Vapaus, August 16, 1930

              Lauantaina, elokuun 16 pnä Sat, Aug. 16
'I A A TT Cutulxs saobuIa!*ca tySrleitaa C U M fXsasbmuttaJa, IIMMIJJ Smi-
• • w barrtn. Ost-, kxikkina. pciui nnaasui» ja mMitiXtjiMi jaUtfiiriai
YAPACS (Ub«ty> „ ^ ^
IV « B I T a a » »f n n s M Woifccn i s Cuu<U. Pcbliilxd (Un? *t Scibmxr. i h t u t e.
- 'C«c?ml »i»m«ii>« n i c * . 75e pei eol. iaeh- MiflioaiB clui». for ria<I« taMrtioa. 71^ Tfc»
<«b*it««. fccattori, kirjskasppa |a p«io» cja««aa taJoMa Elm StreacaUU
>oad«*aUi Vaiiaaa. Box 69, Sodbery. Oat-sia-
siallisc-.-li jolitanut ulkoa.?iain-j
koinissariaatlia, loisella puolen ei
l»r)ki]övailido];?f'IIa neuvostoval-li<
j5sa ole «ainaa mfrkitv-^lä kuin
kajiilalL-tisi^^-a maissa. X(:u\(>-lo
Ijilon ulkopolitiikan pKruirlc-ina o-vat
lokakuun vallankurnouk^fcssa
tlitUiiets KMtiötilOZZ. ^ ToimJtuj S36W. — Kiriakaoppa 2J87W.
Jlhiaält OUica (jxl» »otk, •drattiaemeaia, • « . ) If08—Editor S36W^Bootj
" i inäärJtelhl porlaallcf.t, joifJf;n mu-
•^1 kaan valiankumouk?r-n saavutuksia
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA» on i) u o l i 4 s l r l t a v a ulkoapäin lulft-
TirfavaOiloIlaotofcact ( J M ien». k«k»i fcerua. - - A»«)ia«oo« •annaffla «saaBtohrotakaat ' . i , • ,
•«t »aJaUlaana. — NiBieaBiootioilaKrfuk.et M)e k«rta. flXM 3 fcenaa. — Sy««r»wtil»o»nkaM Vaa I»aino-tU~la ja -f;KaantUmi5la
im^KU - •Ky^V«T•"-'^^^^^>• SO i>uukaa kiitoriaaaaajja tai mMtofinjUi. - ; va'^laan. Ihta tarJ^eana vc^ialai-^en
•«teu«a iWot I. o«.irija.otok«t Mr k«u. $iM kx.i»« kertaa. - TUapkiaUa-tuj». Ja ito.rtiM' j j j^njatian tchtavänfi OH sosialis-
••««n> s'|1>:» "O. T<id:'.iteu«, <ibrteii3«i ilmotuciiiBU eliikiteeo. '
TILAUSHINNAT;
1 I V M « . V > . S kk. «1.7^ i * 1 kk HJM. — TUraralMlUa ja
^\;^<^rk^U|«Vl »k-f'*'*"- ** '^^
«buutiu^a J W. AUqTiat.
_ <a»a«art J . W. Ai»l<iiriat.
' flttica, B«<>kat(>ra aad P/iatabopi Vapaa* Balldiat. E l n Sttaat. .
40 aHii ta ba addrcaaed: Vapaaa, P.O. B«x (<9, Sodburr. Oat.
<<4a «tfs, BiUoio tabaou ua .w*ta«*u «sjimiiMca kirjccaecniM, Uxjattakaa «ulalha
,4l^lM\fanao«MtntaDa BiiaelUt i. V . Alitqriit. lilkkeenlioiUia.
ilU*»—
Skandimvialais-sttomalainen fascismi-vastainen
konferenssi
Skandinavian mailien ja Suomen
lyöväenjärjestöjii on kulsullu osal-liälumaan
faseiiniva^itaiscen konfe­renssiin
Tukholmassa elokuun 10
päivänä Tukholman fascismivas-
.tainten kpmileoiden, Ruotsin lyö­vään
kansainvälisen avustusjärjes­tön
kansalliskomitean ja Neuvos­toliiton
ystäväin-järjestön kansal-
Jiskomitean alotlcesta; Kpnfercns-jsiin
osanoUokutsu kuuluu seuraa­vasti
:
"JFascismin cicncminen valko-
Suojflessa on varotusmerkki kaikil­l
e «kandinavialaisille työläisille,
;Valko-Suomes.sa lämä fascistinen
terrori on tähdätty kaikkia työläis-
-ten ja pienviljelijäin keskuudessa
olevia vallankumouksellisia oinek-äia
vastaan, ennenkaikkea kommu-
_^usteja vastaan. Tällä tavoin ai-jotaon
murtaa työläisten yaslustus-kykyisyys,
taloudellisen kriisin sä-lyttämiseksi
heidän harteilleen ja
gpohjan valmistamisojcsi valkorSuo-
Jpiessa -Neuvosloliitloa vastaqn täh­dättyjen
sotahankkeiden toteutta-iniselLsi,
Neuvosto-Karjalan valtaa-iniseksi,
joka on "suursuomalais-
;:sn'' läheisin toivo/
•'-S^a^ndinovialaistcin työläisten
«jn jpfllaya varuilljian ja valmentau-d
u ^ v a vastatiyokkäykseen, sil­lä
llascismjin ladjesneminen val-
* ' j ^ J^H^ii^ian raimeii ^yölaistefij^en
•velyöJIisuiis qn osöttaa .täydellistä
; eol^aarisuuttann suomalaisia' luok-kaveljiuän
kohtaan ja alottaa siiu-r
l protestiliike suomalaista fascis-mia
ja sen skandinavialqisia apu-liscn
rakriinu5työininf! rauhallisten
i clitojen lurviiarnincn. Kuta no-
'peamma.ssa tahdissa lämä käy, ^itii
I lärk<fänjjjää meille on, cUä rauha
jsiiilyy. Kaikkien muiden lähänas-jlialen
pyrkimy.-lemxne tarkoitukse
; iia on ollut tämän telilävän ralkai-
1 seniinen ja sanjoin lulec asianlaita
i olemaan myöskin tulevai.suudessa.
• iVIe toteulamnie sosialismia kapila-
' lislislen vallioillcn ympäröimässä
: maassa. Me emme voi jättää tätä
! tosiasiaa huomioonottamalta ja
• ; senvuoksi mc koeianmic löytää kei-relta
vasiaan. Jo tänä päivänä noja näiden molempien yhleiskun-on
havailtavissa laajaa liikehtimis-; nallisten järjestelmien rauhalli-tä
Huolsin, Norjan j a Tan.skan fas-jseen hyväksikäyttöön. Kapitalisti-elslisissa
piireissä, joka epäilemät-! sissa maissa ilmenevät sUuret kän­iäkin
tulee laajenemaan yhä edel- salliset, laloudelliset ja poliittiset
Icenkin. "Vapautta raka.stava" Ek- j vastakohtaisuudet ovat kuitenkin
manin hallitus on toteuttanut Suo-1 omiaan vaikeuttamaan yhdenlaista
mesta annetut määräykset j a kar-; suhtautumista Neuvostoliittoa koh-kollanut
toveri Salon Ruotsista, j taan sekä samanlaatuisten taislelu-
"Näinollcn kaikkien työläisten | tapojen soveltamiäta silä vastaan,
vchollisuulena on osallistua laajan i N, s.^auhansopimuksct, joihin ka-fascismia
vastaan tähdätyn yhteis- pitalistinen sota päättyi, antoivat
rintaman yhteenliillämiseen ja^jär-j muutamille maille toisten hyödyk-je3läniiscen,
ei ainoastaan Suomes-jiii suuria rasituksia, lisäsivät vas-sa,
mutta kaikissa Skandinavian j takohtaisnuksia ja aiheuttivat voi­maissa.
Ainoastaan Iällä tavoin makkaan erotuksen ns. voittaja-voivat
työläiset j a talonpojat kes. valtojen j a voitettujen välillä. Tun-keytlää
tällaisen fascisLisen terro-j tiessämme luonnollista osanottoa
ir. T„;„i;j mkaisin sen iäriestä- niitä maita kohtaan, joiden kan-vastaisuudessakin
lojaalisesti y r i -
lämme lujittaa. Haluamatta ottaa
.>.saa eräiden valtioiden ryhmityk-
•iin toisia vastaan me nimeoomaan
iabtamaan käsissä j a heitot 'cr*Ät
tahtoneet -oikein oTnnlstua. V A TT
r:! lm m i n - h e i t t e l i Järnefelt 3a peri
nifstaruaden toloksella':33;20 m.
Kcihiinhrftq»»* odotettiin ennar
yritämme aikaansaada yhdenlaatui- ;;(;lta uutta ennätystä, ' m u t t a Jäi
-ia suhteita kaikkiin n i i h i n v a l t i o i - nyt tekemättä parempien ilmo-hi/
i. jotka silä haluavat. Me e m - ' j ' - i varalle. Siinäkin o l i osanot-lUt?
salaa sitä, että meidän toteut-laes-
amme taloudellista jälleenca-
:ajaa j a viimevuotinen mestari L .
Kolari uudisti mestaruutensa' heit­täen
47 m. 72 senttiä. Viestin niOr
k''nnuslyötä on oteltava huomioon : ...iottelija Kemppainen anasti toisen
!aajenrielut taloudellisfet suhteet J'-ilan selvästi.
nuihin v a l l i o i h i n . Kuta enemmän i Mftttk«riafceittajii o l i aeljä. • Mes-ra,
k ennu.s. ty' ö ed, istyy, sitä, , enem. män ii ioksella ö7,Si -m., pa^ra^nta^en ^la^ne^s
hilce lifaa olemaan ulkomaiselle !n,,,,de!la metrillä nimissään olevaa
l e k n i i k a l l e , ulkomaiselle työlle j a ; !i!itorame ennätystä. Järnefelt o li
ilkomaisen teollisuuden tuotannol- varma kakkonen. ;
!e. .Mutta tässäkin me kohtaamme' Painoiil.eito».a oli myöskin 4
harvinaften kireä ottelu voitosta.
Jaakkola ' k u i t e n k i n «ttöriutui voit-
^ j a k s i ' a j s H a 57,2 sfek-. Tammisen
3£^dessä' röttiBaan puoli"inetriä. V a -
ienius kesktjrtti ja-Penttilän juok­su
«*yljätiÄn'vÄkeel!|^^ kanssa-cläpäälijans^
veteefimenon vuoksi-
F«nttilän tulos, -59,3 sek. ei ole
hänen parhaimpiaan.. ^OO^ e met-i
B f e ö ä f l l i s t u i ' k i l p a i l i j a a . Mes-tajruuden
;yoitti JKisan Jaakkola t u -
foksella 2 min. 10^5 sek. Toisesta
tilkitä ^käytiin kova kamppailu J e -
hx\}i '^^^is<!n j a 'JKisan 'Janssonin
välillä, edellisen suoriutuessa siinä
v o i t t a ^ k s i . 'Huonosti eivät juos­seet
toisetkaan, ollen viimeinen t u -
lps'"2-15. -1,500 m. juoksuun lähti
.6 xoie^tä. ,^o4;,ettiin kovaa k i l p a i ­l
u a J a n s s o n i n ' j a Salmisen välillä.
vasiakkaisia pvrki.m yksi.ä eräi^d en 1;/l^a^ rk"o^r^va'^si- ''' me"n^et"yvk"s"iä^ä^n ^,k-i e?k^os's'a" ;'r^oj^iä^in* vNt .^ Oijlll^i , ^""VSi?e*st.-ifsStä*"^, ^m u"t"t'Ta
Vihamielisten kapitalistisien r y h - , :^ kuulassa j a säilytti itselleen tä- toiset tyytyivät tasaisempaan yauh-nien
laholta, jotka harjoittavat; jnän lajin varmasti tuloksella 6,94 tiin j a antpiyat hänen mennä-me-proj)
agandaa tarkoituksella saada! m. Toiseksi parhaan tuloksen 6,35 :9a9Jaan. Neljännellä kierroksella
meidän kanssamme järjestetyt ta- heitti Jymyn K. PenttHä. i^^koikin ÖUi jo väsähtää, kuten
loudeliisel suhteet katkaistuiksi. • helposti ^ ^ p i ary^to^
H y p y i c s K W9 "hankkiutui johtoon. Jansso-
ITÖJI .8€ur«,tessa n i i n paljon jälem-
\le olemme kuitenkin lujasti va-kuuLeltuja
siitä, että tämä Neuvos-j eivät useimmat kilpailijat kylmän v^^ä, että $älmi§en voitto näytti
to-Venäjälle vihamielinen taistelu ^ ' " ^ a " ^ ^ ' ^ " * ^ ' ^ ' ^ ^ ^ * ^ Päässeet lähel-Lyarmaita. ^ i n ä ei erehdyttykään,
>i. tuomitlu epäonnistumaan, sillä I-Z^^"^" kuntoaanNvastaavia_ tuloksia, Salmi-
, . I I - • . . • joten tulostaso niissa karsi suu- nen yhä lisäsi etumatkaansa voit-oppujen
lopuksi silta joutmsiväl . . ^ ^ i . Pituushyppyyn osaiKstui 6-taen kilpailun ajalla 4 min. 35,3
karsimaan ei ainoastaan meidän 1 miestä. Järnefelt voitti selvästi gek. Joku t u n t i sitten 10 k m . juos-etumme,
vaan vielä suuremmassa • 0,03 m. tuloksalla. Hon V a l e n i u s ' s e e t Kyirolä j a Luopa olivat myös-rin
ja lyödä lakaisin sen järjestä-j
i i t -
Kysymyksessä olevan konferens­sin
lyiijärjestys sisältää kaksi koh­taa:
1. Taistelu fascismia Vastaan
Skandinavian maissa, ennenkaik­kea
valko-Suomessa.
2. Imperialistinen sodan vaara
ja Skandinavian ja Suomen osa
neuvostovastaisessa rintamassa.
Fascismiyastainen konferenssi
Tukholmassa elokuun 10 päivänä
on cpäilemättäkin ollut äärettömän
lärkeä kokous, jossa vallankumpuk-scllislen'^
työläisten ja pienviljeli­jäin
'sekä kaikkien.fAscismiyastais-
Hen " ^ ^ l e ^ e d u ^ f "^at iääti-^
neet suunnitelmia fascismivastais'
ta taistelua varten Skandinaviassa,
imperialistisia sotavarusteluja vas­taan
ja Neuvostoliiton puolustami­seksi.
neltavaksi nämä etupäässä työläis­ten
kanneltaviksi joutuneet raskaal
rasitukset on annettu, on jonkin­lainen
etujen yhteys muodostunut
Neuvostoliiton ja sodan seurauk-sista
kärsivien valtioitten välillä
Tämän jierustcclla on Neuvostolii­ton
ja muutamien tällaisten val­tioitten
välille saatu täysin asialli­set
ja normaaliset, jopa eräissä ta­pauksissa
ystävälliset suhteet, joite
määrin niiden maiden edut, jotka
tällaiseen taisteluun yhtyvät. Me
tulemme kernaasti kannattamaan
ehdotuksia, joiden tarkoituksena on
]HHslaa aseellisten yhteenottojen
inahdollisuudel sekä turvata yleistä
rauhaa. Me rajoitumme esiinty­mään
ainoastaan asiain seuraajina
sillä kansainvälisen toiminnan to­dellinen
larkotus ei meistä ole tar­peeksi
sglvä. Me tulemme suhtau­tumaan
täysin vierovasti ja viha­mielisesti
kaikkia sellaisia kansain-byppäsi
ainoastaan .5,60 m. j a ' j äi
kolmanneksi, Kemppaisen päästessä
toiselle tilalle. Kolmiloikassa teki
Viestin Kemppainen pisimpiän hy­pyn,
12,07 m. varmistaen -siteii
mainettaan myöskin hyppääjänä.
7 miestä oli hyppääniiässä, jotka
yhtä lukuunottamatta, kaikki yiit<
tivät 11 m. Järnefelt suoriutui
toiseksi 11,62 m m hj^yllään. Kor-^
keushyppyyn osallistui 8 i k i l p a i l i -
jaa, joista useiiiimat pudottivat; r i ­man
jo 10, senttiä lennen tavalli­sia
tuloksiaan. Easula kuitenkin
onnistui saamaan hyvän tuloksen
1.65 m. vKemppainen myöskin pys-'
välisiä toimenpiteitä vastaan, jotka tyi kohtalaiseen tulokseen 1^60 m
j o l l a k i n tavoin voiv&t vaikultaa s i i - jolla voitti toisen tilatf. . Seiyäsby-hen,
että j o k u kansa pääsee soria-'p^^sä muodostui kylmä ilnia kbhl^a-maan
toisia t a i että uusia sotia vai-1^°.^^^?.^"' ^^«.f^
,, r- - i • , . sa lajissa ohsi hauella ollut hyvät
mistellaan. Erikoisen tarkasti tu- '.ajjdoUisuudet, mutta kokemuksen
lemme seuraamaan naapurimainen puutteessa aloitti v ^ t a 2,70 metrin
p o l i t i i k k a a , kun niissä viime ai- korkeudesta j a kylmästä karikeana
koina on havaittu hyökkäysluontoi-' onnistunutkaan saamaan k u n -
.en j a kiihkoisänmaallisen liikkeen .^y^Py"' f,,P^f
•' . ... . , • .Viestin Eero Vesa yhtti 3 m. j fi
yltymistä. Me jatkamme j o en- moitti kilpailun,
nen koeteltua ulkopolitiikkaamme
tietoisina sen oikeudenmukaisuu-les;
a ja Neuvostoliiton .kasvavaata
voimasta. «
Juoksut
KmsaimälmeniafntäUsmin kriisi kuvastuu
Canadan kauppatHastmssa
' "Koko maailman kapilalismin ol-iessa
ankaran kriisitilan .kouristuk­sissa
ei yksikään kapitalistinen maa
ole voinut välttää sen välittömiä
^s^rauksia. Markkinpillen ollessa
-tuJviUaan . kaikenkarvaista tcolli-
£Uas- ja maataloustuotantoa, on
jnohdotonla enään löytää markki-
•Djoita kolkille niille tarvikkeille,
iQ^ka oy;it tällä kertaa patoutumas­sa
varastoihin ilman mahdollisuuk-jsia
JiUslä eroon pääsemiselle siten,
cUä se tuottaisi voittoja kapilalis-tisiUe
isännille. Canadankin kau­pallinen
^tilanne on sattuvalla ta­valla
kuvastaniassa Jtälä yleismaa­ilmallista
ilmiötä, n i i n ' v i e n t i - kuin
tuontikaupankin ollessa suuressa
laskussa. • Liltlohalliluksen kaup-paministeriön-
ulosantämien tilas­tojen
mukaan on Canadan ulko­maankauppa
viime vuonna ollut
9.8 prosenntia pienempi kuin sitä
edellisenä vuonna, jolloin se myös
o\i j o ankaranlaisessa puristukses­sa.
TälUi :ajalla supistui vienti­kauppa
17.6 prosentilla j a tuonti­kauppa
1.4 prosentilla. Tämä
osottaa kauppabalanssin muodostu­neen
alati epäedullisemmaksi, sa­maan
aikaan kuin kokonäiskauppa-vaihto
huimaavasti laski.
Näiden .numeroiden puhumaa
J^ieltä eivät Nporvarilliset lalouslie-teilijätkuai\
xoi».kiellää.. Sen s i ­j
a a n myöntävät-fföVtäUM
maannuskauäfiga^^ Vällilsevan," ifnut-ta
kieltävä£-^n-.^pysyväisen luon­teen,
selostaen, että kriisistä on
•S
Southern Worker'' ilmestynyt
Kojteurtmipu6l^ee1t:'' uusi lehfti j sitä jakamaan ja
vielä mahdollisuuksia selviytyä ja
päästä takaisin tasapainotilaan.
Etenkin maatalouden alalla on
tämä kapitalismin kriisi Canadas-sa
perin ilmeinen. Samaan ai­kaan
kuin uutta viljasatoa ollaan
korjaamassa ei ole lainkaan mah­dollisuuksia
tämän viljamäärän
markkinoille saattamiseksi, sillä jo
ennestään ovat canadalaiset vilja­säiliöt
kukkuroillaan viljaa, jolle
on ollut mahdotonta löytää mark­kinoita.
Canadalaiuen vilja on
joutunut kamppailemaan muitten
yiljaaluollavien maitten kanssa
markkinoista, tuloksena ollen se.
että kaikkialla ovat markkinamah­dollisuudet
kyllästytetyt. Siis nyt
jo void(ian sanoa, qtlä juuri kor­jattava
salo ei voi löytää markki­noita
vaan tulee edelleen muodos­tamaan
yhä suuremman viljapa-touluman.
Kapitalismin kriisitilan vaka­vuus
tulee satluvimraih esiin kun
nämä kasaantuvat tarvikevarastot
suurenevat työttömyyden lisäänty­misen
seuratessa sitä. Mitä enem­män
rikkautta on saatu kasattua, |
i;itä suuremmassa määrin canäda-lainen
raatajaluokka on joutumas­sa
kärsjmään kurjuutta. Tämä on
ajamassa alati suurenevat työläjs-j
a farinarijoukot laistelulielle :elin-pikcuksiensa
puolesta, • kapitalisti­nen
järjesltlmän sisäisten ristirii­taisuuksien
allekirjoittaessa sen
kuolemantuomion.
''Etelän Työläinen,", jonka, hyväk­si
.suomalaiset järjestön lelidet ke­räsivät
lullannen dollaria, on nyt
ilmestynyt. Lehti painetaan ja
kustannetaan Ririninghamissa.
A l a . , etelän raskan teollisuuden
sydämessä. Tämä vastikään ilmes­tynyt
uusi lehti tulee olemaan ete­län
työläisten, ncckerilyöläisten ja
valkoihoisten teollisuusproletariaa­tin
kuin farmarienkin yhteinen leh­ti
ja taisteluväline riistäjäluokkaa,
entistä- orjicnomistajaluokkaa vas­taan.
£nsimäinen näytenumero sisäl­tää
kommunistipuolueen lalsteluoh-jelman
ja vaatirajrikset ja lullaan
kaivostyöläisten, kutomotyöläisten
ja liikennelaitosten työläisten kes­kuuteen
kaikissa etelän valtioissa.
Siinä vaaditaan täydellisiä talou­dellista,
poliittista tasa-arvöT-suutta
neekerilyöläisille, yhteiskunt
nallista vakuutusta, parempia työ­suhteita,
lynchausten ja jimcowsr
min lopettamista. Seuraava.
SOUTHERN WORKER tulee i l ­mestymään
kahden viikon kulut-muodostuivat
tasayäki&yytensä puo­lesta
hyvin jännittäviksi. Niisspi
.^.y'-«{käytiinkin sijoituksesta mitä k i -
reimpiä otteluja j a jos ilma olisi
o!lut suotuisa, olisivat ennätykset
ainakift 100 m., 400 m. j a 800 met^
r i n matkoilla muuttuneet. 100
etrirt matkalla selvisi .9:stä osan-ibpptiknpaihitin
Jäme:-'
felt, Vasenius, Kemppainen j a Pent­tilä.
Loppukilpailu oli < kireä, j ^
siinä .kaikki alittivat 12 yaek., rJo.t^t
Timininsin radalla .ei k u k ? ^ .öle
aikaisemmin pystyjrvyt 'tekeniia)än|,
lukuunpttam^itta Valeniuksei;!
alkukilpailutulosta 11,9. Jär­nefelt
onnistui- parbaji«n
lähdössä ; jättäen »kuopat po-peimmin.
Hän myöskin katkaisi
maalinauhan :ajalla 11,5 aek. JQka
on sania kuin nimissään dleva (en­nätys.
Valenius p i i yhden, Kemp;.
tua. Lehteä saadaan tilata osotteel- paihen 1 % j a Penttilä 2 % met-l
a : Southern Worker, Box 85, Bir- ^iä voittajasta j ä l e s ^ . l l O m. a i
mingham, Alabama.
Lausumme uuden etelän työläis­ten
lehden tervetulleeksi kommu­nistisen
lehdistön riveihin.
Mestaruuskisat Tim-minsissä
.
.Kilpailuja haittasi paljon kolea ja
sateinen sää.
Neuvostoliiton uikop(ditiikastja
Toveri Litvinov, Neuvostoliiton
uusi ulkoasiainkomissaari on nimi-tyks^
isä jälkeen lausunut julkisuu-leem
seuraavaa:
Toimeenpanevan keskuskomitean
päätös minun nimittämisestäni.kan-eankomissaariksi
ei millään tavoin.
merkitse muutosta Neuvostoliiton
ulkopolitiikkaan, sillä toiselta puo­len
mi^iä olen jo kymmenen vuo­den
ajan ollut läheisessä yhteistoi­minnassa
edeltäjäni Tshitsherinin
kanssa ulkoasiainkomlssariaatissa
j a viime kahden vuoden aikana to-
C . T - U . L : n suomalaisen jaoston
mestaruuskilpailujen B-sarja, jotka
Timminsin Ilo järjesti elok. 9—10
p:nä e i onnistunut aiiin hyvin kuin
odotettiin. Ainoana syynä siihen
oli se, että "ylituvan ukko" ei
näyttänyt katselevan suopein sil­min
koko meininkiä j a lähetti pääl­lemme
harvinaisen kolean ilman
kylmän tuulen kanssa, ripotellen
sunnuntaipäivänä vielä silloin täl­löin
vettä joukkoon kaiketi sen
vuoksi, ettei paikat pölyä. Tästä
tietenkin kilpailut suuresti kärsivät
tulo.'?tasoon, j a joissakin lajeissa
myöskin osanottoon nähden, sillä
useat kilpailijat eivät sellaisella i l ­malla
Tialunneet k i l p a i l l a niin mo­nessa
lajissa kuin olivat ajatelleet
j a olisi ollut tilaisuus." Yleisöä oli
kilpailut siitä huolimatta vetäneet
puoleensa säähän katsoen harvinai­sen
runsaa.sti, antaen .se j o n k i n l a i ­sen
aavistuksen siitä, kuinka hyvä
yleisömenestys olisi ollut, jos ilma
olisi ollut kaunis.
K i l p a i l u i h i n osaUistui kaikkiaar
36 urheilijaa, joista 5 o l i Sudb. K i ­sasta,
5 Beav. Lak. Jehusta," 8 K i r k -
I:md Xak. Jymystä, 8 So. Pore.
Vie.>tistä ja jäljestävästä seurasta
10.
Vaikka sää oli huono, saavutet­tiin
kilpailuissa silti .3 uutta liittom-aikoihin.
Mutta mainitkaamme
hiukan itse kilpailuista ja alka­kaamme
vaikka
heitoista.
Kuulantyönnössä oli 6 osanottar
jaa. Siinä kunnostautui uusi tulo­kas
Kujala tuloksella 12,51 m., jo­ka
on 19 senttiä parempi Rasulan
niinissä olevaa ennätystä. Rasula
ei päässyt entisiin tuloksiinsa jä
Jjirnefelt anasti toisen tilan.
Kiekonheitossa oli mukana 6
miestä. ALärkä kiekko pyrki l i p -
k i n mukana, mutta eivät niinollen
tietenkään' pystyneet ottelemaan
etutiloista. 5^000 metrin mesta­ruuden
voitti Jehun -T. T o r v i . Mie­lenkiintoinen
kilpailu, jossa kaik­k
i 7 osanottajaa juoksivat matkan
Ip^ppUUn. :Luopa anasti yllättäen
toisen rtiljin, JCyrölän jäädessä k o l -
naanij^ejksi. Tällä W9tkalia useat
k i i p a i l i j ^ t kylinästä Iliaasta huoli­matta
juoksivat parhaat k i l p a i l u t u ­loksensa.
10,000 me.trin juoksuun
osallistui 6 jupksijaa, joista ainp^as-taan
Äystö keskeytti. Pä^ikamp-pailua
voitosta käytiin Luopan, K y ­rölän
j a Torven -välillä. Noin 8
km. ^ j m e n ^ INjryi jkui|;en.kin hel­läsi
vauhtiaa,n jätti Kyrölän ja
; Jj>a9pan taisielemt^an mestaruudes­ta.
Luopan johtaessa painuivat
pojat viimeiselle kierrokselle j a o li
ottelu maaliviivalle asti harvinai­sen
^kireä, näiden kisojen yllätys-mies
Luopan ollessa maalissa noin
®6 senttiä edellä. Torvi piti var­masti
kolmannen tilan, mutta
ÖrönhQlm hätyytti Kolaria uhkaa­vasti
viimeisellä suoralla.
Näiden mestäruusottelujen lisäk­si
' p i i järjestävä sieuna ottanut oh­jelmaan
myöskin 3-ottelun naisille.
Osanottajia siihen ei kuitenkaan i l -
maant\inut k u i n 3, kaikki "Ilostia"..
l^aislien tnl»k«et: 100 m. j . : (1)
Helvi « i l l , 1 4 ^ sek. (2) Viesti
T)wjälä 1 ra., j a (3)' .Ajini Grön-j\
olm i^5i m. yp>tteia:"$ta jjälessä.
Pituushyppy: H . ' ^ i U , 4,01 m.
A . . Grönholm 3;9l9 m. j a V . Tyn­iä
^,91 « ,
Keihäänheittp: H. Hill,20»09 m.,
A . GriÖnhoim -;18^^Ö^^ Jtn. y . l y n j ä lä
13,30 ,m.
TjdMlueUäo kilp«ilaUt»:
Naisten 3r<i^telu .(kansallinen).
1. ; % l y i ffili, Ilp, 1 9^
2. -Anni ^rön^olm, Ilo, 19,0,75.
3. Viiesti Tynjätö, Ilo, 178,04.
100 m. juoksu:
Mestaruus: L Järnefelt, K i s a,
Sudbury, 11,5 sek.
2. V. y.*de(niu8, J l o , Timm. 1 ta.
jälessä;
tajuoksussa suoriutui kolmesta <fi. TE. Kemppainen, Viesti, So.
psanotajasta myöskin Järnefelt||Rorc. U j S m^ i^ljeBsä.
yoit;ta.jaksi tploksella 17,7 s ^ . - T u ; ! X Perittiläii J y m y , K i r k l.
los on 7 kyijmem^osaa sek. p a -
rempi P. Häkkisen nimissä oleyäa
virallista liittonune ennätystä, ifta-sula
inyöskin .ylitti enhätyksen ^pup'
lella sekunnilla. 200 ip. juoksu
kärsi siitä, että IpppukUpailu täy-^
tyi suorittaa k ^ d ^ a erässä, , 3 ^ - ;
si miestä ;kl^nm^ssakin. ,Jäi|ri«5elt
kaatui alkukiiypailussa, .«ikä j ^ s - '
syt Ipppykiip^luun. TäM j|i;^iti^K
la ei Timminsiu r^daUa ,tcräi#n
kurvin vuoksi voi saavuttaa hyviä
aikoja. Kemppainen voitti mes­taruuden
ajalla 25,5 aek. .400 m :
juoksuun osallistui 10:s1& jlmoit^
tauturieesta ainoastaan neljä, J O T;
ten alkueriä pi ^tarj^nnut .BWorifel;aa|
Siinä käytiin ^Qoratoymisten
Jaakkolan ja Tammisen keskerf
ms
Allekirjoittanut löysi kerran l u -
•kiessaan fascistien äänitorvea "New
Yorkin Uutiset", seuraavan "totuu­den
jyvän": "Jokaisen Ihmisen rin­nassa
piilee mielipuolisuuden i t u . . ."
Nyt on mainitussa "peiperissä" (No.
95) yksi todiste siitä nimittäin Mon-ti-
ealin kirjeenvaihtajan lähettämäs-'
sä "uutisessa". On vaikea mennä sa­nomaan
josko se kirjoitus on saa­nut
alkunsa lehden Julistamasta
"mielipuolisuudesta", sillä tällaises­sa
kylässä se fascistien järkipahavoi
sekaantua muistakin S5nstä, sillä on
tunnettua että Montrealin kapak-kaluku
kohoaa ennätysmäärään ja
lisäksi on lukematon määrä fascis-tisn
suuresti suosimia koiratorppia
ja niihin verrattuja "klubeja" y.m.
Siis edelläesitetyn perusteella ei voi
sanoa onko sen "uutisen" synnyttä­nyt
luontainen: heikkomielisyys, v a i .
ko herraskaisille nälkänuotan vetä­jille
ominainen kaljapistos. Olkoon
me ennätystä, im.-V. K u j a l a K i r k l . asia miten tahansa, tyydymme vaan
l4ik. Jymystä kuulantyönnössä, t u ­loksella
12 m. 51 sent. j a L Ren-for.
s So. Pore. Viestistä moukarin-heito.=?
a (kevyt tuloksella 37 m.
31 .'=ent., I. Järnefelt 110 m. aita-juok.^
ussa tuloksella 17.7 sek. st^kä
100 m. j a 400 m. juostiin ennätys-toteamaan,
että kysymyksessäolevas-sa
uutisessa ei ole totuutta siteek­sikään
ja tähän "uutisen" vasta­painoksi
me kerromme totuutta.
Selostamme ensin sitä pyliäkou.
lukohtaa, johon mainittu mestari
yllyttää poliisia sekaantumaan.
"Uutisen" klrjolttaj[a 'fkertoo" siinä
kahdesta pojasta, jotka ovat olfeetj
paikaBisella;' liaia4Illa koulussa Ja',
sieUä opetettu ' "jumalattomaksi";
l a s f e i vanhempien sitä tietamÄttä.i
xiisäksi ovat mainitut pojat muyto:
.oppineet muitakin "tiuöhoja oppeja;
j a tapoja". Vielä sanotaan n ^ b i -
tussä lö^häyksessä, että lapset oni
noudettu köiiluun jä uskoteltu, «t-;
tä siellä annetaan ainoastaan par-;
värillistä cpetti^a. Haluamme vaan;
jbäliaädn «huomautuksilla «ikäistä^
mainitut "tiedot". Altekirjoittähut
tuntee kaikki pojat, jotka ovat
käyneet kouliia hatdilla j a <m myös-^
k i n ottanut « e l ^ 'josko näMen lapL^
sien vanhemmilla on olemassa mL.
tään yhteyttä Suomi-seuran Ja pa|>-;
pien agenttien kanssa. Sitä ei oile.^
Sitäpaitsi ei kukaan pojista d e jää-'
njrt pois koulustfu Puhuakseen to-:
tuudeh, <m fc^i tyttöä jäähyt pois.
toinen syysl^. että " h ä i i ^ aiiänsä
ttJttava papin kimssä". Jaibaa
selitys kuuhiu. Toinrä tytöisi» ei
ole jälkeenpäin ollut muualla piyhä-kbulnssa
saamassa sitä *^lseniaista
bpetuste"! S i ^ ^ ^ n e ^omihimisti^
bfgaiU£ieerajä"-opettajät. O j ^ t ^ ^ na
an dXLui aina n a l ^ Ja övät' hb
paxia tapausta lukinmottamatta <d-
Lak.
.2,5 m. voittajasta jälessä.
. l i O . m . j^itajubksu (matalat a i d . ).
|j:estarups: J. Järnefeit, ^ i s a ,
1. ly. J R ^ u l p , Viesti, 17,9 sek.
3. y. yalepius. Ilo, 21,1 sek.
2()uO m., .juoksu:
jjP,eatar4uB: E . Kemppainen, Vies-
.ti,-25,5 Äek.
2. y. ^i^lc^ius. Ilo, 25,8 seki
3. Penttilä, Jymy, 25,9 sek.
4. A. T^asnmmen, K i s a , 26 .sek.
400 m. juoksu:
3ffifiBtainius: jH. Jaakkola, Kisa,
5 7 ; 2 « k .
2. A. Tamminen, « i s a , 5 7 ^ s.
« 0 0 m. j u o k s u : •
Mestaruus: Jaakkola, Kisa, 2
min. 10,5 gek.
leet perheenäitejä j a ovat he an­taneet
samaUa opetusta opUle lap-a
i l ^ . . IPäsm - eracoisijsti
voi päättää, että "hiionbja opibeja j a
itapjjja" ei äidit bpetä l a i l l e e n,
acup y i ^ ovat toisten J,ttien toi­meensa
valitsemia. Allekirjoittanut
Qju jpi^kus oUut.iil^isutides^ seuraa­j
i a a n opetusta j a .^ötiiud^n nimes-
•Sä fjax saiip^tt^yai .etfö kbmmunismia
el ble opetettu nitokääin pkljon m i ­tä
tavällUesti j>yli9kbiiflu .^deUyt^,
pi^iiunattakaan äej[^esta koinmu-'^
5te(plsl^ ' Jota e ^ e l l ^ a l n i t t u «ku--
jfeenvftlhtajä" tatkoJttsa. k i j n liifeee
kiööltuksen, s^a ehdottoinjisti sen
yaycttlehi^an, :että > h khrjoittaijaa
iojielia yaXy^g^ ie "niieUpiioli$uuäen
i t u " . ' ; • •• -.^.A.
y a i k u t e h ^ a . M w t ^ vielä ^un l u ­kee
"kirkfissilinpiiseh lascistin" ^
^ p s t e l a a n , ' että Siipma^igen
järjestön osaslo j a palvelijätafo^-
to olisivat tehne^ j a lähettäöeet
projtestin, mutta^^nfletaanpa _ tosi-;
asimm PUhua. Ensiteiän kommu­nistit
täällä jei toi?iii Suomalaissen
järjestön, vaan omissa nimissään
j a _av<maisesli. Protesti, mikä lähe­tettiin;
hyvältsyttilri' yleisessä Hta-aäässa
j o i ^ ' o l i ^^rjestäx^^
2. W. Salminen, Jehu, Beav.
L a k . , 2.12,2.
2- P. Jansson, K i s a , 4.45,1.
4- T. Kangas, Jymy, 2.14,1.
5. E- Vesa, Viesti, 2.15,
1,500 m. juoksu:
Mestaruus: W. Salminen, Jehu,
4 min. 35,3 sek. ^ ^
.2. P. .ftJnsspn, Kisa> 4.45J,.
3. N . O l l i , V i e s t i , 4.54,9.
4. M. JKyrölä, V i e s t i , 4.55,8.
5. Sv- Luopa, V i e s t i , 5.01,3.
6. A." Salminen,yllo, 5.37,1.
5,000 m. j u o k s u:
Mestaruus: T. ; T o r v i , Jehu, 17
min. 23,5 sek.
2. Sv. t u o p a . Viesti, 17.28,4.
3. 54. 'iKyrolä, :17.32;9. >
•4. A . Äystö, j£hu,' 17.43,1.
5. K. K o l a r i , Viesti; 17.52,3.
6. V. Grönholm, Ilo, 18.09,4.
7. O. H i n k k u r i , Ilo, 18.16,8.
10,000 m. j u o k s u:
JiJLestaruus: Sy. Luopa, Viesti,
37.48,4-
2. M.Kyrölä, V i e s t i , 37.48,5.
3. T. T o r v i , Jehu, 38.12,5.
.4. K. K o l a r i , Viesti, 38.21,1.
5. V. Grönholm, Ilo,. 38.21,2.
Pituushyppy:
Mestaruus: I. Järnefelt, Kisa.
6,03 m. .
2. E. Kemppainen, Viesti, 5,69.
3. V. Valenius, Ilo, 5,60.
. 4. J . Lampi, Jymy, 5,32.
5. P. Laine, Jymy, 5,20.
6. L. Rasula, Viesti, 5,11.
K o l m i l o i k k a :
Mestaruus: E. Kemppainen,
V i e s t i , 12,07 m.
2. I. Järnefelt, Kisa, 11,62.
3. L. K o l a r i , Jehu, 11,55.
4. V. Valenius, Ilo, 1149.
5. L. Rasula, Viesti, l j . 2 0 , 5.
6. J . Lampi, Jymy, 11,06.
Korkeushyppy:
M,est$ruus: L. Rasula, Viesti,
1,65 m.
2. E. Kemppainen, V i e s t i , 1,0Ö.
3. I. Järnefelt, Kisa, 1,55.
4. T. Ristimäki, Jehu, 1,55 ( u u ­sinnassa
hävisi).
L . K o l a r i , I. Renfors j a W. S i l ­lanpää,
1,50 m. -
Seiväshyppy:
Mestaruus: E. Vesa, Viesti,
3,00 m.
2. - I. Järnefelt, Kisa» 2,90, '
3. L. JColari, Jehu, 2,80.
Kuulantyöntö: ''
>Iestaruus: V. Kujala, Jymy.
1.2,51 m. .
2. L Järnefelt, Kisa, 11,72.
3. L. Rasula, V i e s t i , 11,34.
4. J . Penttilä, Jymy, 11,07.
5. P. Närhi, Jymy, 10,70.
6. V. Kangas, Kisa, 10,69.
.Kiekpiiheittp:
.iifeStaruus: I. Järnefelt, Kisa,
33,20 m.
-2. L. B^sula, Viesti, 32,01.
3 . . V . K u j a l a , Jymy, 30,99.
4. J . Penttilä, Jymy, 29,99.
5. P. Närhi, Jymy, 28,59.
e. K . Rantala, Jymy, 28,12.
iCeihäähheitto:
Mestaruus: L. Kolari, Jehu,
47,72 m.
2. E. Kemppainen, V i e s t i , 45j59.
3. L Järnefelt, K i s a , 41,51.
.4. L. Rasula, V i e s t i , 40,06.
5. V. Kangas, Kisa, 40,04.
6. M . Mäkelä, Ilo, 39,47.
Moukartjheitto: (12 paunan):
Mestarutfe: I.. Renfors, Viesti,
37,31 m.
2. I. Järnefelt, JfCisa, 33,60 m.
3. Jj. Rjasula, Viesti, 30,98.
.4. K. Rantala, Jymy, 30,65.
Painonheitto (25. k g . ) :
Mestaruus: L. Rasula, Viesti,
i6,94 .m.
2. K, Penttilä, Jymy, 6,35.
3. L Renfors, V i e s t i , 6,07.
4. I. Järnefelt, Kisa, 5,65.
J — i .
No. 193
suomalaiset ja Suomea
emme voi sietää enT^
tumme toimetton^a
kanssaveljerame tekeW
työtä Suomessa. 3S,
avustettava heitä ^k^^"
J m e n PuhdL^t^ö^S»
Suomessa, tekevät. MSS,'
tava tekemään icppT^
sesta propagandasta
täälläkin vetää kaikki
mukaansa: meidän on
S ; ^^'^ taen.
maata käsittäväksi jajoSlS
me Canadan hailit4sfflt>»
Sen turvissa ;oimme toioi,-.
aa faseistiiöitä täällä, e ^ *
ten työskentely joukkoj^^,^
dessa. ottamalla heitä ^ ^ i ^.
hettaa smne missä p i p ^ , * -
Samalla on myöskin m S -
tava työpaikat heiltä S"-
soyi_ millään se. että meSit'
salaiset olemme työttönmT"
namme noiden kommmus^ •
%r-\~ "AlustuspuheSl-alko:
kesku.ste]u. jossa kaiib,
nattivat alustajaa. A i a S.
ero. että fascistiyhdistys e i ^ ^
.saan muodassa oUa vasta^
täällä toimivalle Suomi.:-
vaan on päinvastoin toiiitt,„
dessa vain sillä eroitukselk
fascistiseura tulee olemaaa^
lapualaismallinen esjtyksi]]ä|i:'
töillään, jcta Suomi-seuran ei
olla. Sen jälkeen päätettiin -
6-henkinen komitea, joka alkj»'
Jestämään sääntöjä ja koea"
saada lupakirjaa yhdisty'-
Komitea määrättim kokoon*-^"
heti seuraavan viikon alku­ja
myöskin kääntymään ^
konsuliviraston puoleen ja
maan sieltä apua ja neuvoja
nan eteenpäin viemiseksi, kuta
pakirjan hankinnassa ynnä -
sa kirjallisessa touhussa. Heti
jälkeen kun kaikki on saatu ^
toon tullaan pitämään uuä""
kous.
Ensimäinen kokous oli ollnt
nostava", ja ei ihme, sillä
osa kokouksessa olijoista oli
oluen vaikutuksessa.. Aino;
olivat ihmetelleet, että ei
paa joukkoa heitä kokoont"
vaikka sitä "varmaa" joiikkoa'
olla enempi. Kuinka pitkälle nyt
mä fascistiyhdistys pääsee
mään, tullaan näkemään
min. Mutta Montrealin
tulevat kuitenkm tämän
alas lujemmalla järjestäyt-
Ja samoin joka paikkakunnalla:
sä näitä yritetään perustaa.
Iäisiä ei enään voida peloittaa
lään "pöpöillä", kuten he tiflä'
taa luulevat. Työttömyys ja
on heiliä fascisteilla täällä,
kuin toisillakm, ja ennen
ajaa heidätkin samaan uomaan.'
ten työläisten kanssa, samaan'
teluun nykyistä kurjaa yhfei
nallista järjestehnää vastaan.
Raivaajalaiseikin kalastQ^mattdl
Fascistit pitäneet ko&odkseen
T J E . 2 päivän illalla kokoontui 12
henklneaijoufcko salailmoltuksien jäL
keen suomalaiseen talon Colborne-kädulle.
Kokoulöen puheenjolitaja-na
oU tolinihut ''kunhlöitusta*' an.
saitseva paljaspäinen mies vähän
maikian viinin vaikutuksessa, samal­l
a pitäen alustavan puheen. Puhieesr
saan oU hä^^selpst^nut Jotenkin tä­hän
tapaaii: >ttä Ipie kunhipittavat
l i i s t i p ^ l u e e n jäääoläi ya&ts^ma :fa>«
n t i ^ äubmalaisen järjesiön • osas
ton vuokraamassa hiiinieustassa. Sen
l ^ t e s t h i t^äna el äle ainbastääa
^4Ö—iö ntmpnjg»ftTnmnni^n, " Tnnh
haalintäyteihen ' ' iltaniayieisö. ' i ö -
noastaan kaksi henkilö' oli päL,
ikalla, jotka eiyät hyväksynet sitä,
mutta eivät esittäneet vastalauset­takaan.
Lisäksi on sen protestin
takana lukuisa joukko, jpka ei ollut
tilaisuudessa 'saapumaan haalille.
Vielä lisättäköön, että haalin yläsa­lissa,
jossa JUtama pidettiin,, on 150
istuinpaikkaa ja silloin oli haali
täynnä seUiIä myöten, jpten oli mu­kana
ainakin 200 henkeä, vaikka
ne kaksi naista Jättääkin pois las­kuista.
Lisäksi vakuuttaa "asioita
seuraava", ^tä palyelijataryhdistys
on lähettänyt protestin. Sitä ei ole
t e i t y . Tietysti palvelijataryhdistys
kannattaa sitä lltamayleisöä, joka
sen vastalauseen lähetti, mutta. 0-
jnlssa nimissään se ei ole sitä teh­n
y t ' X i r j a i l l j a " pqhuu ''kOTnimen-kunnasta
piiasta" aratta on var­maa
,että palvelJjataryhdistys on
jäsenmäärässään lähempänä kolmi-nuxneroista
lukua k i ^ "kirjeenvaih-tajain''
oiha'^seura".~
Tässä lopussa voitaisihi vielä jol­l
a k i n rivillä niiMnita.Montrealin l a ­pualaisten
jl^bimnista
perustava iridettiin j oL
t ^ d n pSiriä sittem e r ä ä ^ "suoma-laiisfB?
» köd^sa" lähellä oluttehdas-iä-
^Kpkpus^^^ ja' iuultayastl
myös Io|>etettiin — pliien juonnilla
j a QU my^^x^V^
inyfaenä ' oU tie^ kbmmunistten
va|nc»u;iii^n jä IapuaiäisuuJ[en Im-koistiiiseexisa
'saättan&raL iijn.
Raivaaja on lähettänyt
Montrealiin myöskta
jansa tarjoamaan omaa "pii
Aseenkantaja on kierrellyt
joukkojen keskuudessa, mutta L, ^
laihoilla tuloksilla, vaikka häna,^
.dustamansa "pilleri" aseen
kertomuksen mukaan pitäisi
maan parhain koko manter«to,^_
nakin uutisiin nähden, sillä "
on koottu "kaikika kansa
ja tyydyttävää." Lehden
lista köyhyyttä ei hän halua
telia eikä puustata, sillä lehto?
kun ei voi olla enään
miUäkään joukolle, vaan on [
va periaatteensa ja kantansakm
kilta, muodostaen sillä tavalla
aankin parhaan sekasikiön
manteroelle.
Puolustusliiton iltana
Työväen puolutusliiton
.nen osasto tulee toiinimaan;.
man osaston talolla tk. 24 .
illalla. Muistakaapas jokalnai
pua tähän puolustusliiton jii
mään tilaisuuteen. Ohjetoag^
olemaan näytelmä l:ssä nr
kirj. Magnus Raeus, sekä
lisäksi puhe, laulua y.m-kannattamaan
puolustusliito^
mintaa. Samoin voiyat
senmaksujaan jäsenet _ seka
voivat kirjoittaa itsensä ja
Montrealin karOp^
Paljon kysyttyjäMm^:
i ^ t e t t i i i ^ että otetaan kommunis­teja
kiinni kurkusta, tai oikeas­taan
se taitaa olla mabaote,,
että toimitetaan ne pois i J^
i a ttlalle pannaan "valkoig»,
Iäisiä". Tuuma ei ole
hullumpi, mutta siinä on
ka ja se on Siina, etta la,
•ja pihkalankaartilainen B_
täyttämään tavallisen rejm .
hen paikkaa. Ainakin "
näyttää siltä, että se_
sisu" ei tarkoita n u t a a n^
se on jonkun rappeutun^
piruissaan" olevan höW"
Siis jäämme odottavallfi
lapualais-körttiläisseuran
miln nähden. Ensiksi
5-henkisen komitean tyro
joka kuulema toinm T^"^^
ryksessä konsulin kanssa _
Canadan hallitus a n t o a^
luvan, joka oikeuttaa
ni kommunisteibm. 0 ^
uteliaita kuulemaan •
se 6-henkinen k o n u t «^
selle. mikä sen b ^ » ^ ; .
ta kehittyy -
on kyllä vakaumus cg^^
hautoo nahkamun?A^J°^
aikaa haudottua - :
jnutta ei tule pojasta- .-
Tällaiset « P ^ " ^ ^
myöskin Jo^^-^^Si»
vasfeuksea -^J''^*»
yhdenlainen: '-"«J»
lue. j a Järjsstötoum^t^-
ainoa tie,
netaan ja samaDa
on työläisten on»-
\