Vapaus, March 11, 1930

              :>ivu2 Tiistaina, maalisk. 11 p:nä — Tues., March 11
•/APAUS « O T M * . O m - > « i i l « u . «aamnui- ia m i u i u y i o i J B k l a p i i T i i » » -
V A P A C S (Likerty)
fk» «aly o m » of FioBMb Votfccu i s CuuuU. Fcbluiied lUilr « SaHnaj. OSUZM
st the P o * Of tie» Octxitaust. OtUw», «• tecoad el*m mgtva ,
'«'isuaa. fccstton. kirjsktnpps ia j-aiso otsajia Ulunu Eka Sue«<iU2.
ftaatioMU: Vatxoa. Boi « . Sailbnry, Oat. • •
OUico (Job »ork. adirrtuäaeBt*. etc.) lOSa-Editor SaiW..-fl<xAat<»» 087W.
Yhteisviljeiyksen edistyminefi
NettVQstoliitossa
Porvari lehdissä ön anne«u vääristeltyjä lausiiptoja Nein:<^IiU)OTi
imaataloijdellisesla tilanteesta. On väitetty, että koko Neuvostoliiton
I olemassaolo olisi luHul uhatuksi nykyisen suunnaltonian farmien koh
Icktiviäoimishankkmi kautta. Vahingoniloisesi! selitetään mijtien va-l
a a j a n m i t a n , että se s u o r a s t a a n u h -
1^3 h u k u t i a a myrickyvirtojen t u l ­i
j a a n k a i k e n toimintamme, k a r k o i t -
tamäUa toingdntajHiri^täiQme ^ a x u ^ t -
Eiasi liuajfU^ps maalisk. 15 p. k e l ­lo
8.15 menee osaston näyttämöllä
kaunis saaristolaiselamää kuvaava
fcaijpale " ^ u o r i l u o t a i " . K a p p a l e k u -
Ottlic^' Bookitote" PiloUbop ä Va^asa Butl^og. ~tlm Stxttf.
„ ^ i i ; ; : .v-r:"--. TILADSUINKAT: •• _ ^, ,
* Y L K S O . 6-kk, C J O . i kk. U . W ja kk. « J * . — » a r » « l » i W » Ja 5oom»«» aekl »oi
^ 4 ^ S a ^ ; .r«k:>.6(^ 6 ' ' -
V. •; - TIACpTPSinSTfAT yÄfAWJp5*«
KIt]eT^taniBotak«et H/» k m i . " | i i b kaiai kcrtai. —'A» J ö l i i l t «»
«• paiitataasia. — NimcamaaltoilmcitukMt 50e kerta, 11.00 3 kertaa,
'»ta. SZJOO 3 kertaa. — A«iBtoeroJlrooiuk«rt f2J» k e m , $3.00 kaktJ
'rakkaammat farmarit, kulakit, saboteeraavat kollektiivie» m<H»d«ifelS:HO-{,a^^ sekä luotsien yai-
I rnisla hävittämällä karjaa ja luhoomalla viljaa.
p a f l u a ' elämästä
j k e a a ammattia
•IsfafS M*J<>f if* oieleUjiolak»*! 50e kerta,
•»aiiBriao' on. »aaittlieiaa. IsaietetäTi ilinofiHbloU e»okit««t<. , ^ , .
Ceaeral ad»ertUiii« raU». 75* per eol.^ Urf>. «imroao tbarf» fot ^fi» inaertloo. Tie.
tpua ia the beaf aircrtuuoc oiedium »moDf «h» finniali peoj>l« Jo Canada.
Jaa ette miKoin taBsnia taa TasUnita en.imilaee» klrje««eo»a. klxjottakaa «adeUaen UiVkeea-i
«itaiaii pm90DMliifMa oimelU: J. W. AhJg»l»t, liikkrenboiuja.
:irr.=
Doininion hallituksen toimesta perustettu tuCrimutakunta käsittelee :
säännöllisesti tqllie^ kpröjtusta tahi alentamisia koskevia kysymyksiä,
luotsatessaan l a l -
läjide
$elqsta-
; ,. , ... , ...1 '-. 1 • . '-• - . ' — « j a a n , licssa-KappaiJB o n v a n l j e m p ia
i l i s c s t a k i i h k o s t a n a i d e n ; s u u n n i t e l m i e n a o i m e e n p a n e m i s e s ^ ^ U l m yajj. ^ p p a i e U a joten se on useammalle
jo tunnettu. Sanon vaa n että k a p ­pale
ön k a u n i s . §i|nä s a a d a a n nähdä
saaristplaisten' piepet i l o t Ja surut.
Heidän rakk&us3eikkaiiiU3sa, JpJ£a.
k u i t e n k i n päättyy n u o r e n luotein s u ­r
u l l i s e en loppuun, j o n k a saatte näh­dä
k u n tulette h a a i n i e.
K a p p a l e on kyllä täällä näytetty
k e r r a n ennen, v a a n siitä o n j o tois­takymmentä
vuotta, joten sitä kyllä
yol jo t u l l a kataJöiaan vanhemmat.
K i h tprontolaiset. J a s i t t e n täällä on
myöhemmin Suomesta t u l l e i t a , j o t ka
"• ; l o i n kapilalistilehtien uskottcluja osoittaa, että-maatalouden-kollekll»
J^"'^\i^^k!T$i*vo• ^»soiminen on jätli^äisaskelin edistynyt. Jö nyt ön 50 prosenttia inaisia
Tertaa, - Kiito.iunotokiet • ^aatfittu yhtcisviljclysuunnitelihien alajsiksi jä"3,5Ö0,Q00''Jonnia puh­ti
» kana. - jdistHtua siemenviljaa cli 90 prosenttia siemenlarpeestä varattu kollek-liivisille
farmeille.
'".Xcvv York Timesin"'' kirjeenvaihtaja Duranty selittää', että tätä
'«saavutusta vielä Icoluic yiikkoa sitten olisi pidetty mahdolLo^iana.
Slalin on osoittanut, et"ä koilektivisoiniisessa on kuljettava eteenpäin
j<;hdoninukaiscsti aste asteelta, huomioon ottaen kaikM a i k a n a a n e s i i n -
l y v i i t vaikeudet ja käytännön asettamat vaatimukset.
Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston toimeenpanevan ko-niitean
puheenjohtaja Kalinin, joka lukeutuu Neuvostovaltion talon-
• - ,, t l . I . ,r,.Z}^n t i i l K f n r l f f i i n pojkai-sjohlajiiii. on lausunut, että kun maiden kollektivisoiminen on
ottaen vastaan ulkoa telidyt csilykset seMraayan vuoden tulljtarilliin . ., . * • i- . . i i • . i j . ,.
, ,: ; ( - . I ' L L li//.;iir>lf.v',» ;'<^lt,uleltu, j a Neuvostomaan miljoonat lalonpoikaistaloudei on yhdis-liitettävistä
lisäyksistä tain oiuuloksista. J o k a vuonna kiivoillejtvai ' J I . . , , ,,. .
i i i i v i i a v i SM iwoyfwi.o«. « _ ^ j^.jjy [(.|,„}jkaan yhleisviljelyksen alai-sel^si nykyisen taloiidfellise§t| taka­pajuisen
j)ienviljclykscn asemasta, silloin ei mikään mahti m a a i l ­massa
voi kukistaa neuvostovaltiota.
Tätä suunnatonta tehtävää pitää Kalinin alkuna todelliselle j^pm-niunjsniillc.
Neuvtjstoliilossa on juuri a h j t l u lux>da ihn^ini^n k p k p p a an
työnantajat lisaetuisuuksien saavuttamisesta. Puhutaan tämän tahi tuon
teöllisuutjpn t a r v i t s e m a l t a a p k a r a s j a uljcoinaisesla kil­pailusta
j.n.e.
Canadan kutomokapitalislil ovat erikoisella innolla ajaneet kanjias-nuidenkulomotuolteidcn
tullien ylentämistä. |o nyf pn tulli mo;^
suojelusta briuiläieejlä kilpailulta.
TuUeilla on kahdenlainen tehtävä. Ne muodostavat hutunatlavan
lulolälueen hallitukselle sekä välillisesti työnantajille, jotka voivat
panna omiin tasjcuihinsa tullien aiheuttaman hinlojen eroitukscn. Tul­lien
seurauksena olevat liintojen koroitiikset iklcnki» tulevat suora­naisesti
kuluttajien makscttavi'ksi.
täjät s i v u u n , hiodgn inhp^ijäimpaa»
iiii luokkatoveräii- lamaannuksen
j a koska haalitdmintämme kärsii
j u u r i heikäläisten m e l l a s t u k s i s t a , n i in
senpävuoksi j u u r i osastomme o n k in
c j i j i t pakpit^ttu rybtyroään a n k a -
r a r n j j i i n t o i m e n p i t e i s i i n . iSaatte olla
myöskin varmat, että ellei teille
m u u t e n järkeä saada n i i n p a l j o a e-des
ef^i» <E>saatte, • e s j ^ t y ä yleisellä
^ajkajlä «^vln päin Ja häfipittamät-t
a " l i k a i s t a . B n M n a t j a a M ^ niin siinä
tapauksessa olemme p a k o l t e t u t käyt-täciään
C a n a d a n v i r k a n y r k k i e n a-pua.
olkoon sen käyttö t e i l l e niin
käikera pala k u i n onkin. — Nike,
lilalcs. '
Eispeth, Alta.
Lucky Lake, Saski
Kyllä se pcfajolan h a l l i p a r t a aa
m u i s t a n u t nipistellä nenää j a l a r -
p a i t a oikein armotta alkutalvesta.
H e h n i k u u dii sievää, l u m i k i n s u U v ä -
E r i toänintaosaistömme (Komm.
puolueen, suom. järjestön, nuorison
j a naisten) ovat olleet näinä vuo­d
e n a l k u k u u k a u s i n a säännöllisessä
i^rtii7irkk*tseurmään"sitä^^^^ j t o i m i n n a s s a . On ^oUut j ö useampia
täällä voidaan esittää, i o t e n toivo- ohjehna ja k ^ k i ^ l u ^ ^ ^
t a a n että katsoma täyttyy ensi l a u - paatetty pitää .^^U^en kesk«3te-an\
t ama viimeistä t i l a a myöiitie.™n , sc-ijijcs llukDkoukset jloo^j^aaiisspenn ^k^uul yka^uudden^ eenn--:
k a i k i a h a a l i n e 15 p. m a a l i s k . k l o 8.15. o m a i s e n a s u n n u n t a i - f l t a n a Johon on
- Ifolk tUaisuus jokaisen saapua. O l i s i t o i -
JTnttiriri r t t f l jpkaiue» Q s a s t p n j a el
{osaston j ^ » kSyttäisi t^iä t l l a i s u u t -
' t a hyväkseen.
S a i r a i t a on paikkakuntamme asu­kasten/
jpuJko§5ft H e r m a n Talso ja
t y ö o l o t kulöinolepllisuudessa ovat mitä viheliäisiminät. Vaikka ku-tomotyöläisqt
Canadass^ ovat y l i m a l k a a n järjestymättöiniä, ovat ne
u s e i s s a l a p a u k s i s s a Jähl^neet lakl^pon o l o j e n s a jatkuvaa kiristystä
v j i s t a a n . Seilaisi^ lakkoja on rn.rn. o l l u t HaroHtonissa, Torontossa y.m.
Selvää o n että c a n a d a i a i n e n k u l ö r a o l e o l l i s u u s , j o n k a täytyy luot­taa
t'aaka-ainee.ti9a j a k p n e i s t o i i s a ujkprnaiUa, ei k y k e n e millään muulla
tayajlti ViJiiS'!^^??'* esim. raajsa-a^ Yhdysvaltain
et^IavoltiordfaiT.fi^
u s e i m m i t e n h u o n o p a i k k a i s i l l a naisiHtä, - l i ^ .imolMfolJtisijUQiftn? iiaAj^ö;
1 1 lii T i i r f f i f t J n
%p.|44ael i l a j a l d e v f t k a p i t f l l i s t i Y a l | l i o n tulli|)d||Oik|<|Ua VdsUjinj sei
koiJdBjMi rtfuoc^ kun t e o l l i s u u d e n k o n t r o l l i j a hälhtus
valta >yät ]|:l|t«lol|^ .jjnp^staa^^^
vissfen tyonahlä|airyiimi^^^ suojciemista. työväenluokan jyus-t
a o n u f o i ^ l a ; ' . v
-9)lol iiiiont no ci
- I I H O ( naamm viiö
-;jt9rr9ii(' a f i j J i i ; l i i o a 'ijriraglo o i
JJUq
pyritään. Kommunismin vallitessa tekee ihminen työtä tietoisesti ja
u s k o l l i s e s t i . Ihmisiä, joka vieroksuu työtä^ tullaan pitäniami Jienki-sesli
epänormaalin^.
Neuvostpliiito rakentaa parhaillaan I r a k t o r i l e h l a i l a , inaanviljely»-
k a l i i s t o l c h t a i t a j a muita maataloutta edistäviä teollisuuslaitoksia. Ul­k
o m a i l t a l a o t e t a a n koncibloja^ traktoreita, leikkuu-puimakoneita, kylvö­k
o n e i t a , r i v i a u r p j a y.nt. silii j n u k a a kuin voidaan sovelluttaa niitä uu­silla
s u i i r l i l ö i i l a . ' Kyiijmetiel iniljoMnat talonpojat saatetaan perehty­mään
uusiin I c h o k k a i s i i n viljelystapoihin. Kolljektivisoiminen ci iie-lenkä^
n merkitsee sitä että jtaikki kädenkäänteessä viimeistä sianporgas-la
ja kanaa myöten kollektivisoidaan. Alussa riittää, kun suunnatto-niilla
viljanviljelysalueillä saatetaan viljelyksen pääalat yhteisvilXelyJc-seen.
Jo tällä tulee olemaan m u l l i s t a v a vaikutu?. . . •
Ottaiyalaincn "Oltayva E)ven.ing Citizen"-lehli kirjpittaa Neuvpslo-liiton
maatalouspolitiikan johdosta, eitä vuoden 1917 jälkeen on ejia-luptcttavien
tietojen johdosta tämän tästä erinusletlu heuvostdjärie§le!i
„^. ^ -.M mmm fMm^^h
^mMim^m-öMyhiioi^r^^x^ I^|B
M u t t i i lassa esiintyykin erpavaisuup %f(Yp§tpyeltip^ j a f£:ipijöji^?
lannustfift. alentaminen''^ -s.o. koneiltojen p a r a | i | a ^ | 5 ^ y.ig'. jurtgW^'^ii-imeiiokeel'^'-
•'t\mSm\unican
nen torjunut ijtotäa^ ajfllupenVeMä k y s y ^ pn fascislinen
ilmiö, j o l c a ' s ä ä n n ö t rpissä luokkataistelu kärjistyy.
Moni on «Jayflstpjn taipu^^^ — yarsinkin luettuaan l i -
beraaHpotyiristo^^ iirjpiiu|c^ia Icans^nyalias — että tällaiset
v i r k a y^Uan f i e i i U n i i f c t pljsiy^t satunnaisia poikkeuksia "kansanvaltai­sissa*'
oloissa.
Yhdysvalloissa on jo useamman vuoden ailfaiia saatu kouraait-t
u n t u v i a k o k e m u k s i a porvariston tulrvapti^mises^^i^^ terroriin
t a i s t e l l e s s a a n yäsemmi^I^iaisen työväcnl|iKk^n leyiämistä vastaan.
SaccorYanz^ltijjiiilu, ^jpoij^jjn Ja ^ j i l m ^ ^ iu|ti^, G^^stoniajutfu, h u r t t a -
t e r r o r i n r i e h u n t a ,työ|äist€;n mielenpsoiluksissa ja lakkotaisteluissa ja
l^]cetx|9[lppat muu| t^paV|ikset todistava kapitflismjn heittävän käy-tännösVä
h i i l e e n kähsanväitaisen kiiorensa kup tämä ci enää yastaa sen
l u o k k a h e T r u u d e n säilytlämispyyteilä.
Työläispl naavat tällpin valtaansa) riisläjäjuokan avoimen väki­vallan
ja lisäksi tanjän l u o k a n kanssa l i i t t o u l u n e i U c n työväen pettu­rien
vastustuksen, j o t k a yhdistyvät yhdeksi rintauiaksi työväenluokan
v i h o l l i s t e n k a n s s a , ayustaQn porvaristoa iyöyaen oikeuksien kuristami-
SG^sa ja clujen poljipmisessa.' Valaise^^^ c s i n i e r k k i on Amerikan työ-
VÄenliitoij (A. F. L) politiikka. f ^ u f c n t i e < ^ ^ A. F. L :n
j o h t a j a t a y o i i n ^ s t i |cannatt^aan amerikkalaisen imperialismin suun­n
i t e l m a a viidentoista risteilijän rakentamiseksi. He avoimesti vaslus-t
i v a i työttömien järjestämistä sekä lyöltömy)'8miclenosoitustcn liitä­mistä.
Ne tulivat eteläyaltioiljin muka "järjestämään" kutomotyöläisiä
— r - k o m m u i i i s i l i i a v a s j a a n . He ovat avoimesti tapeHect Neuvostoliiton
t u n n u s t a m i s t a vastaan.
A. F. L : n varapresidentti Malthcw WoU on muuan tyyj>illisin»p.iä
sosialifascisteja. Tämä "työväen johtaja"-niitli onialaaluisla kuiiliii-s
u u U a joku aika takaperin kirjoittamalla fascistisen kirjelmän, jo.>sa
iltnoitti "järjcslyneen työväen" vastustavan Neuvostoliiton t u n n u s t a ­mista.
Nyt tämä r a h a s t a itsensä" imperialisteille myynyt k e l j u on jäl-
Ipen lehnyt uuden lakeijapa|.vcluksen, lähettämällä k a i k i l l e k o n g r e s s in
jäsenille sekä 500:?sa kaupungissa sijaitsevalle kaupalliselle järjestölle
kirjeen, provosecraten vihaa Neuvoslohallelusta v a s t a a n , syyttäen sitä
äskeisistä työltömyysmielenosoiluksista. Tällaiset" r o i s t o t sangen mie­lellään
syyttäisivät holsheviikkihällitusta Yhdysvallain työUömyydeslä-kin.
Wollin j a hänen hengcnheiinplaistensa o s i i n l y m i n e n on selvästi
y h t e i ^ O n n a i l i s e n f a s c i s m i n i l ^
^leiiskiiiinail^^enJ.däniän- on havaitlavisi^a sanian-laisiflrjlmimksia.
'T-uskin mumia kuin sosialifascistisen psykologian JV^lufoxrericrame PUhölIS»; ' Työväen
i ^ o Lrheilulehdcn tounistossä- ja siellä
o l i alustavasti p u h e t t a m a i n i t u n eri-k
c l s n u m c r o n aikaansaamisesta. Sikä­läiset
toverit olivat erittäin M i n n o s -
l e e t o n 'V Koulujen superiutendcntti Bouelle julkeasti selittää, eitä tällä i ^ " " " ^ ^ ^ asinn suhteen j a erikoisesU
i„k,. „,.,„a ™dl!:a,,li.i„ k M . •SSt5^'1^
tyksia, VOI sapda diplomia. _ Icanadassa. S a m a l l a heillä oU tolvo-
Kommunistisen työyäenliikkeen on kaiki^^sa m a i s s a otetlava yaka-!™"^cna, että s a a t a i s i i n entistä k i i n -
v a s t i huomioon, eitä sen lävtvy kumouksellisessa taistelussaan vani^^ (^^^^'"P' yhteu:työ. aikaan, molempien
taulua torjumaan sosialif^scismin hyökkäykset. jmaidcn välillä työväen urheilulilk-
_ igJPftiB^^antUjnijjii^i^anpjIli^
miä^ y ^ f t^Hmi f^if» i«bWt»t s Ä ^ J ^ t f C -tuptäMtii . f t a t tp
inlipraiarjpeic&sicitöakapifelfetHudttSii voittoja
K u r i ' M a i * , ieitjföitfäcristo^PaVnii
Eri paJkkakfliuflta I
. Burritt, Ont.
, S p u d u l l a n i n i e v a l l i t s e v a n alkubpo-lipaheen
ioUdosta, pyydän lausu a j o lr
t a k i n sanpja. gnsinnäkin o n huomat,
tava se seikka, että tällekin paheelle
on löydettävissä perusteensij. yhteis-kunnallisLsta
olosuhteista, k a p i t a l i s ­tisen
järjestelmän voittpperustcista,
ilmenipä tämäkin pahe millaisessa
mupdosga tahansa. |Cun jp^ixi l i i k e t a h d o t a a n enempi h t o t a a k u h i mitä
t u o t t a a v o i t t o a sen h a r j p i t t a j i p e l ^ f - ^ A r g e n t i n a n v U j a m a k s a a . M u t t a v a i k ­k
a C a n a d a m y i s i v i l j a n s a ' vielä häl.
vemmailä k u i n muut maat myy, n i in
sitteh&ään meidän v i l j a a ~ei h a l u ta
viedä iilkämäille aihakaän vielä,
^ ' a n k k i e n ja h a n i t u k s e n apu, jota
ne muka on a n t a v i n a a n et~^ v i l j aa
v o i d a a n pdijättM; pn v a i n f a r m a r i e ii
sHtnäin eteeri verhöö vetämistä. J o -
M ä r y , y p l r a a . ?^U!9pikln sairaus on
v a k a v a a laatua^ j o t e n a i n a k a a n p i ­k
a i s e s t a parantumisesta ei ole • t o i ­voa.
F a r m a r i t on menettäncset v i i m e i ­s
e n k i n toivonsa. N y t öh m a a n v i i j e i l .
jät"'täafien tykkänään - tpivpitomässa
asemassa.- V i i m e vuotisen pienen s a ­d
o n suhteen oli p a l j o n huolta, vaan
k u m m i r i k i n u s k o t t i i n että viljasta
s a a d a a h parempi h i n t a mitä: ennen
o n saatu. N y t tiedetään e t t a C a n a ­d
a n v i l j a a ei h a l u t a m a a l i m a n vilja­m
a r k k i n o i l l a sentähden kun siitä
k e t t u n a gadolssa pro5Qnt?issa, niin
e i löydy l a k i a , j o k a s e l l a i s p n l i i k k e en
voisi n u j e r t a a ; ainoastaan v a p k i l at
voidaan 9en u h r e i l l a s u l l o a täyteen.
L a k i e n l a a d h m a l l a , j o k a o n t a r k o i t e t ­t
u t u o l l a i s e n l i i k k e e n n i i i e r t a m i s e k s i,
ei löydy pohjaa. Jos t o i n e n joutuu
^,imin:.:^ymff\mj^'i(i^ ottar.
iRfii Vä^hä^Ä^tJteaa I m f e ö f i t i ^ k s e e n k ä s.
l i K ä ä että Canadastfa;^'5^H<6ta&aö«i * ä '
[gga^O' ;a'{p.jlatöiaufa i ^ a p | f } ^ t « i ^i^u^t!**TaFviiii
todellinen salaisuus oli iäriiä: Se oli pl^Ui5pst|'työyä9nli^^^
litus, luottavan luokan ahaslavaa luokkaa yasiaan jcäypij taistelun
tuote, viimein havaittu val^pllinen muoto iyiiyäen t a l q u j i f l l i ^ va-pauttaniisen
suorittamiseksi. Ilman tätä viinieUtä Ä a oljsr
ollut mahdottoniuus, harhi^kqva vain. Tuptiäjan valtioliineir v^ta
voi sopia yhteen hänen y|iteis|4wnnallisen orjyuj^ns^ säijy^ni^^^^
Kommuunin oli siis oltaya sinä vipusim^.^, jpka kit|i ppj? «e^lalpii-dclliset
perustukset,, j o i l l e , luolkkien oleai^^s§pio ja §iis iup|kavalia'
perustui; f yöyäe^tön ollessa vapa^leUun^ ty^^e jolca^^^ta henkilöitä
työläinen ja luotlava typ [akkaa olemasta luo^ailmiö.'' '
"Kaikkien vaiihöjen yhteiskuntien historia on sisäUJjnyt luokkg-vastakohlicn
kehitystä, yaslakohlien, jotka pyat saaneet eri muotöj,
eri aikakausina. Mutta mikä muoto niillä; on oHulkin; yksi s^kka oq
yhteinen kaikille menneille ajoille, nimittäin:" yksr'osa yhteiskunlaa on
riistänyt loista. Eipä ihme, että er^lisaiköjeh yhteiskunnallinen tieloi-suus,
huolimalla kaikesta siilä mpninaisuudesta ja vaihtelevaisuudfisla,
jota se osoittaa, liikkuu variupjen yhteisten muotojen ja yleisten aat-leiden
lajain sisällä, jotka eivät voi kokonaan hävitä ennen kuin luof-,
kavastakplidat ovat kokonaan hävinneet."
Karl MarJt: ^^Kommunistinen manifesti"
jcnrehki^nistä vieraassa maansa m u i ­d
e n k i n tiedotusvälineiden kautta
k i l i n k i r j e e i i Ä d b i l a . t u l i a i s e n a y -
leisväUneenä cainadalalsten. työläis-u
r h e i l i j a i n t o i m i n n a n tunnetuksite­kemisessä
on Työväen Urhfeilulphtl
p a i k a l l a a n . TyiöväjBn prheilulehden
Canadan-numero
K u t e n äsken j u l k a i s t u s t a C a n a d an
sucni. u r h e i l u l U t o n t o i m i k u n n a n k e ­hoituksesta
käy selville, o n ' I ^ v ä en
U r h e i l u l e h d e n taholta ^ k e h o i t e t tu
ryhtymään täällä t o i m e n p i t e i s i i n e r i -
.¥ap?ankerrpk§iä. Jannen ^eltpiakiä
flk ( i J Ä ^ • r^JQitpttu
piQW%}ifteteffittÄ^ l i i k k e i s i i n ^ä-
U '^Mfit, Jöil^ tt^Plia k u l u t t i v a t a i -
'^^sl»7 Tafiaiiät jä tervpyte^sli t u U -
• Tämän huomioonottaen toivoivat
toyerit siellä, että Työväen U r h e i H i -
j e h t i pidettäisiin täällä Canadassa
v i e s t i n k u l j e t t a j a n a iiuden ja v a n ­aan
mantereen välillä, j a että j o k a l -
h e n toveri täällä Canadassa t o i m i si
, , ^ j feinieh suuntJaan, että lehteä leviäisi
k c i s e n Canadan numeron a i k ^ J ^ ^ d o l l i s i i n m a n suuressa mS
saamiseksi Työväen U r h e i l u l e h d e n j ^jirtolaistyölälsten k Ä u t e f e n . " " T ^ " ^.
J u h a n n u s n u m e r o n yhteydessä.. J ^y^äisiä. he o l i v a t tähänastiseen
tointaamme, mutta parantandsen y a -
t*QQ tri o i ö IroKtiiirnf n l A t r f t U rVA''.^
A l l e k i r j o i t t a n e e l l a • oH - i i l a i s u a s
m u u t a m a kuukausi sitte*i^ käydä "ur-
."Prolelariaatin diktatuuri on proletariaaiin luokkataistelun yof. mainil
kaniisla ««.SKfSflr o/otsser. Proletariaatin diktatuuri on tiukkaa laislclna. i " ^ ^ ^ ^^
kcen piiriin k u u l u v i e n asioiden s u l i.
;:ecn ja tässä mielessä he ehdottivat
rtir.itun erikoisnumeron julkäiss-
LL-iäksi he i l m a i s i v a t , etteivät
verisiä ja veretöntä, v;äkiva|laisla ja rauliallisla. sotaista ja taloudcl-[^^"J,'^'''^^" ki^innStUnSta'^^
lista, kasialukselligla ja hjallinnollisla, vanha ^ ^
J»!ei^^^t9ppja va^^aan, ulkoisia kapitalistisia vihollisia vastaan.
TiiBtäjaluokkien jätteitä vastaan inaa|i rajojen sisäpuolella, uuden por­variston
ituja vastaan,~JDitä syntyy vielä syr|lylt|unättpmän tavara*
tuotannpn pphjalla." — Kommuni^stisen Internatiönalen ohjelmasta.
••••.-l .. • • •
ci
C a n a d a n
u r h e i l u h a r r a t s u k s U n .
m u t t a sitä o l l a a n k a i k k i a l l a maassa.
O n h a n Canadassa n i i n p a l j o n äskeä
t u l l e i t a s i i r t o l a i s i a , j o i d e n omaiset ja
ystävät siellä 'Vanhassa inaaissa^
t a h t o i s i v a t seurata p o i k i e n j a tyttö-r
a a vielä kehuivat olevan.
. N y t k u n l i i t t o m m e t o i m i k u n t a on
p t t a h u t erikojsnumero-asian virallt-sesti
9J9al(ps^en onnelliseen "
sepn, <di§i j p k a i s ^ a " p a i k k a k u n n a l la
alettavj?^ kilireesti t o i m i i n sen 097
f i i s t u m i s e k s i . O n n i s t u m i n e n e i saisi
r a j o i t t u a a i n o a s t a a n sen sisällön o n -
pistumtsMM,^ Bttutta oltei v a k a v a huo­m
i o kiinnitfittäyä, taiten l i i t o n t o i -
mi^untÄ jo kirfelmSssään m a i n i t d,
{äinän e i i k o i ^ u m e r b n mitä täiroök-
^caampaaii ley^tt^qiiseen J a s i i h e n i l r
m o i t u ^ i i n tiac&kimiseeh» ^ämän
pumenon a r o l l a nie voimme tehdä
toimintaaxnme tmmptukä Jaajpjen
j o u k k o j e n keskuudessa tässä maas­s
a : s a m o i n k u i n sen k a u t t a suoma*
l a i s e t ' t o v e r i t ' ^feötimaassa" huoleh­t
i v a t , että'toimintamnäe'tulee entiäiii
t u n n r t a i m m a k s i s&liä. Meidän o n s i la
t ä i t S v ä i f c g ^ k n i r i v a ä t a ^ I v e l i i s Suo
m e n t o v e r e i l l e , h a n k k i m a l l a numendlä
^ ä H ä hyvän m e n e k i n Ja p a l j o n i l -
^; M p r s a J i s a a r ^ M i i^Bi
}^iv^^ kviiirplilie" J o r v i l l e . Ihmiset
^ t i g U tilannp|*a siltä k a n n a l t a , k u in
Si^k^^a^p^tsijfjfi, pttä ^^llen minä,
f^l^tup "tpi?ieri harJPHa tätä liikettä,
Mlui ^yllä s i t ^ ViVrJQlttaa jplön t o i ­nen.
Tällalii^n t i l i i n n e j o h t i V i h d o in
i t j h e n , ?ttii"yäU^ täytyi qttaa väki-jUfflÄäkOTitroiri
käisiinsä, ^cumpamal-l^''
Qsitt^iS25ti kigltplaj^i. j o k a . k u m -
m h i k i n jätti vieläkin feuk^oja Itpira-tpi^
l^^h r u n r i a r p i l l e . S i i s n3,mä seikat
Itqdis^^, että tätä^käan pahetta ci
y p i i ^ t3^^ien hävittää pnnp yh.
t ^ | c j m n a l i l ^ t olq^uhteet pn saatu
l i i p t i i ^ s^llaisi^^^ kpnpiikk^n i h -
mljieii pjp täi-peellista o l e m a ^ o l p h -
t a l s t d u ^ ^ elä^äiisä yll^-
^Ttämiseksi k a i k i s t a a l h a i s e m p i a elä-i
p l s e n ehtpja.
Ninpä yieläkin {£oii:atprppia ru?i-naavat
p i i k i t voivat mpiUe oikein
t o v e r u u s n a a m a r i n t a k a a san,qa,
Jop j ö s e n minä r u n n a a , n i i n e W^
j o k u toinen runnga, j p k a ei edes ole
m e i l l e s y m p a a t t i n e n k a a n , tällä t a r -
kpl^fafiji sitä,- että koska minä käy­tän
toverrnäamaria. n i i n oUsl l u o n -
;noIIlsta, että toisen tpverin on ve­dettävä
nahkaansa tarjoamiani
laVrkkyjä' toveruuden vuoksi, y o l t t e -
kcK k u v i t e l l a häikäilcmättömämpää
menettelyä. Jos nyt t a h d o t t a i s i in
täyttää tuollaiset vaatimukset, m i ­h
i n se j o h t a i s i ? Eikö se j o h t a i s i s i ir
hien.: etlä seuraelämämme pitäisi
^muuttaa kapakkaelämäksi. H a a l g i s -
taftimp tehdä kapakoit a jjn,e. Siis
p o l k e a ; kaikki i n h i m i l l i s e n siveyden
a l k e e t ' jaikojemme alle. kasvattaa
nuptisp pprttolain J a kapakoltteii
v a r s i n a i s i k s i ' asukkaiksi, ssnsijaan.
k i m haalimme 011 r a k e n n e t t u j u u ri
taisteluoippitan k b i i l u i k s i k a i k e n l a i s ia
p a h e i t a v a s t a a r i ; : m u t t a ennen k a i k ­k
e a , »iillä on tarkoitus ppettaa i lu
miset t i i n t e m a a n y h t e i s k u n i i a l l i s i a p-^
iÖjä ^iiiiS'määrinv että j o k a i n e n t u ­l
i s i näkemään mistä pintailmiöinä
k a i k e n l a i s e t rikokset saavat alkunsa,
^ttä, ne ^ j u u r i p o h j a u t u u k a p i t a l i s t i -
sfefr^jäTJftielmän "perusteille ja millä
«aii^tnä:ne^ on- k o r j a t t a v i s s a j a että
sitä. k a j a u s t a ei pysty s u o r i t t a m a an
muut'l e i l in j u u r i selväjärkinen työ­väenluokka
yallEuikumpuksen kautta.
K o s k a yllä kenrptut palkeet ön s a a ­neet
tälläkin p a i k k a k u n n a l l a siksi
lisabkkä^tä s^nsimiiäo
«Bfeii iun o n epätietoista kuinka sil-.'
f^Äj M a s u l l a .pnäistöislYfrf^ öjytojftäytl^yi
jätftää viljaa C a n a d a a n siltä varaUi»
että Jos .pBrSl^Itäf^ppast^ ^phjpi?-^
A m e r i k a n kultaläMi r u p e a a pal^feka-h
i i n , j p t k u t j o ajelee k a a r o i l l a että
barifiee, v a i k k a l i u o n o n i a i n e d se aa
vielä k e l i.
F a o n a z U ne alkavAt o l l a jo h y v ir
k a p t o a l l i s e l l a tuulella kun e i s;
\!i-heat pooU ole vieläkään maksanut
sitä 1928 vuoden viimpjstä maksu^.
j o t a ne ovat o d o t s U e e t u ^ i a n i J i i ^ u -
k a u s i a Voi o l l a m a h d o l l i s t a e t ^ ^ i - ,
vät tule s a a m a a i J i a a n m a ä ä n . ; s i l^
kyllähän p a n k k i i r i t Ja £mu--v^ja^ei-n
o t t e l l j a t l«kee mitä itse l i a l u a a t a r -
m a r i e n kanssa; m i l j o o n i e n omistaja
k a i se on sekin mies joka wheat
.pöpiin a l k u u n j ä r j e ^ . M u t t a tpivps-sa
on hyvä elää v a i k k a e i mitään
s a i s i k a a n , sillä onhan ne farmarit
täälläkin jo yrittäneet monella eri
r e f o r m i s t i - u n i o l l a p a r a n n u k s i a saada
m u t t a eivät 0I3 tähän menenssä yiele.
mitään hyötyä niistä saaneet.
O l i s i m a i n i t t a v a viplä joku .sapa
" s i i p i k a r j a - p c b l i s t a " , k u i n k a tuotta­va
se p i i v i i m e vuonna. Emännät ne
monta päivää puhdistelivat tör;kkiä
j a k u k k o j a j ä s i t t e n veivät ne roark-,
k i n o i l l e , että niistä satoja d o l l a r e i ta
saamaan pitää- i f u t t a h y v i n olivat
m u i k e a n näköisiä | j a l ä t p ^ a ^ , k a u p -
l i a r p i s y i t a ; Itun bliVät saapeet puolet
•siitä roitä olivat toivoneet. J a s i t t en
se jälkimaksu oli hämmästyttävä,
k u n piti entisistä s a a l i i s t a lähettää
" p o o l i i n " takaisin j o i t a k i n k y m p p i -
senttiä — e'hkä herrbillp. iuömära-h
o i k s i , k u n olivat loppuneet kesken.
• PflioZifecn t o i m i n t a o n oHut h i t a a n -
l a i s t a kylmä» talven takia, y a i k ka
kokoiikset bn pidetty säännöliisesti
k e r t a foiussa.
L o p e t a n tällä k e r t a a . T o i v o n että
euräava uutistei) k i r j o i t t a j a k i r j o i t -
a a paksumman kirjeen, Ja myöskin
.Itä kpmmunlstinen järjestö paisui:
k i l i n tönöjussin v i r s i k i r j a . — y7. L .
JÄBTATIE flUBINÄN A P A T I I T Ti
KAiyo|c§iL.LiE:
Canadan Dollar
Lähctyshului:
tPc lahetj-ksistä 52000
ahetyksistä ?20.ou—$4939*
ahetyksistä ?öO.OO—S79 9<i
$1.00 lähetyksistä ?80.00~Si
-.eka 50c jokaiselta seuraa^llt.
c a v a l t a sadalta dollarilta.
SHbkötanomalähetyiuutä o«
l e t y s k u l u t ?3.ö0 lähetj-kjelii.^
3upinen rahaa ojletaan.
i 2 . 4 5 sadasta .Smksta.
Tehkää lähctjkset osottetD,;
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY,
LaivapileUejä myydäöjL
Tiedustakaa pilelliasio^
V a p a u d e l l e ottavat raba^^-
iä v a s t a a n myöskin:
TAPAUS
PORT ARTHUR BRANCE
31G Bay Street,
• P o r t Arthur. Ontario
TAPAUS MONTREAL DU
I l O G .St. Antoine SL,
M o n t r e a l , Que.
:,JARD Kivmfi
! K i r k l a n d Lake. Ont.
'JOHN vuoni <
S b u t h Porcupine, Ot,
jCäMf-ES UAÄPAm:
O s u u s k a u p p a , Timmias, (fcv;
:OHN fflRTA,
R a u t a t i e n rakennustyöt Apatito
•ajan asemalta (JJiihinässä) i 6 : n n e n ^
i > ^ ^ ^ ; _ p j ; s ä k i n p , , _
i l t ä n ä lähti ensimälnen kpejuna.
"litffiltf^sfäksöSffuStyiPt
suoriiiaa ' ''lÄufatUläistlh"iskuryhmä.
S u u n n a t t o m i s t a v ^ k e u k s i s t a h u o l i ­m
a t t a on rakennustyöt supritettu
töÄäräalfesaft.-^T^män^-TÄk»^
^f4!!'B!n'i.^^}n,pU|n
Ml
Jnimto arVe-.
•.'••.(•OPÄ-ij^
5V^|o'feijt6ybimm
silioamä nähdä että rilstäjäluokka ei
säästä .meidän t a l o u d e l l i s i a k a a n Jär­jestöjä
yj^j^^ä'ne j ^ i n j k a kä^i kääes-
9ä ppryärieu k&nssa iäyvät, idllpin
k u n pprvarien pdjiit n i i n yaätii. p i
t u l e kysyinyicseehkään mitä sanoo e-s
i m . " f a r m a i i t : Yämä k a i k k i näyttää
m p i l l e « t t ä jnitkaän p i y t U R a r a n n u k -
50t Ja nli^den päälle lupttajmine^
a j i t * kpyliJa pifämJaanyiljelijöitä,
v ^ a n n J i d ^ i a y i t y y o l l a mu^aiia l ^ o l -
m a ^ n p n k^an^äinvällsen linjalla. oUa
t?L§;telema^a B e ^ j p u k o n m u k a n a jo­k
a bn'järjestetty v a i n typtäiekevls^ä
joukoista., V ' .
jKgpU ^n^^Som osastomme Jäi^n
F r a n k ^ikfcplä iaällä v e l j e n i luopa
f a r m i l l a t.^, 5^ p i n a m a i n a r i e n k e u h.
k o t a u t i i n , jökä pitänyt .iTränkkiä
i b u o u p v o i t ^ n ^ jp pitemniän a l k ^ .
N i k k p l a dn s j t i t y n y t jä fcasvaniit 11-
föajoölla, m u u t t a n u t tänne A l b e r t a an
l ^ p ^ t a n a s l i a 20' v u p t ^ sitten. O li
p a l j o n pjäetty mies k a l k i l t a J o t k a h ä ­n
e n t ^ i v e j ; . ;Fränkiri o h . y k s i niistä
t u h a n s i s t a j o t k a ' ' s ^ v a t i n i p a r i m y r -
k y t y k s e n k e u h k o i h i n s a B u t t e n kupa-rikaivQksis
»aT — M . . J . H a r j u .
J i t o w ( s i a l i i i e n ' i k a n g ^ o j a ^ j ^ i .
I s t a a t t f ftyidfyy/fl^qtaitoaa» ,uut!ia-^sa|^
tua, a i n a a p a t i i t U k a i v p k s l l l e a s t i.
3SiiiRy,rh'Va.. ,o,»[.-.,,. o r V f r , ^ „ .-^ ^ . ^r^ri^M-ii^^ii,
N P U V O S T P U I T O N S V U I t lN
" ÖÄBPpy^tlSHOÄS
Novosibirskissa"' on valmistunut
N e u v o s t p i i i t o n s u u r i n saippuatehdas.
T e h t a a s s a p i i k a i k k i tuptantoprosi^-
s i t täydellisesti r n e k a n i s b i t u . ' T e h ­t
a a n työläisten j a te|£niilisen h e n k i -
iQkjmnan kptojis pn inttänyt J u ­l
i s t a a ' t e h t a a n iskutehfaaicsf! '
rJ.öjT .pr/9fiyicw Aye-, Toronto^
'.loi ' '
<n liäiklcakunniIla' Keski- Ont
t^aan rembrittecrata samgn""
300 suurempaa ja pienempää
Telakani .g^yeelle tullaan
' m a a n rempnttiverstsUa, |a,-^
verkko ja erikoinen työLi^
Telaka«;, räkenjiusKustannubct_-
laskettu.JiÖ , miijoonaksi; ruplali'
i a ^ l i n j i a a Tsheboksariöt&ia;.d^^jasrjjggariijatrustiii' haUirito oä"
h i n VäliU!».
m a a n g? kilpmötriä. Se tekee m a h ­d
o l l i s e k s i T s i i u v a s h i n tasävailan kes-k
u ^ e h — T s h e l i p k s a r i n yhdistäini-s
e i i S^skPvär-^Kasänini rautatiehen.
Tänä vUpnna tullaan t^män r a u t a ­t
i e l i n j a n rakentamiseen " käyttämääp
500: t u h a t t a r u p l a a.
nyt;, perustaa Nikolajevskin B;
n h i ; ' k b l l e k t i i v i s t e n talouksiai
mää '«'arten-crikoisen yUopis'vaDj
lektiiivistcäiv talouksien työnt*""
v a l m e h t a n i i s c k s i ja lisäko
seksi/::'•iSfliopistoon ot<»faan
t i i v i s t e i n talotiksien aktiivisia
tekijöitä;::erittäinkin batrakkeji
••.'.-.Tq-T—-. : - r ""
- ' tlUälA NIMITYKSIX
T E L A K K A AOf U i t - J O E L L E
Keväällä ryhdytään rakentamaan
H a b a r o v s k i n telakjcaa, jplla tulee
o l e m a a n erikpi5en suuri merklty.s,
l^oskä A m u r - j p e l l a Blagpveshenskistä
N i k p l a j e y s k i i n asti (2.0Ö0 kilom.
m a t k a l l a ) ei ole ainoatakaan te­l
a k k a a . Habarovskin tglakka tulee
olemaan suurin A m u r i l l a . Siinä v o i -
-Tänään luovutsumue puheenyuprpp keen, että polseyiikit takavarlkpivät
ystävällemme . JcH>iias Hpokänalle.
Hän pn sellamen f a v a k k a s o r t t l n en
j u t t e l i j a , j o n k a sem^ssa l u k i j a a ei
tule^ ikävär.yaiyaaröaan., K u u i m e l -
laampas mitä Jppnaksiella p n sanp-m
i s t a p a r v e e n parkunrista iiskcm.
v a i n b i s t a N e u y p s t p l i i t o ^:
Nsuvpstp-Venäjällä pn taaskin
kuujemm» p a m ^ toimeen kauheita
uskpmMm- Jä pai^lstpn vahioja j a k o ­ko
hiirskaah pöjrvärillisen maailman
papisto ph. n i j s i ^ kPvasti s u u t i u n u t.
Pyhän P l e t J a i n s i j a i n e n , Rooman
p a t f v i , p n Julistanut papnaän kpkp
N e u v c s t o - V e n ä j ^ , Suomen suomet-t
a r e l a i s e t p a p i t ovat l i a p u a n khr^^p-
-päfvillään panneet a n k a r a n v a s t a ­lauseensa
v a i n o j a v a s t a a n . ' E n g l a n ­n
i n a r k k i p i i s p a t ovat m y ö h i n pan­neet
~ v a s t a l a u s e i t a a n sekä. päättäneet
tämän znaaliskuuh 1^ i^ivanä p i.
m o i t u k s i a . s i t e n t u k i e n heitä t a l o u -
d e l l i s e s l i .
Sisältöön nähden oli Uiton toi.
m i k u n n a n kirjelinässä jo k b k p l a i l la
t a r k a t suuntaviivat, jpten siihen
s e i k k a a n ei t ä s ^ tarvinne k a j o l a.
Xäiöiä cnikin v a i n t a t k o i t e t t u kuin
'Eräänlaiseksi jälkih^^'o^1nlltiIlfc5rfpd
tfiainltnlle kirjelmälle a s i a n tärkey-
^ i t p h P P siis. toverit^ e r i k o l s n u m e -
m n m e hyväksi! — P .
tää o i k e i n j«4vii«,^:pnkset Venäjän
kärsivien uskotmiartt^ryribn puolesta
Ja k a i k e n tämän hyyäl) Jj^äksi k u u ­l
u t a a n ipai^^van py^ts^m kianeressi,
j o s s a m i e U t ä ^ m i t ^ kpvennettnja
o t t e i t a J a ' rangaistukiäa yiplä v o U a i -
s i i n keksiä.'. •..
J o k a tapauksessa luvptaen srmttua
Taitaa ollaldn perää että 'Venvo-s
tp-yenSjSI|ä" vaitmtanii uskontoa ja
ipappeja. M i i i ^ a m n i p It^sssanine jo
h e t i poIseviUckivailankumoulcsen
Neuvöstoliitcn Kansank
Neuvosto on nimittänyt tov.
k o v i n " - T y ö - ja Puolusti
jäseneksi. Neuvostoliiton
p a n e v a Keskuskomitea on
n y t vapauttaa tov. Davtjanin
v o s t o l i i t o n edustajan toimesta
sia.ssa: Tov. Raskolnikov on
fcetty Neuvostoliiton täysivalt
edustajaksi Viroon.
P A K K A S I A KKUnUi
H e l m i k u u n 13 päivänä oU
p b l i s s a 12 astetta pakkasta,
k i n paikPin alkanut kasvien
m i n e n , kärsii suuresti pakkas^'
Selvää uskonnon- ja papiston.
n o a m i s t a siis.
S i v i s t y n y t pappismaailma
l u i p m a n n u t mikä huutava
on. k i i n P i e t a r i n pa- takk£a n-oiH*..;
sinluiliä,-ja ristinpuusta
halonpuölikkailla ci anneta
Venäjän papeilta r i s t i n p u u l a s t u j a,
joukossa hälpnpuplikkaitaitm, n i in
p a l j o n , että niistä o l i s i t u l l u t a i n a -
k h i ' k a k s i s a t a a r i s t m p u u t a . Edelleen
t a k a v a r i k b i v a t pplseviikit parreilta
n o i n leiviskää P i e t a r i n p a r t a k a r -
v p j a , muutamia heinähäkillisiä e n ­k
e l i Gaabri;elin siiven s u l k i a , k y m ­m
e n k u n t a heyoskuormaa p y h i f l i y s t en
iuljt*, joukpssa a a s m l ^ i } a k i n " j a l ir
saksi k a i ^ e a miintä , k ^ a a - ; ^ • "
^Selvää uskonnon ja"p a p i s t o n yai^jv, , . ^ „i.cpr,mois«
n o a m i s t a sii^. k u n ' , tokavarikp väit^n•^i«??^,Ä,P^^'^^
tällaisen määrän "pyjiiä" taVaxpital fel^jg^^^?,,^
Mitä jälkeä o l i s i v a t k a a n p a p i i . ; t e h ­neet
e s h n e i ^ k s i kahdeksailakymme-nellä
leiviskällä P i e t a r i n p a r t a k a r ­voja.
"
Myöhemoun olemme moneen ot­teeseen
lukeneet; että pyhät' papit'
Venäjällä ovat kalhoittaneet vasta-yaUankumouksemsla
Uhutnikkeja
tappamaan lAmikkgja j a tekemään
m u u t e - s a m a n l a i s t a hurskasta p i k k u -
näpertelyä. I t s e k i n ovat p a p i t m y r -
kytelleet punikkien kaivoja, tappa­neet
kyläkh-jeenvaOitajia. tehneet
tOTkcäla väkivaltaa rippikouiutytöiile,
myyneet salaa v i i n a a sekä h a r j o i t t a ­neet
muuta samanlaista kirkpiuäa
huräcautta.
P o l s e V i i k i t pvat heitä siitä estäneet
j a p a h i m p i a hursläita. ' t a r t tm m i e -
h e n t a p p a j i a , Imuluyat p ö t ä n e e n i k^
v a t a s l a i t o k s i i n k i n -
t a a katikaä j a kun ei myösi^.
n e t a pistellä toiseen maaitoa»,
s e v i s t i i i a kylakirjcrnvaihtaf.
kyttää kaivoja ja haarata
hurskauderitöissä, ja pyhä P
p a n n u t ' p o l s e y i i k i t pannaau-l
a i ^ t " p a p i t ovat panneet i -
vastalausecnsa ja Englanmn
piispai^'. a l k a v a t rukoilla. yp^?.
v _ l ^ m e ' ' k y k ymm nii^ä
k i i t t i jumalattomim PO-M
i t t a ^ptpähan 'ainakaan
innakäan..: ,
Emme myöskään ymmärrä
sänmaailisuutta se on, ko3
m a l a i s e t papit
v a n h o j e n gucmisyöjarySJen
vääräoppisten katolilaisten
muttaJMP^^"^^^" "
tipyiisautta.
E d e l l e e n emme J ^ ' ^ ^ -
fcorkeastli; hurskaiden k i r k ^"
pitänyt memiä tässä a a a^
maan, i e rähjäämään. ^
t n s ^ . . s a n o t a , että jos
c i k e a B e : : p ^ . e l l e . niin if^'
le m j * * i a ' . t o i n e n poskL
Eiköhän tässä papjaen
pIcT löiiBällteiJ^raämatullls^
b o i ^ i S i K i & > t a i toisin saflB
, i - Joonas