Vapaus, October 24, 1930

              ; 251:2i930 Ferjafltaliia, lottate ^ " p;nä Fri., Qct. ^
L I U o»a»toJa oa jo lähetetty kirjalUcuus iltamaan valitut kirjat,
kirjat on pantu erik»een käärepaperin «isälle, ja numero pääll^,
« . t a a samaa nutaeiroä mikii pn Uketei.#a.
»J mitiiän väärinkäytloft eika_^eluMUtnu*U ayntyiti. pyydämme.
edun vuoksi.
tetään toisistaan. UosiÄ fiiSlsatfö- jsilrt^in.fiyefinyt puristäraaÄii esil-menettelytapoja
toivat KarjalaaD |e luokkavastakohtien kärkevyyttä,
pohjolasta saapuneet "läskikapi-»Enn^kaftEeä canadalaista in^J4ä-nan"
mieliet, oa otettu käytäntöön' teollisuutta hasllitsee pääas^l^jtt-osittain
jo pankkorekisysteemi' tuk-' Jpin paj)eri- ja,' puunjalost^ätftt.
kienajossa. Mutta nyt meille t i i - ' Nämä alat omistaa kaksi mahta-lee
Canadan . työläiset soyellutta- j vaa trustia. Tuotteen BinBäksi fios-maan
ja täkäläisille työmaill^L tuo-! tivat kilpailussa 65 dofiaria ton-
^c.r. «itian v « r ™ , . . v : ^ ™ .yn.y.,.. pyyaamme, ^^an ybä uudempia työtapämene-; oiHe, mufta toiiien laski hintaa 4.2
.^LÄHETYKSIÄ EI A V A T T A I S I E f i N E N K U l N ILTAMA-j telmiä. Niin että vastedes tulee' dollariin tonni. Tama tomen ei
^JMA. Tiitnä toivomu» on. y&pti^uden ja ocastoq järjestävän loimi-1 tapahtumaan kumous metsätyöalal- voinut kilpailla markkinoista, vaan
' • ! la entiseen verrattuna. oli pakotettu laskejutumaan polvil- J. W. Ahlqvist. '. Canadan toverit ovat saapuneet! ^pen voimakkaaoinjan edeis», myy.
Liikkeenhoitaja, meitä auttamaan. Sentähden lau-i?»-«an tehtaansa ja antamaan yli-
— summekin heidät erittäin lampi-^^rruuden. Nämä kaks, lukitta
mästf tervetulleiksi hetkellä, jojJ säännösteli hinnat j a polki tyo-
• loin me kipeästi kaipaamme työ-: Pa'H^t. Raaka-am^taanae oh ka-
; voimaa. Ja yhä toivomme että uu-! Pitahsraille johdonmukainen. Maa-i
sia ryhmiä meUle edeJIeen- saa- i 3^ metsätyöläiset kävivät jarjes-
, puisi. ' täytymään.
Toveri Hannes Juvonen (fascis-tien
karkoittamä turkulainen)
jToverit canadalaiset! Te saavutte markkinoita hoitavat
kapit^listim^aasta ja niaaimasta, kommunistit, ja sinne pääsy on
Osuustoiminta
Woin kysymys Sudburyn Co-op. Trading Co:n
johtokunnalle The International Co-op.
Trading Cö.m johtokunnalta
L„ johtoia. ettei Sudburyn Co-atuvisen
m-een puolesta pidetä
Ljaöa vastata toisten co-operatii-i^
r^liiikeid^n kirjeisiin eika mi-
ICöln lcvsvmy'<csiin, päätti INTER-gSlAii
LIIKKEEN JOHTO-rÄ
kääntyä yllä sanotun osuus-johtokunnan
puoleen avoi-dli"
kysymyksellä, tullaksean selvil-
• niistä syistä jotka ovat kaikella!-»
L hyöiiyllisen keskustelun kieltäy-
•fisen syynä-
Uvsjinyksft, joiden tähden olem-koettaneet
päästä keskusteluun,
j, osuustoiminta-alalla alinomaa
ilie tulevia taioudeiiisia ksymyksiä.
ne kirjoittaneet ?sim. kanan-ysyinylcspstä.
koska lilkkeel-on
jonakin ynoden aikana
iti selviytyä munista,;joita ym-
_istö tuottaa, samoin perunoista,
rmyöskiu olemme kirjoittaneet mo­sta
muilta kysymyksistä, joista
nittakopn osuiistoiminnälUsen
uksen perustaminen. Mutta yh­tään
näistä kysyttiyksistä em-ole
saaneet vastaukseksi riviä-
[sun olimme keskuksen perusta-
Buäysymyksessä onnistuneet ' niin
että olimme saaneet nenvot-botokoukseen
edustajan aina niin-kaukaa
kuin Timminsistä, «ikä
lustajaa saapunut Sudburyn osuus-eitä
^ikä myöskään minkään-kista
Vastausta tai tietoa, päätiftims
liittoa vastaan jatkuu edelleenkin.
PascisUjohtajien esiintymisistä käy
ilnieisen s?ivä.s.ti esille heidän ha­lunsa
icatkaista Neuvostoliiton Ja
Suomen normaaliset suhteet.
Äskettäisessä suoj^uskunnan kp-kouksessa'
RiUiiaiä^ on fascistl-jobtaja
Kpspla pitänyt laajan pu­heen,
joka' oli täynnä mitä julkeira-pia
hyökk^ksiä Neuvoeitoliittoa vas-
Mutta elintarpeet. Port Arthu- j taan. Tehden historialliisen retken
rin satamassa löytyy tällä erääkin; Suomen orjuuden ajoille, Kosola
maailman suurin viljavarasto. Neu- lausui: "Nykyinen tilanne on aivan
samanlainen kuin Böbrikoffiu aikai-tien
tilanne. Vielä enemmän, — t i -
niin ja näin. Kapitalisti ei löydä j lanne on vieläkin vaarallisempL VI.
Fscistien heiivostovaa-taiinen
l|^%iE9|i^Ui9
slssa vdfmgap näin, 'l^<acts^}U. nim.
vaatu varsi;i, pjtk^^ kasvujtaiiden ja
korkean i§nuh8n~kasvuaikänäan, jo-tfi).
se vain ulkoisen edullisissa olo-
Ko^pJI^ isänmaaj^ta^ ii;i{;0^lji(sta suhteissa, ehtii ä.yöiäaassä^ kasvaes-lietsomassa
" sa^ kyi^gytjiänaäan "käiksi hedel-
_ — — : inSnaä. Tomaattien Jäikikxpsyttä-
Helsinki 28-9.—Virajaoniaisten suq.- | nihien voidaan suorittaa pääpiirteit-sioilisella
avustuksella kehitetty fa^-jtäin 2:11a eri tavalla, nim.: valoisas-cistien
parjauskamppailu Neuvosto^- u-a, tai pimeässä paikassa. Jälkikyp-missä
hyvinvointi •on päältäpäin
; . " ^ n f ^ V^^^ markkinapaikkoja. Il- hollinen pyrkii hävittämään Suo-
\?"f?^ i,o^Wf '^"^fl-^^^^ sotaa ja sen suuria tuhlauk- U « i ja Suonien känsän, mutta prf
k ^ ä Ä ä n • " " ' " ^ U e M S i ^ a ei löydetä ulospääsyä, Winni- ten Suomen l^äit^epuohastautu-j
pegin suunnattomista viljavaras- miskykyä, toistaiseksi pidättäytyy
tärkeisiin kysymyksiin ci suvaita
vastata, vaan jätetään toiset edusta- i k^intajärjestelmän
jat odottamaan konventsionin sur-| muutos tääHä on tapAlitv^assa_ jaj
ron tähden
se sellainen
että sitä on vaikea enää ymmärtää dettäyissä. Kapitalistiniaissa Jäy-^ , ^
muuksi kuin yksinylpeydeksi, itse- tää kriisi, niiltä puuttuu " " s i a ' ^ ' " ° ^ » ^ . " ^"^^^^^
näi^nä oi^istmnisohj^een U i op- - ^ J ^ ^ - ^ ^ / J } ^ ^ Äl^^LSS^^r i F S ^ - Jatkaen puh,t^an ilmoUtl Koso-
Vista pyrkimystä, luoda osuusjoimln- senlaisena ja vaikeampana pian i l - ^f^^^^^^^ f . ^ Äk
menee. Porvarimaiden 10 miljoo- Shabaqua-älueella ja 800 lak-nainen
työttömäin luku ei ole ^olaista esiintymässä sai jkoko,
suinkaan pieni. Me tiedämme Suo- «>aan poliisivoimat kuohumaan. Y o l -
nallista ketjua, joka keskittäisi liik­keet
yhdeksi organisatsiooniksi aat-tseliisesti.
sytys valoisassa pialkässa on yleisin
Ja melkein kaikille tunnettu, mutta
pimeä^^ paikassa s^sijaap kypsyt­täminen
uselnunille tunt^njaton.
Jälklmähxen tapa on kuitenkin eräis­sä
suhteissa edullisempi, Jonlca
vuoksi sen käytäntöön sdyeltamista
on puollettava. Valosia, varsinkin
kuivassa asuiiUiuoneilmassa, jolloin
toina^Ut helposti hSLlhdutta.vat itses­tään
run£aastl k^st^titta, käyvät ne
helposti kurttupintaisiksi. Mitä vä-hemniän
kehlttynji; tomaatti Jäl-klkypiymään
pantaessa on ollut, s i ­tä
kurttuisemmaksi se kypsyttyään
tulee, syystä, että se tällöin vaatii
pltehimäii kypsymisajan, jolloin
haihtuminenkin ehtii muodostua
runsaammaksi. Vallan pieniä, kes-kenkasvliisia
el yleensä pidä asettaa
jälkiicypsymään. sillä se ei Johija
toivottuun tulokseen. Sellaiset on
paras hillota tai valmistaa salaatik­si.
koska tomaatin hedelmät kehitty­vät
kalkkein parhaiten ja mauk-la,
että "vihollinen on Jo osittain kalmmlksl luonnollisella tavalla, an-saanut
menestystä. EduskunÄassa ,oU nettakoon niiden olla paikoillaan
lä, ostettujen Suomen kansalaisten
avulla".
Silloin kun näin tapahtuu jatku- men kapitalismin kriisin jatkuneeni Ijset automatkat ja työläisten kiin-vasti,
niin joutuupa kuramaksumaan ' Jo kaksi vuotta, eikä ole hetkeksi-j teä yhtenäisyys yli aavikoiden pu-ja
kysymään, onko Sudburyn OSUU.S- kään heikentymässä. Tulevaisuus, huu liikehtivästä voimasta Cana-
3(i:fckr3illä johtokunnalleen asioita heille näyttää yhä synkältä. Suo- dassa.
välittävä aparaatti tahdoUinen pi-'men teollisuus perustuu puutava-dättämään
johtokunnalta asioita. ' ' ' ' ' " '
kieltäytyen esittämästä tällaisia ky­symyksiä
johtokunnalle, vai onko
johtokunta keskusteltuaan asioista
Tuomme Canadan maa- ja met-rain
jalostukseen ja ulosvientiin j sätyöläisliiton tervehdyksen neu-maasta.
Mutta 2 v. aikaiia on se vosto-Karjalan rahvaalle. Työtäte­laskenut
enemmän kuin puoleen kevät s- iellä merien ta•k«a n^ henkeä
j y . ^ . . ^ ^ ^ . . ^ . . v . , ^ « o . ^ * . « « « . . « o . v . ^ , . « siitä, mitä se oli 2 vuotta aikai- pidätellen seuraavat tilanteen ke-kieltäytynyt
mitään vastaamasta? Jsemmin. Kymmentätuhatta työtön-i hitystä ja suurta sosialistista ra-
Edellisessä tapauksessa on se toimit- tä työläistä niinkin pienessä maas-1 kennustyötä. Jokainen teidän ^ . a -
sijoiden suoranainen rikos liikkeen- sa on vaikea sijottaa. Markkinat ^ vutuksenne tulee olemaan heidän
sä johtokunnan ja jäsenistön edessä «eivät kotimaassa pysty nielemään ilonsa. Sej-yhma mikameita tan-sekä
mitä selvin todistus nykyaikai- ' tuotteita. Pienviljelijät kituvat ja [ ne aluksi on tullut, on karaistunut--
sen toimitsijan kypsymättömyydestä.
Jälkiihälsessä tapauksessa näyttää
kuin kokonainen johtokunta olisi
vastenmielinen osuustolinlntallik-keen
keskittämiseen, joka vastenmie-lisjrys
luonnollisestikin aiheutuu ky­symyksen
puutteellisesta ymmärtä­misestä.
Int. Co-op. Trading Co. joh-
Euttaa neuvottelukokousta kahdel- t^^unta kuitenkin on taipuvainen p-pälvällä.
Lähetimme sähkösano-
Sudbiuyn osuusliikkeelle, pyy-
Itnlähettäiriään edufitajan. Sähkö-,
an loppuun liittyi vielä erikoi-keholtus
vastauksesta. Siihen-jjän
emme saaneet mitään vastaus-
|t, ci edustajaa- eikä sähkösanomaa
myöskään kirjettä.
[Edustajan lähettäminen olisi tie-vaatinut
pikaista toimimista,
jaatta sekään ei olisi ollut mahdo»
Sähkösanoman lähetimme kuu-i
tienoissa illalla ja jos silloin oli-tahtoa
kerätä johtokunnan
llmiäärälnen kokous, olisi edustaja
lajiut junan samana yönä ja. olhir.
^lall§ juhlien alkamisaamuna ja
lla ijeuvottelussa. Tämä olisi ollut
i^pilista. Vaikkapa ei edusta­sta
nyt puhuttaisiitaan muussa
^.kuin osoittaaksemme miten
taksumaan ettei johtokunta ole saa-ovat
tyytymättömiä. ta joukkoa. Useimmat meistä ovat
FascistiV'ötäksuivat että tämän' feLsoneet Suomen . ' f taj-jf" ^J™'
lan ja vaikean ajan syyt voi-; kuopilla. ja_^y,nkilois^a ^ J ^ '
nut niitä vetoomuksia yhteistoimin-.set. Suomessa on tapahtunut fas-nan
järjestämisistä käsiteltäväkseen cistinen kumous aikoja sitten. Fas-daln"
j4"tarjrpöista7Wrn^^^^ ?*e otaksumme
työväkeä ja valmistautumalla sp-;että meistä tulee^kmaan j o t a k in
taan (neuvostovaltaa vastaan. On
sutinnitelmallisesti käytävä mu­kaan
neuvostovastaiseen kamppai­luun.
Täytyy saada polkea vallan­kumouksellisen
työväen pyrkimyk-ja
siitä tämä kummastuttava ja a i .
van vieras vaiteliaisuus on johtunut.
.Toivomuksemme on että Sudbu­ryn
osuusliikkeen johtokunta käsit­telee
tätä kysymystä ja antaa julki­sen
vastauksen julkiseen kysymyk­seen,
nim. onko johtokunta ollut tie­toinen
yhteistoimintaan kehoitta-cistinen
teijrori valitsee mielen
määrin maassa. Puolitoistasataa to­veria
viskattu Neuvostoliiton rtv-jan
yli. Tämän toimenpiteen myö-tävaikuttimena
ovat olleet oppor­tunismin
suohon vaipuneet sosiali-fascisteiksi
mquttuneet sosdemit.
Hallituksen ja politiikan muutosta
apua. Ja me tulemme paikk^rnme
täyttämään. Yhdessä teemme työ­tä
fascistien karkoittamien toye-reiden
rinnalla työläistfsn Karja­lassa.
— V. a.
eneminän kuin joka kynunenes jä­sen
Moskovan kätyri. Kymmenes o-sa
koko Suonien kansasta kuuluu
avoimesti puolueeseen. Jonka pää­määränä
on kumota nykyinen yh­teiskuntajärjestelmä,
hävittää us­konto,
myydä isänmaa Moskovan
hallitsijoille. Tämän piiolUceii sa­laisten
kannattajien lukumäärää on
mahdo(»n laj^ea; joka tapauksessa
on jokaisessa pitäjässä palkattuja
Moskovan asiamiehiä".
Musiikin ymitiärtämi';
sestä
niin kauan kuin mahdollista. Lie­vempiä
syyshallojakin vastaan on
niitä paras suojata sopivin kattamis-menetelmin,
mutta kun tomaatti
kuitenkin on sangen arka kylmälle,
pitää hallojen aikana olla varoval-n?
n, ettei hedelmät vioitu, sillä vä­hemmänkin
hallan koskettamat hfe-delmät
ovat Jokseenkin käyttökel-vottoniia,
— korjuu on suoritettava
huolellisesti, etteivät hedelmät v i '
oitu.
Kun kypsytys aiotaan suorittaa
pimeässä paikassa irroitetaan hedel- _
mät yksitellen tertuista Ja vain ter­veet
yksilöt otetaan tarkoitukseen.
Ne pakataan sitten tiiviiseen laatik­koon,
sahajauhoihin, lastuvillaan
tai pehmeään paperiin. Päkkäusäl-neet
on hyvä kostuttaa, että lima
laatikossa pysyy kosteahkona. Laa­tikko
suletaan tiiviisti kannella, et­tei
kosteus sen kautta pääse vallan
nopeasti poistumaan. Näin Jälklkyp-symään
asetetut tomaatit pidetään
15-20 ast. lämpimässä hpaiieessa.Laa-tikon
sisältö on Joskus tarkastettava
ja kypsät hedelmät otettava aika-na.
an käytäntöön. Jos Jotkut hedel-miit
alkavat laatikossa pilaantua, on
neicln aikanaan poistettava. Tomaat-teihln
kehittyy punainen väri plme-qssäkln
Jälklkypsytyspalkassa, Joten­ka
valoisa palkka tässä suhteessa on
tarpeeton. Jo kypsyytys syystä tai toi­sesta
halutaan suorittaa valoisassa
palkassa, ripustetaan tomaatit silloin
mieluimmin terttulneen sopivasti a-suinhuoneeseen.
Varsin kulvailmai-nen
palkka el kuitenkaan ole suo­tava,
sillä kuten Jo edellä on huo­mautettu,
haihtuu hedelmistä silloin
runsaasti kosteutta Ja ne käyvät ly­hyessä
ajassa kurttupintaisiksi.
Canadian pollägji^
. Lähetyskulut:
40c Itibetykoistä alle'I20.QO,
lähetyksistä f20.00^t4».«9# «Oc
lähetyksistä' $50.00—»mSÖ^^ l a
$1.00 lähetyksistä $80.00-^1100.00
sekä 50c jokaiselta %eufiiaVJrlWf «l-kavalta
sadalta doUariHA.' ; •
Lähelyluet $500.Mt Jä* «UU yl8i
(3.00, huöi;ma(ta 'sa^äiän^tf«iii«tf<
desta.
VAPAUS^
KlrJ. NEVEROV
Mlshkan mleleea kuvastuu tuo en- • sateiden kastelenilna Ja tuulten
Puhutaan hyvin paljon siltä, et- ^
nen näkemätän Tashkent Ja lelpä-kannlkplta
kuHk^utlolUaaja olevat
kaksi säkkiä. Toisessa, säkissä on
vehälelpää, toisessa taas rukiista.
Kolnriannj?ssa säkissä on vehnettjy-viä
kyiniienkunta naulaa. Ne ovat
touontekoa yart?n. Vehnä el näytä
meikäläiseltä. Peräti on Isoal Mish-kaa
äiti katselee, ka^ta säkkiä ja
vista vetoomuksista, vai onko niitä ei suorittamaan pystynyt fascismi
monia asiakirjeltä ynnä sähkösano­mia
esitetty johtokunnalle ensin­kään.
Qsuustoim. tervehdyksin:
T H E I N T E R N A T I O N A L CO-OP.
T R A D I N G CO. LTD. JOHTO­K
U N T A
M. Kaski C. Holm.
puheenjohtaja kirjuri.
tö-Karialastft
SÄnjmnvälinen i l t^
Petroskoissa
vain yksinomaan sanoin, mutta
myöskin teoin. Ja tätä faktillista
temppua vastaan taistelemaan ei
Suomen työväki pystynyt. Oikeas­taan
ei osannut olla kyllin varo­vainen.
Fascistien taistelutavat ei­vät
ole loppuneet. Yhä maa huo­kaa
fascismin terrorin alla. Jö
kun me olemme tänne neuvosto­maahan
saapuneet, olemme olleet
tilaisuudessa tekemään huomioita
vuodessa". Päätökset edellyttä­ja
havainneita välittömästä sosia-vät
Neuvostoliiton sosialistisen ra- lismin rakennustyöstä, ja kasvaa
kennustyön periisteet. Meillä ra-. meillä vakiinoius ja lujuus siitä,
kennetäan ennennäkemätöntä suun- että meidän tehtävämme ei ole,
Muurmannissakin
voittaa koilektivi-
Sointi
Soo§t^ 100. ha . B^sttoa^ .^o''***^***^»»^.
navettoja kyiuniäiiiile lehmille
nitelmaa. Saavutukset kymmenes­sä
vuodessa ovat meillä olleet kat­selmuksen
alaisena. Me Karja­lassa
toteamme sarjan tuloksia sel­laisia,
joista erämaan tasavalta yi*-
peilee. Mutta nämä eivät vielä
riitä,* pitää saada suurtalouden
pohjalla liikkuva ylösrakentaminen
sellaiseksi iskutehtäväksi kuin se
on päivän tunnuslauseessa. Vii­mekesäinen
aluekomitean toinen
täysi-istunto totesi, että meillä
' oli menoarvio 42 miljoonaa, vuonna
_ , 2.3 p. syyskuuta oli
ainainen illanvietto Rakennus-
Iäisten klubilla Petroskoissa.
Pobiila oli muutamia satoja suo-älaisia,
kafjalaisia, canadalaisia,
oerlkan suomalaisia ja venäjää
l^via karjalaisia. Ilta .oli omis-
Jtt^ Canadasta saapuneille siirto- „.t:„uarvio mujounaa, vuui.»*»
,3 ..,„...7.°:I^!K™?"^^"^^"^"!l931 S6 aiousee 61 miljoonaan
ruplaan. Teollisuuden pääomara-kennukseen
sijoitetaan 19 miljoo­naa,
mutta • tulevina vuosina jo
106. Tehdasrakennuksien nousu
tulee olemaan vastaava neuvosto­vallan
nousun mahtavassa virrassa-
Karjalassa tähän mennessä on ta-lonpoikaistoa
kollektivisoitu 13%.
Tämä on ennakkosaavutus Luotei­sella
alueella. Monikin rajaseutu
meillä Karjalassa menee edellä
pa metsätyöläisiä oli saapunut
"punkiin kaukaa valtamerien' ta-
^- Aluekomitean puolesta tove-
Paalov avasi tilaisuuden.
Ensimäinen puheenvuoro annet-
^ toveri Letonmäelle:
~- Alue- ja puoluekomitean ta-
'!« tervehdin Canadan metsätyö-
P-1«n saapunutta joukkuetta,
»«m inelenkiintoista ön nähdä
\ PJJtaavan Amerikan siirtolai-teissä.
Uhtua yksistään käsittää
25% . kollektivisoinnin piirinsä
alueella. Tämä sosialismiin pyrki­vä
innokas rakennustyö todistaa
vahvaa vallankumouksellisen muu­rin
luomista valkoisen lahtari-
Suomen fascistisoitumista vastaan.
Lahtari-Suooii pyrkii valtaansa
laajentamaan itään ja me olemme
tästä kyllin tietoisia.
Meillä on suun urakka metsä­töiden
suorituksessa. Yhdeksän kiperäistyttäminen ' uusilla Jioneil-miljoonan
kiintokuutiometrin sijas-
-J? Suomen työtätekevät, kum- yhteistalouksijin liittymistoimenpi4
•J^in vastasaapuneina tuiok-meidän
Karjalaamme. Olet-
«apuneet tervetulleina avusta-neuvostovaltamme
rakennus-
^ joudumme ver-mm
työtä kapitalistimaiden
??vaenvallan maassa. Vanhan
i v , "^^^'^»nan raTjennustyö
'ib Porvarillinen
a etsii fascismissa tukea
J^uasseen vallankumouksellista
r^ea vastaan. Vaalit Saksassa
Sä -^"^'^"i^ksi kapitalistimaat.
vauhti ja
r,?V' ^ " " " " i t e l m a neljässä
r"^fsa , tapahtuu samalla aikaa,
^ porvarit näkevät ristiriitai-
W^ ja kriisin kouristusten yhä
F^min ottein tarttuvan vanhaan
^Jelmaan. Kuudestoista puo-wus
selvensi ja määritteli
.,J''anteen sekä ralcen-
^ " ..SllHf^tissuunnitelman 4
l^n kertoi oUeensa "maalhnan-
^ Smeiiingin vajzbennus-
"la vähän ennen, "nt^ta-
, ™ia-. mutta tuUeensa "sä-
. -niestari" el oUut^kes-t-
,^'"^^än miehemme "la­pa
molemmat olivat 89=»
£P^^^a- Kertoi lÄässeensä
r^~^^ sen suuren humpuu-lirSin^"^'"^
y^-**y«»ä. vallit-t,'*'>
ainavama otteluihin Jossa ei
määrätä-tulosta.'
eikä saa olla loppunut, vaan nyt
meitä vasta tarvitashkin sosialisr
tisen rakennustyön rintfimalla. Yh­tyneinä
Canadan työläisten kans­sa,
me suomalainen proletaariaines
tulemme löytämään paikkamme.
Tuemme ja täydennämme toinen
toistamme. MpilJe tulee olemaan
tärkeä viisiYiiQtissuunnitelman täyt-tämiTien.
Meillä on suuri onni olla
mukana tässä tavattomassa kansain
yhteisessä ponnistuksessa. Suurel­la
antaqmMJjsella ja uhrautumisel­la
tulee neuvostojen maa viemään
läpi suunnitelmansa
Toveri Järvi, oanadalainen, lau­sui
tervehdyksessään:
— Kun tällä erää elämme mer­killistä
aikaa vanhan ja uuden
maailman vastakohtien ratkaisussa,
niin olemme mekin todistajina täs­sä
kamppailussa. Tosin 150 mil­joonaa
on sen 1/6 maapallon pin­ta-
alan rajojen sjsällä, mitä kut­sutaan
Neuvostoliitoksi. Katsaus
siihen tilanteeseen, jonka X V I puo­luekokous
arvioi kriisin kolmannek­si
aikakaudeksi — omaisuuksien
luisuminen ja ratsionalisointi. E i ­kä
ole suinkaan vähäinen se kapi­talismin
kaaos, mikä tällä erää on
olemassa kapitalistisissa maissa.
Kymmeniä pankkeja ja kymmeniä
miljoonia hupenee päivittäin pörssi-romah^
iuksissa. Uusi koneisto ja
sen viimeinen sovelluttaminen aset­tuu
yhä vanhan ja poistuvan t i ­lalle.
Tuotannon yhä jatkuva jär-
Muurmannilla olevat kollektllvlsst
taloudet vaurastuvat Jatkuvasti.
Joukkotyö tuo joka hetki yhä uu
sia ja uusia saavutuksia. Erittäin­kin
tämä on huomattavissa niissä
talouksissa, jotka py?it ottaneet pää­määräkseen
lähitulevaisuudessa kol­lektiivista
tietä luoda itselleen uu^
de^n säärihölUsen ja varman tuloläh­teen
— maitotalouden, kalastuksen
rinn&lle Ja sen yhteyteen järjestää
laajat heinäpellot, Joilla on suuret
mahdollisuudet pohjolassa.
Lyhytaikainen suunnitelmallinen
Joukkotyö on jo antanet varman pe-fustan
sano», että kuluvsn^ vuotena,
tnsimäisenä yhteistoiminnan vuote­na,
onnlBtuiyat koltalpudet yhdessä
kuivaamaan yli lOD ha rahkamaita,
se on kalastajille ennenkuulqmatoh-ta
hommaa ja jonkalaista h6 elväs
yksityisesti koskaan kykenisi suorit­tamaan.
Päivän polttavimmaksi ky­symykseksi
oh muodostunut karja­määrän
lisääminen, laadullinen pa­rantaminen,
hevosten ja maatalous­koneiden
hankkiminen. Nämä tyftt
ovatkin jp kehittymässä. Kuiv&pe-räisten
nllttymaidien raivaus ja pa­rannus
ja turvepehkun hankinta cii
täydessä käynnissä.. Suunnitelmasta
ei ole unohdettu ensimäisten koekas-vitarhojen
Järjestämistä.
Kresnoin "Talsto"-njmlset kollek­tiivisen
talouden navetan kulmaki­vet
oh jo asetettu' "paikoilleen ja
kat ymmärrä parasta musiikkia, se
on konsertti- Ja oopperamusiikkia.
Vältetään, että näiden musikaali­nen
maksu on alhainen ja että se tu­lee
tyydytetyksi kaikenl^ilsUla renku­tuksilla
ja hitonoJla grampfoonlmu-siiklila.
Mutta miten voisi aslanlaU
ta ollakaan toisenlälhen? äarvat kä­sittävät,
että musiikissa samoinkuhi
toikllla rallillakin aloilla noustaa^n
tyvestä puuliun. GH;i aivan yliluoi»-
nollista vaatiat, että työläinen. Joka
H ole saannt musll^klsi,vlstyst>. voi­si
käsittää vaikeatajuista musiikkia
yhtä hyvin kuin vuosikausia musiik­kia
opiskellut musllkkimaisterl. E l
öle niin muodoin ihmeteltävää, että
n^parat Ja .vaikeatajuiset kpnsertti-käjt^
iale^t jättävät nUta ymmärtä­mättömän
Ihmisen kyhnäksl. Mitä
ihminen ei ymmärrä, sitä hän ei
parhaalla tahdollaankaan voi ym-märtää.
Älitä n.s. hupnoon musiikkiin tu­lee,
ei jyrkää rajaa sen jans. parem­man
musiikin välillä voida niinkään
helposti vetää. Kalkki parempikin
musiikki on huonoa, kun se esite­tään
hyonosti ja ala-arvolsestl ja
n£. huonoUa musiikilla on ansionsa,
jos se esitetään ensiluokkaisesti.
Väittävätpä muutamat, ettei huonoa
musiikkia ole, kaikki riippuu vain
siitä^ kuinka hyvin taikka huonos-tl
kappale esitetään. Ja niin se oi­keastaan
onkin.
Sanotaan, että musikaalinen ma­ku
kehittyy huonoksi, jos alinomaa
hairrastaa huonoa, helppotajuista
musiikkia, mutta eiköhän maku täs;-
sä suhteessa kehity parempaankin
päin. Jos yaln harrastaa musiikkia,
vaikkapa ensin helppqtojulstakin.
Kuten edellä manitslmme tyvestä
puuhun noustaan, ja helppotajuisen
musiikin avulla opitaan ymmärtä­mään
v^keampaakln.
Musiikki on yitsl tämän murheen,
laakson harvoja iloja, mutta sekin
on ilo vain silloin, kun sitä todellf^-
kin ymmärtää ja sUt^ nauttii. Kalk­kein
parhaiten oppii musiikkia ym­märtämään,
jos itse soittaa .vaikka
vaatimattpmlmminkin Jollakin ins-trumentUlB,
pianolla, viululla taikka
sellcHla. Mutta nämäkin ovat kai-liitä
Ja opetus vielä kalliimpaa, niin
että hyvin harvassa, työlälsperhees-ypi,
»(llsjikanl, Mishkani! Jopa
ol^t hyvä poika, meistä vato htio-lehdit.
Pandochi levolle, nukahda
hetkiseksi. Lap&et olkaa hiljaa!"
Mlshka avaa silmänsä., jotka eivät
näe mitä&h, ja öUlkee ne jälleen.
Hän ei tiedä, kulköBko joku k a ­tolla,
el tiedä, rapiseeko sade. Viis
minä väUtän. öU kuinka oli, kovin
nukuttaa. Aamulla voi kaikesta ot­taa
tarkan selvän. iTläpuolella hei­lahtaa
puit oksineen. Mlshkan pää
retkahtaa alas, puussa oh omenoUa.
Kovin ovat Isoja omenat, kahden
nyrkin kokoisia. Yksi putoaa suo­raan
Mlshkan päähän, hän on niin
laiska, ettei viitsi kääntyä ja ojen­taa
kättään ottaäfcseeÄ omenan. _
— Olkoon, yhdentfkc-yää, nukiit;-
taa vietävästi.. •
Mutta' "Ser j osan "^sUu^iifi älfiFuT " ^ i P
haita.
Hän söi leiyänmurehen Ja här-näytyi
entistä enemmän siitä. Sit­ten
hän nuöU klelell|iän kltalake-aän
Ja alkoi pureskella kynsiään.
Suolet vallan menivät sekaisin, Ja
koko mahaa poltteli. Kun hän huo­masi
MLshkan nukkuvan, alkoi hän
tunnustella • sormillaan tämän lauk­kua.
— Eikö siinä olisi piilotettuna lei­pää?
Sormet sattuivat tuoppiin, jo tuli
mieleen:
— Leipää.
Hän Ilostui Jft säil^ähtyi:
— Entä jos Mlshka herää. Sfi
antaa selkään tai sanoo: "Etkö hä-pleksämlnä.
—Pois tieltä!
Vaumijen katot painuvat satojen
Jalkojen alla. Aamuhämfträ-ssä kuu­luu
satoja ääsia. Miehet hengittä­vät
raskaasti Ja huokuvat kovin.
Kädet vapisevat, Jalat vapisevat, sil­mät
kääntyvät kauhusta riufm.
— Älä seiso tiellä!
Akkojansa he auttelevat, heitte­levät
matkakirstujaan ja työntele­vät
lapsiaan eukkojensa käsiin. Ää,-
neensä he hengittävät ja huokaile­vat.
— Et eh^l enää!
— Toveri, toveri, sehän on ak­kani!
— Piru vieköön!
— Missä onkaan oikeus!
— Aja se tiehensä I
— li-va-naa!
— Sen pahuksen penikat! .
Mlshka vetää sftlkähtynyttä Ser-josaa,
kulkee vaunujen alitse, Iskee
päänsä pyöriin...
— SukkelamnUuI
Vaimujen ovet ovat sangen \ovr>
kearia. ' EI Mlshka eikä' $e:rjosa
ylety vaunun oviin saakka, eivätkä
he jaksa kiivetä. Jpikä ole mistä
ts^rttuisl kihinl.
— Setä hyvä, auta meitä!
Rykelmäijä äijät pyörivät, tallaa­vat
jaioiilaan toisiaan, työntävät ei­vätkä
laske oville,
— Kilpeä katoile!
— Missä teekannu -on!
— Toverit, teekannu on meidän.
Isketään vasten hampaita.
— poisto!
— Iske se kuoiaaksl!
Mlshka juoksi junan ympäri pari
kertaa, kukaan el tahdo auttaa vau­nuun
nousemaan. Mitäpä tehdä?
Äijät Istuutuvat hajareisin pasku-rellle.
akat tekevät samoin, tytötkin
kllpeilevät Ja asettelevat jalkansa
mlfcsten tavoin. Nähtävästi .siinä on
lupa istua. Mishkakln kiipeää pus­peä?
Otin sinut hyyata.pals.ena mat­kurille
huudahtaen:
kaani ja sinä rupeat rosvoilemaan." — K l i p ^ tänne.
Serjosa piteli Mishkan tuoppia )a | Serjosa el jaksa kiivetä,
ajatteli: I -rr Anna, kun autan!
Jos en kaikkea söisikään? — Minä putoan täältä.
hirsiseinät kohoavat ylös aivan s l l -
minhähtävästi. Navetassa tulee ola- sä voidaan sellaisia hankkia. Ko-maan
til&a useille kymmenille leh- neelllnen musiikki kuten gramofoni
Ia sysää sivuun ammattitaitoisen
ta suoritamme ensitalvena 13)5 työvoiman. Amerikassa työttö-miljoonaa
kiintokuutiometriä. Lah- mien lukuun ei ole ollenkaan las-tarit
kyllä huutavat, että me tu- kettu niitä 6—7 miljoonaa am-hoamme
Karjalan metsät lyhyessä mattitaitoista miestä, jotka satun-ajassa.
Mutta on todistettu suhtje naisesti ovat silloin tällöin työs-sellaiseksi,
että meidän metsärik-mille.
Bieloin "Pohjan Tähdessä" o-dottaa
väliaikamen yhtelsnavetta i -
lolla lehmien tuloa. Valngon "Rien­nossa"
on navettahirret jo hankittu.
SanaUa sanoen, köyhä talonpoikais-to
on< aktivisoitunut, yhdistänyt voi­mansa
ja hjökkää tanhaa järjestel­mää
vastaan jo pohjoisen napapiirin
sisälläkin.
O-sIttain kuitenkin väestön eri
luokkakerrokset, vanhalta yhteiskun­nalta
perityt tayat, jotka useasti
ja radio saa sensijaan korvata tä-;
män "tarpeen". Mekaaninen musiik­ki
el tietenkään voi korvata elävää
esitystä, mutta ehkä sekhi on tyhjää
parempi Ja ehkäpä se osaltaan ke­hittää
musiikin ymmärtämistä.
MAATALOUS
— Synti se on sentään.
—- Enhän minä suotta: kovirt on
nälkä.
SerJosa-paraa., ajatukset sotkeutui­vat:
ottaako väi eikö ottaa. Oli
nälkä ja toveruuden vuoksi hävetti.
Raskas uni valtasi Serjosan, hä­nen
päänsä alkoi nuokkua Ja hänen
ruumiinsa kallistella.
•— Nuku!
Kauan Serjosa-rukka taisteli pai-,
navaa unta vastaan. H^n availi s i l -
miään, pudisteli päätään ja'koet-
Mlshka suuttuu kovin, puree ham­paansa
yhteen.
— Pidä lujemmin kiinni.
Serjosa-parka tarttuu kaksin kä­sin
puskuen rautaiseen hattuun. Sil­mät
eivät näe mitään.
— Mhiut se ruhjoo täällä.
Seinän takana sotilas kiroilee vfile-hlUe:
— Mars matkaan täältä!
Serjosa alkaa vapista, ei ole elävä
eikä kuollut.
— Hyvä jumala!
teli käsin suonenvetolsestl tuoppia ' Mlshka kuiskii hänelle:
ovat omienkin mielipiteiden vastai-j TPAinaa#+iÄii iälkikviv-sia.
Ja osittain epäluukj karjatalou-j AWma«tl,Uen JitlKIKyp-
S3ii;äminen
sä eivätkä ollenkaan rekisteröitse
kautemme on niin runsas ja ehty- itseään työttömiksi. Alempi työ-mätön,
^ttä vasta sitten, kun vuo- j läismas.»a, joka teholtaan on edel-tuinen
hakkuu käsittää 25 miljoo- Iistä alempi, ei etsimälläkään saa
naa kiintokuutiometriä vuodessa on t työtä. Työntuotteita ovat varas­sa
likipitäen se kasvusumma, min- tot kaikki täynnä. Latinalaisessa
kä metsät vuodessa antavat. Mei­dän
puutavaramme vuotainen ulos-vientimme
on saatava kohoamaan
ainakin 20 miljoonaan kiintokuu­tioon.
Mutta me tiedämme, että
maamme on harvaan asuttu ja työ­voimaa
on sartlren vähän, ulosotto
tulee alkuperäisillä menettelyta­voilla
sangen kalliiksi, sentähden
onkin tarpeellista ottaa käytäntöön
koneellistettu metsänhakkuu, j a et­tä,
ajo ja varsmainen hakkaus ero-
Amerikassa ei kulutus kykene os-
.tokyvyttömyyden takia nielemään
kasaantunutta liikatuotantoa. Eng-lentilais-
amerikalainen ViEtiKiia
näyttelee Britannian pohjpis-Am^-
rikassa valtavaa osaa. Yhdysvallat
katselevat ahnein silmin pohjoi-j ja neuvostovallan objeidentoteuttd-den
varmasta onnistumisesta epäile­mättä
vaikeuttavat useiden yhteis­ten
toimenpiteiden ja kysymyksien
läpivientiä.
Tällä hetkellä ovat kaikki vaikeu­det
voitettavissa. Kommunistisen
puolueen (jonka historia ei tunne a i ­noatakaan
voittamatonta vaikeutta)
ja nuorisoliiton työn lujittaminen,
' köyhälistöryhmien työn " elvyttämi­nen,
köyhälistön aktiivinen osan­otto
yleisten Ja käytännöllisten kysy.
mykslen ratkalsuus, työ- ja palkka-normien
laatimiseen, iskuryhmien
muodostamiseen sosialistisen kilpai­lun
merkeissä ja yhteensä puolueen
A-sfafntantiJain antama arvokkaita
neavoja
seen. Vaihto- ja kauppamarkkinain
pMute ei voi olla vaikuttamatta.
Canadassa työväenliike on näi­hin
asti käynyt lasten kengissä.
Tilanne näihin asti ei ole suur-niinen
käjrtännössä, — kas tässä o-vat
keinot, jotka johtavat taloudel­listen
Valkeisien voittamiseen, ku­lakkien
lu(^kana hävittämiseen ja
ainoalle oikealle kehityksen tielle.
Tomaatin viljelys on hiljalleen
voittamassa alaa pien viljeli jäink ui
kastttarjlolssa, mutta suhteellisesti
enemmän kuitenkin kauptmkllais-työlälsten
siirtolapuutarha-palstoilla.
Tämän vuoksi on syytä antaa täsiä
tilaa nimimerkki F. 6-nen tomaatti­en
Jälklkypsyttämlstä koskevalle, vii­meksi
ilmestyneessä "Puutarba"-teh-dessä
Julkaistulle kirjoitukselle:
Tavallisin ilmiö Umiaattia avo­maalla
vlljelfiiessä on se, että suu­rin
osa hedelmistä on vielä vihreitä
kun syyshallat saapuvat. Näinkin
lämpimän ja kasv^msm<^\}e suotui­san
k ^ n päättyessä kuin kulunut
kesä m ollut, käy numissa tapauk-säkissä.
~ Kovin on nälkä...
—- Nuku vain! Huomenna saat
syödäksesi.
Ja uuvuttava uni pamol Ser­josan
pään Mlshkan jalkojen vie­reen,
suussa lempeni ja rauhoittui.
Ystävällinen ääni sanoi:
— Älä varasta, kärsi väliän...
6.
Aamulla vieri Tashkentiin lähte­vä
Juna laiturille.
Miehet kohoslavt ylös klrstulneen,
naLset nousivat lapsineen pystysTi.
Säkit heilautettiin selkään, teekan­nut
Ja teelteittiöt alkoivat kalista.
Äijien .selät ojentuivat. Akat olivat
tukka pörröllään, paidat hiestä
märkinä.
Ihmiset vyöryivät esille.
— Seis!
— Kenenkä säkki sinulla?
—Miliisi!
Akka voivotteli hävinnyttä säk-kiään,
mies huitoi nyrkein.
— Seis!
Matka-arkku repesi nahkahlhnas-taan.
— Lälskis!
Kaksi miestä hypähti arkun yi!.
, — Lälskis!
Väki ryntäei edelJeeg... . .
Eikä joki setttään luonut jää­kuortaan,
ihmiset ne väin työntäy-tylvä^
joka puotelt». Ne ryöaaiv^l
eirflle öjiste, «yök^vät seinien si^
«ästä ~_ pa«flöJ6^i«j^öa, mm^\ työntää olkapäistä.
— Ole vaiti, hiljaa, hänhän el näe
meitä. Älä yski.
— En jaksa pidellä kiinni!
— Ole turisematta.
1 — Mishka raka^, hyvä Mlshka,
minä putoan. •
Nyt Mlshka järin .Juuttuu.
Hän sylkäisee puskurin alle ja
sanoo:
— Putoa ,?itten, matkustan yk­s
i n . . .
Serjosa vaikeni, mutta sotamies
näkikin Serjosan pään,
— Kuka siellä?
Jouduttiin pulaan.
— Kilpeä alas!
Mitäpä muuta tehdä.
Joko on lähdettävä tai ruvettava
juttusille, Mishka alkaakto tarinoi­da:
— Tuo on, toveri puna-armeijalai­nen,
meidän kylästä, tuo pölka ja
matkustaa' kanssani.
— Kuka sinä sitten olet?
— Lopatlnosta olen Buzulutskin
piirikunnasta. Matkustan Tashken­tiin
leipää hakemaan.
— Näytäpäs asiakirjasi!
— Passiniko?
— Lähtöpassit minä sinulle an­nan
Toinen sotamies huutaa takaa:
~ Kuljeta ne tshekaan,
Mishkan sydäntä kffurlstaä:
— Nytpä he Joutuivat loukkuun.
Serjosa on puohkuollut.
Sotilaa tempaa häntä kädestä ja
SUnäpä sitä oUJln!. LöMottlln
Tashkentiin leipää, hakeiriaaii - ja
jouduttitokln i» ä f k a 1 i"i'S-tänBiu^aä,
Tsheka" ftlBaa käl tuomita,.kutokaa,
muuten. KÖähliSa' oli kmiUut ttlpn
sanan miehiltä — närää eivät sitä
liiaksi kehuneet. Jos olisi fiottlaaile
sujauttaa vähän r&haa, Autta_ "kun
ei ole. Jos Itkisi »Uöita, ei tuo lis-kolsl.
Junakin voisi sillä alkaa lah­teä.
Mlfihkan mielessä kieppuvat
monet tuumät. eikä Mii ttkrf toi-tään,
Kmä hän ääkcfe Ser^öfe It­keä
tihuuttavan vlekästelee' häti: /
— Mitäs sihiä hiirilte olutta M i ­tat
! fiihän rhöltä ' tykttäSn ' vl^HS*
Kun saavat tietää, k« tä ttfe d6mi
me. laskevat vaöäalle Jäiilje. V .
sitten hän saiioo sotUaalle ys-täväUlsestl:
r . . « ,
— Sellaisia me tosiaan olemme.
AUia me kllpeilemme alnne, mlliln
el ollsl lupaäkaah...
sotamies oh" vaiti.
— töYei^l puua-aiÄeijalainfen» et­tekö
voisi meitä k&hta iBskeli- va­paaksi?
Me olemme nälkäänäkeviä./
— Lähd^ vähi mukaaiil, huomen­na
sitten pääset mätkalte. ' ,
Mlähka miettii:
— Mitenkä pettäislhkääQ Siäne^^'
Hän tarttuu tftiöäti" kätöett"' Ja
kuiskaa: ^ ' . '
— Toveri puna-atmeijaialneä,
tuoUa muuan äijä kUflesl'vfttuiiauL
—. Missä,'
— Tuolla, tuolla, vaunujen takaa
nousi. - ' , , ' r
sotamies katfioo, vauiiun katolla
seisoa^ töifröttää pärl akkaa,' kuin o n -
nek;il. ' ' ^
— Seisokaa tässä.,
Mishka. tarttuu riemuisena Sor­saan:
V " t
Pysähdy, Serjosa, pysähdy!
Odottakaamme tässä toveri fnma-armeljalalsta,
hän el hyi JöUdälilct-tä
kuljettamaah.,, '
Sotamies lähti Juoksujalkaa aje- .
lemaan akkoja pöls, ympärillä, ^ i
ole ristinsieluakaan. Mitä otolllsfn
hetki! Mishka kohehiäa' säkkläaJh
selässä ja "kuiskaa Sefjösallfe: ''^' '*
— Älä huuda, anni kätesi tänne!
Enshi he juosta'pinkaisevat ase­man
taitse, lehminävettain ohitse,
kq^p^astel^vat ^ p M ^ | d ^ ^ ' lahtällt-jUn.
'Peiolttäyatpa'•"uifis^&n
hereille.' kölrä alkaa' haukkua, se
pelästyttää 6erjösa-t>ahan. Sitten
he Juoksevat veslpiiiiipuniuo, pujot­tautuvat,
vaunujen alitse junan toi­seen
päähkn. Istuvat valihiljeh alla,
ryömivät «deileen. IVflöhkk ' haistelee
käsiään ja"sylkäisee.'^^' -
— Joku hatl-hurtta on laskenut
tähän. Etkö likaantunut?
— Likaannuin. y
— Älä sitten: koske minuun."
Sieltä he katsahtavat ulos —^ai­noatakaan
ihiinistä ei fläj^. l^täbän
.-ye tlennee? Kansa humisee hyvin
':caukana,
— Ser-Josä, emme me tässä oike­aan
suuntaan ryömi: * ' '
He päinuVat toiselle puolelle
siellä vettu-i on aivan nehSh 'eilea-sä.
.^"'.^ ^^"-^
— Täällähän se! :^
Ukot ja akat työntyvä); hiljaa ve-turim.
. '
Älkää huutako. ,
Mlshka auttaa toveriaan, tyjjajtää
selästä, •
— Kiipeä.
— Entä sinä?
—- Kiipeä, äläkä puhele, ml^u^l^.
? i l » y VastvUte^ldMixeÄ läatiilifi:
Mishka on kuin onkin johtaja. -
Serjosa kiipeää yiaöpäiur inutta el
tiedä, inifilö asettuisi, koskettaa
muuatta kohtaa, se ön kuubia-
— Mishka, täällä on uimi!
— Ole vaiti!
Kun yht'äkkiä juuri pään päällä
ja jalkojen alla ^ 1 ^ kuulij[%: iDuh!
tuh! tuh tuh!, n i in JSerjcean hiuk­setkin
nousevat pystyyn. . _
—- Siuhatkooiil
Aluksi ajetaan hiljaa, ajuyten yhä
nopeammm ja yhä IdivamäflO». MI- -
kähän huutanee aivan päi^ yläpuo­lella,
rämisee, aykii, ja mepet ka­risevat
ylhäältä. 'Voi*«eiMto, jos
tämä kone heittää seläsfeäKtt; niin se
.survoo suruiksi, eikä yhtäkään i h ­mistä
jää jälelle.
^^rjosa katsahtaa vähän ,eteett-päin,
muttasiirtyy kauhii&t^ si­vulle:
vehtaan tulee ttäiedlffläinen
hirviö, äe sfe- kalkki^ heti 'tiifiöaa.
Hnrvlö sy8|?yi kiittelikin veturin
ohitse...
— Tuh! tuh!
£äpä se kiiinmi]ä£aa& tUBölljiiut.