Vapaus, April 17, 1923

              Tiistama, huhtikuun 17 p. — Tue. April 17,
00
Kirja '*Vaiiiovuösata"
lappanut, joten tiUak.ia « ^ '^^^^APAUS.
Ranskalaista ^tiläspa-
;^f^5:;jij'^;ki|iäa: -Y-
^.V;•:.•>^l^^:... l^-^il • Ui ..^
Pariisilaisen toverilehden sotilai­den
palstalla luetaan:
Kohtasin sotilaan ja tämä sjnoi
minulle:
Joustaminen toista rafiataloadd-
L n , ramtotaloudeUinen ja tuo-
Su^stukset. Valuutan jakaut-tan:
inenon oUut vain ^m^hmjav^^^^
Iillä suurkapitalistit ovat pUkkahin.
S a keinoteUeet ulkoista valuut-taa.
ja snurniaanomistajat huimaa­j
i a voitt^i^- 90% veroista on työ­tätekeväin
kannettavana. Huijates-
^anei porvaristo karta edes maan-petostakaan.
Mutta samaan aikaan
kun porvaristo koettaa vierittää ko­ko
luhistuksen taakan proletariaa­tin
kannettavaksi, kasvavat vit­kaan
mutta varmasti vallankumouk­selliset
voimat ja yllä suurempia
työläisjoukkoja rj*'»jt^yy._,^^'^,^;;'
nistipuolueeseen S"o sialidemokr"a­tian
bpauksista huolimatta ei kapi-
' talismi - ole kyennyt uudelleen ra­kennustyöhön.-
Vallankumous mene­tettiin,
kun työläiset ja sotilaat so-
. sialidemokraattien suostuttelusta
luovuttivat vallan porvaristolle. mar­raskuussa
1918. Kommunistit vaa­tivat
silloin proletariaatin aseistus­ta
ja liittoa Neuvosto-Venäjän
kanssa. Muttasosialidemokraatit
vastustivat kampaakin; liitossa Neu­vosto-
Venäjän kanssa ei muka ol­lut
mitään järkeä, koska tsaristinen
järjestelmä palautettaisiin Venä­jällä
korkeintaan kolmen kuukau­den
kuluessa! • Jos 'kommunisteilla
tällöin olisi ollut enemmistö, niin
ei mikään Ruhrin'valtaus nyt oli­si
mahdollinen. Sosialidemokraat­tinen
johto ja ammattiyhdistysbyro-kratia
jarrutti jopa työmaaneuvos-tDkongressin
antatnia proletaarisen
puolustuksen ja työväenhallitustun-nuksia.
Mistä seurasi, että sosiali­demokraattiset
työläiset raoittelivat
silmiään. Tämä taas johti hämmin­kiin
ja häilyntään sos.-dem. johta­jiston
keskuudessa, mikä pakottaa
porvariston etsimään uutta tukea
f ascismissa; ; ulikaavä' fascistivaa-ra
taas puolestaan on jouduttanut
proletariaattia muodostamaan puo-lustusmiehistöjä,
niin että asferaa
nyt on toivorikkaampi kuin aikaji^
semmin. Näemme toiselta puolen
taantumuksen hajaantumista ja rap­peutumista,
toiselta proletaaristen
.vallankuijioasyoimain kasvua.
Kolmaa kokoospaivä.
19.5. _ LosoTski ehdotti kan-koa,
johtuu yksinkertaisesti siitä,
että suuria työläisjoukkoja vielä
on reformistien vaikutuksen alaise­na.
Kun meillä kommunisteilla on
enemmistö, niin me teemine vallan­kumouksen,
kuten Venäjällä näh­dään.
iS^ö^ sosialidemokraatit te­kevät
vallankumouksen mutta ylen
antavat sen sitten (kuten Saksas­sa
taipahtui) porvaristolle. Mut­ta
mikä taktiikka on paras? ^Ei
enempää englantilainen kuin rans-kalainein
taikka mikä muu-imperia­lismi
tahansa rohkene lähteä Venä-jäUe.
Äutta Saksan kimppuun toh­tii
käydä jokainen. Alas Versail­lesin
sopipius! ja pois Ruhrilta! sii­nä
meidän tunnuksemme. Ellei niin
tapahdu, tulevat lähivuodet tuotta­maan
uusia sotia, jotka jälleen vaa­tivat
miljoonia uhreja. Miten on
esim. laita hävitettyjen alueiden?
Niiden kunnostaminen ei saa tapah­tua
työllisten vaan omistavain kus
tannuksella. Työläiset ovat sodan
aikana maksaneet vereUään. Mak­sakoot
kapitalistiset rosvot nyt uu­delleen
ralcentamisen kullalla. Mei­dän
on hafjpitettava systemaattista
propagandaa kaikkien maiden sota­joukkojen
keskiiudessa. Yksi tä­män
propagandan muodoista on, vä­estön
veljeily miehitysjoukkoS^h
kanssa: Tämän propagandalaadun
vaikutus ilmeni erinomaisen hyvin
saksalaisten joukkojen rappeutumi­sessa
Venäjällä. Ranskan kanssa
liitossa olevista maista on lähetettä­vä
työväenvaltuuskuntiä\ vallatuille
alueilla tarkkaajnaan miten ranska-
Ifiiset militaristit siellä huseeraavat.
Meidän Oli saatava aikaan tiukka
liitto . kaivostVölälsten, metallimies­ten
ja rautatieläisten (kesken, jotka
voivat ryhtyä voimakkaaseen tais­teluun
militarismia vaataan. On
kansallisia ja kansainvälisiä tehtä­viä
varten muodostettava kontrolli-valiokuntia
varsinkin mdssa, jot-kat
ovat älammaisuusuhteessa Kana­kaan.
Meidän on tehtävä taistelua-menettelytapamme
yhä vselvemmäk-si
työmailla. Meidän on huhtikuus­sa
toimeenpantava kansainvälinen
viikko sotavaaraä vastaan. Meidän
On jälleen ryhdyttävä kosketuksiin
kansainvälisten järjestöjen • joihto-;
jen kanssa huolimatta vanhoista
huonoista kokemuksista. . M«idän
teHtaallai ja' taasen pitäisr vähän.-U<
sätä .työvoimaa. Jonkun päivän ku
It^ttuä valmistuu n.TO| 3'blääsfornis
rjE^ petaan korjaamaan n :o 2 blääs-forniskaa.
Työläisiä kyllä sippail*
laan toisilta paikkakunniltaf mutta
vielä ' olisi kyllä täälläkin työttö­miä'
työläisiä, vaikka kai tämän
kaupungin kieliset ovat. melkein
töissä. Mutta siirtolaisia ja erit^
tainkin suomalaisia* on suuret a^
meijat laiskana, vaikka heistä onkin
suurin osa noita urakoitsijoita tai
mitä kelkkajappareita he ovati mut­ta
ei ainakaan ole työvoimasta puu*
te Soossa.
Muuten tämä työpaikka on huo­no,
kovin alhaiset palkat, aina kol-menkymmentä
kaksi senttiä alin
palkka tunnilta, joka ei vastaa ny-
— Eilen me ammuttiin.
— Mitä sitten? Maaliinko?
— Ei kuin saksalaiskoUoja.
— Suas pässinpää!
— Kuinka niin pässinpää? Edes-sämmehän
oli kokonainen joukko
meluavia ihmisiä..
— Ja entä sitten? ^ ,
— En tiedä. .
— Antoiko päällikkönne käskyn
ampua?
— Tietysti. _
— Ja keitä te sitten ammuitte? I tyjgiä . elämänkustannuksia. Sitten
Oliko ne saksalaisia työnantajia? ge huono puoli, että enin osa töis-
Ammuitteko Kruppin, Stinneksen, on niin vaarallisia, että ei tiedä
Thyssenin? Vaiko saksalaisia ken- L,iiig hetkellä on viimeinen nykäys,
raaleja: Ludendorffin, Rupprech- Xaasenkin joutui ikävän tapaturman
tin? Taikka saksalaisia valtiomie-Ljjriksi kaksi ranskalaista työläistä
hiä — Nosken, Bbertin, Cunon? tämän kuun 9'päivänä täkäläisellä
— Sieluni kautta, emme! terästehtaalla. Sulavaa rautaa kaa-
— No, keitä sitten? H tui heidän päälleen, joten .-molem-
— Työläisiä, väkeä, joka elämöi Lijita paloi kasvot niin pahoin että
siellä. / toiselta paloi toinen silmäkin, sen
Noita kurjia vaivaisia siis?^ lisäksi sai pahoja palohaavoja kä-
Puhelet.niin merkillisiä. Tie-Ljinsä ja jalkoihinsa molemmat. Jo-dätkö
mitä eversti sanoi, kun pala- ku päivä takaperin menetti eräs
simme, illalla takaisin? työläinen jalkansa, läheltä polvea
— No? ' murskaantui niin pahoin että myö-
Hän sanöi! olette ittenetelleethemmin täytyi katkaista. Tämän-oikein*
pöjati Olette osoittaneet, laiset tapaturmat Ovat jokapäiväisiä
ettei käy laatuun astua varpaillen- tälläkin tehtaalla, vaikka aina sa­ne;
Olette osoittaneet, että olette Lotaan että nyt on kaikki paikat
voittajia. .' , pareniÄin varustettu, että ei tule
-—No, ja kenenkä te sitten olet- enää montaa tapaturmaa vuodessa,
te voittaneet? - ^ mutta tämä ei ole totta. Kaikella
— Saksalaiskollojen militarisftiln, tavalla tietämättömiä työläisiä nar-sanol
eversti. . ' rataan./Ja tämä ei tule loppumaan
Ja missä oli itse €'^öMti sillä Liin kauan kun on tämä riistojärjes-^
aikaa, kun te avasitte tulen? telmä on pystyssä. Sitten vasta kun
— En tiedä oikein, mutta aavis- Ue poistetaan voivat työläiset järjes-telen,
eftä haft oli neuvottelemassa tää asiat paremmin, itse määrätä
saksalaisen poliisipäällikön kanssa asFoissa, eikä enää tehdä teollisuut-toimenpitei^
tä ^ kommunistisen mie- tu riistämistä varten, vaan kulu-lenosoituksen
estämiseksi.... ' Itusta ja elämistä varten. — Esa.
oaata :ja sen jälkeen^ xajäyttäneet; Ovelta ..
auki kassakaapin, josta saivat kä­teistä
rahaa $2ö0.000;' ja joitakin
asiapapereita, jotka olivat arvotto­mia*
muille käin omistajalle. Omis­taja
ei ollut tapahtumasta lainkaan
ihmeissään, vaan sanoi odottaneen­sa
luota jo aikaisemmin, kun paik­ka
on niin erillään ihmisasunnoista,
ja sentähden ei kassakaapissa säi­lytetty
suurempia summia.
Varainaitta vaivaitapua on kau-
KuTcrsta ym.
Ravintolasta
Lahjoitus ....
Yhteensä
Menoja
Jäännös
.... $57.40
f.. 54..00
34.55
$149.15
14.20
$134.95
Tilitetty E. Eimekselle $135.00,
Keräyksestä: ^
S. Vainion listalla
pqnkin puolesta annettu 180 hen- E. Kuuselan
kilolle ja 126 työtöntä perheellistä F. Kunne^ ....•..„..
miestä On saanut satumaisavustus- Mrs. Heino ..
ta. Maalisk. 15 sta 28 p:vään var­Mrs.
OUikkala
sinainen vaivaisapu maksoi kaupun­gille
$1B78.00 ja työttömyysavustus
$2483.00 eli yhteensä $4461.000.
Kun pormestari ja valtuusmiehet
keslfustelivat työttömyys osaston M. Maine,
menoista, koettaen löytää keinoja,
miten vapautua niistä, niin hätä­avun
pomo G. D. Ireländ sanoi että
jos ei noita miehiä avusteta niin
heidän lapsensa kuolee nälkään.
Koska miehet ovat sellaisia, ettei­vät
voi pitää työpaikkaansa useam­paa
kun 1 (päivän kerrallaan. Ire­länd
raportteerasi että> noiden 12
päivän kuluessa on vierailtu ja tar­kastettu
144 puutteessa olevaa ko-fia.
Hätä aputoimiston puheilla
käytiin 247 kertaa ja 10 lasta toi­mitettiin
väliaikaiseen kotiin. Kau­pungin
lasten seimessä hoidettiin
keskrniäärin 43 lasta päivässä. Las­ten
äitien ansio teki keskimäärin
$980.000 kolmentoista päivän ajal
in. "
. $50.00
.\ 23.30
, 12.00
, 21.25
44.50
Yhteensä .". $151.03
Tilittämättä on vielä keräyksellä
oleva yksi lista, jolla On kerääjänä
kataistelun * | Ä Näistä asioista;
oBsi ollut -paljon "rehelliseinpi BUO-rittaa
nämä uirheiluharjoitukset he­ti
silloin kun Martti oli piiheensa lo­pettanut,
.ei;^ä^:täs^^ öilloin kun
Martti on satoja' maileja kaukana,
se on epärehellistä.
^' (
rieniintisia f a n c o m i n iiutim
tainvSlisen propagandaviikon^ viet-1 «n täällä valittava 2l-miehinen ko-
• toa sotaa, militarismia ja fascismia
vastaan sekä (kehoitti jatkuviin pon­nistuksiin
yhteisen rintama? aikaan­saamiseksi.
Hän lausui mm.: kan­sainvälisen
konferenssin päätehtävä­nä
on suuntaviivojen määrittelemi­nen
militarismia ja fascismia vas­taan
käytävälle "taistelulle. Kan­sainvälinen
poliittinen 'asema iär-jistyy
vuosi vuodelta. Ranskan ve­lat
kohoavat äärettömiin ja kun
Ranskan rasTcas teollisuus ei mieli
niitä maksaa, eikä Saksa liioin voi
niitä suorittaa, pyrftään Ruhrin
miehityksen avulla suoriutumaan
vahingotta. Toinen Ruhrin miehi­tyksen
valtti on Ranskan raskaan-teoUisunden
; toivomus iaada kä­siinsä
Ruhrin hiili. Ranska pelkää
. Saksaa , yhäkin taloudellisena mah­tina
ja mielii hajoittaa sen, jotta
Ranskasta tulisi mahtaa taloudelli­nen
ja poliittinen mahti Europassa.
Saksassa on porvaristo koettanut
vierittää' kaikki sota- ja fayvitystaa-kat
proletariaatin ' kannettavaksi.
Kiista Saksan ja Ranskan porvaris­ton
välillä, antaa edelliselle maini­on
tilaisuuden tyrkyttää jälleen lin­narauhaa
ja kansallista yhteisrin­tamaa.
Mutta työtätekevät' kan­sanjoukot
tietävät," että senkin kus­tannukset
on proletariaatin suori­tettava,
eivätkä tahdo tietää siitä
mitään. Sitä voimakkaammaksi sen
sijaan käy huuto työtätekeväin yh­teisrintamasta.
Ranskan ja Sak­san
porvariston välisessä kiistassa
on Englannilla silmämääränään, et­tä
nuo molemmat kiistelevät maat
heikontuisivat^ niin, että ne joutui­sivat
sen vaikutuksen alaiseksi.
Ruhrin miehitys jsynnyttää uuden
kansainvälisen aseman ja sotavaa-ran.
Mitä työväenluokan on täs­sä
tilanteessa tehtävä? Äskettäin
pidetty Haagin konferenssi uhkaili
sotavaaran sattuessa- yleislakolla.
Mutta pape^ripäätökset eivät ole mi­tään
Jekoja. Ruhrin miehitys osoit­taa
tämän jälleen selvästi. Toiseen
Internatsiönaaleen ja Amsterdamin
Intemätsionaaleen ei o)e suuria
luottamista. Ne ovat päätöslausel­mia
•värkkääviä yhtiöitä mutta ei
teon intematsionaaleja* Vain kaik-laen
maiden kommunisti^: ja eräät
nippumattomaii» ja,- sosiaUdemo-
«•aattien ryhmät'^ -~ kunnia riitä
heille! — ovat vapaita linnarau­ha-
ajatuksesta vja käyvät luokkatais-
J«Iaa. Tämä on* aikamme sniirin
hlstorialUnen .tosiasia... Amsterdam
Täittää, että olisimme hyljänneet
yleislakon. Se. ettemme ole orga­nisoineet
mitään kansainvälistä l at
mitea, joka edustaa kaikkia suun­tia.
Sen päätehtävänä on yhteis­rintaman
toteuttaminen. Sen ön
valmistettava kantainvälistä t^övä-enpäivaa.
Ainoa' ehtomme on: ei
mitään yhteistoimintaa porvariston
kanssa! Ei mikään muu mahti voi
pelastaa työväenluokkaa kuin se
itse. JSlleidän on luotava. luja pro­letaarinen
kolmiliitto, liitto Saksan,
hanskan ja Venäjän työväestön vä­lillä,
mikä merkitsisi vallassaölevan
luokan loppua.
Työkokouksessa osastolla oli m. j Paikallinen tilanne karpentericn
JU. seuraavia .agipita: Valittiin eun- ammatissa oli tärkein keskustelun
nuntaikoulun opettajiksi:'NickMHar- aihe' United Brotherhood of 'Cär-ju,
E. Hautala, A. Holmberg, jar- penters and Joiners locar452 mäa-jestysmieheksi
.W. Silqvist, ihuVitoi- uskuun viimeisessä Varsinaisessa ko-mikuntaan
Maiju Kataja; Uusia jär kouksessa. Siitä nousi viUcks ikes-seniä
yhtyi osastoon Victor ja Li- kutelu kun -«business agent» ra-sie
Hill, l^ictor: ja Lyydia Kesti. portteerasj että viiipe viikon ku-
Vappua, kansainvälistä johlapäi-luessa oli hänen luonaan käynyt
Vää päätettiin viettää tänäMn vuon- neljä kai^niteria, jotka. olivat tili­nä.
Siihen valittiin viisihenkinen leet tänne aina Montrealista saak-komitea,
avustamaan huvitoimikua- ka ja jotka olivat järjestön jäseniä
taa ja näytelmäkomiteaa, iomite- ja olivat tulleet houkutelleeksi jat­aan
tuliviat Lyydia Kesti, Joh'h Nik- tämään kotinsa idässä,,,ylis^tei^vien
kanen. Urho Kataja, Victor Öill,.kertomusten lähden Vancouverissa
Hanna Heinonen. Niistä juhlista ta- vaDitsevasta tilanteesta.
Suurotkeuden istunnossa huhtik,
6 p:nä julistettiin seuraavat tuomi­ot:
Fred Deal, mlestaposta kuritus­huoneeseen
elinkaudeksi. Oscar Nel
son, miestaposta 23 kuukaudeksi
pakkotyöhön tavallisessa vankilassa.
Frank Manley, huumausaineiden
myymisestä, 5 vuotta kuristusTrtio-
. .netta. William Kane 1 kuu van­kilaa
väärän valan teosta. Wong
huumausaineiden kuletuksesta
vuotta. J. J. Wing huumausainei­den
kulotuksesta 7 vuotta. Frank
Smith varastamisesta 3 kuukautta.
C W. Monk huumausaineiden an­tamisesta
5 vuotta. Andrew Mc-
Kay ja George Zambapys väkivallan
teosta nuorelle tytölle, kaksi vuot­ta
kummallekin. Walter E. Herap-hill''
varastamisesta koliiic vuotta.
Fong H«ng luvattoman ammatin
harjottamisesta 5 vuotta. J. H.
Fellon huumausaineiden myymises­tä
7 vuotta. W. R. K. Magill va­rastamisesta
kuusi kuuta. Richard
Hamilton ruokottomuuden harjot­tamisesta
3 vuotta.
Sirppi & Vasara,
Fort flanii uobda
lee kaikesta päättäen taasen's'ellai-| Organiseeraaja Wi|kinson. ehdo't^
set agitatsiobiupäivän j^Iat/ joi- ti että Trades and Läb^FCouncilin
Toveritar Zetkin lausui, että
Rutoin miehitys- on vain laajim­malle
kehitetty maailmankapitaalih
hyökkäys maailmanproletariaattia
vastaan. Meidiän on tällä hetkellä
pysyttävä yhtenäisenä vallankumo­uksellisena
proletariaattina eikä
muuta mitään. Vapautumis- ja
vallan valtaamistahto herää kyllä
taistelussa sotaa ja' sotavaaraä vas
taan. Frankfurtin konferenssi on
askel, jota, tulee seuraamaan toisia.
Sillä taistelussa ei ole mitään sei-sont^
ohtaa, on vain aina ikäytävä
eteenpäin Ciinon ja Poincaren vas-tustanfiseksi,
työväenhallituksen pys
tyttämiseksi ja sen kautta vihdoin
proletariaatin diktatuurin jolista-miseen.
Ranskalainen valtuutettu protes-teerasi
Preussin ihallitusta vastaan,
missä istuu sosialidemokraattinen,
ministeri, sen johdosta, että se on
vangituttanut useita ranskalaisia
kongressivaltuutettuja, joista ei
kahdeksaan päivään ole kuulunut
mitään. Huomautti muuten, että
jaksan porvarislehdet prote&t«eraa-vat
väkivallantekojen johdosta Ruh
riila, mutta ranslcalaiset insinöörit
Ruhrilla ovat jäseninä samoissa yh­tiöissä
'kuin salcsalaiset Stinniekset
y-m.
Toveri Märiansk! Puolasta toi
esiin, että Ranskan hallitus yrittää
värvä^iä ulkomaisia fikkuripataljOo-nia
Ruhrille. Toivoi, että kongres­si
julistuksella vetoaisi puolalaisten
työläisten solidaarisuuteen.
Riippamal<in Hartmann totesi, et^
tä •työväe.stö seuraa tyom^neuvos-tokon;?
ressin tunnuksia, ja kannatti
Losovskip ehdotusta toimintakomite-aii
muodostamisesta ja ehdotti rii^
hen inm. Ledebouria. •
loin taas Soon järjestyneet työläi- tulee ilmoittaa jokaiselle Työläisten
set tulevat näyitäniään, että he Keskusjärjestölle täällä vallitsevasta
ovat tosityÄssä, eikä vain poraile tilanteesta, ettei miehiä narrata tur
sisältä olemattomia . onttoja, eikä -han päälle kuluttamaan pennosiaan
jossain peliluolassa. vietä aikaansa, kyytikustannuksiin, koska . täälläkin
Siis jokainen riviin -ensi. vappuna, on ammattimiehiä työttömänä ja
Voimisteluseura Vesan säännöt eikä minkäänlaista työvoiman puu
hyväksyttiin pienillä muistutukal- tetta ole tällä rannikolla. Ehdotus
la. Voimisteluseura onkin ollut' ko- hyväksyttiin päätökseksi,
kelailla vilkaassa toiminnassa ja / Päivän valon säästäminen oli kes-on
siinä vilkasta joukkoa, koska kustelun alaisena Trades and Labor
kolmasti viikossa on säännölliset Gouncilin varsinaisessa kokoukses-fiarjptufeet
ja 21 päivä he tulevat sa huhtik. 3 p:nä. Moinen herrain
näyttämään että mitä he ovat oppi- haihattelu synnytti edustajissa myrs
neet. Siis silloin tulemme näke- kyisiä vastalauseita ja pitkän kes-mään
suuremmeistä touhua. kustelun jälkeen päätettiin, että
Tutkijakomitealle ovat taasen i l - lähetetään lähetystö kauplingin val-mottane'et
osotteensa, heille passi- tuuston seuraavaan kokoukseen pro-en
'hankkimista varten: Eti Mäki, testeeraamaan sellaisia sivusääntö-
Lauri Florsman, John Nets, Eino jä vastaan, jotka hyväksyvät päi-
Koskinen, Vilho Huttunen. Heille vän valon säästämisen voimaan as-tutkijakomitea
ehdotti että heitä tumisen tänä vuonna,
kohdellaan tovereina siksi kun heil- Lapsityö <ili~myö3 keskusteltava-
•le saapuu todistukset, -josta saa- na edellämainitussa kokouksessa, ja
daan varmuus heiSän toiminnastaan Mrs. Dolk, Journeymen Tailors
Suomen Vsisällissodan aikana työ- Uniosta, antoi äänensä kuulua kaik-läisiin
nähden. Hyväksyttiin tutki- kein voimakkaimmin sitä vastaan
jakomitean ehdotus, kun kaupunki antaa lapsille luvan
S^nomalehtiasiamihet antoivat ra- myydä sanomalehtiä kaduilla. Hän
porttinsa maaliskuun ajalta. Hanna sanoi että lapsien, jotka eivät ole
Heinonen $2L50, V. Lehti $70.75, yli 7 vuotta vanhoja, annetaan myy-
John Aalto $25.10, Seimi Koskela dä lehtiä kaduilla, aina kello l:teen
$l"^.30. Yhteensä $202,65. Koitta- saakka yöllä. Vielä sanoi Mrx.
caa miehet ponnistaa, paljon on Dolk lapsityöhön nähden, että pojat
vielä Soossa sellaisia perheitä joiN eivät saa minimum palkkaa lain
e ei tule Vapautta, ^yaikka se on turvaa, niin siksi päätettiin, että
ainoa bomenlrielinentyöväenpuolti- tahdotaan 16 vuotta nuoremmat
een lehti Canadassa. En tiedä mis- turvattavaksi minimum palkka lain
sä on silloin työläisten ajatukset mukaan, ja että 10 :tta nuorem-kun
eivät tilaa Vapautta, vaan ti- mille ei anneta lupakirjaa sanoma-laavat
kaikenlaisia papereita, ku- lehtien m3ryntiin.
ten Canadarf Uutiset ja Päivälehti. Edustusoikeuden antaminen V.
Vapaus; aina julkaisee canadalaisia R. Midgley'lle (ent. 0. B. U:n kir-äsioita
suurimmalta osalta ja seuraa+juri-rahastonhoitaja) lathers uni-myös
yleismailmallisten • asioiden osta, oli asia joka myös tuli Coun-kulkua.
' cilin ratkaistavaksi. Johtokunta ra-
Talonkauppoja. Emil Lind myi porteerasi että -toimitetussa yleis-omistamansa
talon tämän kuun 9 ääneBtyksessä jäsenistön enemmistö
päivä ja viime kuun lopulb myi oli edustusoikuden antamista vas-
Einar Hautala omistamansa talon taan, vaan kun enemmistö ei ollut
osuuden, kauppahinnat ovat tämän kahta kolmasosaa, ja kun säännöt
kirjoittajalle tuntemattomia. määräävät kahden kolmasosan
Vapauden asiamies, toveri Helin, enemmistön ennenkuin Gouncilin
^vierailee paikkakunnallamme. Toi- päätökset voidaan kumota, niin euo-von
että Helin saavuttaisi Soossa sittaa johtokunta edustusoikeude»
mmm
hyviä tuloksia, koska täällä vielä ei
tule Vapautta kuin pienelle osalle
suomalaisia. HäneHa on myös hyviä
Kirjoja matkaasaan.
Terästehtaalta. Työt ovat vilk­kaassa
käynnissä täkäläisellä teräs-antamista,
^vsiA^rx^ hyväksyttiin.
Varkaita oli käynyt Ayres Var-nish
& Paint Co:n kaupassa Ray-mur
aven .ja Parker «tm kulmas­sa
huhtik 4 pivää vasten yölll H«
olivat murtautuneet «sään ikka-
Canadan työlaispuolueen Ft Wil'-
liamin osaston kokouksessa t. k. 8
p:nä keskusteltiin ja päätettiin .n.
m. seuriaav^Sta asioista. Valittiin
agitatsioonikomiteaan Olga Peuh-kurin
ja Mrs. Vuoren tilalle V.
Savela ja Toivo Rauhala. Edusta­jat
raportteerasivat piirikonventsio-nista
m.m. 10 sentin vero, joka
jäsentä kohden piiritoimikunnan ra­hastamiseksi
ja raportteeraaminen
kuukausittain osaston toiminnasta
piiritoimikunnalle hyväksyttiin ja
velvoitettiin organiseeraaja se te-keijiään.
Ja päätettiin pyytää San­na
Kannasto antamaan ohjeita las
ten osaston ja kpulujen perustami­sessa
niin sanotuksi kaksoisosaiscksl
jäi^jestämisessä että se vastaa tar-cotuksensa.
Niin sanotun Poikata-on
kokouksesta tuli ehdotus, e'ttä
yhdistetään heidän valitsemansa tut-cijakomitea
osaston tutkijakpmite-an
kanssa yhteen, hyväksyttiin sil-ä
ehdolla että valitsevat sellaisia
lenkilöitä jotka kuuluvat johonkin
työväen järjestöön, P. Arthurin
cannatusrenkaaseen kuulumista em­me
katso päteväksi, sillä sen toi­minta
ei ole osoittanut vallanku
mouksellisesti järjestyneitten työ
äisten toimintaa vastaavaksi luok-catoiminnaksi,
joten täytyy olla
hiukan enempi vastuu- ja toiminta­velvollisuutta
mitä 10 sentin kuu­kausimaksut
edellyttävät. Yllämai
nittuun tutkijakomiteaan valittiin
William Falls, H. Niemi, A. Heik­kinen,
K,-A. Merikallio, koska kat­soimme
entisen komitean olevan lii­an
suuren, jona on toiminut osas­ton
agitatsioonikomitea. Entisen
piirisihteerin takaus Vapauteen pää­tettiin
muuttaa nykyiselle sihtee­rille
ja muusta osaston sisäistä toi­mintaa
koskevista asiosita. — Pu-nanen-
kynä.
työlaispuoluecn F()rt Williamin
osaston tutkijakomitena kokoukses-
.sa t.k. 3 p:nä annettiin väliaikainen
toveriluotto Pekka Partaselle, Ka­lajoelta,
Pohjan kylästä, Jaakko
Arffnian, Sotkamosta, Suonen vaa­ran
kylä, Hilda Ilvonen, Viipurista.
Kaikkien suhteen päätettiin lähet­tää
kysely Suomen sosialistisen työv,
puol; toimeenpanevalle komitealle
ja sieltä kautta asianomaisten, ko­tipaikkojen
työv. järjestöille.
• Raportti E. Jvimeksen hyväksi
kertyneistä varoista: ^
Iltamigta v.k. 27 p.:
Tutkijakomitean kokouksessa mna
lisk. 10 p. esjttivät todistuksensa
Johan Mäkivaara ja Jaakko Kan­gasniemi,
kumpikin Kuortaneen So­sialistiselta
k u n n a 1 lisjärjestöltä;
kumpikin heistä on pakollisen ase­velvollisuuden
kautta joutunut ot­tamaan
osaa 1918 vuoden sisällis­sotaan
valkoisten puolelta; näiden
henkilöiden suhdetta työväenliik­keeseen
päätettiin vielä lähemmin
tiedustella Sosialistisen Työväenpuo
lueen puoluehallinnon kautta. • ,
Myöskin oli kokoukseen saapunut
Vihtori Hietala, kotoisin Kuorta-neelta,
joka oU matkustanut Anieri
kasta iSuomeon 1920, jonka Mnen
matkapassinsakin osoitti. On kuu
lunut tässä maassa ennenkin'puolu
eeäeen. Lausuttiin tervetulleeksi
jälleen yhtymään puolueeseen,"
Tutkijakomitean puolesta,
0. Kainulainen.
(Edelläoleva raportti eräistä tek­nillisistä
syistä jonkun aikaa vi
vähtänyt julkaisematta. — Toim.)
Eri paikkakunnilta
BEAVER LAKE, ONT.
Seuratessamme Sudburyn piirin
edustajakokouksen Aienoa (pöytäkir
jan kautta) näimme että kokous on
antanut osastollemme hieman muis
tutuksia, joiden asiain selvittämi
seksi ja mahdollisten väärinymmär­rysten
välttämiseksf olemme pako
tetut selostamaan esille tulevia asi
oita.
Ensiksi kokous ankarasti pahot
teli sitä ettemme ollut lähettäny
edustajaa Sudburyssa pidettävääiv
piirikonventsiopniin maaliskuun 18
päiväksi. Syy, miköi ei edustajam
me «voinut» saapua kokoukseen oi
edustajamme H. Karisen selostuk­sen
mukaan seuraava: Matkalla ku
koukseen topahtui hänelle pieni On
nettpmuus, jonka tähden hänen oh
mahdottomuus sinä päivänä keritä
junalle. Seuraavana päivänä (koko­uksen
alkamispäivänä) hän sanoi
junan myöhästyneen 5 tuntia, jo­ten
hänen näinollen oli mahdotte
muus keritä kokoukseen ajallaan.
Edustajamme näinollen jäi pois,
niin ikävä kun se olikin.
Toinen syy minkä tähden saimme
paheksumislauseen kokouksessa oli,
ettemme olisi tahtoneet maksaa
Copper Cliffih trustiisijutusta joh­tunutta
osuuttamme. Yaan kuten
edellisten vuosien osastomme pöy­täkirjat
sisältää, emme ole kieltäy­tyneet
maksamaBta ^mainittua sum­maa.
Viimeksi kun käsiteltiin asiaa,
päätettiin, noudattaa edustajakoko-jUksen
päätöstä. Myöskin edusta-jhmme
oli evästettynä samassa ym­märryksessä.
Näinollen emme näe mitään tar
vettä puoluekurin käyttämisestä ,o-sastoamme
kohtaan.
Beaver Laken S. S, Osaston joh­tokunnan
puolesta:
N. Piispanen, John Luopa,
^^kyM\\ii<(i luokkatais-telijain
esteenä"
<Me elämme taistelujen aikakau­dessa,
jokainen yksilö tampautuu
jössani piirteessä sen pyörteisiin.
Työväenluokka on .ajautunut ajan­kohtaan
jossa sillä on vain kaksi
ehtoa elä tai kuole, taistele ja voi­ta?.!
Oikein!
Ku'ka näin alottaa, kuten yllä
näkyy.
Näin alotti Mariana Koivu V.v
pauden numerossa 33, 1923,
Ja koska aina on metallissa kaksi
puolta, niin passaahan se kiillottaa
tuo rumempikin puoli!
Aihe kirjotukseen on temmattu
Martti Henriksonin puheen johdos­ta,
jonka hän puhui täällä Chase
Kiverillä helmikuun 19 p., J923.
Puheessaan Martti selvitteli Venä­jän
vallankumoustapahtumia, ja sen
yhteydessä tehtyjä töitä, suoraan
Ja rehellisesti, antaen tunnustuksen
niille joille Se kuuluu. Ja näitten
asiain yhteydessä hänen oli, kuten
okaisen rehellisen luokkataisteli-
,än käsiteltävä kovakouraisesti oi-ceisto-
iww:läi8iä ja. sumpatiseeraa-iaäri.
Tästä M. K, sai 'semmoisen
Mutta menetteleehän se nyt näin-»
kin. Alkuperäisesti Martin lausun­non
ajatus o;i seuraavanlainen r Hän <;
puheessaan antoi «kunnioituätsenveri
näläisiile Vasileille heidän uhran-; j
tu vaisuudestaan luokkansa hyväksi^M
Ja nuhteli näitä lännen Vasileja,^
heidän saamattomuudestaan ja fe- •
taudesftaan, edes ensi askelta otta^
maan. Ja jos jostain löytää fiem-;^
moisen Vasilin joka tu;jtee että här
neliä on velvollisuuksia luokkaansav;
kohtaan ja silloin jos sattuisi että
fänen osalleen lankee joku tehtävS,;
joka tulisi yöllä toimittaa, niin sil­loin
astuu Leena poikkiteloin tiel­le,
että aijotko sinä nj-t jättää mi­nut
tänä yönä : yksin, etkö sinä V
meinaakaan täyttää aviomiehen vei-,
vollisuuksia. Ja tuohon suuntaan
käy Leenan vonkumineni ja se osal­taan
saattoi M. K. käsityksen että ^
ne on pikku Leenat jotka panee
vonkumaan. Mutta^ eihän kissa loi-3
kuessaan muista pikku Leenoja. Jos
saan luvan huomauttaa. Ja tuota'
Martin täysin oikeutettua nuhdet­ta
vastaan M. K. tussahuttaa koi--;
mesaitaa sanaa; pääasiassa antaen
neuvon hyvin äidillisen, nuorille :
miehille'^ ja naisille, cettä ei pi­täisi
mennä naimisiin», sillä se on .:
viimeinen pahatyö minkäs osaa ihr •
minen tehdä. Sen jälkeen ei ole-;
enää mahdollisuutta uhrata mitään O
luokkansa hyväksi. Sulattakaa: tuo: ^
neuvo, Ijotka haluatte 1 Minulla »n- •
kin tarkoitus, ei ainakaan purea-;;
kelematta sitä nielaista, se on vaa­rallista
sulatukselle. Ottia tuota, ote:/f
taan asiat aina semmoisena kuin
ne on ja lähdetään silta ponnista­maan.
Ja sen perusteella ei huoli >
ottaa täydestä noita utopistisia haa­veiluja.
'Y4iä lisääntyvä varallisuus ja sen
keskittyminen yhä harvempiin kär
siin. Ja sen seurauksena lisäantyvi;
kurjuus ja puultc meidän työväen­luokan
keskuudessa kärjistää: luo-?;;;
kat aina ärtyisempiin väleihin kes­kenään,
Ja viimein se saa niin tuli-v
sen luonteen että se vie taistelun;;;
pyöteisiin Vasilit,,Leenat, pienet jft
suuret. Ja tehtävämme on nyt e.n-'
nen sen hetken tuloa saada soo--
ret joukot selville vesille kumpaa­ko
silloin on kuultava työn tahi pää ; |
oman kutsua. Siis näin vain lyhyesti
puhuen en katso naimattomuudeiv' |
olevan sen tekijän joka luokkatais" | i
telua Aärjlstää, ja joka takaa ak-- ..
tiivisi^ luokkataistelijoita, Vai pitäi'
sikö sitä M. K. ajatuksen mukaa»
pelata munkkia ja nunijaa? Sekö* S
takaa taistelukuntoisuuden? Ja sit­ten
taistella ja poistaa luokat, yn­nä
' sicmpetkin luokkien olemassa­ololle.
Sen jälkeen vasta mennä |
a munia pikku Leenoja ja Vasi-eja!
HÖpsis. p
Edelleen M. K. hakee ajatuksen­sa
tueksi sen, että han ei löydä
uin kaksi aktiivista luokkataiste-jaa
koko mantereelta. Nijn. Joe
Hill ja Frank. Llttle. Tietysti nai­mattomia!
Kunnia kaatuneille.
Muistaakseni meni Coloradossa
oukko, ynnä Kuparisaarella y.m.
Sillä taistelu ei käy aina /samoissa
puitteissa, eikä kaavojen mukaan.
öisinään se näyttää pinnalta kat­soen
että siinä on vain yksi, toisi-, i
naan se tempaa joukon. Kay vielä
niinkin että joukko piestään ja joh­taja
säästetään, samaten taas päin­vastoin,
riippuen siitä kuka' kover­taa.
mmi
l t d
mi
*"i'/f t-
F-:
i I V ' '
m
Iit
i
rt
'mm
krl f'
11 il
'•.'.vi
h e-
Toiset kohdat kirjotuksesta eivät
ansaitse koskettelua. Sanon vaan'
että M. K. ottaa ja tarkastaa uu­delleen
kirjotustaan, edlstaäko sev
tervettä luokkataistelua! En aina­kaan
lääkkeenä sitä hyväksy, niinä.!
Vielä olisi terveellistä kenelle hy­vänsä,
jotka sen tokumentin ovat
lukeneet: yhdistää sovittaa koko te­kele,
otsaiirjotusta seuraavaan en­simaiseen
kahteen lauseeseen. Minä
kyllä olen niin pöhlö urheilija, että
en saa sopimaan muuten kuin veis-;
tämällä niin kauan että jää jälelle
Vain ne kaksi ensimäistä lauset­ta.
Perästä kuuluu-sanoo torvente-kijä.
Mutta ei kaikille.
W. Sillanpää,
Chase River, B. C.
ii}
{ i.
Ui"
TM
h 'h --V* (
^^1
Tilatkaa Vapaus, To- iii.fjf
veri, Toveritar, Eteen- "X,,
päin, Työi^aies ja Punik-ki!'
•Tilatkaa ..ainoas-taan
selviä, luokkatais- _
telun kannalla olevia 'fMn
sanomalehtiä.: •••r ,
"' •HS
i i i »
luulon, että se onkin avioliitto luok- 3öööi5öii55öfcS&K!l5öi£5^