Vapaus, February 12, 1929

              r "-^ , . ^ . I'"
--iti
No. 36 — 1929
" f f ? * ^ larjapAmooa otetaan te!ttäTSJui Jc»dcenlaata^
k ^ t e n i o r i e k n o r u a nimen painoa, kirjeenpäitten Talmuttufca, lasku j«
statementtiea tekoa j a mitä takansa yk«i t a i U a ixseamman'~TiLristä jobi-tyota.
Osastoja, yhtiöitä, osuoslukkeitä ja yksityisiä kehotetaan lähetta-nnan
tarvitsemiensa tSitten valnustoksen Vapandessa t<^4välUu Tyo
tehdään easanokkaista j« hinnat ovat kohtnuUiset. Ixhettalöä t i l a a j a ,
ne osotteeUa:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
AHAA
s U o M E E N
farssi Snomen Markkaa
3960
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT!
40e lähetyksistä aUe $20.00. 60 c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä-n
-
faetyksistä $50.00-r-$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta -dollarilta.
Sähkosanomalähetyksistä ovat lä-jbetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaaa. Knrssi
•f2.45 sadasta Smksta.
'Tehkää lähetykset osotteella:
V A P A U S ,
: Box 69, SUDBURY. ONT.
, ,,LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
' T I E D U S T A K A A PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottaesc rabavä^Jtykslä
vastaan mySskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
. . 3 i 6 . Bay Street,
Port Arthur. Ontario
V A P A U S MONTREAL B R A N CH
1387 S t Antoine St.,
' Montreal. Que.
SUOMESTA
Muruja kadon iaMsiZ
hätään joi^timeille
S i t t e n kun eduskunta :on lisäykse­nä
vuoden 1928 ylimääräiseen meno­arvioon
ottanut 35 ndljooiian.-£^aar<
kan rajattoman silrtomäärärai^;val­tioneuvoston
käsitettäväksi kadpn a i -,
heuttamia toimenpiteitä•• varten .,sek^
5 miljoonaa mcu-kkaa haSitidosen käy^,
tettäväksi ensi tilassa yleisten tfiiden,
järjestämiseksi kadon kohtaamille ^a».
luelUe. päätti valUoneuvosto näistä
varoista siirtää.
maatalousministeriön 'käytettäväksi
20 miljoonaa markkaa'^huokeakorkoi--
siksi lainoiksi siemenviljan ostoa.var­ten
ja 5 m i l j o o n a a markkaa . k a t p t l -
lanteen järjestelystä johtuvien kustan­nusten
ynnä ennakolta aryaainatto-'
mien menojen peittämistä vairteni. sekä
. kulkulaitosten ja yleisten . t5iden
ministeriön käytettäväksi 10 .'paiijoo-
Viime äksynä päätti päivänsä A n t -
reassa Antrean kunnan lastenvalvoja
E. . T a l i k k a . Nsrttemmin on käynjrt
selville, että T a l i k k a oU jättänyt jäl­keensä
vakavia tilirötöksiä. Aviotto-main
lasten isiltä perittyjä varoja on
l ^ I i k k a hoitanut väärin siten, että <di
jättänyt niitä suuret summat asian­omaisille
tilittämättä j a käyttänyt r a ­hat
^(Qiin^ tarkoituksiinsa. K i m A n ­trean
kunnan .nykjrinen hcdhouslauta-k
i i h t a viinge syksynä alkoi vaatia T a l i -
kalta tiliselvityksi, päätU T a l i k k a päi­vänsä.
K u n tämän tapauksen jälkeen
ryhdyttiin tutkimaan Talikan jälkeen­sä
jättämiä tilejä, iltaeni heU vää-rinkäjrtöksiä
iioin 6,00Q piari^?^n ar­vosta.
Slyöhemmin selvisi yhä uusia
väärinkäytöksiä, nousteoi; vajaiissimmaa
lopulta ISfiOO markkaan.
Tulkoon mainituksi, että edesmen­nyt
Talikka oli vuoden 1918 aikana
innokkaita valkaisijoita.
SURKEA NÄYTCL&IX KUNNALLIS-KODISSA
yViime kuun 22 p:än aamuna siinä
Idö 7 ajoissa sattui Hattulan kun­nalliskodissa
surkea ja samalla r a a -
Icä näsrtelmä.' Hoidokkien noustessa
yl&5 kiivastui eräs Oskari Gustafsson-ilnen.
73-vuotias hoidokki erää-
^ n toiseen, Vihtori Predriksson-nl-nuseen,
jonkim verran vähämieiiseen
hoidokkiin ja alkoi mukiloida tämän
päätä seinään sekä potki vielä pa-hoinpideltäväänsä
' rintaan n i i n ' pa­hoin,
että vähää myöhemmin kuoli.
Gustafsson on pidätetty. — Pahoin­pitelijä,
kuten sanottu, 73-vuotias.
M u i t a k i n - ihmisuhritapauksia raa^
matuBsa on y l l i n k y l l i n . Lukekaa
esim. kertomus Jeftan .'tyttärestä.
T a i -kun A h a b i n aikana Hiel Bete-
-JlBtä rakensi J e r i k o n kaupungrin, n i in
" s e maksoi hänen esikoisensa A h i -
• f ^ m i h , koska hän perustuksen laski,
j a hänen nuorimman poikansa Se-gubin,
koska hän sen portit pani.
H e r t a n sanan jälkeen, jonka hän o li
sanonut Josuan, Nunin pojan kaut­t
a . " ^ Näillä-liimisuhi-eillä luiias-
..tettiih, menestyksen lupaiis kaupun-g
i n , tulevaisuudelle.
Tässä on lueteltu muutamia viit­teitä
sen käsityksen historiallisesta
kehityksestä, jonka mukaan joku
toinen, eläin t a i ihminen saattaa so­v
i t t a a toisten' tekoja • tahi lunastaa
kärsimisellään j a hengellään muille
; meivestystä, mille käsitykselle k r i s t i l ­lisen
k i r k o n lunastus, j a . sovitusoppi
perustuu siitäkin huolimatta, ettei
Jesus, sen mukaan, mitä evankelis­t
a t hänen viime hetkistään kertovat,
'sanallakaan edes viitannut mihin-
^'liään muita koskevaan sovitukseen
' t a i lunastukseen, minkä hän kuo­lemallaan
saisi toimeen. Siinäkin
ovat Jesuksen j a Paavalin opit huu­tavassa
ristiriidassa keskenään.
Kommunistivastainen
t6 ff
kuoDut
naa markkaa hätäaputöiksi sellaisilla
paikkakunnilla, joissa ei ole riittä­västi
työansiota j a 5 miljoonaa mark­kaa
yleisten töiden Järjestämiseksi k a ­don
kohtaamille alueilleni . ,
Samalla jätettiin Valtlovarainniinis-teriöa
hoidettavana olevassa hätäapu-rahastossa
nykyisin olevat varat, noin
13 miljoonaa markkaa, edelleenkin
valtiovarainministeriön käytettäväksi
hallitULksen esityksen mukaisesti'' k a ­dosta
aiheutuvia yleisiä tarpeita var­ten.
• ..• ^ ' • y- ';• • ;^::''
K u k i n edellämainituista: minis^riös*
tä on oikeutettu itsenäisesti; in^JUt|^
mään niille täten siirrettyjfeä^vs^b^ezi
käytöstä, -kuitenkin, n i i n , että'"äisiät,
jotica'koskevat .rahavarojen'' iiiyöntä-
• mistä. tnuihln tarkoituksiin kiUn l a i ­noiksi
siemenviljan' ostoa varten, ovat
.sitä ennen/alustavasti käsiteltävät välf
tioneuvoston aikaisemmih katoästoltE^
yarten asettamassa ministertvaliokuri-nassa,
j a jos myönnettävä määräraha
nousee y l i 500.000 markan.' alistettava
valtioneuvoston raha-aslainvaliokim-nan
ratkaistavaksi.
Maatalousministeriö oikeutettiin, sa­malla
palkkaamaan katoasiain hoitoa
varten ^toistaiseksi j a enintään n61jän
kuukauden ajaksi erityinen 'katötöl-ihitsija.
.
Lainojia annetaan 5 vuodeksi ja
otetaan niistä 5 % korico
Lainoja myönnetään ehdoissa lä-henunin
mainitulla tavalla joko k u n ­nille
tai osuuskassoille näiden vä­lityksellä
edelleen lainattavaksi kato-alueidieh
viljelijöille kylvösiemenen
hankkimista varten. Laina-aika on
korkeintaan viisi vuotta j a lainansaa­j
a n suoritettava korko 5 pro?.. Maata-
Icusministeriö antaa tarpeen vaatiejsa
päätöksen soveltamisesta tarkemmat
määräykset.
Kadon j a työttömyyden tähden hä­tään
joutuneet pienviljelijät j a kaikki
työtätekevät saavat siis valtiovallan
taholta muruja leivän asemasta. Nä­mä
hallituksen toimenpiteet eivät ole
läheskään riittä\dä. Kurjuus j a puu­te
on siksi suuri, että se vaatii pon­tevampia
toimenpiteitä. Pelkillä l a i ­noilla
ei hätää poisteta.
Nuoret työläiset ja am-matiUinen
liike
J c ^ i s e l l e on tunnettua, miten k a ­pitalistinen
järjestelmä on vetänyt
myöskin työväenluokan nuorison jopa
lapsetkin tuotannon palveluksen, r i i s -
tettäviksL Työläislasten ja/.piyjrten
työläisten työvoimaii riiittf ^oi^I^lkef.
nut eteenpsin yhdessä t ^ k n i l l f e h . "fe-hltyksen
kanssa. TIitä päremj^a "ili?
misvoimaa vapauttavia, jaj väSÖscmr
Websterin isanakirja sadan vuoden ikäinen
pää työtaitoa vaativia konetta on: kek­sitty,
sitä suurenlmaksi ' j a räikeäm^
mäksl on kasvanut lasten ja hiidrten.
henkilöiden palkkaorjuiis. SidotiiuiA
yleensä työväenluokan ' elinehtoihin
joutuvat työläislapset ja nuoret työ^
Iäiset omakohtaisesti vieläkin kurjem­paan
asemaan kuin vanhempi tjrövä-estö,
koska työläislapset j a nuoret työ­läiset
joutuvat palkkatyön kouriin
j u m i silloin, k u n heidän-pitäisi saada
tilaisuus k e h l t t j ^ henkisesti. j a ruu.-
miilllsesti täyskuntoisiksi ihmisiksi,
TYÖMIES JCSSUEV KARJALAN
TP. KOMITEAN PUHEEN-JOHTAJi^
A
gkftrtdinftvialaiset työläiset Yhdys*
" vjdloissa ovat pitkät'ajat muodosta*
n ^ t sosialistisen työväenpuolueen
.\ (Scsialist Liabor Party) voimakkaan
'tuen. Heillä on ollut oma sanoma-lehti,
"Arbetarem". joka on aikoinaan
näytellyt tärkeää kumouksellista osaa
Amerikan skandinavlalaisten työläis-
-teh kiBskuudessa. Se on ilmestynyt 34
V - f "vuotta, ollen sen historia hyvin vai­herikas.
Mutta VV. 1920—21 tapahtui
• V*:, skandlnVvialalsessa isosialistisen työ-
• ' i ' ' väecpuolueen järjestössä hajaannus
• jolloin • huomattava määrä skahdina-
' - vialsdsla' työläisiä siirtyi kommunisti-
• selle linjalle. K u t e n suomalaisten tes-kuudessa
samanluontoisen hajaannuk-
;<.^n^'tapahtuessa Raivaaja jäi'sosialis-
•z-izc, tlpuolueen -lehdeksi, samoin skandina-
; Vlalaisten 'keskuudessa jäi "Arbetaren"
[• K.^v scfslalistisen työvSenpucöu^v tebdÄsi
asettuen voimakkaasti taitelemaan
nuorta, nousevaa kommiinigtista lii­kettä
vastaan. M u t t a se «iii sen ttn--
. mio. skandinavialainen valveutunut
. ^ työväestä Amerikansa sUrtyi joutuin
väEenunalle. Se l i i t t y i kdmtnunistiseen
" liikkeeseen j a perusti itselleen uuden
: , tehden; - « y T i d ^ j o t o i l m ^ ^
cagossa. Vuosi vuodata <m täraä k u -
; ihoiikselllnen ^ v ä e g gänenkannatta-
Ja'voittanut i t s ^ e e n alaa j a «ditä seu-t
- J . Tauksena cm nyt^ArttBtaren" lakannut
ilmestymästä. «Nyt-Tld'.' on Workers-
; (kommunisti) puiflueen lehti j a ^ l u s -
'jtaa selviä vallanlaimoukseiiisia katso-
" r m i ^ ^ j a oppeja vioittaen Amerikan
- ! skMidinavialalsen rvalveutuneen työvä-
, , a i l u o t t a m u k s e n - j a kannatuksen puo-
"^^ -I^Qeen: "Arbetaren" Sudoninen mer-
: ilmestymästä."" " N y T i d " o n Warkers-t^
sä5öt5inistä.\ ' l ^ ^ kuolemasta
. •' £m"^jaaii voidaan sanoa, että skandi*
ir>fivfi^TaiTit»p tya>^;£sta qn-päässyt erpo:ir
^yfidf^ä }jx?mfwiniijAivastaisesta paina
: jäisestä.
MAJiRXRAHAT RAUTATIE';^
LAITOKSEEN :
Valtioneuvosto on jakanut kiildvian
vuoden ylimääräiseen r. menoarvioon
rautatierakennuksia viarten otetun '96
m l l j . markan määrärahan siten, että
Oulun--mehimän.j:^taar: varten ön
myönnetty 33 m i l j . , . Kontiomäen—
Nurmeksen rataa varten 13 riiiljödnaa:
Rpvanienrenr-Kemijärven j a t a a varten
17 miljoonaa, Lahden—Hetaolahr rataa,
varten -10 miljoonaa. Läskelän^Pit-^
känrannan rataa varten W: miijöonfla
j a Ptnin—Baapamäen r a i ^ a y u i e n 10
onUjcionaa markkasu
l Jp TOlmUtten.^ ratojen Jimdisrakeh-nusten
töitä varten on^ myönnetty y l i ­m
a a l l i s e t menoarviossa 34^ milj
marican määräraha. Myös tämän
määrärahan jabittdemisen. ö n valtio­neuvosto
suorittanut,' käytäväksi
osta ratojen uudelleen ^kis^ittättd-seen.
siltoOiih j a maantiieyhkäytäviin.
erinäisten rakennustöiden suojrittaml-seeri
ysxxjB.
Iföistä mainittakoon
y i i n l k a n s i l l a i i uudelleenrakenhuks^n
1 milj-, ialikäytävää varten Labdessa
1,55 m i l j , Pasilan aseman laaje^iinuk-'
seen 2 milj., tavarasuojaa iafcenta-miseen
Suur-HeikkHään 2,5 mil|. Jne.
U t i t t a liikkuvaa kalusto»;
varten varatulla 79 m i l j . markalla on
suunniteltu' tehtäväksi^. 13; • k p t , tava*
räjunan vetureita (14329,060 mk.), jo
Vastavalittu Karjalan Neuvostota­savallan
tp.^ keskuskomitea valitsi v i i -
ihg kuun 19 p:nä pitämässään koko-
'i^csessa ensimäisessä istimnossa tp.
"k^ei^uskomitean puheeiijohtajaksi tov.
Jussijevin.
' Toveri J u s s i j e v b n syntynyt Tule-r
liiajärVellä v. 1895 köyhässä talonpoir
kaisperlieessä; Kotona ollessaan kävi
hän kyläkoulun; Pienestä pojasta a l ­kaen
työäcehteli kotitöissä sekä t u k k i -
nietsässä;' K u n k o t i kuitenkin o l i köy­hä;
oli töv. JuEsijeV paköltettu s i i r t y -
inään pois" kotoaan pälvätyöläiseksl'
ruokapalkalla. , . .
V. 1915 joutui tov. JuBsijev sotavär
keen ja tuli lähetetyksi maailmanko­dan
rintamalle ^Puolaan. Lokakuun,
vallankumous tapasi tov. Jussijevin
rihtämalia. häh llittyf kapinallisten
sotilaiden riveihin ja oli mukana Jär­jestämässä
vallankumouksellisia eli-mlä
armeijaan.
Maaliskuussa v. 1918 tov. Jussijev
deinobillsoitiln armeijasta j a hän pa­lasi
kotiinsa. Täällä hän taas työs­kenteli
uittotöissä m.m. Suojujoella.
Syksyllä hän l i i t t y i vapaaehtoiseen r a -
javartiojoukkoon.
Tammikuussa 1919 pidetyssä Tule*
majärven kunnan neuvostojen edusta­jakokouksessa
oli Jussijev edustajana
ja- tuli valittua kunhan tpkrn sihtee­riksi.
Tässä tehtävässä hän työsken­teli
valkoisten hyökkäykseen asti 1919.
Valkoisten tultua palkkaktmnalle pää­si
tov. Jussijev muiden kunnan toimi­henkilöiden
kanssa kiertoteitse pake­nemaan
Petroskoihin. Petroskoista
hän pyysi siirtoa Lotinapeltoon, jon­ka
saikin j a liittyi siellä Aunuksen v a ­paaehtoiseen
joukkueeseen, joka teis-teli
lahtareita vastaan. K i m Aunus
oli valloitettul toimi hän Aunuksen
kihlakunnan mililsipäällikkönä. Mar­raskuussa
samana vuonna komenne­taan
tov. Jussijev Tulemajärven v a l -
lankimiouskomitean jäseneksi j a tulee
myöskin valittua kimnan tpJcomitean
sihteeriksL
A i n a ensimaiseen yleiskarjalaiseen
neuvostojen edustajakokoukseen asti
(helmikuulla 1921) johon tov. Jussi­jev"
oli valittu edustajaksi Tulemjär-jev
oli valittu edustajaksi Tulemajär-kunnan
neuvostorfimissä. Ensimäi­sessä
edustajakokouksessa , valitaan
hänet K a r j a l a n Tp. K K : n jäseneksi
j a . t u l e e Kansankpmlsarien Neuvoston
sihteeriksi, työskentely EKOSO:ssa
jä o n komennettuna K e m i i n elintarve-vexon
valtuutetuksi Toisen 'yleiskar-jalalsen
1 neuvostojen edustajakokoiuk-sen.
jälkeen tulee K a r j a l a n T p . K K : n
sihteeriksi, työskentelee .niyöskin sisä­asiain
kansankomisaarina, on K a r j a -
lan-Muurmanhin alueen vallankumo­uskomitean-
jäsen. ., Näissä toimissa
työskentelee tov. Jussijev aina vuo­teen
1925.
,V. 1925 tulee hän valittua Kemin
minkä kehityksen kapitalistinen palk-kaorjuus
joko osittain tai täydellisesti
ehkäisee.
Naisten työn ohella on lasten ja
nuorten työ ollut jatkuvasti kapita­listien
mielellään käyttämä keino ko­ko
työväenluokan elinehtojen kiurjls-tamiseksL
Varsinkin sen jälkeen, kun
kapitalistinen järjestelmä on kehittä­nyt
hirvittävän joukkotyöttömyyden
aivan säännöllisesti vallitsevaksi olo­tilaksi,
oh kapitalismi voinut samoin
säännöllisesti lasten ja nuorten työ­läisten
sekä naisten työvoiman käyttä­misestä
maksamaansa hintaa pitää
paljon alhaisempana tyydyttäviä elin­kustannuksia
j a siten polkea myöskin
muun työväestön työpalkkoja j a työ­ehtoja
yleensä. Tämä tosiasia on
nostanut työväenliikkeen keskuudessn
kysymyksöi lasten, nuorten työläisten
j a naisten työstä hyvin* tärkeään ase­maan
j a on sitä koetettu ratkaista mo­nella
e r i tavalla.
Reformistit uskovat, että tässä, sa­moinkuin
muissakin kapitalistista r i i s ­toa
koskevissa kysymyksissä, voidaan
päästä lopullisiin myönteisiin tuloksiin
kapitalismh*, "järjestelyillä". Mutta
iUEirxilaineii taloiisoppi osoittaa meille,
ettei loppuratkaisuun päästä muutoin
k u i n valtaamalla tuotantovälineet yh^
teiäcunnan' haltiiuh, mikä edellyttää
puolestaan -poliittisen vallan valtaa­mista
työväenluokan käsiin. Viime­mainittu
onkin- tieteellisesti paikkansa
pitävä' j a siis siihen suuntaan on työ­väen
luokkaliikkeen ktiljettava.
Ktdtenkin p n kaikissa; tilanteissa jo
kai)ij^lijpapin vallitessa,^pyrittävä kal­k
i n - v o i m i n rajoittamaan- kapitalismin
harjdittamaa last^h^'iAlorteh' työläis­ten
ja naisten, saihdirLkulh' muunkin
työväestön riistoa. • Tämä voi tapah­tua
- järjestetyn luokkataistelun - kautta.
Näihin saakka ei kapitalistien todelli­nen
menettelytapaa nousevien polvien
elämän osittaisesti tai kokonaan t u ­hoamiseksi
ole saanut osakseen riit­tävää
huomiota. Käytettävissä oleva
tiede on kysymyksen selvästi ratkais­sut
j a osoittanut;' että työväenluokan
taistelun täytyy tämäkin kysymys ot­taa
vakavasti huomioon, mutta käy­tännössä
eivät toimenpiteet vielä vas­taa
tilanteen vaatimuksia. Asia on
kuitenkin jo aikoja [ sitten vedetty
myöskin työväen ammatillisen liikkeen
käsittelypilriin j a on vähitellen puh­kaissut
tien itselleen n i i n ammatillis­ten
järjestöjen ohjelmiin kuin myös­k
i n niiden edustajakokousten muihin
päätöksiin.
Canadan Kommunistipiuoluekln on
oivaltanut kysymyksen tärkeyden ja
alkanut yhtä tehokkaammin yhdistää
työväenluokan taisteluvoimia suojele­maan
työläislasten j a nuorten työläis­ten
riistoa j a sen kautta koko työ­väenluokkaa.
Lopulta on tultu siihen
että oh ryhdytty vetämään itse nuo­ria
työ;läisiä aivan erikoisin toimen­pitein
ammatillisiin järjestöihin j a s i ­ten
voimistuttamaan liikettä yllämai­nittujen
tarkoitusten hsrväksi. Sen l i ­säksi
on^jopittu huomaamaan, että
nuorten ^öläisten mukaan vetäminen
ammatilliseen liikkeeseen helpottaa
k a i k i n tavoin kokonaistaistelua: toi-
Sata vuotta on kulunut siitä toxa
ilmestyi ensimfiit^n painos Noah
Websterin sanakirjaa, joka Amerikas­sa
on ollut perustuksena englannin­kielen
lausunnalle j» saoojen seUtyk-selle.
Noah Webster syntyi Hwtfordls-ss,
Conn., 1758. B S n ahtautui tutki­nkaan
englanninkieltä, sen sanojen a l -
kiipet£& Ja niiden erilaisia merkityk-si$.
-Ensimälsen jitaiooksen koko oli
pieDcmpJ, mutta »yöh&isenunissä p a i -
n^^^^0\X?ij^ssj^ Ja 46,000 se-jUtjrs^;'^
tfSJt^fei-^llut filtä ennen m i s -
'^fiö' m\x\jssa*nanakirjate<±se&s^^
' goköydsen-TOOidsadftn on Webste-riii
sanakirja pysynyt epäämättömänä
eixglannl;akie]fen eanatulkklna. Myö­häisempiin
painoksiin on lisätty uusia
sanoja suiu^t' määrät, mutta missään
ei itle poikettu W ( ^ t e r l n alkuperäi­sestä
sanojen selityksestä enempää
ktiih lausuxmostakaan. Webster laski
l u j an pohjan täällä sanakirjatyölle ja
siten antoi Amerikan kansalle lahjan,
Josta hänen muistonsa tulee elämään
kaikkina aikoina täällä Ja muualla.
£illä hän kehitti englanninkielen tun­temista
arvaamattomassa mitassa.,
Amerikassa englanninkieltä tavSlli-sesti
kutsutaan "Amerikan kieleksi".
Mutta se el ole mikään alkuperäinen
kieli. Se ön muodosteltu monista e^i
kielistä. Englannin kielen ominaisuus
on siinä, että siihen on lainattu ja
yhä lainataan sanoja muista maail­mankielistä,
enemmän ehkä kuin m i -
hiiikään muuhun kieleen. Noin kolme
neljättä osaa kaikista nykyhetken
englanninkielen sanoista on lainattu
muista kielistä, suurin määrä latinasta
ja ranskasta. .
Englanninkielen pohjaklelenä on
anglosaksien kieli, joka on vanhaa a-lasaksan
murretta. Sitä puhuttiin
Englannissa neljännestä vuosisadasta
yhteentoista vuosisataan. Kun nor­mannit
valloittivat Englannin, jou­tui
vanha anglosajsubeb murre syr­jään
ja normannit antoivat maalle o-man
normanilalsranskalalsen sekakle-lensä.
Lopulta nämä kaksi kieltä se­kaantuivat
j a siltä kehittyi nykyaikai­nen
englanti. Siinä oh pääasialllstm-min
saksalaisia, ranskalaisia j a l a t i ­nalaisia
sanoja — normannien kieli
on seotus latinasta j a ranskasta.
Tuskin löytyy sitä kieltä. Josta el
olisi Jotain lainattu englanninkieleen.-
Sellalset yleiset sanat kuin "felloW',
"knlfe". •husband". "Morong", "odd".
'fog" yjn. on suorastaan lainattu
\i'anliasta SkEmdlnaavien kielestä.
Kreikan kielestä on lainattu e ^ . se-nat
"epic", 'music", "abuss", 'chaos".
"lamP". "myriad", *lyric" y j n . I t a l i a ­laista
alkuperää ovat sanat "piano",
"sonata". soprano". "volcano". "lava"
Jjx.e. Espanjankielestä on otettu sanat
"grandee". "armada", "tornado" yjn
Hollannin kielestä ovat sanat "Irolic".
•brandy", "vagon" "yacht" J.n.e. Heb-reap
kielestä on esim "sabbath". 'che-rub".
"amen". Arabian kielestä ovat
sanat "alcohol", "algebra", "zero". ' a r -
senal". " t a r i l l " ja "cotton". Persian
kielestä "caravan". "bazaar". "divan".
K i i n a n kielestä "tea", 'typhoon". Indi-a
a n l e n . e r i kielistä on lainattu paljo
sanoja.' esim. sellaiset tunnetut kuin
•canoe", "potato", "tobacco". "squash",
"hammock".
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa vartes suorittaa kaik­kia
maan viralliselle, edostoksäl*
kaoluvia tehtäviä, antaa pasMja
matkostosta varten kotimaahan tai
maaalle. vahvistaa asiakirjoja, käSn-nfiksiä
y.m.. selvittää perintö- Ja
maita. Suomen kansalaisiin kohdis­tavia
asioita.
Osoita:
Conaolato G«a*ral of FiataiMi,
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer SL Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
p&Bkonsnn
Lisälcsi on Suometla «dostajins
Canadassa: Eonsali Erick J . Korte,
Port Arthur. Ont. — Adiel Saari-mäki,
319 Bay S t , Toronto, Oat. —>
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St, Winnipeg, Man. — Thomas
Franssl, Box L. Copper Cliff, Ont
Charles E . Magnusson 64 Dock St,
Saint John, N . B.
sen, että ammatUlLsen liikkeen pakk
lait kumotaan heti j a pakkotuomio-
Istuin lakkautetaan viipymättä. Näh­täväksi
jää kuinka moni sosialldemo-
^ kraatti uskaltaa äänestää esitystä
' väistään.
Webster bli cnUmälnen tutkija, joka j
antoi tunnustuksen Amerikan toimit- työttömyysavustus paTioUlseksl — cn
tamille lisäyksille englannlnklel. Y h - | kommunistien vaatimus
dysvallat ja Englanti ovat ne maat
joissa englanninkieliä on yhteisesti
kehitetty j a Jalostettu, vaikka nc ovat
n i i n kaukana toisistaan. LuotmoUlscs-tl
kummassakin maassa tehdään lisä­ykset
kieleen sen vaikutuksesta. Y h ­dysvalloissa
samoin kuin Englannis­sakin
on erilaisia 'murteita'. Jotka huo­mattavasti
eroavat toisistaan lausun­nan
Ja koron puolesta. Niinpä Ameri­kassa
puhutaan Bostonin ympäristöllä
huomattavasti toisenlaista murretta
kuin lännen puolella maata ja eteläs­sä
aivan toisenlaista kuin pohjolslän-nellä.
— - P . L . L S.
Mitä fascismi on antanut Italian työläisille 6:na
valtakomentonsa vuotena? '
Olemme tilaisuudessa porvarien o-mllla
tilastoilla osottamaan. minkälai^-
siksi työläisten olot on caatettu itse
fascismin emämaassa Italiassa. K a n ­sainvälisen
työtoimiston tilaston mu­kaan
ovat työläisten palkat eri mais­sa.
' k u n vertausluvuksi otetaan Ame­r
i k a n Yhdysvaltain työläisten keski­määräinen
palkka j a merkitään se
100:11a, seuraavan suuruiset:
Yhdysvallat
Canada ...
Äustfalia .
Tiahska . . ..
S a k s a - - ' ' . . . .
Belgia
Espanja ..
Puola .. .V
I t a l ia
100
81
76
54
53
34
32
30
28
27
Tilastot sMs osoittaa palkkatason a l ­haisimmaksi
fasclstlsen komennon
maissa ja toiseksi alhaiisemmaksi
maissa, jotka ovat sosialidemokraat­tien
lujimpia linnoituksia.
K u n sitten verrataan elinkustan­nusten
hintojen vaihtelua palkkojen
vaihteluihin Italiassa, näemme, että
palkat siellä alkoivat heti laskea, kun
f aseistit 1922 lopulla ottivat vallan
käsiinsä. Palkkojen tosiasiallinen las­ku
on.ollut säännöllistä, kuten seuraa­va
taulukko osoittaa:
sltulot voidakseen elää fascistien mie­lestä
Bledettävä.sti.
Missä .suhteessa ovat todelliset pal­kat
edelläesitetyihin fasclstienkln vält­tämättömiksi
katsomiin määrUn?
Seuraavassa huippuansaltsijain viikko-palkkoja,
joihin sisältyvät myöskin
urakka- ia kalllinajanlisäykset:
Elok. Helmik.
Muurarit
Kirvesmiehet
Räkennusseicat.
Koriemonttöörit
M9talUaputyöi: -
KäsUatojat /
Konelatojat
K i r j a p . aputyöl,
Miesklrjanslt.
Naisklrjansit.
1927
172:80
181:44
112:36
154:26
123:60
233:01
257:50
158:50
236:01
134:26
1928
160:80
leotfio
105:60
,136:80
93:70
165:—
193:60
118:80
155:—
87:80
s-g
§•
S
sr-
Vuosi
UI
jythipiiriinnH.n tp. komitean puheenjoh-
"ti^aksi. jossa toimessa on kaksi vuotta.
P i i r i j a on Jälkeen s i i r ^ tov. Jussi­jev.;
takaisin Petroskoihin. Valitaan
Kaxialem. AluekontroUlkomitean Jäse­neksi
j a sen puhemiehistöön, kuuluen
siihen edelleenkin. Viimeisenä vuote-mitsljavoimlen
puute vähenee, järjes­töt
saavat 'toimimaalleen lisää eloi-sr.
iutta j a uusi pmlvi kouliintuu kyUin
ajoissa kelvolliseksi- luokkataistelupol-veksi.
Joka tietää mitä tahtoo Ja t i e ­tää
myöskin m i t e n tahtonsa toteuttaa.
1913J14
1921 2
1922
1924
1924
1925
1926
1926
vuosip.
1 ..
1
2 ,.
I -
jouluk.
100
522
503
517
536
594
653
691
100
520
515
474
486
513
559
584
— 2
4- 12
— 43
— 50
— 81
— 94
—104
Ylläolevat numerot ovat fascistlen
emistä tilastoista. No osoittavat työ­läisten
palkkojen laskeneen säännölli­sesti
koko fascistisen komennon ajan.
Fasci£tien tilastohaUinto on laa-
Sanoimme ylläolevia huippuviikko-palkoiksi,
jolta saa vain mitätön vä­hemmistö.
Kemiallisessa teollisuudes­sa
cl työläisten palkka noUse edes
puoleenkaan fascistien toimeentulomi­nimistä,
Venetsian tupakkatehtaissa
maksetaan 9-tuntlselta työpäivältä 8
vuotta. työskennelleiUe miehille 18 l i i ­raa
ja yhtä tottuneille nalstyöläisUlc
14 liiraa. Etteivät varsinaisten teol-lisuustyölälsten
tulot nouse läheskään
toimeentulominimiin, siitäkin todis­tavat
fascistien omat tilastot. Fascis­tien
taloudellinen julkaisu esitti h i l ­jattain
katsauksen teollisuuden tilaan
aa koski viime huhtikuuta. Silloin oli
25,853 tcoi:^iuuslaItoksessa ja työ­palkassa
yhteensä. 1,114,027 työläistä,
Joiden yhteinen kuukausiansio oli 395,-
811,057 liiraa. Se tekee kutakin työ­läistä
kohti päivässä 11:83 liiraa, m i ­kä
6-pälväi!eltä työviikolta tekee 90:-
98 lUraa (nykyisin on l i i r a noin 5
senttiä). K u n tUanne
Ruotsin äsken alkaneilla valtlopäJ-vlllä
näyttää lukumäärässään ja voi- '
mlsscan kaksinkertaistunut kommunis­tinen
ryhmä esiintyvän hyvin reip­paasti.
Samanaikaisesti edellämaini­tun
Anderssonin pakkolakeja koske­van
esityksen kanssa e n nyt kommu­nisti
Aug. Spangberg, Joka muutama
vuosi sitten lausui selvän protestin
valkoisen Suomen vallanpitäjille ja
sai sen Johdosta tuomion ruotsalai­selta
luokkaoikeudelta, tehnyt eri,-
koisen lakiesityksen työttömyysvak'äu-tukscsta.
Siinä vaaditaan pakollista
työttömyysvakuutusta kaikille työky-kylsiUe
miehiUe Ja naisille 19 Ikävuo­desta
67 ikävuoteen. Maa on jaetta­va
5 eri piiriin elinkustannusten k a l ­leuden
mukaan Ja maksetaan kussa­kin
piirissä sen mukaisesti: en­simmäisessä
perissä 2:35 kruunua
(1 kr. noin 25 senttiä) j a viidennessä
piirissä 3:75 kruunua päivässä työt­tömyysavustusta.
Näihin malcsuihin
tulevat vielä perhelisäykset. Vakuu­tuksen
kulut. suorittaa, puoliksi valtio
Ja puoliksi työnantajat.
Esityksen perusteluissa painostetaan
erikoisesti sitä, että maassa on 180.-
000 työtöntä,, Jonka vuoksi vakuutus
on aivan välttämätön. Niissä edeUeen
arvostellaan erittäin ankarasti eitä
törkeää menettelyä. Johon ovat teh­neet
itsensä syypälksi sekä porvarit
että sosialidemokraatit pakoittamalla
työttömiä avustuksen kieltämisen tai
hätäaputöistä croittamlsen uhalla ms-ncmäänL
Rikkureiksi ,UJbrichehamiln.<
kommunistien reipas cBiintyminen
lisää puolueen kannattajain lukumää­rää
huomattovasti. Se ilmenee aivan
viime päivinä ilmenneessä Joukkc-virtaiiksessa
puoluejärjestöihln.
MITEN UUSIVUOSI
VASTAAN
OTETAAN
teollisuudessa on tällainen, voi k u v i t e l ­la,
minkälainen se on pientuotannos-sa.
:
Vaikka virkamiesten (kysymyksessä
eivät tietenkään ole suurvlrkallijat,
Jotka fasclstipomoina ovat yltäkylläli
sesti palkattuja) toimeentulominimiksi
Kansainliitossa: — Jälleen uusivuo-^
sH Emmekä me ole ehtineet tehdä m i ­tään!
On kiireesti kutsuttava aseit--
tarilsumiskcmitean toimintaa kontrol­loivan
komitean kokoonkutsumista
valmistavan komitean tarkastus-ala­komitean
kolmannen jaoston työvalio­kunta.
. . .
Amerikan presidentin t a h o l t a : — -
Ifelusln kohdata sinut, uusivuosi, k u n ­niallisesti,
mutta olenhan vain presi­dentti,
ja sitäklrt vasta paperilla.
Tosin olen Jcäynyt pörssin kautta, ja
on tuttavuussuhteita. fifen, sijaan t u ­len
sinut saattamaan pois loistolla.
Sillä joka päivä rakennan uuden sota­laivan,
n i i n että vuoden lopussa vöim-suuremmassa'
me kulkea Jalan Atlannin ylitse^ ae-onkin
merkitty 2,600 liiraa kuukaudes- t l k s l . ; ,,
tuen laivasta toiseen....
MossoUnln taholta: — K u k a on t u l ­lut?
Uusivuosiko*? Onko passi? Miten
se on päässyt ilman viisumia I t a l i an
kuningaskunnan alueelle, Se on van­gittava
Ja lyötävä kahleisiin! Pidätet­tävä,
kunnes kirjoittautuu ' l a s c l f -
sai saa suuri eniemmistö heistä tyyjtyä
puolta pienempään palkkaan. .
Työläisiä oli Italiassa työttöminä
viime kesäkuussakin kokonaista 274,-
tlnut toimeentulominimit sekä työläl- 021, josta se on säännöllisesti noussut
Kansankomisaareiksf
navtov. Jussijev on työskenncllyti. T T
Tiii kflnsankomisariaatls^a, ollen m.m.
känsankoanlsarin sijaisena.
Puoluees«n on toveri Jussijev l U t -
tynyt V . 1919.
KABJALAN NEUVOSTOTASAVAL-LAN
KESKUSKOMITEAN TOI-MITSUAT
Tammikuun 19 p:nä pidetyssä K a r -
tilättujen veturien maksun suorittami. ' j a l a n uuden tp. k k : n ensimäisessä _
seen s e k ä - v ö ö d ^ 1930 tilattavien .10 täys^istunnossa hyväksyttiin T p . KKrnjfe^emcv.
v d a i r i n ; etmnaksuun- 8.6 m i l j . / IvOOS peresidimniin: Tp. K K : n p u h e e p j o h - - - - - - -
kpL avonaisia Uvaiavaunuja. .-(31.5 tajaksl Jussijev; sihteeriksi Pottojev;'
maj), 350 kip. katettuja ( 1 2 . 6 ; : m i « . ) ' C J y l l i n g . Pottojev. V . Nellcke,
seka, ioppa mamistaSo' J a - ' ^ i d i & - | ArHipov, N . Fomin. Vlasov, L G . _ S ir
töörivaunujen hankkimiseen. / jrola, Slyikov, Prijessaja.
Kansankomisaarien zieiiivoeton pu­heenjohtajaksi
Gylling, siJ^lBeksI L e s -
kov, kansantalousni^uyostön^^ jntheen-johtajaksl
Leskov, rÄ^ä^Ialnr Ican-sankomlsaariksi
ArMppv/*.^ työläis-tä^
ionpolkaistailiastulicsen''.' I^liiisankotni-
I säärlk4-Polin, valtiosi' ^ u n n i t t e l u k b -
miteaii^>uheenjbhta^sl .^Giu^ev;^
kiasiain kansankomlg^nk^ Lavoddv,
kauppa-aslata kapiganj^oinlsaariksi
Sturit. työ-asiain kansankomlsaariksi
Hrisanfov, valistusaslain kansankoml­saariksi
Sirola, terveysasiain kansan-kcmisaariksi
Matvejev, sisä-asiain
kanzankomlsaariksl Mordvinov, tilas-tohallinnön
puheenjohtajaksi Potapov
Boris. yhteiskunnalUseen huoltohallin-toon
Matvejev L. O G P U : h xm Nelkke,
territoriaalihallintoon Heikkonen, pos­t
i - ja lehiöätinlaitokseen Pofanov ja
paikallisen liikehaUlnnon johtajaksi
siä että virkamiehiä varten, Toi-meentuloinlnimi
taas tarkoittaa pie­nintä
mahdollista tulomäärää, millä
voi t u l l a toimeen, ' Laskelman mukaan
p i t i 5-henklsen työläisperheen v. 1914
saada viikossa vähintäin 41:20 liiraa
l a v: 1927 203:21 l i i r a a tullakseen t o i ­meeni
Virfcamlesperheelle katftbttlin
n i i n että se nykyisin on noin 550,-
.000. Näin suureksi paisuu- työttömäin
määrä sittezikln, veikka maasta lähtee
suunnattomat määrät työtätekeviä
siirtolaisina muihin maihin, Joissa
luulevat saavan leivän helpommalla,
Edelläolevassa ei ole tahdottu kä­sitellä
.valtiollisia ok>Ja työlälsmurhl-yäittämättömäijsi
v. 1914,.,546:45 lii-Joeen Ja mulneen, koska niitä olemme
r^tt Ja W 1927 2,iS00:22 l i i r a n kinikau-:-käsitelleet- muissa yhteyksissä.
Ruoitein kommunistit
,V2uitiyat päkkolakien
Fakkotnomiolstoln, joesa sosialldemo-kraailt
ovat mukana, samoin
fakkanfettava
Byrokraatin taluriUa;.-- Uusivuo­s
i ^ ? E i suinkaan vaan sattumalta ko­honnut
nostokas? Esittäkää sprafka
talohallinnplta siitä, että vuodesta
1917 ialkaln ette ole ollut nostokkaa-na.
Ilman sitä en voi teitä sovellut­taa
neuvosto|caIenteriin. Melia ollaan
tiukkoja nostokkaiden suhteen....
AmmattUIMossa: — Toveri f Emme
voi teitä kirjottaa meidän Uittoomme.
K u n alatte tehdä työtä, silloin o n "
toinen j u t t u . . . . . .
Tydpönsissä: — T y ö h ö n emme tei­tä
voi lähettää. K u n tulette Uiton j ä -
seneksl, sllloih on toinen J u t t u . . ..
T —•— '-''^ ^"^^ j Pivnajacsa: — Onnellista uuttavuot-
Iai«enaiJ<*itajatkin antoivat v a k u u t u k - j * ^ ' ' ^ P P ^ -
sla joukoille, etteivät he koskaan tule' Kan«Uas8a; Mikä saapuvien asian
alistumaan pakkolakeihin Ja ettei n U - »»«nero? 1929? Neulokaa dleloihln-tä
tullä ittoudat^^ tuskin ^ '.' / _
oli kulunut toimeakaan kuukauta kun •
l a k i astui-voimaan, Ja amsterdamilai­set
Johtajat kuten Thorberg, Ekman
ym. esitettiin amsterdamilaisten It­sensä
toimesta ehdokkaiksi pakkötuo-miolstuinteh
Jäseniksi,
KULLAKIN OVAT TOIVOMUK­SENSA
Monarkisti, npsköainen j a puplu-
^ .. Klaksi 'S<wlaii- 6®*°» juutalainen keskustelivat öitä.
Viime syk^rnä astui Ruotsissa voi-1 demokraattia vahttilnkin vi»»rina<«<Vci »Issä kukin heistä - taJitoisl maata
Ja yhtä monta varalle pakkotuomio-istuimeen,
jonka tehtävänä on valvoa,' Mhiä tahtoista levätä keisari
etteivät työläiset ]^läse tekemään l a k -
; k o j a palkkojensa % ölojensa paranta- iJ^^V.
miseksi vastoin kurlstusmääräykslä. — ;Mina taas tehtpLstomto
kyn ; vieressä, saada hoskdainen.
K u n pskkolalt vakavasti kahlitsevat \ — Minä h a l u a l ^ - maata rouva S i l -
ammatmista liikettä Ja tekevät sen'^verbergto ylercssä, sanoo Juiitalainrä^
melkein tehottomaksi, on kommunis-' — Oletko sinä h u l l u ! ' Hänhän
tlnen parlamenttimles Bdoff Anders- elää vielä! ^^^^^^^^^^^^^^^^ • ' ;
son kommunistisen valtiopäiväryhn:iän; — No, cniä nitoa? • Ö i e h k o m i^
maan laki työriitojen pakollisesta so­vittamisesta,
njs. pakkolakL Jo en­nen
sitä protestoi työväki sitä vastaan
voimakkaasti, n i i n voimakkaasti, et­tä
ammattiliittojen sosdem Johtajain-kin
täytyi näytellä vastustavansa h l r t -
tolakia. Olipa Ruotsissa mielenosoi­tuslakkokin
lakia vastaan. Y l i 400,-
000 työläistä marssi kaduilla e r i puo­l
i l l a maaUi j a osoitti siten, ettei työ­väki
ilman muuta oikeuksistaan luo­vu.
.-TällalseD joukkopainostuksen a- nimessä tehnyt tJarlamentiUe csttyk-; sitten kuoUut?