Vapaus, April 11, 1929

              Torstmna» hohtik. II p;na—iimr,, Apni i i
VAPAUS • o — I r t i » tiSdMOa «IM* » • ! • ! •iMMtiJi.
VAA&A. <<
T O I M I T T A J A T I
i). B. A . TEXHUXESi. R- PEHK0.VE: ( , M . KJHiANSAtO.
«t tk« P M Of C M Dcpcxtsest. Onan, u MCODJ C U M natur.
• . lUIOTUSHIKNAT VAFAUDCSfiAi ^ ^
KidnaartaOMtabc* | I M fcou. tZM h<m<. — A>ioliJt«e«a mtaatiO» oei>cssuWotii]u(C SOe
p l h r ^ M » . ~ - tnmrmmmrantaMmkmi SOe h « u . ( 1 « > » haut. — trtmiimi.\\m»\iAyfi OMhuts,
•ZJOO i kota*, — ^TWHwr'—i'*¥%-r1 tZJM ketu* *3X0 fcakai k o t a a . — KiiUMiIsKicakacf SI M kola.
~ rWfi. n M i i f i k w t C;Oa kota. S«« Jiaäsaka* k i i t . r f - i a f t t a Ui • « . « • r t r t r b i . — HafcrtaaMie** ja
•«Me^UMtakaef SOe k«ta. 8IJ» k«to« kertaa. — TaapäiaOiMttajioi > iiwiliia(i » f f n f ^.fmtiA'
abeutari n»i»«jbi«>tf >t»wt»M.
VAPAUS CUbot») ^
Tb« «air oisaa «f FiuUb WoAat ia Canada. Psbkabed ilaar at Svdxrr, Ontario.
TULAO^OMATt , .j.- n.
t «k. f t ^ C kk. tXJS». S kk. «.TS i» l kk. fljeo. — Yb<!r«mkoaiia > Saoaea «ek. »mun»
1 »k- « kk. » 3 * . 1 kk. «2*0 Ja » kk. t l JO. ,
U & t M « b K t s 5 » Omottun jritii oIU fa>cttofi»aa kcHo < ip. ll«e«tTni»frii.«> ofcPäeoi aAJpI^JBä.
V«»|«J— taiaifat HsocM«ito » 7 . KMker B«aaiac. 4 Ditriiaai St, PIUWUB «36W.
.Vi»a«aca paiae Ja lataaos Libertr BcUaisc S7 LofM St. Pokalin tStJVr.
Ceaeni aanrCtmt ntet, 75e ptt toi. Jae*. MiniimiB cbtrte for «logja faaertlo», 75e.
!• fka'b«at adrcitiiias aM<Utta asoac (h« r>oaItb *copU io Caaa^
|« tue mauin tabaM «aa Tatranirrt «uj«3l«>« kifjee««u>e. k i r j o t t a» «»fcli»*» liiMweofc«Jula»
aSiaeUa eJii«näj I. V. KANNASTO. Illtkaoiholuia.
"Ti DsDomkaan raohaffisen^aa''
Kysymyksessä oli tofV. Vaarattmkollisttns—
luokalleen
**Taaran asiassa koitenkin on kysymys uskoUisuodesta, ci kunin­kaalle,
eikä kansan^aluisille periaatteille, vaan harien omalle luokalleen"
— lausutaan Canadan rautalietyöläisten veljesliiton kuukausijulkaisun,
"The Canadian Railroad Employees' Monthly**, maaliskuun numerossa
julkaistun kirjotuksen, *'Kuningas ja Arvo Vaara", loppukappaleessa.
"Hän on puhemies", jatketaan lausunnossa, "alaspoljetuille ja riistetyij-le,
erikoisesti pohjois-Ontarion kaivosmiesten keskuudessa. Hän on lä­hellä
työläisiä, ja tietää kuinka heitä kohtelevat kaivosyhtiöt,' joista jot­kut
ovat tehneet Canadassa enemmän miljonäärejä viime vuoden kulues­sa
kuin historiamme minään aikaisempana kymmenenä vuotena. Kun
hän väittää, että kuningas Yrjön kuolema ei vaikuttaisi työläisen ase­maan,
lausuu hän ilmeisen totuuden. Kun hän sanoo, että kapitalismi on
todellinen liallitsija, lausuu häh mielipiteen, joka on hyvin yleinen. Jot­kut
ihmiset voivat pitää sen julkilausumisen valtiopetoksena, mutta laki
ei vielä määrittele sitä rikokseksi- Vaaran todellinen rikos, nähtävästi,
oli se, että hän antoi kauhistuttavien olosuhteiden työläisten keskuudessa
niin liikuttaa itseään, etta tuli syylliseksi seurustelutapain rikkomukseen
kuninkuuden suhteen. Se nä>itää meistä anteeksiannettavalta rikokselta
ja on toivottava, että hänelle langetettu tuomio, siitä vedoJtaissa, peruu­tetaan."
Edellämainitun julkaisun toi\'omus tuomion peruuttamisesta vetoo­musoikeudessa
ei toteutunut, ja, kuten tuomarien lausunnoista voi päät­tää,
suurelta osalta siksi, että tov. Vaaran uskollisuus luokalleen ja sen
asialle kesti koetuksen. Samaten kuin mainitun kirjotuksen eräässä koh­dassa
sanotaan "historian todenneeni että brittiläinen kansa ei ole mil­loinkaan
epäröinjrt pitää kiinni oikeuksistaan ja ulottaa niitä, milloin
hyvänsä on ollut kysymys uskollisuudesta kruunulle ja uskollisuudesta
kansanvaltaisille periaatteille", joista viimeksi mainittu kirjotuksen mu­kaan
"ön seuraava ja korkeampi uskollisuus", aivan samaten tov. Vaa­ran—
kuten lukemattomien muidenkin — luokkaoikeus-jutun historia
toteiaa, että hän, yhtenä työläisiä lähellä olevana luokkataistelijana, ei
epäröinyt, ei horjunut, eikä taipunut, vaan pysyi uskollisena omalle luo­kalleen.....'
, ,
Tosivallankumbuksellinen ei milloinkaan huoju eikä horju uskolli­suudessaan
omalle luokalleen ja sen johtavalle puolueelle, joka uskolli­suus
on yalläidiumouksellisuuden peruskivi. Ken tämäii unohtaa, hän
hautäantuu elävänä, kuten monelle luopiolle: on käynyt, olipa hänen
*^'tietobuiUensa'' ja '^ansioittensa"* määrä kuinka suUri tahansa
Nykyistä tflannetta tarkastenessa ja
imperialististen valtojen hallitusten
vakuutteluja rauhanrakkaodestaan ja
sodanvaaran olemattomuudesta huo­mioidessa,
tulee niin elävästi mieleen
muuan Ranskan, pääministerin vakuu­tus
vähää ennen ranskalais-saksalal-sen
sodan syttymistä kuutisenkymmen­tä
vuotta sitten. Ranskan pääminis­teri
vakuutti nimittäin heinäkuun 2
Ijnä 1870. ettei "Eiuropassa ole näyttä­nyt
milloinkaan rauhallisemmalta''
kuin silloin. Ja kuitenkin oli sota niin
tähellä. että Ranska julisti sodan
Saksaa vastaan Jo 17 päivää myöhem.
min. nimittäin saman heinäkuun 19
pnä. ., ,
Työväestö oli jo edeltäpäin tietoi­nen
sodan syttjrmi^estä. Sen vuoksi
panivat työläiset kokouksissaan Rans-kasa,
Sakfeassa. Englannissa y.m. mais­sa
vastalauseitaan sotavalmisteluja
vastaan. Mutta hallituspiirit julisti­vat
moiset toimenpiteet olemattomuut­ta
vastaan taistelemiseksL
Tuon ranslcalais-saksalai sen sodan
syttyminen on monessa muussakin
stihteessa vielä nykyaikanakin opettaa
va. Jälkimaailmalle on paljastunut
esim., millä tavalla silloiset vallanpi­täjät
suorastaan provosoivat sodan syt­tymisen.
Se tapahtui seuraavien seik­kojen
vallitessa.
Muuan preussilainen prinssi oli i l ­moittautunut
halukkaaksi astumaan
silloin avoimelle Espanjan valtaistui­melle.
Mutta Ranskan vallanpitäjät
asettuivat jyrkästi vastustamaan. Ja
onnistuivatkin siinä. Heinäkuun 13
pnä Ranskan lähettiläs kohtasi Preus­sin
kuninkaan. Vilhelmin, Emsin kyl.
pylaitqksella. LähetUläs pyysi kunin­gasta
lupaamaan, etteivät Preussin
prinssit tulevaisuudessakaan asettuisi
Espanjan valtaistulnehdokkaiksi. Ku.
nir«as asettui vastustavalle kannaUe,
mutta vakuutti, ettei hänellä "ole ml-tään
salahanltetta. Tänlä asia on mi­nulle
tuottanut jo Ulan suuria ikävyyk­siä
antaakseni sen uudestaan astua
päiväjärjestykseen, mutta minun on
tosiaankin mahdotonta mennä jnlin
pitkälle kuin te haluatte". Asla säh.
kötettUn sitten Bismarckille ja huo­mautettiin
lopuksi, että kuningas oli
jättänyt Bismärckin huoleksi päättää'
onko Ranskan lähettilään "vaatimus
ja se kielto, joka on häntä kohdan-nut
ilmoitettava lähettiläille ja sa­nomalehdille".
Bismatck söi iwirhPiT'«^" lavallista
Preussin fcOTkeimpfen sot^ȊllIk5iden
von Molkten ja von Roomin kan-Ssa.
kun hän sai tuon sähkösanoman. Bis-marck
kertoo sotapäälliköiden tulleen
kovin alakuloiseksi sähkösanoman
rauhallisesta sävystä. Mutta Bismarck
päätti julkaista tuon sähkösanoman
jyrkemmässä muodossa Ituin se oli,
lisäten riihen, että Preussin "kunin­gas
on kieltäytynyt vielä kerran vas­taanottamasta
(Ranskan) lähettilästä
ja ilmoittanut hänelle virkaatoimit­tavalla
adjutantillaaa, ettei hänellä
oUut hänelle mitään enempää sanot­tavaa".
Birmarckin muovailemana sai
sähkösanomasta sellaisen käsityksen,
että kuningas oU katkaissut kaikki
suhteensa Ranskan virallisen lähetti­lään
kanssa.
mpinä oli sinkoutunut. Ponmii rä-jähtL
Ranskassa huusivat vallassaoli-jat:
"Berliiniin!" "Berliiniin!" Ja Jc
saman heinäkuun 19 pnä julkaisi
Ranskan halittu» sotajulistuksensa
Preussia vastaan.
Sodassa joutuivat Ranskan sot
joukot perinpohjin lyödyiksi. Sota
yhdisti Saksan eri valtiot' yhteiseksi
liittovaltloksL Ranskan keisarlkxmta
lysähti jo seuraavan syyskuun alkupäi­vinä
lEUin lahonnut pärekori. Ja tä­män
sodan suoranaisena seurauksena
Bruce Mines, Ont
TYöOIiOlSTA
Jospa vähän piirtelisi kuulumisia
kun kerran tulin valittua tähän pänr
nämiehen virkaan- Kesä tekee tu­loaan
ja sanotaan, että se tuo ihmis­mieliin
virkeyttä. Vaan eipä kesäkään
puutteen painamaa raatajan mieltä
saa kovinkaan virkeäksi, sillä täällä cn
työttömyys ainainen painajainen, joka
tekee taloudellisen toimeentulorj. epä­varmaksi.
Tässä kesää varrotesta on
cdotettu alkavaksi paikkakunnan ai­nutta
työmaata, klvlmurtimoa. vaan
sekin on^joutunut konkurssitilaan, jo­ten
el tiedä alkaako tai eL Ja jos al­kaakin,
niin on palkat niitä nälkäpalk-jullstlvat
preussilaisten piirityksessä ol­leet
Pariisin työläiset seuraavan yuo-den
maaliskuussa Pariisin Kommuu­nin.
Tuo tapaus el ole ainoastaan Tiis
torlallisena tosiasiana mitä suurim­massa
määrässä mielenkiintoinen
Vaan se sisältää, kuten jt&ainen huo­maa,
tärkeän opetuksen vielä riykypäi.
vinäkln huomioitavaksi. Ensiimäk^
siinä suhteessa, että so opettaa meUle
sodan olevan silloin aivan puhkeama 1-
sUlaan kun Imllltukset vakuuttelevat
poliittisen tilanteen olevan mitä rau-halUslmman.
Toiseksi se osoittaa, mi­ten
vallanssaolijat suorastaan provo­soivat
verisiä suursotia. Ja kolman­neksi
se antaa meille opetuksen, että
juuri silloin kun hallitukset vakuut­televat,
ettei "Europassa ole näyttänyt
milloinkaan rauhalUsemalla kuin nyt",
on kalkkien niiden, jc*a tahtovat as­tua
veristä Ihmlsteurastusta vastaan
noustava entistä määrätietoisempaan
ja pontevampaan sodanvastaiseen tais­teluun.
Polf Artfaariniiiifisia
KansaUiset painikilpai-lut
Port Arthurissa
Joko kaikki arthurllalset ja wlllla-mllaiset
tietävät, että huhtlk. 13 p:nä
Ranskan komrounistipuolueeif Pariisin aluepiirijärjestön äisken pi­detyssä
neuvottelukokouksessa on tov. Doriol puheessaan ilmottanut, että
vaikkakin hän aikanVari oli kommunistipuolueen uutta vaalitaktiikkaa
vastaan, niin ph hän nyttemmin tullut vakuutetukst silloisen kantansa
\'irheelli8yydestä^ sillä käytännöllisessä taistelussa «sottautui puolueen
linja oikeaksi. edelleen lausunut, että viime kuukausien
voimakas lakkoliike, jota kommunistipuolue on joht^iit, sai hänet va­kuutetuksi,
että häiien pelkonsa siitä, etteivät työväenjoukot vaaleissa an­taisi
kannatustaan komtnunis sen utiden taktiikan vuoksi ja
että puolueen yaiktitus heikentyisi, oli aiheeton. Hän oli myös tunnusta­nut^
etta hänen ehdotuksensa yhteisen komitean muodostahiisesta kaikista
vasemmi^ojärjestöista neuvotteluja varten sosialistisen puolueen paikal­listen
järjestöjen ja reformististen ammattiliittojen kanssa ei vastannut
Kömmnnistisen kansainvälisen kuudennen kongressin linjaa, joka on täh-dätt)
r eqsi kädessä joukkojen voittamiseksi konununististen puolueitten
puolelle, eikä sellainen toin:ienpide olisi vastannut tarkotustaan, koska
uusi Ulanne määrää myös uuden taktiikan.
LbpulLsl pii tov. Doriot ja^^ että hän katsoi tämän julkisen
tunnustuksensa välttämättömäksi, koska ne ainekset, jotka ovat poiken­neet
Kominternin kuudennen kongressin linjalta, ovat käyttäneet hänen
lefceimään virheitä h>Täkse«nv^^ että tämä tunnustus on välttämätön
^errttinddn nyt, kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikit)
on käytävä tarmokasta taistelua oikeistovaaroa ja trotskilaisuutta vastaan
ja kun pn välttämätöntä tukea Saksan kommunistipuoluetta sen taiste-itissa
pikeisto-opportunisteja vastaan.
Bakun tehiassolujen päätöslauselma
^^^^^^^^^^^^^^^
Kuultuaan selostuksen taistelusta oikeistovaaraa, trotskismia ja sovit-teUjosuttntflia
vastaan hyiräksyi Bdkun tehdasjärjestöjen puolueaktiivi pää-töslau3elinan,
:jossa Oikeistpharfiasuunta ei pyri ainoas­taan
publUeienhykyist^ vaan myöskin muuttamaan kaikki
Leniain ipppien tärl^jBiimät - perusteet proletaarisesta vallankumouksesta.
Taisteluisaalm puoluejohtoa ja leninismin järjestöUbiä periaatteita vas­taan
oikeistO(anehet yritfc^ taistelulla joitakin yksityisiä
puoUiej6faa/ia vastaan. Näniä horjuvat ainekset julistavat k y l l i n sa­noissaan
taistellun välttämättömyyttä oikeistoa vastaan Saksan kommunis­tisessa
puolueessa ja mu^sa Kominternin sektsioissa, mutta todellisuu-dessarhe.
tukevat Jiäitä Kominternin oikebtoaineksia- Järjestömme tehtä­vänä
on syventää ideologista toimintaa puoluec?^ terkpiA tutkia kaikki
paplueea kokemukset aikaisemmissa taisteluina puolueen leniniläisen Iin-
^jan puolesta, paljastaa oikeistosuuntien todellinen ohjelma ja täten tiivis­tää
puolueen rivejä NKP (h) m KK:n leniniläisen linjan ympärille.
RmAah w^ sotilaita puolustamassa
Ranskaii unitaariset Cvallankumoukselliset) ammattiliitot ovat anta­neet
julistuksen, jossa ne kdiottavat työläisiä esiintymään sotaväkeen mo­bilisoitujen
t}'öläisten puolesta- Ammattiliitot asettavat kolmensadan
sotilaan kuolemasta Reinin alueella kaiken vastuun hallitukselle, armei­jan
johdolle ja niitä tukeville sosialidemokraateille, ja kehottavat työ­läisiä
esittämään vaatimuksia ranskalaisten joukkojen kutsumisesta pois
Reinin alueelta, sotilaiden aseman parantamiseksi j.n.e. Samalla amma-
• tiiliset liitot kehottavat työläisiä järjestämään läheisen yhteyden tehdas-ja
sÖtilaskomiteoiden välillä sekä valitsemaan erikoisen komitean, jonka
tarkotuksena on tutkia sotilaiden asemaa kasarmeissa ja leireillä.
on Fort Williamlssa Port Arthiuin v.-
ja u..seiu» Iskun järjestämät kansal­liset
palnlkllpaUut. Jos ette vielä ole
huomanneet missään Ilmoituksia, itiin
tämän huomattuanne sonnustakaa It­senne
tätä tilaisuutta varten, sillä
Elellä sitä. koetetaan miesten kykyjä
ja ehkä rakkaimman jälkeen.
Se oUsl suotavaa, että "penkklpettei-rlen"
parvi oUsl mahdollisemman suu­ri,
se olisi niin mukava painljoltten
matolla vääntää kun penkeissä teh­täisiin
lujaa työtä, niin muutenkin
painijoillekin vähäsen helpompaa kim
matton ullcopuolella iso kanki help-palsl.
Sinne kuulemani mukaan tulee
muilta paikkakunnilta tavalllhen o-saahotto
ja oikein aika kormuja, ku.
ten Soon Vesasta E. Telltkinen ja U.
Kataja. Sudburyn Kisasta pari äijää
ja myöskin muualta. Omasta seuras­tamme
on ilmoittautunut toistakym­mentä.
Painitaan neljässä sarjassa, paino­rajat
ollen: yli 170 Ib., alle 170 Ib.,
alle 155 Ib. ja aUe 140 Ib. Punnitus
tapahtuu 2 timtla ennen kilpailun al­kua
samassa palkassa.
Sisäänpääsy on ainoastaan etuk. 45c
ovella 50c, alkaa 8.30. Suurin nautinto
kuitenkin lienee, ainakin nuorisolle
se. että lopuksi siellä pannaan jalalla
koreasti t ^ ä n soiton mukaan.
tai vähän huononpaakln, kyllä kelpaa.
Tervetuloa sekÄ nuoret että vanhat.
Jokaisen on tultava.
KANSAINVXUSTX VAPPUJUHEAA
vletänune täällä Soossa tänäkin vuo­tena
toukokuun 1 p:n iltapäivällä.
Ohjelma tulee olemaan kUihdeUa kie­lellä,
suomen- ja ukralnanklelellc.
Tilaisuuden alkuunpanija on kom­munistipuolueen
kaupunkikomitea.
^ VAPPVJUHLANXYTELMX
"Tuhlaajapoika!", tuo kuuluisa Hall
Cainen kirjoittama romaani, joka on
näytöskappaleeksi rbuodostettu mitä
parhaimmalla menestyksella jaettima
neljään näytökseen, tullaan esittä
mään Vappu juhlanäytelmänä toukok.
1 päivä. Kappale on nyt harjoitus­ten
alaisena. Muistakaapa silloin pi­tää
mielessänne.
"NÄRKELÄISET"
Lauantaina tJc 20 päivä tule? taa.
sen iso kokc^lan näytöskappale S. J.
osaston haalille. nimeltä "Närkeläiset.
Näytelmä on neljässä näytöksessä ja
on sitä jo harjolteltv, joten varmastU
fcln tulee esityksen puolesta sujumaan
koja. kuten vUme kesänäkin tuo hui­kea
summa. 30 senttiä tunti seka-työlälseUe.
TäUalsten nälkäpalkkojen
luulisi jo puhuvan kyllin selvää kieltä
työläisten järjestymisen tarpeellisuu­desta.
JUHLAT TULOSSA
Vappua."^ työläisten Kansainvälistä
juhlapäivää vietetään täällä Bruce
Mlnella S. J . osaston toimesta haalii,
la.
Ohjelma tulee olemaan monipuolista:
Näytöskappale "Kesälesklä". n.-lUtoIta
yhteislaulua ja mölykööri ja muita yk-sltyisnumeroita.
Ohjelma alkaa täsmälleen 8.30 i l ­lalla.
Siis tervetuloa läheltä ja kaukaa
juhlimaan työläisten juhlapäivää, vap­pua!
— Halkomies.»
Chase, B. C. .
Ilmat on olleet Icyhnät, vaikka ke­sän
merkit on jo näkyvissä sillä lun­ta
el ole ja järvet alkavat selvetä jää­peitteistä.
Mitä tulee työpaikkoihin näillä seu.
duin, ne on huonoja. Joitain pieniä
kämppiä, joissa on vaan jokunen
mies. Maksut ovat huonot ainakin tai
ven aikana. Enin osa suomalaisia
ovatkin radankorjaustölssä.
Viime kuulla pidetyssä osaston ko.
kouksessa päätettiin osaston kassasta
laittaa toveri Vaaran ptiblustusrahas-toon
20 dollaria ja listalla kerättiin
joka tuotti yli 16 dollaria, joka sum
ma on läiietetty, pUolustusUitolle.
Sitten täällä Chase'£sä on rellakat
tanssit tämän kuun 20 p:n Iltana
joihin toivomme llkiseutulaisten huo
mionsa kiinnittävän. Hyvä soitto.—
Toivoisin, että seuraavan uutisen kir
joittaisi John Bläkl. — M. K .
Vapaaden leTitysryntiy» on nyt oUut kSynnlua mnatanum -rukon.
T ä h i n menne«sä ei kuitenkaan ole vielä mitaan eriktmempa* tarmok­kaatta
ta«»a kevatryntäyk«e»»ä Umennyt. Kilpailijoita on kaikkiaan kyn».
menen kappaletta ja se on jokseenldn Takan kan ottaa laajan Caxiadaa
kaikkine »uomaIai«-a«utak»ineen kaomioon. Paikkakannittaia on kilpaili-joita
»earaaTa»ti: Sudbury»»» kak»i, Creighton Minella, Tiraminsissä.
Worthingtoni«»a, Torontossa, Montrealissa, Saalt Ste. Mariessa, Port Art­hurissa
ja "Vancoaverissa, kassakin yksi.
Parhaiten on tähän mennessä kannostautanut Sudburyn Kuula. ' Seu­raavana
on Port Arthurin Smolander. Toiset kilpailijat ovat vielä yrityk-sensä
alkupäässä. Me suomalaiset olemme aina hidasta vikea. Kilpai-
IttUsamme se on jätkuvasU tullut esille. Jokaisen kilpailun alkai»äa. on
ollnt hidasta, silloinkin vaikka kilpailun loppupää on muodostanut tulok­selliseksi.
_
Vapaus on ainoa snomenkieGnen järjestyneitten työläisten sanoma­lehti
Canadassa. Mistään toisesta' sanomalehdestä ei ole mahdollisuutta
seurata Canadan asioita suomen kielellä siinä määrässä kuin se on mah­dollista
Vapaudesta. Vapauden etusivalla seurataan tarkoin Canadan
asioita uutisina ja toimitussivulla anaJysoidaan samoja asioita. Mikäpä
muu voisikaan olla Canadan suomalaisille työläisille tärkeämpää ja mie­lenkiintoisempaakin.
Yksistään jo näidenkin seikkojen tähden kannattaa
jokaisen Canadassa asuvan suomalaisen työläisen tilata Vapauden, sitäkin
snuremmalla syyllä senlahden, etta tilaushintakin on kovin alhainen, a i ­noastaan
$4.50 vk. j a $2.50 puoli vuosikertaa.
Toverillisesti LEVITYSTXHYSTÄJÄ.
OjikoenglanmBkieka opiskelu ^^k^^ jätetty
suomalaisten keskuudessa
Tämä kysymys tulee mieleen uselm- johtajatkin kehittyvät uusissa tals-mlten
eri näkökannalta, vaan erittälh teluissa. Tällainen analysi palauttaa
siitä, kun el enää näe sanomalehdls- mieliin, että lyödä laimin englannin-
NmTÄMÖTAIDE
^'Kuopion takana"
hyvin nllnkulh kaikki muutkin näy­telmät
tästedes, sillä näyttämöllämme
ön nyt vakituinen jphtaja. Siis t.k. 2qÄijaiie"
lÄIvä. *
TULEVISTA HUVEISTA' JA
TILAISUUKSISTA
Ensiksi on naisosaston myyjäisiltä-m
a t t i , päivä ja sitten nuoriso
osasta panee näyttämölle "Eläinän
koulun", kokoillan näytehnän. joka on
harjpitixsten alaisena sekä ziäytelmä-
Siis muistakaa kalkkf iotka kyn- seinän toimesta pannaan "Ajan latiiu"
näyttämölle kesällä johonkin aikaan,
sekä nyt piakkoin tulee "Sodan palk­ka"
3-näytök. näytelmä ja v.- ja u -
seura Vesan toimea voimistelukurs-slen
päättäjäisjuhlat ja Vesan painl-kllpailnt
yjp. — Onhan sitä nyt jo
siinäkin — aluksi.
nelle kykenette, tulla katsomaan tä­tä
hyvää tilaisuutta, nuoruttakaa It­senne
älkää antako pikku seikkojen
estää pääsyänne. Muistakaa! Työ-väenluokkalilkenteessä
ja taistelussa
on juuri tämä joukko kulkeva etu-nenässä,
juuri tältä joukolta me voim­me
jotain odottaa muuallakin ettei
ainoastaan vain painissa, voimistelue-sa.
lu-hellussa, jne.
SUs katsomaan etuvartlomiehlämme
toivoo — KTKT.
• " •—
Sault Ste. Marien uutisia
VOIMISTELUKUItSSIEN
TANSSIT
AVAJAIS-Tänä
torstai iltana on v.- ja \\..
seura "Vesan" toimesta järjestetty
voimistelukursslen avajaistansslt. Saa­pukaa
oikein joukolla silloin haalille.
Tanssit alkaa täsmälleen klo 9 illalla
OHJELMAILTAMAT
Ensi simnuntaina, t.k. 14 päivä on
taasen vapaat ohjelmailtamat, jossa
muun ohjelman lisäksi on kaimis ku­vaelma
"Sota sotaa vastaan".:
LAULUXXNTÄ OMAAVIEN
HUOMIOON
JEnsl sunnuntaina. tJc. 14 päivä klo
3 iltapäivällä on lauluharjoitukset S.
J. osaston haalllla kaikille niille hen­kilöille,
jotka vähänkin omaavat lau­lun
ääntä. Ei ole väliä onko se hyvää
S. J . OSASTON KOKOUS
Maanantaina, tJc. 15 lÄlvä on S
J. osaston sääntömääräinen työkoko­us.
alka«i 8.30 illalla täsmälleen. Uu.
det ja vanhat jäsenet, tervetuloa. Johto
kuiman kokous tuntia ni»fniiy»T7ifn}p,
S. J . OSASTON NX¥TTi(MO-TOIMINNASTA
Paljon on^osastösEij^^^näsrttämötoi-minta
Jo edistynyt tSUä alkaa, kun on
ollut vakituinen johtaja ttdmessa. Har­joitusten
täsmällisyys on ensimäinen
silmiinpistävä huomio; seuraava
näytöskappaleet ovat paremmin on­nistuneita,
kuten "Vapaassa maassa"
ja parempia näytelmiä esitettävänä,
sekä enämmän henkilöitä näyttämöllä
Ja innostus on noussut paljon. Sillä
tavalla kyllä hyvää tulee, kun ehtii
vähän joukot harjoittelemaan. Palion
tarvittaisi vielä uusia huoria voiml-j
sekä vanhoja myös. Asiaan Inncretu.
neet. saapukaa haalille. kyllä eslinty-mään
pääsette. — Helpparl. >
— Moskovan jä Irkutskin \-ällllä
alkaa lähiaikoina säännöllinen lento­yhteys.
Lentokoneet tulevat tekemään
tämän matkan 36 tunnissa.
'Gustaf von Numersin kirjottama
näytelmä esitettiin viime. lauantai-iltana
Liberty-haalin näyttämöltä
noin kohtalaisen suurelle katsojajou­kolle.
Näytelmä sellaisenaan on jonkun­lainen
kuvaus uuden ja menneen
ajan naisesta ja heidän katsöittuk-sistaan.
Oikeastaan' lienee se en-nustuksellinen,
jonka mielikuvituk­sellisuus
on, yleisemmin vasta ny­kyään
toteutunut. Kaikesta huoli­matta
mikään erikoisen mielenkiin­toinen
ei "Kuopion takana" kuiten­kaan
ole. tästä kait johtuikin, että
vaikkakin näyttelijät tekivät paras­taan
ja yleensä onnistuivatkin , hy­västi,
niin siitä huolimatta tuntui
syntynyt tunnelma jossain määrin
mauttomalta.'
Henkilökohtaisesti sanoen voi tun­nustuksen
antaa jokaiselle näytte-
Rovastina oli K. G. Asiala
melkoisen lähellä rehellisluontoista
maalaispappia, jos sellaista lienee y-leensä
ollut olemassa, mutta jota
kirjailija kuitenkin on näytelmäs­sään
tahtonut kuvata. Ruustinnana
oli Olga Asiala osaansa soveltuva.
Naimina, edellisten yksinkertaisesti
kasvatettuna tyttärenä, sai Kanna
Puro erilaiset mielentilansa, aika on­nistuneesti
esille. Apulaispappina
H. Elimen ei ollut pahakaan, jos­kin
piippunsa sattui olemaan koko­naan
tukossa ja luki "teostean" si­ten
kuni joku erikoinen voima oli­si
aina löytänyt sen paikan mitä
juuri halusi. Lillinä Tyyne Tenhu­nen,
oli aika hyvä, joskaan ei lä­heskään
yhtä onnistunut kuin mitä
olemme tottuneet Tyyneltä näke­mään.
Huulen puremisen voisi ko­konaan
jättää pois koskapa on sitä
jo huomattavasti vähentänyt. Pas­torin
rouvana oli Martta Koski ai­ka
onnistunut, mutta pilasi esitys­tään
nauramalla silloin kuin ei sitä
olisi saanut tehdä. Kauppiaan rou­vana
oli Ida Seppälä muuten onnis­tunut,
mutta oli kahden värisiä hiuk­sia
päässä., Peruuidd ehkä. olisi^teb-nytr
pairemman vaifiuiiiksen. Nimisp-mieben
rouvana Tilda Niittynen pi­lasi
naurullaan muuten hyvin esittä­mänsä
osan. Renkinä O. Förbom
oli muuten onnistunut paitsi teke-mällätehdyn
säikähtäneen näkönen.
Förbomista kasvaa hiljakseen yksi
meidän näjrttämömme huomattavim-
^mista miesosien esittäjistä. Palve­lustyttönä
Inga Suominen esitti niin
pientä osaa, että ei voinut edes
päästä "veriinsä". Ingasta voi kyl­läkin
tulla hyväkin näyttelijä kun­han
saa kokemusta esiintymään y-leisön
edessä.
Nä3^elmän esitys yleensä oli kes­kinkertaista,
jota enempää tuskin
voi tämän suuntaisella näytelmällä
toivoakaan. Näyttämölle asetuksel­le
oH lainattu tarpeellista huomio­ta.
— K.
sä kirjeenvaihtokouluilmotuksla. eikä
suomalaisten sivistysyhdlstysten uu-tislssakaan
mainita englanninkielen
Iltakouluista. eU muista senlalsista.
Näyttää sUtä, kuin tämä asia kokonai­suudessaan
olisi jäänyt aiVan siviille.
Jos täsisä suhteessa on tapahtunut
laiminlyöntiä, kuten tämän kirjoitta­jalle
näyttää, niin siinä tapauksessa
olisi kaildden edistyssem-aln otettava
tämä asia käslttelynalaiseksi, sillä
tällaista asiaintilaa el voida yksilöinä
korjata, vään siihen on tartuttava
yhteisvoimin.
15—20 vuotta .taaksepäiii s.s. osas­toissa
oU voimakasta henkeä saada
jäsenistönsä Innostumaan engUmnln-klelen
oppimiseen ja eikä se Ihan vai-:
kiituksetonta ollutkaan. Niinä aikoina
moni kävi kirjeenvalhtoköulun, toiset
ottivat ainoastaan englaninkielen op^
pikturssln, toiset lukivat samalla jon­kun
ammatin, kirjanpitäjän, autome.
kanlkon, jJi.e. On totta, että 15—20
kielen oppinainen ja samalla pyrkimys
päästä lähempään kosketukseen tois­kielisten
työläisten kanssa merkitsee
täydellistä taantumusta. Vaikka kie­lioppia
el tarvittaisikaan esittää jotain
erityistä tarkoitusta varten, sillä on­han
itsestään selvä, että sen maan
kielen taito, jossa asutaan, on jokai­selle
hyödyllistä ja nautintoa tuotta­vaa.
— Nyt kuitenkin ollaan siinä t i ­lanteessa,
että jonkun ryhmän on o-tettava
tämä asia ajaakseen oikein to-siteoUa,
eli muuteir jäädään pitkiksi
ajoiksi odottamaan uuden polven asi­ain
hoitoa ja tuskinpa on Amerikassa
vuoden kuluessa aika on muuttunut
paljon toisenlaiseksi, ei kuitenkaan
niin, että yleensä olisi saavutettu eng­lanninkielen
taito, eikä msröskään sel­laiseksi,
että sitä taitoa el tarvittaisi,
vaan sUhen on löydettävissä syyt, jot­ka
ovat vaikuttaneet lamauttavasti
tähän slvlstyshaaraan. Yhtenä vaka­vana
s3rynä voidaan mainita.tsröväen
järjestöissä sisäiset rUdat, eikä ole ol­lut
vaikutustaan tekemättä ajatuksen
tulkinta, että suomalaiset seurat ja
suomenkielikin tulee kokonaan hävlä-määii
jo ennen pitkää "täältä: Ameri­kasta.
— Muistan oikein hyvin kxm 17
vuotta sitten eräs huomätuimpla suo.
malaisla puhujia puhui seuraavaan
tapaan:
Ollaan amerlkalaistumassa niin no.
peassa tahdissa, että me emme voi sitä
oikein edes huomatakaan. Koulut
työntävät jsatojatuhansia vuosittain
niillekin teolUsuusalome joilla ulko­maalaiset
näihin asti ovat työskennel­leet.
— Siis el ota kahtakymmentä
vuotta, kun kalkilla teollisuusaloilla
työskentelee amerikalaiset koulusivis­tyksen
saaneet suurena enemmistönä—
ja ne ottaa Johdon käsiinsä unlo- sa­moin
kuin muissakin kysymyksissä.
Tähän tapaan on myös kirjoteltu sa­nomalehdissä
jo pitkän alkaa. Viime
aikoinakin on puhuttu tästä asiasta,
vaikka ei niin kovin painostuksen
kanssa, kuin ennemmin.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden
aikana on hyvin vähän, tuskin ollen-caan.
tapahtunut mitään amerlkalais-tmnista
enempää työmaiUa kuin si­vistyselämässäkään,
lukuimottamatta
tässä maassa syntynyttä joka on puo­liksi
kumpaakin. Ja entäs £e teoria,
että amerikalalnen .koulim käynyt on
vaativampi kuin ulkomaalainen. Hän
on .muka. tottunut amerikaläisille'mn-cavuuksUle
ja kun hän joutuu työs­kentelemään
samoissa olosuhteissa
ulkomaalaisen kanssa, niin se on Jo
luonnostaan vallankumoukseUinen.
Asia on kuitenkin niin. jotta tuskin
minkään maan koulu valynLstaa niin
perinpohjin individualistista maail-muuta
suomalaista ryhmää kuin se,
joka muodostuu kommunistisen liik­keen
ympärille, joka voisi herättSS
englapninklelen opetteluasian käytän­nölliseen
toimintaan.
Mielestäni 'klrjeenvaihtokoulu on te­hoisin
ja käytännöllisin englanninkie­len
oppinilsessa. Ensiksi, sen vuoksi,
että se ylettyy ympäri samalla kertaa.
Toiseksi se voipl olla jatkuvasti pitem­piaikainen
kuin Ilta- eli muut väliai­kaiset
koulut, ja tähän ei tarvitseisi
mitään aineellisia uhrauksia minkään
yhdistyksen taholta, ainoastaan si­veellinen
kannatus, tehdä tuimetuksi
kirjeenVaihtokouluIsta johtunut hyöty,
joka on ollut niille, jotka ennemmin
ovat käyneet, rohkaista kirjeenvaihto-koulun
avaamiseen sellaisia, joilla on
siihen kykyä ja sitten jäUcuvasti roh­kaista
työläisä ottamaan tämä askel
— sillä kukaan el ole katunut, joka on
kirjeenvalhtoköulun käyn3^, el kukaan
ole harmitellut niistä muutamista dol­lareista,
jonka on täytynyt maksaa»
mainitunlaisista kouluista. — Niin
pitkälti kuin tämän kirjoittaja tätä
kysymystä tuntee, ei voi muuta kuin
suositella englanninkielen kirjeenvaihi
tokbulun perustamista.
Ainoa kysymys on se,. että saapiko
mainitunlainen koulu tarpeeksi kan­natusta
pysyäkseen pystyssä, johon ei
voi suoraa vastausta tuskinpa kutkaan
antaa, koska se riippuu tykkänään
sUtä minkälaisen siveellisen kannatuk­sen
tuo asia tulisi heti alussa saa­maan,
vaikkapa vaan yhden sellaisen
ryhmän mielipide, joka., muodostuu
kommunistisen liikkeen ympärille, on
tinkimättömästi mainitunlaisen koulun
kaimalla, niin silloin se tulee itsensä
kannattamaan, päinvastaisessa tapa­uksessa
se el tule itseään kannatta­maan.
Tähän pistin nämä muutamat rivit
ikäänkuin alotteel^l. voisihan sitä
toiste lisätä jos tällä näyttäytyy ole­van
jotain merldtystä. — K . HMm.
mankatsomusta kuin juuri Amerikan
Yhdysvaltain kouluissa.
Kaikenlaisten yhdistysten avulla
opetetaan perusteellisesti jo nuorille
lapsille, kuinka tohien on toistaan pa­rempi
ja kuinka on kaikella tavalla
yritettävä paremmuutta omakohtai­sesti.
Tätä ihmisen alkuperäisiin luontee­seen
sopimaa oppia keldtetään Ame­rikan
kouluissa niin täydelliseksi, että
tuskin on olemaasa yhtään, asiaa. Jos­sa
tämän koulun^käynyt väki el nä­kisi.
J(d:o yksilöllistä hyvää eU yksi­löllistä
pahaa, asiain x&ätddjänä —
siis täydellisessä sopusoinnussa kapi­talistisen
järjestelmän perusperiaat­teen
kanssa. — Tietysti on poikkeuksia
Amerikan koulusivistyksen saaneissa,
vaan poikkeustapauksiin on vaikutta­nut
sivutekljät Ja nält& poikkeukda
on harvinaisen vähän.
. Amerikan^^muut sivistysvälineet, ku­ten
sanomalehdistö, ja kirjallisuuskin
paljolta, sekä kaikenlaiset sivistysseii?
rat, ovat koxxluopetuksen kansa yh­denmukaisia,
siis täydentävät ja vah­vistavat
koulussa saatua maailmankat­somusta.
— Onko tämä koulunuoriso
jo lähitulevaisuudessa ottava ^röväen
luokkataistelun ohjattavakseen. S,
tiihat kertaa eL Johto tulee olemaan
vielä lätkän aikaa vanluun luokkatais­telussa
karaistujen käsissä, ja uudet
ULKOMAALAISET HALUAVAT
KONSESSIONEJA
Neuvostoliiton kansankomisaarien
neuvoston vahvistama koni^essloni-suunnltelma
on herättänyt suurta mie­lenkiintoa
ulkomaalaisissa mikeissä.
Useista maista on tullut konsessioni.
^tyksiä. Eniten nllti on tullut A -
merikasta. Saksasta. Sveitsistä, Itä­vallasta
ja Norjasta. Konsessioniefa-dotuksla
tehdään verrattain huomat,
tavien liikkeiden taholta. Pääkonses-slonikomltean!
tietJ(l|]en mukaan u-selmmat
ehdotusten tekijät ovat yh.
teydessä niurlmpiin pankkeihin. Jois­ta
useat ovat suostuneet rahoittamaan
konsessioneja. ^
KAIVOSONNETTOMUUDEN
K I H I N EN
TUT-Moskova.
— Työ- Ja puolustusneu­vosto
on päättänyt muodostaa erikoi*
sen tutkimuskomitean. Jonka liokoon-panoon
tulevat toverit Uglanov. Le­bed
ja Schvorz. Komitean tariorituk-sena
on tutkia "Marian" kaivoksessa
tapahtuneen tapaturman syitä. Sa­malla
työ- Ja puolustusneuvosto vel­voittaa
komitean matkustamaan vii­pymättä
U^turmapaikalle ja tutkit,
tuaah asiaa, tehtävä felostus työ- ja
puolustusneuvostolle.
— Halkovissa on oikeuden päätök­sen
penisteella ammuttu baxuiittit Ela-dijenko.
Potshpski ja Sintshuk, jotka
Kovjakin piirissä ryöstelivät osuus*
kauppoja ja kokonaisia kyllä. ,