Vapaus, February 12, 1929

              ShmZ Tiistaina, helmikaun 12 p;na—Tues., Feb. 12 No. 36 —
VAPAUS ry »M, Oourio, iaikkie*. p«U»J «aasuBJas- j * nOaräitpiiä j u i l a p i r r i n i.
A. TAARA.
T O I M I T T A / A T :
B. A. TEXHUXEN. R- PEHKONEN. M. POH/AXSALO.
Betutered at »te Port OllUe Departoent, OtU»«. »« »ecoaJ eU«» niaitex.
VAPAUS (UbertT) ^ „ ^ .
Tlie OBly ersaa of Finnidi Wott<r« in Cuuda. Pcbl»bed delr »t Sadba/r. Oauno.
' ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: - v - r
p,Uwnam^ - .Nim«.o«o«oiln.otol«t SOe kerta. UM 3 k « t « . - S r = t y t a . . l o o f a l « ^ k«ta.
.»ZJOO a kerua. - A« i « o e r o i W o k « r «2J)0 k « i a , %3M kak« kertaa. - !^"'^^'^""'^^^^JT^^
o«XeZloo«>k«n SOc k m a . IIJ» kotoe kertaa. - Til«pii.:l»otuj.eo f .ImoU^cuauancn <m. »aa<Jit-tacua,
C b e t e t a i ä ilajoliuliiina eluklteea. .
1 »k. « Ä > 6 kk. K.30. 3 kk. S1.73 ia I kk. »1.00. - Yl.dj.r,lioa,in ja S»o«Deea .eka t a o ^ lU
« I l « a a i l k : l . k . »6J)0. 6 kk. U.SO. 3 kk. « Ä ) ja I kk. tlM. , " " -
Lebtte» aiotat ilmotakyt piUä oUa konttori», kello 4, ip. ilme.lrmi«p«i»ao e d e l l i s «rkipäiTäoä.
"Vn»»<l«i toimita.: Haoneti.to 207. Macler BuiWi»5. < DaAaa St. Pohelln S36W.
V . p « d e » komtori: Utertr BmMi«. 37 Un^ St. Pabelin 1038. Po.tlo.ote: Box W. S«<Ifc«T. Oat.
V « « u d e . paiao j . Utooo: Libertr Bo;Uine. 37 Lorn« St. Poheiia 2387V. .
.drerti.J«C « . e . 75c. per cof. i»eh. Minimuo r l u ^ e »or «cele «»«nioa 73e., T i - V . p . n.
ia the W adTettUiaft medioi» amoof the Finaid» People Jo Canada. . ' - ^
^ U ^ „ u l , „ . * . . a « « a o - a en«»al.een kirjeeseenne, kirjottaka, »odeileeo lUkkeeabaiUJ«.
ait»oonalli.elU n l a e l U ; J. V. KANNASTO. Ilikkemholuia. .
AmmaHlliseniiikkeenbyrohaaHt^i^^
puhevapaus
Aikaisemmin olemme kertoneet, keen byrokraatit ovat katalan uiko-etla
Toronton diklaattorimainen pb
liisipäällikkö kenraali Draper tulee
sailimaan "puhevapauden" kaikille
niille järjestöille ja yksiköille, jot­ta
eivät tahdo muutoksia nykyiseen
yhleifikuntajärjestelmäan. Ja mitä­pä
syytä hänellä olisikaan ehkäistä
* puhevapautta" niiltä, jotka joka
päivä osöttavat, että he ovat uskol­lisia
työnantajain luokalle ja Sen
haliitukselle? Itse asiassa tarkotc-taankin
"puhevapaudella" ja kai­killa
muilla "vapauksilla" sen luo­kan
toimenpiteitten tiikahuttamista
joka luokka vastuslaa voimassa ole­via
hallitusmiiotoja ja tekee agitat-sionia
niitä vastaion.
Olemme useamman kuin kerran
osottaneet, ctla ammatillisen liik­keen-
Byrokraattiset johtajat ovat ny­kyään
vain työväenliikkeen sisässä
olevia hallitsevan luokan kätyreitä.
Tässä yhteydessä ei liene tarpeellis-ta
käsitellä niitä metodeja, joita he
' käyttävät ammatillisessa ja yleensä.
ty6väenliikkeessä; sillä nämä seikat
ovat yleensä tunnettuja rivimiesten-kin
keskuudessa; Tällä kertaa tyyv
, dymme selostamaan ammatillisen
I iikkecn byrokraattien suhtautumis­ta
"puhevapäustaisteluun". ,
He näet myös selittävät kannatta-
. vansa "puhevapautta", miÄta saman-
^i<, aikaisesti kuitenkin ehdpttelc?vat vi-
- '•- ranomaisine^^ • rt
f . deja konununisteja ja Mu
• lukannälla olevia työläisiä vastaati;;
'Nfimä - Bjnrpk^ liiäpaUsj huo­mauttivat,
e^tä-pii perin: epäedullis­ta
"ilmottaa'' kommunisteja- sem-
' menkin nyt, kun hie,' byrokraatit,,
olivat käsitelleet kommunisteja niin
tehoisasti ammatillisessa liikkeessä.
Kun sitten - "Puhievapaus-konf erens-sin".
edustajat suunnittelivat Toron­ton
polilsikomissioncrien mielival:-
/ t ä i s e n määräyksen rikkqmista siten,
että vuokraavat jostakin haalin suu­renmoisen
joukkoprotesdkokouksen
pitämistä varten jä kääntyivät sitä-
. varten Toronton Labor Templen
johtokunnan puoleen, niin esiltelivät
tämän johtokunnan jäsenet, joista
Jimmy Simpson on johtoasemassa,'
kaikenlaisia verukkeita, joiden pe­rusteella
voivat kieltää Labor Temp­len
vuokraamisen mainittua protestia-kokousta
varten. Samanlaisia A-eruk-keita,
esitettiin myös Labor Lyceu-milla.
.;
Mitä tuo kaikki tarfcotlaa? Ilmei­sesti
sitä, 'että nuo ammatillisen liik-kultaisia
silloin, kun he puhuvat
"'puhevapaudesta", vaikka itse asias­sa
tahtovat a^iistaa viranomaisia ka­talilla
menetelmillään.
Multa ei tässä vielä kaikki.
Rakennusteollbuudeii ammattiliitto­jen
johtomiehet kävivät haastat­telemassa
kenraali Draperia tä­män
diktaattorimaisen määräyk­sen
suhteen. Simpson esiintyi hei­dän
puhemiehenään. Draper ke­hotti
näiden "johtajain" luottamaan
häneen. "Englanninkielen käyttöä
koskevaa määräystä ei oltu kohdis­tettu
ammattiyhdistyksiä vastaan
sanoi Draper. Tuo selostus näyttää
tyydyttävän ammatillisen liikkeen
kellokkaita. Onhan toki ammatilli­nen
liike jjelastettu!
Mutta ammatillisen liikkeen rivi­miehet
eivät silti liene niin vakuu­tettuja
asian suhteen; he tuntevat
näet tämänluontpiset .^siat ©fliista
entisistä kokemuksistaan;; Rakennus
teollisuuden työläiset e^ithV hyvin
muistavat poliisin toimenpiteet vii­mekeväisen
• teräsalan rakennustyö­läisten
lakon aikana. Me vaadim­me,
että nämä byrokraattiset johto­miehet
selostavat ammattiyhdistys­ten
rivimiehille poliisin mielivaltais­ten
määräysten ' täydellisen merki­tyksen
ja 9afniiilla antavat militant-tiselle
• työläiselle -öikÄijdeh selostaa
myös hänen- katsantokantansa.
l Nuo ammatiliisen". iii^^^ byro­kraattiset
johtajat tahtovat saada
ammatillisen liikkeen niin avutto­maksi,
ettei työnantajilla ole mitään
pelkoa työläisille myönnetyistä "va­pauksista".
.
Jälleen me kysymme: ' Entä lafc-kovartiointi
^ rikkurien pelottele-
Sdieidemaan, liaiserin sodafistfH':U!I IKIH
"Sitten näin minä tilanteen sei- liikkeessä oleilevan urkkijan tunnus-minch?
Entä estetuomiot? Tiedät­tekö
te mitään Suurbritanniassa käy­täntöön
otetusta ammattil iittbvastai-sesta
laista? Kuinka monen erilai­sia
esteitä aseletaankaan työväenluo­kan
eleen? Mutta nuo byrokraatit
tyyly\'ät vapauksiin sellaisinaan
kuin mitä poliisi ne tulkitsee. He
tyytyvät olemaan nöyriä. Mutta
taisteluvapaus, työväenliikkeen ra­kentaminen
ja vahvistaminen — se
täytyy^tukahultaa. •
AmmatilliGen liikkeen. byrokraatit
ovat puhuneet. He ovat taasen näyt­täytyneet
todellisessa värissään. Ai­ka
pn tullut, jolloin rivimiesten
myös" tulee sanoa sanottavansa.
THE WORKER.
västL Minä tiesin heidän tunnus­lauseensa
'kaikki valta työläisille
Ja sotilaille!' Saksa venäläinen
maakunta — neuvostojen haara?
El. tuhat kertaa ei!"
Nämä sanat eivät ole kruununprins­sin
tunnustuksesta, eivät kaiserin ar­meijan
valkoisen upseerin, taikka kai­serin
hovin jonkun nartim, — Philip
Schsidem annin tuimustuksesta ne o-vat,
miehen. Joka on Saksan sosialisti-puolueen
ja Toisen intemationalen —
Johon Yhdysvaltain soslallstlpuoluekin
kuuluu — johtajia. Nämä sanat ovat
lainatut "Sosialidemokraatin toulstel-mista".
Scheidemannin viimeisimmäs­tä
kirjasta, joka on julkaistu Dres-denissä.
Saksassa.
Tämä tapahtixi vähää ennen kaise­rin
vallasta luopumista 1918.
•Toveri" Scheldemann oli juiui kat­sonut
uIös' ikkunasta ja nähnyt %yd^
Iäisten ja sotilaitten mielenosoituksen.
Hän odotteli silloin malttamattomana
iloa nähdä "kaikkein korkeinta" .Wil­helm
Hohenzollemia. jonka hän kun­nioittavimmin
toivoi pian luopuvan
vallasta kansanjoukkoja tyynnyttääk­seen.
Scheldemann oli tällöin vielä
"Hänen Majesteettinsa ministeri" ja
vielä uskollinen, mutta hän otti it­selleen
vapauden, tilanteen tavatto­man
laadun takia, telefonsida kans­lerille
kysyäkseen onko kalseri jo e-ronnut.
Kun työläiset tulvivat kaduil­le
huutaen kostoa keisarilliselle halli­tukselle
(Jonka ministeri Scheldemann
vielä oli), kävi ministeri niin "rohke­aksi",
että erosi ennenkuin Wilhelm
oli eronnut. Häh näkee kadut tulveh­tivan
työläisten Ja sotilaitten punai­sesta
vuosta ja pistimien välkkyvän.
Se oU vallanfeunioiis. Kadut kaikui­vat;
äänestä': "Kaikki valta työläisten
neuvojille!"
Ja niinpä Mr. Scheldemaim, Morris
HUlqultln nykyinen Johtaja, tiesi että
saksalaisten työläisten kumouksen
tus. Mutta Scheldemann kertoo sen i l ­man
vähintäkään häpeän merkkiä.
Port Artbnrin
TYÖN VAARAT
Martin Graham putosi tänään _—
hefmtk, 8 p. — täällä sijäitsövalla
Hän ei lainkaan pyri salaamaan sitä United Grain Growersin Tiudella efe-tosiasiaa,
että hänen tarketuksensa'
oli pitää Saksan kapltallstiluokka sa­tulassa
maksoi mitä maksoL Ensin
suoritettiin tämä petos valehtelemalla,
luikkimalla Ja vehkeilemällä suurka­pitalistien
päämiesten kanssa, mikä
,menettely on tullut sosialldemokra^ ^^^^
tien taidoksi kautta maalhnan. Mjiöba; j^^^^
vaattorilla 85 Jalkaa syvään vilj
öön. Tapahtuman sattuessa'oli säi­liön
pohjalla viljaa lähemmäs kol­menkymmenen
jalan vahvuiselta, jo­ten
hän putosi noin 60 Jalkaa. Hä­nen
työtoverinsa. Jotka näkivät ta­pauksen
otaksuivat Grahamin - kuol-alinakin
hyvin pahoin louk-myöbemmln
tuU 'noveri" Nosken^^o-ljj^^jj^^j^ggj, Mutta kun mentiin kat-xo
valkiÄaartirykmenttlen tykkelneen
jotka suunnattiin työläisjoukkoja koh­ti
BerUnlssä, Ruhrilla ja kaikkialla
Saksassa. Työlälsveren armoton las­ku
Berlinin kaduilla oiU tämän "työ-väenjohtajan"
lopullinen voitto.
Scheldemann kulki monen asteen
läpi: Kaiserin käskyppikana hän puo­lueensa
kera äänesti. sotavaroja jä
auttoi mobilisoimaan työläisiä Impe­rialistiseen
sotaan. Kaiserin käskys-polkana
hän ja puolueensa kerskui;
että se vain yksin ^ t i kumouksen
somaan niin huomattiin, että hän oli
tajuissaan Ja puhekykyinen eikä näyt­tänyt
vaarallisesti loukkaantuneelta
Oman toivomuksensa -mukaaii'kutjä-tettlln
hänet Port Willlamin yleiseen
sairaalaan holdettavaksL Sieltä myö­hemmin
iltapäivällä ilmoitettiin, että
hänen paranemisestaan on hyviä toi­veita.
, -
Onnettomuuden sattuessa Hmrttei
taan Grahamin työnsä yhteydessä-»kä?
fitelleen luutaa, joka jostaktn Syystä
putoamaan säiliön auko^ alas 'Ja
häiritsemästä imperialistista-sotaa: j a ! ^ putoamaan säiliön aiikostaalafi
taas hän kaiserin käskypolkana teki j ' ^ tavoteUessaan uudelleen hiedasta
Kaikkensa pitääkseen "kaikkein kor­kiinni,
menetti hän taisapalnoriJsa-pu^
keimman" valtaistuimella —• ja taas
"julisti tasavallan" viimeisenä keino­na
estl^kseen työläiset muodostamas­ta
omaa valtaansa. Mutta- toisella
kerralla teurastutti tämä kätyri työ­läisiä
pitääkseen porvariston vallassa.
Ja lopuksi hän koetti kaikkensa saa­dakseen
aikaan, imperialistisen saar­torenkaan
Ja viimein mm^katakseen
veriin Sosialistisen neuvostotasavaltain
Uiton!
Tämä on Scheldemann häpeämätön.
Kun mainitsemme vielä sen, miten laatimaan joitakin pääjtöslauselmla,
hän kerskuu siitä, että kalseri häneUe joissa vaadl-taan sairaus- Ja. työttö-doten
Itse luudan mukanar
TYÖTTÖMÄT OSÖTTAVAT LOKEH;
TIMISEN OIREITA , •
Helmikuun 5 päivän ^tana, kokoon­tui
huomattavan suuri,Joinko
Williamin pakollisella . lomalla, olevia
työläisiä pohtimaan asioitaan. Koko­us
oli kutsuttu kooUe .1, L. P^;^ tbi-niesta.
Ja olivat kokouksen edesotta-misetkin
sen mukaisia. Rajoittuen
3öä kuten tähän asti, sillä kappale a-letaan
ehdottomasti määrätyllä ajalla.
Sitten tämänk. 13 p». illalla on rour
ret kansainvaellukset Pirtille. Sillä
sillpin on hauskat naanUolmvit. Te­kisi
kerrassaan suuren vääryyden Itse­ään
kohtaan JiÄainen, Joka el menisi
silloin Pirtme. Palkintoja tullaan Ja­konaan
kolme. Olisi hyvä, että Port
Williamin yleisö ottaa ja pitää nä­mä
kaksi tilaisuutta mielessään. Pir­tillä
rehvataan. — Teppo.
Chase, B. C.
"El mene talvi tavoittain eikä kesä
veslttäin" —• sanoo sananlasku. Niin
se kävi täälläkin Oltiin sHnä vahvas­sa
uskossa, että siitä tulee kesä niin
Jotta tyksähtää. vaan tuU niin kyhnä
jotta on aivan tarpeeksi kun vaan
taitonee Jollakin lailla. Ja sitä kyl­mää
on piisannut jo vähän aikaa.
-^Täällä sitä vielä on saanut olla
rauhassa noilta valkösankareUta. E i ­vät
(de vielä tapojaan liäyttäneet, ku­ten
siellä Idässä. Vaikka eihän näillä
hetki — se hetki. Jota koko työväen­luokan
liike oli odottanut kolme.nel­jännestä
Vuosisataa oli nyt tullut
Punainen Saksa! Saksan sosialisti­nen
tasavalta! Sosialistinen Neuvosto­tasavaltain
Uitto, joka ulottuu Tyy-nestämeirestä
Englamiin kftPfta^^^T*
asti..'..
Mutta tämähän oU painajaisuni
herra ScheldemazmlUe, kaiserin sosl-ällstlUe.
" E l i . Tuhat kertaa el!" kir­joittaa
hänl Ja sltte Mf. Scheldemann
teki taaskin osansa Saksan. työväen-liiökah
rihoUisen hyväksi, ^ n kiiruh-
U - valtiopäivärakennukseen, tirkisti
ulos ikkunasta mielenosoitusta, Joka
täytti torin ja huUst "Tasavalta on ju-ustettu!"
i'':'^
Scheldemann on''f^y^ kylmäverinen'
tässä asiassa. J^^ujiätelmate^^
hän myöntää, ettävemenettjelj^ä^^^ tar-kotus.
"tasavallan }r: JtiUstant^sessa'-' ; pll
saada tappioUe työläisten; liike, mikä
muuten varmasti olisi tuottanut työ-.
Iäisten neuvostotasavallan.
THmfi ori iv»nit«sen luiVln, työväen-kohteliaisuuksia
lateU hänen halU-tukseUe
tekemistään liuhun töistä so­dan
aikana, on "kuva täydellinen.
Eikä öle mitään tavatonta eikä ih­meellistä
kaikessa tässä — paitsi se
avomielisyys; millä se kerrotaan!
Scheldemaim ei ole mikään poikkeus
—7 hftn on tyypllUnen% nylQrpälvien
"soslaUsU". Hän on vieläkin Cahanln,
pneallh, Thomasin,. Maurerin, Hlll-qultta
(ja' Cariadassa Woodworthin,
Heäpsäi, Acldsheadln, Simpsonin
yjii) — koko Amerikan sosiallstipuo-iueen
"toveri". ^ •
ScteMemaimln tarinaa el ole yksilön
tunnustus. Se , on koko-keltaisen' Ih':
terhatioxuaen'tu^ isien erään
huomatjtavimQian: ' johtajan suim
kautta.'
Tämäv «n AmerUtan sösiaUstipuolii-eentoimiiman,
paljastus yhtä hjrvin
kuin: s^<'On. kaikkien,malttien^sbsläU-demökraattisten<
puolueitten p^Jastus.
Siksipä meidän, kommunistien on
lalsföftsfti nMtä ätiunattikavaltajia ja
työväeÄ^^ ammattiteuraslÄjla ' ^^istaan
•äim?SI^.'Ne- muiapslavät lopulta ka-pltajist4H
«okan viimeisen. turvan . tyq-:
iläjsiäryastaan..: . ', , '
On-olemassa vatn yksi työväenluo­kan-,;
Puolue.- Se pn Kommunistipuo­lue
tässä maassa — Ja Komintern ko­ko
maa^massav—• DaUy Woriker. .
myysvakuutul^sen säätämjitä, '
päätettiin lähettää kaupimginvaltuiis-toUe,
maakunnan ja UittohaUituksen
pääministereille ja lalnlaatija^iniflre
yjn. huomattavlUe virastoille..
Emme halua väittää etteikö täUäisct
säädökset olisi paikallaan. Mutta pcu:-
haassakln tapauksessa niiden toteutta­minen
siirt:^ verrattain kaukaiseen
tulevaisuuteen Ja tllaiane mlelestäin-me
yaatU pikaisempi^ ; rat]^isua.
Sillä joskus tTilevalsuudJ5^a',lal|^
va'.. parhalnkaan vakuU£iis|^i^^Ima
el Ueveinnä tänäpälvän^; yalU^vä^
.tfltonetta. , Ja ett&. työttömät" työ­läiset
Itse publestaan. ovat 'taipuvai­sia
toimimaan ..pfuslttaa.' mtel^tämme
sekin seikka, ?ttä • m^ainittuun kpkp-
' u b ^ n . pU sa^im.ut exi^mm£Ui osanotr
tajiiEk kuin kokbiishuoxieesäen malitul
seisomaan.. HeUtä puuttiiii vaan.aio-tekykyä
ja/jäikiperälstä /jphlpa.
"PUNAINEN VAARA- "
NAISTEN OSASTO
Keski-Ontarioii alueen
naisosastoille
viimeisten viikkojen kuluessa ovat
taantumuksen mustat voimat hyökän­neet
kaikkia työväen, edistysmielisiä
pjrintö.lä vastaan Ontariossa erikoi­sena
raivoUa. Vapauden toimittaja
tov. Arvo Vaara on syytteessä kapinal-
Usesta herjauksesta.
Metsämiesten lakko
Ohion Lakella
Lakkotilanteessa ei ole viime päi­vinä
'tapahtunut. mitään huomatta­vampaa
muutosta.
Lakkolaiset seisovat edelleenkin
Se näyttää Jo alkavan - kummittele­maan,
täällä järvien päässäkln. Tässä
Joltakin. lÄlviä sitten .^Itl. iQmmm
Leglonah :Part ytriiUamin.; JaP^to, /ko­koustaan
ja' laati ^siellä Jyrkkiä ponsia
joissa vaaditaan kbuluhalUntoa sekä
muita palkalUs:ia . haU^toellmiä ja
maakunta- ja ' lUttphallitusta ryhty­mään
päättäviin tohneijpiteislln pu^
naisen, propagandan ehkäisemiseksi
palkkakimhan koulunuorison keskuu­dessa..
JlelUä kuulemma on oUut ai­van
kouraantimtuvla: todistuksia sUtä.
että seUaista propagandaa harjoite­taan
jakamalla kommunistisia lehtlJ)
koidulapsiile. Tuo tärkeä todistus­kappale
on eräs "Yoimg iComroden"
niunerö, joka on löydetty ;Josl&in' tä­käläisestä
koulusta. I^egiönalaisten
alotteeseen ovat yhtyneet • myöskin
kauppakamarin "nuoret miehet".
Tämäkin juttu on selvä todistus sU-tä,
että vallassaoleva luokka pitää
nuorison mukanaan pitämistä erit­täin
tärkeänä • tekijänä valtansa sälljrt-tämisessä.
Ja sellaisena Velvoittaa
lählseudulUa taida oikein täysiveristä
Valkosta ollakaan; vaan semmoisia
puolisokulsla kyllä on joka paikassa.
Työhommat on hiljaisen puoleiset.
Jos työmaita on. niin palkat el ole
kaukana vatsapalkolsta. Niin että, kun
oikein puskee töitä niin saa kolme
kertaa päivässä syödä ktm ei syö oi­kein
hyvää.
Hyvin monta osaston Jäsentä väsyi
viime vuoden aikana ja Jäivät "omi­ensa"
luokse. Tässä el nyt oUsl niin
paljon sanomista, vaan kun Joukossa
oii vanhoja toimlhenkilöitäkin, nUn
se panee ajattelemaan jotta niinkö
helpossa se väsyminen olikin. Enem­mistö
näissä eronneissa olikin seUai-sia
hetkeplapsia, joista el olkehi tien­nyt
oUvatkp he punaisia vai mustia,
mutta eivät he kovin punaisia oUeet
koska sivuun jäivät. ,
NUn, ne myyjäiset ovat 23 päivä.
SlUoln sitä vasta hauskaa on, kun
saa huutaa tavaran, ja kun on oikein
hyvä onni, niin saa uuden heUun sa­malla
hinnalla. Nähkääs, kiui miehet
huutaa naisten töitä ja naiset mies­ten..
Saa sUnä kahakassa vaikka
^^Uitaakln helluja Jos varoo saavansa
paremmat kaiipat. — Siis nuoret po-.
jafe ja vanhat, sdcä kaikhä.muut pan­kaapa,
tämä tilaisuus mieleenne! ,
Seuraavalla kerraUa tolvdsln pitä­vän
huolen uutisista mainari-Alex
Hyytiäisen;: — ^ l i . - ' - c . - >.
Vnkon tapahtiDBista
Brooklynissa noskelaiset
osuuslukkeai valtasi.
Yhteisvoimin hopUJamnat
liikkeen johdon anasti.
New Yorkissa neulojilla
lakko ompi käynnissä.
Rahavallan hurtat siellä
työläistä pn lyömässä.
Marty vaihk* on vankilassa
parlamenUiin valittun.
Kommunistiedustajaa
vapahaksi vaadittiin.
Sovietin, Suonien, Norjaa,
merimiehet luUoon f^y.
Yksimielin rOstovdiiaa
vastaan veikot ennättäy.
Viisitoista työlista
taas Ceylonissa^ ammuttiin.
Lakkolaisten mahtia
kun asevoimin kaadettiin.
Torontossa poliisille
kävi hieman nolosti..
Kun huomattiinkin "esivalta"
ditHin murtovarkaaksi
Sotalaivain kyydillä
on herrain halpaa ajella.
Hooverit ja kaltaisensa
tekee matkat halvalla.
Helsinki jo. neljätoista
^ kirkkoa taas "tarvitsee".
Näin ne krUununkuJkkarolla
herrat sztä harkitsee.
Nurmen Paavo juoksentelee
Amerikan radoilla.
Ehkä sitten Suomellekin
apu saadaan lainoilla.
Yhdysvaltain senaattori
Reedasken puheli.
Spta^ieltorsopimukset
sanoi herra roskaksi, x
tTskonnolhshistorialU^^^
III
Spv;tus.ubrikasitte<esta ja «en:, kehi tylueäta
SYNTIPUKKI \ ; ^'
jyrkkinä vaatimustensa takana, eikä
yhtiökään ole vielä katsonut eduUleen: meitä yhä- suurempiin ponnistuksiin
Torontossa on i soveliaaksi suostua miesten vaatlmuk-,3iuorison voittamiseksi puoleUemmö,
po3ilslkomlssionerlenmääräy:}5elläkiel- sun. Rikkureita el myöskään ole l i ­kasvattaaksemme
työläisnuorisosta tie-ietty
ulkomaisten kielten käyttö radi- maantunut, ei ainakaan sUnä mää-mcnt
Associationin presidentti J. F.
Weston kertoo, että viime vuoden
kuluessa lisääntyivät aromaakuhtain
farmarien kiinnityslainat huomatta­vasti.
S)-vnä lisääntymiseen on
ollut velmästä y.m. viljasta saa­dut
pienenunät tulot ja entistä run­saammat
sijotukset /maanviljelyska-luihin.
- Mutta nämä uudet lainat
ovat, kertoo Weston, myönnetyt pal­joa
. ankarammilla ehdoilla kuin
edellisinä vuosina otetut.
Kirjotuksessaan, joka oh julkaistu
31^^: Mail and Empire-lehden A,eri-
-..^^^(^ainerossa, sanoo Weston:
\:V i^Jl^jry-skuukausien kuluessa lisään-tyi^
.Idmteimistölainain hankkijoin
lukumäärä. Näiden lainain. kysyn­tä
oli; kaikkein huomattavin kol-
^, messa aromaakunnassa. Elokuuhun
saakka näyttivät satotoiveet ennen
kuolemattoman lupaavilta. Mutta
saman kuukauden loppupuolella ta-
- vatcn halla tuhosi sadon niin pa­hoin,
ettei-sitä tä}-delleen aavistet­tu
ennenkuin vasta sitten,'kun hal­lan
tuhot cittämättömästi paljastui­vat
A"iljaa puidessa.
*'Hv-\'än sadon toiveissa oli - liian
juonessa paikassa r)hdytly farmien
Farmarien kiinnityslainat lisääntyvät
Dominion Mortgage and Invest-jparannustoimenpiteihin-ja maanvil-jelyskalujen
hankkimisen suhteen
tehty sitoumuksia, joita ei voitu
täyitää hallan turmeleman sadon tu­loksilla,
- sekä «iiii ollen jouduttiin
turvautumaan kiinnityslainain hank­kimisiin.
Tästä oli yleisena sea-raukseha
se, että lainain ottaj'ia oli
runsaasti' vuoden loppupuolella, pal­joa
enemmän kuin edellisinä vuo­sina.
'
"Lainain kysyntä lisääntyi tavat-tpmassa
määrässä>vv-mutta lainaus-yhtiöitten,
joilla ön "muutamia vä­hemmän
tyyd>'ttäviä kokemuksia viir
me kymmenen vuoden ajalta, oli
n>t lainoja antaessaan esitettävä an­karampia
lainausehtoja."
Tässä on verrattain tösiperäinen
ja paljoa täsmällisempi kuvaus arxv
maakuntien todellisista olosuhteista
kuin ne kultaiset kuvaukset, joita
niin usein tapaamme porvarilehdis-sä
maanviljelijäin hyvinvoinnbta.
Tämä Weslonin esitys niinikään
osoltaa, että tulevaisuudessa ne far­marit,
jotka eivät pysty maksamaan
siloumulcsiaan ajallaan, tulevat il­man
muuta häädetyiksi pois "tiluk­siltaan.
Semmoista on kapitalisti­nen
edistys.
käalisten työläisten yleisissä koko­uksissa.
The Sudbiury • Star-lehti on
syytänyt törkyä suomalaisten järjes­tyneiden
työläisten sihnUle; kertonut
miten Vapaus solmU ja purkaa avio-rässä,
että yhtiö pystyisi niillä pitä­mään
töitä käymässä.
Yhtiön toimesta alettu meteU pu­naisten
kiihotuksesta, kiristyksistä. Ja
uhkauksista näyttää myöskin rauen-lilttöja
muutamien dollarien maksusta: neen verrattain tuloksettom^sL Lak-mlten
suomalaisten järjestyneiden työ-; koalueella "tutkimuksia" suorittanel-lälsten
lapset ovat kuin varsoja; eivät! den poUlslvlrkaiUJainkin on täytynyt
tiedä Isästään tuon taivaalUsta. Sud-! myöntää, että he eivät tavanneet siel-buryssa
pidetyssä pappien kokouk-jtä mitään tavallisuudesta poikkeavaa,
sessa, missä el oUut ainoatakaan työ-. Paitsi että työtä el tehty kun el ol-väenjärjestöä
edustettuna, ilmllausui-: lut tekijöitä, kämpät Jääden kylmlUe
vat paptt mustien slelujensa mustat nilesten mentyä kaupunkiin Pari u-ajatukset,
eslteUen suunnltehnia Va- n^on tS^maalähettlä he sieltä sanovat
paiideh suuhun kapulan asettamiseksi ajaneensa pois. Mutta tämä tiedptm
keinolla tai toisella ja hoUaten punlk- oa ainoastaan osaksi - totta. SUlä ky-klen
karkottamisesta. " - symyksessä oleVa* lähetit oUvat sU*
Työläisnaiset! Hyväksymmekö vai­tiolollamme
nuo mitsti^ielujen miistat
tcimenpiteet? Sallimmekp että Ca«
nadan suomea puhuvan työväestön
vaUstaJa Ja Järjestäjä Vapaus tukahu-tetaan?
Emme suinkaan.' .Kaikkialla
sUs Joukkokokouksia pltäxhään! Kalk-.
kiaUa protesteja laatimaan ja.Jtiyyäk-symään
tcäntumuksen mustia toimen­piteitä
vastaan! Kaikkialla vaätiinaan
tav. V a a ^ vasteaai>ijri<istetun.^^^^^^
kumcamistia! Kaikkialla ^ toimintaan
puhe- kokQönttuiuii-' - JK-^jixjests^nisva-pauden
puples&U c^fiarkiten jä taf-mölla
e' • ^ "
KESKI-ONTARION ALUEEN
NAISSIHTEERISTÖ
Oslo, Norja, helmik. 11. — Suoma­lainen
porvarillinen luisteUja Clas
Thunberg saavutti täällä karsintakil­pailuissa
eilen hyviä tuloksia 500, 1.000,
1300, 5,000 ja 10.000 metrin matkoUla,
saaden haltuunsa ei&virallisen maa­ilman
nopeusmestaruuden Toista si­ioin
jo tehtävänsä - suorittaneet ja
oUvat palaamassa iäkkcolueelta; kun
nämät tutkimusmatkalla olevat-. po-liisit
heidät tapasivat.
Johnsonin ulosantama sisunpurkaiis
sai sen lisäksi vielä pahan kolauk­sen,
kun täkäläinen Trades and La­bor
Councll asettui ainakin periaat­teessa^
lakkolaisten puolelle Ja laaö
ti&hnetta- selostavan klrJeUnän. jon­ka
ilt^ehtikin oU pakoitettu ottamaan
juustoineen.
"MikäU .lakkolaisten keskuudessa on
"avustuksen tarvetta ilmennyt, nihi o-yät
.täkäläiset osuusruokalat tähän
toisia luokkataistelijoita. — S.
on arnmoisista ajoista kaikissa us­konnoissa
.näytellyt, sangeii huo­mattavaa
.osaa j a . kristinoppi lepää
myös sellaisen suorittamaii sovituk­sen
ja lunastuksen perustuksella, ol­len
tnpnä lunastajana,; ^syntipukki­na",
itse Jesus. Että samanlaisia
sijais.; ja sovintouhrikuolemia ylös-nousemuksineen
ilmenee muissakin
itämaisissa uskonnoissa sekä kuinka
niiden aate, ja juhlamenotkin ovat
^hiiden aate- ja juhlamenotkin ovat
sukulaisuussuhteissa kieskenään, olen
lyhyesti selostanut eräissä aikaisem-pahat
tekonsa' kaikissa' heidän syn­neissänsä,
ja ne •paneman kauriin
pään päälle,; jä-lähettämän sen jon­kun
sov-eliäan miehen' kanssa kor-peen:'
•
Että kauriin pitää kantaman
kaikki heidän pahat" tekonsa erä­maahan,
ja hänen pitää jättämän
kauriin korpeen." . (3 Moos. 16: 21,
22.)
Tämän jälestä tuli ylipapin eri­laisin
uhrein ja juhlamenoin puh­distautua,
kun oli sitä syntistä puk­kia
koskettelemalla itsättsä saastut­tanut,
mutta sittepä koko kansa oli-
Ft Williaiiiui Dutisia
'«AKSI HERRAA JA RAKKAUS"
Tämän kuun 16 päivän illäiia* esi­tetään
Pirtillä naurettavan hassunku­rinen
Uveily kolmessa -häytöksäsää
"Kaksi herraa ja rakkaus". Port Wil-liamin
yleisöllä on vielä / tuoreessa
muistissa kappale nimelt£^ "Eläköön»
poika tuU" ja jos ken oU sitä; kätsö^
massa, niin varmasti oU tyytyväinen
iltaansa. Nyt on toinen sämanlaihen
alaisuus valmistettu arvolsaMe;; ylei-söUe.
Jos teillä on aik^Us nuortua
(ja kukapa sitä el haluaisi), niin nyt
on sitä sorttia ettei vesi tiile. s ^ ä -
kuihnaan kun sitä kat^lee. siitä pa­nen
vaikka vanhat klntaani pantiksi
Ostakaa i^ettlnne ajoissa Ja myöskin
leiinessä huolehtineet heidän välttä­mättömien
tarpeittensa tyydyttämises­tä.
Tätä "ei ulk(^uollsten kuitenkaan
pidä ymmärtää siten, että nUn tulee
jatkuvasti tapahtmnaan Pälilvas-ottakaa
palkkanne ajoissa, ettei sit­ten
tf^iahdu mitään häiriötä kun kap­pale
on jo alkanut. -
Muistakaa, että kappale alkaa kello
kahdeksan ja kolmekymmentä. Näy-telmäseura
ei enää aijo odottaa ylel-missa
kirjoitelmissani tässäkin leh­dessä,
joten suokaamme ensin joku
sana syntipukin alkuperäisimmälle
merkitykselle.
Tuolla yhä vieläkin jokapäiväises­sä
käytännössä olevalla sanalla on
alkuperänsä vuosituhansien takana
uskonnossa. Alunpitäin sillä oli puh- kansan
taasti ulkonainen sovittava jä puh­distava
merkitys. Raakalaisuskon-kin
synnistä puhdas. — Nyt kai ol­laan
perillä, mistä tulee sana synti­pukki.
Syntipukkina käytettiin muuta­mien
kansojen kesken myös ihmistä,
johon siirrettiin kaikkiem synnit,
jonka jälestä hänet ; karkoitettiin
syntitaakkoi-
Jos kenellä
keslcuudesta
neen tai tuhottiin,
on liikaa aikaa, niin tutustumalla
los. Mutta isännistölle tuU hoppu so­vittelemaan
.Ja niin sovittiin lakko
ennenkuin kaikki miehet ehtivät otta­maan
siihen osaa.
Työläisten alkuperälserÄ vaatimuk-toin
jos lakko tulee jatkumaan nUnisena oU 10 dollarin korotus palkkoir
käy ulkopuolisen avustuksen saanti hin kuukaudelta. Mutta sovittiin lak-välttämättömäksL
jaa huonompaan asemaan ei hän jou­tunut
yhdessäkään kilpailussa. Hän
voitti eUen 1,500 metrin kilpailun,
norjalaisen Strakrundin {»ästessä en-simäiseksi
10,000 metrin matkalla. •
ko molemminpuolisiUa msräimytyksillä
Krccbackin fcämfäna
Miehet saaden vuden dollarin palkan­korotuksen
kuukaudelta. Siis huo­mattava
voitto työläisöUe. Joskaan
Commeessa puhjennut lakko, josta ai- viisi doUaria ei ole hyvin suuri raha
ka.spmm1n kerrottiin, päättyi ennen- eikä lakon aineeUinen saavutus siis
kuin se pääsi kunnoUeen alkuunkaan, ole loistava, niin on voitolla seUaise-
"Sliden kämpän miehet oHvat jonkim haankin huomattava moraalinen mef-päivän
lakps^t.^; ja toisen kämpän kitys työläisten taistelukunnon kÖ-miehet
(fliva^ .jj^flpU^ lähtemään u- hottajana.
noissa synti siirrettiin esim. johon- 3. Mooseksen kirjaan pääsee paljon­kin
eläimeen tai ihmiseen, j ä niin kin selville. israelilaisten puhdista-oli
vaikkapa kokonainen kansakin yi^n ja so'vittavien uhrien luontees-siitä
puhdas. Vanha testamentti on ta. Helppo on inyos huomata, ettei
täynnään erilaisia uhreja, joilla oli .synnistä pääsemiseksi mitään sisäis-sjmnit
sovitettava; tai niistä puhdis- *ä mielenmuutosta tarvittu, vaari
tuttava. Synti käsitettiin aineelli- laikuttivat le'viitalliset sovintouhrit,
sesti. Jos esim. koski kuoUeeseen " i i n sanoaksemme, ex opere operato,
ihmiseen, tuli "saastaiseksi", ja ke- koneellisesti itse • soVitustoimella.
hen sellainen koski, tuli niinikään Myöhempi juutalainen käsitys vasta
saastaiseksi. Tämä synti tarttui, vaati samalle todellista, katumusta
Koko heimokunta oli synnin säas-L silta, ipk^^
tottama, jos sen alueella tavattiin naista.. Sen mukaan, läritoimituk-niurhattu.
Määrätyllä' nhiilla saa- seen (jota s i ^ ^ profeetat tarpeet-fettiin
siitä puhdistua, kun uinieläi- tomana vastu^ivat) iuli...n»yös ^e^til-ineen
siirrettiin kaikkien synnit ja Mnen merkitys; s y n t i o U u t enää
ieläin poltettiin kaikkineen. Siinä sa--io*Äint^ti»vaä^.a^
massa sitte paloivat . koko kansan. uskonto öli. .kehittynjr^:. melkoisesti
^^mmit, koska ne siihen uhriejäimeen ^^P^r^isiMtMnyvsaani^^
oli kerta siirretty. Mitään katu- "lerkitystäl
musta pahanteon takia ei tarvittu. Mutta raamatun jumala, Jahv«,
koska synti käsitettiin noin aineelli- vaati myös ihmisuhreja,, eikä niin
sesti. Pääasia oli se, että uhritoimi-. vähääkään, vaikka eivät'kirkkousko-tus
suoritettiin sääntöjen jälkeen, et- ' vaiset siitä ple tietävinäänkään.
tei jumalilla ollut mitään mutise- i Vuosisadat vaati Jahve itseUeen uh-Äista
asian muodollisesta eli lailli- rattavaksi esikoispojat. Se on totta,
^ s t a puolesta. • rkatsottakoon vain 2. Moos. 22: 29:
Muutamat vanhemmat uskonnot si- "Sinun nutistaa ja pisaritas ei si­sälsivät
määräyksen syntien jättä- nun pidä viivyttelemään. Esikoisen
misestä virran vietäväksL Pesussa sinun pojistas pitää sinun antaman
ravistettiin juhhna synnit näin vir- minulle." Että israelilaiset uhrasi-taan,
peseydyttiin siinä jä koko vat eäkoisensaJabvelle,' nähdään
kansa oli puhdas, kun virta vei kaik- myös Abrahamin aikomuksesta uh-ki
auringolle - tunnustetut synnit, rata Isak. Sama h a v a i ^ myös
Puhdistttsuhreilla sovitettiin samalla profeettain uhreja västuii&avista kir-tapaa
yhdyskunnan .ja jumalan vä- joista (esim, Hes.,20: ^5, 26.).
Iit, kuten jp mainittu; Muinaiskreik- Näin tehtiin siksi,' etta.tämän «si­käläiset
esim. irroittivat uhrieläimen koiäen uhraamisella herralle otak-pään,
siirsivät rukouksella kaikki suttiin- lunastettavan menestys it-synnit
siihen ja heittivät sen jokeen, selle ja jälkeentuleville" lapsille, joi-
Myös voitiin ottaa; joku eläin,- siur- den sovitusuhri ja lun?^tu^ siis esi-tää
kansan synnit sen niskoille ja koinen oli. EUei silä juinalalle an-ajaa
se korpeen. Kuulkaapa tätä-,ineta, pelättiin nuorille k ^ ^ hua-kin:
.- "nosti," tai jäätävän vaille mitään lap-
'VTa Aronin pitää paneman moleita-'sia, miltä siihen aikaan , olisi ollnt
mat kätensä sen elävän kaurim pään suuri onnettomubs. JduiUakin raa-päälle,
jä tnnnustaman sen* päälle kalaiskansoiUa tavataan 3^
kaikki IsraeUn rikokset ja heidän jköisten uhraaminen.
No. 36
Vapand
Wten, kirje!
stktementtie
tjrotS. Osu
laSaa Utrrit
tekdiSa ensi
ne osotteella
LÄJ
40e lähetyks
betyksistä $
-hetyksistä $i
lähetyksistä
25c jokaiselt
sadalta dolla
SShkosano
.hetyskulut
Suomen
•f2.45 sadast
Tehkää lä
V : Box 69,
. . . ^ L A I V A P I l
TiEDVSTAK
Vapandelle
vaataan myö
VAPAUS PO
Port
V A P A U S I
1887
-Muitakin- \i
matuBsa on
esim. kerton
Tai kun Aht
• iistä rakensi
*'se maksoi 1
• E^min, koska
ja hänen nu
gubin, koska
Herran sanan
sanonut Josu
ta." — Näil
r:...tettiin; menes
gin' tulevaisui
;Täs8ä on 1
teitä sen käj
kehityksestä,
toinen, eläin
vittaa toisten
. kärsimisellään
• meivestystä,- ir
lisen kirkon 1
perustuu siiti
Jesus, sen m^
tat hänen viii
\, sanallakaan i
/"kaän muita
^ tai iunastuks
" lemallaan sai
ovat Jesuksen
. tavassa ristiri
Kommui
tyo ii.
Skandinavlal
..." valloissa ovat
ne^t sosiaUsI
(ScsiaUst Lab<
" :'^'\.'-faen. HeUlä <
lehti, "Arbetar
. näytellyt tarke
• Amerikan ska:
""^ "ten kieskuudess
V - f "vuotta, ollen s
• herikas. Mutta
5 väenpuolueen
jolloin ' huomat
- ' - vialälsla' työläl
" ^ seUe UnJaUe: K
kuudessa sama]
i z ; i e n ' täpahtues»
•r: -:i:c; tipuolueen lehd
•:i •'- :< •.^-r; tdalalsten 'keski
Xs. sosialistisen ty^
: asettuen voim
• ..nuorta,- nousey
' kettä vastaan.'
mlo.; Skandin
f työväestö/Arne
vasemmalle. Se
> ; liikkeeseen ja ]
: , lehden, "Ny T i
r cagossa. Vuosi
; f. ^^'•^fJaVoittanut itse
t^. raiuksena on ny
. ihnestymästä. f";
; , (k(Knmunistl) p
:.;7jta3 selviä valla
y miiksia ja oppi
• .: skandlnayiaJaise
, ; en Jnottamiiksei
' "^-lajeen "Arbeta
* : ilmestymästä.-";
:, i^t- sääiitgmiistä^ "
V v2-' s o i d a a n voida
' . J^^ n a r f a i ^^
•: r jäisestä.