Vapaus, September 23, 1930

              -1930 Tiistaina, syyskuun 23 p:nä — Tues., Sept. 23
Vapauden asiamieliille
aulette, että teillä on l i i k o j a kappaleita kirjaa " Y l i
kenttien", niin lähettäkää heti myymättömät takaisin
kirjakauppaan.
mUDEN KKJAKAUPPA
X 69. SUOBURY, ONT.
U T
m fascismin johtajat oikeassa
valaistuksessa
.UONNEPIIRTEITÄ MUSSOLINISTA J A HÄNEN LÄ-
MIMMISTÄ MIEHISTÄÄN
kerskuu uudistavansa perheen" s i -
vellisyyden.
Nyt hurskaana esiintyvä diktaat­t
o r i Mussoliini, j o k a usein väloku-vauttaa
itsensä rukoiluasennossa
j a suutelee pyhimyskuvia, on to­dellisuudessa
ollut mitä törkein us­konnollisuuden
häpäisijä. "Vuonna
1910 — - j o l l o i n Mussolini oli 27
v. vanha j a sivuuttanut poikamai­sen
vallattomuusajan — puhui Sen
Mercurialen kirkossa Forlissa (Ro-magnan
maakunta) eräs paasto-
., „ pappi ankarasti kapinallisia, nimit-
.ST^M" täin sosialisteja vastaan. Mussoli­ni
keräsi mukaansa joukon paik­kakunnan
nuoria miehiä, pahoinpi­teli
pappia j a y r i t t i sytyttää kir­kon
tuleen ulkopuolelta. Tämän
teko>nsa vuoksi tuomittiin hänet 9
kuukaudeksi vankeusrangaistuk­seen,
jonka hän kärsi Bolognassa."
Sveitsissä ollessaan tuomittiin
Mussolini kerran iLausannessa var­kaudestakin
rangaistukseen.
Eräs tasavaltalainen keskikou-aalittomuu*
selittää
imin rikoIIi«et teot
julkaistiin Wienis3ä
iener folksbuchhand-muksella
italialaisen
luksen teos "Musso-
Se folge" (Mussolini
alaisensa), jossa esi-mielenkiintoisia
seik-johtavien
fascistien
desottamisista. Kun
assa määrässä aut-mään
fascistisen liik-akielisillekin
l u k i j o i l -
istijohtajia sellaisina
isuudessa ovat olleet
:o Mu*toUni
liikkeen kansainväli-atuin
yksilö on Be-
, Italian diktaattori.
>ttua on, että hän on
imaisen vasemmisto-iijohtaja.
Mutta m i - lunopettaja j a k i r j a i l i j a , joka käyt-iit
vielä tämän lisäk-taa
Junius Romanus
a tietoja. Mussoli-vanhemmat
ovat o l -
teja, ja hänen lap-kerrotaaii,
että "hän
elätty hedelmävaras,
in puuttunut kerto­jistakaan
varkauksis-udellisesti
olivat p a l -
apia kuin suupalan
isoliini suurestikaan
upuolivapauttaan, iei-
?eellisyyssääntöjä an-
Ita, siitä on todistee-inellä
on Tarcentossa
Jaltaan avioton lap-
«sta naisesta. Tästä
Uussolini ole koskaan
Lapsen äiti on häke-a
puoluehallinnonkin
Milanon poliisipöytä-
1 1920 kertovat vielä
omasta lapsesta, joka
li erään Ida Walter'
imä äiti koetti virka-a
saada fascistipuo-en
toimittajalta M u s -
sapua heidän lapsel-aloksetta.
Lokakuus-nnen
fascistien Roo-kävi
Mussolinin ny-imo
sanömalehtimies-
Ita komitealta vaati-a
toimenpiteitä, että
itäisiin huolehtimaan
meentulosta. Fascis-jo
silloin upporikas
1 oli vuosikausia hal­laisten
aikoinaan r a -
)polo d'Italia"-'lehteä,
aijon rahaa. Rouva
;ilaisuudessa n i i n kät­tä
nimitti Mussolinia
ia oli myynyt itsen-
. Niin on suhtautu-
Pään mies, joka nyt
tää nimimerkkiä Pan, kuvasi Mus­solinin
hyvänä ystävänä häntä
m.m. seuraavasti: "Mussolini on
tempperamentiltaan täydellisin
anarkisti koko Italiassa j a kenties
tällä hetkeljä koko Europassakin."
Aido Finz!
M\issolinin lähimpien apulaisten
j a työtoverien vaellus on yleensä
ollut hjrvin kirjavaa. Sisäasiain
alfvaltiosihteeri Aido Finzi, joka
toimii sisäministerin valtuuksilla,
on entinen laivastoupseeri. Rooman
keskuksesta hän l a h j o i t u t t i itselleen
tontin, uhalla että muussa tapauk­sessa
olisi tontin omistaneen osuus­liikkeen
' omaisuus takavarikoitu
valtiolle. Kun sitten alkoi propa­ganda
pelihelvettien laillistuttami-sesta
Italiassa, alkoi vallanpitäjillie
j a ennen muita F i n z i l l e virrata k u l ­taa.
Pelihelvettien laillistuttamis-t
a tarkoittavasta lakiesityksestä
maksoivat kylpylät suunnattomia
summia j a erioikeuksilla toimivat
B i a r r i z i n , Montecarlon ja Nizzan
pelihelvetit taas maksoivat satu­maisia
summia siitä, ettei esitys
olisi koskaan tullut laiksi. Ja jot­t
a molemmilta kilpailijoilta olisi
saatu kiristetyksi' rahat f ascistipo-moille,
hyväksyi ministerineuvosto
lakiehdotuksen ensin, mutta jonkun
ajan kuluttua taas kumosi sen.
K u n tällainen kiristys synnytti pa­haa
verta j a saattoi arveluttavaan
valoon koko hallituksen, täytyi
jostakin etsiä uhrilammas j a F i n zi
erotettiin — upporikkaana mie­henä.
GioTanni Marinelli
Giovanni Marinellista, joka on
entinen kirjanpainaja, teki Musso­l
i n i fascistipuolueen hallinnollisen
pääsihteerin. Marinellin tehtävänä
oli Matteottin murhan rahoittami­nen
j a hän käytti tarkoitukseen
kaikkiaan 300,000 Uiraa (noiii 15,-
000 dollaria). Matteottin murhan
aiheuttama yleinen suuttumus fas-cistihallitusta
vastaan hermostutti
Mussolinia siinä määrin, että hän
anT;öi vangita luottamusmiehensä.
Marinelli on osannut hoitaa leivis­känsä
niin hyvin, että hänen t i l i l ­lään
pankissa oli kokonaista 7,000,-
000 liiraa, mitkä takavarikoitiin.
Marinelli kuitenkin vapautettiin
pian j a on taaskin fascistisen kun­niallisuuden
ensimäisiä edustajia.
^ Cecjiro Rossi
Geeare Rossi on moraalisesti sa­maa
kaliberia kuin edellisetkin.
Hän on ollut Mussolinin lähimpiä
miehiä fascistisen liikkeen alusta
asti. Vallankaappauksen jälkeen
t u l i hänestä sisäministeriön sano-malehtijaoston
päällikkö. Rossi
oli myöskin fascistipuolueen hallin­non
jäsen j a fascistimiliisin k u n -
niapäällikkö. Asemansa nojalla hän
järjesti itselleen lukuisia hyvätu­loisia
virkoja j a eli mitä ylellisim-min.
Yksin Rooman kaupungissa
oli hänellä kolme erillistä, muh­keasti
kalustettua taloutta. Kah­dessa
oli hänellä myöskin eri v a i ­mot.
Yhdessä Marinellin kanssa
hän järjesti Matteottin murhan ja
jutun paljastuttua joutui pakosta­k
i n vangitsemisuhan alaiseksi. P i i -
loiluaikanaan hän kirjoitti kuu­luisat
muistelmansa, joissa todisti
itse Mussolinin antaneen määräyk­sen
Matteottin murhaamisesta
(siv. 37). Lopulta hän pakeni u l ­komaille,
vaikka Mussolini aikoi
hänet sijoittaa uusiin virkoihin,
kuten Marinellinkin. Kun Rossi
ulkomailla alkoi julkaista paljas­tuksia
fascistien rikollisista edes-ottamisista,
lähetettiin Roomasta
murhaajia kostamaan, mutta toista
tietä saapui myöskin varoituksia,
joten Rossi on säästynyt fascisti-selta
tuomiolta.
De Bono
Italian armeijan entinen kenraali
De Bono, joka valtiopetoksellisesti
asettui johtamaan fascistien v a l -
lankaappausmarssia Roomaan, sai
tehtävästään Mussolinilta palkkiok­si
fascistimiliisin ylipäällikkyyden,
poliisilaitoksen ylimmän johdon ja
senaattorin paikan. Näitä asemia
hän käytti hyväkseen monella t a ­valla.
Sotatarpeiden hankintatoi­milla
hän huijasi itselleen 480,000
liiraa, kiristi Italian valtiolta suun­nattomia
välityspalkkioita kaikista
sotatarpeista, myi suuret määrät
aseita ja sotatarpeita Liettuan
hallitukselle omaan laskuunsa, jär­jesti
välikäsien kautta pelihelvetin
Vallombrosaan, suunnitteli Amen-dolan
murhan, oli täysin tietoinen
Matteottin miirhastä ja hankki
murhamJehelle väärennetyn passin
pakoa varten. Lopulta hän joutui
syytteeseen 16 eri rikoksesta, jois­ta
monet olivat törkeintä laatua.
Mutta fascististen ansioittensa ta­k
i a hänet tietenkin vapautettiin.
Italo Balbo
Samoin kuin De Bono tiesi i l -
mailuministeriön alivaltiosihteerik­s
i koroitettu Italo Balbokin liian
paljon fascistien lukemattomista
rikoksista tullakseen lopullisesti
erotetuksij vaikka niitä paljastui
hänenkin tililleen tavattoman pal­jon.
Osallisuudesta moniin mur-
•hiin täytyi hänet kuitenkin väli­aikaisesti
erottaa ilmailuministeriön
johdosta, mutta Mussolini on pa­lauttanut
ystävänsä takaisin saman
ministeriön johtoon.
..Roberto Farinacci
Italian f ascistijohtajista puhut­taessa
ei voida jättää mainitsemat­ta
fascistipuolueen pääsihteeriä
Roberto . Farinaccia. Junius Ro
manus kertoo, että valtion virka­miehenä
hänelle eivät riittäneet
mitkään lahjukset, panlddmiehenä
hän ei karttanut minkäänlaisia ka*
valiuksia eikä k i r j a i l i j a n a törkein-täkään
plagaattia. Ennen .fascis­min
valtaannousua hän lukeutui
oikeistososialistedhin, siirtyi sitten
vapaamuurareihin ja, niin pian
kuin fascismi sai enemmän jalan­sijaa,
kiipesi hän liikkeen huoma-tuimmille
johtopaikoille. Cremo-nassa
hän perusti fascistisen lehden
"Cremona Nuova", jolle k i r i s t i suu­r
i a summia koko alueen asukkail­ta.
Siten hän hankki itselleen
suuria persoonallisia rikkauksia.
K u n fascistit vainoovat myöskin
vapaamuurareita, kielsi Farinacci
V. 1925 kunniasanallaan koskaan
n a " hänen vapaamuurarivalansa
S i l l o in julkaisi "Coce Republica-n
a " hänen vapaamurarivalansa
tekstin. Tultuaan paljastetuksi v a l ­heesta
Farinacci selitti liittyneen­sä
vapaamuurareihin tehdäkseen
työtä Italian liittymiseksi maail­mansotaan.
Mutta tämäkin oli
valhetta, sillä vapaamuurareihin
hän l i i t t y i vasta v. 1919. Vaikka
Farinacci ei koskaan ole ollut r i n ­tamapalveluksessa,
on hänenkin
rintaansa koristettu Italian sotaris-tillä
.ja lukemattomilla muilla san-karuiismitaleilla.
Hän teki häikäi­lemättömästi
työtä Matteottin mur­haajan
vapauttamiseksi ja hänen
rikosrekisterinsä on mitä kirjavin.
K u n fascistien pääjohtajat ovat
edelläosoitetunlaisia, ei ole ollen­kaan
ihmettelemistä, että fascis-miin
yhdistyy loppumaton sarja
kaikenlaisia rikoksia toisinajattele­via
vastaan. ,
Sivu S
VOITTO
Suom. K . Sivak.
Taltutettu aro KIBJ Jj. HELO
>t Odottavat
ijana — Voroneshlsta
i — levittäytyy rotko.
eiden uurtelemä, ete-tasaisemmaksi
muut-ahtavana
maamerenä
Q — UralUle j a K a s -
saakka. Ulottuu v i l ­laan.
Donin takana
isät Asovan — K u -
rautateiden ja joki-hannoiviin
laaksoihin
uneet valkeiksi ka^kL
^ piiloutuneet kylät.
levittäytyvät veh-sukka-
ja malsslpel-
' alku aron valloltta-
^miselle. Mutta seu-
5ä. loitompana teistä
laaksoista ovat villit
aattomat ja usein ve.
kylvää viljansa —
ja aron heinän, kesa
kuivaksi kaprlsty-ja
syyskesän tuulet
tomupilviä.
Donin Rostoviln
oaet kymmenien ja
«nen matkalla pel-an
peltoa: ruista, v e r -
mkkasarkoja, maissia
etrien matkalla näet
* läjissä. Se el ole
* Kaadettua. Pellolla
' ^ . ^ t e t t a heUutta.
^aijet: ei vielä riitä
* vilja seisoo, niin
kaikki ole koneina
Satojen tuhansien
"a ovat asetelleet sa-kylväjät
vakkaa
«teen — kourallinen
jyviä maahan. Askel eteen — kou­rallinen
iyviä,^ maahan. Niin on
kylvetty sadattuhstonet hehtaarit:
el ole vielä riittävästi koneita. E l .
vät vielä kaikkialla ole traktori-aurat
kesantoa kyntämässä, el trak­torit^
kaikkialla radan varsilla l i i k ­kuvia
punaisia kuonnastoja vetä.
mässä: el riitä koneita.
•Neuvostoliiton äärettömät pellot
vaativat suunnattomia määriä ko­neita,
muuttuakseen sosialistisiksi
pelloiksi.
Pellot odottavat.
Näitä laajoja peltoja, kalkittuja
tupla, vlljakuormastoja kuljettavia
hevosia ja härkiä katsellessa vasta
oikein syvästi käsittää usein kuul­lun
ja jokapäiväiseksi tulleen lau­seen:
"Neuvostoliitto on maatalous­maa",
j a voimakkaasti tuntee mikä
valtava historiallinen merkitys on
maamme teolllstuttamlsella.
Äskettäin rakennettu Rostovln
maatalouskonekomblnaattl — " S e l -
mashstrol" — on yksi' maamräe te-ollistuttamlsen
jättilälspajoista. Sii­tä
alonune pakista. Mutta ensin
muutama sana itse Rostovln kau-pimglsta.
Kanpiinki arOfla
Kaunis, hsnrin kunnossapidetty
Donin Rostovi elää parhaillaan s i l ­le
merkityksellistä ajankohtaa. Neu.
vosto-Venäjän kolmannesta (väki­lukunsa
puolesta) kaupungista se
on muuttumassa kaupungiksi, jolla
on merkitystä maailman mittakaa­vassa.
Tämän mullistavan käänteen
kaupungin historiassa on tekevä v l L
sivuotissuunnitelmanune.
Rostovilla on oma mielenkiintoi­nen
historiansa. Don o l i aikoinaan
Tanais (sitten Tan. D a n j a vUmek-si
Don) Ja sen varrella nykyisen
Rostovln paikalla o l i jo 3000 vuotta
sitten krelkkalahien kaupunki T a n .
sls.
Toiseksi asuttu paikka näillä seu­duin
oh Rostovista etelään 10 km
päässä oleva Bataisk, Joka nyky.
ään varustaa Rostovla karjatalous-tuotteUla
ja vihanneksilla.. AlkoL
naan tataarit kaaninsa Batyta (1
Batal) johdolla Venäjän slaavilaisia
vastaan hyökätessään pitivät siinä
leiriä Donin y l i . kulkeakseen. Siitä
sai alkunsa Bataisk.
Myöhemmin seutua vallitsivat
turkkUalset ja rakensivat Donin
suulle linnoituksen Assat (Asov).
Pietari enslmälsen aikana Venäjän
kauppakapltall valtasi Asovan seu­dut
j a silloin Donin varrelle raken.
nettiin linnoitus turkkilaisia vas­taan.
Linnoitukselle annettiin D m l -
tril Rosovilaisen nimi.
Linnoituksen ympärille asettuivat
ensin "vapaat Donin kasakat", sit­temmin
kauppiaat ja n i i n alkoi kas.
vaa Rostovln kaupunki. Nykyään
on Rostovissa virallisten tietojen
mukaan noin 350 tuhatta asukasta
(bdellisuudessa noin 400 tuhatta).
Kaupungissa on useita tehtaita, r u n ­saslukuinen
proletariaatti,' on jokl-ja
merisatama. VUJan puhdistusta
ja lastausta varten On rakennettu
elevaattori. Rostovin jäähdytyslai-tokset
ovat kuuluisia kautta Neu.
vostoliiton. Donin suisto antaa run­saasti
paraslaatuista kalaa j a Ros-tovi
onkin huomattavimpia kala-markkinapaikkoja
Neuvostoliitossa.
Merkitykselliseksi tekee Rostovi^
sen asema rautateiden risteyksessä
ja. Turkkiin ja Persiaan Johtavan
vesitien varrella.
Tämä On Rostovin menneisyys ja
nykyisyys. Sen tulevaisuus on —
olla suurena teollisuus- Ja satama,
kaupunkina suuren vesireitin —
Volga-Donin kanavan varrella.
Halki Neuvosto-Venäjän virtaava
Tämä kirjoitus on P. Tkatshenkon
n)uistlinpanoJa. T. oh yksi Bessara-blan
huomatuimmlsta vallankumous,
johtajista, Jonka vuonna 1927 R u m a -
nian hallituksen "slgurantsa" mur­hasi.
Minä Ja toveri Tsh. oHmme kuin
"yhteiskunnallisesti saastatettujen
elementtien" tuleekin olla erillään
muista * poliittisista vangeista Ja o-limme
siksi sijoitetut Rumanlan e-rääseen
(keskusvankilaan Ja tämä
merkitsi enemmän kuin kahleet jol­ta
kannoimme käsissämme ja jalois­samme.
Koppimme akkunasta me näimme
vanhan luuhistuneen luostarhraken-nuksen
rauniot Ja kappaleen vankila
pihaa. Täällä sementin peittämällä
pihamaalla tllstaLsln ja lauantaisin
kello yhdestä kahteen ovat "kävelyl­lä"
meidän ystävämme. Me kiireesti
painaudumme akkunaa vasten ja
ahneesti tavoittelemme kiireellisiä
signaaleja. Se on meidän "radio".
Tämän kautta me saamme tietoja
ulkomaailmasta j a ympäristöstä, ys­täviemme
elämästä ym. Tänään esi­merkiksi
melUe ilmoitettUn:
"Bulgarian kapina on masennet­t
u ."
Lauantahia "radiota" myöten me
saimme vlesthi "240 poliittista van­k
i a yksimielisesti Ilmoittivat nälkä­lakon
esittäen vankilan yUJohtokun-nalle
ja prokuraattorille seuraavat
vaatimukset:
"Päästäkää vapaaksi syyttömät Ja
kaikki ne Jolta el voida syytteeseen
asettaa. Pidettäköön oikeusistunto
niitä varten Jotka ovat syytteessä
mitä pikemmin. Muutettakoon mei­dät,
minut Ja toveri Tsh.. yhteiseen
seUiin täältä yksinäisestä kopista,
riisuen kahleet.
Koska n i i n on päätetty, me olem­me
yhdessä toveriemme kanssa näl­kälakossa".
Kello kaksitoista rämisevät ovisal-vat,
pienelle hyllylle vanginvartijan
käsi asettaa kupillisen papusoppaa
j a khnpaleen leipää
— Syömään!
Me loikollename olkivuoteessa, em­mekä
lainaa mitään huomiota ystä-välhseUe
kutsulle.
— Mitäs te olette pitkäksenne p a ­neutuneet?
Syömään, sanotaan teil­le.
Nostamme päätä.
•— A - A , tekö se olette? Klatso-kaaä,
turhaan te vaivaudutte. Me o-lenune
toveriemme kanssa solidaa­risia.
Me olemme nälkälakossa. '
Meidä-n "suojelusenkellmme" kä-heässä,
ruostuneessa äänessä soin-uahti
ihmettelyn Ja säikähdyksen
nuotteja.
— Mistä te sen tiedätte?
{MeUlä oli hauskaa,)
— Meillähän on radio. Ottakaa
huomioon, että me öisin keskuste­lemme
Moskovan kanssa Noin
sivumennen, herra tarkastaja, meil­lä
olisi teille äärettömän suuri pyyn-t
e . . . . ..
- r No?
— Olkaa hyvä ja välittäkää mei­dän
toivomme herra llnnanpäälli-kölle,
saada puhua hänen kanssaan.
Se on tärkeää, välttämätöntä.
"Suojelusenkeli", tuo» ivallinen^
kuorsaava, punanenäinen olento,
paiskaa oven ja murahtaa: — Heit­täkää
henkenne, Jos n i i n tahdotte.
' • •
Ilta. Kappale taivasta on Jo aiko­j
a sitten puhkaistu kultaisilla kir­jaimilla.
Yritämme nukkua, mutta
t u r h a a . . . . Vatsat ovat tyhjät, pää­tä
hiukan huimaa. Ilmassa on k i l -
hoittava papusopan Ja mustan tuo­reen
leivän haju.
— Tiedätkös, virkkaa t. Tsh., —
käänny toiselle kyljelle, pikemmin
nukut.
— Tiedän, vastaan minä j a kään­nyn
toiselle kyljelle. Koetan luoda
llmallnnoja. unohtua. Ja unohduk­sissa
nukkua.
jonkun hirveän, mustan iskun v a i -
kutuksesta. Se on päänpyörrytystä.
Sitten kuulen jostaba kaukaa hei­kosti,
mutta varmaan lausuttua:
— Turhaa, herra tarkastaja, me
emme sj'ö kuitenkaan. Riisukoot
kahleet ja viekööt meidät toverien
luo
Enempää en kuule, minä olen s i ­nertävässä
erämaassa— Kuulen
kultasten ajoneuvojen Ja hopeakel-lojen
helinää. Palmujen alla loiskii
maitojoki. Minä laskeudun sen luo
ja juon, aina vaan j u o n . . ..
*
Me taidamme olla sairaita. M a h -
dolUsestl el ole kuolemakaan kauka­na.
Olkoon Ja tuossahan se on­k
i n Jo, se on tullut me näky­mättöminä,
ohueina kiidämme t i m -
temattomaan sinervään
Meitä viedään, sen saamme kuul.
la vasta Jälkeen, yhteiseen koppiin.
Ah. iloinen putoavien kahleiden
kalske! Me voitimme! Voitamme
vleläkln-
Sanomalehtimiehen
ammatti
tetaan nimellisiä ja nimettömiä
uhkauskirjeitä, meitä vastaan nos­tetaan
painokanteita^ vieläpä hei­tetään
meidät ulos ovestakin. Mut­ta
jokaisella ammatilla on omat
ammattivaaranea, j a saamme pitää
omathme hyvänämme. Olemme
vuoroin valon ritarivartio j a vuo­roin
hengen mustalaisjoukkiota.
Meitä pidetään pinnallisina, tun­nottomina,
sensatiohaluisina, ylei­sen
mielipiteen mukaan meillä on
aavistus kaikesta j a tietoa ei mis­tään,
se mistä me kirjoitamme, on
saman yleismielipiteen mukaan
muodostunut meille piintymäksi.
J a jos meillä ei ole mitään, mistä
kiijoittaisimme, keitämme sopan
vaikka rautanaulasta. Ammattim­me
vaaroja ajatellaan harvoin, en­nen
kaikkea ei koskaan sitä, että
meidän täytyy hetkessä tehdä se,
mitä muut päivässä, eikä myöskään
AHA A
S U O M E E N
Kurssi Suomeo Mrkb
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c
lähetyksistä ?20.00—I49.Ö9. 80c
lähetyksistä $50.00—$79.99 la
aj.a t^e l„l a ^^t^ ^^J^ett^a, i..m i.n k,a - me ^$^1^.^0^0 lähetyksistä $80.00—$100.0^0.
kaikesta huolimatta päivittäin kavalta sadalta dollarilta.
Eräs ruotsalainen sanomalehti­mies
piti joku aika sitten seuraa-van
sanomalehtim_iehen ammatille ^^j^^V; ^YunTitettäväksrT^^^^^
saamme aikaan — annamme maail­malle
kuvan maailmasta j a ehkä
toisinaan sen, minkä kriitillinen
maailma itse haluaa. Sillä yhteis­kunnalla
ei vain ole ansaitsemansa
rikokset, vaan myös ansaitseman­sa
sanomalehtimiehet. Jos se k u ­va,
jonka maailmasta annamme,
ei ole täydellinen, virheetön eikä
omistetun esitelmän:
"Sanomalehtimiehen ammatti on
ehkä suuremmassa määrässä kuin
muitten tyydytyksen j a tyytymät­tömyyden
ammattia. Mutta siinä
ehkä juuri piilee sen viehätys.
1600-luvulla oli eräs filosofi,- joka
puolusti kantaa, että hyvä j a paha
ovat katkaisemattomassa yhteydes­sä
keskenään, niin että hyvä vain
pahaa vasten nähtynä muodostuu
todeksi. Ja minusta tuntuu, kuin
tätä huomiota voitaisiin sovellut­taa
myöskin sanomalehtimiesam-mattiin.
Sanomalehtimies ei usein.
Toinen päivä. Kellotornin vanhan- ' J^"*^" ^«-ä";" tunnetun yrttitarhan
herra, ."aata katsoa teelmiaan ja
sanoa: " J a katso, ne olivat sangen
Volga laskee Kaspian mereen, jos­ta
el ole ulospääsyä valtamerille.
Volga-Donin kanava tulee yhdistä,
määri Volgan Doniin j a sen kautta
Asovan mereen ja Mustaanmereen,
Josta on avoin tie Välimerelle, At-lannlUe
— ympäri maailman.
Ylä-Volgan metsät, K e s k i - j a A l a -
Volgan vilja, Astrakanln kalat ja
Bakun nafta pääsevät virtaamaan
halpaa vesitietä pitkin maailman
markkinoille — Rostovln kautta. U l ­komailta
tuodut tavarat pääsevät
nousemaan Neuvostoliiton sydänseu.
duille, tarvitsematta turvautua k a i .
liisiin rautateihin.
Rostovilla On suuri tulevaisuus.
Sen merkitystä suurentaa Asovan-
Donin kanavan kuntoonlaittamteen
(puhdistaminen ja syventäminen),
mikä työ on jo käynnissä. Tsaarin
hallitus uneksi Donin syventämises.
tä 16 'jalan syvyiseksi. Neuvostohal­litus
päätti, että Don tulee olemaan
24 Jalkaa syvä.
Ankeaa tie valtamerilaivoille
Tämä kaupunki valittiin Neuvos­toliiton
suurimman Ja maailman
mittakaavassakin ainutlaatulser
maatalouskonetehtaan — tai oike­ammin
kombinaatin. Joka yhdistää
useampia eri tehtaita — rakenta­mispaikaksi.
Siihen ovat omat syyn­sä.
Rostovi on Neuvostoliiton suu­rimpien
maaialousalueiden talou.
delllnen ja hallinnollinen keskas.
Koneiden kuluttajat ovat aivan y m ­pärillä.
Koneiden valmistamiseen
tarvittavaa puutavaraa on lähellä
Maikopissa — ja Volga-Donin
aikainen kello lyö hengästyneenä
kaksitoista. Enslmäiset kolme nälkä­päivää
ovat kaikista kiusallislmmat.
Tuossahan se on "suojelusenkelin"
karvainen, karhea käsi. Se ottaa pa-pusoppakupin.
heittää pois sisällön
Ja sen tilalle kaataa kuumaa, hyväl­tä
tuoksuavaa kalasoppaa, vierelle
asettaa kaksi kappaletta tuoretta,
vastaleivottua leipää
— Vahvistakaa Itsenne kalasopal­l
a . . . . Se on maukasta, agiteeraa
"suojeluse'nkeli" Ja hänen äänessään
tuntuu ivallisuuden, viekkauden
nuotteja.
Hän menee. Me loikoilemme....
Oh, hyvä on olla nälkälakossa v a -
paude.ssa, siellä olet kylläinen uiko.
ilmasta, auringosta, mustanmullan
hajusta. Mutta vankilassa, yhteises­sä
kopissa on hirveän vaikeaa Jat­kaa
nälkälakkoa, t o v e r i t . . ..
KlD^iJk^ päivä. Luostarin kellon yk-sltoista
lyöntiä kumahtavat kovin
kummallisina Ja näyttää siltä, että
Joku hirveän iso. Jolla on tammen
J? vaahteran oksain sotkusta muo­dostunut
pää. huutaa
Pe-rl-ka-to Kl-ro-us... .<
Kuulemme, oikeammin tunnemme
kuinka ovemme aukenee puoUnaises-ti,
kuinka käytävässä kuiskitaan,
kuinka joku äänekkäästi tavuttain
lausuu: — Nämä saavat kyllä olla
nälkälakossa. E i ole suuri vahinko
vaikka kuolevatkin Ei ole suuri
häviö....
Kymmenen minuutin p>erästä vuo­teemme
vierellä seisoo "suojelusen­keli",
hänellä on kädessään kupari,
nen teekattUa Ja tarjotin vehnäpul-lla.
Ilmassa leijaa kukkateen Ja tuo­reen
pullan tuoksu....
"Suojelusenkelin" kasvoilla on Jo­kin
hymyilyä muistuttava ihne.
— No, herrat kommunistit, salli­kaa
minun onnitella teitä. Nälkälak­ko
on päättjpiyt. Teidän toverinne
syövät tänään ja käskivät teidän­kin
syödä.
Nostan päätäni Ja siinä vaivun
tavan rautatien varrella on " S e l -
mashstroi". Vuonna 1927 siinä oli
autio paikka, jossa päättyivät esi­kaupungin
laidat j a viimeiset puu­istutukset,
alkoi laaja villi aro.
Nyt siinä levittäytyy jättiläisteh-das
•— kombinaatti :— vaUaten
alueekseen noin seljä-sataa tuhat­ta
neliömetriä. Kombinaatin raken­nustyöt
päättyivät (lahjaksi X V I
puoluekokoukselle) tämän vuoden
kesäkuussa — vuotta ennen suun­nitelman
edellyttämää määräaikaa,
mutta jo keväällä tehdas antoi en-simäiset
tuhannet traktorikylvöko-neet
Neuvostoliiton pelloille j a t a -
lonpoikaiskärryjen tehdas työsken­telee
jo vuodesta 1928. Jo kai­killa
Neuvostoliiton kulmilla aje­taan
hyvillä, huokeilla "Selmash-s
t r o i n " kärryillä.
Kombinaatti valmistui ennen
määräaikaa työläisten ja johtavan
henkilökunnan yhteisillä ponnistuk­silla.
Työläisten innostuksesta pu­huvat
400 iskuryhmää j a se, että
70 ptos. kaikista työläisi.stä oli ve­detty
sosialistiseen kilpailuun. Suu­resta-
merkityksestä oli töiden me­kanisointi
j a järkiperäistyttäminen.
Vuodesta 1927 ka.svoi kombinaat­ti,
mutta kasvoivat-vaatimuksetkin
ja muuttuivat olot. Työn kuluessa
muutettiin suunnitelmaa useamman
kerran. Kombinaatin yleinen tuo-tanto
suunniteltiin ensin 37 mil­joonaksi
ruplaksi vuodessa, nyt se
on hyväksytty 115 miljoonak.si. A l ­kuperäinen
työläisten lukumäärä
hyvät." Ne ihmiset, j o i ta me teem­me
omaksi kuvaksemme, muodos­tuvat
usein irvikuviksi, j a tapahtuu
toisinaan, että olemme pakotetut
käyttämään saatavissa olevia kli­seitä,
vaikka ne eivät olekaan oi­keita
ja luonnonmukaisia. Hyvän
j a pahan tiedon puusta me enim­mäkseen
saamme puraista karvas­t
a omenaa. Ja kuudennen päivän
ilta, tämä ihana ilta, jolloin päi-vätyöläinen
menee kotiin lepää­mään
ja nuoriso menee jazzaa-maan
ja yhtei.skunnan tukipylväät
kerääntyvät korttipöydän ääreen,
on meille u.seimmiten levottomuu­den
ja kiireen hetki, jolloin puhe­l
i n kilisee kutsuen meitä k i r j o i t t a ­maan
ryöstömurhasta tai kavalluk­sesta.
Sanomalehtimiehen sana­kirjassa
on kaksi sanaa, jotka ovat
kuivettuneet sisällyksettömiksi kä­sitteiksi,
nimittäin sanat lepo ja
tyytyväi.syys. Ensimmäisen hälven­tämisestä
pitää huolen puhelin, toi­sen
lukeva, joskus tyytyväinen,
miitta useimmiten enemmän tai
vähemmän tyytymätön yleisö,
Qn varmanakin vain harva am­matti,
jossa joutuu niin kolhituk­si
kuin sanomalehtimiesammatissa,
joutuu kolhituksi siitä pahasta ja
hyvästä, mitä itse on tehnyt, mut­ta
kaikkein eniten siitä pahasta ja
hyvästä mitä muut ovat tehneet.
Ne. jotka potevat henkistä ohut-nahkaisuutta
tai verenvuototautia,
varokoot joutumasta tämän amma­tin
kans.sa tekemisiin. Sillä ylei­sön
tuomio heilahtaa toisesta ää­rimmäisyydestä
toiseen. Meitä pe­lätään,
meitä liehakoidaan, meidän
apuumme vedotaan, meiltä pyyde­tään
puheille pääsyä ja meille
tarjotaarn päivällisiä. Mutta se on
toinen puoli ammatista. Sillä sa­malla
meitä halveksitaan, laeistä
puhutaan takana pahaa, meitä hau­kutaan
puhelimessa, meille kirjoi-kirjaan,
niin antaa se kuitenkin
yksityiselle tilaisuuden seurata ajan
lentoa, maailman menoa j a suvun
taistelua. Mutta älkäämme tehkö
Itsestämme marttyyrejä. Jokainen
meistä, joka on täysin rehellinen,
tietää, että me samoinkuin ryövärit
ristillä kärsimme sen mihkä te­komme
ansaitsevat, j a että ae, m i ­kä
meistä sanotaan, on sekä totta
että valetta, oikeutettua ja epäoi­keudenmukaista.
Meidän tulee tun­tea
sekä voimamme että rajoituk­semme,
mahtimme j a heikkoutem­me.
. Emme ehkä ole tämän maa­ilman
parhaita lapsia, j a ehkäpä
käärme on pesinyt sydämeemme,
mutta siinä taistelussa valtoja ja
voimia vastaan, mitä vapaa sana
käy, ei ole soveliasta kuhertaa
kuin viaton pulmu.
Varmaan kuitenkin on olemassa
harvoja ammatteja, jotka kuten
meidän opettaisi käsittämään apos­tolin
sanat, että ymmärrämme yhtä
ja ennustamme toista. Olkaamme
haaveilijoita tai materialisteja, i n ­toilijoita
tai epäilijöitä, totisia mie­hiä,
leikkiviä tai ivallisia, sen me
kuitenkin ymmärrämme. Eikä se
ymmärrys ole kaikkein huonoimpia
ihmisten keskeisissä yhdessäoloissa,
sillä sen avulla voimme kohdata
toisemme ihmisten lailla ensin tais­teltuamme
karhujen l a i l l a . Ja käsi
sydämelle! Kyllä toisinaan, kun
levottomuuden, kiihkon ja taiste­lun
päivä on loppunut ja kävelee
kotiin aamuharmandessa, joka sa-nomalehtimiehelle
on harmaampi
kuin kenellekään muulle, on sitä
Lähetykset $500.00 ja siitä »los
(3.00, huolimatta summan sauma-desta.
. ^ ...
Sähkosanomalähetyluista ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa osteUan. Kurssi
•,2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT.
LaivapileUejä myydään.
Tiedustakaa pUettiasioi$m
VapaudeUe ottavat raiir#ftUtyk*
4ä vastaan myöskin:
ydPAVS MONTREAL BRANCa
1196 St Antoine St..
Montraal, Que.
VAFAVS
PORT ARTHUR BRANCB
816 Bay Street,
Port Arthur. Ontarlk.
4 ARO KIVINEN
KiiUand Lake. Ont.
lOHN fFIRTA,
957 Broadview Ave., Toronto, Ont,
JOHN VUORI
Soutb Poreupine, On .
MRS HILJA KOSKELA,
Box 1803, Tlmmlns, Ont.
DAVJD HELIN,
eri paikkakunnalla Keaki-OntaxJiniM
nomalehtimiehen ja lääkärin am­matti
antavat Buorittajilleeh ly­himmän
armopäivän. Mutta ei ole
kysymys lyhyydestä, vaan intensii­visyydestä,
ei levosta, vaan" eloi­suudesta.
Siksipä pyydän teitä
tänä päivänä, jolloin olemme va­paat
ammatin kirouksesta j a jona
meidän oikeastaan tulisi unphtaa
se kokonaan j a tuulettaa pois sen
mieltä, että tämä ammatti sekä huolet, kohottamaan, ei ,apein,
haavoittaa, repii että likaa, j a kyllä
tosin jokainen meistä peilistä nä­kee
arvet ihossaan, mutta kuiten­kin,
ja kaikesta huolimatta, on
meillä jokaisella tunne siitä, että
tämä ammatti on elävä ammatti,
ammatti, joka käsittää kaikki am­matit,
vaihteleva kuin elämä itse
j a täynnä niitä yllätyksiä, jotka
tekevät elämän rikkaaksi. On toki
toista saada seistä keskellä elämän
virtaa kuin istua huoneessa anta­massa
virallisia lausuntoja tai l a s ­kemassa
numeroita. Sanomalehti­miehen
maaiJma ei ole selli, vaan
mikrokosmos. Tämän mikrokos-moksen
kokoaminen käy hermoil­le.
Mutta vaikkakin me täten
poltamme kynttiläämme molemmis­ta
päistä, on kuitenkin parempi
näin palaa loppuun kuin menehtyä
kynttilänjalkaan sammuvin sydä­min.
Väitetään henkisestä työstä
tehdyn tilaston mukaan, että sa-kaikista
koneista tulee olemaan
traktorikoneita.
Kombinaatti yhdistää 18 eri
osastoa, jotka järjestelynsä ja
työnsä laajuuden puolesta voivat | koneosien siirtyniinen osastosta
hyvin tulla nimitetyksi eri teh- toiseen ja ne voi järjestää mah-taik.
si: puunjalostustehdas (varas- dollisimman valoisiksi—• suuret Ik-
K a i k k i työhuoneet ovat tavatto­man
laajoja j a yksikerroksisia. Y k ­sikerroksisissa
työhuoneissa on hel­pompi
järjestää raaka-aineen ja
tot, kuivau-shuone, sahausosasto ja
puunjalostusosasto), paja- j a präs-siosasto,
kaksi valurautatehdasta,
teräs-sulimo, kärrytehdas, aurateh-das,
in.strumenttitehdas, remontti-j
a mekaninen verstas, talousosasto,
voima-asema, keskusgeneraattori-asema,
keskusvarasto ja raakarai-neen,
polttopuun j a valmiiden tuot­teiden
varastot, rautatietalous (rau­tatiet,
korjauspaja jne.), auto-tran.
sportti j a palokunta.
.Saamme käsityksen tehtaan ra­kennustöiden
mahtavuudesta, jos
mainitsen, että töiden alusta vuo­den
1930 toukokuuhun mennessä
kUnat seinissä ja katossa. " S e l -
mashstroin" työhuoneiden valaistus
onkin 12 pros, normaalisesta va­laistuksesta
— ne ovat parhaiten
valaistut tehdashuoneet maailmassa.
Työn mekanisoiminen, järkipe­räistyttäminen
j a terveyden suoje­lus
ovat parhaimpia.
Otetaan esimerkiksi puunjalos­tustehdas.
Ensiksikin siellä djn
höyrykuivaamo, johon sopii noin
70 vaunullista puutavaraa. K u i -
v^aushuoneista puutavaraa tuodaan
vaunuilla j a uunien edessä l i i k k u -
va transportteeri siirtää vaunun
mille raiteille tahansa. Puut jou-vaan
rohkein mielin eläköönhuudon
ammatillemme. Huomenna se taua
on kimpussamme piiskaniskuineen
j a raesateineen. Mutta tulkoon se
niin ja j u u r i niin.
Journalistin ammatissa on mer­kittävä
ero sellaisen ammatin har­joittamisen
välillä, joka kovettaa,
j a sellaisen, joka kivettää. Kun
nyt kohotan eläköön-huudon sano­malehtimiehen
ammatille j a kutsu­mukselle,
niin on siinä kunnian­osoitus,
ci sille ammatissamme, jo­ka
kivettää, vaan sille, j o k a kovet­t
a a . "
Asum
Rakentakaa uutta
menetetyn tilalle
rakennu.spaikalle tuotiin 500 t u - tuvat jäähdytysosastoon. Täällä ja
hatta vaunullista erilaisia raken- muuallakin vastaavissa paikoissa on
nustarpeita. Työläisten ja toimit- ylhäällä katossa vesijohtoputket,
sijoiden lukumäärä nousi rakennus- jotka palon .sattuessa sulavat auki
kaksinkertaustutettiin j a kombinaat-vahnistuttua
sitä saadaan helposti, ti muutettiin kahdessa vuorossa
muualtakin. Polttoainetta — kivi­hiiltä
j a naftaa — On Donilla, Mau
kopissa ja Grosnyissä, 4-yövoimaa
riittävästi Rostovissa j a maaseuduil-l
a . MetalUraaka-aineen hankkimi­nen
el myöskään tuota vaikeuksia.
, "S«lmaslwtroi"
Muutaman kilometrin päässä
Donin Rostovista, pohjoiseen joh-työskenteleväksi.
Alussa oli .«suunniteltu 87 pros.
tuotettavista koneista hevosvoimal­la
käytettäviksi — keskinkertaista
talonpoikaistaloutta silmälläpitäen
j a 13 pros, traktorikoneita. Laaja
kollelctiiviJwimisliike ja nopeasti
kasvaV;at suurtaloudet pakottivat
muuttamaan suunnitelmaa ja nyt
on suhde päinvastainen, 87 pros.
kautena aina tuhanteen saakka.
Nyt rakennustyöt on päättyneet
j a .suoritetaan työhuoiieiden kun-toonlaittoa,
koneiden a.settamista
jne. Täyteen tuotantomääräänsä
tehdas pääsee v. 1932. Nyt tois-taisek.-
ii se valmistaa kärryjä, kyl­vökoneita
j a elonkorjuukoneita.
Kombinaatin tehdasrakennukset
ovat asetettu matemaattisen sään­nölliseen
järje,styk.seen j a ryhmi­telty
siten, että muovailtava raaka-aine
j a koneosät siirtyvät t a r v i t t a ­vaan
08a.stoon lyhyintä tietä —
kapean pihakäytävän poikki. Rin­nakkaisten
osastojen ovet ovat
kohdakkain käytävän kahden puo­len.
Valmistavat osastot ovat ryh­mitelty
ke.skiosaston (montteeraus-osa.
ston) ympärille siten, että kaik­ki
koneenosat siirtyvät työn pro­sessissa,
ilman l i i k o j a kuljettamisia
montteerauRosastoon, jop.«ta
kootaan.
j a tapahtuu automaattinen tulipa­lon
sammuttaminen.
JäähdytysosastOsta puut siirtyvät
sahau-sosastoon. Kuorman purka­mista
varten vaunun voi laskea lat­tian
alle niin syvälle kuin vaatii
työn mukavuus j a kuorman piene­tessä
vaunua nostetaan ylöspäin.
Tässä osastossa puut ja laudat
lähtevät kulkemaan konveigeri-gon
raudoittaminen tapahtuu kon-veijerissa,
jonka ääressä seLsovilla
työläisillä on luonaan suuret kasat
ruuveja, muttereita, rautaosia. J o ­kainen
työläinen tekee oman työn­sä
nopeasti, konvcijerin liukuessa
hitaasti ohi, toisen työläisen luo.
Sama systeemi on muissakin osas­toissa,
muita koneita kokoonpan-taessa.
.Suunnattoman laajassa puunja­lostus
verstaassa, jossa on kymme­nittäin
mitä monimutkaisimpia ko­neita
ei ole ollenkaan puupölyä
kuten tavallisesti verstaissa, ^ikä
juuri ollenkaan lastuja. Jokaisesta
koneesta lähtevät voimakkaat i m u -
torvet nielevät pölynä sahajauhot
j a lastut polttoaineeksi. Ylhäällä
katossa kiemurtelee kokonainen
rykelmä harmaita paksuja, putkia.
Ei missään näy johtohihnoia — ne
on peitetty lattian alle.
Kolmen hehtaarin laajuisessa pa-jaosastossa
(kaikki saman Ttaton
alla) ei ole nokea, eikä hiilen sa­vua.
Ilma on puhdasta j a yjileää.
Tavallisten nokisten kuumennus-"
ahjojen asemesta on 'paija.?3a'kym­menittäin
kaasugeneraattoriahjoja,
joid'en kapeista suuaukoista hehkuu
voimakas kuumuus. Pajan toises­ta
päästä toiseen katsoessa (800
metrin matka) näkee mahtavan me-tallrlaitteiden
metsän, jossa jyski*
vät voimakkaat mekaniset vasarat.
Jokaisella työosastolla on oma r u o -
nauhoja myöten koneelta koneelle, kalan.sa, punanurkka, suihkuhuone.
m i t t a a j i l t a piirtäjille, piirtäjiltä
Korveihin j a sahoihin ja tulevat
laajan työhuoneen toisessa päässä
ulos pyörän värttinöinä — rum­puina,
kärryn j a koneiden osina.
Jokainen veistos j a viillos on ko­neen'
jälkeä. Ihmiskäsi on vaan
ohjannut konetta. Mekaniset "työ­läiset"
takovat värttinät rumpui­hin,
af^ttavat pyörän kehän, seu­raavassa
osastossa voimaMtaat ko-kone'
neet raudoittavat pyörän — rautaa
I ei tarvitse kuumentaa. Kärryn r u n -
Sattuvasti kuvaa "Selmashstroi-t
a " siellä käynyt tunnettu ameri-kalainen
insinööri de-Vulf. Hän
k i r j o i t t a a : "Teillä on tässä tehdas,
joka on pantu kokoon erikoistar­koituksiin
suunnitelluista j a raken­netuista
rakennuksista. Näiden r a ­kennusten
valaistusta ei ole maa­ilmassa
vielä ylitetty. Rakennuk­set
eivät voisi olla tarkoituksena
mukaisempia kuin ne ovat, väiik»
ne olisi rakennettu missä maassa
hyvänsä." (Jatkuu.)