Vapaus, March 27, 1930

              'Sivu 2 Torstaina, maalisk, 27 p:nä — Thur., March 27 No.
VAPAUS Ctotdam i n t M M — trSrSMlte «Ime» OscabmMtUja, tiun*J f Ssd-
VAPAUS (Ubcrt^i
n> aidr a . a( nmA « < M » ia Cuuia. FobUAcd daOr at SuHnxj. Oatana.
»««ttfrad u tka Po« OfCca Dq>a(ta«st. Ottava, a* Mcoad elua mUar,
Itkmitm, koMtaci. iöxjdaappa Ja faisi» takaa Qai StraaiflU.
^MdaaoMi Vapaaa. Boa t», Smibvj, Ost.
.mbalioMti Konttori 1038. — Toimitas S36W, — Kiijakaappa 29«rW.
^TMcas OfCca 0«b «rork. a4r«niafacDt<, «c.) 1038—Ediu» «CVz-BoolcMara SSffiTT.
: J. W. A U ^ r iA
tcrjata. taata, epäkohtaa. Se on saa­nut
v i M o i i i fiopimiiksen. Jonka mu­kaan
työläisiä lisäävän yhtiön on
otettava etusijassa työhön toisen
AU ^
Beobtora asd t>r{at<h«>t Vi^M* XalUiai; £ t a Suac
t«» U^iiJtfreairfi Vapaaa, PX). B<.< «?; ft
tlLAUSHlNMATt .
C U L K ^ S klcp. r s Ja I M . tUM. lUrmltalkia |a Saamaaa M U saa
I 1 »Ic. »6J00K fcfc. » I J » ja i kfc, »M.
l i , • ^ .lUlp?eSH9WAT TrAjPAUOEgSAl
KbJaMOrtoOaMtBlctct-flJ» kem, S2JW kakai kanaa. — AricIiUtooa
kulkea rinnan tämän huikean kehitylcsen kanssa. Lisäksi «n tdipn-poikaistön
yksityisviljelysten kollektrivisoitninen lapabtnntit itiin no­peaan,
että ei ole kyfttty hankkimaan riittävästi koneistoja niiden tehok­kaaseen
viljelyLseen. yhtiön vähentämiä vakinaisia rau-
Toiselta puolen ilmoitetaan, että mitään sunretnpaa siänenviljah tatieläisiä.. liitto pitää näistä luet-pulaa
ei kylvön aikana tule olemaan, sillä jo nyt on varattu riittävät mukaan, keltä
varastot, vaikka laajat kollektiivit «vitkin lisänneet suunnattomasU | " " ^ ' ^ ^ ^ ^ j ^ t ^ ^^
siemenviljan kysyntää. Ja tämähän ennen kaikkea on tärkeä ehto koI-;i^ tilajäisiä töitä,
lekt ii vien menestykselle. ; | .
I Vaikka kulakkien sabotaasi onkin jarruttaiiut yhteisvi^elygsaunni-j
telmien loteuUamista, on .tämä luvaton kumoukseJlinen uudistus löteu-itettu
yli kaikkien enoakkoarvjoiden ja tal(»tea odoietaan .-osoitXavan
I maanviJjelyk-sen leho^amista arvaamattomassa laajuudessa. Kapita-
I listilehdet osuvat tietenkin väärään arvosteHessaan tieuv6stotaIoutta
1 ^ < ^ > ^. a-k tr^r^^t tf t r^Z rir*wx » m k t r A n >-h Ir • i i a ^ v i • / ~ r « f ^ tf-m Aava a r>tt « « « v M ^ ' f« ?A 1 ^ —
tehdaslebtlen yaikutxis erikoisten
kamppailuien aikana. Tällöin niit-
Mikä on tehdaslehti?
Julkaisemme allaolevassa I. Elvi-nin
selostuksen tehdaslehdistä, jot­ka
ulkcmaiila. ovat... vallankumouk-seUlsen
työväestön "keskeij yleisesti
käytännössä. Olisiko meilläkin
^ - ^ \. ^ ,.. °!f*"^1^ samojen perusteiden mukaan kuin rilstovoittoon perustuvaa käpitälis-
Mm ;>al«tataas>a. — Miautunooitoilmotiiktet SOe kerta* IIJM 3 kertaa. — SyatraililinntBktot »1.00 i ' - „ . . • . ,,. , . i i i " " »^
'Ota, i*i)o S kertaa. — A>aatoeroUiaotak*ct 12.00 kerta, »3x» kakd kertaa. — mito«iUae>ttik»« tista tuottantoa. bo.sialistisen teoUisuuden j a maatajouden cdistymistä on
1.90 katta. — KMlenaaOiaotakMt t2.00 karta. 50 Uaioakaa kUtoalaoiatlta tai amittojinrUi. — , - ^ i 11 1 i i i mahrtfillisniiksia in«L<;nin miiorfn<Ka
'alatiaa tiajot |a ««oteamotukaet 50c kerta, «1.00 kolaa kertaa. — TiUpliaUaetujiao ja Omota» arvostcltava seil mukaan, miten tehOKKaastl 56 Kykenee palvelemaan inianaoinsuuK^iu. jos^am muoaoiSB
^ « S ; e Ä ^ •^Äl-Ä^Ä.r^Sr^ . . . ^ t ^ a r t ^ Tk. Nc:uvostovahion ja työläisten^ ^"^^SSin I-oi-^-n<i->^elnoa?
•afHua U tka be*t adrcrtiaiag oediom aiaosf tba Ploolib paopla la Canid».
^ j Neuvostovaltion j u sen työläisten .sekä talonpoikaiston tarpeita, eikä
I vfiittonäkökohtia silmälläpitäen. Juuri sen johdosta, että sosialisoitu
J M etta Billoia takasM «aa taatauna ani!tnil«ofa kirlf«»fifima. kitjottakaa aadallaaa lUkkaM- tUOtantO perustUU toisille t e k i j ö i l l e kuIn kapitalistinen tUOtantO, ei
.Neuvostoliitossa ole sellaista taloudellista k r i i s i ä , m i n k ä kourissa koko kaivoksilla, SitroeniUa Pariisissa,
I ,- . . - I L -11 1 M Siemensillä Berlinissä, — sadoissa
kapitalistinen maailma parhaillaan kamppailee. tuhansissa suurissa ja pienissä
Mttalta pctaooaaltiMlb BisialUs J . V . Aklovbt. liikkaaoMlaJa.
Maalisk.6 päivän nuelenosoitnsten
opetuksia
Kammmstisen Uikkeen tukahdnftamis'
yrityksiä
Kapitalismin taloudellisen pulan kärjistyessä jokaisessa maassa
käyvät luokkavastakohdatkin entistä tetävimmikai. TySväenluokan elä­män
ehtojen kurjistuessa ja työttömyyden lisääntyessä tapahtuu työ­läisjoukkojen
siirtyminen vasemmalle. Lakkoliikkeet saavat poliit­tisen
Juonteen, samoin työttömien mielenosoitukset, kuten maalisk. 6
päivän valtavat mielenosoUukset todistavat. Kommunistipuolueille
avautuu yhä suuremmat mahdollisuudet koota ja johtaa tyytymättömiä
proletariaatin joukkoja vallankumoukselliseen liikkeeseen. . ,
Kaiken tämän vastapainona on tietenkin kapitalismin vaitiomah-; J^eense.^^^^^^^
din ia koko työnantajaluokan voimien kohdistaminen kommunistisen ; luke-elaman vilkastumisesta kevaan tullessa, kun sesonkiajan tyotfo-
Hikkeen nujertamiseksi New Yorkin poliisikomissioneri Whalenin ; myys lähestyy loppuaan, ei tänä keväänä ole näkynyt merkkiäkään,
laaiat vainotoimenpiteet kommunistisia työläisiä vastaan; ei ainoas-j . T Ä nähden joukkotyöttömyyden johdosta toimeenpannut mie-metallurgissa
tehdasjät-tiläisissä,
Fordin j a Packardin au-totehtalssa
Detroitissa, Etelä-Wale-
7a
maamaan kenelle paikknkrmfammR fti ^ selväpiirteisesti
" T ä h t i " valaisee j a keneii asiatta se k ^ ^ y s : Tekikö rmn'^^
on. Voinen tässä huomauttaa niille ! c ^ o puolueella oi£i-ken
'-Tähteä" seuraa, e t t ä öUä ön j ggiistönsä kuulumaat ' ' ^ ^
vielä yksi neljäs osa sivua sellaista ! qaioon? Vastaus- PnL
paikkaa jossa vielä löytää känsä- (keiis .määritellä onko
kourien kirjoituksia nimittäin "The inevä-^olemaan puolu«. ^^^^
Star Letter Boxissa*. Miten kauan isä. :kysyttin Vanaurt!^ ^
vxKitta on puolue
mittajan. Joku hyökkäsi
määrännyt
ten luku lisääntyy, ne alkavat i l ­mestyä
i w ^ m m ' " Mainitkaamme
yksi esimerUö. Viime vuoden maa­l
i k u u s s a Berlinissä ilmestyi 71 leh­t
e ä (yhteinen pain'^^^"^^^ 110,650
kappaletta), raotta buhtikuossa. sHs
vapunpäivän edellä niitä jo o l i —
ei vähempää imin 160 lehteä, joitten
yhteinen p ^ o s m ä a r ä JpU 275,000
kappaletta. Tämä lukumäärä
kesäkuun koliiessa melkein puoleen,
mutta kansainvälisen pahaisen päi­vän,
elokuun l.'n, lähestyessä alkoi
niitten ^ I t i k i m ä ä r ä jälleen kasvaa.
,: K o m m u n i s t i s i i n nuorisoiUttöjen
tehdassolufc Julkaisevat «rikoisla , ^
risollittolals-tehdaslehtiä, joita Var- Ihnolttaa tl-,taus,hevosesta oJi
on kai sallimus. Tämä sama lehti on
palstoillaan mustaimut työttömien
j a kommunistien toimintaa, joten toa jrastaan, sanoi ei h
se on kaukana ' puoluettomuodesta. sitf, j a vielä pooiöeHjn
Ahdasta tuppaa oleniaan ku^..kMk:^i^^o4itajat on nö til:
tehtaissa on jo muutamien vuosien
kuluessa julkaistu vallankumouk­sellisia
tehdaslehtiäi Porvarillisiin
hyvta painettuihin ja mallikelpoistl
kuvitettuihin sanoma, j a aikakaus- 'j.jn>V yjiL). TT"'. -
lehtiin verraten ne n ä j ^ t ä v ä t avut- ' ' " ' * '
tornilta, melkeinpä • surkeilta
Todellakin niitten ulkonäkö on jo-
4 sivua on
sitten Saksan kommunistisen nuori­soliiton
keskuskomitea julisti nuori­son
tehdaslehJien kilpailun, esitet­t
i i n siihen 41 nuorisolehteä. P a r .
haimmafcsl tunnustettiin nuorisoliit-tolais-
kirjai>aInotyöntekijäm lehti,
joka ilmestyy . Berekan kirjapainos­sa
BerlixiJssä. jXapaa myös, vaikka
tosin sangen haryoin, naisten eri­koisia
tehdaj^eitiä (*T>ie Ruferin",
"Die Schtimme der Gemz-Arbeite-
Ne eivät ole mitään satunnaisia taantumuksellisen poiiisipomon oik­kuja
enemmän kuin Draperin toimenpiteet Torontossa, vaan liittyvät
järjestelmään.
Saman järjestelmän tulokfiia ovat valtiovallan toimenpiteet kai- ; ovat opettaneet. Tämän kautta pääsi puolue m.m. Canadassa läheisem-ken
komm^mistisen Idrjallisen propagandan tukahduttamiseksi. Työ-|Päan kosketukseen työläismassojen k ^ s a , joskin esiintyikin paljon
väen" faaUitiiksen toimenpiteitä ulkomaisten kommunististen lehtien puutteellisuuksia mielenosoitusten valmistamisessa. Puolueen agit.-
tuonnin kieltämiseksi Englannissa ja Canadan posUhallituksen saman- prop.-jaosto ilmoittaa, että mielenosoitusten suoranaisena tuloksena oi'
suuntaisia toimenpiteitä "Toverittaren" y.m. lehtien maahan tulon es- lukuisten uusien jäsenten yhtyminen kommunistipuolueeseen,
lämiseksi ovat söiraijöeiiliaiidycvaltain seAaätin hyväksymä muiitos,' Kapitalismin sisäiset ristiriidat Canadässakin ovat L.erittäin. ^1-
ehdotus käsiteltävSni^-^ei^iHi^Ha^ih. -nÄtP^P^fcl^^^ luonnomikkau.
täntoön entistä kireämpi sensuurT uKomj aJflisite,cfifWnftt^^^ ^aähstusmahdolhsmifcsiatanadalai-deii
levitettävä
valtiop^t
tustamiseen . iaiiaisei painoiuoiietji lutsiHBu t,*ui\aau..^fi,T^a.aii>y?s^-^. f.\?n\\ ^\ .
I, jotka tulHlahoksen sensuori pitää si- f^^^^
veeuömina ! ^o™ra"n>.stipuölueen osoiteltava,^ ^;x£m^^^ pannaan' taytanfSSh »"i^ UäsaJlK eJK^ Maäliäknun 6 päivän Tnieleno8oituks§t,.
ulk»nMtä|^siini P3^^^ katsoa sen merkit­sevän
)e^äoen'Ä:aaiibu^ kieitämista.; Tiistä oii.v^ig
yksi a^ffl^^yiBIS^ifrS^ii^urUn
.riitnmoitiq däist"
Seit • jälkemfiuiiFiaiperiali^^
liitto ulkopäin tehdyillä aseellisilla hyökkäyksillä epäonnistuivat, ovat
kapitalistilehdet yhtä mittaa hokeneet, että neuvostotalous tulee johta­maan
srfeasortoon ja sitä tietä Neuvostoliiton kukistumiseen sisältä­päin.
Nämäkin osoittautuivat sittemmin turhiksi toiveiksi. Taloudelli­nen
tilanne Neuvostoliitossa jatkuv«»8ti parani. Teollisuustuotanto ko­hotettiin
sodan aikaisesta rappiosta. Porvaristo sitten yritti turvautua
siihen hätävathees«n, että Uloudelliset saavutukset olivat uuden ta­louspolitiikan^
eli "nepin" ansiota, joka johtaisi takaisin kapitalismiin.
Tämäkin väite osoittautui köykäseksi, sillä yksityisen pääoman merki­tys
ei vuosien varrella lisääntynyt. Päinvastoin valtavin osa teollisuu­desta
ja kaupasta pysjri edelleen sosialisoituna, ja koko taloudellinen
elämä, tilkomaalaisille myönnettyjä konsessioneja myöten, valtion
kontrollin alla.
On myönnettävä että kollektiivinen talous kaikkein hitaammin
JkehiUyi maanviljelyksen alalla, sillä olihan koko suunnaton maaseutu
Icymmenine miljoonine lalonpoikineen jäänyt vieläkin oman talonpoi-ikäisen
pikkuviljelyksensS varaan, jonka lisäksi oli olemassa melkoinen
suurtalonpoikaisto, eli kulakkiaines. Maaseudulla kuitenkin hitaasti
mutta varmasti vietiin kollefedivisia yhleisviljfelyssuimnitelmia eteen­päin,
jotka viime vuosina toimivat menestyksellä. Erilaiset osuustoi-tiointa-
muodot myöskin vaikuttivat paljon maaseudun yleisen tason ko­hottamiseen.
Toiselta puolen euurtalonpoikaisto alusta saakka sabo-t^
rasi kollektiivisten viljakeruusuunnitelmien toteuttamista, joiden
kautta mobilisoitiin talonpoikaisto tukemaan teollisuuden sosialisoiini-een
edistymistä satoylijäamillään.
Kävi siis välttämättömäksi «i ainoastaan kukistaa varakkaan talonpoi­kaiston
vastarinta, multa sen lisäksi osoittautui, ettei kulakkiluokkaa
voida muutenkaan sovelluttaa sosialistisen talouden rakentamiseen. So­sialistisen
taloudellisen rakennustyön jouduttamiseksi maaseudulla oli
välttämätöntä hävittää kulakit luokkana.
Tämä tapahtuu parhaillaan Neuvostoliitossa viisivuotisrakennus- _ _ „
suunnitelman toteuttamisen yhteydessä, joka on nostanut kaikkialla! N i i s t ä voidaan t e h d ä päätelmiä, on-kautta
kapitalistisen maailman uuden huudon Neuvostoliiton kukistu­misesta
"omaan taloudelliseen kriisiinsä".
Sama laulu toistuu. Neuvostovaltion olemassaolo on muka *Sreit-senterällä".
Maatalouden kollektivisoiminen on johtanut romahdus­maiseen
pulaan. Talonpoikaiston sabotaasin vuoksi muka tuhoutuu
koko niaal|JU>us. Talonpojat mieluimmin tappavat hevosensa, karjansa,
sikansa Ja kanansa ennen kun luovuttajat ne koll^iiveille. Maat teh­dään
kasviikyvyttomiksi. Liha-, leipä- ja kaikkien ravintoaineiden pula
kärjistyy.*-'-"''-''-' \.
Täjlaisi^ sejnöaJi«ow»UQtisia ovJat t^det täynnä. Kaikkein nerok-kainunashtefNrian
on New Yorkin taantumuksellinen "Times"-lehti kek-sitiyt
Se on lähtenyt oikein tilastoilla osoittamaan, että talonpoikaisto
on joutunut koko Neuvostovallan olemassaolon ajan maksamaan so
eialistisen teollisuuden kustannukset. Sosialistinen teollisuus ei muka
ole kannattanut ja talonpoikaisto on saanut maksaa "viulut". Samoin
on muka laita kollektiivisen maatalouden kanssa, joka niinikään tappio­ta
tuottavana joutuu taloripoikaiston yksityistalouden harteille.
Edelleen nämä lehdet pahanilkisesti viittaavat siihen, että Stalin­kin
muka olisi jo huomannut, mihin ollaan'm«iossa ja asettanut jarrut
kolldctivisoimisen eteen. KaiUd nämä Neovostoliitoh taloudellisen
illmiteeh kuvaukset ovat tietenkin samanlaista vääristelyä kuin mitä
dmoikin ön harjoitettu. Ensinnäkin on kollektivisoimistoiminnan hi­dastuttaminen
johttmnt siitä, että jo nyt on sitä yiety eteenpäin suh­teellisesti
suuremmalla vauhdilla, kuin mitä viisivuotissuunhitelma
edellytltaä. Toiset tafoiiddlxseh toiminnan alaleivät näet ole jaksaneet
T a l o u d e l l i n e n kriisi Canadassa ei ole llevenVymä.ssä. Työttö­myys,
joka saattoi kymmenettuhannet t y ö l ä i s e t k a d u i l l e mielenosoituk- tenkin vaatimaton. 2
.siin maalisk. 6 p ä i v ä n ä , on jatkuvasti l i s ä ä n t y m ä s s ä . Kaikki uskot- ^"^^ kääntö; 5—6 .sivua on harvi-telu,,
että kapitalismi Canadas.sa o l i s i "vakiintuneempi" j a paremmin Tll^^^^^sltl.l^^V^i
" j ä r j e s t e t t y ' kuin muissa maissa on viimeisten kokemusten valossa taan kirjapainossa; valtavasti suu-osoittautunut
valheeksi. Teollisuus toisensa j ä l k e e n joutuu ositlai- rempi osa'kirjoitetaan klrjoitusko-t^
eenseisaukseen. Muina vuosina tavallisesti huomattavissa olevasta noella ja monistetaan monistusko­neella
tai hehtografllla. Paperi on
melkein aina huonoa; senvuoksi
teksti pian kuluu, — j a nykyään
n i i t ä on melkein mahdoton lukea,
jos ne ovat ilmestyneet pari kolme
vuotta sitten. Niissä on myös piir­roksia,
— primitiivisiä karrikatyy­rejä,
tehtaitten itseoppineitten pila­piirtäjien
tuotteita.
Mutta siitä huolimatta mister
FOTd on kovin kiukkuinen varsinkin
kolmesta lehdestä, joiUe on annettu
hänen nimensä: kaksi "Ford Wor-kerla"
ilmestyy Detroitissa ja kol­mas
Buenos-Alresissa, nimeltään
" E l i obrero re le Ford". Sillä nämä
lehdet vaatimattomasta ulkoasus­taan
huolimatta, ne k u n julkaistaan
kapitalististen maitten teolllsuuslai.
toksissa, ovat va:kavia vihollisia, jot­ka
kapit;allstlen on otettava huo­mioon,
-«atojen tehdaslehtäen r^puk^
ko on todellinen tai^^j^atengl, se
on t o r \ » n s o i t t a i ä j6kä'^'utsövr \a^^-
koja Jar
Onkpj
vlhatäMi. että niitä väinoi
tcxpatä ehtajg^^ jstut^aa .vankllol
Kommunistipuolueiden aseltumiiien työttoihyystäist^iin johtoon
• on osoittautunut täysin oikeaksi, kuten maalisk. 6 päivän kokemukset
luhalun kasvamiseen.'^VSisisS oloissa ^n
*S5 ! I . I . J I H I I . . I M I , ; J . I .J
Anunatiliinen liike
a-io:^',y, ~^''^^'::--> r-,
I I . . 1 ' .' al;.ii 1 '"'":"''!
I
Eri puolilta maa­ilmaa
Ruotsissa on 8 tunnin työaika­laki
vain väliaikainen. Työnjohta­j
i e n tehdessä (Arbetsleraren) joli
siltä kirjoitus, jossa oli m,m.: Kun
lakia ori kokeiltu vuosikymmenen
j a se vastannut suurin piirtein odo­tuksia,
kun teollisuus on vaihtele,
vlne vaiheineen kyennyt kantamaan
t ä m ä n lyhennetyn työajan taakan
suuremmitta haitoitta j a kun uusi
järjestys on j o kauan sitten kasva­nut
vahvaksi j a ^lujaksi, n i i n ei ole
m i t ä ä n järjeUisiä syitä pitää sitä
luonteeltaan . väliaikaisena. Me
työnjohtajat emme ole sen alalsUu
mutta me tulemme työssämme alati
sen kanssa mitä läheisimpaän kos­ketukseen,
jonka takia asian pää--
töksen täytyy kiinnostaa valveutu­nutta
työnjohtajaa.
E i kukaan iluninen uskone tässä
maassa vakavasti, e t t ä 8 tunnin l a ­kia
voitaisiin järkyttää, j a n i i t ä on
jotakuinkin vähän, jotka pitäisivät
s i t ä toivottavana — selostaa Arbets­leraren.
Tj'öehtolaistelujen määristä alkaa
tulla selostuksia viime vuodelta.
siä. Ktmgressisisa todettiin mitä räi-ktin
ikrsbUäi^n vtöM^ sor­to:
ammattiliittojen kieltäminen,
työpalkkojen mitättömyys, rajoitta­maton
työpäivä, pieksämiset, yhteis­kunnallisen
vakuutuksen puuttumi­nen
kokonaisuudessaan jne.
ÄtotigresSlssa öslto useita työ­läisiä,
jotka! hyökkäsivät räikeästi
hallitusta vastaan. Kansallisien re­formistien
vastustuksesta huolimat­t
a laativat, vallankumoukselliset a i -
neksiet, valiankumouksellisen ohjel­man,
jossa alleviivataan taistelua
Englahnin imperialismia vastaan.
Kongressissa käytiin kaiken aikaa
kialla muuallakin, lentojehtgis^ ^ " ^ H ^ . ^ i hgiju jijuaj^. j ^ ^ -
vät halusta enään pafaae^.joteQ l^)?5tl. että jokain-nn;,.
ättöjen meille onkhi noussut kysymys sem- ..Järjestö valits*ee omat i o h t^
a nuo- moisen pienen n y i « d l E o n e e n f : « * a - « n ^ ^ niiden kaiman
i var- misesta jolla voidaan ilmoittaa tl-]täus7Wosesta ja konista r
sinkin RahskaSa "ilmestyy huomat- laisuuksistamme. Työttömien koko- läan /ja muuten helppo muv? ^
tayan Jjaljon. Jä k u n j o k in aika uksia tullaan jatkuvasti pitämään k«issa tapauksessa kaikkiinv^
- •• uhkauksista hudötaatta, sillä vasta-jsiln;vastattiin, jos joku ta
han taitselumme ovat ^ussa. T ä - j k e e ö p ä l n muistaa toisin
män ottakoon huomioon toverit jot- .Kunpa meillä suomaiaidi]?^
ka vielä nyt saa raataa. Kohta kait'useampia puhujia Hamam"''^
Henrykin antaa lomaa, sillä kansa paisia, niin emme jukoliste ^
on ostokyvytöntä. Siis työläisenä aina vaan" ajaisi toisessa vav
nouse tukemaan puoluetta joka tais- jvaan nykyäistäisiin jo haih^'
telee sinunkin etujesi puolesta. Älä semmpset kun ei ehdi lu^"^
ole tietämätön, ota lähemmin .q?aa luä sanoa tahdo seurataafic?
ole tehtäviesi tasolla, nykyaika kut-ivat paljon myöskään jaksa
suu sinuakin järjestäytymään- Jos ;Miitta tuommoisten kehittä •
et ole mukana Järjestyrieltten kans-) heiden kautta laiskin ja^i!!^
s ä niin älä myöskään osallistu avus- kin saa lääkkeensä. On muuS
tamaan vastavallankumouksellisia, tuista, ihmeellistä, tulkoon
siitä kyllä pitää porvaristo huolen EDehdrickson Floridan läm ~
i-»*- .^^.^^".^'"äkipohjoV
Naiset täällä rajakaupungeissa as­tuvat
miesten yU mikäli on kysy­myksessä
vallankumoukseillseksi ke­hittyminen.
Kokoukset ovat sään­nöllisiä,
puhevuorot, johtaen pää­töksiin,
merkataan pöytäkirjoihin.
Ei ole kuten miesväen keskxistelut
alhaista kinailua. Kehittävät vältte-
Ijrt j a j ä r j e s t e t y t tilaisuudet semmoi­seen
tarkoitukseen on kutinsa' p i t ä ­vät
kysymykset j a vastaukset. Mikä 'Saomalaisen järjestiiosaston
on sen kehittävämpää? oli-sunnuntaina i p. Luettiin
Palvelijain amattiosasto on myös ? ; l!!'^^'"^,^^^^". ^^'^m
perustettu Ja he joita kutsutaan p i i ­oiksi,
ovat vähässä ajassa tulleet
huomiota herättäviksi, koska ovat
naisjaoston kanssa ottaneet osaa e-dustajisto^
lähettämiseen Venäjälle,
Vaivalla , ;synny^tty ja vapauden
j a e l ä m ä n , . - ^ n e t t ä m i s e n iihalla
hankittu tebdaislehti on kalUs vie­ras
työläiskodissa. Eivätpä suotta
työläiset pommj^ vaatimuksilla, et­t
ä tehdasleht|ä on julkaistava mah-dollisimman-
usfilta ja säännöllisesti.
O l k o o n p a , , , e t t ä - ^ i t ä lampun valossa
on vaikea. =luke^— sen organisatoo-rlnen
voima on s ä n g e n suuri j a tu­lee
vielä kasvamaan yhtärlrman
proletaarisen liikkeen kasvun kans­sa.
I. Elvin.
ruista kylmistä korvista nSd
memaa tämän paikkakunnan
san .pystyä puhdas suoman^
Mahtaa olla se, että me tällä vä­emme
ymmärrä eroittaa
eteläst;ä ja vaikeaksi se kym
kun Detroit on meidän pohjd,
lella j a kun tulimme Canadaan
luulimme että koko kultala m
teläpuolelle, j.n.e.
ToroDtim ootisK
PooInstasU^n hyväksi oli meillä _
Iltama viime sunnuntaina. Tässä oli i^uotta*» siis täydellisesti Moskovan
tOaisuus kuulla toveri Martin Hend- kouluun ja m kansainvälisyyteen.
ricksonin puhetta, jossa veteraani
kiintoisalla tavallaan selitteli päivän
kysymyksiä j a yleisö oli n i i n sano­aksemme
y h t e n ä korvana, eikä kum­ma,
sillä h ä n t ä kuunnellessaan jo.
kalnen tietää kuuntelevansa puhet­ta,
j o ^ a asiat on käslteltBt-selväpUr-taisesti,'|
iAa Ikävä kyUMkuulfce-Jias.-,
venimmT-THöftuu kuiBtisunnui^
' l-ll|an'^^[WJit€itil6l§Öuden:#rjestämb;
ssäl joH§yiföIlut:>Jotakitt- vlkaa,i :giljg:
_ p ^ l c i l lÄä|fcit.jdelsö/s€i/vsitä...-«»^R
nyl;'^rfkai''€«an»ö»i>t;H(Ha5ijajoJs^ j9Fr.
h i n lähettä仫&äh"pakm? -'.^'UBQ^^ piifieJ^ää#r.gikämaJaft'OTpptä itfia
Enshnäisellä sijalla lehdaslehtlen ^r^""'''"^-^ p M i l o p e t t j ^ a U ka
Ilmestymisen lukumäärään nähden lyhyeen m i ^ t ö s t ^ p j ^ I e e n ^ t i ^ ^ ^^
on-saksa, sleHä timesliyy-BOO^ftni. se oU v ^ o ^ ^ M a r y .ment.ta^,
mistä, tehdaslehteä. Melkem kaik- «^n Yhdysvalloin .puolelle, ja kuka-ties
ktunfcaiiitkäfcfii. aikaa. ; . .
r u . E l jcappalettakaan kyllefejiniHlään
irlinilätoen.,^!Siem,en5iläisten kp-, i ^
vimÄ". M^:Wmi4i^-^ ^ pienetään 3padina~haa-iln^^
J^pyt- 31emenän ^htai^." 'I^- •öila-^^iaanantain^. tk. 31 p n ä klo 8
illallai. Esillä, koko' seuf^h jäsenille
k ä r j i s t y n y t t ä taistelua vallankiimo-uksellisten
aiiiesteh j a kansallisten
refoimUistlen väliDä. kongressi s a i '
tervehdyksiä naapurimaiden arabia­laisilta
työläisiltä. Imperialismivas-taiselta
l i i t o l t a yjn.
Päätöäauselmieih joukossa on u -
seita hyvin . t ä r k e i t ä vallankumouk-seUisia
päätöksiä, kuten esim. val­lankumouksellisten
ammatillistein
' j ä r j e s ^ j e n muodostamisesta kalk.
M i n arabialaisiin maihin, poliittis­ko
työläisten taistelutarmo j a l i i ­kehtiminen
lisääntynsrt sillä alalla.
Saksasta on esitetty seuraaTOt
toisiinsa verrattavat vuosinumerot.
V. 1927 otU lakkoihin osaa 233,-
000 työläistä, sulkuihin 270.0«). yh­t
e e n s ä noihin taisteluihin 933.000^
Työpäiviä meni niihin -6 "miljoonaa."
joista 2J9 m l i j . lakkoihin.
V. 1928 osallistui lakkoOrin 328.-
000 työläistä ja sulkuihin 452,000.
siis taisteluihin yhteensä 780,000
työläistä. Lakoissa hävisi 8.5 milj.
t5'öpäivää, suluissa 11.8 m i l j . . y h ­teensä
20.3 milj. työpäivää.
V. 1929 osallistui lakkoihhi 115,-
000 työläistä, sulkuihin noin 95,030
siis taisteluihin yhteensä 210,000.
Lakoissa hävittiin 1.8 m i l j . työpäi­vää,
suluissa 2.1 miljoonaa.
Noissa selostuksissa on. e r i t t ä in
huomattava se, että työnantajien
toimeenpanemissa j a jatkamissa s u ­luissa
on menetetty enemmän työ­päiviä
kuin lakoissa.
Palestinasta saapuneiden tietojen
mukaan oli Haifassa t a m i n i k i m n . il
ja 12 päivinä koolla arabialaisten
työläisten kongressi, joka edusti
useita tuhansia arabialaisia työläl-ten
vankien vapauttämisvaatlmus j .
Kongressi valitsi toimeenpanevan
komitean yksinomaan työläisistä.
Englannin puuvillateollisuuden
työläisten keskuudessa on tehty vaa­timuksia
palkkojen korottamisesta,
korotuksia ei nsyönnletä jhyvällä.
Lakkoon lähtemistä puolsi äänes­tyksessä
92,li2 ja vastusti 43.531.
J ä r j e ^ j e n Johtohenkilöt ovat k o -
ettimeet viivyttää taistelun alka­mista
sillfiJcin syyllä, että hallitus
on asettanut koinitean tutkimasi
imuyfflateoimsuud.en tilaa. Kun t i i -
l i s i selostus ^ t ä , olisi asiaa harr
kittava sen periusteella. '^^
Taistelu uhkasi pilhjeta' siit?
huolimatta helmikuun alussa, kifn
e r ä s lehtailiia, llinoitti Öldhami^a
erottavansa tySUä^isenÄ, levisi ajäiT-tus.
e t t ä tdlstett oli l ä h d e t t ä v ä tu^
k e i n ä a n . noita t ^ ^ l s i ä * kannatuslft.
kolia. Tehtailijoiden liitto vastasi
Siihen uhalla, e t t ä siilkee töistä pois^
200.000 piiuvfllateollisuuden työläis­t
ä .
Argoitiinassa on rautatieyhtiöitä,
jotka harjoittavat liikennettä maan
eri puolina. Vilkkaita Ihkenneaikoja
on e i i aikoina eri osissa maata.
V i l k k a a n ajim mentyä vähennetään
irMtpilid&Isifi. Yhden yhtiön v ä ­hentämiä
im j o u t u n ä t työn puut-taseen.
vjsSk& tt^^uEöla oleva yit-tSS
;on s a i n ä i ^ aikaan ottanut ..]ii-kenteen
i^Dkastiimisen takia 1 1 ^
vSkeä. Sinä t^StOSk on k a r t u f e^
hmnum järjestelyn takia t y ö t t ö m ^.
R a u t a t i e l ä i s t e n liitto on koettanut
viää nykyään 10,000 käppaieien pai­noksena,
5 pfenninkiä numero.
Kovaääninen" ilmestyy kerran
kuiikaudessa, kuten suurin osa t ä l ­laisia
lehtiä, ja painetaan klrjä-p
^ o s s a . Mainitkaamme muutamia
muita Saksassa ilmestyvistä tehdas,
l e h d i s t ä : "Lomin yhtynyt proletaa­r
i " (Hallen valtavan suurissa kemi­allisissa
tehtaissa). "Oppelin pro­letaari"
(Oppelin köhulälsissä auto­tehtaissa).
"AEGrolet" ('Yleisen säh-köyhtymän'
tuotantolaitoksissa) ja
joukko muita.
Ranskalaiset, tshekkoslovakialai­set,
amerlkalalset, - saksalaiset, eng­lantilaiset
tehdaslehdet ovat ensi-
Itiokkfiisia taisteluasiaklitjoja. Jul­kaistuina
kerran kuukaudessa j a s i ­dottuina
kiinteästi tuohon tai t ä ­h
ä n teollisuuslaitokseen ne antavat
selvän, tuoreen kuvan proletariaatin
elämästä.
E r i t t ä i n suurimerkityksellinen on
Ovat asettaneet omat ehdokkaansa
paikkakunnaltamme konferenssissa
jolta pidettiin 10 p. maalisk. 200 Pa-rent
ave.. jossa käsitettiin asiaa pe­rin
pohjin j a t u l t in yksimielisyyteen
edustajiston lähetyksestä, joten kol­me
tuli-valittua ensinvtnaata iks^it-,
jtäViB[|L konventsiQöoia.'ivartenti--T6w^-
jossa. JopullisesliiipääiteJlipilateTi
ojtiy,: jaettö;? aÄlMahjota^I^Ti- j l a ^F
k u t ^ -l!ialveiija}-:aimnattiQ6aj^?;'pie-ti^
m vatoistaanjt^iOiT Tässä esimjerb-i^
i'. .-löpitäf m e ^ m i e h e f o l e m n t ö - t e h n e et
tämänkin, talven, aikana?. J a m e i l lä
s i t ä hyvää aikaa olisi ollut,-Pienten
tekosyiden nojalla jfimme tee . n i J t ä ^ ..
n&aamme pjjmä itseämme,-, jpka ori
kuulemma kaikkein tuhmin teko. iSe
hyvä aikjEit. jota niin monet ,varttop,
pix mpnnyt.iS^t mutia parempi, on
{ • j & a -jÄ.-;i)U*ö«pi.i?. , . ; ^ ^ u a t i ^ j <
h| i a g , y ^ t f i a a iSiihpn ^ u ^ ^ ; ^ . . ^ .tojmlmaah itaiäit.^-lögei-j<;.
Tffplaötäsäftoif f ^ f e l f i ^ n k8SfiäS> «<tettmataah&!»:'tGirieö^tllalieas^
oli 19i "i):;'Ä«käät£g^iHeiflJta''%feiJfl?:te iJäSi'
läpi pikaisesti; IÖrjriii''-f!Miä«lti ' ^ ä i f j s i ö t t ä j että sen-äjaSf"
Ebistei: saiSiut^^a^V'"'-tähelfl^ÄfasS^ Jkösld j otf "ollut-Windsorissa"o8;
keskukseen. P ä ä t e t t i i n 'tilata 100"^kpt' n»*'*"»»,, ^öt,tts^s »irsK
hyvin »tärkeitä asioita. Koettakaapa j ä s e n k o r t t e j a jäsenryntäystä varten,
saapua joukolla j a tuokaa myöskin Tässä taasen on tUalsuus työlälsto-uusia
j ä s e n i ä tullessanne. vereilla n ä y t t ä ä solldarisuuttaan yh-
Paheenjohtaja. tymällä tÄhän vasta herätettyyn l i i tu
toon. käsittämäUä että ajan terä­vöityessä
tämä on meille työläisille
suuresta merkityksestä.
Protestikokoos kirkon isiä j ä paa­vien
pannaan asettamista, hyökkä­ystä
yleensä nykyistä Venäjää vas­taan
BTotesteerattiin Ritceri teat­terissa
sunnuntaina 16 p . Tässä t i ­laisuudessa
pääpuhujäna esiintyi
meille suomalaisille tunnettu tove­r
i Hautamäki. Hän otti loman teh­t
ä v i s t ä ä n j a saapui t ä n n e kirjavaan
joukkoon pyynnöstämme, puhui t ä ä l ­l
ä 15 j a 16 p ä i v ä n ä kahdessakin t i ­laisuudessa,
ensin protestikokoukses-sa
j a sitten fltasella ennen kappa­letta
puolueen iltamissa. Maanantai-i
l l a n kokonaan. Joitain kysymyksiä
asetettito puhujalle. Hän ne tyynes-
J ä l k e e n maalisk. .Q p. ei ole voitu
m i t ä ä n huomiota herättävää koko­usta
työttömien keskuuteen Järjes­t
ä ä , kun se lehti, jota. osa meikäläi­sistäkin
kutsuu puolueettomaksi on
lakannut ottamasta vastaan rahalli­s
i a ilmoituksia^ Ottaen tietenkin
huomioon sen e t t ä me työttömät
olemme, iioikkinaisla, vaikka ei y h ­t
ä ä n Ilmoitustaj)le..siinä viem. kysyt­ty
ilmoltteir^^4äin.,,v jumalan imaksun
pääUe. Se-^^ryi kannata mainita
enempää,- t ä t e t t a s ä a n . p ä ä s t ä ä n huo-na,
jossa kosketeltiin nykyistä
siä kuten sitä kutsutaan. HVVR-t
i u ilman keskustelua. Keskus! •
j a päätettiin ruveta matkimaan
rontoa. nimittäin tanssittamaan
irielslä: ei vaan torstaina ja i -
t^ina suomalaisella haalilia, f
oacein semmoisia hienompia t'-
jpssaln Sänvitsissä, keskiviikkona
oUko se perjantaisin. Taloud^
äseman parantamiseksi. Voimis
seuralle myönnettiin oikeus i i
suihkri alakertaan. Painit kun
kaa,'^ op tämä tarpeen, sillä mbt
enhäea 1 l ^ k k e ^ , P
ftflf-ei^pprttinsa, samaten huvö-'
"JäiiHlii.i f Kerayksten S14
t(JBfötdl|ian!.i:^^^iIlä,>|n4^_^
% i 'säätävä johtokunnan lupa!
kiirii - johtokunnan' täyttämä vu
portti-;S. J . osastomme toinfir
jÄViii^*$ijlitiäcs ta ''kesku$^-' _
«^mism''y^en.''^-''K^^
myös iJlmi'^ttM toveri-J. Koäö'
Jättämilän- paiUckäkunhan
seuran kuoron» j a soittokuiman'
täj&n jtoiniM-^ietf kun köntralii.
täysi;'irilöpiftffi nöSn pari ko!
koa 't^i^a-^^lSälvästä.' Täiilätt
sähteÄi»'et päljorf pvlhiilW~
Kirje Amerftan U IdoiskoiBiteall
rietfo altöriaan näyttämö ;
kahdet uudet kuhisit, kell^tea
titty näyttelijäin maskeeras
puvusto' on lisääntynyt,
koneet pyörii husaari-pukujen
mlstoksessa. Yhtä ja toista
ta 'ön tapahtunut. Kappaleita
n ä y t e l t y säännölUsesti, aina ne^'
pateeti on Koski pistänyt
voinansa mukaan mitä näy
r a •ori -.'vaatinut. Viimeinen ti
oma kirjoittama kappale
näytokäessä nimeltä Vainotut
hyvih; kuvaava nykyaikaista
tödellfeuutta, ja sopiva kappale
tätsiöoriitllaisuudessa esittää.
ä i o r b i r a on ollut hyvin vilkasto
niöiseri' 6 kuun aiiäna.
e t t ä ' innostusta riittää aina et:
päin.. - 4 ^ Kynä.
1]
e
Puolueen saoi^a&vsia jäseniä varten
Kommunistien kansainvälisen toimeenpa^ien». komitean poliittinen sihteeristö on osoittanut Ame.
rikan kommunistisen puolueen keskuskomitealle seorasTan kirjeen, jossa käsitellään tilannetta slkäläii
sessä puolueessa sekä suomalaisten joukkojärjestöjen keskuudessa syntyneitä jakautumisia. Kuten\otsi­kosta
ilmenee on tämä asiakirja osoitettu pnolnejolidon kautta puclueen suomalaisille jiLsenille
Kalliit toverit!
Se jakautuminen, mikä nykyään
on tapahtumassa Ainerjkan Eomm.
puoluetta t ä i i ä n asti seuranneiden,
soiomaiabten j ä r j e s t ö j e n keskuudes­sa
» ' o n .verrattavissa niihin . oppor­tunistien
eroamisiin kommunistisis-i
a puolueista, j o i t a nyt sodan jäl-
I f e i s e n k ^ i t a l i s m i n kolmannen kau­den
alussa on tapahtunut useissr
eri maissa: Saksassa, Tshekkoslova­kiassa,
Ruotsissa j.n.e. LShinnä
e h k ä juuri Haiss'in keikaukseen
Tshekpslovakiassa, sillä pääerotuk-sella,
e t t ä Halonen Yhdysvalloissa
oli pesiytynyt, ei punaisen ammat-t
i j ä r j e s t ö n , vaan "vasemmistolai­sen"
Keskusosuuskunnan johtoon.
I.
MITEN NYKYINEN OIKEISTO-IJVISUUS
ON KEHITTYNYT
T ä m ä on n y t kolmas jakautnmis-äste~
s i i n ä prosessissa, jonka kaut­ta
Amerikan suomalaisen työväen­liikkeen
kedcUudessa on radikali­soitumista
tapahtunirt viimeisten
viidentoista vuoden kuluessa. E n '
simainen jakautuminen tapahtui v .
1914 l W W : l ä i s t e n erotessa Sosia-tistiseeii
puolueeseen kuuluvasta
suömalaiäesta federationista j a ryh­m
i t t y e s s ä "Industrialisti".lehden
ympärille. Useat taistelukykyisim-mät
ainekset rW"W:läisistä j o muu­taman
vuoden päästä palasivat
Sos. Puolueeseen, kunnes Venäjän
s e k ä Suonien vallankumoustaistelu­j
e n vaikutuksesta, sodan likvidee-raustilanteessa,
alkoi uusi jakautu­minen,
joka johti v m 1920 lopulla
koko suomal. j ä r j e s t ö n eroamiseen
Sös. Puolueesta. Samalla erosivat
suomalaisen työväen järjestöstä
"Raivaaja"-lehden ympäriile ryh­mittyneet
s ö s i a ^ e m o k r a a t i t , jotka
samoin kuin " I n d u s t r i a l i s t i n " ym­p
ä r i l l ä edeQeen pysyvä osa iWW:-
l ä i s i ä j ä i v ä t edustamaan puhtaasti
p o r v a r i l l i s t a .(samalla myös Neu-vostovastaistai
työväenliikettä
Amerikan suotnalaisfen keskuudes­sa.
Sitä vastoin pääosa suomaL
t y ö v ä e n j ä r j e s t ö ä — kolmen päivä­lehden
kera — k u l k i alkavan kom­munistisen
liikkeen mukana.
A l u k s i t ä m ä n jälkeen kävi suo­malainen
kommunistinen löimihtÄ
tavallaan elävämmäri Väliariktiiiiö'-
uksellisen innostuksen merkeis^'
joskin l i i a n ahtaissa puitteiisa," m£
kä johtui sUloin koko ^fitfysvaT/
tain kommunistista l i i k e t t ä haittaa­vasta
radikalismin lapsentaudista
(varsinkin liika konspiroimisesta).
Mutta sen j ä l k e e n kun maanalai­nen
toiminta muutettiin kokonaac
jnlkisek-si, kun perustettiin Wor-fcers
Party, j a suomaL federation-kokonaan
liittyi siihen, muuttui
suomalaisten j ä r j e s t ö j e n • e l ä m ä j r
toiminta tosiasiassa lähes saman­laiseksi,
kuin se o l i oUut ennen So-
Bialistipuolueen yhteydessä, joskin
nyttemmin o l t ö n nlkbnaiscsti _ js
hyvässä uskossa — vallanknmonk-seLjsen,
kommunistisen lipun ym-p
a n l l ä .
Tämä j ä r j e s t ö t o i m i n n a n puuttu-
DMnen, jopa ° opportunistinen r ä -
meittyminenkin oli luonnoll
yhteydessä sodanjälkeisen ta,
min toisella kaudellaan saar-,
man osittaisen vakaantumisena­s
i , ' joka juuri Yhdysvalloi^ -T^
t y i ; suHteellisesti voimakkaiB^
Yhdysvaltain kapitalismin "P ,
rity".kykeni tällä toisella kat-,
AFL :n ' avulla V^^'^^^^^^
väen läajain joukkojen taetf-vyn
airan riittävästi saadakseeE
maq 'yleistä vastarintaa M_
pantua -mitä häikäilemättonu^:
ihmistyövoiman riistämisen
misjärjestelmän tuotannon
naiisdimisen" nimellä. Kn»
tyiöläisslirtolaisten ¥^
maahan oli pysäytetty, rupea.-
enrierisiirtyneistä toivoniaafl^lE
paremman työn saantia,
dessa- saattoi onnistua
ivain-joillekin harvoille.
,riiin: H i s t i se osassa tyog-knporv^
iis-yksilölliseh^*??;
lialan feviäiriistä. Tämä " * ^v
vaävniii^ alkoi tuntua o^^^^JJ
kaani ei" suurimmassa
Yhdysvaltain snomalaistas».
vä^Sä!"sikäli knn senkm
desfa; jöikut yksilötJöysifJ.,.
^»arezi^pia työpaikkoja,
p i k u l i ä k e e n , taikka scrt^^r
py^rviä; sivutuloja, ja
kohotettua kuluttaja-as^ffls^'
fcinlaBelle
leVe^im. alimpain vaj^^
soife); ; . ^ i v a t tflaisandeit ^
lap^^~. porvarillisissa P>T>
tahi' ;äaivat työttömy^!^.
jonkihläiseksi tun-apaika^
mj^lnjgikä jotk-ut heistä