Vapaus, March 13, 1948

              SK)
Vapaus ilmestyy erikoisena VAPPUNUMERONA ensi
huhtikuun 22 p:nä. Siihen halutaan suuret määtä yksityis­ien
Ja eri järjestöjen Vapputervehdyks-iä isekä liikelaitok-sienilmoituksia.
Kehoitamme lehtemme asiamiehiä ryhty­mään
heti tervehdysten ja ilmoitusten hankintaan tähän
lyöväen juhlapäivän. VAPUN, merkeissä julkaistavaan
Vapauden VappunumerooHi
Koska lehdellämme ei ole asiamiehiä jokaisella työmaalla,
niin toivomme, että lehtemme ystävät työmaallaan toi­meenpanevat
tervehdysten keräyksen työtovereittehsa kes­kuudessa,
kuten niin monasti ennenkin olette tehneet.
Joukkotervehdyksillc annetaan erikoishuomio. Mitä
enempi olette nimestänne maksaneet joukkotervehdykseea,
niin sitä suurempana ja juhlallisempana joukkotervehdys
julkaistaan. Toivomme, että saamme runsaasti työmäa-joukkotervehdyksiä.
Tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa huhtikuun
10 päivänä.
Toimikaamme ripeästi Vapauden V»ppunumer6n hyväksil
EDWIN SUKSI, liikkeenhoitaja.
t
t
1
Filmiyhtiötä pyydetään pidättymään
Iron Curtainin" valmistamisesta
- f
i piirrettä venäläisten
teiiivaimennuksesta
n venäläiset naiset saivat ä s -
1 Suomessa p i d e t y s s ä naisten
Imanmestaruuskisoissa k o l -
oiton, niin s o o n a n t a n u t ai
iunnelullc suomalaiselle v o i -
lUDopettajalle KI. U . Suome-irjoittaa
v e n ä l ä i s t e n lulstelu-nnuksesta
seuraavasti:
kojen kölmoisvojtto äskeisessä
nme^taruusluisifluissa . T u nm
mstossa johtaa pakosta tu-urheilijain.
• huoinioiv siihen,
llaincn vlivoima • cm mahdol-afcin
venäläisten Jui-stclulJa
nailincn perinne. Jo viime,
an .lopulla \"cnajan suurim-upung^
eissaharioiieitun a i v an
jkaista"' pikaluistelua, j a . k ä u -
lussa he olivat, kehitlanrct.
oulijkumansa, loka-niencstyk-^
•.kilpaili • niaailinnrikuijlun
vnkaunoluifitelutyyiin kanssa:-
\iime v u o s i s a d a n v a i h t e e n ' t ä l l ä:
Euroopan en.; radoilla .: k i l p a i l i
ksc!l!5csu koi.sa n kauden k u u -
kmaja N: Stnimnikov-, j(jkä oli
nmestanna vuosina 1910—
lisimmäiseivmaallmanspdcu^^^
F. GOODRICH
POLKUPYÖRÄN
KAITA ja KUMEJA
$2.40
-n rakf-nieen kudoskerros.
''5ia R-4 raidcvalin mallisia.
- $1.25
•*irET.V.\.\ NOPEASTI.
• F. Goodrich
STORES
TIMMINS. ONTARIO IMIXX^STONT
• HCXDKER P i g K E R I NG
Ba.nk Building. T i m n u n s ,
k i n o j a ; bondejä
MULALVF^N LAKnnES
.^"cft Lamminen
Si^;^" SOLICITOR.
NOTARY PUBLIC
iMarshail-Ecclesfone Bldg.,
- Puhelin 1585 Ontario
HUOM.!
- C O . OP
H A U R A N T
1 Porcupine Limited
p^^i^ofd Street
^•OECIPINE, ONTARIO
afp5?„f ruokailuai-:
- - - . o i a k,o U yöllä.
"J ^;tf;fhuoneita';
Neuvostovallan aikana sukelsi esiin
taas joukko uusia nimiä,- joista, länsi^^
maissa ovat tunnetuimpia J . M e l n i k ov
.seka veijek.sct.V: ja P. Ippolitov; Nais.1
t e n e n n ä t y k s i ä a l e t t i i n • N e u v o s t o l i i -
tos-sa v i r a l l i s e s t i m e r k i t ä vasta 1926, ja.
maan. kuuluisimpia naisluistelijoita
ovat olleet mm.' V. Kuznetsova, j o l ia
on t a k a n a a n . a i n a k i n k y m m e n e n . e n n äi
tysta k a i k i l l a matkoilla: aina- 5,000
m . : i i n asti, j a nyt Turu.ssa kunnostau­tunut
M . Isakova. j o n k a ensi tulemi­nen
e n n ä t y s k i r j o i h i n tapahtui jo 1936,
e n n ä t y - s t e n . h e t i . rikkoutuessa k a l k i l la
Viidellä eri m a t k a l l a (500^1,000—1,500
3,000 ja .o;000 m;) Snna oli totisesti
t y t t ö ä kerrakseen! ..
M i t e n sosialistinen- v a l t i o k i i n n i t t ää
surta huomiota l u i s t i n u r h e i l u n k i n kic-hittami.
seen, n ä k y y sina, e t t ä l u i s t i n ­ratoja,
on, i n i l t p i . k a i k i l l a asuinseuduil­l
a , missa niiden pito on mahdollista,
j a etLa yksmpa Ncuvosto-Venajan ta-,
s a v a l l a n alueella on k u l u v a n t a l v i k a u ­den
aikana tuotettu 25,000 p a r i a kou-n
o l u i s t i m i a ! . .
V a i t l o n . U r h c i l u k u s t a n n u s l i i k k c cn
j u l k a i s e m i n a on Neuvostoliitossa myös
ilmestynyt kaksi: l u i s t e l u - u r h e i l u n - o p ­p
i k i r j a a , joiden.veroisia on. t u s k i n m i l ­l
ä ä n muulla maalla; • ' •.
Toinen naista o n N. A; : P a i i i n i n \ jo
1938 k i r j o i t t a m a yli .450 .sivua laaja
kauMoluistelun opa.s — .suorastaan t i e ­t
e e l l i s e l l ä : t a r k k u u d e l l a laadittu, toi­nen
taa,sa.skcnmainiturt entisen maar
i l m a n c n n a t y s m i c h e n Platon I p p o l i i o.
v i n n. 300-sivuinon k ä s i k i r j a , p i k a l u i s ­telun-
h a r j o i t t a j i l l e . ,• \ -
• K i r j a a n s a : (ilm.. 1940) valmistaes-
.'saan Ipjjolitov ei ole s u i n k a a ^ turvau­tunut
v a i n o m i i n kokemuksiinsa.. N ä i ­den
lisäksi han on kriitiUisesti. k ä y t t ä -,
nyt k a i k k i a m a h d o l l i s i a l ä n s i m a i s i a k in
l ä h t e i t ä j a oman maansa muiden.mes-t
a r i l u i s t e l i j a i n :kokemuksia . h y v ä kr
seen.
K i i n t o L S i m p i a k o h t i a t ä s s ä teoksessa'
on sc, mika koskee valmennusta. Ve>-.
doten aluksi: o m a a n "30-vuotiseen ur­h
e i l u e l ä m ä ä n s ä " Ippolilov . korostaa
y l e i s k u n n o n v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä pika-
I l u i s t e l i j a l l e k i n . • T a r k o i n seuraten eli-,
m i s t o n t o i m i n t a a t u o t a y l e i s k u n t oa on
a l e t t a v a t e r ä s t ä ä v i i m e i s t ä ä n jo paria
k u u k a u t t a ennen luistelukauden aika-;
m i . s t a . . P a r h a i t a apukeinoja ;tässä;
.suhteessa ovat monenlaiset muut ur­h
e i l u t ; . h i e r o n t a .seka erikoislaätuirijen
l u i s t e l i j a l l e sovellettu koti voimistelu.
I p p o l i t o v • e s i t t ä ä - seka norjalai.5en
••lui.steluvoimiStelun" että .myöskin
oman j ä r j e s t e l m ä n s ä , j o k a on edellistä,
j o n k i n v e r r a n yksinkertaisempi j a harr
valnkkeisempi.
: M a a n mie.stcnsa menettelytavoista
Ippolitov 'mainit-see monta e s i m e r k k i ä/
N i i n p a viime vuosi.kymmenen .loppuf
kauden • p a r h a i s t a / .miehi.siä Igolkiri
h a n k k i yleiskunton-sa' j a l k a p a l l o i l u l l a,
K u . s h i n soudulla j a v e r k k o p a l l o p e l i l l ä;
BoljshakDW.; y l e i s u r h e i l u l l a , kävelyllä
ja. murtomaa j u o k s u l l a jne.:; K o n s t a n -
. t i n Budrjatsew. o l i : taas -/Sitä • m i e l t ä ,
§ t t ä k u n k i n p i k a l u i s t e l i j a n - o n v a l i t t a ­va
kuntoLsuusurhcilun.sa,: erikoislaa­t
u n s a mukaisesti;: • l a i h d u t u s t a r k o i t u k -
seen .soveltuu . p a r h a i t e n murtomaa,
nopeuden j a herkkyyden saavuttami­seksi.
p y o r a i l y : , s e k a vuon k i i p e ä m i n en
jne.
: M u t t a olkoon . kuntouiumisohjelma
m i k ä tahansa, k a l k i s s a tapautisissa s i i -
*OHKERS- CO-OP . '. . .
FÄV^^^ METSÄ-
^OLAISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA
^ l e ufiknllinnT» osuuskauppaasi kohtaani
NalsJmurhaajien
rikokset pestään
pulitaiksi
Belgrad. — Ulkoasiain apulaisminisr
ten Vladimir Velebit on antanut Reu­terin
kirjeenvaihtajalle . lausunnon
Amerikan sotarikosoikeuden Nyrnber-g
i s s ä antamasta saksalaisten sotarlr
kollisten tuomiosta. Hän sanoi; e t tä
Amerikan sotarikosoikeuden tuomio
härtimästyttää jokaista, joka taisteli
fasisteja vastaan ja jokaista todellista
patrioottia sekä r e h e l l i s t ä ihmistä;.:
Mr. Velebit sanoi, että Amerikan
sotarikosoikeuden kanta voidaan su­pistaa
kahteen kohtaan. Ensiksi, e t tä
panttivankien ampumisella ja muilla
k o s t o t o i m e n p i t e i l l ä : s i v i i l i v ä e s t ö ä vas­taan
ei Saksan armeija rikkonut kanr
s a i n v ä l i s t ä lakia koska ei. ole olemas­sa
: k a a s a i n v ä l i s t ä lakia mikä kieltää
.sellaiset toimenpiteet. .
: Toiseksi, e t t ä murhatessaan vangik­si
saatuja partisaaneja Saksan armei­ja
ei rikkonut kansainvälistä lakia
ko,ska partisaanit eivät kuuluneet
"lailliseen armeijaan" ja. s i i t ä syystä
k a n s a i n v ä l i s e t sopimukset eivät suo?
janneet h e i t ä.
Sellaiset perustelut, sanoi mr.: Ve­lebit,
eivat kestä poliittista eikä lain­opillista
näkökantaa, vaan ovat en­nenkuulumattomia
hyökkäyksiä ih­miskunnan
moraalisia saavutuksia
vastaan. , •..••••:•••••::
: Lailliselta näkökannalta: katsoen
tuomareille tulee muistuttaa seuraa­vaa
:
Että Yhdysvallat ja Saksa allekir­joittivat
v. 1907 Haagin konferenssin
n e l j ä n n e s s ä konventionlssa 50 artik­lan.;
joka ehdottomasti kieltää kaikki
yleiset rangaistukset väestöä vastaan
m i e h i t e t y l l ä alueella. . .
V. 1919 Pariisin rauhankonferenssin
erikoiskomissioni tulkitsi t ä m ä n artik­lan
siten, e t t ä panttivankien murhaa-,
minen tulkitaan rikokseksi.
S i l t ä syystä oikeuttaa saksalaiset
ampumaan ja h i r t t ä m ä ä n joukkomitr
takaavassa —miehitetyn alueen pat­rioottisia
ihmisiä — :.on kauhistutta­vaa
moraaliselta n ä k ö k a n n a l t a ja vas­toin
selvästi m ä ä r i t e l t y ä kansainvä-li.^
tä lakia lailliselta kannalta katsot,
tuna.
Amerikan sotarikosoikeus, lopetti
mr; Velebit, rikkoi edelleen, kansain­v
ä l i s t ä lakia vapauttamalla k e n t t ä'
marsalkka. Listin. • •
rr
Julkaisemme The National Coun-cil
for Canadian-So\iet Fnendshl-pln
l ä h e t t ä m ä n kirjeen 20:h Cen-turj-
• Fox filmiyhtiölle, 'jossa -pj^de-t
ä ä n ettei sen toimesta valmisteta
taisi ; "Iron Curtain"-niniistä filmiä,
joka perustuu Canadan hallituksen
vakoiluraporttiin. Kirje on kokor
naisuudessaan seuraava:
Mr. Darryl F. Zanuck
20tli Centurj' Po.x
H ö l l y v o o d , Califoniia.
Dear Mr. Zanuck:; ; , ,r
Viime lauantaina.tama j ä r j e s t ö lä-hetiti
•teille mukana seuraavan s ä h k ö ­sanoman
p y y t ä e n t e i t ä uudelleen harr
kusemaan p ä ä t ö s t ä n n e valmistaa fil­mi
"Iron Curtaln", joka perustuu Ca­nadan
hallituksen vakoiluraporttiin. .
T ä s s ä kirjeessä haluan s e l i t t ä ä syy-t
ä miksi m e i s t ä .tuntuu, e t t ä sellainen
filmi on vahingollinen.
Ensiksi, sen on e p ä o i k e u t e t t u niitä
h e n k i l ö l t ä kohtaan ( s e i t s e m ä n kaik­kiaan),
jotka raportin mukaan ha­vaittiin
syyllisiksi (sen j ä l k e e n . kun
h e i t ä salaisesti kuulusteltiin, jolloin
h e i l l ä ei ollut mahdollisuutta saada
lainopillista apua eivätkä tietäneet
m i t ä todisteita h e i t ä vastaan on käy­tetty),
mutta jotka myöhemmin a-voimessa
oikeudessa julistettiin syyt­tömiksi
kun.molemmin puolin kuul­tiin
todistukset. ... ^
: Jo t ä h ä n m e n n e s s ä on useat vapau­tetut
nostaneet sj-yttect herjauksesta
ä s k e i s t e h aikakauslehtien artikkelei­den
johdosta, jotka ovat ottaneet ra­portin:
i k ä ä n k u i n evankeliumina. To­siasiassa
Canadan hallitus on julkais­sut
lisäyksen raporttiin, jossa osoite­taan
k d ä on :vapautcttu ja ketä tuo­mittu.
T o i s e k s i . ^cUaiie!i.sa filnii.ssii le y l i s ­t
ä i s i t t e scllaifen kuulusSchin tula^Jtä,
jota..suurin o.s;\ caiiadalai i.i .svdatnes-t
i i ä n hapcaa. Huomattivvai henkilöt
e r i polut:iäi.«;ta puoluci.s',a ovat tuo­minneet
kuninkaail!-scn koin .ssionin
menettelytavat. Canadan L a k i m i c i i -
yhdlsty.s on ehdottanut li.-Uivk-sclv l a ­k
i i n . Joka tekisi sellaiset n i c i i c l t c l y t a -
vat malidott-oinikäi tulevaHuude.ssa.
Molemmat .Canadan iiMiokc^kuksct
ovat tuominneet virall:.scii a.siaii kä-s
l t t e l j n i . 20lh CciUury Fii,\ tckco
huonon palveluk.scn demokratialle jo.»;
se ickcc vahankin- puolu-staksecii; tai
oikeuttaakseen koinissiutun n i c n c l i c -
l y n .
: K o l m a i n i c k s i . rai)orM.s,sa on uscit.a
loukkaavia lau.suntoja ucuvcv.'^tohalli-:
t u s t a ja .sen diplomaattisia menette­l
y t a p o j a , va.staan: Muutamat naista
lausunnoi-sta ov.at .selvu.sti vaaria.
K a i k k i nojautuvat Igor:. Gouzcnkou
p e r u s t e e l t o m i i n todi.stuksnn. Tois­t
a a nämä lau.sunnpt filmissä merkit-,
see samaa kuin a n t a a laaja a mainos­t
u s t a rildar-alaLsiUe kohdille, joiden
p a i k k a n s a p i t ä v y y s on kysecnaKusta:
Tuloksena voi vain olla .suhteiden
huonontuminen Canadan ja U S S R . ir
s e k ä U S A : n jn U S S R : n . v ä l i l l ä - h c l -
k c l l ä - k u n jokaisen p i t ä i s i p y r k i ä p ä i n ­vastaiseen
.suuntaan.
S e l l a i n e n fllrai tu-skin li.saa-Hölly-:
woodin tuotteiden populaarisuutta
Euroopassa e n e m p ä ä kuin Pohjois-
Amerlka.ssakaan.
T ä s t ä .syystä me p y y d ä m m e teitä
uudelleen harkitsemaan paalo.stannc
v a l m i s t a a t ä m ä f i l m i j a me toivomme
e t t ä te luo\-utte suunnitclma.stanne. .
T e i d ä n ,
F . V^. P a rk
- National•Dircct-or
PARTIOJOUKKIJEKN V\\
Majuri .Matti Jouni Kuskciunirs Kris-tiinasla
johti .sita Sutiiiirii soliKiaMistä
Joukkurtt:!, josta tini<><Ii>str(tiiii se nr-limiciuncn
partio, joka saafutti toi.srn
tilan sotilaspartiohiihdiissu ä.skrttäin
Svcttsivs:» pidetyissä talviolympialai-si.
vs;i: Ilanrt tunnetaan hiihto- ja Ur-hrilumirhcnu
seka unipiijuna. Kuuluu
Suomen ' ol.vmptavalmrnnustoimikun-rtun
(rknilli.sern jaostoon ja on Suo­men
I^dun ju l^pseerirn .Ampumuyli-distyksM^
n hallinnon jäsen.
POIMITTUA
NEUVOSTOLIITON TEATTERIT
U. Niemi TUL:n 50 km.
hiihtomestari
Helsinki. — M ä n t ä s s ä hclmik. 15 pnä
p i d e t y s s ä . T U L : n hiihtomestaruuskil-pai
luissa-voitti^ör-Ni emr-SOkmrhtthto-'
mestaruuden ajassa 3 ttmtia 28 mir
nuuttia ja 15 sekuntia. Toiseksi tuli
S Hieiala_ Porista. 330.33. :Noin tu-hatkunta
henkeä oli seuraamassa kil­pailua.
* ~~
Puutavaravoitot
Toronto. — Canadian Western Lum-bcr
Corn puhdas voitto l i s ä ä n t y i vii­me
-vuodenc.'aiitanai249 pros; täällä
julkaistun y h t i ö n tilikertomuksen mu-kaan.
Viime vuoden puhdas voitto oli:
$3,556,566 verrattuna «1.019,927 viionna
1946. Ennen voiton • . m ä ä r i t t e l e m i s tä
oli voitoista v ä h e n n e t t y $3,000,000 tu­loveroja;
$342,445 kuoletuksia Ja $486.-
106 muita poistoja varten.
KirJ. INGVAR LARSSON
On yleisesti tunnettua, että Neu­vostoliittoon
eturivin' teatterlmaa ja
t ä l l ö i n a j a t e l l a a n lähinnä Stanllav-skin
Taiteellista teatteria. P i e n t ä tai­teellista
teatteria, Vah^angov-.teatte-rla.
Punaisen armeijan teatteria, u-nohtamatta
tietenkään Moskovan
Suurta teatteria. Samoin Marlaskin
teatteri Leningradissa ja Klevln ja
Odessan oopperat omaavat maailman.;
maineen.: Kuitenkin vain harvat?*Neu-vostoliltonrajojen
ulkopuojclla tunte­vat
sellaisia ainutlaatuisia n ä y t t ä m ö i ­t
ä kuin Moskovan juutalais- ja musta-laLstcatterit,
sen paremmin kuin mui­takaan
Neuvostoliiton kansallisten vä^
h e m m l s t ö j e n teattereita, jotka ovat
n ä h n e e t p ä i v ä n v a l o n viime kymmen­vuotiskauden
aikana. .
Ottakaamme esimerkiksi Turkesta-niasta.
Vallankumouksen .jälkeisinä
vuosina ci tässä maassa vielä tunnet­tu
edes omaa kirjaimistoav puhumat­takaan
teatterista. V. 1926 A.sjabadin
kaupungissa aloitti toimintansa tur-meriialaiscn
nuorison teattcristudio.
T ä m ä n uuden n ä y t t ä m ö n pcrustajain
joukassa oli myöskin nykyisin kuu­lu
n ä y t t e l i j ä t ä r Alman Kulmamedov,
joka alkuvaiheessa ryhtyi n ä y t t ä m ön
johtajaksi, ohjaajaksi ja n ä y t t e l i j ä t ­täreksi.
Kahdenkymmenen toiminta­vuotensa
aikana teatteri on esittänyt;
enennmän kuin 80 n ä y t e l m ä ä turmec-nialaisten
omalla kielellä. Gogolin
VRcviisori", Shakespearen "Othello.v
ja monet muut tunnetut klassilliset
n ä y t e l m ä t kuuluvat teatterin ohjel­mistoon.
Muuan toinen kcskl-Aaslan poika,
josta on tullut tunnettu teatterimie.s,
,on ka.sakka Kalibek Kunasbjajev.
Vuoden kuluttua vallankumouksesta
h ä n organisoi Kazakstanissa dramaat­tisen
kerhon, m i s t ä kehittyi dramaat-tlnen
teatteri. Kunasbjajevln teattc-rikoUektiivi
on uskomattoman suosit­tu
m5'öskin muissa Neuvostoliiton kau-pungeissa
ja seuVierailee usein; Mosko-maattisen
teatterin, joka on perusta­misvaiheestaan
l a h t i e n tullut k u u l u i -
saksi Neuvostoliittoon kuuluvas.sa kaUr
kaisessa ida.s.sa. Teatteri esittaa vaiir
h o j c n mongolilaisten k a n s a n n ä y t e l ­m
i e n ohella kla.ssillisia lansi-curoop-p
a l a l s l a n ä y t e l m i ä.
Y k s i n o m a a n kcski-Aasiiussa ja kau­kaisessa
ida.ssä, mi.SvSa ci aikal.seuiniiii
t u n n e t t u m i n k ä u n l a i s t a m e i d ä n käsi­tyksemme
m u k a i s t a teatteria, on ku­luneiden
20 vuoden aikana perustettu
e n e m m ä n kuin 140 eri r y h m i i n kuu­l
u v a a teatteria — dramaattLsia j a mu-sikaalLsia.
M m . Uzbekistanlssakiii löy­t
y y 50 e r i l a i s t a teatteria.
K c s k i - a a s i a l a l s c t teatterit ovat t u n ­n
e t t u j a k a u t t a Neuvo.stoliitoiii M i l l o in
esim; Uzbekistanin teatteri Ta.sken-t
i s t a tai K i r g i s i a n d r a n i a a t t l n e n t e a l -
t c r i Frunzcn kaupunRhsta saajjuu vie­r
a i l u l l e Maskovaan, on n i i l l a valtava
yleisomerie.stys. Ke.ski-Aasian teatlc-r
i l a i t o s on tuskin 20 vuoden i k ä i n e n,
mutta siitä huolimatta sita voidaan
verrata Moskovan, Min.skin. K i e v i n tai
T i i l i s i n p a r h a m p i i i i . k a n s a l l i s i i n teat­t
e r e i h i n . Se. j a t k a a ke.skcytyinatlo-m
k s t i . o m a l a a t u i s t a k<;hlty;>.l,iaii.
K a k s i muuta kaiifjallista teatteria,
joista j i u h u t a a n i)aljon, ovatMo^kovaij
h c b r c a l a i n e n - Ja mu.sialai.steatterl. Ne
e s i t t ä v ä t ' Ilta i l l a n jälkeen täysille^
huoneille vanhoja ja: uusia n ä y t e l m iä
k u n n i o i t e t t a v i l l a ä i d i n k i e l i l l ä ä n.
OLI SIINA "I)KMOKn.\TIA":
M i c h a e l olisi Rumanian kuningas
j u u r i nyt, JO.S olisi suoriteltu' vapaa
j a demokraattinen ylci;saanestys h ä ­nen
peihecasa' kc.skuados.sa. - — A l au
Max. Daily Workei\s, N . Y .
•* . • •
VIRKAVELJELLE TUNNUSTUS
K u n Suomen So.slalideinokraatti-il­m
o i t t i , c t t a i n a i s i o n Unto V a r j o n e n on
mennyt takai.sln r a u t a t i e n tariffiosasr
l o n johtajien t e h t ä v i i n ja jiiltanyt
Penna Tervon hoitamaan m a i n i t un
lehden p ä ä t o i m i t t a j a n t e h t ä v i n , , n i in
S K D L : n ä ä n e n k a n n a t t a j a n tunnettu
p a k n i o i t s i j a " H a p a n " k i r j o i t t i:
" V 1 i-s.a u s l i o t c e n n i a i s l e r i Varjosen
k a u a n huhuttu jialuu r a u t a t i e h a l l i -
tukseji tariffio.sa.stolle t)ii sti.s n y t . t a ­pahtunut
tosiasia. Omalaatuinen sa-,
nomalehtimiesura un p ä ä t t ä n y t . A i ­kaamme
kieltäkö tuiinustustamine:
l i a r v o i n ; o n i i i l n lyhycs.sa ajatisa-saatu
n i i n p a l j o n pahaa a i k a a n ."
• • •
1IVVA iMIES ON HUGOKIN
R a j a n e t e l ä p u o l e l l a i l m e s t y v ä " M i n ­nesotan
U u t i n e n " on huomannut, etta
" T y o i n i e l i e n " . , l i i k k e e n h o i t a j a Hugo
P a a s i k i v i - 011 myos. j a i n c r a inic.s ja
Ulinpa KO maall.skuiin 4 pu uul.i.stie-d().
s.saaM.toki hane.sta -r~ ei sen v ä h e m ­p
ä ä kuin. .Suomen pre.sidentin klrjuit-l
a i n a l l a : "Suomen c d u s k u i i t a ka.sitte-lee
Venajan sopimasta - - P r e s l d e i u tl
Hugo Pa.tfii-kivi on Ilmoittanut .Stali-nilh.*,:
ctt.-i a.sia otetaan esille kcskus-r
t e l i a vak.M."
hen täytyy s i s ä l l y t t ä ä kolme oleelli­sinta
seikkaa: ehdottomasti;6äännötli-nen
elämäntapa, r i i t t ä v ä : tmi ja eri-koisvoimistelu.
Jos näihin voidaan
v i e l ä lisätä hieronta — joko cana-liierontana-
tai: toisen antane
niin s i t ä paretnpL
% , ,
vassa, Leningradissa Ja muissa suuris­sa
keskuksissa. Viime vuonna Kazak­stanin
teatteri vietti 20-vuotisjuhl laan
ja monet sen n ä y t t e l i j ä t saivat tasa­vallan
kansantaiteilijan arvonimen.
Eräs vanha .lama. buddalaisluosta-rissa,
Burjat-Mongoliassa sanoi erään
kerran pojalleen Gomo Zydensjapovil-le:
:^-^01ea^kuttHut7 j e t t ä sinä haluat
tulla musikantiksi. Ensin m e i d ä n on
kuitenkin kokeiltava, jos Junialat pi­t
ä v ä t s i i t ä.
— Miten se käy päinsä, tiedusteli
poika. ::»
— Sinun on pimeänä-^yönä käytävä
ulos kolmen tien risteykseen ja nous­tava
hevosen selkään.: Jos putoat,
niin musiikista muodostuu sinulle suu­ri
ormettomuus.
Gomo teki; niin kuin lama oli ncur
vonut,: Ja: osoittautui, ettei Jumalilla
ollut m i t ä ä n vastaan: h ä n e n musikan­tiksi
r y h t y m i s t ä ä n . Tämän Jälkeen
h ä n esiintyi erilaisissa ; mielikuvituk­sellisissa
. maamioissa.; l a m a h i ö s t a r in
uskonnollisina j u h l a p ä i v i n ä ja suun­nitelmien
mukaan h ä n e s t ä i t s e s t ä än
piti jonakxina kauniina p ä i v ä n ä -tulla
munkki. Poika cl kuitenkaan sitä
halunnut ja h ä n karkasi v e n ä l ä i s e en
kouluun. : S i e l l ä havaittiin Jo varhain
h ä n e n suuret taiteilljalahjansa j ä h ä -
xiet l ä h e t e t t i i n Moskov
naaan. palattuaan opiskelemasta Zy-densjapov
organisoi "Mongolian dra-
Lastcnkirjallisuus
Neuvostoliitossa
: La.stenkirjalli.suu.s on>eras kulttuu­riongelma,
j o t a on viime aikoma poh­d
i t t u ei-i- mai.s,sa, j o t l a . taso .saalai.-.lln
paranemaan. :.-NeuvoiS'toIiito,s';a lienee
omLstcxtir a s i a l l e eniten huomio*.a. ,Jo
v.. 1934 pcru.stcltiin M a x i m G o r k i n a-
. l o i t t c e s l a - l a s l e n k i r j a l l i . s u u d c n kuMlan-,
nuslnke "Djetgi.s''; • T o i m i n t a a s a ai­k
a n a ."ie on julkai.s.sut n;- 4 tuhaf^a k i r ­j
a a , - y h t e e n s ä : .284 milj. kappaletta:.
Viime -.xionna ilmestyi 226 k i r j a a , suu­r
e l t a oaalta v e n ä l ä i s t e n , j a ulkornai.s-.
t en klas.sikkojen' uu.sla. painok.sla;:: . . .
A s k C L a i n p a n t i i n .loimce'n la.>ien-k
i r j o j c n k i l p a i l u , j o h o n - m ä ä r ä a i k a n a.
oli fcaapunut 500 k a ^ k i r j o l l u - sU 1
: N ä i s t a palki-ttiin : 33, j a en'-; irnrnäLsenj
p a l k i n n a n sai Aleksander F^^f^t^J'-'*'-1 ;;;jhur 15 paivaa. ,
k i r j a i l i j a l i i t o n ..puheenjohtaja.-. . . ja
"Nuoren k a a r t i n " ' k i r j o i t t a j a . . Mic-l
e n k i i n t o L s t a : on huomata, e t t ä : N c u -
va<jtollilossa .siis korkean, luokan, ki:.-;
j a i l i j a t ; k i r j o i t t a v a t . m y ö s : i a ^ i e n k i r -
j o j a ei/.ä n i i n k u i n muualla miv-,a
laiStenkirjailijat • muodo.stavat
".säktyiLiä".
200,000 nimeä on
jo hankittu kont-roilikaavakkeihin
• Torcinto. Toroiiloii Houscvvives
Consiiinei- A;->-.oci:(tforj, joka .aloitti
•iiykyi.sen. k a i n i j a i i j a i i "miljoonan n i ­men"
kfifia-riii 1 i l i n o i l l i i a . ctla
t a l i . u i .SHftkka on ,;ialii jo jalio;. 200,-
000' niirutii. ...Joka :)}0',Li.';;;u tulee li.saa
taylel,tyja k a . i ^ . i k k f r a yli 40. jarjr;,-
töii jjaamajalle k a u U a m a u n , M o n i ­n-
alissa .on k e r ä i l y eneinimin kuin
40,000 n i i n o i i . T o r o n U ; : ai.OOO.. W l i i n l -
20,000 ja Halifa;< 7,000
• .Suunnitchnat kaiLsalllriVa cdiJ.Slajii-kokousla
varten .saaiieta- laajan kan­natuksen
j.t o d o l e l a a i i , <'!la noin ."300
rda-.tajaa nu-nc.c Ol'.awaaii hulUik
15, H> j a 17 paivln,!! J.i cMlliUi k y . y -
m y k - c i i h.tI]iLiJk.',elle KOKOU , Jo'.sa
aiotaan p'.'ru/r>a kaji-allin(-'Ji k u l u l t a -
j a i n jrnjc-lo pidOla.m Lil'.I.> E!«i;i-teaUer...=,
a 0>-av.as-,a. lauanmina
l i u h l i k . 37 p-Jia
K a m p f i n j a ..aa y h . i cneminan k a i i -
nataMa ja paakohdai o v a f edu.s-l
a j i V . o n lahev,?im!ncn v; i n n i p L " ^ ln
kaupungiri.^fUvry.UKjn, maakunlukon-feren.'-->
i EGfnonU,,nls.,a, pioU-Aikokou.s
Cape Bretoninsa ja Canadian Con-jjress
r;{ L ä b o r i n j a Trade.s and l>a.bor
Con«rf"„sin VIJ.TIC v i i k o l l a hallltuk.sclle
o.siietyt vaalimuk.se» hiniakontrolllen
takai-sm palauV,ainr,<in suhteen To­ronton
v i r k a i l i j a t ova* .sila m i e l t ä , et­t
ä •rniljoona nirnf;;!-. .saadaan. ennen
.Jaijesto-. JH yksilo', saavat Hsaa n i -
mienkeray.'^kaavakkeita T o i o n l o n
Hou' ev.-!ve-, Con'-urner A s s o d a ^ o n i l U i.
1 O l J a i a S*., Toronto.
o m a n ' Kuninkaallinen perhe
' vierailee Australiassa
Irlannissa pidetään huolta
mitä ihmiset saavat lukea
IrlantiBifia määrää .sensuuri : h y v ni
päattäviiu-rti, m i t ä maan asukkaai saa••
vat lukea, m i t ä eivät, AikaLvjrnmin
ovat vi.-^anomalset k i e l t ä n e e t Irlannin
omien - kirjailijoiden James Joyccn ja
Bernard 'ShaWn tuotlciÄta: ."Taitei­lijan
nuoruudenkuvan"- ja ..."Pyhän
Johannan". Äskettäin on jull.stettu
pannaan" erältä, muita hyvin: •tunnet­tuja
teokxla; - kuten .Ernest •:Hemin^'r
wayn "Jäähyväiset aheille", Charles
.Morganin "Lähde" Ja V/. .Somerset
Maughamin :•:>"Leivoksia : ja •.; olutta''.,
Edesmennyt: purltaanisuas nayttaa
v i e l ä kummKtelevan "Vihreällä saa­rella".
cnsi vuonna
Lont<^o. .-- Kunini:a-s, kuningatar ja
p r i i v , ' i - -H :.ia.'';;arf;', R')'X' t/jkevat var-h
a i n en^i vuonna v i e r a i l u n A u U r a l i -
aan ja U u f e n .S'."-lantiin Prin.'>fw.a
Elizab<.''h -ja prnivsi P h i l i p e i v ä t mene
k u n i n k a a l i i . s " » perher-n mukana. M a t -
ka k';£f.aa n e l j ä kuukautta.
.Mikäli t i e d e t ä ä n , U;kec k u n i n k a a l -
I-i n e i i perhe matkan: t a i s t e l u l a i v a V.a n -
g u a r d i l l a . .samalla l a i v a l l a , j o l l a ku-n
i n k a a i l , r . e n pcrhf: teki r n a l k a n Etela-
A f r l k a an
Lauantaina, maaliisk. 13 p. — Sai'., MarcH 13 3
AjaMinia ffleMnieitmi
eiamSstä Oirtariossa
- i - Neuv'ji.vJ.o211 tosfia v,., 1 ö4.v.klubeis.sa
j a tuotantrjlaitoksisxa toimi n o i n ,63,000 J
o m a i o . m i n i i a J l i i t a t a i d e kolle.^tiivia. <
jrJihin kuului S65,0Ö0 h e n k i l ö ä . . V i i m e |
vuonna niiden a s a n o t t a j a m ä a r a koho- !
Kapusk»sjnc. ScUrate.-sa metsän
miesien c l ä m a a kuulee e s i t e t t ä v än
mönpnlai>:lii ajatuksia. Ikävin puoli
a.sia.s.s.T.on be, c i t a l i i a n u.sein m e t s ä ­m
i e h i ä p a i n e t a a n J a l i i a n vahan aute­taan
ja rohknistaaii,
A j a l t o l e m a t l o m a t , ihmii:et jasktJS
sanovat, etta mitas noista kamppa-j
a t k i s t a . .silla h e h ä n ovat a i n a t u k k i ­humalassa,
T ä m ä : luonnolli-scstikin
on vaarin, .silla sen k o n s l c l c m a t t o m an
" p i n n a n " a l l a on monc>li paljon hy-v
i i a . ,
L i i a l l i n e n v i i k i j u o i n l c n n a u t t i m i n en
on hioiinolli.so.sli tuomittava seikka,
imitt4i .sita U p a h t u u : y h U i paljon
muidenkin keskuudessa. Metsämie­het
joutuvat vain paremmin huomloii
kohteeksi .sen s.vyn vuoksi, etta u.sci-tn
kuukausia mct.su.ssa oltuaan he
k a u p u n k i i n i l u U c s s a a n " i l a k o i v a t " y h ­d
e l l ä kertaa vlihnii r u n s a a m m i n ..
M u l t a ken t ä t ä k i n n.sian njattelou
v i i h a n .syvcmmältH l i t i n h ä n havnitsoc
varmasti, ettei .syy ole "juopottelijoi.s-sa"
y k s i n ä ä n . Yhteiskuntamme on
s i i h e n .suurimmalta osalta syyllinen.
E n s i n n ä k i n oi^ p a l j o n .scUaLsia paik­koja;
missii i l o m i e l i n odotetaan met-
.suinlc.sien saapumista ja m l l k a toivo­vat
"asiakkaansa" tulevan mahdolll-
.slmman pian siihen; t i l a a n , ctXcIviu
pysty e n ä ä olemaan oman ILscnsa
herroja. Joku voi viUttää. ettei .sel­l
a i s i i n palieldcn :pe.siln tarvitse, ke­n
e n k ä ä n mennä, multa kun cl pn-rcinpaakanii
ole. niin Johonkin s i tä
m e n n ä ä n "huvittelemaan". Eikä ta.v-
Kä y h t e y d e s s ä ole m i t ä ä n lhmctcltli>-
vilrt kun muistetaan .se kuinka yksi­puolista
on elUma m c t s ä k ä m p ä l l ä o l ­lessa
on. varsinkin ykslnalslUc mie­h
i l l e . K a u p u n k i i n tullc.s.saan ntlillu
m i e h i l l ä ei l i l o i n ole m i t ä ä n sen vakl-tui.
scmpaa p a l k k a a , c l ole kotia, minne
odotetaan, cl ole omaisia va.stas.sa ja
t y ö v ä e n aJanvlctetolmintakHan el v i c -
h l pysty n ä i n J j l ä n y t t ä aukkoa U i y l t lU
mäiin. Kun nain. ovat a.slnt. n i i n m i ­kä
.slina on muu cdc.s.sä k u i n m e n nä
.sinne, ml.ssii "odotetaan" v a i k k a .scl-v
l n p i l l n ajatellen t i e t ä ä k i n , e t t ä sin-'
ne oh jo n i i n moni aikaLsemmln .sor­tunut.
.Varmaa kuitenkin on, e t t ä met.sä-mi(!
sU!ii ke.skuude-ssa on paljon h y v ää
J« liipoensä cdislykselliy.til voimaa.
He kaipaavat parempaa 'Clänuiä ja
ovat aina v a l m i i t antamaan kanna-tuJcscnsa
paremmille pyrinnöille. Jo6>
j)a voitaisiin tydväcn joukkotoimlntaa
k e h i t t ä ä niin paljon, että metsftmle-hille
olisi tarjottavatia kehittävää
ja Innostavaa a j a n v i e t e t t ä , niin sil­loin
tultsi .suuri paraunas tilantee­seen.
Meillä on hvviä «^^iLierkkcjä metflä»
miesten ylcl; *.ä ..otysmiellsyydestä
monen keräyksen, ryntäyksen ja kam­panjan
yhteydessä. Se hyvä kanna­tus,
minkä metsämiehet antavat näil.
le cdLstykscllLstUe pjTinnölllc on pa­ras
mahdollinen todLstiis h e i d ä n tie­toisuudestaan
Ja parempaan pyrki­myksestään.
Luonnolli.sesti metsä­miesten
velvollLsuus on itse taistella
Juoppusphhctta vastaan: omien etu­jensa
vuoksi. Mutta mc muut voim­me
autuia Ja meidän tuleekin auttaa,
j ä r j e s t ä m ä l l ä tervettä Ja kasvatta­vaa
ajanvictctui "heille" ja "mcUlc"
yhtcLsek.sl hyväksi. — A. K .
Sariiiassa esitetään
elokuvia Suomesta
t.k. 27 päivänä
Sarnia, Ont. — CSJ:n osaston ko­kous
p l d e t t l l n ^ t ä ä l l ä t.k. 6 p n ä mrs.
Elovaaran luono; 'Jolloin Ilmoitettiin,
e t t ä seurnava' kerhoilta p i d e t ä ä n tJc.
t.k. 20:p:nä mr. W f t l d c S u o n p ä ä h luo­na.
Samossa palkas-sa on elokuva­n
ä y t ä n t ö t.k. 27 p n ä klo 8 illalla. S i l ­loin
e s i t e t ä ä n kuvia Suomesta.
N a l s t e n p ä l v ä j u h l a a emme olleet ti­laisuudessa
Järjestämään vaikka o-limme
sitä suunnitelleet. Slrola-sää-t
i öp hyväksi kerättiin täällä * 5 1 Jä
rahat on l ä h e t e t t y matkalfe.
T ä ä l l ä on Ilmennyt v ä h ä n sairaut­takin
viime aikoina.: nrvalenkln kyl­mien
ilmojen johdosta. Lllnu käväsl
oLkcln sairaalassakin mutta h ä n nau­reskeli
Jo iloBe-stl kerhomme äskel-
Ncssä kokouk.se.s.sa. E l ä m ä kulkee t ä ä l ­lä'
taas hiljalleen c t c c n p äm — p ä i v än
kerrallaan. — Alva.
— ^ Neuvostoliiton pioneerllclreissä
kävi 2,200,000 lasta viime kesänä. Hei­dän
ylliipltoaan varten k ä y t e t t i i n 967,-
000,000 ruplaa, n i i s t ä 650,000,000 rup.
lua valtion .sosiaalisen vakuutuksen
varoista. Sotaa e d e l t ä n e e s e e n aikaan
verrntcn: pioneerllclreissä Ja tcrvey-denholtolaltoksc&
sa käyneiden lasten',
lukumäärä on kaksinkertaistunut.
VAPPUTERVEHDYS;..
^<ifocuicCe*t VAPPUNUMEROON
]oka ilmestyy huhtikuun 22 päivänä
• Vapauden VAPPUNUMEROSSA julkaistaan yksllyia-
Icn ia järjestöjen Vapputervolidykslä sekä liik«lal>ok-sien
ilmoituksia. Kehyksessä Julkaistavan halvimman
joukkotervehdyksen hinta on^S.OO. Tavallisen terveh»
dykiien hinta on 25 senttiä
* Vapputervehdykset tulee olla lehdon konttorissa vii­meistään
huhtikuun 10 päivään mennessä.
K t K A A J A N NIMI
PAIKKAKUNTA
KIIMOITTAKAA NIMKNNi-: SELVÄSTI
NIMI I
si y l i miljoonan.