Vapaus, January 28, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 28 p:nä — Tues., Jan. 28 No.
yAPAUS VAPAUS (LiUitT)
LUljly oissa,of fisaiilx yfoAen ia Cxjuda. Piitli«he4 <Uily «t Stidbcry, OsMno.
' « t tke tom 0{Cc« DeystUom, O u s n . « s Mecnid ciut mstia.
paino omaiaa Uloaaa EUa Streetillä.
PliäoMCat Vapcsa, Box 69, Sodbcir, Ost.
>t« Xoottcti U08, ^ Toimito» 5i6W. — Kirjakanppa 2387^,
«l^oa^: päSu (jo^ « M k . ai3>ertueiaesta. etc.) 103S—EUiitor S36V,—Bocikatore 2387V,
ij2 J . T . AUOTiaU
<Mäc<. Bookatote and Priafabop: Vapana BnlUiog. Eta Street.
ÄH maU t» IM adtlreaMd: Vapaoa. F,0. Box 69. Sadbarr, Ont.
JILAUSHI.NNAT:
1 «L|*.S(t, 6 kk. S2S0, 3 kk. tl.TS ja 1 kk. 11.00. — YkdraraltoOiiii |a Soomees aekä laoa
lOt titlnmailla; 1 *k. «6J)0, 6 kk. t^SÖ ja 1 kk. (lUX).
Työttömien kärsivällisyys lopussa
Lf-iit«r!iiiiif,- tärniiii päivän numerossa kerrotaan, miten työttömät
i^k.roi.^kaupuu<reis.-a, Port Arlhurisäa j a F o r t Williarnissa, ovat yrittä­e
n ett pai:oittaa kaupunkien kunnalliset valtaherrat .ryhljTnään toimen-i
piff/isiin \'.^i(]lln ai)a--^a. Työttömät eivät ole nähneet muuta keinoa
• (,iki-iik<ie:i~.u paino>tanii-eksi, kuin yhteistoiminnan. He tässä tarkoituk-
: ^f-ihii oval pf-ru-laiK-et työttömien yhdistyksen, valinneet edustajistoja
I käymään k;iiijiiinj.'in majurin puheilla j a käjneet joukolla mielen-
^ o-«<Jtuk-illa.
i Tulokset o\at toistaiseksi niukkoja. Työttömien tiukatessa, annet-
I Liin selity-, että valtuusto "harkitsee asiaa". .Siinä k a i k k i . Ovatpa kau-l
pun;.'in virkaherral esittäneet häikäilemättömiä väitteitä, ettei työttö
r»)i('n lälielv-lö muka cdu-ta työttömiä, vaan kulkee "Moskovan
Japanissa riehuu santärmikomento, vaino ja
urkinta
^- - ILMOTUSHIKNAT VAPAUDESSA:
-Xir)c*«ifctoHaotakae( $1JB0 kerta, $2.00 kakai kertaa. — A»u>liittooB meaoeillo ocueDtöiTOtul»« i • n
>•« palautasma. — NuBeomnntloilniotttkaet SOe kerta, l i i » 3 kerua. — SrutymiiloiotukKt tlM a>Hi)J)a .
itfUU, tiXXt s kertaa. —. Aanntoeroilmotakaet t2M kerta, »3.00 kakai kertaa. — K J i t M i l m o t u k ^ t i ^.,,..,,1.: ... i,, i . . t . l-, l . i r,..;".,-" I, •!.!,• II II I •
»JM kajta. — KiioUmamiootak.et j?.oo keru. SO l i « i ^ k . i k i i t o d a o K e i t a tai B i a i . t o T i r . , k i - . - j .""lairiarilai-ta vastu-tu-ta K(»lilaa lyottomia kaikkialla muuallakin,
K)^a«»:«iiidat ]a oMxaitaMokiet SOe kena, «xjo koi™, kertaa. - TiJapsiaiimetuiien j . i l m o t » » ,„;^c;ä he ovat rvhtvneet järjestyneenä voimana taistelemaan toimeen-
•CemSBrieB on, T a a d i t t a a m , läketetaTä i l m o t o i b i n t a e t u k ä t e e t i . • i i ' i f \. --.
. Caaeial adrertiain» ratea, 7Se ^ col. iach. Mujimam ckarce for »ioela Inaertlon, 75e. Tte j tuhjfisa pUoI'-.~la. AlonlrealjSSa OVat tyoltomat perustaneet "yhdlStyksCn.
^tfmu ia tke beat adTcrtiaiof «edioiB amaof the Fisotab paopla in Caoada. i . . . -i i i . . . . . ^ , .•• i .• i
•'i . —— — ; Koinniuni<tij)iiolueen j>aikallinen jarje.sto antaa työttömille kaikkea
'yi^i,^^.^^^^^. TT^j^t^l^l^^l'^::'' ^ ' i ' > ^ " ' ' ' ' ^ ^••^^°-;inahdolli. ta tukea. Tammik. 18 ^ pnä oli työttömien joukkokokous,
• ' • jo.ssa oli iälie», tuhat työläistä saapuvilla. M e r k i l l e pantavana seik-
. . . kana o l i eitä n. 9 0 prosenttia läsnäolleista olivat ranskalais-canadalai-
Viiden imoeriaUstiDallan latvästovoimat - "'"^ ^>'^'"'^'^- J^^p-iaiistien voimat on täälläkin organisoitu työt
fUUVn linpKTlUHbllVUUUn imVUSlUVUimUl | ^..^^.^ nastaan. P o l i i s i on uhannut haalien omistajia l u p a k i r j a i n riistä
On ei ainoastaan kiintoisaa, mutta myös hyödyllistä i m p e r i a l i s - ' "1'^''^'^' i<>^ ^"t^^^^ haalinsa työttömien-järjestölle. Kaikissa katolisis-tistcn
paltain keskinäben. aseman j a voimakkuuden punnitsemiseksi kirk..issa. on saarnattu työttömien liikettä vastaan. Ottawan aricki
mnmm huomiota niiden )aivastovahvuuteen. Asiantuntevien lähtei- r'"-^I>'i on k.innillanyl kirkkojensa huomion " s o s i a l i s t i s t e n " oppien le
^ luukaan ovat viiden Lontoon konferenssiin osallistuvan vallan lyolaisten keskuuteen j a kehoittanut papistoa toimimaai
suurten taistelulaivain luku ja tonnisto seuraava: Yhdysvallat lii, P^PP'^" työnantajien hallitseman katolisen union vahvistamiseksi,
tpnnisto 525,850; Britannia 20, tonnisto 556,350; Japani 10, tonnisto Lansiinaakunnissa, Reginassa, Winnipegissä, / Edmontonissa jc
301^20; Ranska 9, tonnisto 194,.556 ia Italia 4, tonnisto 89,976. : Vaneouveris.-^a on pidetty työväen petturien, riippumattoman työväen-tätokoiieiden
kuljetuslaivoja on näillä: Yhdy.svalloilla 4, tonnisto pu^^Ju^^f^", vanhoillisten ammatti-umoiden y.m. toimesta konferensseja
92,500; Britannialla 6, tonnisto 107,550; Japanilla 3, tonnisto (,:i-m: ^^^l^^^^^Yy^y^y^y^^^^^- ^^äiden konferenssien tarkoituksena ei kui
Pcrvariiehdistö huutaa kuolemaa , iiuljetettiin Tokion. Oikeudenkäyn-taisteleville
tovereille l ti vagiiittuja vastaan, tulee esille
^ j tammikuun loppupuolella. Hallitus
Berlinin kautta saapuu tieto, etti? toimii nyt .kuumeisella kiireellä "'to-
Japanissa vallitseva ennc-n tunte- distusaLnehi-^ton" hankkimiseksi
mattoman ankara taloud-ja teollisuus | santarmit, ohranat ja salaiset agen-pula,
on aiheuttaniit suuria pörssi-i rääkkäävät vank^ia mitä raaim-rempia
• joukkoja ympärille. Työ­väen
järjestötkään eivät ole teh­neet
"sanottavasti mitään. Kom­munistipuolueen
taholta on kutsut­tu
työttömäin kokouksia, mutta
niidenkään osanotto ei ole ollut
niin valtava kuin olisi luullut ole­van
ja yhtenä syynä voi mainita
sen olevan kokouspaikan sopimat­tomuuden,
mutta kun ei muitakaan
paikkoja ole • saatavissa, niin on
kaa. äätä treenatess
esitetään myösiin i
Laulu lintunen. Ja
jo tilattu aikoja sitti
vielä tullut. Tämä. c
napisnes kun cn nii
postinkulku samalla,
tele vaikka sitä ei i
kaan. Laululintusen
land laakilta, täällä
kun on niin pakka;
pakko ollut käyttää niitä mitä. on tahdo lintuset menes
saatavissa. Kuinka kauan työläi­set
kestää tätä alituista nälkiinty-ö
myyttä. Jos mikään
tilanteet luulisi
olevan työläisten kouluttajia, vaik­ka
ei heille puhuttaisi mitään kom-nämä
jälkensä ja toi-j^,^,den uroletariaatin puoleen, ke-i "1""'^*'=^^*^ lukkeesta, joijka por-työnantajakapitalistien
I nostattamaan vastalause-t^'^."^*ON syyttää aina _ olevan tyo-asiaa
: asian- päätökseen suljettujen ovien
yat -valtion virkailijat tulleet pai- ; takaiTa. giksi cn Kansainvälinen
jastetuiksi lahjuksien ottamiie-ua | Punainen Apu, kääntj-nvt kaikkien
Peittääkseen nämä "•" "-
miakseen _ .^^^^^
vaatimuksign mukaisesti, on h a l i i - ; "jckrTakoittaa' ' ^ J a p a n i n j ' ^ ' ^ * ^ ' ^ " nousujen alkajana,
tus n>-t jYhtynyt mitä laajakantol- : -.aila-^aclijat perääntymään. i Tilitys Bruno Toivosen
simpiin vainotoimenniieLsiin m3j;.r-; . j koskevasta keräykses:ä:
vallankumouksellisia_työläLsiä kolv i Seniälkeen kuin edelläoleva oli' Lj^ta n :o 1 F. Laine ?14.30
: kirjoitettu, saapuu tieto, että Ja- ' " *
: panin santarmisto on taas pidättä-
Näiden toimenpiteMen tarkoituksena : nyt 300' korealaista työläistä, joten
on työväenliifcieen maahan i vangittujen lukumäärä nyt on
lyöminen ; 1.125. Kominternin ja punaisen j L J ^ ^ 9 A . L . Parttinen 54.75
j » työläisten järjestetyn joukkctoi--i ^^'^"^^f^-^^y^^"^^"; . ^^^^^ J°"-! Lista nro 9b A. Wilgren ..... 8.00
Lista n:o 2 Mattila & Nisula 6.50
Lista n :o 3 H j . Paju 15.00
Lista nro 4 J Stahlberg 21,25
Lista nro G E . Helsberg 6.50
taneellakin on niitä
letta. vaan eivät peij
näin pakkasella,
viuluniekkamme mali
limsakaan pakseisss
usko.
minnan estäminen kurjien olosun-tcnkaan
ole o l l u t muu, k u i n keksiä keinoja, joiden avulla v o i t a i s i ir
saada työttömien suut tukituksi, tarvitsematta tehdä minkäänlaisia
myönnytyksiä. Parhaimpana todistuksena o l i se, tetä näihin neuvot-i
l e l u i h i n ei ole kutsuttu työttömien eikä kommunististen järjestöjen
Luku Tonnia Luku Tonnia Luku T o n n i a L u k u T o n n i a edustajia.
Kuvaavana seikkana on tapaus Fort W i l l i a m i s s a , missä työttömien
Ranskalla 1, tonnisto 21,653 ja Italialla ei ollenkaan.
Asemaa risteilijöihin nähden kuvaa seuraava taulukko:
Rakennettu Rakenteille Rak. hyväks. Yhteensä
V, S. A.
Britannia
italia
10 75,000 8 '80,000 15 1.50,000 33 305,000
52 308,700 7 66,000 3 22,000 62 ;)96,700
28 163,955 5 50,000 — _ , — • 33 213,9.55
II 89,369 4 36,496 1 10,000 16 13.5,865
11 63,419 5 30,000 6 .50,000 22 143,419
tyksi. Työväen petturit k a i k k i a l l a näyttävät pelkäävän sitä, e t f
.50,000 22 143,419 lyöiiömien toiminta j o l i t a ^ siihen, että työttömät ryhtyvät itse autta-
337 996* B r i t a n n i a l l a ^ " ' ^ " " itseään. Tämä o l i s i k a i k i n keinoin estettävä. Sellaisena keinona
dcsta antamassa yhteisessä
teidensa parantamiseksi. Haikaile-'' ;.t"u.f'o"e'r-^"s'^a sanotaan ^ lopussa: . ,
mätön ratsionalisoiminen on vähen-^^f^^,,^^, talonpojat kaikissa mais-tänyt
työläisten palkkoja seuraa-.'"^ Mestaajan kasi uhkaa tuhatta
vasti: i pelotonta
Kehräämöteollisuudessa on työn- ^ , , ^ •
tekijöiden lukumäärä alennettu vii- voi, pidattaa mestaajan
meisen kahden vuoden aficana 19.7, ^.f '
j " ^ ^ ' Lista nro Oc K. Koivunen .... 78.50,
Tyo-vallankumouksen
innb-i
kasta taistelijaa. Vain miljoonien
Yhteensä ?204.80
pros., vaatetusteollisuuedssa 20.6 %
ja verstasteollisuudessa 9.7 pors. Yk­sin
näillä kolmella alalla, on työ­voiman
vähennys viimeisen kahden
vuoden aikana tehnyt yli 128,000
miestä. Samanaikaisesti on kuiten­kin
kehräämökcneiden lukumäärää
lisätty 5.1 miljoonasta 6 miljoonaan
Palkat sitävastoin ovkt alentuneet
R Y Ö S T E T T Y K A U N O T AR
Yllämainitut rahat on Suomen
pääkonsulivirasto luovuttanut ko­mitean
puheenjohtajan Ed Hels-
'< bergin kautta lakimies A . Good-stonille,
joka on valittu asiaa aja­maan.
Kuinka pitkälle on asia ke­hittynyt,
ei ole anneltu vielä tie­toa,
ainoastaan se, että uusi ruu­miintarkastus
on pidetty, josta lau-i
suntoa ei ole annettu vielä ylei­sölle.
— J : "
... ,. ^, -. .SanomaIehdi.stä saamme usein l u -
4 pros. vaikka kapitalistien nisto- icea miten lapsia ja tyttöjä ryöstel- i f - ' '
voitto on lisääntynyt. Työttömiä ^.^^l^ lunnaiksi vaaditaan | T ^ ^ ^ ^ * ^^
— - summia rahaa. Nyt kuiten- lOrODtOn
Japanilla 61,. tonnisto 61,3.57, Ranskalla 45, tonnisto 35,631 j a I t a - , .. Mutta samalla, kun Canadas.sa, huomataan miten virkavalta ja
» r i , j,n '\ i työväen pettuni koettavat tyynnyttää työttömien liikkeen, ettei se v a in
ualla 40, tonnisto 20,696. , . • n 1 i i i - •• .• .... ,
NM a- ii h: ' m numeroihin nä"hUdeJn , j•o t»kIa ovat» YVhI,d 1y svalUtaoin- ,,l aivaslode-,. suunta. utu. isi v a l.l a n k u.m.o u. k s.e l l i s i i n uomiin,' . on työ,t tömyys muodostunut
' • . . „ . . .j I .11 „ i kansainväliseksi ilmiok.si, j o k a l i i t t y y kapitalismin nykyiseen k r i i s i i n,
pdrtementm julkaisemia, voidaan panna m e r k i l l e , etta ensiksimainil-1 r non O O A . - r? 1 -
, i . . . ,, . , . . „ .. 1 „„t • i,„ ihdysvaJloissa sanotaan olevan n. 6,000,000 työtöntä. Englannissa l a
tufa panssarilaivoja ei ole uusia rakenteilla eika rakennettavaksi hy-1 ^ , . ... \ • 1.. . ..
"1 e •• • » M "uj - - A 1 1 ^ ' i K s a s s a myös monta miljoonaa. Kolmas Kansainvälinen on kiinnitta-väksvtty.
Sensijaan ristenijoihm nähden, joiden lukua ei rajoitettu 1 . . . . . . . . . . . 1 , • 1 • 1 < . i - n , . . 1 . .. xtr^l' L • • i . / -u Inioniiota työttömyyden laajuuteen seka kansainvalise le köyhäl s-
Washingtonm sopimuksessa, vaan ainoastaan sovitlim niiden suu-, .f . , • .• 1 u . - i - . 1 1 , ....
" t T , - , . ,/>ftnrt . • .. .'«1».. .. " .... v i , j I kommunistipuolueille antamassaan julistuksessa kutsuu järjes-on
miljo^ona. josta yksin Tokiossa •ylYr,;;n"ei"7;irmitIän "sellaista
! mykscssä. Rakkaus on niin moni-
I inutkai.sta. että se teettää vaikka
I niitä, ja niin se on myöskin val­lannut
nuoren Fritzin, joka 'tekee
uutisia
Tällainen tilanne oh johtanut
katkeriin työtaisteluihin
tden rajöittÄihisesta 10,000 tonniin, on nahtavana, etta Yhdysval-r ... . . . . . . .,
V i.- , i-A"" 111 I - I I - • -j '1. • ^„ itämaan yleista tvottomvysniieleno.soitusta kaikip.sa maissa helm k. 24
i rakenpusolije^.inaylittaa puolella kaikkien muiden valtoj .
ikrietntänjeiettna vjaa^ svi edheynya^layirstoeine nlu vmuäsäsraä ns.e käM ytoönskniinst oossna noärhi tUäv.ä Snä. , Ae.t teäd ehl|ää- |V
toisia imperialistivaltoja.
Sotilasmenojen suunnatonta kasvua todistaa seuraava taulukko.
jonka numerot Olisit» Ruotsin sotaneuvo^ton ylisihteeri P- Jacöb-j | „ • ^^^^»^ Är^«.,^««-i
eonin esittämistä tilastoista. Numerot käsittävät eri valtojen soiaUi-tmpenalismin uttsin mielenosoitus NeaVQsh-to^
menot ennep uiaailnjansotaa ja sen jälkeen sekä eroavaisuus pro-ifcönteissa
laskettuna (rahamerkinnät miljoonissa): ,
'ifhdysvallat (dollareissa)
Britfuinia (punnissa
Ranska (frangeissa)
ttalia (liiroissa)
XApkui (jeneissä)
SiÄcsa, (markoissa
Venäjä (ruplissa) 718
' Keskim. Pros. ennen
1909—13 1928—29 solaa verraten
300 - 658 ' • 219
, 6 4 98^ " 150
1,525 2,200 . 144
630 1,200 190
192 450 235
1,435 716 ' 50
718 915 127
liittoa vastaan
Joku ]>äivä sitten ilmoitti Meksikon hallitus valheellisin verukkeiii
N a i s l i i t t o on toiminnassa ollut
vaikka toiminta on laimeanlaista
näihin aikoihin. Tovomme, että se
Näiden lukumäärä ^on viimeksi | iieppo.sia toi.sen toisensa jälkeen — j taas virkistyy kun tulee kevät-kuluneen
vuoden aikana noussut n i ja niiltä syystä, vastauksen^ löy- ptiolikin. Ja jos me, oikein seu-
50 pros., edelliseen vuoteen verraten j därnmc kappaleesta "Ryöstetty kau- raamme aikaamme, niin meidän on
kohoten v. 1929 alkupuolella 634' i K J t a r ' \ Fritz kepposillaan voi saa- vilkastutettava toimintaamme, sillä
työtaisteluun, johon on osallistunut da uskomaan vanhan setänsä että nykyaika vaatii työläisnaiselta
95,186 työläistä. Näistä taisteluista on 'CuHpalo ja savua tulee huonee-on
242 • käyty palkkavaatimuksien \ .soen vaikka tulta ei ole lähellä-puolesta
ja 11 ^ammatillisten jär- ! kään, — miksi, vastaus on kappa-jestöjen
taisteluoikeuksien puolesta
Maan 5 miljoonasta teollisuustyöläi-sistä
ovat ainoastaan, 321,125 eli 6.4
pros. ammatillisesti järjestyneitä.
Taisteluja johtaa maan kommu­nistinen
. puolue, joka jäsenistönsä
vähälukuisuudesta huolimatta tar­mokkaasti
järjestää- kamppailuja ka­pitalisteja
vastaan. Niinpä saivat
puolueen ehdokkaat viimeisissä vaa­leissa
kaikesta vainosta huolimatta
leossa. "Ryöstetty kaunotar" on
ö-näytök. huvinäytelmä, täynnä eri­laisia
hullunkurisia kohtauksia ja
esitetään osaston näyttämöllä hel-mUc.
2 päivän illalla. Kaikki katso­maan
,ja nauttimaan.
T y ö t t ö m y y s . Mitä pitemmälle
talvi menee eteenpäin, sitä suu­remmaksi
tulee työttömyys, sen
huomaa niistä suurista työttömien 1
enemmän tietoa ja taitoa kuin en-tisaika.
Siksi toivon ilaas, että
oltaisiin suurena joukkona ensi ko­kouksessa,
vanhat sekä uudet jä­senet.
Seuraava kokous on helmik.
4 p. Tervetuloa joukolla. — Joku.
192.000 ääntä. Tästä julmistm.eena ! .J?.^*^. " » ^ f P»*^'""
ryhtyi vallassaoleva Tanakan h a l l i - ^ J ^ ' /"^yos?^^" almujen pyyta-tus
joukkovangitsemisiin, hajoittaen i J^'^.tf-. ^"omalaistqn keskuudessa on
samaUa kaikki työläisten vallanku- ^y^"."''^^^;?. "^yoskm huomattavan
^ ^ , . w » i n c « f fo^ctoi.nario. t ^ i f v„f«n suun, silla suomalais.en on mel­kein
mahdottomuus päästä kaupun­gin
töihinkään tähän vuoden ai-
Pelastava synti-niminen kappale
menee näyttämöllämme ensi lauan­taina,
siis ensimäinen päivä helmir
kuuta. Kappaleen on kirjoittanut
sama henkilö kuin Kansalaissodan­kin
ja kaikkihan muistavat vielä tä­män
niinkuin eilisen syönnin, ja
Pistäysin kuuntele]
laista oikeuden jakoa,
tuja jos vaikka min
en heitä kaikkia s:
tuo kieli kun on nii
vaan ne asiat, jotka
salaisia, koetin jotenl
ville. Yhdeltä suoma
oli eräs ranskalainen
mittää päällystakkia,
oikeus kai katsonut ri:
ei tuominnut. Tuomai
tä me silloin kaikki o
sa jos tästäkin tuomii
sa VO olla paljon per
suomalainen juttu oli
nistä. Syytteessä oli r
va Meeri (kaikki tun
sillä nimellä, oikea nl
ra). Hän sai kolme k
halla päällä tuntui
tuumaili että se on ku
ei kaikki saa naukks
Ei auttanut sekään j
vaikka hän sanoi ett£
han sitä nämä yleise
valvojatkin.
Suksimlehet häärira
partamiesten parratkin
tuhruisiksi. Eikä se i
suksimiehet kun ovat
kaikki partavaksitkin,
ensi sunnuntaina • kilpa
käyttämään. Niin että
vain vleraankylän poj
ranne ja voidella su
liyvään kuntoon, sillä
ottelu siitä kuuluu tule
nakin tuumailevat nän
jat, ettei sitä "napilla
siellähän -sitten nähdää
SaiiltSte Marie
moukselliset taistelujärjestöt, kuten
työläis- ja \ talonpoikaispuolueen
• - , . ' nuorisöliitqn ja ammatillisten järjes- . . . . ,
I Neuvostohallituksen kanssa. Tämä edesottamineÄ-tietenkin-ensi 4iädessi i töjen keskusneuvoston l.QDO pidäte-j ^^""^ ^'''^ t a r j o l l a on suuret j o u - j kaikki jotka olivat sitä katsomassa
i osoittaa Ylidysvaltain-suurpääoman lujaa otetta Meksikossa, sillä suh- tystä nostettiin syyte 300 v a s t a a n o t o t ranskalaisia joilla on etusija j eivä,t_voifipet sanoa sUtä
teiden katkaisemismanööveri ^ o n selvästi järjestetty Välikadulla j . -'^H-^t.nn,i.e.sta kommmiistiseen l i i k - ! J o ^ - Paikassa kaupungin toissa.. hyvaa. ikinä puolestani! en taas
Wa.shingtonissa. '*
Meksikossa o^ v i i m e aikoina vallinnut niitä ankarin valtioUifien
vaino työväenluokkaapa erikoisesti kommunistipuoluetta vastaan. Tä vangittu 825 työläistä, joita syyte­tystä
nostettiin syyte 300 vastaan , . , , : . .
osallistumisesta kommunistiseen liik- ! ^''^^ paikassa kaupungin töissä.. hyvää,
keeseen ja 320 tuomittiin maanpa-' ^^'''^^'a kaupungilla ei paljon muu-; voi sanoa ensi lauantain kappaleesta
vknononn . I1R8O0 vvaannggiittttuuaa ooddoottttaavvaatt pnaarr - työtä nykyään olekaan kuin; muuta kuin hyvää. E n lähde tässä
aikaa tuomiotaan. Kaikkiaan, -on lumeii luontia, niin saadessa sitä-1 pitemmältä selostelemaan kappaleen
kin jonkun päivän silloin tällöin,' sisältöä, vaan on jokaisella tilaisuus
tereen, Buenos Airesissa, Rio de Janeirossa, Washingtonissa, Nev
Edellämainittuihin numeroihin ei sisälly eläkemenot, paitsi Ve-j Yorkissa y.m. sattunut voimakkaita mielenosoituksia Meksikon lähetys
Däjäti menoissa. ! töjen ja konsulaattien edustoillQ.
• Kuten n^l^yy. ovat sotalaitosten menot kasvaneet huikeimmin Ja-: Meksikon hallituksen nootissa viitataan näihin tapahtumiin, ja koe
•niin i„hdos.a o„ lukuisilla paikkakunnilla kautta koko.Amerikan man- mnj^^-^^^^^i^ lovitta- saa j o . a t o h^^
{»unissa ja Yh4ysvaUoiKa. Pienimmät ne olivat saksassa, missä Ver-j telaan asettaa ne Neuvostohallituksen kontolle. Lausunnon teksti osoit
aaillesin sopimuksen perusteella pakoitettiin Saksa osittaiseen aseista-1 taa, että Washingtonin imperialistit Mexico Cityn kautta painostavat
riisumiseen, sekä Venäjällä. Kaikissa muissa maissa ne hallintovuon-; kansainvälisen imperYälismin yhteisrintamaa Kominternia ja f
118:1928—29 olivat suuremmat kuin ennen solaa. Neuvosloliiltoon; jjittoa vastaan. Tällä vedolla on myöskin tekemistä niiden.
näiden eivät sotilasmenot ole kasvaneet.' Huolimalta siitä, että koko j takaisten vehkeilyjen kanssa, joita parhaillaan käydään
on jatl^uvasti lisännyt varustuksia, on | Kiiikki tähtää sodan valmistamiseen Neuvostoliiton kuki
Neuvosto-
.,kulissier
Lontoossa.
p^m yibaniielinen maailma jatkuvasti i Kiiikki tähtää sodan valmistamiseen Neuvostoliiton kukistamiseksi.
N&uvostoliitön sotilaallisia menoja pidelty niin alhaisina kuin mah- Neuvostoliiton puolustaminen imperialistien hyökkäyksiltä on koko
doll&ta. maailman vallankumouksellisten työläisten asia.
|n?perialist|yaltain voimasuhteisiin nähden mainitaan vielä, että: • - - ^ ^ ^ n ^ — i — i » — — — • .
P. S. A* kuluttaa n. 30 prosenttia koko valtion menoisia joko entis-j
teto sotien tahi uusieii valroisteltayien sotien kulunkeihin, Britannia
ti. 70 prosenttia j a Ranska vastaavan määrän. Mutta vaikka U. S. A .
kulotti vuonna 1928 n. 4,553 miljoonaa frauigia sotatarkoituksiin eli
eläkkeet lukuunptettuna yli puolet enemmän kuin Britannia, jonka
menpt tekiyät 2,900 miljoonaa frangia, oli U . S. A : n sotanienot vain
l i i prosenttia tuloihin verraten, Britannian noustessa 3 prosenttiin,
'^amä eroavaisuus johtuu Yhdysvaltain kapitalismin rikkaudesta.
Filipon pakinaa
Mikä vaivaa Yhdysvaltain ja Canadan
Kommunistipuoluetta
misestä", kuten kyseellinen lainpy-kälä.
johon syjrte nojautuu kuuluu
Mainitun pykälän mukaan tuomir
taan jopa kuoleman rangaistukseen
ja 5 vuoden kurittishuonetuomio on
alin mahdollinen.
Japanin porvarillinen lehdistö
vaatii ilman muuta työläisten luot­tamusta
nauttiville tovereille: F u -
niluu eteenpäin. Suomalaiset kui-1 sanon, että katumaan ei tule se
tenkin muodostfivat ainoastaan pie-1 senkilö, joka tallukkansa haalille
nen osan kaupunkimme suuresta siksi Jllaksi kelettaa.
työttömäin arnleijasta.
Onko mitään tehty tämän Uor-jaamiseksi?
Suoraan voipi sanoa.
Lauloseiiran iltama. — Se nyt .on
jo aivan rappusien edessä. Mikäli
minä asiaa tiedän, sikäli (sanoo v i i ­purilainen)
se tulee olemaan aivan
että ei;.mi.ään. Mitään hätäapu- ^^^^^^ ^:,r^l^
toita ei Ole. hankittu, .m. ihm vo..i.s.i ;1 kuaaimkivl^la. on kuulemma hirveä mu-uurempaa
joukkoa sijoittaa töi-1 ^{tj-in näik-ä n i m oi nin ih^^\r..
kumoto. Sano. Nabejana. Mitamura j hin. N. R:n asemahuoneen r a - i ' Sf„ f-L S ^
ja Takara kuolemantuomiota. Mai- kennustiuuhistakaan ei tule SPH r , saamme täyden huoneen. ,
- - • i ^ennuspuumstaKaan ei tule sen, Lauluseura harjoittelee kuhi tus- käynyS huonosti täällä S
S. ' J . osaston kok(
20 p. Oli paljon tärl
keskusteltavana. Sama
dessa myös hyväksytti
sentä, Richard Pykäii
ton osastosta muuttoko
tena Anni Laksonen, j
lausui tervetulleeksi.
Martin Hendrickson
puhujana 126 Thomp.s
Iille helmik. 1—2—3
toina. Lauantai-iltana
hetilaisuus kello 8 illal
Icello puoli kymmeneer
lioista tuntia. Lopuk.si
Pyhäiltana alkaa puhe
lalla j a lopuksi on 111
maa. Maanantaina (3
kello,8. Siis kolmena i
me kuulla -Martin He
E i silloin kukaan ole p
ikun on ollut näinkin
siitä kun viimeksi Ma
tiin. Ja" toiseksi ei hä
puhujia, jotka väsyltäv
kunnan, vaan päinvn
kuuntelee vaikka koko
pukaapa sankoin joukoi
S. J . Qsastbn kokous
5 p. illalla, alkaa kello
kaapas jäsenistö silloin li
ettette poisolollanne loi
Amerikan puolella i
"Työväen Osuustoimintal
paas JO p i an
Schanghaissa. josta hänet salaisesti hin ia näin kokoontuu vhä" suu-' f J?"^^"' on ollut j koska se sen mielestä e
, nin, ja nam KOKoontuu yna suu-1 kurkut turvoksissa jo pitemmän a i - i keistolaisuutta.— Jon.
^ ^ Edellisessä pakinassani; toin esille
Koko maailma lukuunotettuna voidaan havaita, että 2/3 osaa: sen tosiasian, että kommuiiistisen
plaailmän sotarasituksista v. 1928 oli Euroopan kanneltavana, U6 osa [ liikkeen edun kannalta Amerikassa
Yhdysvalloilla ja loppu kuudes osa muun maailman niskoilla. E u - J ^ samalla koko maailmassa, olisi
' • . 1 . 1 i." r- 1 II- . i I ollut saman tekevää, ja ehka pa-
Toopan suunnattomia rasituksia kuvaa se, etta Euroopan kansallislulot ^.^^p-^j^ meidän Amerikan suo-tekivät
samana vuonna vain vähän päälle kolmanneksen maailman salaisten sosialistinen sivistyssauno-tuloista.
Yhdysvaltojen kansallislulojen ollessa yhtä suuret. ; misemme olisi tapahtunut jossain
Säilyttääkseen asemansa aseellisessa maailmassa ovat Euroopan kaukana erämaassa, josta meillä ei
• . 11 1 •• I •» . 1 . r i 1- •• , olisi ollut mitään yhteyttä muun
imperialistiset vallat sus pakoitetut tuhlaamaan paljon enemmän ^^"ujaailman kanssa
rojasotamenoihin-tuloihinsa verraten, kuin Yhdysvallat, j a Yhdys-; nyt päämme ei ole saunanlöy-valtain
sotilasmenot siitä huolimatta ovat yhteensä melkein yhtä suu-1 lyä täjnmä, että järkemme on selv%-
ret kuin Ranskan, Japanin-ja Italian yhteensä. ! «ä. niin meidän täytyy pitää vähin-
Tällainen tausta muodostuu nyt koolla olevalle Lontoon konfe-^^an hullunkurisena kohtalonivana
. „ , • 1. 1 . , , 1-i , • sita, että kansallisuutena, pienenä
renssiUe. Suurvaltain diplomaattien puhuessa rauhan pyrkihiyksis- i^ansalliseen kuoreemme sulkeutu-tään,
voidaan huomauttaa, että maailman sotamenot v. 1928 tekivät neena ryljmänä tämän mahtavan
n. 22,392,400,000 kultafrangia eli n. 84,300,000,000. Mitään merk- jättUäismaan keskuudessa, olemme
Ifejä siitä, että näitä menoja aijottaisiin vähentää, ei ole olemassa.: Jo^^un^et veiyaamaa^^ vallankurao;
Tilastot osoittavat, että U. S A : n dollari-imperiaHsmin varusteluilla^^^^^J^^^^^ iaaryTSsJT^jStön
on suuria kasvamisen malidollisuuksia, muiden suurvaltain, kuten B r i - pysytenessä sinnikkäästi sivussa koko
tahnian. Ranskan, Italian ja Japanin varustelujen ollessa jo paljon hommasta. Saunanlöylyisinä me tie-lähempänä
taloudellisten mahdollisuuksiensa rajoja. tysti kumminkin näemme /tämän
Lontoon konferenssin pitäisi kuulemma keksiä keinoja tämän l i i - f^^^f"' ^ » ^ . t , ^ ^ ^ " ^ .^f.'' .- . , .K , , „ ., .. kohtalon meille suomana kunniateh-
IfJipaineen vapauttamiseksi ja varusteluknlpailun pysäyttämiseksi. IMul- tävänä. jossd kannattaa uhrata, uh-ta
silloin sen täytyisi kyetä ratkaisemaan ne syvälliset imperialismin ; rata, ja yhä vain uhrata, vaikka
väliset ristiriidat, jotka ovat kaiken variisteluri syynä. Muussa tapa-• "JirauksenuHtr menevätkin kuin l u h -
uksessa imperialistivallat joutuvat uuteen sotaan. Kansainvälinen ..
. : . 1 .. 1 1 1 -.1 . ... ... Mutta eiko se. etta niin Yhdysval-ifliperialismi
ei kuitenkaan kykene ratkaisemaan ristiriitansa neuvot- t^in kuin Canadankin kommimisti-telutieta,
sillä ne ovat sovittamattomat. Vieläpä senkin uhalla että puolueen koko olemassaolo itse asi-jarjestelma
ristiriitoineen kaivaa omaa hautaansa. [ assa nojaa meidän suomalaisten har-
^'••'"•'«•"•''"''•^"P**''^**'''^^"'^^ rastukseen ja uhrautuvaisuuteen, et­tä
kumpikin puolue kukistuisi, jos
rae suomalaisetkin ottaisimme sa­man
välinpitämättömän ja suoras­taan
kommunismivastaisen kannan
kuin millä muut kansallisuudet tääl-,
lä ovat, ole merkki siitä, että kumo-
Tietysti voimme aina luulotella,
että nyt justiin on tulemassa Ame-rikaankta
sellaisia yhteiskuntatalou­dellisia
tilanteita, jotka tekevät tääl­läkin
yleisen työläistön taipuisaksi
kommunismiin, niin että on h5'vä pi-
tavat, mutta ajattelen, että viimeksi- jj\ eHene amJuafocdteoUstvaamt: is"elHleu. h, ulkomaalal-mainittu
syy on suurin tekijä. jset tässä nyt ryhtyvät vallankumo-mÄssss.
i^ssfänS. r rt ^
ten suomalaisetkin suomalaisuuden ! r.^^^^ "r
tää, viime;5ensäkin uhraten, puolue-, täyttämiä määrätyissä suhteissa yk-[ S K , ? Canadankin konunu-koneistoja
valmiina. Me kommunis-"^sinpä kommunistitkin. Amerikalaisil-I S t i ^ ^ o sai nam heti al.ussa yaa-
- l a työläisillä on vastemnielisyyden- '"nSaniJnki.tin'''' T^^T'
tunteita ulkomaalaisia kohtaan. Nyt «»SlannmkieUsen työväestön
niin Yhdysvaltain kuin Canadankin
kommunistipuolue on ulkomaalaisten
etupäässä
keskuudessa, niin taloudellisilta syis­tä
qn se yhä joutunut turvautumaan
"ulkomaalaiseen lääomEian" pitäes-suomalaisten.
Tietysti muutamat jh saä5äcn„ . . !yl jl«l^ä Vto-i"m' intaansa. J a ulkomaa-englanninkieliset
iiaan innosTu-! e X " t °° ^^'^^ .P^^^^^Z
neet ovat näitä puolueita ^^^\ J^^^^ ^^^riamen työväestö
ko nämä puolueet ovat itse asiassa' kin ja näkemiskykyisimpäinkin in-i mutta näitä oli mahdoton alkaa jou
vain k • - • • ' • ' '
töjemme
kielisine johtajineen ja pienine sa-mankielisine
ja m-i!Jnkielisine Jäsen-lisineen.
Eikö tässä ole meidän suo­malaisten
osa arvokas?
munistipuolueita, täällä, kun ne ei- niaUa kielellään, itse asiassa yhä
vät voi herättää muita kuin suoma-1 kansallisen kuorensa sisällä. Jonkun
laisia työläisiä? verran tuli puolueeseen aineksia
ain kuin näiden kansallisten järjes- j misten yhteiskunnallisista "ajanmer-' matta heti alussa käyttämään val-öjemme
lisäkkeitä, tosin englaimln- keistä" ennustelut ovat yhtä epä- • niiina tarjolla olevia suomalaisia jä-
" • ' • • • • •\^rmoja kuhi ilmojenennustelut. ! senainoksla ja suoöialaisten järjestö-liähtiessämme
vastaamaan kysy- {jen tarjoamia varoja. Siten oli mu-mykseen
meidän suomalaisten sosi-j kavuita alkaa — suomalaisissa olf
alipoliittisen saimomisen arvosta ' pääomaa. Niin muodostettiin ame-
Jos näiden puolueitten pääasiassa | täällä_ Amerikassa, täytyy meidän a-1 rikalainen puolue etupäässä suoma-,
meidän kustannuksillamme tapah- settaa vastattavaksemme kysymyk- •. laisista ainesosista, jotka jakoivat
tuva propagandatyö olisi tehoisaa sen: Mikä oikeastaan vaivaa kom- puolueen alaelimissä toimintansa o-muihinkin
kansallisuuksiin kuulu-'
viin ja varsinkin englanninkielisiin
työläisiin, eikä vain suomalaisiin (jo­ka
tehoo meihinkin vain omien jär-jestojerame
ja onlankielisen propa­gandan
kautta); ja jos järjestöjem-me
kasvatit näihin puolueisiin kuu­luvina
voisivat persoonakohtaisesti miskyky ja'itse puolueittenkin pön-1 oli ainoastaan puolueen pää johto
vaikuttaa muunkielisiin työläisiin: killään pysyminen riippuu muutama-; Näin sai puolue heti alussa ulkomaa-etupäässä
englanninkielisiin; . jos 1 tuhatlukuisen suomalaisen kommu-: laisuusleiman. Se nä3rtti_amerikalais-kuk^
n .heistä voisi tehdä edes yhden jnistijoukon kannatuksesta, niin täy-1 ten (Canadassa canadalaisten) sil-cnglanninkielisen
työläisen kommu- tyy otaksua, että jotain on vakavas-; niiin ulkomaalaisten mukanaan tuo-nistiksi.
niin osallamme olisi todel- ti vinossa. Joko on vikaa taloudelli-; m;.sta aateaineksista muodostetulta
lakin ar\'oa. Mutta näin ei näytä p- slssa olosuhteissa tai häiden puolu- j ja - ulkomaalaisten itsensä runnaa-levan.
Tuskinpa yksikään englannin- eltten johdossa ja toimintatavoissa j malta. Se ei* näyttänyt amerikalai-kielinen
työläinen on muuttunut jotka mahdollisesti ovat outoja maan ^ seita liikkeeltä. Amerikan omasta
kommunistiksi suomalai^n konunu- määrätynlaisten traditsioonien täyt-; maaperästä kchonneelta. Sellaisena
tämien työläisten mielille, tai jossain se oli amerikalaisille työläisille sii-näiden
puolueitten ulospäinnäyttä-, hen määrään vastenmie^nen, ettei-väisyydessä,
joka muodostaa näistä; vät he huolineet edes^' vähääkään
vastenmielisen kuvan maan työläis- kiinnittää huomiotaan siihen, olikc
tithan olemme niin hjrviä ajanmerk-kien
tuntijoita ja lähitulevaisuuden
uksellinen harrastuksemme on mitä; tapausten eimustajia —- jota tunte-suurimmasta
merkityksestä? Meidär mistä ja ennustelua olemme harjoit-järjestömmehän
etupäässä rahastS*? taneet liikkeemme alusta lähtien^ alkama ja -runnaama,
vat näiden puolueitten virastot; ja i ensinnä sosialideniokraatteina, sit-propagandatyön.
samalla kun anta-jtemmin kommunisteina, juuri kos-vat
kasvateistaan suuren enemmis-j kaan kumminkaan osumatta oike- ..^^^ ^^^^^^ yuujueua aiussa vu^^f V.- vi ' '
tön näihin puolueisUn, niin että ko- j aann Tosiasia on, että tietoisimpain- • järjestäneet ja yhäti näitä johtavat i yfjf nokkaansa sille. Tietys-ko
nämä nuolueet ovat itse a.c;iassa i k in i a näkemiskykyisunpäinkin ih- mn^fa nnifä «i,- Tr,öv,rfr.f„v, o i i , „ „ ,„„ " Pprvanlliset sanomalehdet vielä e-nkoisesti
oikein viljelevät tuota en-nakkomlelisyyttä.
Olen vakuutettu, että niin kauan
kuin Canadan ja Yhdysvaltain kom­munistipuolueilla
on tuo ulkomaa-laisleima.
näillä puolueilla on hyvin
vähän versomisen mahdollisuuksia.
Joku vielä nyt näkymättömissä oleva
yhteiskuntatadoudelUnen kaaostUa
voisi panna amerikalaiset työimset
unohtamaan ennakkoluulonsa ja Ult-tymään
"ulkomaalaisun" vaUanku-mousasiassa.
Koska suomalahien aines puheena
olevassa ulkomaalaisuusleunassa on
pääaineksena, niin täytyy sanoa, että
kommunismin edellytyksille Ameri­kassa
on ollut huono "onni" se "on­nen"
sattuma, että me suomalaiset
olemme näm aatteellisia laadultam­me
ja että olimme jo ehtineet ra-kentee
itsellemme niin mainion fcan-sallislaatuisen
Basialivallankumouk-sellisen
saunan, - sekä etevät vasta-tehtaamme.
Yhdysvaltam ja Canadan kommu-nistipuolueitten
pitäisi voida puhdis­tautua
tuosta ulkomaalaisuusleimas.
ta amerikalaisessa pesutampussa Se
kyllä on vaikeata, sillä lujaan tuo
hka on istunut. Jos minä olisin " o i ­kea"
amerikalainen ja jos omaisin
aanen, joka voisi rikkoa Jerikon
Kun toistasataa miljoonaa asukas- myöskin muunkielisistä ulkomaalaisis
ta käsittävässä maassa kommunisti- ] ta, jotka myöskin jatkoivat omien
puolueitten maan omalla kielellä i l - ' kleliensä käyttämistä omissa puolue-mestyväin
sanomalehtien ilmesty- i elinkokouksissaan. Englanninkielistä
nisti työläisen persoonakohtaisesta
vaikutuksesta ja Buolueittemme pro-pagandatyöllä
ei myöskään näytä o-levan
tehca paremmin Yhdjrsvaltain
kuin Qanadankaan yleiseen työväes­töön.
ten mielten kansallisennakkoluulo-taustalle.
Voi pitää varmana, että
Amerikan omissa oloissa syitä työ­läisten
oman poliittisen luokkapuolu-muurit,
niin hihkuisin:
mälaiset ja muut ulkomaa
jestöt Amerikan kommuni
ten viljelysmaalta! Ne eiv
teidän anteliaita rahapuss(
remmin kuin teidän omia
lötyksiännekään. Jos nami
tämän kautta .römahtaisivi
nioiksi, niin niistä rau;
noiisevat uudelleen puhtoi;
rikalaisina fenix-lintuina.
sa, amerikalais}akin työlä
lyttävässä karvassa. Saatte
ten te ulkomaalaisetkin, yi
niksi, mutta tietäkää: ei si
ulkomaalaiskielistä möiötys
heissä, eikä sanomalehdissä
ta kuin englanninkielisiä
äänenkannattajia. Omfln^'"'
tmenne ja muine laifiT.csine
kää omissa hpteissanne. 1
kaa niissä minkälaista sa
tykkäätte, omaksi huvikseni
lunne ja ruumiifine jalos
«e on maailman komuiunist
keen kamialta saman tekei
han vain kansallisten .iärje;
tainne merkeissä pidätte 1
PQissa politiikasta".
Näin minä hihkuisin. En!
että menettelisin siinä mJ^
valal luopurimalsesti, vaikka
dokaan kerskua missään :
kirkassilinäisellä puhdasveri
ni. -
Ne harvat maankieliset tov
ta Yhdysvaltain ja Canada
munistlpuolueisiin kuluu. 3
tai tavallisina rivijäseninä c
sainmäärin tajunneet tuou ti
lalsleiman vabingollisuuden
puolueissa. Ja koska hekää
ole. luullakseni, aivan vapa
sällisennakkoluuloisuudesta, o
leima lie • vaivannut beitä
puolelta. Kun Yhdysvaltain
eejsa useita vuosia sitten
tuo hyvin muistissa pysjvä
oikea puolueen uudelleenjärj
nen, niin siinä näjrtti olevan