Vapaus, January 22, 1925

              a r o !
VAPAUS
^ ^ S t ^ T m , Out. Joica tiistai. t o n t a i > IsuMtaL
T o i a i t t a j s t :
A.B.iaKHXJL AEVOVAABA.
VAPAUS (Liberty)
Tte only organ of Finniah Worker» In Canada. P a l ^
Bdwd in Sndbnry, Ont, every Tueaday, Thur«day »nd
^ * ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
as BCfond elnas matter. •
, Umoitoshinta kerran julai^tuista Ilnwitukrista M6c
nalstatnamalta. Saurista ilmöitnksista sekä - flmoitok»
Srta. joiden tekstiä ei joka kerta mpotfto^J*"?®^"
totava alennos. KnoIonUmoitokset 12.00 kerta j s 50:
HsSä Jokaiselta moistovärssyltS. Nimenmaottoilmoitak-
•et 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksei
12.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa. Syntymaflmoitukaet
iLOO kerta. Halataantieto- j a osoteilmoitakset 50e
kerta, f 1.00 kolme kertaa. Tilapäiailmoitaksista pitää
raba aeorata mnlcana. ••
Advertising rates 40e per eoL inch. Minimam charge
for single insertion 75c. Disconnt on standing advertise-
•ment The Vapa'/s Is the best advertising medium
aroong the FinnJyh People in Canada. •'_
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoU vk. I2.2B, kolme kk.
S1.60 j a yksi kk. 76e.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. |6.60, puoli vk.
tS.OÖ j a kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
asiamiesten joilla on takaukset.
at
Vajauden kopttori ja toimitus; Liberty Bldg Lome
p..h/.'fn 103R. Postiosotc: Box 69. Sndbury, Ont.
TiuJtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. . •
Jos ette milloiti tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoitiakaa uudelleen liikkeenhoitaja i
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
NERON KAUKONÄKÖISYYTTÄ
Saatuaan maanpakolaisparkkaansa Sveitsissä ensi
maiset tiedot maaliskuun (ns. Kerenskin) vallanka
:niouksesta, kirjotti Lenin tov. Aleksandra Kollontaylle
alempana suomennetut kaksi kirjettä, jotka erinomai­sesti
kuvastavat Leninin miltei kaameaa selvänäkoisyyt
ta, niin kaukana Venäjän tapahtumista ja mailman
menosta eriBt<ittynä kuin hän silloin olikin. Samalla
uhkuu niistä hänen kuohuva toimintahalunsa ja kykyn­sä
innostuttaa toisia toimimaan. . .
Maaliskuun 16 p. 1917.
; Olemme juuri saaneet tänne kaksi ensimäistä viral
lista sähkösanomaa (maalisk; 14 pm) vallankumouk­sesta
Pietarissa.' Viikon verinen taistelu työväellät ja
sen päälle Miljukov-Cutsiikov-Kerenski jo vallassa! l
«Vanhan» europalaisen kaavan mukaan . . .
No niin! Tämä ensimäisen (suursodan aiheutta­man)
«vallankumouksen ensimäinen määräpaikka» ei
tiile olemaan, viimeinen eikä yksistään Venäjään rajot-tuva.
Luonnollisesti me edelleenkin pysymme isän-
'maanpuolustuksen vastustajina, tuon imperialistisen
teurastuksen, j ota Shingarjev-Kerenski ja kumppanit
- tulevat jatkamaan.
ilCaildci tunnussanamme jäävät samoiksi kuin ennen
kin. Socialdemokratin viime numerossa me jo suoraan
puhuimme «Miljukov-Gutdtkovin» tai «Miljukov-
Kerenskin» hallituksen mahdollisuudesta. Nyt näem­me,
että siitä tuli — molemmat: kaikki kolme ovat
-yhdessä. Mainiota! \ Saamme nähdä, kuinka Kansan-vapauden
puolue — (jolla uudessa hallituksessa on
enemmistö, sillä kallistuuhan Konovralov hivenen «va
semmalle», kun taas Kerenski on kokonaan svasemmal-
Ia heistä!) tulee antamaan kansalle vapautta, leipää j a
rauhaa . . . Sittep^ännäbdaän!
Pääasia on nyt — sanomalehdistö, työväen järjes­täminen
v^Iankumoukselliseen sosialidemokraattiseen
puolueeseen. Tsenkelin (onhan hän luvannut sen!)
täytyy nyt käyttää rahat «isänmaan puolustukseen».
Ja herra Tseidse, vaikka hänen oli pakko pitää hurjia
^idieita vallankumouksen aikana''ja. ySbä sitä ennen,
(samoin myös Jepemov, joka puhui yhtä vallankumo-nksellis^)
ei tietysti ansaitse pienintäkään luotta­musta
kaiken «politikoimisensa» jälkeen Potressovin
ja kumppanien, Tsenkelin jne. kanssa. Olisi mitä
suurin «nnettonmus, jos kadetit nyt antaisivat perustaa
laillisen'työväenpuolueen ja meikäläisetryhtyisivät«yh­teisrintaman
» rdcentioniseen Tseidson ja hänen kave-rieosa
kanssa!! .
Mutta sitäpä ei tule tapahtumaankaan. Ejasinnä-käan'kadetit
eivät tule suvaitsemaan keneidcään mui­den
kuin herrojen Potressovin' ja* hänen kaltaistensa
perustaa l a i l l t ^ työvSenpnoloetla. Ja totsdEsi, jos Jie
sen tdusivat, niin me, niJnknin ennenkin, amodortam-me
oman erikoispuolu«emme ja yhdistämme ehdottO'
matti laillisen työskentelyn laittomaan.
Ei missään tumessa Toisen Kansainvälisen esimer­kin
toistamista! Ei missään nimessä — Kautskyn
kelldcaan! Tiidiimatön yhä vaUankumouksdlisempi
ohjelma ja taktiikka (sen ain<^ia tavataan K. Ueb-knechtilla,
Amerikan S. L. P:Ila, hollantilaisilla mar­xilaisilla
jne.) ja empnnatön yhteys laillisen työväen­liikkeen
tai laittoman tasavajtapropagandan kanssa,
taistelu imperialismia vastaan, seieä faUai ernienJdn^
vallaidcumouksellioen kiihotus ja taistelu kmisainväli-sen
köyhalistövallankumouksen aikaansaamiseksi val­lan
anastamisella «työläisedustajain neuvostojen»
kautta (eHta kadetti-keljujen).
V. 1905:n «suuren vallankumouksen» jälkeoi
v. 1917:n «kunniakas"vallankumous»!
Maaliskuun 17 p. 1917.
Olen saanut säkösan.oman, joka oli laadittu sem
moiseen sanamuotoon, että se melkein kuulostaa ivalta.
(Kuinka voidaan ajatella «ohjausta» täältä käsin, kun
tietoja saapuu niin niukasti; Pietarissahan on ei ai­noastaan
puolueemme todella johtavia tovereita, vaan
keskuskomitean muodollisesti valtuutettuja edustajia­kin!)
^
Vast'ikäan sain Pietarin sahkösanomatoimiston se­lostuksen
uuden hallituksen ohjelmasta sekä tiedotdc-sen
Bonar Law*n ilmotuksesta, jonka mukaan tsaari
ei olisikaan luopunut valtaistuimestaan ja että hänen
olinpaikkansa on tuntematon.
Eilen näytti siltä, kuin olisi Cutshkov-Miljukovin
hallitus päääsyt täydellisesti voitolle ja tehnyt sopi­muksen
hallitsijapeiiieen kanssa. Tänään näyttää, kuin
ei mitään hallitsijaperhettä olisikaan, että tsaari on
paennut, aikoen ilmeisesti panna toimeen vastavallan-kumouksep!
Olemme alkaneet valmistaa teesejä, jotka ehkä'
saamme jo valmiiksi tänä iltana ja tietysti heti läie-tämme
teille. Jos mahdollista, odottakaa siksi, kunnes
teesimme saapuvat; niissä, minun yksityisen ennakko-mielipiteeni
mukaan, on korjailemista (poistojakin
tditävä) . . . Olemme vihdoin onnistuneet' Sindvjevin
kanssa saamaan teesien ensimäisen ehdotuksen supiste­tuksi
toistaiseksi vain yhdeksi ehdotelm^i, joka muo­doltaan
on varsin epätyydyttävä (siksipä emme sitä
julkase), mutta josta i kuitenkin toivon teidän saavan
käsityksen perusteista. — —- — —•
Mielestäni on, nyt tärkeintä— olla antautumatta
tyhmiin «yhtenäisyys»-kokeiIuihin sosialipatrioottien
kanssa (taikka, vielä vaarallisempaa, sellaisten horju­vien
aineksien kanssa > kuiiL Trotskin ja kumppanien
järjestökomiteain) ja jatkaa puolueemme työ^entelyä
johdonmukaisessa ft<wMfl/m;o/MC45o hengessä., •
Seuraava tehtävä on nyt toiminnan tehostami­nen,
joukkojen järjestäminen, uusien kaoa^erroksien
herättäminen, jälellejääneiden, kylärahvaan, palvelus­väen,
puoluesolujen muodostaminen/sotaväen keskuu­dessa,
voidaksemme järjestelmällisesti paljastaa uuden
hallituksen ja valmistaa vallan anastamista työläis­edustajain
neuvostojen kautta. Ainoastaan sellainen
valta voi antaa leipää, rauÄflO ja vapautta; '
5itte — armoton taantumuksen raivaaminen pois
tieltä, ei luottamuksen eikä kannatuksen fdventäkään
uudelle hallitukselle (ei luottamuksen hiventäkään Ke-renskilll,
Groosdeville, Tsenkelille, Tseidselle ja kump
paneille) ja asestettu vamillaan-olo, aseeUinen vdmis^
tautuminen laajemmalla pohjalla korKsaitnpaa määrä­paikkaa
kohti. ,
' Nykyisen painovapauden aikana on tähänastiset te-okseihme
(kuten ainekset viimeaikojen historiaan); uu
destaan julkastava. Ilmottakaa sähköteitse, voimmeko
olla teille avuksi lähettämällä artildceleita ym. Skandi
naavian'kautta. Pelkäämme, ettei meidän onnistu ai­van
pian päästä pois tästä kirotusta Sveitsistä.
kunhan vaan ette siellä Pietarissa joutuisi pelk
kään innostuksen hurmaukseen — ilman järjestelmäl­listä
työtä puolueen taholta uuden tyypin luomiBAau
Missään tapauksessa vaan ei Toisen kansainvälben
jälkiä. Meidän täytyy paisua joka suunnalle! Nos­tattaa
uusia kansankerroksia!' Uulia albtteita, uusia
järjestöjä joka taholla, ja näilje on todistettava^ ma
ainoastaan työläisedustajain asestettu neuvosto voi
hankkia rauhan, kun se tarttuu vallan ohjfdcsih.
|irjestiie Ame^^
ins Työväenjärj estojen Tiedonantajan
puolesta
Toverit Amerikassa ja Canadassa!
Käännymme Teidän puoleenne
asiassa, joka on Suomen tydväen»
liikkeelle hyvin tärkeä. Suomen so­sialistisen
tySväen johtava päiväleh*
t i ' Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
on joutunut vaikeaan taloudelliseen
asemaan. Kun porvaristo harjoittaa
lehteä vastaan ankaraa ilmoitnsboi-kottiä,
on lehti jatkuvasti kuukausi
kuukaudelta taottanut tappioita,
joita lehteä tukevat ja avustavat
järjestöt eivät mitenkään jaksa
peittää. On' sen vuoksi oltu pakoi-tettuja;
rs^tjrinään aivan erikoisiin
toimenpiteisiin lehden taloudellisek­si
tukemiseksL Tukemistoimintaa
järjestämään j a ulottamaan sen kä­sittämään
yhä laajempia piirejä on
valittu allekirjoittanut kannatusko-mitea.
Toimestamme on Suomessa pantu
alulle niin voimakas avustustoimin­ta
lehden hyväksi kuin mahdollista.
Lehden hyväksi järjestetään iltamia
j a tehdään suoranaisia lahjoituksia.
(Lehden tilaajamäärää pyritään ko­hottamaan
niin korkealle kuin ny-
!kyisessä pulatilanteessä suinkin On
mahdollista. Avustustoimintaa tääl­lä
haittaavat kuitenkin monet vaike­udet.
Jotka lienevät teillekin tunnet­tuja.-
Julkisia keräyksiä lehden hy­väksi
ei saa toimeenpanna, arpajai­sia
eivät mitkään vasemmisto järjes­töt
saa pitää j a useilta estetään~^l-tamienkin
järjestäminen. Yhtämit­taisesti
riehuvat vainot, työväenluo­kan
yleinen' taloudellinen ahdinko
ja kolmet perättäiset, vaalit, jotka
ovat nielleet paljon varoja, nekin
kaikki heikentävät taloudellisia avus-tusmahdollisuuksiä
tässä maassa;
Vetoanime senvuoksi taaskin ker­ran
myöskin teihin suomalaiset työ­läiset
Yhdysvalläissa ja Canadassa.
Keholtamme myöskin teitä taloudel­lisesti
avustamaan Työ väen järjestö­jen-
Tiedonantajaa ja toimimaan seri
levityksen hyväksi.
Voitte tehdä paijon jos vain käyt­te
asiaan tarmolla käsiksi. Ensinnä­kin:.''
i;,;, ;. ;
Tilatkaa lehti iUelienne I
Saatte siitä oikeita tietoja Suo-^
men oloista ja; ^uomen työväenluo­kan
vaikeasta taistelus sortoa ja
taantumusta vastaan. Pysytte tä­ten
. yhtämittasessa elävässä yhtey­dessä
luokkataistelutoverienne kans-köyhiä
sukulakia, ystäviä j a tutta­via,
jotka eivät mitenkään saa r a ­llaa
liikenemään Tiedonantajan t i -
laukseen. Tilatkaa te lehti heille.
Valuuttasuhteiden nykyisellään ol­lessa
tämä on teille paljon helpom­paa
kuin köyhille tuttavillenne tääl­lä.
Kolmanneksi;
Tebkii Ubjoitoluia. ja jarjetta-k
i i ilfkmia Tiedonantajai» byniuL
Lehti' tarvitsee suoranaista näial-sa
valtameffen toisella pnolen.
Toiseksi:
Tilalkaa labti Saometsa olevill»
vähävaraisille tattevilleaae.
Teillä on ehkä Suomessa sellaisia
lista apuakin jä vieläpä niin nope­asti
kuin suinkin. Pyydämme siis
teitä järjestöjä ja yksityisiä ryhty­mään
sellaisiin toimenpiteisiin Tie­donantajan
hyväksi kuin katsotte
kullakin paikkakunnalla ja työmaal­la
paremmin tarkoitustaan vastaa­vaksi.
\,
Hyvät toverit! Vetoamalla täten
teidän apuunne, emme tee sitä mis^
sään liarhakuyitteloissa. Tiedämme,
että teidänkin taloudelliset mahdol­lisuutenne
ovat hyvin rajoitetut.
Olemmetäysin selvillä siitä, että s i ­tä
avustusta, jonka lähetätte meil­le,
ette anna liiastanne vaan siitä,
jonka itsekin tarkoin tarvitsisitte.
Uskomme kuitenkin, että ette tule
kieltäytymään niistä uhrauksista,
jotka teiltä Tiedonantajan hyväksi
nyt pyydämme. Työväenjärjestöjen
Tiedonantajan olemassaolon vakiin­nuttaminen
on niin suunmerkityk-sellineh
asia'^ Suomen työväenluokal­le
ja osaksi teillekin, että sen hyr
vaksi kannaflba tehdä suurempiakin
uhrauksia. '
Toivomme, että kirjelmämme j u l ­kaistaan
kaikissa Amerikan suoma­laisissa
työväenlehdissä ja käsitel­lään
kaikkien järjestöjen kokouksis­sa.
Kertyneet varat jä tila,nkset-pyy­dämme
nopeasti lähettämään lehdel­le
osoitteella:
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja,
Helsinki, Kotkankatu 7.
Toverillisesti: ;
Työväenjärjestöjen Tiedonanta­jan
kannatuskomitea.
Eino Pekkala. Erland Virtanen.
Saima Kiviranta E. Jokela.
. E . Nuru.. J. Holopainen.
Väinö Vuorio.
Saksa Morgranin talutusnuorassa
«Pravda» ' osoittaa Saksan ulkoministeriQ va&dok-sen
johdosta, kuuika Saksan diplomatian pyikimyk-senä
nykyisin ilmeisesti on suhteiden inuuttaminen
Neuvosto-Venäjän kanssa suhteeksi länttä kohti, ^ u
kädessä Morganm Amerikan suuntaan. Mimakiin
Dawes-politiikan tiarhakuvitelmat ovat' vuodot parin
perästä kärsineet haidcsirikon, niin miten ön silloin
käyvä Saksan, joka .on huonontanut siditeensa siihen
ainoaan suureen maahan, jonka edut eivät ole saksa?
laisvihamieliset? Englantilab-amerikalainen kapitaali
tulee pakottamaan Sdcsan suunnanmuutdcseen,' niissä
ensi tehtävänä tulee olemaan osanotto toimenpiteisiin
venäläistä vientiä vdstaan. Venäjän vilja- raaka*
ainevienti on edullisempi Saksalle kuin amertkalainen,
koska Saksa voi maksaa ne teollisuuäuoltels^' joka
Amerika ei tarvitse. Jokainen Saksan kapitaalin yri­tys
ottaa osaa Neuvosto-Venäjän poliittiseen painosttdc-seen
tulee herättämään mitaidiHceintä vastartittaa Neu­vosto-
Venäjän ja Saksan tyoläisjoukkojes taholta^
Neuvostaliitto pyrkii lähestymään Saksaa, mutta se on
samalla varuillaan tuollaisen kuvaavaa saksalaisen
diplomatiavaihdoksen suhteen.
Suuremihoista salakul­jetusta
Salakuljetusta harjotetaan suu­remmassa
määrässä Yhdysvaltain
j a Canadan välillä ViraUisisaap^
reissä.' myönnetyn, että aiäaldn
150,000,000 airvpsita taitteita kul­jetettiin
rajan y^litse f YhdysVallpi^
viime vuoden ikuluessa, j a kun näis­tä
ei luonnollisestikaan maksettu
tullia, joutui Canadan hallitus tä­ten
menettämää^ noin 15 tai 20
miij. dollaria. Tilannetta pidetään
niin vakaValaatuifiSna — pääasial­lisesti
tietenkin liikemiesten tahol­ta
— että on perustettu järjestö
nimeltä Commercial Protective As­sociation
'(kaupan' suojelus-yhdis-
~tys), joka tulee toimimaan sala­kuljetuksen/
ehkäisemiseksi. Tälmn
mennessä ei kuitenkaan ole ptdjoa
saatu aikaan, ^ ja; merkeistä päättä­en
on lakivastainen ' tavarain kul­jetus
yhtä vilkkaassa käynnissä kuin
ennenkin. .Enimmän salakuljete­taan
huumausaineita^ paperosseja,
silkkejä ja putnpulikankaita.
Kertomukset tästä salakuljetuk­sesta
ktiulostavat vianhanajan seik­kailuromaaneilta.
Asiantuntijat va­kuuttavat,
että~ salakuljetusta har-jottavat
useammat suuret joukot,
"käninit", jöUla on käytettävänään
paljon varoja j a että salakuljetus
on suurimpia '«plsneksiä" koko
maassa. Yleisesti uskotaan olevan
le' vielä siitäkin syystä, että' Que­becin
valtio on verrattain lähellä
yYhdysvaltain suurempia asutuskes­kuksia.
Salakuljettajien suurini'
man järjestön .päämajojen arvel­laan
olevan Ottawassa j a New Yor­kissa..
• \; •. • •, ^,.'^.-'V
Viinaiimyyjillä sanotaan inyös o-levain
osansa, tässä pelissä./ Niiden
sanotaah kulkevan rajan ylitse ve­neissä
sekä mohella muulla keinol­la
j a kun onnistuvat pääsemään on­nellisesti'
perille, ovat he halukkaat
yrittämään uudelleen.; Palatessaan
he tuovat. amerikalaisia silkkejä, ja
pumpulitavaroita Canadaan; Järr
jestelmällisen salakuljetuksen lisäk­si
kuljettavat, yksityiset tavaroita
mukanakin, mutta liikemiehet eivät
ttinnu pitävän tätä niin raaralli-sena
eduilleen . kuin _ järjestettyjen
joukkojen salakuljetustoimintaa.
Tui^juulaisten kMissajf^.*^^^',
^ tomen skotlantilaifiille, kolmas ir-lantalaisOIe,
neljäs saksalaisperäisO-le,
viules Canadan ranskalidsiUe,
kuudes ruotsalaisille, seitsemäs suo^
malaisille jne. — onhan niitä ra­toja,
jos on kansallisnnkaiakin täl­lä
mantereella. Joka ryhmä lait-'
taisi työsäännöt, aikataulut, rahti-maksut
ym. sen mukaisiksi, että
pääsisivät mahdollisimm^ vähällä
työllä ja tulisivat mahdolliEiinmaQ
korkeille palkoille. Meillä olisi a i .
loin Sandgrenin ryhmä, Vitikaisen
ryhmä jne. nykyisten Hartiinanin
ryhmän, Morganin ryhmän jne. ti­lalla.
Maan kaikki tuotanto, teol-jos
lähtee väittelemään, aanoi
Kaapro, pitää olla hyvät keuhkot
j a muutenkin kohtalaisessa tervey­dessä,
sOIä heillä on sama laki
kuin hihhuleilla: se voittaa, joka
kovimmin huutaa, mutta jos •mo­lemmilla
pnolUla on -yhtä paljon
ääntä, ratkaistaan asia "käsin pu­humalla".
Nuorempana oli Kaap­ro
joskus yrittänyt heidän kans­saan
keskustella, mutta turhaksi
oli sen nähnyt Niiden aivosto icäy
olemassa ykd tahi useampia sala-kuljetusjärjeBtöjäi
• ja' nämä-r -«ran-nittelevat
säakaUetaksen huolelli­sesti.
Siitä on tuloksena, että suu­ret
määrät tavaroita tuodaan ra­jan
^ ja. aikaa voittaen myydään
vähittäiskauppoihin. Tämä tapah­tuu,
väitetM», niin ovetesti, että
vähittäiskauppias ei läheskään aina
tiedä, että tavarat ovat laittomalla
tavalla maahan vtuotnja kaikkein
'Slummin on ostajayleisöDä nitä
aavistusta.
Sanotaan salakuljetusta tapahtu­van]
kaikkialla idtKn:. raja», NiBW
Bronsvnckvta a i n a M t i s h , ^^
biaan saaldka, mutta suurin .os» ^ ^ -
tä kesldttyy Qnebeddn itaiäin plir
Tikuntun, missä se v<* tapahtua
kaikkein helpoimmin. Näihin pOri*
kuntiin johtaa tuhannen eri tietä
Yhdysvalloista, j a lama teiden pal­jous
aiheuttaa, etOi nntä ei voi
kyllin tarkasti . pitää sahnallä. Sa-l
^ l j e t n s Iresldttyy amBe a ^
Hirttäjä vaUiktaa pai-kan
pienuutta
"Valkoisen" Unkarin virallinen
hirttäjä Jeremiah Swith valittaa
tulevaisuuden näyttävän kovin huor
noita hänen 'ainmatissaan. Siihen
pn kaksikin eri syytä. Ensimäinen
syy on hirtettävien väheneminen j a
toinen vieläkin vaikuttavampi syy,
palkan pienuus. AmerpEalaisen H-nanssikontrolieerin
^ painostuksesta
on Unkarin haUituksen täytynyt
kaikin puolin supistaa hallituksen
tärkeitä menoja j a siitä syystä tul­lut
pakotetnlösi alentamaan hirttä­jän
paDcankin viiteen dollariin kul­takin-
hirtettävältä. Näihin asti o-lisi
silläkin palkalla kuulemma voi­nut
elää, mutta kun työtkin ovat
samassa suhteessa; vähentyneet,
niin nyt uhkaa tältä valtion tär-keimm^
tä virkamieheltä ja yhteis­kunnan
varmimmalta^ tukipylväältä
hampaat «käydä naulaan.
Viimeisen kerran on Unkarin te*
lottajan palkat lailla järjestetty v.
1579. Tässä laissa oH määrätty
yksi dollari Inttämisestä ja viisi­kymmentä
senttiä hukuttäibisesta
Kaulan katkaisemisesta eli mestaa-mlsesta
maksettäin kaksi" dollaria
ja polttamisesta s ^ muusta rääk­käyksestä
myöskin kahden dollarin
palkkio. Vanhaan ,lakiin nähden
dsältää tämä uusi laki kyllä^
melkoisen korotuksen, mutta kun
tätä vanhaa lakia ei «Ie enää kau­a
n aikaan snifi siditeessa nouda^
yksi-silinterisellä moottorilla: siihen
ei ota mikään, mikä ei tule Du-luthista;
. koeta tipauttaa tilkka­kaan
jotain, muuta, niin heti lipsaut­t
a a — <'mistaa sytytyksen."
•Jututupaan oli, näet, pujahtanut
— ovi kun on aina auki ^ jouk­ko
tu^juulaisia, jotka panivat
Kaapron lujille siitä, että tässä leh­dessä
oli väitetty heikäläisten edus­tavan
porvarillis-yksilöllistä, anar-
'Mstista ajatusjkantaa sekä suotta-aikojaan,
melkeinpä vain ihan i l ­keyksissään,
hajottavan työväen rin-tamiaa
ja parjaavan Neuvosto-Ve­näjää,
«f'maailman ainoata työväen-valtaa",
mukamas.
"Mikä työväen-yalta se on, jossa
työväkeä riistetään palkkatyöllä?"
he. tiukkasivat.
"Vanha järjestelmä • ei ole muu­tettu
kädenkäänteessä'', seliti
kaapro. "Tuotantoa ja jakoa ei
vielä ole saatu kollektiiviselle poh­jalle,,
mutta siihen pyritään, j a sii­hen
pääsemisen mahdollisuna ön~a-yattu,
kun työvaS on ottanut hal­tuunsa
valtiovallan."
'Kuuluuhan siellä Venäjällä", sa­noi
eräs tuplajuulaisista, silmiään
siristäen, "teöllisuustyöväki olevan
taloudellisestikin järjestynyt?!.'
«'Niin kuuluu", myönsi Kaapro.
'Joidenkin tietojen mukaan pitäisi
97 prosenttia — s. o. vähilleen Ko­ko
työväestö — kuulua ammatti­järjestöihin."
' , •
"Mitä varten niiden tarvitsee ta­loudellisesti
järjestyä?»' kysyi tup­la
juulainen. "Ketä vastaan tais­tellakseen,
joä siellä kerran ei ole
riistäjiä; kapitalisteja?"
Tuplajuulaiset olivat sen näJköisiä,
että tuossa se oli puntti, jota ei
kaapro kykene nostamaan. Mutta
erehtyivät. '
"Siellä ön muita vihollisia, muita
vastuksia voitettavana: tuotannon
takapajuisuus, riittämättömyys, hi­taus,
joukkojen valistumattomuus,
aina, uBkaava piiute, nälänhätä. Si­täpaitsi
on valtion valvonnassa ole­vain,
trustien voimalla kyettävä voit-tainaan
yksityis-yritteliäisyyden Idl-pailUv
Jsi siinä sivussa avustettava
työväen taloudellisia taisteluita
muissa maissa. Niin. että kyllä niil­lä
tekemistä on."
"Kuinkas siellä jonkun teollisuus­alan
työväki voi saada parannuksia
oloihinsa?" kysyi taas sama ovela
tuplajuulainen. . «'Lakkoutumallako
hallitustavastaan?"
" E i taryitse, lakkoutua, kun : ^ 1 -
lanpitöjänä,' Jiantani,^ on työväes­tö.
- Työmaaneuvosto tekee ehdo­tuksen
tuotantotapojen kehittämi­sestä,
tai työläisten olojen paranta­misesta
asianomaiseen-, hallintoviras­toon,
joka sitte yksissä neuvoin
ehdotuksen tekijäin kanssa — —".
" V a i ballintovirattooD", keskeytti
tuplajuulainen. "Jos siellä todella
olisi työväen valta niin -työläiset
järjestäisivät itse olonsa mieleisik­seen,
kysymättä lupaa politiikuksil-ta.''
.
VSiinäpä sitä ollaan'?, vastasi
Kaapro. "Teikäläisten on mahdo­tonta
ajatella asia^ yhteisön kan­nalta.
Otatte asiat yksityisen työ-maaryhmän
(kannalta, tunnustamatta
minkään ylemmän, yhteiskunnallis­ta'
etua silmälläpitävän elimen kont­rollia,
r Juuri-se vie-anarkiaan —
samaan missä 'nyt ollaan; Oletta­kaamme,-
että esim.- täniän maan
rautatieläiset jonlran ihmeen kaut­ta
yhfäkkiä muuttuisivat kaikki
tuplajuulaisiksi,. alimmasta seksuu-namiehestä
ylimpään tirehtööriin
^ t i . . Valtaisivat käsiinsä rautatei-lisuus,
koko muu väestö rautatie­läisten
armoilla. Ja yleisliikenne
yhtä järjestämättömänä,' anarkisti­sena
kuin nytkin .— ehkäpä yhä
pahemmassa sekasorrossa.''
«'Onkos Kaapro koskaan . nähnyt -
I^/^ncifTialistia, kun tuollaiäa jot-'
telee?"
'*QIen minä; nähnyt j a joskus la-kenutkin.
Yhteen aikaan minulla
oli., .oikein tosi halu päästä selville
teidäii tarkoitusperistänne! Mutta
Industrialisti antoi siihen asiaan hy­vin
vähän valaistusta, se vaan hauk­kui
j a hosui joka suunnalle. Opin
siitä tosin muutamia jykeviä haok-kumasanoja,
kuten ;'keltaiset kel­jut',
'poliittiset narttuilijat' jne.,
joille annan täyden tunnustukseni.
Mutta mitään sellaista) johtolankaa,
jota voisi sanoa kannaksi missään
asiassa, en parhaalla tahdollanikaan
löytänyt."
"Syy ei ole lehdessä, vaan mie­hessä'',
pistelivät .tuplajoulaiset
"Miten lie, mutta seuratessani
esim. lehtenne , suhtautumista pol-sevikkien
vallankumoukseen, menin
ihan-seikaisin."
" K u i n k a , niin?"
«'Kas, kun ensin tuli tiedoksi,
miten polsevikit olivat panneet ko- '
ko Venäjän pyllylleen, kehui In-dustri^
isti, että nepä vasta ovat
poikia, suoran toiminnan miehiä,
ihan juUilleen tekivät, mitä tupla?
juulaiset aina ovat aikoneet ja o-pettaneet.
< A l u k s j ' siis näytti siltä
kuin olisivat polsevikit olleet vain .
venäläinen painos amerikalaisesta
tuj^lajuusta. - Mutta pian munttoi
kelloon toinen ääni." ~
"Mikä sen' muutti? Eikö Wa.
liamsin raportti?"
" E n oikein luule. Minusta tun-tui
varsinaisena syynä suunnan­muutokseen
olleen se, että Nuorte-yan
Santeri, tuo • >
^K^jnpaa jnatelalnen*
tuli jonkun., verran yailrattavaan
asemaan Neuvostovallan asiain hoif-dossa
New Yorkissa. Sitä miestä
IndustriaUsti ei\ voinut sietää, eikä
kohta enää suvainnut koko polse-vikkeja,
jolta tuollainen paljaspää
juutalainen edusti. He kyllä itse­kin
hyvin tiesivät, ettei Nuorteva
mikään juutalainen oHut i — — "
" E i tosin syntyperältään'», ^
Iitti joku t^plajuulaisista, "mutta
sitä juutalaisempi kaikel^ olemuk­seltaan."
"Entäpä se kaljnpaUyys?" jat­koi
Kaapro. "Minä olen asian ai­kain
tutkinut kaikki tuplajuun oh­jelmat
jä- ohjelmaluonnokset, mitä
olen käsiini saanut, mutta missään
niissä en ole nähnyt määriteltävän
tuplajuun virallista kantaa kaljn-päisyyteen
nähden. Väöta kun olen
enemmältä joutttnut keskusteluihin
tuplajuuiaisten kanssa, on minulle
alkanut selvetä, miksi
Buus ei suvaitse paljaspäitä."
"No, miksi riten?"
"Se on, niin sanoakseni, vaisto­maista
vastenmielisyyttä, i Tupla-juulaisnus
oh oikeastaan tarkotettn
vain pitlntnUcalsia varten."
"Kuule^pas — tuota — —"
Mutta Kaapro samassa livahti-kin
ulos ovesta. Aavisti kai, että
ikesinrstelu jo pian olisi muuttunut
käsillä puhumiseksi.
Uusi kalastustapa
den kontrollin: yksi rataryhmä au­tettu
niin on hirttäjä viime vuosi­na
saanpt melkoista korkeainman
palkan. Nyt kun sekin taas aio­taan"
järjestää lailliselle kannalle,
sisältää se alennuksen viime aikoi­na
voimaissa olleeseen^ taksaan
Mutta vaikka hirttäjän palkkaa aio­taankin
alentaa, ei tämä kuiten­kaan
puhu lakosta mitään, vaan a i ­konee
nähtävästi jatkaa työtään a-lenhetullakitt
palkalla.' Siveellises­sä
suhteessa kokonaan kehnon am»
matin härjottaja on samassa suh­teessa
siveellisesti kdvotom^' ^ '
Pumpun avulla kalastaminen on
viimei^n tapa minkä amerikalaisct
ovat ottaneet käytäntöön. Kalas­tusaluksen
läpi, kokasta perään
ulottuva avoin torvi johtaa kannel­l
a ' olevaan "tankkiin; - - kokkapuolecn
asetetta^.niootlorrila käyvä kesMpa-
^oinenT kahdeksan, tuoman pnmppa
nostaa noin ridjätoisto tonnia kalo­j
a ja vettä minuutissa tankkiin, jo­hon
kalat jäävät.^veden- virrates^
ulos. Tämä keino on ykshikert^
nen j a harvinaisen tehdcas; aluksen
kulkiessa kalaparven lävitse on ^
ta enempi Imin kaksi tonnia kak)ji -
minntttissa.-:---.-. .
\