Vapaus, March 15, 1929

              f:
f-t4ö
i l
f:
S i v u 2 •a Perjantaina, maalisk. 15 p;nä—FrL, March 15 No. 63 — 1929
VAPAUS l y a u , O s t i r i o , ^lT^ k ^ • ' ' * . p a i u i i g n n a T i T i i - ja B u l r i t t ] r i a 2 j a l i U p i f T i a i.
V A A B A . S. C. NEIL.
T O I M I T T A J A T r
B . A- T E N H U N E N . EL P E H K O N E N . M . P O H J A N S A I J O.
BcfUteied «t tbe Po«t Offi£e D e p u i B c a t , O t u v * . « • «ccosJ c l u * sutcer.
V A P A C S (Ui« r t r»
Tfc« eair oton o f Fiaaiili Voxken ia C*n«<fi. PobiUfaed axHf at S t u l b s r r . O n u r i o.
Kuuluuko tämä teille, main
I L M O T U S H I . V S A T V A P A U D E S S A : ^
K3iieT<3iteniaoiD]uet f l J » l * r l a , « I J » lt»i»i I r r t a a . — AriolUttooo mmneiHe onneotonotolaet SOe
»iJ»t»t»aaui. — Nij&n>jcoottoiIcMak»rt 50c I L C T U . t l J M 3 UrU4. — S r o t f m i : W t u i * < t 1 1 ^ kert».
3 k o U i . — A«inIoeroUmotBk*et $2.60 ktttx, t^JM kafcii k e r U J . — K i : t r ^ l » o « 6 k ^ »1.00 k e r U.
KacäeBuailauttiiktet »2.00 k c r u . 50c litiaaXta kiitMUokFclu U i o a i r t o r i r t j l i * . — H»lut«»nUedoi j«
— r t e i t m o t o k x t 50c k m « , »IXO koUoe k e m a . — T J l a p i U i l i a o t u j ^ a ja ilmotoMteoJtnofien oo, Ta»<!u-libeteuävä
iti&ctuafaipts e t u k ä t a ».
I » k . UM. 6 k k . K J O . 3 I k . «1.73 ja l kk. $1.00. — YlidT"»Ito-5.io ja Suomeen . « k a E o u a J le
•noaalUr: I » k . |6X«. 6 kk. $ 3 J 0 . 3 kk, «2JOÖ i» 1 kk. J I J M .
LAtera aiotut i l a o f o k a c t piUä o l U koDttori»«a kello 4 i p . ilmr»trmi»päi»»P e d e l i : » e a ä a r k i p ä i r ä B ä.
V a p « « ! e o «oioitB.: Hooecorto 207, Macker B o i l d i n x , 4 D o r t a n St. Puhelin S26V.
V a p a a d e a k o n t t o r i : La>«tly E o i l d i B g . 37 Lome St. P o b e l i n Itm. P d i o K r t e : B . ) X 69, SadlmTy. Oot.
V a p u ^ e a p a i o o . j a latoBio: L i b e r l r B o i l d i e j , 37 Lorne S t . Pobelin 2327W.
C c s n a l a<J*ertUiBc r»te» 75e. per eol. i r e h . «ioirooro rhate* «or tiBeJe io»«Ttioo 7»e. T r e Vapaa»
J« ( k « beat advertitisc o e d i a n amoo; tiie l i s o i t h *eopIe Ja Catiada.
J M ette mUIoin tthaJSM »ia ra»uurta eo»iiriueen ki.-jeeaeetjne, ki/jottakaa uudelleen l i i k k e e n o i u j an
^^»ooealljaella n i m f l U ; J . V . K A N N A S T O . l i i k V e m b o i t a j a . ^ ^
Vatikaanin ja fascismin liitto
Muutamia vuosia kestäneitten neuvottelujen jälkeen on sopimus vii­mein
saatu aikaan paavin ja .Mussolinin väliUä. Sopimusta ei vielä kyl­läkään
ole virallisesti julkaistu, multa sen olemassaoloa ei myöskään enää
kielletä. Sopimus merkitsee suverenisen paavillisen kirkkovaltion henkiin
herätystä. Sen mukaan Vatikaanin alue ja sen ohella muitakin alueita
Roomassa ja lähettyvillä tunnustetaan paavin valtioksi, paavi sen .suve-reninft.
Paavin hoviin lulevain diplomaattien ori asetuttava asumaan paavin
valtionalueelle. Paavi saa takaisin kaikki valtion hallitsijaoikeudet. Ge­nevessä
on jo otettu harkittavaksi paavin valtion ottaminen Kansainliit­toon.
Tämä toimenpide saattaisi paavin osalliseksi kaikkiin liiton diplo­maattisiin
ja sotilaallisiin toimenpiteisiin. Erikoinen sopimus on, joka
koskee paavin valtion sotilaallisia voimia. Vatikaanin on määrä saada
italialta miljaardi liiraa korvaukseksi paavillisen omaisuuden takavari­koimisesta
1870.
Vaikka uuden paavin valtion valta voi olla sangen rajotettu, ei tämä
Vatikaanin ja fascistivaltion sopimus ole pelkästään symboolinen poliitti­selta
merkitykseltään. Paavin valtion hävittäminen oli keskiajan feodaali-valtaa
vastaan taistelleen porvarillisen kumouksen tärkeä teko. - > •
Kooman tasavallan julistamisen jälkeen 1798 tuli paavin valtio asial­lisesti
hävitetyksi. V. 1815 sen joksikin ajaksi palautti Pyhän Allianssin
Wienin kongressi Napoleonin kukistumisen jälkeen. Mutta Italian por-varillis^
nsallinen kumous sen taas hävitti 1860. Tämän kumouksen jäl­keen
rajottui paavin valtio vain Roomaan, kunnes syysk. 20 p. 1870, jol­loin
Italian yhtenäisyyden puolesta taistelevat joukot valtasivat Rooman,
ottivat ne myöskin vallan paaviUa<
Tästä ajasta asti ovat paavit, jotka koskaan eivät ole ^tunnustaneet
tätä kumouksellista toimenpidettä, eläneet "vapaaehtoisessa vankeudessa"
Vatikaanissa eivätkä ole koskaan olleet suhteissa Italian valtion kanssa.
Italian por\'ariston nousu ja yhtenäisen kansallisvaltion muodostuminen
aiheutti ankaran papistovastaisen taistelun kirkon vaikutusvaltaa vastaan.
Alussa fascismi omaksui tämän papistovastaisen tradition. Mutta niin
pian kuin Mussolini oli päässyt valtaan, alkoi hän kuherrella paavin ja
katolisen kirkon kanssa. Fascismin ja Vatikaanin välinen sopimus edus­taa
aikamme taantumuksellisimpain voimain liittoa ja symbolisoi selvästi
ennen edislysmieliseiT, kansallisen porvariston kehitystä imperialbrain
'-kautena.'
Mussoliiiin sovinto paavin kanssa johtui sekä sisä- että ulkopoliitti­sista
näkökohdista. Sisäisissä asioissa toivoo Mussolini siten riisuvansa
aseista talonpoikais- ja pikkuporvarillisten joukkojen kasvavan opposition,
jotka katolisen kansanpuolueen alempi papisto on koonnut.
Ulkopolitiikan asioissa vahvistaa paavi Italian irnperialismin asemaa
siirtomaissa, varsinkin Ranskaa vastaan, tunnustamalla Italian "katoliseksi
vallaksi" Nykypäiviin asti on Ranska ollut kaikkien katolisten suosija
siirtomaissa ja ovat katoliset lähetyslaitokset siitä syystä sitä tukeneet.
Nyt voi Italia.käyttää hyväkseen katolisia lähetyslaitoksia oman imperia­lisminsa
asiamiehinä ja iskeä siten kilpailijaansa. Ranskaa.
Tämä uusi fascismin ja paavin liitto on tarkotettu vahvistamaan fas-cisti^
ta imperialismia kilpailijoitaan vastaan ja fascistitaantumusta anti-fascistisia
voimia vastaan.-— I.^PRECORR.
Canada on hyvä maa. Meillä on pal­jon
hiton hyviä, kuinka sanoisin, työ­väen
suojelus-lakeja. kuten työläisten
vahingonkorvaus-laki, 8 tunnin työ-aika-
lakl j a — — niin. no! Olkoonpa
n3i; vaikka siinä, koska en nyt juuri
muista useampaa. A i n a k i n näiliin C a ­nadan
kaivostyöläisten paratiisillisiin
elämänehtoihin voi lisätä vielä muu­tamia:
Kaivoksissanune on jokSsen
tlmperin kyljessä Juhlallinen julistus-lappu:
"Safety first"; sellainen voi o l ­la
senkin tlmperin kupeessa, joka
mahdollisesti sattuu älnim päähäsi
putoamaan. Terveydestäsi pidetään
myöskin n i i n hyvä huoli, -että lääkäri
jokaisen kuuden kuukauden kuluttui
kokeilee, josko vielä voit sanoa- ' N i n e -
ty-nine", jos voit, merkitsee se sitä,
että terveytesi Ja keuhkosi ovat vielä
99-prosenttiset. Jos ne ovat siitä a l ­le,
saat täydellisen j a rauhallisen lo.
man työnantajalta j a yhteiskunnalta.
Jos itse olet siivolla, kunnes saavutat
70 vuoden Iän, jolloin sinua aletaan
taa5 uudelleen häiritsemään $20 k u u ­kautisella
vanhuuden avustuksella!
_ Mutta, ollaksemme tosissamme, suo­jeleeko
parhainkaan laki työläistä, e l ­lei
sitä panna täytäntöön? Hullu ky­symys!
Eipä tietenkään! Paruiaanfco
työläisten suojeluslakeja — vatkka. ne
olisivat itsensä kapitalistien laaditte-mia
— tehokkaaseen täjrtäntöön, ellei­vät
työläiset itse tartu asiaan? Yhtä
hullu kysymys! Kapitalisti tuntee r a ­han
arvon j a pidättää kaiken itscl-leen.
ellei ole pakko luovuttaa rippei­tä
työläisten hyväksi. Otammepa esi­merkin
tapaturma-korvauksesta: Mie.?
loukkaantuu kaivoksessa siksi vaka­vasti,
että joutuu lääkärinhoitoon ja
olemaan pois työstä. Kolmen päivän
kuluttua käskee lääkäri, jolla on pa­rempi
yhteisymmärrys työnantajan ja
korvauslautakunnan, kun uhrina ole­van
työmiehen kanssa, miehen mene­mään
työhön. Miehellä on loukkaan­tunut
kohta turvoksissa ja kipeänä
mutta hän silti aikoo totella lääkärin
julmaa määräystä, mutta kun työhön-lähdön
aika joutuu, on loukkaantunut
kohta • entistä kipeämpi; kerrassaan
mahdottomassa kunnossa työhön läh­temiselle.
Hän siis parantelee sitä
vielä toiset kolme päivää ja vaikka
loukkaantunut jäsen on vielä silloinkin
työhön käymätön, lähtee hän kuiten­kin,
ettei saataisi syytä sanoa, jotta
hän on odottenut viikon täyteentu-loa,
päästäkseen korvauksesta osal­liseksi.
Hän ei tahdo korvausta; hän
haluaa ryhtyä työhön heti, kun suin­kin
kykenee; hän haluaa säilyttää
työpalkkansa kärsimyksen uhallakin.
Saako hän sen säilymään? E i ! Hänet
eroltetaan työstä kaikella juhlallisuu­della
siksi, ettei hän ole toteflut lää­kärin
määräystä, työhön ryhtymises­tä!
Älkää uskoko, mainaripojat, että
tämä esimerkki on Ilmasta temmattu.
Kyllä se on i h a n elävä likeinen tapa­us.
Ja sillä on veljeksiä kymmenin ja
sadoin canadalaisilla kaivoskämpi-köillä-
Ihminen, j o k a -vastustelematta kärsii
vääryyttä, on Itsekin, joko väärinteki-m?
»ff, luomaan valtavan j a voimakkaan
työläisnaisten järjestön taistelemaan
oikeuksia itselleen. Joukkpina me
vcitamme vaan yksilöinä Eorrummc.
Eläköön yhteistyö!
A- O.
» • • .
PABnSIN KOMMUUNIN VUOSI­JUHLAA
tullaan täällä kaksoi^iaupungeissa
juhlimaan tie. 18 l a 19 päivä. Maa­nantai-
iltana 18 päivä Port Arthu­rissa
osaston h a a l i l l a j a 19 päivä F.
Williamissa, joko suom. osaston tai
sitten ukrainalaisten uudella haalilla-josta
aikanaan ilmotetaan lähemmin
paikallisestL Käjmnissä olevista väl­jä,
tahi tylsämielinen. Yksityisen k a i ' m i s t e l u i s t a päättäen tulee näissä t i -
vosorjan yksityinen vääryyden vastus- laisuuksissa olemaan tavallista ar-tus
taas ei merkitse mitään; on vas- vokkaampi ohjelma, jota tulee ole-tustettava
joukkona, mutta Joukon- maan useamman kielistä. Juhlat siis
kaan vastusteluun ei tule pontta, ellei vietetään kansainvälisissä merkeissä.
Yapaaden pnolustas-kuuluta
järjestöön, UNIOON, jossa
pienet yksityiset-talidot suiaucuvat y h ­deksi
suureksi, järjestyneeksi joukko-tahdoksi,
joka suunteutuu voimakkaa­na
työläisten kärsimää riistoa j a vää­ryyttä
vastaan.
Ajatelkaahan vain, mainaripojat, a-siaa.
Teillä olisi annettava paljon työ-,
tä uniollenne! Ensimäiselle vuodelle
riittäisi lujasti honmiaa olevien l a k i -
hyväkkäiden käytäntöön pakoittami-sessa,
ellei sattuisi mitään tärkeämpää
olemaan. Tänään oh hiukan helpompi
yrittää, kuin huomenna! Kahleet k i -
ristjrvät! — Jalkamies.
Jo yksistään tämänkin vuoksi ei niistä
pitäisi kenenkään jäädä pois.
P a r i i s i n kommuuni, ollen uuden a -
jan proletaariatin ensimmäinen suo­ranainen
valtaannousun yritys, ori
yksi kansainvälisen, työväenliikkeen
tärkeimpiä tapahtumia. Ja sellaisena
luokkatietoiset työläiset k a i k k i a l l a t u ­levat
sitä kautta aikojen muistele­maan,
sekä osoittamaan Ihailuaan Ja
kunnioitustaan kommuunin uskaliaille
perustajille j a sen urhoollisille puolus­tajille.
Pariisin kommuuni oli' a l a l ­l
a a n uranuurtaja. Sen perustajilla
LONG LAKEN TYÖLÄISNAISET
AVUSTAVAT VAAEAN
RAHASTOA
Työläisnaisten liiton Long Laken o-sasto
on lähettänyt lehtemme kont­toriin
viisi dollaria, käytettäväksi V a ­pauden
jutussa aiheltamelden "cikeus-yjn.
kulujen peittämiseksi. Samalla
osasto lausuu, etteivät he voi pienenä
paikkakuntana suuresti avustaa, mut­ta
toivovat, että avustusta muualta
jatkettaisiin. Siten kertyy pisaroista
mahtava vuo.
^'Länsimainen kansanvaltaisuus'' brittiläi­sessä
Kenyassa
Yksi Britannian afrikalaisista siirtomaista on Kenya. Si(!l!ä"mäuta-mat
englantilaiset riistäjät määräävät miljoonien alkuasukkaitteii" kohta­loista
ja englantilainen sotaväki ja laivasto pitää huolta siitä, .etteivät
alkuasukkaat pääse ottamaan itselleen oikeutta ja karkottamaan sortajiaan.
Joku aika sitten tuli Kenyasta tieto, että ^'länsimaisen sivistyksen" esi­taistelijat
järjestelivät Kenyassa valtion suojeluksen alaista porttolalai- , ,
tosta. Nyt on englantilaisten pistinten turvin laadittu uiisi järjestelmä i seksi tofistamaan. Jotkut toverit
maan hallitsemiseksi. Muodostetaan parlamentti,, johon edustajat vali-tasm
seuraavasti! 'l!2^(K)^ edustajaa^ 30,000 Eng­lannin
intialaista 5 j a 10,000 arabialaista valitsevat 1 edustajan, mutta
2,500,000 alkuasukasta eivät saa valita yhtään edustajaa.
Englannin sosialidemokraateilla ei ole mitään- tällaista "demokra­tiaa"
vastaan, ^eidän mielestään alkuasukkaat eivät pysty hallitsemaan
itseään, ja samalla kannalle asettui Toisen kansainvälisen Brusselissä vii­me
kesänä pidetty kongressikin. : .. :
Ennenaikaan tuumattiin kauan,
vieläpä hyviä j a itsestään selviäkin
asioita, hankittiin, haparoitiin ja
" s i i r r e t t i i n maanantaihin", kuten
Jukolan-Jussi tilan asumista, eikä
silti useinkaan pahemmin myöhäs­tytty,
sillä aika mateli silloin hil­jaa,
kuin viluinen etana; ei "sätei­nä"
säihkynyt j a langattomasti lau­kannut,
kuten nykyinen aika.
Nyt onkin kaikella hiin kiire,
että tällainen lörpotyskin melkein
lukeutuu synniksi edistystä vastaan,
menkäämmepäs siis suoraan asiaan;
Sunnuntaina, 17 päivä, on Tuotta­j
a i n j a K u l u t t a jäin yhteisellä maito-osuuskunnalla
tärkeä kokous Sudbu-rysaa.
, Lisärakennus- y.m. maito-l
i i k k e e n laajennussuunnitelmat täy­tyvät
s i l l o i n tulla . l o p u l l i s e s t i mää­rätyiksi
j a senlisäksi on vielä rat­kaistava
se perin suurimerkityksel-l
i n e n kysymyä työläisten paikallis­ten
osuusliikkeiden yhdistämisestä
ja ruokatavarakaupan alkamisesta.
L i i k k e i d e n yhtyminen riippuu nyt
kokonaan Co-Optasin päätöksestä,
sillä Consumer's Society. (Poikata­lo)
on puolestaan hyväksynyt sen,
mahdollisimman suppeilla ehdoilla.
Kysymys on nyt siis vain siitä, as­tummeko
sunnuntaina sanoista te­koihin,
sanojen luulisi oikeastaan
j o pikapuolin riittävän.
V a i jäämmekö paikallemme, odot­tamaan
sellaista aikaa, joilloin ei o l i ­si
epäilyksiä? Sellaista aikaa ei t u ­lekaan.
Me' suomalaiset varsinkin
oJerhme sellaisia "jos toimeen . t a r -
tutaän"-väkeä, että jos me voisim­me
yhtä helposti kukistaa epäluulot
ja epäilykset, kuin me kukistamme
tavallisesti rahalliset j a muut vas­tukset,
niin me saisimme ihmeitä
aikaan.
H y v i e n j a suurien yritysten kanta­päillä'
l i i k k u u aina lukuisasti har­hakäsityksiä
ja väärinymmärryksiä,
hiinpä tämänkin hankkeen ^kintereil­lä.
£n ole päässyt maaseudulla
liikkumaan, mutta ainakin Sudburys-sa
pn l e i j a i l l u t paljon sellaista er.
hemieltä, jonka aika tulee sellai-
Hmnnioita ja huomautuksia
Noskclaisen Raivaajan saamasta vieraasta huomauttaa Toveri-lehli
toimituspalstoillaan:
*iloissaan kertoo Raivaaja, etta Sasu Punasen nimellä tifimettu
(Yrjö Räisänen) Suomen Sosialidemokraatin toimittaja on tullut Arne-rikaan
"opinto- ja tutustumismatkalle". . ^
*'Hra Sasu on ansaiimut Suomen porvaristolta luottamuksen jatku­valla
renginlyöllään. ' Hän on mainitussa lehdessä nimittäin jatkuvasti
toiminut porvariston etujen riiukaisesti naivien ja jyrsien yhtä mittaa työ-läistaistelijoita.
' Suomen ohraiialle on tullut tavdksi seurata vain Sosiali-demokraatti-
lehden kirjotuksbsa ole\-ia vihjailuja nuuskimismatkoillaan,
jahdatessaan työläistaistelijoita kuuluihin piinaluoliinsa.
"Tässä opastusammatissako Sasu* tuntee tan'itsevansa lisää oppia?"
Viime kuussa pidettiin Amsterdamissa uuden riippumattomaii puo­lueen
perustava kokous, johon olivat lähettäneet edustajiaan - sos.-dem.
puolueesta eronneet järjestöt.
Uuden puolueen ohjelma on monissa kohdissa samanlainen kuin Nor­jan
työväenpuolueen. Senjohdossa on eräs entinen huomattu sosialide­mokraatti
ja muuan aikoinaan kommunistipuolueesta eronnut sanoma­lehtimies.
Mitään myönteistä merkitystä ei puolueesta ole työväenluokalle. Sillä
tämän uuden puolueen pomot tulevat olemaan samanlaisia kapitalismin
ystäviä kuin scs-dem. johtajatkin ja kierommat vielä. Siitä johtuu, että
työläiset joiitirvat niiden johdolla petetyiksi, samaan asemaan kuin ne
esimerkin vuoksi mainittuna
luulevat, että kun Sudburyssa on
. E a t o n ' in haaraQiike, ei osuuskauppa
tnitehkään voi samassa k^äupungissa
elää. Myöntäkäämme, että jos me
vain yksinkertaisesti panisimme pik­kukolikkomme
kokoon j a lähtisimme
l i i k e k i l p a i l u u n tuollaisten jättiläis-l
i i k k e i d en kanssa, niin me häviäi­simme
pahemmin kuin voi kuuman
leivän päältä, mutta sellaisestahan ei
olekaan kysymys, eikä ole koskaan
ollutkaan oikeassa työläisten osuus­toimintaliikkeessä.
Me eixime lähde
liikkeelle kilpailun tarkoituksessa,
vaan paremmin vaikutteista, nimit­täin:
1. Hankkimaan itsellemme,
ei myydäksemme, vaan kuluttaak­semme,
mahdollisimman kunnollisia
elintarpeita ja voidaksemme olla
turvattuina alituisia petosyrityksiä
vastaan vähittäiskaupassa." .2. Pois-taaksemme
mahdollisiriiman monta
välikättä Tuottajan j a Kuluttajan
väliltä, j a pelastaaksemme itsellem­me,
jos ei niin paljon yksilöinä,
n i i n kuitenkin joukkona ja luokka­na,
sen aineellisen, hyödyn, joka
muuten menisi näille hyödyttömille
olijoille. 3. Kasvattaaksemme i t ­seämme
luokkana kollektiivisesti hoi­tamaan
sellaisia tärkeitä yhteiskun­nallisia
tehtäviä, kuin tuotantoa ja
jakoa. 4. Luodaksemme itsellem­me,
yhteenliitetyistä voimistamme,
mahdollisimman hyvän turvan Ia-'^yksimielisiä.
kukistamisessa j a työtätekevien kol­lektiivisen
vallan perustamisessa.
Syitä, miksi me osuustoiminnan
herättämiseksi j a vaurastuttamisek-si
ponnistelemme, löytyisi enemmän­kin,
kuin nämä viisi, mutta siinä­kin
on jo vailan riittävästi, anta­maan
meille intoa ja tietoisuutta
toimivamme oikeassa asiassa.
Vertajllessamme oman osuustoi­mintamme
j a suurten porvarillisten
l i i k k e i d e n mahdollisuuksia, huo­maamme,
että niitä ori meillä, jos
on heilläkin., Heillä on liukas, l i i -
kekoneisto jä paUckapiiskaHIa hyp­pyytettävät
palvelijat, meillä taas
jokaisen jäsenen valvoma yhteishom-ma
ja palveluskupta, joka tekee
työnsä itselleen j a omilleen ja o.
masta halustaan. Heillä on sano-
Aialehtensä, kymmeniä tuhansia
maksavat katalookansa ja senkin
seitsemät reklaami-maalarinsa', mut­ta
meidän asiakaspiirimme muodos­taa
samasta yhtelsicuntaluokasta ko­koonpantu,
suuönilleen samoin
ajatteleva, kiinteästi keskenään seu­rusteleva
työläisjoukko, jotka kyllä
muistavat ja uskaltavat huomaut­taa
toisilleen,, mitä yhteisetu vaatii,
kunhan pääsevät alkuun.
M u t t a tärkein j a . paras viimeksi:
Jos heillä onkin runsaasti rahaa ja
l u k u i s i a keinoja kalastella ostajia,
n i i n meillä on ostajat itsellämme
valmiina, lähtiessämme liikkeeriteon
areenalle, ja tämän tärkeän tosi­asian,
tämän työläisten osuustoimin­nan
tukevan taloudellisen peruski­ven,
jättävät jotkut toverit ottamat­ta
lukuun. Meillä.on ostajat omas­ta-
takaa, koska me itse olemme o-man
liikkeemme uskollisia ostajia,
eikä ole pelkoa, että eläissämme te­kisimme
ostolakon, koska jokaisen
tarvitsee syödä.
Siitä e i myöskään ole pelkoa, että
suurinkaan ketjukauppa laskisi to.
dellisesti hintoja suuremmaksi alle
yleisen hintatason. E i miSlään suur­liikkeellä
ole vielä, eikä nähtävästi
ehdi koskaan saavuttamaankaan, m i ­käli
yleinen ruokatavarakauppa on'
kysymyksessä, mitään sellaista eh­dotonta
kontrollia, ettei yksityisillä­kin
k i l p a i l i j o i l l a olisi mahdollisuuk­sia.
Miksi ei sitten montavertaa
paremmin osuusliikkeellä. Väite-
•tääri että esim. Eaton Co. tulee
Sudburyssa kukistamaan k a i k k i toi­set
samojen alojen l i i k k e e t ; ei suin­k
a a n ! Miksi ei se sitten mieluum­min
olisi suorittanut tätä hävitys­työtään
Torontossa? Eatonin vä­littömässä
läheisyydessä on lukema­ton
määrä pienempiä j a suurempia
liikkeitä, jotka eivät näytä kuole­man
merkkiäkään! -
Jotkut haluaisivat väittää, että
työläisten osuusliikkeet menestyvät
muuaJla siksi, ettei siellä ole niitä
vastuksia, esimerkiksi kilpailua,
k u i n Sudburyssa, että siellä muualla
on parempaa j a valmiimpaa osuus-toimintaväkeä,
että muualla on pa­rempaa
johto-älyä, j.n.e. Lorua
k a i k k i t y y n i ! En myönnä olevani
nurkka-isänmaallinen, vaikka sanon,
että Sudburyn j a ympäristön työläi­set
ovat yhtä hyviä aikaansaajia,
k u i n muidenkin paikkakuntien. M i ­kä
on voitu luoda muualla V— niin
lukemattoman mohedia paikkakun­n
a l l a , pysyäksemme vaikka v a i n täl­läkin
mantereella—- se voidaan saa­da
aikaan täälläkin! Keski-Onta-riossakin
on omat heikkoutensa työ­läisten
hommiin nähden, mutta mi­kään
takapajuinen pakana-maa se
ei ole! Siitä ainakin voimme olla
ja koko työtätekevällä luokalla ei vie­lä
silloin, 58 vuotta sitten, ollut m i n ­käänlaisia
kokemuksia tällaisista t a ­pahtumista.
Viekas j a ovela porvaris­to
onnistui kukistamaan kommuunin
käjrttämällä äärimmäistä väkivaltaa.
J a aina kostoon valmiina se armotta
hukutti veriin kymmeniä tuhansia
P a r i i s i n proletaariatta parhainta mies­tä
j a naista, jotka kommuunin Joh­dolla
oUvat lähteneet taisteluun oi­keuksiensa
puolesta.
Jotta näiden tuhansien luokkamme
si olemaan! Sen lisäksi on pidettä- jäsenien veri ei olisi hukkaan vuo-vä
yhtenä perusehtona, että meidän tanut, tulee mendän ' jotka historian
on saatava yhdistyneelle liikkeel- kulku on asettanut jatkamaan kom-lemme
sellainen yleinen liikkeenhoi- muunin sanlmrien alottamaa taistelua,
t a j a , j o k a on saanut mahdollisimman tarkoin oppia välttämään kaikkia h e i -
täydeljisen osuustoimintakouluutuk-sen
Yhdysvaltain puolella. Toimin­tamme
varmistaminen vaatii sitä, e i ­vätkä
muut näkökohdat saa häiHtä.
J. W.
Toronton uutisia
K E R T O M U S H Ä M X R Ä P E R & I S E S.
T Ä K I R J E E S TÄ
V i i m e sunnuntaina v.- j a u.-seura
Y r i t y k s e n ylimääräisessä kokouk­sessa
oli keskusteltavana asia, joka
johtui erään hämäräperäisen kir­jeen
sisällöstä. Minun, näkökantani
mukaan ei mainitunlainen asia olisi
kannattanut mitään keskustelemista,
sillä eihän kenenkään — j a meille
vielä tuntemattoman henkilön —
saama kirjeen sisältö tarvitsee t u l ­la
pohdittavaksi kokouksiimme. Sel­laisille
ei pitäisi antaa mitään ar­voa,
sillä ne ei ole minkään arvoi­sia.
Asia oli muuten seuraavan
l a a t u i i j e n : Eräs jäsenemme kertoi,
että hän on saanut aivan sattu­man
kautta lukea eräältä henkilöltä
k i r j e e n , joka on lähetetty Sudbu­ryn
Kisan leimalla j a jonkun Suuta­r
i s en allekifjoituksella varustettuna,
jossa mainittu Suutarinen käskee
kaveriaan ottamaan selvää, onko V .
Penttilä todeflla syytön siitä mistä
häntä on syytetty. Hän vakuuttaa
oltavan Sudburyssa sitä mieltä, että
henkilö on syyllinen.
Jäsenemme j o k a esitti tämän, eh­dotti
että seura päättää kysyä a-voimen
kysymyksen kautta Sudbu­ryn
Kisalta seisooko sen jäsenet tä­män
laatuisen kirjeen takana j a hy­väksyykö
ne tämän laatuisen u r k k i ­misen.
Kokouksen päätös osui mie­lestäni
oikeaan, päättäessään e i voi­vansa
ryhtyä mihinkään toimenpi­t
e i s i i n * k i r j e e n suhteen, j o k a ei ole
osotettu.-seurallemme.— E t .
dän mahdollisesti tekemiään erehdyk­siä
j a yleensä oppia käyttämään h y ­väksemme
kaikkia kommuunin saa­vuttamia
kokemuksia. Juuri näissä
merkeissä, tullaan tääUäklln viettä­mään
Pariisin kommuunin 58:tta vuo­sipäivää.
Näissä tilaisuuksissa tullaan
selostamaan näitä kysymyksiä j a siksi
onkin Jokaisen aikaansa seuraavan
työläisen suoranainen velvollisuus saa­pua
näihin tilaisuuksiin.
Tämän lisäksi on, asiat Järjestetty
siten, että nämä tiiaisuudet samalla
muodostuvat tilaisuuksiksi, joissa tyti-lälset
tulevat korottamaan äänensä
Canadan porvariston viime aikoina
-yhä julkeammaksi käyneitä kuristus-toimenpiteitä
vastaan. Nämä työläis­ten
kokoontumis-, puhe- j a painova­pautta
rajoittavat kuristustoimenpiteet
oyat saavuttaneet tähänastisen huip.
pukohtansa Vapautta J a ' sen toimit­t
a j a a vastaan käynnissä pUeen olkie-usjuttm
seurauksena Ismgetetussa tuo-mictsa,
jolla toveri Arvo Vaara tuo­m
i t t i i n 6 kuukaudeksi vankeuteen Ja
sen lisäksi huomattavaan rahasald^ooiL
Meidän tulee vaatit, että tämä räikeä
luokkatuomio viipymättä kumotaan,
toveri Vaara lasketaan vapaaksi ja
työläisille taataan täydellinen kokoon­tumis-,
puhe- Ja painovapaus. Työ-
Iäisille, yhteiskunnan toimeentulon Ja
hjrvinvoinnin huoltajina, ennen muita
tulee kuulua nämä alkeelliset Ihmis­oikeudet.
—• S.
V I I S I D O L L A R I A J A T E R V E H D Y S
B R U C E M I N E N N A I S -
0 5 A S T 0 L " 1 ; A
" B r u c e Mines, 3. 14. 1929.
" M e Bruce Minesin C. Tn. L .
naiset lähetämme viisi dollaria
($5.00) toveri A r v o Vaaran puolus-tusrahastodn.
" J a sitte lausumme terveisemme
kunnon toveri A . Vaaralle. Kestä
l u j a n a se väärä tuomio, j o k a on s i ­nulle
langetettu. Taistelua jatkam­me,
köyhälistön oikeuksien puoles­ta,
etteivät tällaiset väärät tuomio;
saa 'jatkua.
" C . Tn. L : n Bruce Minesin osaston
v a l i t s e m a . "
K A H D E K S A N D O L L A R I A S L E E -
M A N S ' I S T A , O N T .
• "Sleemans, Ont.,
maalisk. 6 p. 1929.
Vapaus^
Sudbury, Ont.
Mukana seuraavan kahdeksan dol­l
a r i a (?8.00) voitte Juovuttaa .tov.
A r v o Vaaran puolustusrahastoon,
Canadan, työväen puolustusliitolle
Torontoon.
(Neljä lahjottajain a l l e k i r j o t u s t a . )"
WHITE FISHIN TOVERITTARET
PBOTESTEEBAAVAT
White K s h i n työläisnaisten osasto­on
lähettänyt lehtenune toimitukseen
khrjelmän. Jonka pyytävät julkaise­maan
vastalauseena niille vainotob-. .
menpiteille, mitä vallassaoleva luokka'
on harjöttanut Järjestyneitä työläisiä
vastaan. Kirjelmä kuuluu seuraavas­ti:
-
Me Työläisnaisten. Uiton White
FIshIn osaston jäsenet maallskuim 12
pnä pltämässämme kokouksessa pää­timme
lausua Jyrkän* paheksumisemme :
niitä ruokottomuuksia vastaan. Joilla
kapitalistinen sanomalehdistö on hyö-känn3^
meitä suomalaisia" järjestyneitä ;
työläisiä vastaan, nimitelleh heidän
väiniojaan leipäsusiksi ja» lapsia var­soiksi;
Ja viranomaisille va$jts4auseemr>.,.
me sen johdosta, että he ov:^*- tuoniini
neet toveri Vaaran s3^tömästi van­kilaan.
Ja vaatien samalla hänen p i ­kaista
vapauttamistaan.
(Allekirjotukset).
Edelläoleva saapui vasta 14 päivän
iltapostissä. Joten emme saaneet sitä
siihen numeroon k u n halusitte.
Toim.
Port Arthurin n n t i ^
FL Willianiin uutisia
KANSAINVJUUSTÄ NAISTEN-PiilVAA
vietettiin täällä Port Arthurissa ja
Fort wmiamissa. Mainitut juhlat oli
nämä kaksoiskaupunkien naiset y h ­dessä
järjestäneet. Näissä Juhlissa
esitettiin paljon hyvää j a opettavaista
ohjelmaa, josta voi mainita rtmoja,
lauluja, taldetanssia sekä useita kau­n
i i t a soittokappaleita, jotka olivat
Jack Kosken säveltämiä. Tervehdys­puheen
p i t i toveritar M . Bohm. J u h l a ­puheen
piti tov. Alf. Hautamäki.
Puheessaan hän selosti, että kuinka
jo melkein kaikissa maissa vietetään
naistenpäivää työläisten c keskuudessa
nälnäpäiyinä. Puhuja selosti yleensä
työläisnaisten • asemaa mitä se nyky­aikana
on; sekä porvazilUsIsta kou­luista
j a nuorison kasvatuksesta hän
toi esille niitä seikkoja, että olisi saa­tava
nuoria tyttöjä mukaan naisten
TYÖLÄISNAISTEN OSASTON
TOIMINTA
Paikkakuntamme jiisisliitön osaston
kc^o«iksessa tae .'7 . p : hä keskusteltiin
muiden ^ b k s ^ i ^ asioiden ohella
m on. siitä, ' että ^mlksi naisten toi­minta
näyttää osaanöttaJIIn nähden
pikemmin supistuvan kuin laajenevan
M j n . kyseessäolevassa kokouksessa o l i
osaanottajia enään Tain 6 osaston
Jäsentä j a ilmeni, että monia moni­vuotisia
toi"'<»nf>«''«^T»"ip mukana o l ­leita
oU Joko Jäänyt tai ilmoittanut
jäävänsä sivuun todmlzmaista.
Kokouksessa päätettihi, että anne­taan
tiäille nain eroutuneille Jäsenille
henkilökohtainen muistutus laimin­lyönnistään.
Mutta tämä ei kuiten­kaan
auta tilaimetta. Se mitä olisi
tehtävä, on että meidän olisi pystyt­tävä
kunkin itsekohtaisesti valista­maan
itseämme Ja toisiamme, oikein
ymmärtääksemme sekä .nais- että m u i ­den
työtätekevien Joukkoliikkeiden
toiminnallisuuden Ja eteenpäin menon
pohjan.
Syyt siihen, että yksi toisensa pe­rään
poistuu joukostariune. eivät ole
näiden eroavien periaatteellisessa vas­takkaisuudessa
liittoamme j a sen t o i ­mintaa
kohtaan. Ne ovat melkeimpä
poikkeuksetta vain henkilöllisiä syitä,
personallista vastenmielisyyttä sitä tai
tätä toimintatoveria kohtaan, pikku
erimielisyjrttä siinä tai tässä asiassa.
joutuivat sos.-demienkin johdossa ollessa. Norjan esimerkki on siitä erin- •
omai. sena t. ödji.s t.u lIr sena, hI uomautt. aa asi•a st. a k1 ertova t. overi-leh1ti1. . yhteenliittymisen suunnattoman
maannusaikoja ja muita sellaisia
kapitalistisen järjestelmän ilmiöitä
vastaan, jotka tämän tästä palkka­työläisistä,
samoin kuiri omasta työs­tään
elävää maanviljelijääkin hä-tyyttä\-
ät. Opettaaksemme itsellem­me
j a mahdollisimman "suurille työ­tätekevien
joukoille ympärillemme.
suurta merkitystä sorto järjestelmän
Ja kuka meitä sitäpaitsi es­tää
käyttämästä hyväksemme mui­den
paikkakuntien työläisten koke­muksia?
Ei maksa paljoakaan saa­da
kaikki mahdolliset neuvot j a oh­jeet
Pohjois-Ontarion työläisten o-suusliikkeestä,
joka on onnistunut
syntynyttä katkeruutta siitä, että k a i k ­ki
asiat tai se tai tuo asia ei ole
mennyt j u u r i sillä tavalla k u i n "minä"
poimmin synnyttämää tapaa asian yk­silölliseen
ratkaisuun kohdaltamme.
Eihän mikään timnu sen sattuvam-malta
mielestämme k u n se, että näh­dessämme
jonkun asian men€VSn. t o i ­sin
kuin mitä me siitä ajattelimme,
me Jäämme sivuun Ja sanomme:. No,
koettakaa sitten jos luulette olevanne
viisaampia k u i n me. .
Mutta tämä tällatoen ratkaisu on ei
ainoastaan väärä, vaan samalla r i ­kos
luokkaamme kohtaan. Se oscrit-taa
meidän pinnallisuutta, joukkplii-.
keiden ymmärtämisessä..
Ajatellapa nyt meitä tämänkin kau­pungin
suomalaisia; Jokainen meöta"
on mlelestäänkin j o 34i£flaa^^ Me
haluamme t u o n jriEsHSUisyytemme säi­lyttää
n i i n tarkoin, että yleistään ko-titsdomme
tarkoin aidalla naapurista
eroltamme. Pidämme oman piha­maamme
loukkaamattomuutta niin
tarkalla, että Jos naapuri erehtyy sen
lävitse silloin täUöhi kulkemaan, niin
emme sitä suopeudella katsele! Näin
olemme omassa tarkoin suojellussa ko-tipiirissäname
vuodesta vuötefii eris­täytyneenä
eläneet. Kasvaneet Ja k r - '
hittjnieet omissa ajatuksissamme }a
käsltyksissämme. -Kebittsmeet koko
luonteeltamme yksilöllisiksi ilunisiksi.
J a nyt k u n astiunme joukkpjärjestö^-'
sä yhteistoimintaan, n i i n eixune jakr
sa ymmärtää,, että toiset voivat olla
asioista toista mieltä, tai" että emme
saa s^tymään kaikissa asioissa har-moonista
toveruutta. Jos tällä pott-j
a l l a Joukkotoimlntaa ajattelee, niin
ajattelee mahdottomia. Ellemme näe
joukkojärjestölssä ja niiden pyriii-nölssä
j o t a in mikä o n yläpuolella mei­dän
personallisten tuntelttemme ja
ajatuksienmie, jotain m i k ä yhdistää
pikkuasioissa erimielisen Joukon' suu­rissa
asioissa yksimieliseksi, n i i n erix-me
todellakaan ymmärrä Joukkotoi­mlntaa.
E i , hj^ät toverit, meidän tä^tsry op^
pia kohoutumaan yläpuolelle oman r a -
joittimeen yksilöllisyytemme. Meidän
Ioista\-asti, selviten vähintäin yhtä tarmoa naisten keskuuteen, saadakseni.
suurista vaikeuksista, mitä meidän­kin
yhdistyneellä liikkeellämme t u l i -
toimintaan sekä saada heidät l i i t t y ­mään
> Canadan Työläisnaisten l i i t ­toon.
Muuten puhe oli hyvä j a opet­tavaista
tällaisessa tilaisuudessa. Muun
muassa P. Arthurissa esitettiin näy­töskappale
"l^öläisten elämästä", tai "hän" olimme sen laskeneet p a r - i täytyy oppia-suvaitsemaan, sovittele-
K a p p a l e e s s a t u l k i t t i h i todellista typ. haaksi. Tällaisia pikkusyitä ovat ero-1 m a a n j a antamaan anteeksi pikku-läisten
elamata. Molemmissa j u h l a - j j e n j a irtautumisien syyt tavallisestJ! asioissa, tullaksemme voimakkaiksi
tilaisuuksissa oU haaU täynnä ihmisiä oUeet Ei sen laajempia yhteisen} suurissa asioissa. Jokainen meistä,
liikkeemme kannalta, mutta kyllin n i i n minä k u i n sinäkin, hyvä luokka-riittäviä
meidän itsekkäälle luonteel-j toveri, olemme hei^kiä pahoittamaan
,lemme, saadakseen meidän unohta- j toistemme mieltä pikku riidoissa, ol-maan
yhteiset j a tärkeät päämfifiräm- j in^nmrnf yhtä herkkiä antariiaan ne
me. Ja noudattamaan vaan katkeroitu-' myös toisillemme anteeksL Ymmärtä­jä
kaikki seurasi hiljaisuudessa ohjel­man
esityksiä.
Enemmän vaan intoa Sckä toiminta-me
ama vuosi vuodelta joukkomme l i ­sääntymään
j a kasvamaan uutta voi-[neen Ja kyllästyneen minämme hei- käämme miten vähän henldlökohtaista
No. 63 —
Uusi M
Käten moisI
pauden UUaiami
hyvinkin lapaaTS
tiin Osanottaja
r i n kohottamisel
tilaajamäErn noi
sesti pitÄen k a ik
Vapauden i<
tullut sellaiseen
lerityskilpailu. J
netelmäa kuin
raava:
Kilpailun pa
tavalla:
Ensimäinen
$40.00, viiJe» ^3
j-hdeksäs $15.00
jokaiselle vähinti
KilpaUann ^
hansa. Kiertävil
joutuvat toiminu
tavallinen asiamii
Erikoista nä
ilman jos ei Vai
tään tuhannella
e! ainoastaan om
ainoutaan koko
se nousu mika. oi
K i l p a i lu a l ol
kuun loppuun.
Kilpailuihin i
Vapauden tiiaaji
pailijalle läheteti
Kilpailun loputtui
j a kilpailijoille läl
mies, jonka paikl
kinnon. «e, jonka
jne. Mitä useam
vutetaan yleispäi
useampia asiamie
tilanluel.
Pikkupaikkal
edellytykset kuin
sentähden, että ii
tauksia Iraln pieni
K i l p a i l i j a in <
dollisimman pian.
sille y . m . kätyrell
niies on vankilassi
j o k a on vankilaai
Tiiman Icilpai
että. Vapautta vai
t a a eteenpäin py:
natnksen antoa
semme kulkea et«
porvarit ovat raal
me lujina, n i i n pi
Meidän ybtei
tava. Jos Vapaui
ten kannatulcien.
Me emme ole milli
väittävät meidän i
edes Vapauden k
ajatteleva Ga!nacla
tullut joukkoommi
ei. Riveissämme
että tilaatte itsell
mutta etta slta m:
on selvästi ajattel
Päättäkäämm
pailevaa .mteila"ja
tumaan rintamalle
tulleita. Lippu yi
puolesta kannatta!
-Ilmottautnkaa
heti kun olette tä
voi se jäädä kokos
Lähettäkää iii
ennestään tilanksii
hiin lähetämme h
hedelmällistä työt
Kiip
V A P
samanlaisuutta mei
me j a käsitteldemi
sa, ja aset^^itaam
räin kojrtKealle ylä»
se ei näistä pienis:
huku pinnallisten
mereen.
Jos näin teemme
leen nostaa ioixrilnl
' j a hieltä yhfflstynei
jokainen täyttää
omassa itsessään ti
sä, niin se tunne
kalsetle kyllin, .vanki
semme .pienissä, )
silti luofealletnme Ja
' minnaUlsesti, uskolli
liikettämme.! $e, c
mydt|ittuStoIsia, eti
aatteessa sen, muk
täytyy myös. Siinä
liikkeet ovat toimi
liikkeitä, nUtä ei , i
tukset Ja myötätu
kuin voimme myöti
kotitaloa itseilemme
liikkeessä rakentaa
vussa olevalla periä
otolla. Mutta ku
työtätekevien . jötik
n i i n on myös y l i p i i
tuva yhteinen pääi
toiminnan ppbjana.
Näitä molempia oi
me rakexmettaya )s
yhteisen päämäärä
jälleen tartuttava
teistoimintaan.
Siispä jokainen F<
läisnainen i^likaami
me tähtäävät koko
ten yhteiseen etuun
Naisliiton myyjäise
maalisk. 28 jmä, jo
leisön kannatusta. —
SanitStcMa
" M E T S Ä J Ä T K Ä T
M O B S I AM
Lauantaina, tänä
lette haalille. näette
den parhaimmista ;
ön viime aikoina e
nä iltana on "Metsä
mrasiamensa" S. J .
möllä.
-