Vapaus, May 16, 1929

              Siva 2 Torstaina, toukokuun 16 p;nä—Thur., May 16 No. 115 — 1929
VAPAUS r r a u . Onurio, fciHHiu. i>»tui «annnaui- ja suSxittriai JahUpiiTinJU
8. G. NEIL.
T O I M I T T A J A T i
A. VAAEA {T«BkiU»«), D. A . TENHUNEN, R. PEHKONEN. U . POHJANSALO.
Bcfiatered at tb« Ttm Office Dcpaztmcot. Ouatrc. «• aeconJ C U M msts«r.
VAPAUS aJ«>*rty)
Tbe oair otfta of Fiaoijb Terlcen in Csnaa*. Pobliibct) dailr at Sndbnry. Osurio.
TILAUSHINNAT: „
1 »k. 4*S0. 6 t k . 1250, S I K J 1 . 7 S 1» 1 kk. »1.00. — Uhajtrihoihin Ja Snomeea «ek. « n a a l^
•atMBaUle: 1 «fc.,»6J». 6 kk. 13.50. 3 kk. t2M ja 1 kk. »1.00. •
ILMOTOSHIN.NAT VAPAUDESSA: , ,
KSiier»atttnSmotak»et n M kert», (2X0 kak« kertaa. — ArioUittoon menneillä oon«ntoiTotok»et 50e
falatatnniaa. — NJaaenuiuattolImotakjet SOe kerta, »:.00 3 kertaa. — Srntymäilmotukaet »1X0 kerta.
tZ.00 3 kertaa. — A«ontoeroilmotok.et »2.00 kerta. tSM kakri kertaa. — Kiito«nmotnkt^ $IM kerta.
— KDoIezDaoiJiaotakaet t2M kerta. SOe Il«äouk*a kJJIo»laa»e<lU u i mairtOTiiaylti. — HalataanUedot ja
«aotrilmotakaet 50^ kerta, »1.00 kolme kertaa. ,— TiUpiUilmatUjiea Ja ibnotaaaeeottouxien on, luäiv
läketettärä' Umotoahinu ctokäuea.
Lebleco alottojen iImotu«en pitää olla konttorina kello 4 ip. ilme«tyroi»pjii»in cdelliMni arkipäirinä.
Vapauden totmitni: Hnonetj.fo 20?. Mackey BaiHin*. 4 Dnrham St. Fohelln 536W.
Vapaodea konttori; LJl>eity BoiJdJns. 37 Loroo St. Pohelin 1038. Po.t!o»ote: Box 69. Sadbtoy. Oi»».
Vapaaden paino ja latomo: Liberty Bnildin». 37 Lonie St. Pabelin 23«7W.
Ceorral adTertiiing rate«, 75: per col. incb. Miniroum charge for finjle inaertion. 75c.
me i>ei( adrertiiing medium amonj the Flaniih *eople i a Canada.
The Vapaa»
Paolueemme
Joa e«e milloin ubania na vamurta en»imäi«een kirjeeaeeane. kirjottakaa uudelieea lilkkeenh jitajaa
ioona)li»ella r i m e l l i : J. V. KANNASTO. liikkeenbn't«i«.. • "
Taisteitta karkotusvaaraa vastaan
jatkettava
Liittohallituksen siirtolaisvirasto on hyljännyt Canadan työväen puo­lustusliiton
vetoomuksen toverien J. Farbyn ja S. Langleyn karkottamis-määräyksen
peruuttamisesta, mutta "erikoisena myönnytyksenä" päättänyt
olla heti panematta määräystä täytäntöön ja määrännyt heidät lasketta­vaksi
vapaalle jalalle.
Toverit Farby ja Langley ovat ehdollisesti vapaana. Heidän, ehdon­alainen
vapautensa merkitsee sitä, että heidät voidaan jollakin syyllä uu­delleen
vangita ja karkottaa maasta siirtolaisviraston Toronton edustaja
J. C. Mitchellin määräyksellä, joka on peruuttamatta ja jonka selitetään
nojaavan siirtolaislain kohtaan, joka sallii "epämieluisina" vankilassa
olleitten ei-kansalaisten karkottamisen. Farbyn ja Langleyn toiminta työ­väenliikkeen
riveissä tekee heidät epämieluisiksi kapitalisteille- ^eidäl
vangittiin kattikokoukselle puhumisesta ja tuomittiin kolmeksikymmeneksi
päiväksi Toronton vankileirille "irtolaisina", joina heidät myös tahdotaan
karkottaa maasta. '
Karkotusvaara siis yhä häilyy ei vain-näitten kahden toverin, mutta
lukemattomien taistelukannalla olevaan työväen luokkaliikkeeseen osaa-ottavain
ja siinä toimivain siirtolaistyöläisten yllä. Taistelua sen torju-miselcsi
täytyy siis jatkaa entistään tarmokkaammin. •
Työläiset, äänekäs, vastalause siirtolaisvirastolle, kapitalisteille!
Kuohunta sukupuolitiedosta ja syntyväisyyien
rajottamisesia
jatkuu New Yorkissa ja Califomiassa. New Yorkissa, sen jälkeen, kun.
Mary Ware Dennett sai 300 dollaria sakkoa, vaihtoehtona ollen 300 päi­vää
vankilaa, kirjasensa "The Sex Side of Life" (Elämän sukupuoli-sivusta),
postissaläheltämisestä, muodostettiin huomattu komitea Scripps-
Howard sanomalehtiyhtiön päämies Roy W. Hpwardin johdolla puhumaan
hänen puolestaan- Jois se on tarpeellista, tulee Mrs. Dennett vetoomaari
asiansa Yhdysvaltaia ylioikeuteen.- Tällävälin, kun Margaret Sangeria ja
hänen syntyväisyyden rajotusta edistävää klinikkaansa esitettiin Fox puhuva^
liikkuvakuva-yhtiön filmissä nykyisistä tapahtumista eräässä New Yorkin
teatterissa, niin Mrs. McGoldrick, Katolisten korkeakoulutyttöjen kansain­välisestä
liitosta, pani vastalauseen. Hänen omien sanojensa mukaan;
'Minä menin niitten puheille ja sanoin, että Mrs. Sanger täytyy poistaa
filmistä." Ollen lady Mrs. McGoldrickia ei potkittu alas rappusia.' Sen
sijaan Fox-yhtiön liikkeenhoitajat kehottivat häntä puhumaan sfeuraavalla
viikolla vastaukseksi Mrs. Sangerille, jonka tarjouksenaan hylkäsi. Cali­fomiassa
Carl Rave-niminen mekanikko on lähetelty kolmeksi kuukau­deksi
vankilaan Redwood Cityssä, San Mateo-kauntissa, Mrs. Sangerin
kirjasen "Family Limitation" (Perheen rajottaminen) myymisestä. Vaik­ka
Califomialla oh lakikokoelmissaan laki syntyväisyyden rajottamista
kockevien tietojen levittämistä vastaan, niin Mr. Rave asetettiin syyttee­seen
ja tuomittiin siveettömyysvastaisen lain nojalla, jotta voitiin estää
vetoominen korkeampiin oikeusasteihin. Kun Mr. Raven syylliseksihavait-semisesta
tiedotettiin, niin Mrs. Maria Bessanti, italialaisen sekatyöläisen
vaimo, lähetti Palo Aito Times-lehdelle kirjeen, jossa oli kertomus, joka
sisältää paljo ajatuk^enriiokaa: '
Kun meillä oli kolme lasta, niin rae tiesimme, että emme voisi
huoltaa enempää, ja meidän täytyi erota, vaikka asuimme samassa
talossa- Ajan kuluessa meidän kotielämämme tuli enemmän ja
enemmän kireäksi. Minun aviomieheni... toi tuon kirjasen kotia.
'Rave oli kirjottanut-nimensä siihen minun mieheni pyynnöstä.'
Kyllä, se pelasti meidäh perheemme, eikä vain meidän, sillä se
matkasi ympäri naapuristoa. — NATION.
Veljes järjestömme tyStätekevien poimien
aiia
ToveVilehti Työmies kirjpitaa: '
Huolimatta siirtolaisuuden rajoittuneisuudesta, vanhemman siirtolais-polven
pienenemisestä sekä siitäkin, että maansyntyinen työläispplyi kyt"-"
keytyy maan työväenliikkeeseen loisia muotoja käyttäen, niin j^aikesta.
tästä huolimatta Suomalainen Työväen Järjestö kasvaa niinhyvin yhdis­tysten
lukumäärässä, kuin jäsenistön kokonaisluvussakin. Järjestön.:kasvu
on poikkeuksellinen myöskin toisiin suomalaisten, työläisten yhteistoirain-nah
muotoihin nähden. Vertaamalla esim. sosialistipuolueen suomalaiseen
järjestöön, järjestöön, joka ei tohdi edes jäsenmääräänsä ilmoittaa ja
LW.W. suomalaisiin jäseniin, jonka tärkeimpiin äänestyksiin/ annetaan
300—400 ääntä, niin näihinkin nähden S. T. Järjestön kasvu on huo­mattava,
toisten joko mennessä alaspäin taikka pysyessä paikoillaan.
Järjestön kasvun salaisuus on niissä olevissa luokkataisteluissa joihin
järjestö on aktiivisesti osallistunut. Aktiivisuuden rinnalla periaatteelli­nen
selvyys marxilais-leniniläisen taisteluopin toteuttamisessa käytännöl­liseen
työväen taisteluliikkeeseen.
Järjestö kasvaa kaikilla tahoilla yhtäaikaa. Keskimaassa; ön liittynyt
useita yhdistyksiä Järjestöön ja toisissa keskustellaan liittymisestä. Jär­jestöön
liittymistä ei vastusteta aatteellisten näkökohtien takia, vaan pi­kemminkin
keskustellaan käytännöllisten seikkojen sovittamisesta uuteen
formulaan. Idän yhdistysten jäsenmäärä on huomattavasti lisääntynyt tun­nustuksena
siitä, että Järjestön ja ennenkaikkea puolueen politiikka vastaa
työläisten jokapäiväisiä taisteluvaatimuksia ja että Järjestö on hj^ässä
suhteessa maan kommunistiseen liikkeeseen.
Osuustoiniintarintamalla on tapah­tunut
huomattavaa eteehpäip menoa
Ontariossa; Port Arthurin alueen liik­keiden
yhteistoiminnassa ja lujittumi­sessa,
Timminsin osuusliikkeen laajen­tuessa
So. Porcupineen ja Kirkland
Lakelle, sekä Sudburyn maitoliikkeen
perustaminen ja nyttemmin osuusruo-kalan
kanssa kauppaliikkeen kehittä­minen
Sudburjryn.
Viimeinen puolueemme konventsio-ni
kaksi vuotta sitten kohotti tunnuk-
.sen osuusliikkeiden kehittämisestä On­tarion
jä Albertan kaivo-alueilla ja
puutavarakeskulcsissa. Lähtökohtana
ei pidetty sitä -seikkaa, että saadaan
kauppaliikkeet pystyyn, mutta työläis­ten
voimien alkeellista kokoamista yh­teistoimintaan.
Päämaalina oli se, että
näiden osuusliikkeiden kehittämisessä
tulisi olemaan pyrkimys yhdistää u-hicjärjestymisen
tärkeys rinnakkaisek­si.
Konventsionimme hyväksymässä
päätösponne-sa ensimäisessä kohdassa
lausutaan, että "Osuusliikkeitten lii-kemenetelmien
täytyy olla mitä te­hokkaimmin
Järjestetyt, mutta sitten­kin
voivat ne täyttää tehtävänsä vain
silloin, kun yhdistävät taistelunsa al­haisemmista
hinnoista taisteluun kor­keammista
palkoista ja työläisten e-lintason
kohottamiseksi, yhdistyneenä
työväen ammatti- ja teollisuusliittojen
ja muitten proletaaristen järjestöjen
kanssa. Täten taistelu korkeita, hin­toja,
vastaan-muodostuu taisteluksi ka-pitalistisUluokkaa
ja
hallitusta vastean".
Tähän tietenkin vastataan, ettei o-suuslilkkeet
alunpitäenkään voi muo­dostua
hinnoissa kilvoitteleviksi. Totta,
mutta samalla kertaa on ehdoton to­tuus,
että osuusliikkeen muodostami­nen
pakostakin merkitsee yksityisten
yritteli Jäin äärimmäisen kiskonnan
rajoittamista heti muodostumisessaan,
sekä tarpeitten hintatason pysymi­sen
kohtuullisuuden rajoissa yleensä
paikkakuimalla ja osuusliikkeessä tä­mä
seikka tuli ainakin heti alussa re­helliseksi
perustaksi.
Olisihan kuitenkhi täydellisesti har­haanjohtavaa
kuvitella osuusliikettä
tässä yhteydessä miltään muulta kan-
^nalta kuin joukkojen yhdistäjänä ja
järjestäytymisperiaatteen kohottajina:
niin pitkälle kuin vallankumoukselli­nen
luokkataisteluliike on kysymyk­sessä.
Näin ollen luokkataistelun kan­nalta
on ensikädessä tärkeää, että yl­läolevan
lainauksen toinen puoli ym­märretään
heti alurpitäen oikein. O-suusiiikkeisiin
järjestyvien työläisten
.yhdistymistä ja järjestäytymistä on
tällaisilla JärjeTtymättömillä alueilla
missä ei ole ollut minkäänlaista mah­dollisuutta
taisteluun korkeamman
palkkatason Ja olojen korjaamisen
pu6l6sta, eikä ratsionalisoinnin kautta
elvytettyjä työnkiihdyttämis- ja boo-nus-
järjestelmlä vastaan, käytettävä
välineenä tässä taloudellisen taistelun
jokapäiväisessä työssä.
'Mikäli osuusliikkeet- ovat kysymyk-
^ Työskentely osuustoimintarintamalla
teyteen työläisten ammattiliittojen ja lueöi jäsenet eivät ole muodostaneet
poliittisen puolueen kanssa.
"Työläisten osuusliikkeitten voittoja
ei jaeta jäsenille, vaan kuluttajille
tehdyn liikkeen pohjalla, jä melkoinen
prosenttimäärä voitoista käytetään
proi>agandatyöhön ja kultuurillisiin
laitoksiin, varaamalla ja avustamalla
sanomalehtiä, luennolta, kirjastoja:
j.n.e.; nämä taistelukeinona kapitalis­tisten
sanomalehtien, koulujen y.m.
laitckisien propagandaa vastaan."
Näin lausutaan konyentslonin hy­väksymässä
päätösponnessa. Osuu:liik-keet,
joita olemme kehittäneet juuri
meikäläisten voimien aloitteesta ja
voimilla, ovat menestyneet ja propa-gandatarkoitukslin
tulevat osuudet ol­leet
huomattavat. Tässä kuitenkin ue-nee
syytä kysyä kmcKa monta lento­lehtistä
on näillä varoilla kustannettu
luokkataistelukysymyksien selventä­miseksi,
ja onko yhtään vielä kustan­nettu
painostaakseen uniojärjestäyty-mistä
ja taistelua edellämainittujen
hetken kysymyksien pohjalla? Onko
yhteenkään "The Worker"-lehden ve«
toomukseen vastattu avustuksella?
Onko näissä osuusliikkeissä asetuttu
tukemaan tov. Vaaran taistelua, hy^^
väksytty vaatimuksia hänen vapaut*
tamisekseen Ja tehty lahjoituksia tals*
telurahastoön? Onko muiden viime
kapitalistista vuoden ajalla käytyjen lakkotaistelu-
Jen hyväksi tehtyjä vetoomuksia otettu
huomioon ja onko millekään järjesty­mättömien
Järjestämlsryntäykselle a-pua
aimettu? Jos näihin kysymyksiin
Joutuvat osuusliikkeiden mukana ole­vat
toverit vastaamaan pslttaisestir
kaan kielteisesti, niin todellakin ollaan
.surkuteltavassa asemassa. Totuus kai
kuitenkin lienee, että tuskin mihin­kään
voidaan vastata myönteisesti,
sillä niin kelvottomasti me olemme
täyttäneet luokkatalsteluvelvoTlisuu-demme
näiden liikkeiden työskentelys­sä.
^
Vieläkin siteeraten konventsionimme
päätöslausetta osuusliikkeiden puh­taasti
kauppaliikeyrityksiksi kehitty­misen
vaaraa koskevana, löydämme
vielä seuraavaa:
"Tunnustaen tämän Vaaran velvoitti
toisen kansainvälisen Kööpenhaminas­sa
vuonna 1910 pidetty kongressi so­sialististen
puolueitten jäsenet työs­kentelemään
osuusliikkeit>!h sisällä
sosialistisen aatteen levittämisessä ja
siten suojellen näit^ arvokkaita Jär­jestöllisiä
Ja valistuksellisia keskuksia
muodostumasta pelkiksi liikeyrityksik­si,
mikä heikentäisi työväenluokan
It^kkatietoisuutta!
"Kommunistisen Kansainvälisen kol­mas
maailman kongressi (1922) antoi
seiT raskaan taakan velvollisuus, johon
vedotaan puoluevelvollisuuksien ja
luokkavelvollisuuksien nimessä? Jo­kainen
harkitseva toveri voi nähdä,
että viimemainittu tulee määrääväk-si,
ja metallinkaivajain järjestäytymis-hengen
ja yhtenäisyysluottamuksen
kohottaminen, sekä uniotoiminnan ke­hittäminen,
kuin myöskin työläisteii
elinehtojen puolesta taistelu kaivos­yhtiöitä
^ ja niiden hyökkäyksiä vas­taan
jää toiseUe tilalle. Missä ovat
puolue-fraksiot?
ferenssissa tällainenkin pyrkimys jc
kehitetty, tai mistä johtui, että poh­joisessa
antauduttiin itsenäisesti täl­laisen
puuhan taakse,ja ensimäisessä
konferenssissa jo meidän Timmins-
So. Porcupine-Kirkland Lake liikkei-demme
yleisUikkeenhoitaJa itse alus­ti
kysymyksen vaikkakaan siitä ei oltu
pöolueen taholta päätetty, sekä yksin
ratkaisi jo sen perustamisen kannan?
Tullen puheenjohtajaksi liikkeeseen
mtftta ilman minkäänlaista vasemmis-tokantaa
edustavaa tukea johtokun­taan.
Tämä ossoittaa meille sen höl-fraksioitaan,
eivät ole pohtineet osuus­liikkeitä
koskevia kysymyksiä ja omia
askeleitaan niissä puolueen jäseninä
Ja vastuunalaisina ryhminä? Tämä
seikka on selvästi nähtävissä siinä
ettei ole puoluekeskuksen kanssa neu­voteltu
mistään niistä huomattavista
edesottamisista mitä eri alueilla on
lähdetty viemään eteenpäin. Esim. P.
Arthurin alueella toista vuotta sitte.T
pidetyn konferenssin toivomuksen?
tiedettiin uuden konferenssin pitämi­sen
välttämättömyys, mutta ei etu­käteen
keskusteltu puolueen keskus­komitean
minkään jaoston kanssa
konferenssissa esille tulevasta kcskus-cstcliikkeen
kehittämisestä. Vaikkakin
tvmnustetaan csuustoiminnall. ostoren-kaan
välttämättömyys ja herätetään
pjTkimys siihen suuntaan, niin pr
välttämätörtä perinpohjin harkita
kuinka pitkälle ollaan valmiit mene­mään.
Entäpäs se osuusmeiJerikysjTnys, Jo­ka
pitäisi muodostua -tuhansia Port
Arthurin ympäristön maanviljelijöitä
koskevaksi Ja sellaisenaan suutimerki-tykselliseksi
yritykseksi. Miten^ paljon
on tehty sen edistämisen yhteydessä
luokkavalistustyötä? Suoraan sanot­tuna
ei yhtään, sillä on asetettu kaikki
sivuun ja jääty odottamaan hallituk­sen
IainoJa.<!) Kaikessa tässä olisi kimystä Ja toiminnan ohjelmaa, vai
kuitenkin pitänyt tietää,' että täUaises- ymmärretäänkö, että "KonimunisU-ta
odotuksesta tulee seuraamaan pet- puolueen Jäsenten täytyy aina pyrkiä
tymys, eikä mitään muuta. Kallista ai- elävöittämään osuusliikkeitä luokka-kaa
on siis hukattu todellisen osuus-j tletolstiuden hengellä ja katsomaan
toiminnallisen valistustyön tekemlses- että osuusliikkeet avustavat työväen­sä,
mikä olisi kantanut parhalipman liikkeen kaikkien muotojen yhtenäls.
hedelmän Juuri näiden alkuvalmistelu- tyttämisessä." Ellei käsitetä osuusliik-
Jen yhteydessä. Näin olisi armettu oi- keissä työskentelyämme juuri tässä
kea lähtök<rtita' tämän llJkehaaran yh- ymmärryksessä, niin silloin ei ole mi-teydessä
puolueen^ osuustolmintaohjel- | tään syytä painostaa meikäläisten rä­män
pohjalla työskentelylle. Me em-, kentamien liikkeiden liittymistä Ca-me
voi sallia puolue-esiintymisemme' nadan osuustoimtntaliittoon, koska
hukkuvan näihin liikkeisiin ja ajau- i tämän järjestön Ja sUhen kuuluvien
tua sellaiseen asemaan että Jäämme' liikkeiden "liikkeenhoito ja Johto on
kaltevalle pinpalle, josta voimine lui-! poliittisen puolueettomuuden ohjelmal-sua
alas ja rakentamamme liikkeet j la leikkivien porvarlllsten idealistien
käsissä".
Rakentaessamme osuustoiminnalli­sia
järjestöjä; ön tarpeellista aina pi­tää
mielessään sen, että nämä jär­jestöt
-ovat keinoja tai välineitä laa-edustaa
terveyden, voiman ja kaxmeu-den
ylevää Ihannetta. Ruumiillisen
kulttuurin ulkonaista näkyä, isen kuor­ta
ajatellessa, syntyykin-helposti täl­lainen
mielipide ja varsinkin jos lu­kee
esimerkiksi urheilim historiaa tai
katselee niiden urheilijain Ja voimaili-jain
veistokuvia, joita näkee maailman
suurimpien kaupunkien museoissa
Kreikan ja Rooman vallan ajoilta.
Tuhansia vuosia sitten tehdyt veis-tckuvat^
Kreikan olympialaisiisa kil­pailuissa
voittajiksi tulleista ovatkin
ihailtavia. Katsellessa niissä ikuis­tettuja
kauniiden Ja sopusuhtaisesti
kehitt3meiden. miesten ja naisten var­taloita,
neidon tai nuorukaisen lihak­sia,
kasvojen piirteitä ja ilmeitä, tu­lee
mieleen aatos: tuon "sankarin"
Entäs pohJois-Ontariossa keskusos-. hurmaava ryhti-'Ja kauneus on —
toliikkeen kehittämisen askeleet? Oll-j ihanteeni. Kuva kuitenkin himmenee
ko Port Arthurissa pidetyssä kon- silmissä, kun katselee orjia esittäviä
veistoksia, esim. Chicagon museossa.
Orjien haavoittimeista ruumiista \'uoti
veri. He olivat saaneet liaavansa sil­loin
vallassa olevan luokan, herrojen
ja naisten huviksi miekkaillessaan,
gladiaattoritaisteluissa. Jo silloin näet
palveli ruumiillinen kulttuuri ylä­luokan
nautintohalua. Se oli alistettu
muinaisen Rooman vallassa oUeen riis-täjäluokan
isänmaallisuutta, etuja, sen
sodankäyntiä palvelemaan sekä koh­distettu
samalla, työläisiä ja orjia
vastaan, heidän orjuudessa pitämisek-seen.
Kreikassa ei annettu orjien ur-lyyden,
millä puoluejäsenemme kasit- heillä eikä kantaa aseita. Urheiluun
televät kysymyksiä, sekä yleensä puo-luetehtäviä.
Onko osuusliikkeen liik­keenhoitajana
puoluejäsen vain siksi,
että annetaan llikemenetelmien len­tää
ilman suunnitelmallista puoluepyr-jäävät
palvelemaan "vain liiketarkoi­tuksia".
Joista hyötyy vallankumouksel­lisen
liikkeen parhaimpien fetujen vas­tustajat.
Sudburyssa osuusliikkeiden kanssa
oli saatu aikaan yhteisymmärrys siSii-1 jojen joukkojen vetämiseksi Ja voit-läisen
kauppaliikkeen ja osuusruokalan j tamiseksf luokkataisteluun ja saman-soVittamisesta
Suomalaisen Järjestön; aikaisesti saada heidän tukensa kai-rakentamaan
huoneistoon, johon Va- kille» työväen luokkataisteluille ja ryn­täyksille.
Vain tältä näkökannalta
katsoen pyritään yhtenäistyttämään
osuusliikkeitämme Canadan osuustoi-mintaliittoon
ja vaikuttamaan siinä
pauden liikekin tulee. Nämä suun­nitelmat
«äpälsivät puolueen fräksioni-kokouksessa
ja S. Järjestön edustaja­kokouksessa
myöskin, mutta parin vii­kon
kuluttua käännettiin suupnitel-: luokkatietoisuuden hengen ja luokka-mat
ylösalaisin ja ostettiin osuuEliik-{taistelukannan hyväksi. Tämä täy-keille
($20,000.00) kahdenkymmenen tyy olla se kulmakivi mille toimin-tuhannen
dollarin tontti noin parisa- tamme perustuu, sekä sen oikein oival­tunnuslajiseet:
Osuusliikkeisiin; kom- taa jalkaa yllämainitun liikeraken- taminen asettaa välttämättömäksi
munistien täytyy liittyä niihin jäsenik-jnuksen paikasta. Tuleeko täUä keski- puolueen jäsenten fraksioni-toimtanan
si ja työskennellä niissä,, perustaa Ontarion osuusliikkeellä olemaan en- ja yhteyden kiinteänä puoluevelvolli-kommuiiistisia
ryhmiä, säilyttää ne sikädessä pyrkimyksenä kiinittäd ym- suutera. Tältä kannalta täytyy ennen
työväenluokalle ja muuttaa jie luok- pärillä olevat työläiset osuustoimintaan puolueen konventsionia ja jälkeen
sessä, niin on aina olemassa vaara ; katalsteluellmiksi, jotka kykenevät an- luokkataistelun ja järjestäytymissn ^ puoUieen konventsionin arvostella teh-nUden
maodostamis^ta vain pelkiksi tamaan järjestöllistä apua proletaari-; tärkeimpiä etuja silmäUä pitäen, tai tätiämme osuustoimintarintamalla. II-kaapFalilkke£^
st Tätä vaaraa voldaap
vastustaa, yain-^työlälsten luokkatie-aatin
taisteluissa." tuleeko tässä enslmäiseksi a s e t ^ - ' man itseärvostelua ja virheittemme
Onko kommiinistipuoluieen Jäsenet vaksi tämän kahdenkymmenen tuhan- korjausta ajamme pyrkimyksemme ka- lua
toisuuden kohottamisella ja vetämällä yrittäneet oivaltaa näitä seikkoja? nen dollarin tontin ja sUhen ra- rille. — Keskus. i
osuustoimintaliike yhä lähempään yh- Edellä olemme jo vastanneet, ei. Puo- kermettavien huoneistojen maksami-' (Jatkoa),
lWonton
TORONTOLAISET HUOMATKAA
Victorian päivänä, tämän kuun 24
pnä, on Don-haalllla entiseen tapaan
komea juhlatilaisuus. Meillä on täy­si
syy olettaa, että siitä muodostuu
tärä^ vuorina- vielä onnistuneempi ja
suurenmoisempi kuin koskaan ennen.
Tämä p^lvä on tarjoava jokaiselle
Torontossa *olevalIe suomalaiselle mah­dollisuuden
irtautua arkielämän yk­sitoikkoisesta
h{U'maudesta Ja* ottaa
osaa yleiseen hilpeyteen, joka näin
joutuisi mukaan edes lukemaan ne
uutiset, mitkä uutterat kirjeenvalhta-^
jat lähettävät VapaudeUe. Tietääkse­ni
täältä on ollut paikalliskirje Vapau­dessa
miltei jokainen viikko, ettei
se puoli asiassa myöskään Jovellu ver­rata
karhun tmeen j ä b i l t ä heräämi­seen
keväällä. Jos senkin verran seu­rattaisiin
lähettämällä kirjoituksia
Vapaudelle kaikkialta suomalaisten a-
^utuksilta, niin kirjeenvaihtajaverk­ko
olisi kiitettävä.
Pyydän huomauttaa, . e t t ä etenkin
Ontarion pikkufarmarit saavat ahertaa
24 tuntia päivässä, äivah samalla ta­valla
kun keväinen puron vesi Juos­ta
lirittää. Myöskhi täällä on far­marit
koettaneet olla työväenliikkeen
rmm URHEILU
keväisenä', vuodenaikana on helpolm- mukana ja toiminnassa ympäri vuosi-mln
saavutettavissa.
Ohjelmasta annamme
selostuksen aivan lähipäivinä. Tässä
Vain<-mainittakoon myyjäisistä, jotka
tcinieenpannaan sen yhteydessä. Voit­toja
tlilee olemaan runsaasti ja jou­kossa
varsin arvokkaita, joten haalil-
:ia kannattaa kävästä jo yksistään nii­den
vuoksi.. Olemme saaneet lahjoina
mor4a "sopivia voittoeslneltä, mistä o-
I^ämie'kiitollisia niiden antajille. Nais­väki
on ahertanut tuottaen erilaisia
käsitöitä. Jotka ovat siroja, aistikkaita
jä hyödyllisiä.
, Samalla pyydämme henkilöitä, joilla
mahdollisesti on vielä käsitöitä tahi
muita lahjotuksia, toimittamaan ne
haalSle mahdollisimman pian, koska
myyjäiskomltea on työnpaljouden ra­sittama,
joten *se olisi kiitollinen saa­dessaan
asiansa hyvissä ajoin järjes­tykseen
odottamaan suurinta Victo­rian
päivää mitä meillä vielä koskaan
on ollut.
; Myyjäiskomitean puolesta. — O. L.
Huomioita ja^ M
Massachusettsin yaltion ylioikeudessa Bostonissa alkoi tiistaina juttu
kuvernööri Fullerin kunnian loukkaamisesta Harry J. Canteria vastaan,
jcka viime vaalien yhteydessä kommunistien toimeenpanemassa mielen-osotuksessa
kantoi voimaläusetaulua, jossa mainittiin Fullerin olevan syyl­lisen
Saccon ja Vanzettin murhaan. Jutun käsittely siirrettiin tähän saak­ka
Fullerin Europaan tekemän huvimatkan vuoksi. Canterin puolustuk­sesta
huolehtii työväen puolustusliitto. .
RosegTove, Ont.
en' pitkistä matkoista huolinjatta, et-tarkemman
I tei se ole ainoastaan rajoittunut ke-väähin
JoUoin luonto virkistyy, kuten
"asian seuraajan" — karhu!
Täällä kokouksissa enimmäkseen kä­sitellään
koko työväenluokkaa koske­vista
asioista, eikä kylän "akoilla" ole
tapana rustata erikoisia "kahvlkekke-reltä"
keskuuteensa. Kahvikekkerit,
joista voisi mainita pidetään säännölli­sesti
osaston haalilla kokouksien välia­joilla
jöiteisillä varoilla.. Ja ne on tar-kotettu
virkistykseksi pitkille mat­koille.
Tosiasia on kuitenkin, että täällä
akat niinkuin ukotkin mielenkiinnolla
seuraavat ja kannattavat niin "kiertä­vien
jätkien" kuin kaikkien työläisten
työväenliikkeen pyrkimyksiä.
Toivon myöskin poistavani asian
seuraajalta sen harhakäsitteen, että
täällä olisi farmareilla, erikoisia vie­rashuoneita
"kalasseer^" varten. A-suinrakennukset
rajoittuvat täällä pie­niä
poikkeuksia lukuunottamatta kah­teen
huoneeseen,, se on "keittiö ja ka­mari".
Vierashuoneitakin on kyllä toi­vottu
saatavan tulevaisuudessa.
Asian seuraaja lienee joku vanha­poika,
koska ei "hoksannut" kokous­raportissaan
mainita halaistua sanaa
tarkemmin sen meiiosta. Ainoa huomio
minkä hän sai, oli akkain liikkeiden
seuraammen.
Keski-Ontarion työläis­ten
piirijuhlat
YHTEISVOIMISTELUOHJELMA S. J.
4:N ALUEEN JA K. F. 5:N PUBIN
ALUEKESAJUHLILLE HEINÄK.
' M PNÄ 1929, SUDBURYSSA
Lisäselvittelyä "asian seuraajan" ky­häyksen
johdosta numerossa 108
Koska "asian seuraaja" näkee uuti­sia
täältä Vapaudessa ainoastaan niin
usein kun "karhu herää pesästään",
niin ajattelin "asian seuraajaa" nyh-käistä
kylkeen, että hänkin heräisi ja
(IUD!§iMAA
TILAUKSENNE!
1) Vasen käyntiasento eteen, kä­det
ylös,,2) paino oikealle Jalalle, va­sen
varvasasento oikealle takavl&toon,
VEutalon kierto oikealle - etuvlistoon
kädet ettt-jalatietä sivulle, katse va-^'
semmankäden . suuntaan. 3) vasen
käyntiasento etuvlistoon, vartalon kier­to
samaan suuntaan, kädet, vaisen alas
oikea alatietä ylös, 4) vasen Jalka oi­kean
viereen ja nousu varpaiHe kä­det
ala-sivutietä kaareen, 5) vasen
varvasasento taakse (vaiheen loppu­päässä)
kätten vienti sivu-ala edessä
ristiin (kyynärpäistä taipuneena). Ja
yhtämittaa sivulle yläviistoon käm­menet
vastakkain, 6) kääntyen vasem­paan,
paino vasenamalle jalalle, oikea
varvasasento sivulle, kätten vienti
ylös ja yhtämittaa ristiin alas Ja si^
vulle, 7) vasen jalka oikean viereen,
polvien notkistus, kätten läiskäys yl­häällä
yhteen, ja yhtämittaa perusa­sento,
8) T^uko.
1) Vasen käyntltisento oikealle etu-viistoon,
vartalon kierto samaan suun­taan
kädet sivutietä päälaelle, 2) var­talon
kierto ja sivutaivutus vasempaan,
kädet sivulle, katse oikean käden
suimtaan. 3) edellinen asento, 4) vasen
polviasento sivulle, (perusasemiosta
laskien) vartalon sivutaivutus oikealle
katse vasemman käden suimtaan. 5)
asentojen vaihto vastakkaiseksi, käsiä
välillä y l h ^ ä yhteen läiskäyttäeri,
6) ponnistaen oikealla jalalla, kään­tyen
vasempaan, oikea jalka vasem­man
viereen, kätten vienti alatietä
eteen yläviistoonristiin. vasen käsi etu­puolelle,
(kädet kyynärpäistä taipu­neena)
7) nousu varpaille, jEätteh no­pea
vienti (ojennus) sivuUe yläviis­toon,
8) kädet sivutietä alas ja pe­rusasento.
1) Kyykkyyn kädet eteen, 2) polvien
ojennus, vasemman säären nosto eteen,
kädet alatietä sivulle, 3) vasen var-vasyaaka
taakse, kädet ala-etutietä
ylös, 4) vasemman polven nosto eteen.
kätten koukistus, (kädet alatietä) 5)
vasemman polven ojermus eteen, kät­ten
ojennus sivulle, 6) vasemman
säären vienti sivulle (varvas maahan),,
kätten lyönti edessä yhteen ja yhtä­mittaa
sivulle,'7) kääntyen vasempaan,
kätten lyönti edessä yhteen, ja yhtä­mittaa
slylille;- 8) perusasento, vasen
jalka oikean viereen.
i) Vasen polviasento eteen, kädet
sivulle, 2) vasemman polven ojermus,
kädeit ylös, 3) taivutus eteen alas, 4)
taukpaika, 5—2.- 6) vasen varvasasento
taakse.. pieni taivutus rintaosassa
taakse, kädet alatieiä eteen yläviis­toon
^cämmenet alaspäin, 7) kääntyen
vasempaan. .^aiJiö. vasemmalle jalalle,
(oikea varvaäasecto sivulle) vasen käsi
alä,tietäkaareeri oikea sivulle, katse
oikean käden suuntaan, 8) perusasen­to,
vasen jalka - oikean viereen.
(Kädet lanteilla) 1) Vasen käynti­asento
taakse Ja oikean säären nosto
eteen,' paiiio oikealle jalalle (vasen
varvasasento taakse) vasemman sää­ren
nosto eteen (oikealla noustaan
varpailla seisontaan) vasen jalka oi­kean
viereen (perusasento kädet lan-^
teillä) 5--8) vuorohyppelyä alkaen oi­kean
jalan polkaisulla vasenta säärtä
sivulle heittäen, , kahdel^annella vai­heella
kääntyen vasempaan.
Huom! Kaikki liikesarjat suorite­taan
neljästi, kumpaanldn suuntaan:
siis 64 tahtia. Neljä ensimäistä suo­ritetaan
valssin tahdissa ja viimeinen
hyppysarja saksanpolkan tahdissa. A l ­kusoiton
viimeisellä tahdilla otetaan
perusasento. -Neljän; ensimäisen sar­jan
viimeisessä vaiheessa siis viimei­sen
vaiheen jälkeen otetaan väUttö-mästl
lepo, viimeisessä sarjassa jää­dään
perusasentoon, josta suoritetaan
rivien sulkeminen.
(Voimistelun johtajat leikatkaa irti
ja säilyttäkää.) -
P. Ruohonen.
ja aseiden kantoon oli yläluokan nuo­rukaisilla
yksinoikeus. Urheilu oli alis­tettu
kokonaisuudessaan vallassa ole­van
luokan tarkoitusperiä, valtion po­litiikkaa
palvelemaan. Se ei ollut eikä
voinut olla puolueetonta.
Kun on kysymyksessä proletariaatin
ruumiillinen kulttuuri, niin ei sekään
voi olla puolueetonta, vaan täytyy
palvella työväenluokan pyrkimyksiä ja
taisteluja.
Työläisurheilim todellisen luonteen
iucnnehtli eräs työväenleliti seuraa­vasti:
"Työläisurheilu ei voi olla luokkien
yläpuolella, se ei ole politiikasta ja
valtiollisesta toiminnasta vapaata —
se kuuluu eroittamattomana osana
työväenluokkaan ja vihkiytyy sen
taisteluihin. TyöläisurheiUjain järjestöt
ovat työväen luokkaliikkeen järjestö­jä".
^
Ylläolevan yhteyteen voiinme lisätä,
että porvarilliset urheUuseurat ja suo­jeluskunnat,
jotka myöskin harjoitta­vat
urheilua, ovat porvarillisen luok­kaliikkeen
Järjestöjä. Luokkien ylä­puolella
olevaa urheiluliikettä ei voi
olla. Ne, jotka sellaisesta puhuvat,
ohjaavat joukkoja harhaan. Meidän
on muistettava, että yhteiskarmassa
on vain kaksi luokkaa, työväenluokka
Ja kapitalistiluokka ja ruumiilUnen
kulttuurikaan ei voi kalita herraa
palvella. Se luokkätietoinen työläinen,
mies tai nainen, joka selvästi käsittää
luokkajaon taloudelliset syyt, ja ne
äärimmäiset luokkavastakohdat, jotka
vallitsevat työväen ja teollisuuskeisa-reiden
välillä, häii ajatteleekin ur­heilua,
voimistelua ja —- kauniita
kuvia — luokkanäkökannalta. Työ­väenluokan
terveyden, voiman, "kau­neuden
Ja ruumiillisen kulttuurin har­rastustenkin
täytyy, vastatakseen tar­koitustaan,
palvella yksinomaan työ­miesten
Ja kyntäjäin-; valtataiste-kapitallsmln
rautakoron alta
vapautumiseksi. Köyhälistön eh­doton
ylivalta . on .. voitettava.
Kun pidämme sen mielessämme, sil­loin
ruuiniillinen kulttuurimine Ja lii­kuntakasvatustyömme
perustuu oike­alle
pohjalle. Työväen liikuntakasva-tusjärjestönktn
on käytännössä toi­mittava
ja taisteltava yhdessä prole­tariaatin
valtiollisten Ja taloudellisten
järjestöjen kanssa tähän päämäärään
pyrittäessä. Siksi työväen urheUuliik-keen
täytyy olla luokkaliikettä ja puo­lueellista.
Tunnussanamme olkoon: Orjuudesta,
riistosta ja sorrosta, valtiolliseen ja
taloudeUiseen vapauteen! Kun työläis­ten
kauan toivottu punainen päivä
kolttaa; turvaa se työläisurheUljoiUe
ja meille kaikille rUttävän jokapäi­väisen
leivän, kimnoilliset vaatteet
ja terveelliset asunto-olot, sekä pa­remman
tilaisuuden harrastaa . ruu­miillista
kulttuuria. Työttömyydestä,
nälästä, puutteesta, kurjuudesta, vi­histä,
sairaudesta, kodittomuudesta •
y.m. taloudellisista huolista vapautu­neena,
voi proletariaatin valtiossa,
sosialistisessa yhteiskunnassa, kasvaa
uusi sukiipolyi ruumiillisesti ja hen­kisesti
terveenä ja voimakkaana. Luo­kattomassa
yhteiskunnassa, jossa ei
ole orjia ja Jtyrarmeja, vaan vapaita
tuottajia, työläisiä, -vasta voidaan pu­hua
puolueettomasta _ mrheilusta. Sil­loin
yhteiskimta , pitää yhtäläisesti
huolta Jokaisen kansalaisensa ruumiil­lisen
kuntoisuuden huollosta eikä-jaa
antimiaan yksmomaan mitättömälle
pikkuryhmälle, kuten nyt on asianlai­ta.
Urheilijoiden kilpailut muodostu­vat
silloin juhlahetkiksi. Joissa kiista-taan
paremmuudesta veljellisessä so­vussa,
voitetaan ja Kärsitään häviöi­tä
rehellisesti, vapaina kansalliskiih­koista
ja halusta keinoilla nullä ta­hansa
voittaa kilpailu; osoittaa toisen
kansakunnan alemmuus toisen rin­nalla.
Kaikkien ihmisten ollessa tasa-
-arvoisia yhteiskimnan» jäseniä ei ur­heilujuhlat
muodostu kansalliskillu-jäiksi
kuten nyksösin porvarien suuret
kansalliset- ja kansainväliset urheilu­kisat.
.
/Työläisiirheilun
paamaara
Voidaksemme täysin 3munärtää voi­mistelun
ja urheilun merkitystä, olisi
ensin muodostettava selvä kuva ter-veysopki
filosofiasta ja siitä, mitä
tarkoitusperää ja päämäärää ruumiil- dettiin toukokuun 3 ja 4 päivä.
Ilsen kulttuurin täytyisi palvella. Ky-• Kilpaflut alettiin kumpanakin päi-symyksen
periaatteellisesta puolesta! vänä 8.30 illalla, osanottajia ollen
puhuttaessa useinmiat urheilijat ovat kaikkiaan 14. Voimamiesten kesken
valmiit sanomaan, että voimistelun ja vallitsi toverillinen mieliala koko kil-urheOun
korkeimpana päämääränä on pailujeh ajan. Palkintotuomarit olivat
Soon Vesan paini-kUpailut
Soon "Vesan" painikilpailut pi-