiin j a vas­tustettiin^
Vastaan siksi, että ehkä
ei voida saada kunnon ohjaajia,
sitä kun on ennenkin yritetty eikä
ole onnistuttu. Joillakin tovereil­la,
jotka olisivat jonkin verran
voineet ohjata, on ollut ennestään
jo niin paljon tehtäviä, että aika
e i siihen ole riittänyt. V a l i t t i in
kuitenkin j o i t a k i n henkilöitä, jotka
Suomalaisen Järjestön valistusko-mitean
kanssa järjestävät ohjelma-i
l t a m i a t a i valistustilaisuuksia. Suo­malaiselle
Järjestölle kirjoitusko-että
jokainen tosi tarmolla ottaa Ineen ostoon luovutti naisosasto 10
osaa toimintaan ja sellaisetkin
työläisnaiset, j o t k a eivät vielä kuu-u
naisliittoon, yhtyisivät jäsenek­si
siihen j a myöskin opintokerhoon
ja sitten innokkaasti alkaisimme
opiskelemaan ja kasvattaman it­seämme
tietoisiksi luokkataisteli­joiksi,
saavuttaaksemme sen pää­määrän,
mihin rae pyrimme, ni­mittäin
työläisten tasavaltaan.
I. V.
Timminsin naisosaston
toiminnasta
d o l l a r i a sekä näyttämölle silitys­raudan.
Seuraavaksi kirjoittamaan haas­tan
Sylvia Tannerin. — S—nsa.
osaa siihen taisteluun jota koko
maaiUnan proletaarit käyvät ka­pitalistisen
yhteiskunnan kukista-misrfcsL
f
• i
Näyttää siltä kuin naisosastom­me
toiminta taa» vilkastuisi, koska
iäsenmäärämmekin on kasvanut ja
kokouksissa käynti vilkastunut.
Marrask, 2 pnä oli meillä jäsen-ryntäysiltamat,
joissa ilmoittautui
8 uutta jäsentä j a jälestäpäin on
vielä tullut joitakin lisää. Niin
että pikku hiljaa se joukkomme
kasvaa.
Meillä oli myös markkinailta-mat
marrask. 11 pnä, joista puh­das
tulo o l i 42 d o l l a r i a 45 senttiä,
josta tulosta tullaan maksamaan
lasten viime kesäisen kesäleirin
opettajan palkkausta Timminsin ja
Schumacherin osalle yhteensä 25
d o l l a r i a j a jäännös lähetetään Mer-coalln
lakkolaisille.
Marrask. 13 pnä oli varsinainen
työkokous, jossa oli keskustelta­vana
paljon tärkeitä asioita j a oli­vat
myöskin melkein kaikki osasr
tomme' jäsenet saapuvilla. Päätet­t
i i n ensinnäkin avustaa ohjelmalla
Vapauden kirjallieuusiltamia. Sitä
varten vaKttirn komitea, joka tySs-
^kentelee yhdessä Suomalaisen Jär­jestön
valistnskomitean kanssa.
E s i t e t t i i n asiamieslista Workerille
Burritt, Ont.
Naisjaostolla oli kokous tämän
kuun 9 pnä H i l d a Huhtasen asun­nolla.
Siellä saimme joukkoomme
entisiä jaostomme jäseniä 3, jotka
ovat olleet pois vähän aikaa jou­kostamme.
Kokouksessamme päätiinme pitää
iltamat tämän kuun 15 päivän i l ­l
a l l a , joissa karttuvat tulot luovu­tetaan
työväen puolustusliitolle.
Seuraava naisjaoston kokous on
Matti Saaren asunnolla joulukuun
14 päivä. — — d i a.
yhdet avustusiltamat viid
kerran .solun kanssa yhdessä,
det iltamatulot on annettu
l u s t u s l i i t o l l e . Naisliittomme o
tynyt ryhmänä puolustusliitt:
Myöskin on avustettu ohi
la ikaupungin naisliiton ilta
j u h l i t t u kansainvälistä naiste
vää. Lasten kiertävää kirjast
a v u s t e t t u 3 dollarilla ja
samaan tarkoitukseen 2 io
On maksettu vuotuinen jäJ-ja
postivero. Xaislähetystön
k u s t a n n u k s i a on avu.stettu >
larilla j a myyty naistenpäivä
kejä samaan tarkoitukseen
larin edestä. Rosvallin ja
lai.sen hautausmenoihin on k
15.65 dollaria j a tilitetty
tyyn paikkaan. NuorisoiuBSi
toön on annettu 15 dollaria,
lustu-sliitolle 10 dollaria ja
ty puolustusliitolle 6.25 do
V a a l i r a h a s t o o n ?4.80.
E n g l a n n i n kielisen työv
lehteä W o r k e r i a avustetta 1
l a r i l l a . Puolustusliitolle on
t u 12 dollaria. Maa- ja
työläisten uniolle S3.80, J»
kin tvöttömäin järjestol.e 3
Onhan meillä lehtikm
" Y r i t y s " . Se on ilmestynyt
taman kerran, vaan h n ^ ,
on ollut inno.stusta naisiUa
tamiseen Ichteensä.
Olemme protesteerannect
d a n postihallituk.selle ryb?
"vksilöinä Toveritar-Iehden
k i e l l o s t a viinir- talvena-
O n jaettu If-ntolehtisia
m i t t u vointimni'.' mukaan,
venee täs.=ä raportissa
ajalta. , • -
P o r t Arthurin Uonjoen
RAPORTTI PORT ARTHURIN
ISONJOEN NAISLIITON TOIMIN­NASTA
VUODELTA
1929—1930
Toiminta aloitettiin marraskuun
8 pnä 1929, josta on nyt vuosi
kulunut umpeen. Toiminta on ol­lut
ripeätä. Kokoukset pidetty
säännöllisesti joka kahden viikon
kuluttua. Joka toinen kokous olr
Ien ohjelma- tai keskustelukokouk-sia.'
*
V i r a l l i s i a kokouksia on pidetty
23 j a 2 ylimääräistä. Jäseniä ny­kyään
48. Keskustelukokouksissa
olemme keskustelleet lasten kasva­tuksesta
j a väkijuomapaheen tur-
Imiösta j a myöskin sodan" v a a r a l t a.
Viimeinen keskusteluky^-mys ollen
nykyinen työttömyys, j o k a o n k e -
hittsmji; huippuunsa tällä ympäris­töllä.
ntamia on pidetty neljät, joista
t o n puolesta
Mitä lemmenki
kertoi aurinj
K a u n i i n nietsälammen^'
u n e l m o i lemmenku.<ka oöj^
r i n g o n sädettä, joka
tehelmet sen kukkien «
P u n a i s e n a suurena se
v a a n laelle; katseli 3
lähetti säteen lemmet
v a a n s i n i s i U e ku-ale.
" K e r r o minulle n a k e m^
l e m a s i . Sinä olet v a r ^
p a l j o n tämän kesan a ^ I
k a u n i i n lammen ranna ^
L e m m e n k u k k a kertoi,
sänä, kuten t^^^^t !"
kesävieraita. Heidän ^
o n mitättömiä
v i a t t o m a n tytön raKkandes^
p o l k e n e e t jalkoihinsa,
väkseen heidän yf%^^.
M u t t a k e r r a n t « ' ' . ^4
k a herätti kunnioitus*
joi