Vapaus, November 19, 1926

              KAIKKIEN fi&AITTEN TTÖNRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN!
,^ ., smmm^^^m
TTÖLÄISTEP!^ TALONPOIKAIN KÄSIIN HÄMpiPSVAMIA t
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestsmeieiiia jouldcoBa
voi työväenluokka , voittaa l
m
Tapatonnien korvaamineD 6. G:ssa
KORVifUJSIlAllTAiamNAN:SEIX>SIVS VUODEILTA 1^25
Vaacouvec.^---: British Ck>Iambian
ja Ontarion maakantien tySssS; sat­tuneiden
^tapatortnien koxvaamista
koskeTSlainsäädäntö cn' Bnumineen
saman Btiaataista. Kunkin teollisutt-den
aian työnantajia rasitetaan alan
\'aaralli8aaden mukaan^ Jtfita enem­män
tapaturmia tapahtua vissillä te­ollisuuden
alalla, sitä enenunäntäF-tyy
työnantajain maksaa vsJcautus-maksaa
^ tpölaistensä / tapaturmien
Jcorvaamiaeksi.
jlskettäin julkaistusta korvauslau-takonnon
vtiime vuoden toimintaa
käsittävästä selostuksesta käy sel­ville,-
^tä lautakunta maksoi, viime
vuoden lopussa tapaturmista aiheu­tuneita
korvauksia- - noin 7,000 - työ­läiselle
tai heidän jälkeläisilleen.
.... Eroon kaksikamarisesi
ta järjestelmästä
HaUfax, NT S. — Quebecin ja
Nova Scotian maakunnat ovai Ca-nadassa
ainoat, .joissa on :kaksika­marinen
hallitnslaitos. Niissä , on
maakuntaparlamentin lisäksi ylä­huone.
Nova Scotiassa on siitä ol­lut
h a i t ^ porvarilliselle lainsää­däntötyölle.
Sen vuoksi haluaa ny­kyinen
hallitus päästä siitä eroon.
Mutta kun ylähuone «i halua tap­paa
itseään, niin on siihen pyritty
muilla keinoilla. .
Hallitus on tahtonut nimittää ylä­huoneeseen
tavanmukaisen 21 jä-
KOI i i i i i [unistipiiolu4e0ii julistus 0&tari(^|i
maakuntavaaleista
. senen lisäksi sellaisia miehiäi jotka
Säännöllistä avustusta saivat vuo- <ii^y^i halukkaat lopettamaan tä-den
Ippuaaa 832 pysyvästi' työky­vyttömäksi'
joutaneen työläisen- li-
' saksi 567 leskeä, 1003 alle 16-vuo-tiasta
lasta, 9Z äitiä ja 36 isää,
' j o t k a olivat olleet riippuvaisia t a ­paturman
uhriksi joutniieen "ansi­oista,
sekä 28 muuta samanlaisessa
' riippuvaifiuussuhteessa olevaa.
Arvellaan i i o i n 160,000 työläistä
ja heixiän 'perheensä jäsentä ole­van
suojeituna maakunnassa lain
kaotta. ~' . Lain - yhdeksänvuotisen
voimassaolon aikana oli sattunut
yhteensä.- 189;^05' iapaturmaa, jois­ta-
2,008 päättyi kuolemaan ja 4,'
180'ssattbi työläisen pysyvästi työ­kyvyttömäksi,
>^ joko kokonaan tai
:• osiEtäin •:.
Laini toteuttamisesta käytäntöön
aiheutuneet'kustannukset olivat vii­me
vuonna; pienemmät kuin edelli-senä
vuotena. Jokaisesta työnan­tajitta
'kerät>^ - sadasta dollarista
tuli" ftäsrtettyä 97i25 dollaria avus­tukseen,-
.joten : hallintokustannukset
nop^jiratA 2,75 •-prosenttiin.-: ' " - >•
' ' LaniainEQQäat^-^/fdfinittta Tnonna 1925
Viime v:vu,osna' oli ^lautakunnan kir­joissa
.; 7il97/.- .ityönantajaa, ' joiden
maksamien-palkkojen määrä arvioi­tiin
noir/ 160,000,000 dollariin.
Työnaätajilta. perittiin vakuutus­maksuina
2,222,237.34 dollaria,
josta' 'ÄKömasta • maksettiin korva-ukstOÄfj
työläisille tai palautuksina
työnantajille- 1,363,100.53 dollaria.
Vararafakiitolhin siirrettiin eCSenpäin
siirtyneiden vastuuvelvollisuuksien
varalta 1,064,040.33 dollaria.
män hallinnollisen laitoksen. Suun­nitelmana
on nimittää tällaisia uu­sia
jäseniä niin paljo kuin tarvitaan
päätöksen . tekemiseen ylähuoneen
itsensä tappamisesta.
: Ylähuoneen puolustajat kuitenkin
ovat panneet vastaan j a estäneet
maakunnan kuvernöörin nimittär
mästä näitä lisäjäseniä. Ovat olleet
sitä - mieltä; että kuvernöörillä ^ on
oikeus nimittää vain 21 "jäsentä.
Asia oli viime kesänä liittohalli­tuksen
käsissä, mutta se ei voinut
päättää asiaa, v^aif^jätti sen rat­kaisemisen
maakunnan ylioikeuden
käsiin. yiioikeude.<wa ovat mielipi­teet
menneet tasan, joten siitäkään
ei ole löytynyt varmaa ratkaisu«^
asiaan. Ylioikeus on kuitenkin-tanut
oikeuden valittaa (asiasta-val­takunnan
salaneuvostön lakitieteelli­seen
komiteaan. " v' :
Farmarien^ ^vaatimuksia
jToronto , J o u l u k u u n , - 1 4 , k i ­vana
alkavassa United Farmers 'of
Ontario-järjestön^ vuotuisessa kekot
uksessa täällä,'^tulee esille monia
tämän maan maalaisliittolaisten
poliittisia - vaatimuksia; Huomatta­vimpia
niistä on vaatimus kenraali­kuvernöörin
viran poistamisesta. E -
delleen vaativat farmarit maanvil­jelyksen
suoranaista edustusta maa-kuntaparlamentissa,
tärkeänä talou­dellisena
ryhmänä. . Tämän vaati­muksen,
ai-vellaan johtuvan siitä, et­tä,
farmarit eivät ole saaneet kun­nollisia
ja mieleisiään edustajia
kapitalistien asioita päästyään far­marien
äänillä parlamenttiin.
, Edelleen vaaditaan suhteellisen e-dustukseu
käytäntöön ottamista
vaaleissa.
Kaikki kokoukselle esitettävät a -
siat heijastavat maanviljelijäin pyr­kimystä
huonojen taloudellisten o-lojen
parantamiseen. -Mutta tämä
pienviljelijäin ryhmä ei näytä ym­märtävän
asemaansa yhteiskunnas­sa.
He pyrkivät parantamaan olo­jaan
porvarien avulla.
Jos he olisivat lainkaan selvillä
riiston- ja sorronalaisesta asemas­taan,
niin ryhtyisivät he liittoon
tc-ollisausköyhälistön kanssa Siten
he onnistuisivat parantamaan ase­maansa
huomattavasti. Molemmat
vanhat puolueet ovat auurkapitalis-tier,,
eikä sorrettujen ja riistetty­jen
asialla.
Tapafcermia sattui .viime vuoden j kummankaan . vanhan puolueen e-kuluessa
27,563, joiden lisäksi ta- dustajista, jotka ovat ajaneet suur-pahtoi
213 kuolemaan päättynyttä
tapaturmaa. Näiden lisäksi oli noin
3,000 pienempää tapaturmaa, joiden
takia työläinen ei menettänyt työ­aikaansa,
eikä" tarvittu lääkärin­hoitoa.
Keskimäärin sattui jokais­ta
työpäivää kohden 98 tapatur­maa.
27,5<53 tapaturmasta oli 10,876
sellaisia, joiöen takia ei aiheutunut
kolmea päivaa pitempää työhön ky­kenemättömyyttä
Niissä tapauk­sissa
ei I työläinen saanut mitään
korvausta saamansa lääl:ärinhoidon
lisäksi. Muissa 14,252 tapauksessa,
jotka aiheattivat^kolmea päivää p i ­temmän-
tyokyvj-ttömyyden sai työ-läinen^!
«^äSkärinhoidon lisäksi kor­vausta
;/Taanetetystä työajasta. Vii­me
' v u o d ^ kulueaä^a maksettiin työ­läisille
sosfiSLXiSL vuonna kerätyistä
vakuutuatuloista tai aikaisemmin
vararahasto^iin varatuista varoista
korvauksena-^ menetetystä työajasta
1,277,473.70 doUaria, lääkärinhoi­toon
ja keinotekoisiin ruumiinosiin
kului 1^18^51.91 dollaria. Tämän
lisäksi maköoi 'lautakunta pysyväs­ti
tai osittam työhönkykenemättö-mfllo
671 työläiselle 811,043.76 dol-lana
ja kuoUeiden työläisten peril­lisille
eiäkkbihä 668,y29.02 dollaria,
sekä hauta'-3l:ustannuk5ia 16,088.70
dollaria. " '
Yiime vuoden kuluessa vahingoit­tuneista,
työläisistä oU vain 561 suo­jattu
maimlaisen vakuutuksen kaut­ta
51 prosenttia loukkaantuneista
työläisistä; -4li naineita j a ' pro­senttia
Uniatti kansa^puudekseen
brittiläisen ja canad/daiseo.
Kiztcn edelläol^^ta selostukses­ta
käy seiyäle oh^B. Casa voimassa­oleva
tapaturman korvauslaki huo-mattavsisfci^--:"
»empi kuin Ontarios­sa.
' > maksetaan korraos-äh
päivää kestä-lyydea
• jaJkeea^
sijaan jo-neljänne»^ r im
Staff^
Työttömien nylkemistä
Montreal. — Täällä on paljastu­nut
keinotteluyritys, joka nylkee
työttömiltä heidän viimeisetkin pen-ninsä.
Erään "työnvälitystoimiston"
johtaja tarkastelee sanomalehdistä
työtä hake%ien ilmotuksia ja lähet­tää
kaikille, joiden osote on näky­vissä
erään laisen kiertokirjeen, jos­sa
lupaa toimittaa työtä, kehottaen
samalla käymään puheilla.
Asianomaisen tartuttua syöttiin
käy selville, että tämä toimisto tah­too
saada ensiksi viiden dollarin
huuruisen'"- "sisäänkirjotusmaksnn".
Jos sitten onnistutaan hankkimaan
työtä — mikä kuulemma on perin
harvinaista -r-.. piin on työnsaaja l i ­säksi
sitoutunut maksamaan kym­menen
prosenttia ensimäisen kuu­kauden
palkastaan työmrälittajälle.
Jos asianomainen saa työtä tai ei,
se» ei suurestikaan liikata "toimis-
-toa" sen jäll|^een; kun se-on saanut
viisi. dolIaria'hsa, sillä se on varmaa
tdlga.
mOIaiset työnvälittäjät valitsevat
uhrikseen etujräässä naisia.
Kapitalismin puolueiden autta­maton
vararikkoisnus tässä maakunr
nassa paljastuu selvästi äita, että
nämä puohieet —- liberaalinen ja
konservatiivinen: —r eivät, voi löytää
Ontariosta, joka satoinetuhansine
työläianeen on Canadan suurin
teollisuusmaakunta ja jonka pää­kaupungissa
Torontossa vuosittain
kerjätään puoltamiljoonaa: dollajria
hyväntekefväisyystarkotuksiin, mi­tään
muuta yhteiskunnallista nyky­hetken:
kysymystä kuin ky^rmyksen
väkijuomista. Ja tämä ditä huoli­matta,
että nämä niin katsutdn
kansanvallan «esitaistelijat ovat kak­si
kertaa" saaneet "kansan tahdon**
lausunnon tästä asiasta. Ensiksi
vuonna 1919 ja -uudelleen vuonna
1924.
Vuoden 1923 maakuntavaaleissa
kalasti konservatiivinen puolue teol­lisuuskeskuksien
ityöläisten kannatus­ta
agitatsionilla, missä tehtiin vHt-:
tailuja siitä, että jos konservatiivit
pääsisivät uudelleen hallitukseen,
niin he tulisivat tehoisasti käsitte­lemään
- Ontario Temperance-lakia,
minkä määräykset estifät köyhät
työläiset saamasta. väkijuomia.
>"MärkIen": saureksi harmiksi t u ­livat
konservatiivisen puolueen pei­tetyt,
lupaukset kauniisti unohdet­tua
sen jälkeen, kun tämä voitti
vaaleissa. Se tuli täysin kansan^
vahaiseksi ja päätti uudelleen ottaa
selvän äänestäjien: tahdosta. Yleis-äänestys
toimitettiin -vuonna 1924
4a taasen olivat pääasiassa maaseu­dulla
sijaitsevat "kuivat" voimat
voittoisia. > .v ^
V - * " - * •
'Nykyisissä maaleissa on 'paäminis-iteri^'
Ferguson v^elä kerran katso­nut
sopivaksi antaa palttua "kan­san
tahdolle". Toimitettuaan var
Jitsijapiirien^tu.^-.;~-^uudelleenjaottelun^
minkä on laskettu tulevan lisää­mään
konservatiivien Vvoimia teolli­suus-^
j a "märissä" '^keskuksissa,
päätti hän vedota valitsijoihin, lu­vaten
siinä tapauksessa, että pääsee
uudelleen valtaan, panna käytän­töön
järjestelmän • päihdyttävien
juomien ja niiden myynnin kontrol-leeraamisesta
hallituksen toimesta
ja oluen myynnistä lupakirjoilla
toimivista yleisistä - tarjoilupaikoista.
Kaikki tämä on tietenkin suunni­teltu
väestön j a varsinkin sen nuo­remman
osan, joka Fevgusonin mu­kaan
on nykyisten säännöstelyjen
alaisena "nopeasti menossa koirille"
tavanmukaisen "koiratorpissa" -vie­railunsa
takia, "siveellistä hyvin­vointia'-
silmälläpitäen.
Tähän mennessä. on Ferpruson jo
kuitenkin tämän vaalitajätelun a i ­kana
suorittanut muutamia strate­gisia
perääntymisiä. Kukaan ei
•tiedä tarkalleen, mikä hänen kan­tansa
on. Mutta hän on saayutta-rtut
tarketuksensa nostattamalla jäl­leen
toiveet korkealle ja antamalla
"merkkinsä" märille voimille, ja
yrittää nyt näyttää vähemmän mä­rältä
kuiville.
Työläisille on väkijuomakysymys
toisarvoisesta merkityksestä. Työ­läiset
luokkana eivät ole vain väki-juomatehtailijain,
vaan koko kapita-listiluokan
rautakoron ja riiston
alaisena. Yhteiskunnallisesti j a teol­lisesti
paremmat olosuhteet eivät
ttile työläisille väkijuomien käytön
kieltämisen kautta. Yhtä vähä pa­ranevat
heidän olosuhteensa siitä,
että työläiset saavat vapaammin
käytettäväkseen väkijuomia tahi
olutta. Työläisten probleemeilla on
juurensa svvällä 'kapitalistisessa
palkkatyön ja riiston järjestelmäs­sä.
Huolimatta Ontarion Tempe-rance-
laista kokivat tämän maaknn^'
nan työläiset epynkuulumattoman
työttömjryden ja kurjuuden -vuosina
1920—24. Tilanne ei ollut hitais­takaan
parempi "märässä" Q u e ^
cissa. •..
Väkijuomaliike — 'väkijuomien
valmistaminen j a myjmti — on yk­sityinen
kapitalistinen liikeyritys ja
sitä harjotetaan, kuten kaikkia mui­takin,
siihen liittyneiden rahactu-jen
hyödyksi. Työläi«ten kanta tä­hän
teollisuuteen nähden tulee olla
sama kuin kaikkiin muihinkin^ nim.
kaiken yksitjrisen •rääoman poista»
minen teolIiBaadcn yhteiskunnallis-tuttatnisella,
Konserv3tiiriff<--n puolueen niin
kutsottu hallitglc^Th .kontrolli, mikä
merkitsee vain^-^'-äkijaomi^ myjn-nin
konlTollolioi^ i a jättää yksi-txisen
pääbmöa teltemSän miljoonia
sen va]mi8tamii.esta>von. ylit^ feko-
\
liyhä kuth on niiden "moraalisten
kohottäjain"; moraalisaamaajain
kanta,- joidertiinukäan väkijuoma-kysymys
voidaan riipaista vain s i ­ten,
«ttä ihmiset'lain kautta pakp-totaail'
V juopumaan, i päihdyttävien
juomien nauttimisesta. <
Työläiseen täytyyi taistella koko
.teoUisIiuden, siihen .kuuluen 'Valmis­tus,
myynti ja vieitii, saattamiseksi
hallituksen täydellisen monopolin
alafseksi. HeidSil -täytyy taistella
yksityisen pääomaii häätämiseksi
tästä >teoIIisaudesta;v seuraten yleis--
ta ohjelmaansa kaikkien tuotannon
ja jaon välineitten.; yhteiskunnallis-tultamisestar
iyöläiäten , hallituksen
kontrollin alaisiksi. •
Näin ollen ' "vafeijuomakysymys''
on; kuten, olemme jo sanoneet, s i ­vuseikka";
työväeftlapkan taistelussa
4uokkavihollisiaan kapitalisliluok-kaa'
ja Jsen kotaservatiivisia j a libe­raalisia
' poliittisia ' puolueita vas­taan.
J " ^
On uäeitä tärkeS^tä merkitykses­tä
olev^ kysymyksiä; joista työ­läisten
täyt:^ taistella näiden vaa­lien
aikan^. ,> ^ *
Ferguson vviödsttaa kyyneleitä
niiden miljoonan dollarin johdosta,
jotka maakunta menettää j a : jotka
löytävät tieniä viinan salakauppiai-den
taskuihin; Entä ne miljoonat^
jotka tämän maalronnan rahaedut
puristavat- työläisten työstä? JJntä
ne miljoonat," jotka^;. yksityinen pää­oma
riistää 'Ontai^Ion luon|ionrikka-uksista.
fEi«St >4ifa«taalit enempää
kuin; konVrvatllvitk^an mainitse mi­tään
näi8tä,v'^aan; mieluammin tans­sittavat
työläisiä Viinalla. Ja -ikä-jrintä
on se, että^iuhannet työläiset
antavat tiillaisen poliittisen tcmp-ptnilan
'pettää itseen.
" rPohjois-OntaeioJi metätllkalvöäalu^ —
eilla on yksityiskapitalismin harjot-tama
luonnonrikkauksien ijjsto jät­tiläismäistä—
Tuotanto on saavut­tanut
. entistä korkeamman : tason.
Voitot ovat ennenkuulumattomat ja
työräisten olosuhteet sietämättömät.
Kaiken, lisäksi ovat kaivosyhtiöiden'
osakkeista saadut voitot verovapai-ta.
Mutta liberaalit^ taikonserva­tiivit
eivät ole huolissaan "tästä 'sei­kasta;
^ Eikä meidän < tarvitse ' odot­taa;
että nämä puolueet' tulisi vat­kaan
huoliinsa, sillä ne ovat vain
poliittisia välikeinoja niille, jotka
hyötyvät työläisten raadannasta ja
maakunnan luonnonrikkauksista.
Kaivosmiesten keuhkotauti on y-leinen
tauti metallikaivostyöläisten
keskuudessa. Huolimatta suunnat­tomista
voitoista ja työläisten kur­jista
olosuhteista Pohjois-Ontarios-sa,
ei tätä tautia oltU'tunnustettu
teollisuustaudiksi Ontarion tapatur­mien
korvauslain määräyksissä.
Laajalle levinnyt tyytymättömyys
tätä asiain tilaa kohtaan vasta hil­jattain
sai aikaan sen tunnustami­sen
sellaiselcsi. Mutta tämä on
auttanut kaivoksien /työläisiä perin
vähä. Yhtiöt ovat ottaneet käytän­töön
lääkärintarkastuksen. Kaivos­miehet,
jotka ovat saaneet» tämän
taud in ja joiden sairauden katso­taan
olevan ^ ensiasteellaan, saavat
jättää työnsä kaivoksissa ilman
minkäänlaista korvausta tahi avus­tusta.
Niille, joilla tauti on kehit­tynyt
pitemmälle, annetaan muuta­ma
sata dollaria j a sanotaan; että
mene hakemaan toisenlaista työtä.
Tässä on yksi "yhteiskunnallinen
pahe", jonka poistamiseksi käytävä
taistel u ansaitsee kaikkien työläis­ten
täyden kannatuksen. *
Työväenluokan muitten lähimpäiri
vaatimusten tulisi olla:
Kahdeksan tunnin työpäivä kai­kille
teollisuustyöläisille. -
Työttömyysvakuutus.
Tapaturmissa loukkaantuneille
työläisdle menettämästään työaja»'
ta maksettava korvaus korotettava
sataan prosenttiin heidän palkas­taan.
Minimipalkka -sekä mies- että
naisiyöläisUle. ,
Vanhuudeneläke. ; Kun senaatti*
tappoi lakiesityksen vanhuudeneläk-keistä,
perusteli se.toimenpidettään
selittämälfi, «t^i se «Bstusta yan-huadeneläkkeitä,
tettu laki loukkaisi /maakuntien o i ­keuksia.
Matta-]ib)Mr(udisen j a kon­servatiivisen
puolueen maakunnal­liset
asiamiehet kieltäytyvät asetta­masta
kannattamaan vanhuudenelä-
Ottavrassa. fii mitään seka^ntamis-ta
lakkovartiointJin teolllsuusriito-jen
aikana. Estetuomk»,, joka'kieV
tää lakkovortioinnin lakkojen;; aika-i
na, kumottava.
Kadetti- ja sotllasharjotusten
poistaminen kouluista.
Ontarion maakunnan työläiset!
Alk&a vitako pettäl^^ its^eänne vfikl-jnomakysymyksellä.
Ontarlön.tKör;
laisten taistelu on aivan. ^ijiäPW|l*^ft
kuin toisten maakuntien ja maitten
työläisten taistelu. KapitalistiluokT
ka lisää painostustaan ja kiihdyttää
työläisten riistoa. Vain todelliset
työväenluokan edustajat yoiyät;Py-dä
taistelua työläisten työ<^> ja-eliiif
suhteiden parantamiseksi. Työläl]^,
teh täytyy lakata setiraamastajlsän-;
tiensä poUlttisia puolueita., ^ T^Si
Iäisten täytyy järjestää ja,, rakentaa'
oma poliittinen puolueensa^ , .Öoidftjf
täytyy muuttaa ' ammattiUit^nsa
työväenluokan taistcluaseiksl.. .Tais­tella
elintasonsa säilyttämiseksi i a
kohottamiseksi. Järjestää jiroiidiaan
kapitalistisen riiston poistamiseen».
•Taistella tuotanVoiv ja. ,j^<in^-Va^
neitten yhtelskunnalllstiittamiseBta
tuottajien omistuksen j a kctntroUin
KANTOFARiARIEN immsmm M i
Rautatie Red Lafken
alueelle
Toronto. — Kenora Paper MiUs
Companyn päämies E. W. Baekus
on ilmottanut, «ttS hänen liikkeen­sä
suunnittelee noin sadan mailin
pifuisen rantatien rakentamista
Ked Laken alueellel
'Rautatie on suunniteltu vain kaa­detun
metsän kuljettamista varten,
ihulta jos Red LsA^n aineen kehl
'Örs'^ edellyttää rautatien rakenta-inista
alueelle, nifti tullaan rantatie
rakentamaan tavallista ratttatlelii-kenVttä
varten. '
, Rautatie tulisi' lähtöpaikastaan
^enorasta yhdistymään C. P. Rm
,\ kulkisi se Jonesissa C. K. R.>n
päättyen Pbie Ridgeen. Yhi
r, hallussa olevan English älve-
^. metsäalueen hakkaanilseen el
vci^da vyhtyä, ennenkun paikalle on
W^u rautatie, sillä- vedet juokse­vat,
pohjoiseen ja puut on, kuljetet­tavia:
etelään.
Rakentamiseen ivoitonee ryhtyä
tulevan vuoden all»na. YhtiöllS öi
o)e|y|ielä lupaklrjaidcaan, vaikka tut­kimustöitä
radan suunnan ntäjS^
alaisiksi — työläisten ja I^J^^iJ?
jelijäin hallituksen alaiseiiä;'
Ontarion työläiset! AäneStlk&a;
liberaalista j a konservatiivista puo^
luitta_vastaan! ^)rttalaia yksi as*
ik%^teenpäin liiarssifea vapau^^
työliSsten hallituksen . perustamista
kohtlj • - - ' '
' Tyffskennelkää. ja ääne3t»kää''Viäin
työväen hyväksi!
Canadan kommunistipuolueen toi­meenpaneva
keskuskomitea
tel^^tei^en nähden jon jiO| aaogitetttt.
Valtakunnan salaneu-
¥osto-^meinen ^
oikeusaste
Lontoo. — Valtakui[>nan konfe­renssi
on käsitellyt siirtokuntien a-siain
käsittelemistä valtakunnan sa-laneuvostossa.
Jotkut siirtokunnat
olivat Canadan tapaan. tehneet esi­tyksen,
jonka mukaan eri maille
olisi annettava oikeus päättää oi­keusasioistaan
omassa maassa s i ­jaitsevassa
viimeisessä oikeusastees­sa.'
Konferenssi ei ole kuitenkaan
tehnyt asiasta yleistä päätöstä, jo­ten
asiaintila jää edelleen entisel­leen.
''Qn kuitenkin, annettu ym­märtää,
että Englannissa ei vastus
teta ^ tämän suuntaista^ toimenpidet­tä,
jos kukin maa cdustuslaitosten-sa
päätöksen kautta pyrkii .vapautu­maan
V Englannissa sijaitsevasta vii­meisestä
oikeusasteesta. : _
Täten jäävät toimenpiteet kun­kin
maan oman. toimenpiteen va­raan.
Siten on konferenssi tahto­nut
murtaa siirtokuntien yhteisen
rintaman emämaata vastaan.
kelalda ja 'painostamasta sellaisen
hyväksymistä politikoitsijaveliiljeen
Nuoriso raittiuden
puolustajana
Toronto. — Viime keskiviikkona
pidettiin Torontossa Massey Hailis­sa,
Metropolitan ja Cook kirkoissa
suuria nuorison kokouksia, joihin
otti osaa noin seitsemäntuhatta hen­keä.
: Jo ennen kokousten alkamis­ta.,
olivat mainitut paikat täynnä
nuorisoa, josta suurin osa oli' kou­lunuorisoa.
Puhujien piti esiintyä
kolmeea kertaan, kussakin paikassa
erikseen. -
Kokouksissa.hyväksytyissä päätös­lauselmissa
väitetään maakunnan
pääm-nisteri Fergusonln valehdel­leen,
kun hän "on vaalitaistelun a i ­kana
viinoja puolustaessaan sano­nut,
että "20—25 vuotta takaperin
tyttö tuskin puhui nuorelle mie­helle,
joka. yritti kantaa pulloa tas­kussaan,
mutta nyt hän ei puhu
pojalle, ellei hänellä ole pulloa tas­kussa."
Edelleen julistautuivat kokoukset
raittiuden puolustajiksi j a hallituk­sen
kontrollia vastaan,' kehottaen
nuorisoa ryhtymään sen mukaisiin
toimenpiteisiin; % '
QUEBECIN LAINLAATUAKUNTA
Quebec. Maakunnan lainlaati-jakunta
kokoohtuu tammikuun 11
pSinanä, ilmotettim viime / keski­viikkona
virallisesta lähteestä. w
Cochrane, '^t*; .i-^^. Pohjöis-Onta-rion
}^nw44li^^^'^'''^J!^ >'^^
v^a^n^a^ ^^m uiden /AjJÄ»^'.^o^h.e^B^t'o'^;:^P'o^hft- ''. . . J . .
jois-Ontarlon ostttnlöen.^ edCrtämi-nen.
Kbkous tttoniiC^ maaknntahal-lituksen
määrSyfaeii. ^ nttiilBVilj<?IjW- >'> ^k,^^
ten rhJottamisestä enäsestä iSa t a i A
160 eekkeristä 7B 80 ^eekkerfin, ;
ja kehotti' njaökn^iaÄaiUtaite ^»tm-;,? v , ,>
rcntamaan undisyiljelykiJeett ttjrdn-; \.
hettävien maidon; ;lÄainnd6n «nti- ' ;
seUeen. Jos n«ltä'?;UudisvilJ«y8- '
maUta kaade»to*(l|»^V''>perIpnlMtt ^
nähden on asete^fc^t^-^otrfn xjrajo-.
tttsi nUn pidätöii^i»! vvftielUS c
kaatattasta 76 el^KM^Vr»»*®^*®*"
raamattomtfta vaXL^' kunnes 20 -
eekkeriä maata on tullut raivatuksi.' .
Nykyisten öloBui^*{f^^V«^ ^
on nudisvlUeUJäln ^ « i l t e-^a^otta- :
minen IBO t a i 160'i^lÄggP^ tai . ,
80 ieekkerlin Isku A I ^ ^ ^ V lavoja. :
Kolcouksessa todet^Jnl-^Ä^diK!.yksi-käfin
pienvilJeUJä «|l>,e%/pdlUoi«es. , . j / i
sa menestynyt ^ J o f / / Ä ( ^ ^ ^ 7
on kannattanut, nilÄpM^I» VjtejS^^
f n n n l i n»Ma taBAnk^äffil&{Wy3S.irältä ' ^ /
i l
Pf m
tunut niissä tapau
on ' harjotetttt vox
vassa..
Pcdkkleta vaivatiii
lopettfflflisesta
Lontoo. — Vastoin aikaisempia
olettamuksia . on ' suunnitelma .ihilli-:
lakon lopettamisesta vaarassa tulla
hylätyksi hillertkaivajäin "'keskuu­dessa
tolmitcttSavassa piirittälecssä
äänestyksessä, sillä! enemmistön a r ­vallaan'
äänestäväni ehdotufeta väs-taam
' ' . -. , ,
Warwick8hircn, Cannock' Chason,
North Staffordshircn j a DerbysHi-ren
piirit ovat äänestäneet ehdotuk­sen
hyväksymisen puolesta. South
Wale3issa, Skotlannissa, Lancashi-rcssä;
Cheshiressä,' Durhamissa ja
Cumberlandissa' on taasen: Sänestet--
ty, ehdotuksen V hyväksymistä vas«
taan, mikäli tähän ^mennessä saa­dut
tiedot kertovat.
Joissakin piireissä on räänestyk-sen
tulos ollut päinvastainen kuin
mitä paikalliset johtajat ja neuvot;
telijat ovat puolustaneet. ;'
Porvarien taholta arvostellaan
kaiyostyölälstcn johdon määräystä
siitä, - että töihin ;palonneet eivät
ole saaneet äänestää j a että ääne^
tys on ollut kokouksissa saapuvilla
olleiden kättennostoäänestys.
Kahden kolmasosan enemmistö
Aikaisemmin on ollut käytännös­sä
tapa, että on vaadittu kahden
kolmasosan enemmistö lakon jatka­misen
puolesta. Samaa, menettely­tapaa
on järjestön johdolla nytkin
tilai^suUH sovittaa Icäytuntöön, jos
lakon jatkaminen näyttää epävar­malta.
tehdii
inii86sta
EdeUeen päätti ;%lc
vaatimuksen, palkkion '''"-
maan raivaojille"Jo'-' , ^
settajille, ehdottaen, ^ t » 7räij«]6Ö8^
ta jo viljelykseen soa^^u^^yitidja-I'- T
viljelysmoastarr maksetflibto^^ raiva- ' t
nspolkkiote 20, «lollariö' edcicfertitä, ;
kunnes 40/cekkeriä on •tulltl^ljiniiva- , '! |
taksi. Vuotnihen palkkio " ^ ^ i s i "^Vl
kuitenkaan nousta sataa'/<l|||[|aria \ ^|
suui-emmaksi. . -^^ .'.«.^^ ' V' ' , ?5
Pohjois-Ontarion kaupp^miurit
kaipaavat lisää asukkaita dueeHc
jo sen vuoksi , ovat ne '|v|ryHtyneet
kannonmunittajien asianajajiksi. |
Muut harrastukset, kuin heidän of|
mat llike^istunsar^eivät tässä^oleky^^
aymyksessä.- Niiden toklä 'he~ jou­tuvat
' katsomaan 'kantofarmarien^
parasta. ^ " ' * Mä
Syytteessä vi&iallä tsiP'
pamis^^ 'mi
Esitys vanhuudeneläk-keistä
parlamentille
Winnipeg. . —:. Puhuessaan tää)lä
ilmotti liittohallituksen terveysasl-ain
ministeri t r i James H. King uu­den
esityksen vanhuudeneläkkeistä
tulevan., esitettäväksi parlamentille
tulevalla istuntokaudella.
MARATHON-MATKAN PITUUS
Baltimore. — Muinaisen Mara­thonin
' . taistelun voitonviestin
kanssa Ateenaan juosseen sotu­rin
muistoksi on'nykyinen marathon-matka
ollut 26 mailia ja 385 jaar­dia.
Matka on aikanaan mitattu
näin pitkäksi.
- Kansainvälinen urhe|luliitt<^ on
nyt kuitenkin mittauttanut tämän
matkan ja se on havaittu vain 22 ja
% mailin pituiseksi Niin/oUen;on
päätetty ryhtyä toii^h#t^{siin
matkan muuttamiseksi kilpailuissa.
Amerilcan urheiluliiton .vuotuisessa
konventsionis^ on j ptf^Qettu lyhy­emmän
ja todellisen 'maikan otta­mista
käytäntöön kilpailuissa; Olym-pialais-
marathopni jnostan.fte 1928
vielä kuitenkin vanhalla/ja pitem­mällä
taipaleella. . J
Milton, Onfc * VHmo ^^kfssänä^,-
tapahtuneen sutiren:^ mytkiilKsistä'
j a tavallista tappavampien viinak-'
sien nauttimisesta johtuneen kuole-,
mien ^arjan aihevtttaiaUa on pidä-'':
tetty hamiltonilainen hedelmä- ; - j a ^,
salaviinakauppias Bert D'Anget<^,.*
Kanne häntä vastaan on kaslUl- '
tävunä täkäläisillä käräjillä., Mies­tä
syytetään kolmen ijoakvillelaisen
j a yhden .torontolaisen kuolemasta. ^^
Kuulustelun yhteydessä toimite-tubsa
todistajien puhuttelussa myön- ^ "
si eräs tohtori, että tavallinenkinr
viina saattaa olla vaikutukseltaan^ ' - ' V
kuolettavaa. MUkta kaikesta huo- ' " i |
limatta on viime kesäinen puualk&tj' "} TAI^
holi ollut vielä tappavampaa. X^r^IrS*!
Maailman viehnätruslls
Calgary, Alta. — U . F . A : n pre­sidentti
H. W. .Wood on ollut Aus­traliassa
neuvottelemassa eri mai­den
vchnänviljelijäin osuustoimin­nallisten
myyntijärjestöjen keskit­tämisestä,
jotta siten kyettäisiin
hallitsemaan maailman vehnämärk-kinolta.
Palattuaan njrt matkalta on hän
ilmottanut mielipiteenään, että ci' " ^ - '/^
ole mitään toiveita tällaisen k p s k i - / ^^.Irfr
tetyn 'trustin perustamisesta. * r,'^^^^^'
Hänen lausuntonsa mukaan mc-nestyy
vehnän tuottajain osuustoi-minnallinen
myyntijärjestö Austra- > ^
liassa hyvin, huolimatta mOnlsta''
vaikeuksista, mitkä ovat > olleet' sen ' ' . - i - ^ * ' '
voitettavina j a joita ei ole d i u t ta- ^
män maan vehnänmyyntirenkaiden:
vaikeutena. ^ T ,
ms
m
Matkustelee ja saa tit-teleltä
Toronto, f r Caxiätidfan, kenraali­kuvernöörin
tavanmukainen mät^
l i i
EVÄ
kustelemlnen <m taas alkknot. Ken-C ^-'^
raallkuverndari WiUingdon on «1- / / '
lut muutamia päiviä Torontossa, :
jossa on pidetty vaslaohottiiiaisia,, V~% -
paraateja j a ' multa ^nhlalKntuksIa.'/'f; •'
Toronton yliopisto bn'fdhnyi mie-' '
hestä kuttniato)htbrin. '
/Maa^^tulisi Ityvin .tojfm^
mokomaa' .tuhlaajaa «ja ^*
mittajaa.
an