Vapaus, October 12, 1929

              Lauantaina, lokak. 12 p:nä — Sat, Oct 12 ^No^241—^ 1929
V A P A U S
TAFAOS (lAnty)
& c. HEIU A. VAAR>
T O I M I T T A ! A T .- -
B. TENHUNEN. U. POBJANSAIO. A. rivno.
TILAOSHINNATi » • - - V T - _jw.fu
: 1 ^ $6X0. « kk. »JO. S kk. »JO J. 1 kk. »JO.
M M M . lilMtcttlvi OnotMkista ctakitaea. _ •
batttUM, TSe. Tha Vapaa»
I M a M K adtartJiiBf a a d i a s i — o n g fta raai* aopto » a canaaa.
I M mt. «mol. t . k « « « - . - a « « l - i l — trje-a-»». kl^««d-a « d r f » » IUkk-.:»»J«ala.
•aSellaiSBaai: J. V. KANNASTO. mkkeenkolUIa.
Uusi valkopropagai
Toverilehtl Jdrjolfctaa:
8e valkosuomalainen propagaiida. Jo­ta
zLs. ulkosuomalaisybdlst^lcsen Joh­dolla
ja Suonien valtion rahastamani
^vaiaoa Inidjettiin oU sitä varten va>
{föia vaadittu merkittäväicsi) on tämän
maan suomalaisten ^öläisten Iceskuu-dessa.
harjc^ttu. on käynyt "puolu­eettomuuden"
Ja "poUtiikattomuuden"
merkeissä. Muistamme kuinka tätä
siltaa, jota myöten piti tämän maan
suomalainen työväestö kuljettamaan
—-i^Äen Itsensä huomaamatta — val­koisen
vallan iyliln, nimitettiin «»ult-tuuriyhteydeksi*'
ja muilla samanlai­silla
nimillä. Valkoisen Suomen tai-
VMMtet tatoltM. H» o D a a * o 30J. U»cUr BalUla*. « l>«ta» Si.
pamo }a l a t o a » ! Llbcty Baadia». 87 t o n » St. PahaU.
Lnokkavehollisutttemme
Työläisten ulkoilmakokouksen väkivaltainen hajottaminen ja koi-men
puhujan vangitseminen Fort Williamissa, Hamiltonin pormestari
Burtonin uhkaus kommunististen kokousten kieltämisestä tuossa kaupun­gissa
ja poliisihirmuvalta Hamiltonin lakkolaisia vastaan ovat varmoja
merkkejä siitä, eitä tämän maan työvoimanostajat ovat laajentamassa
hiimuvaUaista ryntäystään työväenluokkaa ja sen järjestöjä vastaan,
kirjottaa kommunistipuolueen pää-äänenkannaaltaja. Poliisien julma
fäscistinen hyökkäys, jatkaa lehti, ei enää rajotu pääasiallisesti Toron­toon.
Nyt rautakorkoinen poliisihirmuvalta on tulemassa päiväjärjestyk­seen
maan kaikissa kaupungeissa. ^
Käsillä on ratkaiseva hetki. Elleivät työläiset päättävästi heti kokoa
kaikkia voimiaan maanlaajuiseen, mahtavaan vastahyökkäykseen tätä työ-voimanostajain
poliisien raakaa työläisvastaista ryntäystä vastaan, niin
työvoimanostajat kykenevät yhä kiihdyttämään ja laajentamaan hyökkä­ystään.
'
Ei ole mikään sattuma, että juuri tällä hetkellä käydään poliisihir-mUvaltaryntäykseen
työläisiä vastaan. Tämä ilmiö johtuu neljästä toi­silleen
keskinäissuhteessa olevasta pääsyystä. Johtavana näistä on se,
että työvoimanostajat valmistelevat imperialistista sotaa, valmistelujen
ollessa pääasiassa ^kohdistettu Neuvostoliittoa vastaan. Toiseksi, työvoi­manostajat
pai:ast'aikaa ryntäävät suuresti lisätäkseen voittojaan kiihdyt­tämällä
työläisten riistoa, johon tähtäävät palkanalennukset ja työnkiih-dytyksen
jännittäminen. Näissä ryntäyksissään menestyäkseen työvoiman­ostajat
tarvitsevat piestyä ja nöyrää työväenluokkaa. Kolmanneksi, ca-nadalaiscUe
teollisuudelle käy yhä vaikeammaksi löytää markkinoita
suuresti lisääntyneelle tuotannolleen ja osittain tämän Seurauksena, työt­tömyys
on lisääntymässä ja lupaa lisääntyä yhä nopeammin ensi tai'-
vena. Neljänneksi, kaikkien edellämainittujen tekijäin tuloksena työ-
' Iäiset ovat käymässä entistä taistelumielisemmiksi ja taisteluvalmiiksi,
vapautumassa työväenpeltäjäin kuolettavasta ja myrkyttävästä vaikutuk­sesta
ja valmistautumassa tositaisteluun imperialistista sotaa, palkan­alennuksia
ja työnkiihdylystä vastaan ja riittävän työttömyysavustuksen
saamiseksi. Tätä todistavat punaisen päivän suuret mielenosotukset, Ha­miltonin
lakko; ja monet pienemmät lakot ja kommunistipuolueen vaiku­tuksen
ja arvovallan kasvaminen työläisten keskuudessa.
Työvoimanostajat tarvitsevat ^ alistuvaista työväenluokkaa ja kom­munistinen
lii](£ i.'edustaa voimaa, joka nostftttaa ja johtaa taistelumieli-syyttä
työläis|ten keskuudessa. Siksi voimistavat pdlii-sihirmuvaltaansa
. työläisiä ja erikoisesti kommunistipuoluetta vastaan.
Toisella pubibntyöväeripettäjät,' jotka edistävät nöyryyttä ja alistuvai­suutta
työläistfn^keskuudessa, nykyään saavat työvoimanostajilta enem­män
lahjuksia ja ylistystä kuin milloinkaan ennen.
\ Siitä tosiasiasta, xettä kommunistipuolue on canadalaisten työläisten
ainoa todellinen johtaja, tuskin tarvitsee nykyäänvv^ Kaikki to­distaa
tätä, eikä jnikäänitiuu kaunopuheisemmin kuin työvoimanostajain
poUisihyökkäykset kommunisteja vastaan. Jokaisen ajattelevan työläi­sen
tulee siis rientää tähän työväenluokan puolueeseen — kommunisti­puolueeseen.
Hyvään alkuun pääsee osallistumalla taisteluun poliisi-hirmuvaltaa
vastaan, jota tämä puolue nykyään johtaa. Ja tukemalla koni-munisUpuoluetta
Ontarion maakuntavaaleissa. Meidän luokkavelvoll^-
suutemme on selvä, työläistoverit!
Kominternin tp. k:n täysistunnon
tärkein paatos
Kommunistisen kansainvälisen .toimeenpanevan komitean kymme­nennen
täys^Tstunnon tärkein päätös oli niiden kansainvälisen luokkatais­telun
uusien, ämiöiden arvioiminen, jotka ovat esiintyneet sitten kuuden­nen
kongressin: kansainvälisen työväenluokan jyrkentymisen ]a työväen­luokan
vallankumouksellisen liikkeen -uuden aallon terävä määrittely.
Katsoen lähestyvään sotaan ja työväenluokan kurjuuden lisääntymiseen,
Toisen kansainvälisen tärkeimpäin puolueiden tarttuminen hallitusohjak-vsiin
synnyttää ehdot rjo5ui/ufemoA;ra^n vakavalle pulalle. Tämä pula
kiertämättä johtaa sosialidemokraattisen vaikutuksen vähenemiseen /aa-joissa
työläisjoukoissa ja siten synnyttää mitä suotuisimmat olosuhteet
Xkommunistipuolueille työväenluokan enemmistön vallottamiseen.
Sosialidemokratian itsepaljastus ja kommunistisen vaikutuksen kasvu
työtätekeväin joukkojen yli kannustavat proletariaattia käyttämään toi­meliaamman
taistelun keinoja porvaristoa vastaan. Luokkataistelut aK
kavat kehittyä porvariston hyökkäystaistelujista proletariaatin vaslahyök-käystaisteluiksi
ja osittain suoranaisiksi hyökkäystaisteluiksi proleta­riaatin
taholta. ! Keskuskomitea kiinnittää puolueen jäsenistön ja koko
proletariaatin huomiota tämän uuden tilanteen äärimäiseen tärkeyteen
proletariaatin tuleville joukkotaisteluille ja kommunistien johtavaan
osuuteen näissä taisteluissa. — Saksan kommunistipuolueen keskuskomi­tean
päätöslauselmasta, jossa hyväksytään kokonaan 'I$[omintemin tp. k:n
kymmenennen täys^istunnon kaikki päätökset.
Hamilioniif lakkolaiset vetoavat työläisiin
Mc olemme taistelussa voittaaksemme! Ja me olemme voittamassa!
kirjottavat Hamiltonissa lakossa oleval National teräsvaunuyhtion työ­läiset.
.Me seisomme lujina lakossamme, vaikka monilta meistä puut
tuu polttoaineet ja useammin ruoka, samalla kuin päivittäin lisääntyy
vuokranmaksun: laiminlyömisen takia asunnoistaan häädettyjen lukumää
'xä. Toisilla meistä on vaimot ja lapset sairaina ja puuttuu raha .lä§-_
kärinavun hankkimiseen. - . . . u - ^ - ~
Meillä ei ole mitään harhaluuloja, että Peter Heenan, Sam I^wrence
tai Jimmie Simpson meitä auttaisi. He eivät ole meidän puolellamme.
He ovat työvoimanostajain puolella. Me vetoamme luokkatietoisiin työ­läisiin
avustuksen saamiseksi eika mihinkään työvoimanostajain kätyrei-hin.
Me olemme varmat,, että työläiset, joihin me vetoamme tämän lehden
kautta, eivät tule sallimaan lastemme näkevän nälkää ja meidän tulevan
pakotetuiksi palaamaan työhön nälän ahdistamina! -
^^^^^^^^^^^ : ja vaatteita! Me luotame työväen­luokan
tukeen tässä taistelussa! Lähettäkää kaikki avustus lakkolaisten
avustuskomitealle,. 927 Barton Street, East, Hamilton, (hitario.
teilijoitakin siinä suunniteltiin apu-vofiöiksl.
Tämän saman yleislinjan mukaan
julistaa nyt uusi valkopropagandan
väline, Aberdenissa, Wash., suomen-ja
ruotsinkielellä ilmestyvä viikkoleht)
"Intebendent" työläisiä käyvänsä hä­määmään.
Lehden, jonka nSytenume-ro
on Jtiiui Julkisuuteen lähetetty,
liikkeenhoitajaksi Ja ruotsalaisen o-
££ston toimittajaksi ilmotetaan Asto-riassa
astmut Suomen konsuli, entinen
tehtailija ja kauppias W. H. Fellman
ja suomalaiseksi toimittajaksi entinen
"Lännen Suomettaren". Suomi-synodan
lehden toimituksessa ttihrustellut Fa­bian
Tolonen.
Lehti sanoo "ohjelmansa" sisälty­vän
seuravlin puitteisiin:
.. Intebendent ei alistu yhtääl­tä
pääoman määräysvallan alle, e-nempää
kuin toisaalta työväen kes-kuudessakaan
ilmenevien erilaisten
puoluepoliittisten taikka eri us­konnollisten
järjestöjen tai tunnus­tusten,
taftcka kiihkokansallisten­kaan
määräyksestä riippuvaksi. —
Sanalla sanoen Intebendent tahtoc
olla kaikista puolueista ja puolue­rajoista
rilppmnaton."
Tämä tarkottaa sitä. että näitten
valkoherrain lehti seUttää "dhjehnaii-sa"
olevan sellaisen, ettei se pidä su­den
eikä lampaan puolta.
Se 'on .porvarin polittinen tunnus
silloin kun se lähtee Järjestelemään
syöttejään työläisjoukkojen pcttämisek
si . Ja tällä hetkellä on tämä erikoi­sesti
Suomeh valkoporvärin - tunnus
tämän man suomalaisen työläis- Ja
farmariaineksen pimittämiseksi, sillä
tämän maan suomalaisen työväestön
traditlonälinen lupkkatunto Ja -teitc
cn ollut aina Suomen porvariston mie­lenrauhan
häiritsijä. Se luulee täHi
''puolueettomuuden keekillä" — tä­män
maan suomalaisten tapaan sa­noaksemme
Bokaisevansa ja tylsis­tyttävänsä
työväestön. Tämä yritys
kuuluu erottamattomana osana Suo<
men valkovallan propagandaan ^Lss9
maassa.
, Mainittu ^ohjelmto" ilmaiseva lau­se
muistuttaa mieleemme tanskalaisen
. kIrjaiUjan Martin Andersen-Kezöc
; kertomusta "Susi Ja lampaat." Ktuj
j lampaat lopulta — erään Jukuriiään
'jäärän neuvosto — idtivät kokouksen!
mi«sä oli määrä päättää sellaisen ai­dan
rakentamisesta metsänlaitaan.et-
'te! sust, lampaitten suvun ikiviholli-nen.
enää pääsisi tuhoja tekemään.
Ilmestyi susi myöskinlcokoukseen. Su­si
otti puheenvuoron Ja sanoi tyyty­vänsä
"kansanäänestykseen". Hän sa­noi
aina olleensa "kdpo demokraatti",
j "tasapuolisen oikeuden" kannattaja
! "Mutta kun mtoä." Jatkoi susf, "olen
pistänyt poskeeni useita satoja teistä
on minun vaadittava, että minun ää-
&?ni käy sadasta Jokaista teidän ään­tänne
kohti."
Mutta tämän maan suomalaiset työ­läiset
Ja työtätekevät farmarit tunte­vat
toki vallcQlseh vallan "demokraat­tisuuden"
ja "puolueettomuuden" riit­tävän
hyvin, ,V. 1918 teurastusta eivät
peitä tuollaiset fraasit.
EdeUeen tuntevat* työtätekevät luis-
£aan Ja ytimissään Joka päivä kapita­listisen
luokkayallan ikeen täs.säk1n
maassa, minkä valtaluokan puolesta
tämä uusi lehtitekete myöskin taiste­lee.
'Gastonian taistäu on tästä kou-riintimtuvin
näyte. Edelleen timtevat
tämän maan suomalaiset työläiset mi­ten
impertalistivallat suunnittelevat
imperialistista hyökkäystä työväen
valtaa kukistaakseen Neuvostoliitossa
Jokainen porvarillinen lehti, tähäii
uuteen piskuiseen piskiin asti, koettaa
siinä osansa tehdä. Työläiset ovat
nähneet, että kommunistipuolue . täs-säkin
maassa vain työläisten Ja työ­tätekevien
farmarien taisteluja Johtaa.
Voimat kokoon työväenluokan omien
taistelujen puolesta ja Ikaikenlaisia
hämäyssrrityksiä vastaan.
Taistelu sortovaltaa vastaan el de
mitään "puolueetonta" hommaa. "Puo­lueettomuudesta"
Jaaritteleminen täs­sä
yhteydessä on kapltallstlluokan po­litiikkaa
työläisiä vastaan.
I. sen par
jasyyt
Canadan kommunistipuolueen kuudennen piirin
toimeenpanevan komitean juKstus
enee
Gastonlan myUyi)aroonit ovat uudel­leen
tarkistaneet Ja tehostaneet suun-'
hitelmaansa. Jonka tarkoitiriEsena on
murskata unionistinen llfke etelän ku-tcmoal^
eeUa. Kun,. , kapitalistit
häiiasttsessa; yrityksessään havaitsi­vat
käyvän mahdottomaksi ajaa läpi
aikaisempaa suunnitelmaansa mur­hata
sähkötuolissa lakkotaisteUJoita
Ja tdiden johtajia, muuttivat he suun-nitelmaahsa
nlhi. että syytös ensiluo-f
kan murhalta' muutetaan £Qrytökseksi
toisen - luokan murhasta: Tarkotus on
tällä tavalla Joka tapauksessa kahlita
työntekijät elinkautiseen vankeuteen.
kuinka etelän kapitalistit hyökkä­ystään
laajentavat työläisten taistelu-mieleh
Ja ^ttäväityyden takia, käy
selville seuraavasta «ov. ^Engdahlin
lautsuxmosta, Jonka hän äsken taiste­lualueelta
New Yorkiin .tultuaan on
"Työnteettäjäluokan tj^nnlus kaut­ta
etelän kutomoalueen käy jAlvä
päivältä ovelammaksi epätoivoisessa
taistelussaan riistonsa yläpitämiseksi
työväenjoukkojen yli", lausuu toveri
Engdahl.
"Samaan aikaan kutomotehtailija
kuvernööri O. Max Gardner on kutsu­nut
kooUe kutomoparoonien edusta­jat
valtion pääkaupunkiin neuvotte­lemaan
tilanteen Johdosta^ ja huhuil­laan
valtion läinlaatijakunnan ylimää­räisen
- istunnon kutsumisesta. Kuver­nööri
naamioi nämä toimenjÄt^ensä
teöllisuusriitojen selvittelemisen' naa-mioUai
riitojen, jotka nykyään rie­huvat
kautta etelän. Tämä merkitsee
katalain, työväkeä vastaan suunnnat-tujen
lakien laatimista täUä vast-lkään
teollisoituneella alueella työnteettäjäin
etujen suojaksi. Ei Kuvernööri Gard'
ner kutsu ketään työläistä tähän 'neu
votteluunV koska työläiset Jiiuri muo­dostavat
sen luokan^ Jota vastaan ku­vernööri
sotaa käy.
"Sangen merkittäyä asla myöskin
oU se, että Marine Midland Corpora­tion
New Yorkista sai. kontrollin yli
20 pankin yli, jotka sijaitsevat Nortb
Carplihan tärkeimmissä kutomokau-ptmgeissa.
Tästä asiasta ilmoitettiin
Chiarlottessa uuden oikeustaistelun al­kamisen
aattoi^vänä. -
«Etelän pankkiirit ovat hyvillään
New Yorkin suuren pankkif Irman tun­keutumisesta
etelään samaan aikaan
kun etelän kapitalistit suorittavat kai­kenmuotoisia
fascisUväkvallah tekoje
työläisiä vastaan, Jotka ponnistelevat
saadakseen aikaan pohjolsvaltioitten
Ja etelävaltioitten työläisten välille so-
Hdarisuuden yhteisrintaman — nee-kerityöläisten
Ja valkoisten työläisten
välille. ' KapltallstUehdistö Ja koko
porvaristo hurraa sen ^Johdosta, että
Wall-kadun dollarimahU tulee ete­lään
Ja samaan, aikaan käydään kata­laa
terroritalstelua jokaista 3fritystä
vastaan. Joka p^kii sankan aikaan
yhteistoimintaan pohjoisvaltioitten ja
työläisben ja etelävaltioitten työläisten
välillä riistettyjen Ja Järjestymättömi­en
työläisten Järjestämiseksi."
Mutta samaan aikaan osottavat
merkit, että koko maan työväestö toi­selta
puolen kokoo voimiaan taisteluun
tätä kapitalistien hyökkäystä vastaan.
VARTIOPAIKALLE
Suomen Työväenjärjestöjen Tiedon-aiitaja
qn taaskin Julkaissut ensimäi-sen
numeronsa kolme kuu^mtta kes-^
täneen pakollisen lakkauttamisen Jäl­keen.
Syyskuun 16 päivänä ilmesty­neessä
Tiedonantajassa kirjotetaan
tapauksen Johdosta seuraavaa:
Tänään nousee lehtemme Jälleen en­tiselle
vartiopaikalleen, sillä Helsingin
raastuvanoikeuden langettav^ta lÄä-töksestä.
Jonka mukaan T. Tiedon­antaja
oli estetty ilmestymästä 3:n
kuukauden ajan, on nyt ummessa.
Tarkkaille:^ viime kuukausien ta-pahtiunia
ei voi olla panematta mer­kille,
että Suomen työväen luokka-taisteluliike
on kaikesta vainotoimen-piteistä.
kasvarasta taloudellisesta
kriisistä yxn. huolimatta mennsrt e-teenpäin.
Beix^kuussa saavutettu
sosi£dibtisen työräen Ja pienviljelijäin
saama vaalivoitto toi sen kaikkein
'sä^^änmin llmL Luonnollisestikin oli­si
eteenpäinmeno ollut vielä suurem{
pi — varsiakin Etelä-Suomessa Ja Uu­dellamaalla—
Jos lehtemme olisi
voinut Jatkuvasti vaikuttaa työtäte­kevien
keskuudessa.
Vaaleissa antoi Suomen työtäteke-1
vät vastauksensa uusien kuristusla-klen
puuhaajille, . korkeapalöaisten
virkamiesten asianajajille ja heidän
apureilleen.
Saamastaan vaalitappiosta Mukus.
tuneena Jatkoi taantumusporvaristo
entistä raivokkaampaa Iqrökkäystd
työtätekeviä kohtaan. Heitti pois ku-limeen
"lallUsuustunnuksensa" Ja ryh­tyi
pntistä avonaisempaan fascfstipoli-t!
ikkaan. Kaikki porvarilliset santana-lehdet
Ja puhujat olivat ykshnielislä
«Utä, -että työtätekevien luokkata£ste-lulUke
on nujerrettava keinolla millä
tahansa.
Kun Suomen luokkatäistelukannalla
oleva työväksl ryhtyi järjestämään
voimakasta joukkoliiketi& Imperialis­tisia
- sodsmvariisteluja vastaan päästi
porvarillinen sanomalehdistö ilmoillF
oikean shakäaUulvonnan. Toinen tois­taan
hurjemmilla jutuilla "kapinasta"
ja "verilölyistä" koetettiin Itetsoa vi­han
tulta työläisten sodanvastaists
esiintymistä vastaan.' Samanaifcaisftv
ti yllytettiin Ja vaadittiin raltiovaltaa
tyhtymääh "mitä ankarimidin toimen­piteisiin
kommunlstivaäran torjumi­seksi".
Sos-dem. sanomalehdistö yhtyi
riemumi^in gfttna^n rintamaan. Sen
tehtäväksi Jäi pelon Ja epäilyksentun-teen
herättäminen työväehjoidcoissai
Parhaansa mukaan sosL-dem. lehdistö
tätä työtä suorittikin. PelotteU Ber­linin
aatöveljiensä. esimerkeillä, ohra­noilta,
suojeiu;äkunnilla Ja kuritushuo-netuomioDIa.
' ^.
"Kstä kaikesta huolimatta valmis­tautui
tiröväen parhaimmisto Suomes­sakin
lähtemään liikkeelle työväen
vallan maata vastaan suunnattuja im­perialistisia
sodanvarustäuja vastaan.
Porvarillisten lehtien uhkaukset Ja
sosdem. lehtien pelottelut eivät voi­neet
muuttaa lyffläisten noielipiteita
imperialististen sotien teannatajain ja
Jo pitemmän aikaa on IWW:n taholta pidetty yllä
avointa parjaustulvaa Canadan Puutavaratyöläisten
teollisuusuniota vastaan ja hyökätty Kommunistipuolu­etta
ja vallankumouksellisen marxilaisen luokkatais-telukannan
omaavia järjestöjä vastaan. •
On tarpeetonta kajota yksityiskohtaisesti niihin "In-dustrialistin"
keksimiin juttutihin ja "syytöksiin"; mut­ta
sensijaans haluamme osoittaa miksi IWW kehittää
niitä ja millaisia kaksinaamaisia ulkokullattuja he ovat.
Ensiksikin IWW:ssä on vain kourallinen jäseniä
Port Arthurissa ja ympäristössä (tämä pitäisi olla nii­den
voimakeskus), jotavastoin_ L.W-I,U. of C. (Cana­dan
Puutavaratyöläisten teollisuusuhion) jäsenmäärä
jatkuvasti kohoaa työläisten taistelujärjestönä: IWW
menettää taistelevan työväestön kannatuksen. . Ainoas­taan
kannatusrenkaittensa kautta kootuilla rahallisilla
avustuksilla voi IWW vielä pysytellä pinnalla. Tällai­sessa
tilanteessa on itsestään selvää, että se yrittää kai­killa
valheellisilla jutuilla parjata taistelevaa metsä­miesten
uniota. Ellei se täten voisi sotkea joittenkiif
työläisten käsitteitä niin se olisi pakoitettu lopettamaan
toimintansa.
Sivumennen sanottuna ovat nämä kannatusrenkaat
toteamassa IWW:n ulkökullaisuuden. He< nimittäin se­littävät,
että maanviljelijät ovat porvareita eikä niills
ole tilaa työväen järjestyneen liikkeen mukana. Kuiten­kin
IWW:n kannatusrenkaat tässä piirissä ainakin ovat
kokoonpantuja vastavallankumouksellisista, työväenlii­kettä
ia Neuvostoliittoa vastustavista farmareista ja lii­kemiehistä.
Lakkoavustuksien petollinen sotkeminen
Kapuskasingin ja pohjois-Ontarion lakon aikana "In­dustrial
Solidarity" ja muut lehdet julkaisivat vetoo­muksen
lakkoavustuksen keräämiseksi. Jälkeenpäin o
vat he selittäneet ettei keräys tuottanut yhtään senttiä\
Jos tämä selitys oh totta, niin on se vääjäämätön to-disjtus
heidän vaikutuksensa mitättömyydestä. Ellei täm3
ole totta, niin työläiset haluavat tietää mihin ne varaf
ovat joutuneet. Tämänkö peittämiseksi "Industrialisti'*
ja yllämainitun lakkoavustuksen vastaanottajat yrittä­vät
sotkea asioita, esittämällä tietämättömille työläisille
kysymyksiä L.W.LU. of C:n koVoamain lakkoavustuk­sien
käyttämisestä, tietäen hyvin, että unio on pitänyt
aluekokouksia ja yleisen edustajakoköuTcsen, joissa ae»
lostukset on esitetty ja hyväksytty, sekä lähetetty Union-lokaaleille.
Eikä ne IWW:n .edesvastuuttomille pärjää­jille
kuulu.
Yllämainitun keräyksensä tulojen naivin pimittämi­sen
lisäksi ovat IWW:n johtavat elimet kokonaan sa­lanneet
Coloradon kaivoslakon hyväksi koottujen varo­jen
^käytön, huolimatta siitä että voitiin silloin selvästi
osoittaa että niitä ei käytetty tarkoitukseen.
IWW vastavallqnkumoukjsellisen politiikan edustajana
Nämä IWW:llä ratsastavat fakiirit käyttävät vanhan
IWW:h nimeä, joka esiintyi taistelevana järjestönä Bill
Hayvvoodin, Leo Laukin, Yrjö Sirolan ja Harrison
Georgin johtamana. Mutta nyt heidät täytyy osoittaa;
sellaisina kun järjestöä käytetään vastavallankumouk­sellisten
voimien ja ohjelman edustajina työväen r i -
voida voittaa parlamentaarisilla keinoilla. Me olemme
yhtä mieltä siinä, mutta emme salli heidän pettävän.
Me emme voi hyväksyä sitä että todellbuudessa asetu-taan
porvarien poliittisten puolueiden jajehdokkaiden
avustajiksi, kuten tässä piirissä ovat IWW:n johtavat
ainekset tehneet useamman kerran, kaikkein avonaisim-min
Nipigossa. Me katsomme että vaalitaisteluun on
työläisten mentävä itsenSi«.r. l»-w—i-^ '
vaa-lyoiaisten
mentävä itsenäisen luokkaohjelmansa ja
timuksiensa pohjalla kapitalistisia puolueita va
tosise
ipitalis
—^ Kommunistinen eh­dokas
tulee valituksi, niin käyttää hän paikkansa
ia paljastettava W i t a S VhX^dÄHj^r
että kapitalistinen valtiokoneisto on t p S ^ ''
luofa^,^ toimeenpaneva komitea. Jos ko^S
osoit-isen
en
veiHssea .v äittävät, ettei rI WW usko poliittiseen toimintaan.
Eikö yleislakko öle poliittista toimintaa? Onko se koh­distettu
vain jotakin työnantäjai-yhmää vastaan, tai ko­ko
kapitalistista valtiota vastaan? Jos työläiset ovat
läkkoVahdissa estämässä lakonrikkureita työmaalle me­nemästä
jä poliisit ja hurtat hajoittaa laldcoyahtiien rin­taman
ja vangitsee; eikö työläisten asettuminen taiste­luun
sitä vastaan ole poliittista taistelua?. Suur-britan-niän
yleislakon yhteydessä v. 1926 Kommunistipuolue
teki valistustyötä sotajoukkojen keskuudessa niin ettei
ne, olleet halukkaita menemään lakkolaisia vastaan. Tä­mä
oli sitä poliittista toimintaa jota . kommunistipuo­lue
harjoittv^amanaikaisesti kun IWW tuomitsi sen,
Sama on IWW:n suhde v. 1919 aikaiseen Winnipegin
yleislakkoon ja niihin 40 minuutin lakipykäliin, jotka
kohdistettiin työläisiä vaslaaii ja ovat olleet'työläisiä
vastassa sKtä saakka jokaisessa kädenkäänteessä.
IWW:n kannatusrenkaiden virallisessa vuotuisessa
kesäjuhlassa viime vuonna oli edustajana surullisen^
kuuluisa SuomenX,sos. demokraattisen _ puolueen jäsea
Arthur Aalto, jonka ansiot työväen petoksen ja pyöve
löimiseh tiellä voidaan; verrata Eberlin,;-' Noskeen ja
Scheidemanniin Saksassa, - kuuluisaan sos. dem. Zorgie-delliin,
joka ammutti työläisiä viime Vapun päivän
mielenosoituksien yhteyd^sä.
l^T^ kyllä selittää ettei kapitalistista valtiokoneistoa
taakseen' kapitalistisen valtion koneiston valtaamis
merkityksettömyyden työläisten tkannalta- Työläisten
tulee vallata valtiovallan mahtUceinot ja kukistaa, kaol
talisunen valtio ja kohottaa työväen edustukselle L.
rustuva valtiomuoto. ^
IWW ei salli jäsenistönsä käsittävän että tämän päi­vän
kapitalistinen valtiokoneistokin on kansainvälinen,
jonka eri elimet (kouluopetus, sanomalehdistö, kirkot'
poliisilaitokset, oikeuslaitokset, vankilat,- sotajoukot'
y.m.) pohjislavat työskentelynsä jokaisessa maassa im^
perialistisen liittoutumisen pohjalle, joka on kapitalis­tisen
trustiutuneen ja monopolisoituneen finanssipääo-man
aikakauden imperialistinen valtiomuoto. '
IfFW luokkataistelukannalla olevia unioita vastassa .
IWW:läiset vielä yrittävät sotkea työläisiä sellaisilla-kili
väitteillä, että kommunistien järjestämät uniot ovat
kaksoisunioita. Totuus on kuitenkin se, että IWWjon
kaksoisunio kaikille unioille. He selittävät että 1WW
järjestettiin v. 1^5 ja kommunistien johdolla on uni-oita
suuremmassa määrin järjestetty v. 1928. Tämä o-soittaa
vain sen, että 1WW on luokkasovun pohjalla
yrittänyt muodostua unioksi vuosikymmeniä ilman mi­tään
huomattavaa tulosta, jotavastoin kommunistien
järjestämät , itsenäiset uniot ovat onnistuneesti kohonj
neet työläistejn taisteluiden vaatimuksien ja liikehtimi­sen
elävinä johtajina.
Rehelliset työläiset olisivat toivoneet että IWW:n
taistelukauden nimi olisi jäänyt tahrimatta. Mutta kun
tämän nimen ovat ottaneet käytettäväkseen vastavallan­kumoukselliset
ja polkeneet sen lokaan yhteistoiminnal­la
työväenluokan pettureiden ja pyöveleiden kanssa, jo­ka
on j a mennyt niin pitkälle että "Industrialisti" jul­kaisee
vetoomuksia valkoisille, selittäen kokoavansa to-distusainehistoa
i^s. vainosta jota ovat saaneet osakseeri
luokkataistelujärjestöihin järjestyneiden työläisten ta­holta
ollessaan lakonrikkureina, j.n.e., niin että näiden
todistuksien nojalla voitaisiin kapitalistisissa oikeuslai­toksissa
passittaa luokkatietoisia työläisiä vankiloihin:
Kun IWW muodostaa kannatusrenkaita poroporvarilli­sista
farmareista, metsä-urakoitsijoista ja työnantajista
pitääkseen yllä nimellisesti "Industrial Union 120" työ­läisten
taistelujärjestöjä vastassa, niin on heillä ohjel)
mana yleinen taistelu vallankumouksellista työväenlii­kettä
vastaan. He pitävät yllä parjäustiilvaä National
Textile Workers Uniota, National Miner» Uniota ja
niiden urhoollista taistelua vastaan Yhdysvalloissa, tai
Canadan puutavaratyöläisten teollisuusuniota (muodosl
tettu v. 1918), Neulomatyöläisten teollisuusuniota. Kan­sallista
teräsvaunutyöläisten imiota (joka on rakentunut
juuri käjTinissä olevan taistelun mukana), Canadan
Työväen poulustusliittoä, Canadan Suomalaista järjes­töä.
Kommunistista puoluetta ja Kommunistista nuori­soliittoa
ja muita luokkataistelukannalla olevia riyöläis-ten
järjestöjä vastaan. He parjaavat ja halventavat
Neuvostoliittoa, sekä suoranaisesti kokoavat mukaansa
aineksia, jotka ovat avoimesti Neuvostoliittoa vastaan,
siirtomaiden sorrettujen vapausliikettä vastaan, omak-.
suen täydellisesti imperialistisen taantumuksen ohjel
,män.
Kaiken tämän jälkeen me emme voi muuta kuin pal­jastaa^
heidät, sekä muistuttaa että heidän irvistelynsä
Suomessa, [ Saksassa, Ranskassa, 'Yhdysvalloissa, Cana-dassa
(Torontossa y.ni,) ja muissa maissa olleisiin työ­läisten
mielenosoituksiin nähden ja heidän kieltäytymi­sensä
taisteluista, ovat vain osa siitä tehtävästä millä he
esiintyvät porvariston asianajajana työväen/luokkatais­telu]
ärjestöjä vastaan. Emme me, eikä kukaan rehelli­nen
työläinen voi olja päättämättä että tällaisen' vas­tavallankumouksellisen
homman maan tasalle nujerta
minen merkitsee porvariston kätyrijärjestön nujertamis­ta.
Ja ellemme sitä tekisi, niin osoittaisimme enemmän
kuin velvollisuutemme laiminlyöntiä, osoittaisimme työ­väenluokan
asian petturuutta.
CANADAN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN KUU-
;DENNEN PIIRIN TOIMEENPANEVA KOMITEA
Port Arthur, Ont.
välmisteUJain puolelle. Eivät voineet
sitä estää sisäministerin eikä maaheiy
rain määritykset eikä käskykirjeet
Vielä poliisipammpujen msikolmina-kin
esittivät sankat työläisjoukot eri
puolilla nlaata taisteluhuutonsa im­perialistista
sotaa vastaan." Punainen
päivä. oli «»nsimRiTi*^» suurempl joukko-esiint^
nnisen päivä militarismia Ja fas-dsmia
vastaan:
Ammatillisen liikkeoi nntamalla cm
lehtemme lakl^utundsajalla : käyt^
kamppaQua ammatilliseii liikkeen yh­tenäisenä
Ja tal^ukuntolsena sällyt-tämSsen
puolesta. Sosdem. Johtajain
katala toiminta ammatillisen liikkeen
pirstomiseksi, tai luokkasovinnan tielle
Johtamiseksi (m saanutT Ammattijär­jestön
monituhantiset jäsenjookot voi­makkaaseen
Joukkoliikkeeseen. Puo­lustamaan
omaa taloudellista taisr
telujärjestöämme.^ Vastaluasetfca ha-
Jolttajille, rohkdiuja eifiröivOIe Ib
hajottajien painostuksesta tehf^d^*
perään tymlspäätöksfen par^^^misvaa-timuksia
oh esitetty lukuisissa • ko^
koukslssa. Porvaristmi Ja heidän apu-reidensa,
sosdem. hy&käyksiin ovat
työtätekevät vastanneet vastahyök-käyksälä.
Urheiluliikkeen työvainiolla ovat
JotikkoUikfihtiipiset niinikään Jatku­neet
Ja IdUityneet. Työläisurheiluväki
ei salli TDL:sta tehtävän sosdem. Joh­tajain
poliittJEdä pyyteitä palvelevaa
elliitä. Rehdit työläisurheilijat tah­tovat:
olla kilpailusuhteissa kaikkien
maiden työläis-urheilljain kanssa. Mit­kään
rankaisu- ja pakkokeinot eiväl
saa hätä äitä kannastan luopu­maan.
Työtätekevä nuoriso ei myöskään
ole istunut tätä aikaa ^kädet ristis­sä".
Nuoriso on voimakkaasti ottanut
osaai työtätekevien yhteisiin Joukko-
" itymisiin. Toimien niissä usein
alotteentekijänä. Tämän
lisäksi on nuoriso liikehtinyt omien
erikoisvaatimustepsa Ja toimintojensa
puolesta. Vaasassa vietetyt xraorten
työläisten oplntoi»iVät' olivat selvä
esimerkki nuorproletaarien omakoh­taisen
toin^nnan valtavasta elinvoi­maisuudesta
tässä maassa. Kansain-välikiinuoiisoviikon
vietto<m osallis­tuivat
laajat, nuorisojoukot.
Kim katseemme viimekä kuluneita
kuukauda, niin huomaamme huomat­tavaa
JoukkoUikehtihilstä TnriWTli^ Un.
tama-tosOla. Poliittinen vaino ja ta-loudelllneh
painostus, minkä alaisena
olemme toimineet; on antanut sumr-ten
joukkojen- toimihiiollle selvemmän
luok^ataisteluliikkeen värin. Joukot
ovat vasenunistolaistuzieet. •
Nyt lähtiess^nme neljännen kerran
liikkeelle tulkitsemaan työtätekevien
ajatuksia Ja mieUpitettä,' tulemme^ ot­tamaan
edellä mainitut seikat huomi­oon.
Ollaksemme luokkataistelun
kannalla olevan työväestön äänenkan­nattaja,
tulee toimintaamme ohjata
luokkatietoisuus Ja^saiurten työl^-'
joukkojen vallankumotfeelHnen tahto
Luottaen kaikklien- rehtien työlälster
tukeen Ja apuim astumme jä^een e-desvastuunisdle
^ vairtiopaifcanemmf
auttainaan osaltamme eteenikin sitä
luokkataistelnllikettä. Joka kerran on
johtava työtätekevät valtaan.
Työläinen! ~ aletko
tilaiiiiiit jo Vapauden?