Vapaus, March 11, 1930

              -1930
jisnaisten olo^ihteet Montrea&sa
A,
ioka on suurimpia
l:oko Cana-työläisnaisia
palkoilla Jä
johteiden alaisena. T a -
i s e että suun enem-
^ t a on jarjesty-iTjteoUisuudessa
työs-
10 000 työläisnaista,
oin k-uudesta kahdek-j
viikossa. SiUoin k u n
^ he yleisesti työs-iaa
kello kahdeksaan
ji. Suurin osa näistä
1 ranskalaisia j a teke-
^•iikossa 49—54. t n n -
ät tytöistä tekevät
Ja työtä yksitoista
5sä, saaden siitä p a l -
j, §1.75. Riistäminen
Itöntä, työpaikat epä-
3 työnantajat kohtele-lillisesti
työntekijättä-ralmistavissa
tehtaissa
it naiset saavat palk-viidestä
kahdeksaan
en heidän työaikansa
in 50 tuntia. Naisten
ä ovat palkat seitse­mään
dollariin viikos-
• ellen 44—48 tuntia
1 nähden korkeat vaa-tnntiaMn.
Hiestytysjärjestelmä ko­hotettu
huippuunsa, sesonkiaika l y ­hyt
j a p a l j o n naisia työskentelee
miesten paikoilla, ansaiten silti
v a i n puolet miestySläisten palkas­t
a .
Dominion kehruutebta^sa työs­kentelee
noin 500 naista. Heidän
palkkansa on 8, 10 dolL, kohoten
joissakin harvoissa tapauksissa
i S r s t a d o l l a r i i n k i n . Nämä kehruu-työläiset
ovat kaikkein raskaimmin
riistettyjä j a sorretulta koko Mont­r
e a l i n työläisistä. Uusi, n.s. C o n -
veyor-systeemi tekee näistä työläi­sistä
todellisia orjia.
Dominion kumitehtaässa työsken­telee
pääasiallisesti ranskalais-cana-dalaisia
tjrttöjä. Olosuhteet teh­taissa
ovat n i i n sietämättömät, että
työläiset v. 1928 menivät lakkoon,
vastustaakseen palkanalennuksia,
mutta heidän lakkorintamansa mur­r
e t t i in katolilaisten unioiden avul­la.
He työskentelevät nyt viikot­t
a i n 50 tun-tia j a saavat palkkaa
kymmenen dollaria j a siitä alas­päin.
Turkistyöläiset n.s. viimeistely­työssä
saavat 10 j a 12 d o l l a r i a v i i ­kossa.
Jokainen tietää, että t u r -
dsammatti on kaikkein epäiterveel-
'isimpiä ammateita. Kun on se­sonkiaika,
työskentelevät he noin
60 tuntia viikossa.
äiset työskentelevät N o i n , 1B,000 :sta naistyöläisestä,
_ 5 0 tuntia j a saavat . ^, . ,. . _ , . ,
•ncUs jotka Montrealissa työskentelevät
seen nom — nelja ^^.^ ^ ^ ^ ^ ^ tehtaassa, on järjes­tyneitä
vain muutama tuhat. Ny­kyään
taantumukseiiiset uniot, jot­ka
hajoittavat työväenliikettä, ei­vät
halua järjestää uusia työläis­naisia
järjestöihinsä; he vain kan­tavat
vanhoilta jäseniltä union
maksut j a seurustelevat t u t t a v a l l i ­sesti
ttyönahtajien kanssa. Vaatia
j o t a in työläisten hyväksi t a i puo­lustaa
heidän oikeuksiaan, ei ole
näiden herrojen toimintalinjoja.
Vasemmiston naiset j a miehet
Qvat nykyisin kiireellisessä j a t a r -
itomatehtaissa saavat
ia viikossa.
•jt, työskentelevät mies-iteollisuudessa,
saavat
dollariin saakka v i i -
m teollisuuden olete-järjestyneen.
Taantu-
Amalgamated Cloth-
Uniolla on joukko tä-öpaikkoja
kontrollinsa
leidän kontrollinsa t o -
tarkoittaa olla yhteis-mtajien
kanssa, eikä
työläisten olosuhteita
appaletyö. on: suunn^t-
11a pienissä .työpaik<>is-teet
kaikissa v a i h e i na
iden niin kutsuttuj^eh
illin alaisten työpaik-lan
ja luullaan työs-
4 tuntia viikossa, niöt-ytyy
kuitenkin suuri
:a. •työskenteleyä.t 52 " t-aistelurlnt^amgan,
Tiistaina, maalislc. 11 p:nä — Tues», MarcK 11
NAISTEN OSASTO Nenvostoliiton naket TaUmnoiisfdiQiTOsa
Canadan työläisnaisten L i i ­t
o n Keski-Ontarion alueen
neuvottelukokouksesta, joka
pidettiin Sudburyssa maa-lisk.
9 p.,. 1930.
Kokouksen avasi klo 9.15 ap.
Keski-Ontarion alueen sihteeri L y y ­l
i Toivonen, selostaen lyhyesti ko­kouksen
tarkoitusta j a tehtäviä se­kä
luki kokoukselle sihteeristön
laatiman työjärjestyksen, j o k a hy­väksyttiin.
Sen jälkeen kehotti v a ­litsemaan
tarpeelliset kokousvirkai-lijat.
V a l i t t i i n valtakirjain tarkasta­j
i k s i tov.. K o s k i j a A n t t i l a.
V a l t a k i r j a i n tarkastuksen pe-rus-
teella todettiin kokouksen edus­tajiksi
seuraavat toverit:
Sudburyn naisosastosta Olga
Asiala, Ida Luoma, Kerttu För-bom.
Helmi Myllynen j a Olga L i e ­vonen.
White Fishin naisosastosta Mart­ta
Huhtala.
Beaver Laken naisosastosta H i l ­da
Sillanpää j a V i l m a Lehto.
Soon osastosta E l v i Koski j a s i ­käläisestä
palvelijatarosastosta In­ga
F a l t .'
Levackin n.-osastosta B e t t y K o p -
sala j a A l i n a A n t t i l a.
Vanupin n.-osasilosta Mary Man­ninen.
Garson Minen n.-osastosta Aino
Lampinen.
Greighton n.-osastosta Fanny
Länsi j a Selma Niemelä.
Sudburyn palvelijatar-osastosta
Pirkko Haapiainen.
Pohjois-Ontarion alueelta Maiju
Riihinen vierailijaedustaja. C.K.P.
mokkäassa toimimiassa, järjestääk- Keski-Ontarion p i i r i n nais-depart
geen: ityöläisei alansa tepllisuusliit- edustaja Lempi Mäkelä. .
topn j a t a i s t e l l a k s e e n sitten sen
äyuiia itselleen korkeimmat palkat
j a paremmat olosuhteet. Häikäi-
}eroä,ttömästi työnafutajien taholta
riistätyt; ;nais6rjat Montrealissa
ovat yalmlstautumässa tulemaan
toisten,/itjjoläisti^nri
onnamenr sfeksij En-tBrkolta,: ettiä,.n?isjaqsto|?m-.
me sisällä ' paheita ihnenisl,.; mutta
tarkoitan sitä,, että liaeidän öUsl py­rittävä
vaikuttamaan osastoista i i l -
äidimme vielänä äl- kona olevien työläisnaisten keskuu-valveutuneiden-
työläisnaisten tyovai-nio
on laaja, mutta tarmokkaalla t p i -
minnalla me voimme ;|otairi yhteisen
asiamme, vaJlankumduksen,' hyväksi
tehdä. VädlatUciimods.Vttfeta tulee ö-lemaan
se vohna. joka pyyhkäisee
niaaiimästa ttois' paheidenkin j ^ U r -
juuret, syyt. j a siUoto' polStnu' iöpuJ-i
lisesti:'sfexiraXiksetkta;>" :w i
nainen meidänkään äl­li
uskaltanut keittää
vieraalleen miehensä
Jos sellaisen :i'syimin"
huolimatta uskaltanut
^ plii, ainakfa^ miiistäa,
kahvikupin kbtvät'h^l-'
»päin kuin ne öUvat
äSsä. •
entiseen aikaan saa-tiedustaa
minkälaisilla
s oli ollut. Naisella ei
^ellaisuuteen. ollut . o i -
jos mies sitten joskus
Jtaan ihprakassa, niin
sai katsella p^otistä
iteäkseen, tai kyyröttää
1 sylissä ja toisia puoli-järiUä,
odottaen, että
nivan lisäksi saa Jolla-neellä
kalloonsa. Mut-saanut
valittaa kohta­na"
oli säätänyt, että
miehelle kaiSgssa ala.
. vaikka sitten henki
siis muuta kuin tj?ydy
äskystä kohtaloosi,-oli.
sletämätön tahansa,
ä sentään alkaa n a l -
elemaan sihniäan. U s -
>lsta ollaan pääsemässä
£ä nainen die enää täy-
'es kodinkaan orjatar,
ipitallstinen järjestehnä
• yhä suuremmissa j o u -
suuden palvelukseen ja
kehittyy itsenäisiä i h -
i päivän nahien tekee jo
allaan parempien palk-aiseksi,
hän menee ur-
•kkovahdiksi. vaikka e-a-
olla oleva siskonsa on
ut hurtan kuulan lävis-itta
siitä hän e i välitä,
n halveksu, sillä h&ien
la taistelunsa, taistelun,
f omien j a luokkatoveri-
>Jen puolesta. Nykyajan
ankari, joka hyvin h a r -
wmataan.
3eäim täytyy tunnustaa,
näyttelee myös suurta
siveettömyydessä.
« lasin kuin mies, polt.
a kuin mies. hakee h i -
•dykettä kuin rappeutu-i
niinkuin ollakin pitää?
ertaa, ei! Henkilö, joka
1 orja. on jo itsestään
e kauniille. Hän e l s U -
Elämässä samenneilla ^ -
^a ajatella mitään t a -
valuakaan dtä tehdä, e i -
^ tapauksessa omaa
^Haista tahdonv(dmäa.
alennustilastaan nousta.
^ valoisampina h e t t i -
^ o u d e n huomaldkiii.
ympäröi
^ . Oletteko koskaan
^ ' J f ^.sjtä^ ffllnkälafnen
f kehittyy, joka > , n t yy
^ ja tupakan tei^
^-en paheiden keskdlE?
^^tä ennen ajatelleet.
J tarmokkaampaa TOUS-
^ paheiden prtS^
Suomen porvaristo
tuhoaa lasten
ikoraalin
TVorthingtonista olevalle tov.
H. Tuorille myönnettiin läsnäolo
j a puheoikeiis.
Kokouksen puheenjohtajaksi va­l
i t t i i n Tilda Hänninen j a Olga A -
s i a l a . . Pöytäkirjurikpi - v a l i t t i i n L
Luoma, j a B,; pKopsala.; ...;
'Pöytäkirjan o tarkastajiksi-,: H .
'MyKynen; j a i Förbom. Äänestys-kbbiiteaan;!
< puheenjohta' • 'ja • - k i r -
Prötfestiko-raiteaan E , Este j a L .
Mäkelä; • "
Ponsikomiteaan Tuori, Koski ja
t i e v o n i n . - ••
Hjrväksyttiin Vapauden raport-t
e r i k s i J . ; Oksanen.
SihteöristÖh raportin esitti L.
iToivoneii,;'' "ibsta ilmeni, että alur
eella ^bn 'tötminna^^ ir naisliiton
osastoa j a ' ' o n ^
josta selveni, että alueen n.-osastot
ovat olleet -vilkkaassa toiminnassa,
osallistuen vallankumoukselliseen
agitatsionityön tekoon useammassa
e r i muodossa.
VToimintakertomuksen johdos^a
keskusteltaes^ halusi Soon edus­t
a j a lähempää selostusta Tyyne
N e i r i n erottamisesta sihteeristös­tä.
Keskustelussa ilmeni, että sih­teeristökin
oli tehnyt taktillisia
pikkuvirheitä, j o i s t a asiaa o l i läh­detty
suurentelemaan. Samalla ko­kous
paheksui L . Mäkelän menet­telyä
siinä, että hän lähti Yhdys­v
a l t a in lehdissä -valheellisesti hyök­käämään
sihteeristön menettelyä
vastaan j a k u n tämä -vielä tapahtui
myöhään, joulukuun 6 päivän jäl­keen
j a koska hän o l i saanut eriä­vän
mielipiteensä n.-osaston pöy­täkirjaan
eikä mitään toiminta-oikeuksia
häneltä pyritty rajotta-maan.
Toivomuksena tulevalle toimin­nalle
lausuttiin, ettei tällaiset häi­ritsevät
tapahtumat tulisi enää u u ­distumaan.
Keskustelu j a selostuk­set
tästä asiasta t y y d y t t i Soon e-dustajaa.
Tämän jäll^een toiminta­kertomus
hyväksyttiin.
Seuraavana keskusteltiin osas­tokohtainen
toimintaraportti annet­tujen
selostuksien pohjalla j a tässä
selvisi, että vallankin' isommilla
paikkakunnilla, kuten Soossa ja
Sudburyssa olisi paljon mahdolli­suuksia
n.-osastojen jäsenmäärän
kohottamisessa ja toiminnan siten
'aajentamisessa ja vilkastuttamises­sa.
Naisosastojen keskuudessa ole­vassa
kiertävässä kirjastossa tie-
J a t e t t i i n olevan 88 nidosta, j o i s ia
kaikki on saatu lahjoituksen kautta
K i r j a s t o n kiertokulussa sanottiin
Dlevan puutteellisuuksia, k i r j a t v i i ­pyvät
toisilla paikkakunnilla l i i an
. auan, joten p a r i i n paikkaan ei o l ­lut
ehtinyt vielä ollenkaan. Nämä
puutteellisuudet päätettiin tästedes
koettaa korjata.
. Long L a k e l l a viime kesänä pide­tyn
lasten' kesäkoulun toiminnasta
annettiin sihteeristön taholta se»
lostus j a . ilmeni siitä,' että vaikka
o l i k i n ollut vastuksia, ölleLikin 6-
pettajaii' saanhissa, n i i n siitä huo­limatta
voidaan sen eteen tehtyä
työtä pitää onnistuneena' ja sen
Icannustamana tulevanakin kesänä
toimia entistä enemmän kesäkou­l
u n onnistumiseksi.
T i l i r a p o r t t i toimintakaudelta ke­säkuun
l i • p. 1929—-maaliaknun
7 p. 1930 osotti sihteeristöllä o l ­leen
tuloja edellisen s i i r r o n kanssa
$669,13 j a menoja $518,3j5. Rahaa
kassassa ?150,18,, Tilintarkasta­j
i e n lausunnon perusteella hyväk­s
y t t i i n t i l i r a p o r t t i.
, Työjärjestyksen mukaan arvos­t
e l t i i n Vapaus- j a Toveritar-lehtiä.
Keskustelussa ilmeni, että aihau
semmin on V a j a u d e n suhde nais-lirtan
pyrkimyksiin nähden ollut
heikompaa, mutta viimeaikoina on
saatu tuntuva korjaus aikaan, pe­rustamalla
naisten, osasto lehteen.
MvQskin hvvnksvb^iin Vapauden
maltillinen kanta vastikään käydyn
kahnauksen aikana. Toverittareen
nähden lausui kokous hyväksymi­sensä
ja myöskin todeten synty­neen
puutteellisuuden, kun lehti
nyt on estetty meille tulemasta, jo­ka
tulos on merkittävä entisten l i ­säksi
mustien voimien ansioluette­loon.
Protestikomitea velvoitettiin
kokouksen nimessä laatimaan pro-testikirjelmän
Canadan postivirano­maisille.
«The Woman Workerin" uudel­leen
henkiin saamisesta keskustel­t
i i n ja sen tarpeellisuus todettiin,
siksi päätettiin avustaviin toimen­piteisiin
ryhtyä.
Otettiin puolen tunnin päiväHis-loma
ja käytiin "vihaisesti" emän­t
i e n laittaman voileipupöydän
kimppuun.
Päivällisen jälkeen j a t k e t t i i n ko­kousta,
puhetta johti Tilda Hänni­nen.
Seurasi työjärjestyksessä sih­teeristön
A^alitseminen. Päätettiin
valita viisi vakinaista j a v i i s i vara­jäsentä.
Entisistä . kieltäytyi E.
^ste ja S. V i r t a . Vakinaisiksi t u ­v
a t : L. Toivonen, O. Sillanpää, F .
Lehtelä, O. A s i a l a j a S. H a t t i . V a ­r
a l l e : T. Tenhunen, E . Oksanen; O.
Lievonen, I. L u o m i j a H . Mylly­nen.,,
Laajennettuun sihtieeristöön
L6nj» Lakella T. Hänninen, Soosta
Koski, Levackista Kopsala, Beaver
Lakelta Sillanpää ja Creightonista
Länsi. .
TilintarkastajiksT tulevaljc toi­mintavuodelle
valittiin H i l j a Aho
j a Este.
Keskusteltiin seuraavan neuvot­telukokouksen
pitoajäksi j a päätet­t
i i n ..se pitää, seuraavalla . ihaalisr
kuulla.
Yhteisien kesäjuhlien suhteen
päätettiin, i että ne pidetään Long
Lakelifi. Sihteeristön huoleksi jä­tettiin
juhlien iähempL järjestely.
Lisäavuksi valitaan heille Sudbu­r
y n , Greighton j a Long . L a k e n ' n . -,
osaitöista yksi jäöeA fajstekthL 6-,
siastojen tuieö ituo-heiikilö ' V a l i ta
j a ilmoittaa siitä; sihteeristölle. E t*
tfi k^säjMhlat tulevat ^onnistumaan:
o n jokaisen alueen n.^psaston. osat-listutitava
n i i h i n ; .sihteeristö jakaa
heille ohjelmaosuutensa. '
Koko. Cahadaa. käsittävän, nais­ten
..«»eavottelitkofcoakBeir kokoon<»
kntsumijien oli työjärjestyksessä
seuraava.! Tähän nähden oli a-lustus
Long Lakeitä j a .hyväksyt­t
i i n ^perustaksi.kysymykselle, j os
,mainittu''' kokpas. siUldai^n' koolie',
niin,. esn varalle valittiin: sinne • ^
ustajaksi E , ;fes,t^ j a S» H o t t l j vä-raedustajaksi
E ; O k ^ n ^ ^ - : ;
Seuraavana järjestyksessä oH
naisten suomenkieHsen lehden saa­minen
Canadaan.; Katsottiin^ eittä
ajanpitkään ei :Vapauden naisten
osasto tyydytä naisten lahden tar­vetta
j a k i i n lisäksi todettiin Val­ko-
suomalaisten . lehtihanke . Mont­realissa,
jossa heillä on «tarkoitus
ryhtyä julkaisemaan n.i?. puoluee­tonta
naisten lehteä j a johon val­mistavana
toimenpiteenä voidaan
pitää Toverittaren postikieltoa,
niin nämä seikat huomioonottaen
päätettiin alkaa toimenpiteisiin, et-
:tä lehti saadaan syntymään mah­dollisimman
pian. Kokous velvoit­ti
sihteristön kääntymään eri a l u ­eitten
puoleen, että he hankkivat
tilaajatilastoa ja ryhtyvät muihin
asian edellyttämiin toimenpitei­siin.
(Tähän lehtikysymykseen näh­den
oli alustus Sudburysta ja
Creightonista).
Tämän jälkeen seurasi keskuste­lu
sodan vaarasta, johon nähden
oli alustus Sudburyn n.-osastolta.
Kokous yhtyi alustuksen peruste­luihin
j a päätettiin se j u l k a i s t a , V a -
pauden naisten osastossa.
Pioneerityö oli seuraava. Siihen
nähden oli alustus Worthingto-nista.
Tämä tärkeä kysymys johti
päätökseen, että opetustyölle on
lainattava entistä enemmän huo-
.ulota. Paikkakunnilla, missä se
)n mahdollista, tulee valita yhtei-
.len opetuskomitea järjestön o-sastoista,
puolueryhmistä, nais­osastoista
ja nuorisoliitoista.
Kokous keskeytettiin klo 3 ja
)UätoitiJn jatkaa seuraavana aamu-i
.ia klo 7,30. Kahviloman jälkeeri
alkoi eri järjestöjen edustajien
.leuvQttelukokous, koskien k,-puo-lueen
nais-departementin alulle
panemaa naislähetystön Neuvosto­liittoon
lähettämistä.
Tässä kokouksessa oli edustettu­na
naiöedustajiston lisäksi suom.
jarjiestöii paikallisosasto, Sudbu­ryn
ja u.-seura, L i i t t o t o i m i k u n -
ta, Ukrainiän' Labor Temple yh­distys,
Kaivostyöläisten Unio-osas-ga
paikallinen " Nuorisoliiton o-
.sasto, •.
V a l i t t i i n kpkopkselle puheenjoh-
^ a k s i ' M . Parker j a slhteerikai S.
'Jotti. Paheenjohiajan lyhyeni se-böluksen
jälkeen' ryhdyttiin ä-ilasta
keskUBteletnaan. Keakuste-uBsa
ilmeni kaksi eriävää mieli-pi^
että: ensiksi, että ryhdytään t u ­kemaan
, lähetystön läheittämistä
n i i n pian kuin mahdollista. Toi­seksi
että kannatetaan lähetystön
iähettfimistä-^nrätta -vasta tuonnem­pana,
sillä lähetystön rahastaminen
matkaa varten on nykyisin vaikeaa
sillä on edessä monten muiden e-siliä
olevien kysyniysten rahasta-
'misvaikeudet.
' N o i n k a k s i - t u h t i a kestäneen kes-
1 iuö^elun jälkeen alisti puheenjoh­taja
eriävät mielipiteet äänestyk-
.sellä ratkaistavaksi. Äänestykses­sä
jakautuivat äänet 26 tuonnem­pana
lähettämisen puolesta ja 4
ääntä mahdollisimman pian lä­hettämisen
puolesta. Äänestyksen
jälkeen loppui kokous sillä muita
i i i t a ei ollut. (Jatketaan)
Rinnan miljoonien työläisten Ja
talonpoikien Venäjän työläis- jä t « -
lonpoikalsnaiset olivat vuotena 1917
heittämässä syrjään porvariston val­taa
ja rakentamassa tilalle työläisten
j a talonpoikain hallitusta. Tässä tals.
telussa elämästä Ja kuolemasta val­lankumouksen
vihollisia vastaan o l i ­vat
työläis- Ja talonpolkalsnaiset e-turlntamllla;
he olivat komentajina
punaisessa armeijassa, tiedustelijoina
J.n.e.. heitä kidutettiin sanoinkuvaa­mattoman
raakalalsestl valkoisten
käsiin jouduttuaan.
K u n porvaristo oli murskattu Ja
työläiset Ja talonpojat perustaneet
neuvostovallan, riensivät työläis. Ja
talonpolkalsnaiset rakentamaan uu­delleen
maailmansodan Ja vallanku­mouksen
myrskyissä murskattua ta
keskiluokan lapsia, h i i n auliisti a n ­tautuu
s-upseerien komennuksesta
tällaiseen tuomittavaan puuhaan,
todistaa opettajakunnan yhteiskun­nallisen
valistuksen huutavaa puu-
Porvaristo on j6 pidemmän^ a i ­kaa
hatftonut tuhoisia suunnitel­mia
työläis- j a talonpoikaislasten
vetämiseksi omien itsekkäisten i n - ^^^^^
tressiensä pluriin. Tietäen, että, j^^sten vanhemmat, on pantava
j u u r i ^kasvuiässä lapsi saa usein ^^^^^ tällaiselle' tuhoaikeelle! Äl-elämän
ajan kestäviä vaikutelmia, I ^^^^j^^ lastenne turmeltua
joiden pois kitkemmen on mita
työläin, usein mahdoton asia, koet­taa
porvaristo kasvattaa työtäteke-
•vien lapsista itselleen asetta työ-väenliiketJtä
vastaan. Kouliiopetus
jo sinänsä palvelee valtaapitävän
luokan tarkoitusperiä-historian
opetus on väärJne " s a h -
«Liekki'
k a r i " ja "Isänmaallisuqsihantei-neen"
h y v i n vaarallista, koska lap­set,
elleivät vanheihniat valvo las­tensa
lukuja (mitä suuressa mää­rin
laiminlyödään), saavat väärän
kuvan historiasta, kansojen kohta­loista
j a n.s. " s u u r i s t a miehistä".
Uskonnonopetus, jolla 4sim. kansa­kouluissa
ön .luonnottoman runsas
tuntimäärä, on toinen afee porva­riston
kädessä. J a viime aikoina on
taas kokoomuspappien^ joiden joh­dossa
koululaitos oh, piireissä he­rätetty,
alotteita uskonnonopetuk­sen
lisäämisestä! Niin n u r i n k u r i ­sesti
aiotaan vanhoillisia kouluoloja
"uudis!taa". Sensijaan, cttäkäytän-nöllisUIe
aineille j a luonnontieteel­le
annettaisiin e ^ t i l a , kuten k a i -
" I h m i s e t ' o v a t aina olleet j a t u -
V ^ s i n k i n I 'evait edelleenkin olemaan petoksen
j a itsepetoksen tyhmiä uhreja po-litiikässa^
nnenkuin he itse oppi­vat
kaikista siveellisistä, uskon­nollisista,
poliittisista, sosialisista,
korupuheista, julistuksista j a l u ­pauksista
eroittamaan toisten tai
toisten luokkien edut."
N . Lenin.
"Sosialismin asiana ei ole huoli
itietää, nousevatko j a millä het­kellä,
vallankumoukselliset jou­kot.
Sen huolen voi sosialismi jät­tää
historialle. Jos se on täyttä­nyt
velvollisuutensa'""lÄeidän" osit­tamassamme
merkityksessä, se te­kee
sen, mikä on välttämätöntä
ken järjen nimessä n i i l l e kuhluo»' j o u k k o j e n liikkeiden jouduttami-suunnitellaan
taantumuksellisissa ^eksL Mutta vaikka otaksuisimme
piireissä uskonnonopietuksenteke-i pahempaakin, vaikka sosialismi
mistä pääasialliseksi oppiaiheeksi näyttäisi huutavan* v a i n erämaas-
Prolefaarilasten asunta
Lasten taloudellinen asema
teoIIisuudec«a
Ennen ratsionalisoimisen päivä­järjestykseen
tuloa o.li lapsityö
useimmissa maissa vähäistä. Tämä
o l i pääasiallisesti tulos niistä pon­nistuksista,
joita työväenluokka
o l i «ammatillisten järjestöjen avul­la
saavuttanut. Kapitalistisen teol-isuuden
kehittyminen viime vuosi­na
ei myönnä objektiivisia edelly­tyksiä
toivomukselle, e^tä lapsityö
tulee vähentymään. Päinvastoin
teollisuuden kiihkeällä uudelleen
organisoimisella, työprosessin yk-sinkertaistuttamisella
j a proletari­a
a t in yleisen köyhtymisen vuoksi
on muodostunut suotuisa pohja
lapsityölle. Varmat tosiasiat er'
maista, varsinkin hiissä mai8sa>
joissa ammatilliset järjestöt ovat
heikot, «soittavat oikeäköi tämän
mielipiteen. .
Proletaarilasten asema teollisuu­dessa
tehostuneen riieton lisäksi
(hiotusjärjestelmä, riittämätön val­vonta,
lasten ylejnen uuvuttami­nen,
tapaturmat j.n.e.) on myös
huonontanut auojeluslakien muut­tamisen
j a hiissä suojelulakeja vie­lä
on olemassa, niin ne sliurem-malta
osalta ovat riittämättömät.
Kauppa j a katuainmatit
Kaupan ratsionatispirainen (hal­pahintaiset
suurmyymälät j a kaup­paliikkeet,
sanansäattajajärjestel-mä,
järiestelmällistytetty konttori-
^cansah lasten kouluihin.
M u t t a tämä ei -vielä porvaristol­le
ole riittänyt. SotäkiiUcoiset suo-jelijanpseerit
j a kökopmusrovastit
ovat tehneet alotteen koko koulu­laitoksen
militarisoimiseksi. J a tä­tä
aijetta näjrtään ajettavap t a ­vattomalla
k i i h k o l l a . K u n muut, t o ­della
hyödylliset alotteet j a uudis-tnkset
makaavat valiokunnissa vuo­sikymmeniä,
on koulujen i n i l i t a r i -
souniskysymys johtanut tavatto-mialla
nopeudella sahoista tekoihin.
E r i ptiolitta maata saapua huo­lestuttavia
-viestejä, j o t k a kertovat,
että kansakoulujen oppilaiden m i ­litarisoiminen
on äioitettn. E r i k o i -
$eäti näkyy tässäkin suhteessa syn­kistä
körttiläisistään j a Villeistä
suojelijoistaan tunnettu pohjan­maa
" k n n n o s t a n t u v a i i " . iSe seik­k
a , « t t a kansakonlänqpefttajat, joi»-
i s suori osa o n talonpoikain ja
sa, vaikka joukot eivät sitä seu­r
a i s i , kuitenkin kaikitenkin tulee
aina j a välttämättömästi moraali­nen
j a poliittinen tilanne, jonka
hedelmät se kerää satakertaisesti,
kun historiallinen hetki on lyö­n
y t . " Rosa Luxemburg.
"Toteutettu mahdollisuus on
mahdofttoman diagonaalL Mitä kor­keammalle
päämäärä asetetaan,
mrtä uupumattomimmin korkeim­man,
sen saavuttamattoman puoles­t
a toimitaan, sitä, korkeammalle
päristään. Pyrkig. mahdottomun-teen
ei ole natrimaista t a i fana­tismia,
mielikuvitnkseCista tai so­keutta,
vaan käytännöllisiä työtä
viisaassa tarkoitaksessa.''
K a r l X i e e k n e c E t.
Niin huulin sanouavan: vaikeuksissa yksin
tuo losiyItävyys voi kasvaa, kukoistaa.
On onnen tiellä monet sylityksin,
miUt' vastoinkäymiset pois eroittaa.
Se totta, mutta yhteisymmärryksin
voi aate suuri joskus, johdattaa
niin monet käymään tietään käsityksin
päin voittoa tai kohti kuolemaa.
Se toveruus on tosiioveruuita vasta,
näin taistoissa kun kasvaa, karaistuu,
ja varmistuu vain ajan jatkunnasta.
Se yksin suurta voi vain aikaansaada,
ja siitä yksin kasvaa yhteisaatteen puu,
mi maahan juurtuu, myrdcyt eivät kaada.
nen. i Q i n e n lapsensa ovat erSätlS
koUektilvifarmUla Ja pidetään heistä
sleUä hyVää huolta. Hänen tehtävä­nään
on Johtaa Ja orgahlseerata v a l ­keata
koUekUvlsolmistyötä talonpoi-klen
farmeilla. J o 75 imtsenttla I f t -
hen piirinsä talouksista on yhtynyt
kollektllvelhln. Traktorien saapumi*
nen oli apu tässä tehtävässä, mutt4
enemmän nUtäkln vielä tarvitaan.
Elämä on . muuttumassa nopeastL
Koulut on täytynyt rakentaa niin
nuorille kOIn vanholllektn' poista,
maan lukutaidottomuutta. Tuhannet
talonpolkalsnalsiet Neuvostoliitossa o-vat
työskentelemässä samanlaisissa
tehtävissä.
Toveritar Tishlakova kertoo työs­kentelystään
Ylels-venälälsessä toi­meenpanevassa
komiteassa. Hän suo­rittaa
haUltuksessa käytännöllisiä
tehtäviä, kehittäen sosialismin voit­toa
tehtaissa, koettamalla alentaa
tuotantokustannuksia Ja kohottama!,
la työtehoa. Tolsin sanoen — raken­tamassa
voimakasta teollisuutta
maalle.
Toveritar Latkova, Joka on työs­kennellyt
tehtaassa kolmentoista
vuotiaasta saakka, on kohonnut y h .
tieksi hubmatulmmaksl Johtajaksi e-räässä
Moskovan kutomotehtaassa.
Kohoaminen el ole hänelle ollut
helppo tehtävä. Hän ottaa kursseja
Itasln, edlstyäkseen edelleen työs»
sään. käsittäen, että valistus on
x-älttämätön hyvälle Järjestykselle ja
halllnnoUe.
Useat toisetkin toverittaret kerto­vat
kokemuksistaan, mitä heiUä on
korkeimmissa hallhinollislssa tehtä­vissä
työskennellessään. Ja yhteistä
heille kalkille on, että he ovat innos­tuneita
Ja väsymättömiä tehtävls-
.sään. J a yhä enemmän Ja enemmän
tulee heitä Vedetyksi tähän työhön.
Kahdeksan seuraavan kuukauden
aikana tulee noin kuusituhatta työ­läisnaista
taasen valmistetuksi joh­taviin
tehtäviin Neuvostoliitossa.
Yhdessä miestyölälsten kanssa o-vat
he pääsemässä yhä suurempiin
saavutuksihi heidän tehtävissään, -ja
ovat saavuttamassa: ^ erikoisen k y l ^ .
nevälsyyden koiilualalla., Edistyneet
työläisnaiset vetävät miljoonat tjrQ-lätsstskohea
'aktiiviseen, taisteluun
uuden elämän luomiseksi.,. Mahtava
loutta Ja siten turvaamaan voittoi­san
'lokakuun saavutukset. N i i n he
jälleen olivat rhitamalinjollla. tähä-kertaa
rauhallisen työnarmeljan ri­veissä.
Neuvostoliitossa ovat naiset vapautu,
neet monessa suhteessa taloustehtä-vlstä
kotonaan, joten heillä pn mah­dollisuus
osallistua kaikkiin hallin­nollisten
tehtävien valheisiin. Viime
vuonna esimerkiksi osallistui neuvos­tojen
vaaleihin kylissä ja kaupungete-sa
kaikkiaan 17,000.000 naista. 300,000
naista valittiin Jäseniksi kaupunkl-
Ja kyläneuvostollijn, viiden tuhannen
ollessa neuvostojen puhecnjohtajhia.
He myöskin suorittavat. korkeUnpla
hallinnollisia Ja teknillisiä tehtäviä.
Niinpä me näemmekin seltsemänsa-taa
naista olevan Jäseninä Keskus.
Ja Ylels-venälälsessä toimeenpane­vassa
komiteassa, noin sata punaisi­na
tirehtööreinä tehtaissa Ja työpa­joissa,
toisten työskennellessä Valls-tusaslaln
Ka.nsänkomlsarlaatlssa, Jos­sa
he käsittelevät Ja ratkaisevat täri
keltä,jcysymykslä, johtaen siten suur­ta
rakennustyötä Neuvostoliitossa.
Neuvostoliiton naiset ovat taistele­massa
masentuneisuutta Ja tietämät­tömyyttä
vastaan; heillä on halu t u l -
la n i i n valistuneiksi, että ovat kyke­neviä
ottamaan osaa sosialistisen
yhteiskuntansa Johtamiseen. Otta­kaamme
muutamia henkilöllisiä esL.
merkkejä Neuvostoliiton naisista.
Toveritar. Nlkolko on kyläneuvos-ton
puheenjohtaja . Ja myöskin sä-.
maila Volgan saksalaisen neuvostota- ,
savailan Cantonin toimeenpanevan proletariaatin valta on heittänyt pois
komitean presidentin sijainen. Hän yäklyaUän j4 tletämättöuiyyden kah-on
täynnä energiaa Jä toivoa. Ijäi- '''et. .. , , .jj.^^
tään hän on hellkymmen-vuotlaa; J a , Npuvosl^Hlton,.. proleta^laat^., o^j-kahdeksan
lapsen, äiti, . mu^ta .pll^ä .kulkejhassa YQimaWwila^«9keVn,^tlel-.
huolimatta ön hän tolmlntätarmoi. {lään uuteen >l^määii --^jog^llsmHn.
Me tulemme
i.yö) on samaten nielaissut tuhan­sia
Idpsia joka maassa työskente­lemään
juoksupoikina j a -tyttöinä,
konttoripoikdna j a -tyttöinä, j.n.e.
Catuammatit (sanomalehtimyyjät,
kengänkiilloittajat j.n.e.) jatkuvat,
kuten tähänkin asti, kiinnittäen
suuria lapsijoukkoja joka maassa.
Kotityö
Viime aikoina olemme voineet
huomata, että kotityöstä elävien
perheiden asema on huonontunut, j , «tti_-n."
Tämä on aiheutunut pääasiallisesti j ««««a. Heita riistetään säälimättä
siitä, että k i l p a i l u varsinaisen teol- ^e joutuvat kaikenlaisen vaärin-lisuuden
j a kotityön välillä on kär­j
i s t y n y t . Suuri osa näistä lapsista
työskentelee ennen ja jälkeen
kouluajan, monet työskentelevät
koko päivän j a useat jopa ennen
Me tulemme . . . Kiviset kadut
kaikuvat askeleistamme. Joukko
ha me marssimme eteenpäin. Jouk­komme
täyttävät kadut, emme tie­dä
määrää, emme alkua» emme
loppua. ,;iVf' . D r , / ^ 1^
Me olemme sotilaita j a menem­me
sotaan. Joukkohime on irypyjr
nen, rivimme eivät ole suorat, eikä
meillä ole' ryhtiä. Me ölemmo k u ­maraisia,
j a olemme nällBsämme.
Olemme eläneet ainaisessa puut.
teessä j a kurjuudessa. Me menem­me
sotaan, mutta emme ole kapi'
talistisen järjestelmän sotilaita.
Me olemme nousseet taistelemaan
sitä vastaan.
Tulemme tehtaitten syvyydestä,
moukarin j a alasimen äärestä, tu
lemme telakoilta ja kaivoksista.
Me tunnemme ilmaporan korvia
repivän äänen ja kehruukoneen
surinan. Me olemme vuosikymme­niä
istuneet räätälin pöydällä ja
suutarin rummun päällä. Sillä me
teemme kaiken. Ilman meitä el
kapitalistinen järjestelmä pysyisi
pystyssä.
rissa ja pienissä teollisuusläitok-teon
ja usein pahoinpitelyn ja
lyöntien alaiseksi. Joissakin Idän
maissa on erikoisia säännöksiä ra­joittamassa
lapsityötä, mutta- n i i ­tä
tuskin koskaan noudatetaan ja
M u t t a me. eiifime ömtsta mitään^
sillä meiltä öti kaikki riistetty.
Syhtymäsitäthme saakka olemme
nähneet hälkjftä j a ,puutetta. Isäm-nie:
ji^ ilitimmo.^spHutyf^t. ankätati
työn kou»i>n j a meitäkin,uhkaa
sama köhtislp. Meillä el ole kotlä.
ei sitä ollut kun olimmo lapsia,
ejkä>itabla-.nyt, kuh^olemme vaiir
fcpjL^^ll^hWWlSI& ^elämme
»^1^1 i^^^^jja j a on ;meltä •luk*'
mattolnla" :/ahacttu, saunaan 'louk-kqpn,,
,JMe , n»pn{n>me, - na|m|sl^,
nautta emme ssianeet ''kotia,-'^me/
saimme lapsia, 'mutt'a he '^Ivät'Jää­neet
kotia. Vaimomme 'Icärsryäi
puutetta j a kurjuutta. Me emme
kyenneet heille. tarjoamaan . k o t i a.
He saivat mennä tehtaisiin, .et-tamme
ölisi kuolleet nälkään.- P i e ­net
lapsemme -saivat elää ilman
hoivaa kaduilla j a k u j i l l a . He i t ­kivät
nälkäii j a pyysivät lejpää.
Meillä ci ollut heille sitä antaa.
Meiltä o l i viety k a i k k i , eikä mitään
tilalle annettu. Raadoimme teb'^
taissa j,ä menetimme ruumiimme
voiman, tuUhime vanhoiksi j a kuor
!imme kaduilla nälkään.
Me tulemme nyt, sillä me olem-
-ne heränneet. Me oIemme->. oppi-leet
oman yoimsmme, eikä meitä
'oi mikään pidättää. Olemme, köön/:
-lect joukkomme j a lähteneet o i -
ceuksiamme vaatimaan. Joukkom-l
e on suuri j a valtava, sillä mei-ä
on paljon. Mc olemme voiniak-i
i t a , sillä päämäärämme on sama.
fe olemme yksi j a sama, me olem-ne
työn armeija. —
k u i n ovat saavuttaneet kouluikää- |aP«et ovat kokonaan työnantä-kään.
Kun lapsityö on erittäin
laajalle levinnyt kotityöläisten kes­kuudessa,
n i i n meidän järjestöm­me
täytyy kiinnittää tähän kysy­mykseen
erikoista huomiota.
Lapsityö maataloudessa
Kaikissa maissa, missä jonkin-kaanlaista
lainsäädäntöä lapsityön
suännöstelemiseksi on olemassa,
muodostaa poikkeuksen lapsityön
käyttö maataloudessa. Lapsityö
maataloudessa käsittää suurimmai*
osan kaikista työssä olevista lap­sista
j a se on joukkoilmiö kaikis­sa
maissa. Lapsia, jotka Joutuvat
I työhön vieraalle .työnantajalle, ei
tunnusteta missään käytännössä
Bopimuskumppaleiksi. Tästä on
seurauksena, että heidän palkkan­sa
j a työehtonsa riippuvat koko­naan
työnantajien tahdosta. Maa­työläiset
ovat ryhtyneet työhön
usiein sillä nimenomaisella ehdolla,
että heidän lastensa täytyy auttaa
heitä työssä. Erikoispiirteenä
lapsityölle maaseudulla on lasten
riistäminen heidän omien vanhem­piensa
kautta vetoamalla. köyhyy­teen.
Näiden lasten järjestäminen
on varsin vaikea tehtävä.
Lasten asema siirtomaissa
Idän maissa ( K i i n a , Intia, J a ­pani
y-m.) on lapsityövoima suu-reiti
kysyttyä. Tuhannet lapset
mplempaa sukupuolta työskentele­vät
aamuvarhaisesta 12—16 t.
päivässä, pelkän mokahitusen vuok­s
i , sekä päivä, « t f ö yövuorolla, s u u -
j i c n s a j a päällysmiestcnsä armoil­la.
Lasten suojelu
Työväenluokan yleisen toimin­nan
. j a lapsityön vastaisen taiste­lun
yhteydessä voitettiin myös saa­vutuksia
lapsityön suojelemiiseksi,
Vv. 1919—20 taantumus sai tässä
suhteessa jalansijaa. Paljon puhu­tut
Washingtonin päätökset kiel­tävät
lapsityön ainoastaan pape­r
i l l a j a ne sisältävät niin paljon
lisäyksien lisäyksiä, ettei kapita­listien
tarvitse ryhtyä lapsltyöh
kieltämiseen. Kansainliiton lasten-
Ruojeluskomissioni ja Amsterdamin
intemationalen nuoriso^uojelukomi-tca
eivät tee käytännössä mitään
proletaaristen lasten aseman paran­tamiseksi.
Ne 'toiveet, joita eräät
työväenluokan p i i r i t asettavat näi­hin
laitoksiin nähden, ovat harhaa.
Pikkuporvarilliset järjestöt, jot­ka
teeskentelevät taistelevansa las­ten
suojelun puolesta, ovat todel-lisuudessa
työväenluokan lasten v i ­hollisia,
koska~ ne koettavat syn­nyttää
sellaista käsitystä, että las­ten
asenta voidaan parantaa oleel-
Hsesti kapitalistisessa yhteiskunnas­sa
ilman luokkataistelua.
K a i k k i tämä vaatii meiltä ja ko­ko
työväenluokalta lisääntyvää ak^
t i i v i s u h t t a taistelussa proletaari-:
lasten suojelennsen puolesta, jvilik';
kakaan meidän ei tule vajota k u -
Dunblane, Sask.
vitteluun, • että mitään suurempia
parannuksia voidaan kapitalistises­sa
yhteiskunnassa saavuttaa.
Dunbiahcn naisosaston. kirjoitus
'.siat ovat menneet hiukan sekaisin.
Täällä meillä, kuten muuallakJn o ii
ollut tai)äna ataa klrjoUistemme lo.
pussa antaa haaste esuraavIUe, vaan
vUme syksynä eräs toveritar ei ollut :
manauksesta moksiskaan, ja sllt^
ohtul tämä haisten kirjoitusten py^*|
sähdys, kun sitä on silmä koVana'
vahdattu. äna tähän asti, että nä­kyykö.
Vaan e l ole näkynyt. Slispl^
nnlset kokouksessaan helmllc 7 pi
päätti alkaa uudella yrityksellä Ja
toiveilla jatkamaan entistä menette­lyä,
että haaste lankeaa Jollekin
Ihan varmasti.
Toveritatefen enime ole k i r j o i t t a ­neet
ktin se lakkautettiin, j(«a t u n -
tuu meisui hl^eän ikävältä. Sa t o ­s
i n tulee tykömme nytkin, vaan iUin
erilaisena.. 6e tulee "housu Jalassa".
Ja s i k s i me idätettiin sUtä ihyöskin.
että aletaan klrjoltteleniaan Toverin
tors^-numeroon: . Mitäpäs noista
housuista, onh£ui sUnä . . . M u t t a
I»ras sahoinatta. .' ^ . ,
Paikkakunnallamme vierailee Jen­ny
Kinnunen, Anna j a Josep K i nr
nuseh tytär. J . Kinnunen mcmta
v u o ^ sltte läbU täältä työnetsln-tään,
eikä hänestä ole sen pexästä
kuultu. iJekÖ Joutunut siirmAn'teille
eli miten, lienee. SenJälkeen
Joltakin vuosia raskaalla iyöl]ä,1tttee!i
pyykin, pesullakin ansaitsi «latök-sensa
itselieeö . ja kolmelle plttn^-
tytölieen. mtten hän inUufU' täätä
Äbbey-nimlseen paikkaan j a . s a i p a i * .
v^luspaikän sieltä. Vaan sStt^ koii.
siinä lOpi^tatyörC^^ I^H^^,