1930-03-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1930 Torstaina, maalisk. 27 p:nä ~ TOxir, MarcE^^ - .;tä, t t l a hemä ei „;,ssn sanottavana ja Ten-"'- omaksuvat toivossa, että h e SnSä- Mutta h a ^ Sat MiJcäistä ja "pettaa iiäikäisevat onkia tointn tärkeä te-la mäuniityä ryhmaa, " l ^ b e i m n i n katsottuna mene eteen- £i!!ä on taipuma"; kuin maneeri ja i:iio:::mcn paidoin, i pian asravat mahtaa vika olla? _ vain siinä, että tyo-äntänvt seikansa moiselle jo5:2'ei voi sille tarjota a asäliyk-sttöntä, tyhjä- -nautintoa". Työkansa ,niien tentteriensa ympäten puuhailevatkin, mitä TEttto. on heillä lohdu-cakin luovan työn ilo. -hengenaatelif taas o-isia siiakoKpeareja, uusia - väiiemmät eivät heille itta he unohtavat, että . ja Moliere on aikoja audattu. n i i n k u i n se ai-i he edustivat. Mennyt fincen ei nouse ylös hau-itä tietä on menevä ko- ;tinen maailma "iiengen- '. Lopputulos on, että ä elämään katuyleisön, iiikimnon ja playtii^ran saveltami' sessa. On sanottu että ^ vö^lä^tä •pub&kiioroa ei voi oHa vErt^Lamaate öeikkil^i^een mj^föiäSniöriböä, ik, y.äan e i " niillä. ~siriarisa" ole mitSäii liistoriaJlista yhteyttä. E i ole s u i n kaan malidotonta. että puhekuoron sommittelija on tullut ajktelleeksi; Jumi kreikkalaista myst^okitröa. Ainakin metoodit ovat hämmästjrtta-vän samat. J a jos n i i n oUsi, _niin entä sitten? Välientäisikö se keksinnön arvoa j a voitaisiinko sen peras-teella väittää, että stHnftuttelulta puuttuu äSiuperäisyyttä? Tokk<fl3«i vainen. Eikö ole nerokas keksimtö temmaU parin tuhaimen vuoden, t a kaa metoodl j a elävöittää sen a-. vuUä vaTlankuihöushlstoria n i h i . että ilimiset eivät näe näyttämöltä esitettävän vain orjakapinoita, 'Sakäan talonpoikain nousua, B a s t i l j in Valloitusta. Verisunnuntaita. j a lokakuun kumousta, vaan että ne tempautuvat mukaan, toimivat j a taistelevat mukana valtavan siiggestlö-n i n alaisina eläen suuria hetkiä. Se on mestarike*c^tö. — E i ole kysymys siitä, niistä me olemme saaneet metoodin, löytäneet keinot, kysymys on" siitä, osaammeko niitä o i kein käyttää, sovelluttaa proletaaristen aatteiden palvelukseen, -ovatko kuvaamamme henkilöt proletaareja, osaammeko käyttää kieltä, jonka proletaarit tuntevat omakseen, jota he yminärtävät. On sanottu, että Aleksis Kiven, •Nummisuutarit" on mutta auttamattomasti epaonnistti^; nut. Jo ensimäisiltä riveutä tulvsäi-: t a l i '\&&aSi 't^riiäiss^, dekianiire- VtLkmineti pi iäiaa,^eer^ffl3|[iihen. jok a " jatkuu^^teö&en loppuän asti kiusaten k(B-vaa j a synnyttäen autta-matonta vastenmielisyyttä. Kiannon ^ l a n t o niin kielenkäyttöön knin miuhankiä on tekopeliä Ja rekla-meeVktdfnistk — päälle i^ätteeksi, huonosti onnistunutta reklaamia a . lusta loppuun, orjallisessa maail-' massa, dn K i a n n o l l a sama merkitys k u i n 'Singertn komppanian llmoitus-kilvellä kauppamaailinässa. Joharmes .Linnankosken kieli on knnriPaa. tyylitettyä Ja runollisessa, lennokkuudessaan pilviä hipovaa, mutta siltä puuttuu kokonaan Aleksis K i v e n J a M a i ju Lassilan kansan-omalsnos, tuoreus Ja voima. E i voi välttää timtemasta teennäisyyttä. J a sinä uskosMi niinä olen. ettei "Laulu tulipunaisesta kukasta' ole saanut niin paljon ostajaa komean, kielenkäytön kuin äärimmilleen k e hitetyn eroottisen aistillisuutensa vuoksi. — Tämä A^ain esimerkin vuoksi. Tarkoitukseni on sanoa: proletaarinen kieli on saatava proletaareilta. Vähän siivottuna se saa pyhäpuviin ylleen Jä kelpaa tyydyttämään proletaarista iphkua. Kuvat ja elä-n^ ykset proletaarisesta maailmasta. Mistä pensselit j a keinot on saatu t u v i e n pUrtäriils^n, ei ole pääky-symys. Ottaja alati elämästä t a r - uliomainen joöa olevia j a kirjallisuuden ikaut-laina. Toisin sanoen: kirjallista" var- j ta hankittuja kEuioja ja käyttää iautta. Voi ollakin. Mutta jos n i i n ! niitä prolötiaailäten ihanteiden ja tä osuutia, mikä työllä on siinä oUut. , N i i n k u i n jo viittasimme, muuttavat myöskin eläimet toimintansa kantta luontoa samoin kuin ihmisetkin, joskaan eivät samassa määrässä. Ja heidän kauttaan tapahtunut ympäristö» muutos vaikuttaa. I on, niin kaikki jumalat siunatkoot sellaista varkautta. Jos aihe, tekniikka, raamit olisi saatu ulkomailta, niin Kiven on kieli, jokainen tyyppi ön n i i n supisuomalainen, ettei kukaan, j o i a on nähnyt Nummisuutarit alavalla, tunne siinä pienintäkään vierasta vivahdusta. Keino-n porvari.ston jä ryysy- j a on lupa hankkia j a niitä pitää varas.sa. Kummako sit- iiankkia. Niitä .saa sekä kirjallisuu-, de.sta että suoraan elämästä. Suo-' raan elämästä saatu on paras, mutta sitä ei kykene ottamaan, jos ei ole vissiä kirjallista tietopohjaa. "Mutta nykyisen rikkaan ikirjallisuu-den aikana ei ole rähvaanmiehen-kään mahdoton sellaista kirjallista tietopohjaa hankkia, että sen avull a kykenee ajatuksiaan päperlle palnemaän ja paiiiöiciiritbön saata saa pelätä. — Olen imaan. kirjallisuudesta Vöi opplä. ,imit kirjalli-sia yritteli- miten tulee kirjoittaa j a miten el .saa kirjoittaa. Ajatelkaamme vain klelenkäytiöä. Mistä sai Aleksi? K i v i verrattoman Idelehsä? jEifcö se o le puhdasta Etelä-Hänieen kansanmurretta, niin vähän siivottua, että professorien lä "on tuipiinul.s kuolla". Ien tulet- «iniia )ia..— Mitä ensikädessä Sitä miten työhön käin, mistä pääsUi hirteen taan ja mikä pää e n s in DStetaaii. — Siitä vielä itelia. a voi opiäa tyyliä j a k e i - tadtbitusperlen palveluksessa parhaimmalla "taValla. — Näin syntyy proletaarinen kJrjaJIlsuus j a taide.' Työn ö^tis apinan ihitils^Bi tule-iVilKessa . (Jatk.) en kunnolli.set luonnon-ta ovat saaneet päähän-mestari- idean — mistä, saaneet — että viittaa-iän kaikelle "porvarilli-e". vaikka eivät elinijäs-ätä "roskaa" pöyhineet. uneet porvareilta varas- tukka nousi pystyyn kuullessaan ,sel- Ikeellista oikeinkirjoitus- \ • kirjallisessa työssä ei an haitaksi. Se haiskah-äelta alkemialta, ikiliik-ta — jo.s .se on edes .si- . tässä, yhteyde.ssä olla Batta venäläiseen puhe-ca — kuten edellä olem- ; — on herättänyt huo-t teatterimaailmassa. sa-: Tairqffin. menettelytavat laista "raakuutta J a mistä sai Maiju Lassila mainion kielensä? Pohjois-Karjalan t a lonpojilta. Ja. tarjosi sen yleisölie ehkä vieläkin vähemmän silvottuna kuin K i v i . Siinä on näiden kahden verrattoman sanasepän tyyli-taituruuden j a kaikkivolttavan voiman salaisuus. Ilmari Kianto on koettanut Perä- Pohjolan murteesta - ".väricätä" omaa. aitq. kiantojalgta kirj^iieltä. löKSIA TYÖVA VÄLITTÄÄ. V VAPAUDEN KONTTORI imjestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisillfl lehdille, vaan voivat meidän asiamiesraltuuksillaäime otr iksja kaikille allaoIe>ilIe työväen lehdUIe j a lähettää kont-i maksun seuratessa makan»»- VälitSmme tilauksia •earaaville tyovaenlebdille: viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, Vi v. $1.00 Sn ^ O R K E R , Toronto. Ont., vuosikerta SO Toronto, Ont., vk. J2S WUKKLR, Työväenpuolueen päivälehtL Tilaushinta m/^^v; $000. Vf> vuosik. $3.S0, 3 kk. 2.00 W0RKER, Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Chica- Imrn^^^^^ julkaisu, vuosikerta 1.00 )UNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, C h i - ^V^T.]^^^'""*^ vuosikerralta .50 fABlAN LABOR M O N T H L Y , kuukausijnlkaiBa, To-r T v Ä r , " • • • • • • 2S . . 1 ^ 1 . , 1 Tk. 2.50 a 1 vk "^^^«11 ilmestyy Torontossa, Ont. r PPIÄ^' l^aukausijulkaisu i.öO \ VmuA C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00,. »k. 3.50 i sm ' päivälehti; vuosik. Sto:<K>, vk. 6.00 TVft X^^^^r 3 kertaa viikossa; vnosik. $6.00, 1^ v. 3.50 IAKTAVA"''?T''', ? kert. viikossa; vuosik. $6:00, 1/^ V.- 3.50 Wni- Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; % v. 6.00 l Ä f ^;i'kko}ehtr, vuosik. $3.00; V. 1.75 M ^^P-' Tampere, 3 k. viikossa, 1 v k . $6.00; 4' V. $3.60 S« työväenpuolueen lehti, ilmestyy N ew ) T^k -^'laushinta vuosikerralta 6.00 L / P"^'^®®'» ruotsalainen lehti, flmeatyy C h i - U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat Vuosik. KPMÖCT < l r i . . . . . IM£9 XT9 A V ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi, •i^.tO, puoli vuotta «.no s i n t f rA-, kertaa kuukaudessa ihnestyvä kuvalehti pj^- Tilaushinta _ • .....vk. $4.00, V? «^-M .öuomen vasemmistolaisten pilislehti, ilmestyy kerta )vf;.^f-si^i^i?ena. TUaushinta vuosik. $2.50, I A v. 1.50 s v i T C T i T . ! : " i t ^ ' ^ " — ..-.vuosuc 94.00, yi> VK. S^^^^ ^?^En.ULEHTI, Helsinki. Kerta^Snos- •öU§F^'^u^'"*^.*»•Z?• Po?«vnosikertaa . " h ^ . . , : Helsmki. Kerta kuussa. 1 vnorik. ^ 1.00 ITA vrii^xi 4 , ' ' ^ e r t a Kuussa. vnosus. . . 11J^755 ^ KAlitr^:?^^^^^'^ Tampere, 1 v k . ..... 2.0O v,^-, Petrozovodsk, B u s s i a ; 3 k e r t a a rä- S ' L ^ ? ' ' - 1 ^ " .^*"ta $9.00, puolivuosik. r^oLiFeTm^^n^'"g',r' ad, 3 k«^eerrtiaaaa vviiuiktoossssaa 1" vk- $*6 .00 Xii ^ pe '-.H-_eVl smki. vvuuoossiik . ' pV päivälehti, Snperi ^ Panralehti. Astor^a, vuospiäkievrätlaeah ti,' J»ass., 1 vk [TAK^> Spperior. Wis., 1 yk. $1.75. V. v k . m L / i S v 1 $2.00.>o V. %>snW,o. f',.^""^«»*J'»^aisn, Port Arthur, Onfc vfimnS ? w ^ ^ ^ O N A L " , Kominternin e n ^ n n Sn li ra^JL »Imestyy knukausittam, vk. $2Ä» 4.50 3.75 3.00 2;<M> 3^5 3.25 ä.75 1.05 1.15 erior, Wis., 1 vk. $6.00, ^ vk. Ore., ...1 vk- $6.00, 54 y. iVorcester, Mass., 1 vk. $7.00 Liharavhrtion käytäntöön ottaminen johti kahteen uuteen ratkaisevaa läfättia olevaan edistysaslie-leeseen: tulen saattamiseen ihmisen palvelukseen j a elinten kesyttämiseen. Ensinmainittu lyhen.s; S^dläkin rtiöätisulatusaikaa, koöka se saattoi ruuan suuhun ikäänkuin puolittain sulatettuna. Jälkimäinen teki liharavinnon runsaammaksi, koska se "avasi niefsästykseh Tirinällä uuden säiinnöllisen hankinta-ältieeh sftä vaiHen, ja; sitäpaitsi t u o t t i inaidossa j a öen tuotteissa uuden, ainesten vaihdon suhteen liharavinnon kanssä, vfihihtään sa-mariarvoisen Tayiritoäirieen. Siten: t i i l i moleiriiiiista j o välittömästi uudet ihmisen yapauturnisen välikappaleet. Veiäi liian pitkälle, jos ryHtyisimme yksityiskohtaisesti 'tai'- kastamaan hiideri yaliflisiibä Vaikutuspa, n i i n suiiri merkitys kuin sillä on öllufkin ihmijjeh j a yhteiskunnan kiehiliyksellö. N i i h k i i i n ihminen oppi syömään kaikkea syötäväksi keljpaavaa, h i in oppi hän inyöskin elämään kaiken- Jaisessä ilmastossa. Hän levittäijrtyi y l i koko 'asirttävan mäakaim^ "hän, aiinoa eläin, j o l l a o l i täydellinen vältä siihen. IVluut kaikerilai- ^een ilmastoon tottuneet eläimet eivät- ole sitä itsestääii tehneet, ne ovat oppineet sen v a i n ihmistä seuratessaan: kotieläimet j a syöpäläiset. Ja siirtyminen taöaisen lämpimästä kotimaasta kylmempiin seut u i h i n , jossa vuosi jakaantui talveen j a kesään, l o i uusia tarpeita: asunnot j a vaatetuksen kylmää j a kosteutta vastaan; uusia työaloja j a uusia toimintoja, jotka veivät ihmiset yhä edemmäksi eläimistä. Käden, puhe-^Iinten j a aivojen yhtefistoiminnän känättä, ei v a i n jokaisella yksityisellä, vaan myöskin yhteiskunnassa, ituli ihminen kykeneväksi valmistamaan yhä monimutkaisempia laitoksia, asettamaan itselleen yhä korkeampia päämääriä j a ne saavuttamaan. Itse työ muodostui sukupolvi sukupolvelta kokonaan toiseksi, täydellisemmäksi^ monipuolisemmaksi. Metsästyksen jä käi^arihoidon l i säksi t i i l i maanviljelys,, siihen lisätt i in kehrääminfen j a kutominen, me-t a l l i e i i muokkaus, savenvalanta ja laivaliikenne. Kaupan j a käsityör rinnalle ilmestyi vihdoin taide jr tiede, heimoista tuli kansoja ji v a l t i o i t a . Kehittyivät oikeus j ; p o l i t i i k k a j a niiden kanssa inhi millisten asioiden j a esineiden fan tastinen heijastuskuva ihmispäässa uskonto. 'Ennen kaikkea riäider muodostumien tähden, jotka esiin tyvät lähinnä pään tuotteina j : kuten olemme nähneet, jälleen sen aiheuttajaan muuttavasti. Sillä luonnossa ei tapahdu mitään eristettynä. Jokainen ilmiö vaikuttaa toiseen j a päinvastoin, j a j u u r i tämän kaikinpuolisen liikkeen ja; vuorovaikutuksen unohtaminen on useamraasti se, j o k a estää luonnontutkijoitamme näkemästä yksinkert a i s i a ^ asioita selvästi. Näimme, miten vuohet ovat estäneet Kreikan metsien jälleen kasramisen. Ensimäisten purjehtijain St-Hele-nan saarelle tuomat vuohet j a siat ovat saaneet aikaan saaren vanhan kasvullisuuden miltei täydellisen häviämisen j a siten valmistaneet maata siihen, että myöhempien l a i vurien j a s i i r t o l a i s t en tuomat kasvit voivat siellä levitä. Mutta vaikka eläimet vaikuttavatkin jatkuvast i ympäristöönsä, niin tapahtuu se tarkoituksettomasti j a on itsellen-, sä näille eläimille jotakin satunnaista. Mutta mitä kauemmaksi i h miset loittonevat eläimistä, sitä enemmän saa heidän vaikutuksensa luontoon edeltäpäin ajattellun, suunnitelmallisen, määrättyyn, edel täpäin tunnettuun päämäärään suunnatun toiminnan luonteen. Eläin tuhoaa jonkun maa-alueen kasvillisuuden tietämättä mitä hän tekee. Ihminen tuhoaa sen, k y l - vääkseen vapaaksi tulleeseen maahan peltokasveja tai istuttaakseen puita j a viinirypäleitä, joiden hän tietää tuottavan itselleen moninkertaisen sadon. Hän siirtää hyötykasvit ja kotieläimet toisesta maasta toiseen j a muuttaa siten koko maailman osan kasvillisuuden j a eläinkunnan. Vielä enemmän. Keinotekoisen jalostamisen kautta muuttuvat niin kasvit kuin eläimetkin ihmisen hoidon alaisc-, na siinä rnäärässä, että niitä tuskin enää entisestään tuntee. Nykyään saa turhaan etsiä niitä villejä kasveja, joista jyvälajimme polveutuvat. Samoin on yhä riidanalaisena se, mistä villistä Eläimestä polveutuvat koiramme, joita on vielt' n i in monta lajia, tai mistä polveutuvat yhtä lukuisat hevoslajimmc. On itsestään Selvää, iettä ei tule mieleemmekään kieltää eläinten-suhteen kykyä suunnitelmalliseen, edeltäpäin ajateltuun toimihtaän, I*äinvastoin. Suunnitelmallista ifoi-iriintaa on Idussaan olemassa jo k a i k k i a l l a , missä protoplasma, elävä munavalkuaisaine esiintyy ja reageeraa, s.o. toteuttaa määrät-tyjä,^ jo.';kin vielä hiiri yksinkertaisia liikkeitä ulkoapäin tulleen ärsytyksen vaikutuksesta. Sellainen: vastavaikutus esiintyy jb sielläkin, missä e i ole vielä mitään soluja, puhumattakaan hermosolujen ole- •riiisesta. Se tapa, millä myönteisiä •syövät kasvit pyytävät saaliinsa, o r myöskin määrätyssä mielessä suun hitelmallista, vaikkakin täydellisest i tiedotonta. . Eläinten tietoinen, suunnitelmallinen toiminta kehitt y y suhteessa hermojärjestelmän kehitykseen j a saavuttaa nisäkkäillä jo h y v in korkea*n asteen. Englantilaisen kettumetsästyksen y h teydessä voidaan joka päivä nähdä, miten tarkkaan kettu osaa käyttää hyväkseen suurta paikallistuntemustaan paetakseen vainoojaansa, j a miten hyvin se tuntee j a käyttää hyödykseen • kaikki Söömalämbh Höyrysauna Avoinna j o k a arkipSivä: ketlo 1 päivällä kello 12 yöllä. Lauantaisin kello .10, aamulla Icello 12 yöllä. 770 Aqueaact Street, Montreal. Quebec f V -T^?^'" v«I»kot, yhteen nidottane, htnta 25 senttiä. K a i k i l l e niille jotka ennemmin ovat hankkineet tfihan saakka seuranneet numerot itselleen on tarpeellista saada naraä yllämainitut myös, sillä näihin vihkoihin sisältyy n y t 1000 sanan englantilais-suonr»alainen sanjakirjaosasto. Jouri niiden sanojen joita tässä oppijaksossa käsitellään. Tilatkaa osoitteella: BOX 69, ^ V A P A U S , SUDBURY, ONT-THE EUROPEAN STUDIOSSA tehdään ensiluokan työ, alerinetuiTlä hinnoilla. Postikortista $2.00 tusina, isommista kuvista «$5.00, koko 8x10. Kuvista, koko 8x10—14x20, $12.00 tusina. Näisti kaikista yllämainituista, kuvista annetaan lahjaksi 1 kuva tusinalta, kun tuo lehdessä olevan ilmoituksen mukana. 338 Queen St. W. — Phone Adelaide 3789 — Toronto, Out. sen kautta tuhosivat karjanhoidon edellytykset juuria myöten alueell a a n . Vielä vähemmän aavistivat, että he sen kautta saattoivat vuo-rilähteet vedettömiksi suurimmaksi osaksi vuotta; kun ne sen sijaan sadeaikana voivat valua yli tasankojen s i t i riehuvimpina tulvavir-itoina. Perunoiden Europaan levittäjät eivät myös tienneet, että" h i jauhoi.sten möhkäleiden kanssa le vittivät myöskin samalla risatautia. Jokaisella a.skeleella tulemme mc siis muistamaan, eitä emme suinkaan hallitse luontoa siten kuin valloittaja hallitsee vierasta kansaa, niinkuin sellainen, joka oh ulkopuolella luonnon, — vaan et't tä me kuulumme siihen lihoinem-me, verinemme j a aivoinemme jr elämme sen keskellä, j a että koko meidän valtamme sen y l i on vain siinä etuoikeudessa, joka meillä; on muihin olentoihin verrattuna, etta voimme tuntea seii lait ja* voinime niitä oikein käyttää, ^ XMk.) ^ KOLLEKTIVISOIIVIISLIIKKEEN SUURVdlTtO Maa-aslaln kansarikömlsarlaatln^ selostuksen perusteella slementvara^-' tojen kasvamisen kulusta koll, talouksissa, 'teki SSSRiri Kansankömls-: sarien Neuvosto päätöksen, jossa t(H; •detaan, että siemenvarastojen valV' mistamlnen kevätkylvökamppailua, varten lähenee loppuaan. Kevätkylvöjen laajentamista varten 25% piti koll., talouksien koota 39 mllj. sentneriä siemeniä. Maaliskuun 1 prnä oli koottu 36 m l l j . sentneriä. S S S R : n K K N pitää tätä tulosta talonpolkalston köyhän j a keskivarakkaan osan suurvoittona. Kuitenkin niille seuduille, jotka eivät kykene omin voimin täyttä^ mään . iäiiui^itelroaa IGQjprosentti-maassa esiintyvät edut matkansa Isesti, päätti K K N annettavaksi Jo keskeyttämiseksi. Ollessamme te- i luovutetun avun lisäksi 1,640,000 kemisissä korkeammalle kehitty- sentneriä vehnän siemeniä kevät-neiden kotieläinten kanssa voi a l i kylvöjä varten prosentlttomana l a l - tuisesti tavata piirteitä viekkau- nana satoon saakka, desta, joka on a i v an samalla as- SS3R:n Kansankomlsaarleri Neuvosto kääntyy koko kollektlivistlen joukon puoleen Ja keholttaa keskittämään lähipäivinä kalkki voimat itsensä kylvön järjestämiseen siten, että koll. talouksien jäsenistön miljoonaisilla voimilla voltaisihi täjrt-tää kylvöalan laajentamissuunnltel. maa. Saomalainen Naisparturi ja Kähertäjä Pyydämme siilkeutna arv. yteisSh suosioon hyvällä työllä j a kohteliai. suudella. Kauneushoitoa myö». ELSA GLADE KERTTU REUNANEN 131 Peter St., Toronto, Ont. Välittää kolia j a p u i t a sekä t o l^ mittaa muuttoajöa. KUäntykfiu puoleeni tarvittaessa. 50 Lorne St., Sudbury iPuheHmet: kotiin konttoriin 1676 TALVfPURiEHOUKSET-.SAINt JOHNlSTAi « 4 CIJVSGÖVIlN->BELFASTIIN---4JVEaFOOUm ^ ; i •?Huhtlk. 4 DUCHBSS OF RTCHMONn •Hulitilc. € MINNEDOSA •Huhtik. 11 .i DUCHESS O P BEDFORD •Huhtik. ,17 MBLJTA tHuhtik. 1$ DDCHteSS O P YORK •Huhtik. 86 DUCHESS OF ATHOLL •Ei kajr Belfastissa •Ei Iffiy X4iverp,oolipsa, **Kayj:av«rpoolis» ainoastaan. CHERBOURGItN—S0UTHAMPT0NIJN~.ANTW£RPEN£IN Huhtik. 23 MONTROSE. V ^ . CHEilBOURCllN-^OUTHAMPTONIlN—HAMPlJRIIN j ~Whtj|c -4 U.....U u.......M.a..M.. MQNTCI<ARE ' nuhtik. 16 ••...•.........«.-.........,..,..,,„.„„,.,..„ M O N T C A L M • .CHERBOURGIIN JA JLONDONIIN Huhtik. 10 ......•>.•..•.••>•,..,..•.•• < .••«•••...............,••..«,,....., METACrAB£A NEW YORKISTA CHERBÖURCIlN—SOUTiykMPtONn^^ HuhUk. 19 ....;.„.... EMPRESS O P AUSTRALIA Yhteys f^tiliista Suomeen joka kesklviildco lähempi^ tietoja hinnoista sekä purjehduksista haluteaeanne kääntykää kenen tahansa Csmadian Pacifin Uivayhtiön aaaÄiIeHeh |>i»I«h tai C. H. VVhitCi District Passenser Aguit, North Bay, Ont, Canadian Pacific X W, AHLQVIST. Box 69, Sudbury, Ont. HeliiteBsanne iSKettSS rahaa omaioillftimo Eari:i)aan, tekkSI liheb* Canadian Pacl/ic. Expressin v&lHykseilfi. ja A. SAUNALLA I2iB Peter St. Toronto, Ont Tuntiit: Kesk.4oM. 4 ip. 11 ip > Peij. i - : - i i ip. Lauant.: 1 ip.' klo 2, ap ,Sdn. 9 op* 4 ip. Muitia aikoina otetaan vastaan kotoiia 267 Richmond St W. CLARK & BENNETf PLUMMAUS., LXMMITYS. J A SÄHKÖURAKOITSIJAT Kun 'temme.tyon.ne ja olette tyytyviUiS, . •«hokaa ^«tKvillenne Jb« etie ote tyytyväidä, •amikaa meine I^ufefei 27S6 r ^ ^ ^ ^ Oiit j ' . t ; S U U R I N J A A J A N M U K A I S IN R U O K A L A CAFE teellä kuin tapaamme ihmislapsilla-k i n . Sillä n i i n k u i n ihmisalun kehityshistoria äidin kohdussa on v a ir eläimellisten esi-isäimme, madosta alkaen, miljoonia vuosia kestänear ruumiillisen kehityshistorian lyhen netty kertaus, n i i n on ihmislapsen henkinen kehitys vain vielä enemmän lyhennetty kertaus, samojen esi-isien, ainakin myöhempien, älyllisestä kehityksestä. Mutta kaik- ' : i en eläinten kaikki jBuunnitelmal-iset toiminnat eivät ole voineet 'yödä luontoon heidän tahtonsa l e i - naa. Sen voi tehdä vain ihminen. Lyhyesti, eläin käyttää vain hyö- , lykseen ulkoista luontoa j a sar iinä aikaan muutoksia vain pel-cällä läsnäolollaan. Ihminen tekea uonnon atarkoituksilleen kelpaa- /aksi muutostensa kautta, hallitsee RAlJTAl«bll.anK£NTTIÄ MOSKOV A N LÄHISTÖLLÄ T A L O N P O I K Ä l ä S M ^ lehdistä myönnetään aa3ami*.«Mie p a l k k i p U visjri» . 1.25 2.00 Box 69, cSudbury, Ont kuntaa, joutuvat työtätekevän kä den vaatimattomat tuotteet taka alalle, ne t e k i sen sitäkin enem män, kun työsuunnitelmia teke väliä pääliä oli jö verrattain ai haiisella yhteiskunnallisen kehityk sen ästöellä (esim. j o yksityisessä perheenä) mahdollisuus teetättää s u u n n i t t e l e m a n a työ mui4en kuin omilla käsillään. Pää, aivojen kehitys j a toihrmta sai kaiken ansior sivistyksen nop^easta edistymisestä. Ihmiset tottuivat siihen, että selittivät toiimntansa johtfuvan ajatuksesta, sen sijaäm että olisivat selittäneet sen johtuvan tarpeistansa ( j o t k a tosin sitten heijastuvat päässä, tulevat tietoisuudeksi) — js n i i n s y i i t y i idealistinen maailmankatsomus, joka varsinkin antiikkisen maailman häviön jälkeen on hallinnut päätä. Sen v a l t a on yic» läkih niin voimakas, ^ttä, e i eder d^arviniläiseh ko^J[ttkunnan maieria-l i s t & i l l a luonnontotkijoilla voinut o l l a selvää käsitystä ihmisen syntymisestä, koska ne tämän idealb-tisen maaQmankäsityksen %'aikutuk-sen tähden eivät voineet tuntea s i - näyttävät hallitsevan ihmisyhteis ätä. J a tämä on viimeinen olen-l a i s in ero ihmisen j a muiden eläin- ;en välillä, j a se on jälleen työ, •joka tämän eron saa aikaan (ja-ostaminen). • Mutta älkäämme sentään liiaks' imartele itseämme ihmismäisillä soitoillamme luonnosta. Jokaisesta sellaisesta voitosta kostaa se aieille. Jokaisesta tällaisesta voitosta on t o s in seurauksena ensi kä- Je-ssä nö tulokset, jotka olemme laskeneet, mutta toisessa j a kolmannessa asteessa on t o i s i a , odot-tamattomia seurauksia, jotka hy v in usein tekevät tyhjäksi nuo en-simäiset tulokset. Ihmiset, jotka Mesopotamiassa, Kreikassa, Vähässä- Aasiassa j a t a i muualla hävittivät metsät saadakseen viljelysmaa ta, eivät uneksineetkaan, että h< sen kautta laskivat perustan noider maiden nykyiselle hedelmättömyydelle, hävittäessään metsien kanssa kosteuden keräämis- j a säilyt-tamiskeskukset. Alppien italialaiset asukkaat, jotka etelärinteeltä haaskasivat pohjoisrinteellä niin haoTelliscsti suojelemansa kuusimetsät, eivät aavistaneet, että he Ent. Serebjano-Prudskin piirin t i lanherran Dontsenkon asunnosta pn löydetty saman rajonln Lishnjäkan kylässä sijaitsevien rautamalmlker-rostumla kuvaavia papereita. Niistä käy selville, että v. 1899 löydettUn siellä rautamalmia. 150 desjatilnaa tutkittln. Tutkimukset osoittivat, että 1—3 sylen sjrvyydessä on mahtavia rautamalmikerrostumia, Jotka 0- vat 1—4 arssinan vahvuisia. Insinöörien arvelujen mukaan, löytyy desjatiinoja, jotka voivat antaa keskimäärin Vk mllj. puutaa arvokasta aivan rfkltöntä rautaa, "Moskvo-ugolj" tutkimusbyron johtajan, Insinööri Vaslljevin ilmoituksen mukaan on maimikerrpstt^toien olemassaolo geologisten osoittimien mukaan täydelleen mahdollista. 439 QUEEN ST. W E St (Spadina ja Qjueen St«. icnlmMia) TORONTO, ONT. HyVS fuoLa Ja IcAhvL Suomalabef leivokaet. Tervetuloa! SIISTIÄ HUONEITA 644 Lasrauchetiere St West, Montreal, Que. U. Eloranta P A R T U R I S X M A S S A tALOSSA TEKNIKUMIEN UVDELLCEN JÄRJESTELY JÄTERAAKAAINEIDEN KEEXYS LENINGRADISSA amnvi» ' r III •• T.k. 7 p:ään mennessä oli Len-g o s t o i ^ jäteraakaelneasemalle saapunut 26 tonnia riepuja, 10 ton. luita, 4 tonnia kumijätteitä, 46 t. paperia, 5 t. värlmetalleja, 120 t rautaromua, 18 t. l a s ia j a 23 t. sekalaista romua. Paitsi sitä on Lengostorg lähettänyt siitoraan asuntoosuudcunhista Rödmetalltorgille 1,000 t, rautaromua, mutta näitä jätteitä e l ole kerätty asunnoista, vaan ullakoilta ja pihoilta. Arvokkaita ovat myöskin asunnoista kerätyt rievut, luut yjn,, mutta niitä on toistaiseksi perin vä-hän. Tämä on seUtettäyissä sillä, että monet äsunto-osuuskunticn hallinnot eivät vielä tÄhän saakka ole käsittäneet tämän tärkeän asian tarpeellisuutta, eivätkä ole tehneet miföän sen hyväksi. E 1 SMrifi^ta tullut koiät^^ antaa : völiiui&fusta^ibieröotaal^u^^ E K«^v9Icl«u,k ia^tor.tainii^,3:^2.„. ,., PerjantaloA |.'---12i<r-- 'L«u«nt|Ii^ I-TT^ Sunniin».'9'~fJ SliiUillfiliHMiflllHiHiniillMlIrtlllllf^^ r--i-. ry P ^ r ja lädbrnottd ^.Is^SäM^ >«iiriaaii«i iiiÖVAA i X PEHMBXX KOLIA _ KOKSIA ^ KOVAA JA \ PEHM^XX PUUTA 202 Uaekejr BIdg. — Puhelin 744, Sudbury. VARASTOPAIKKA _ ^ B N E STREET - — PUHELIN 86. Valistusaslaln kansankoxnisarlaatti on tiedolttanut Teknlkitmien uudelleen järjestämispäätökfiestä. Opetuskausi Teknikmrielssä supistuu 2 vuoteen. I kurssilla opiskelijoita varten säädetään Teknikumin päättämisal. Vaa vihneistään Ic&akuuA 1 3p:ksi v, 1931, li-kurssilaistcn , joulukuu v 1930 j a m kurssilaisten kesäkuu v. 1930. Opiskeluyksiköksl. oteta?». l u - kukausL Opidlaiden otto suoritetaan 2 kertaa vuodessa. Oppltyö ci saa ylittää 7 tonöa päivässä. TeoW»tti-een ja käytänndllisen opetuksen vaihtelu käy ~ auhCeessä 1:3. Tiitf. tannoUisen jprr^ldlikan on alettava n lukukaudelta. Päättävien luvun on noustava 50 pros. i^O.CUO HA UAISSIVILJELYK8ELl£ KESiaSEN VOLGAN ALVJg- FHRISSÄ Keskisellä Volgalla ön e r i k b i ^n P u l l i s e t ehdot maissin ka^vattatnls-ta varten. MalsslvUjelykset t t i l ^t vubdesta vuoteen stmi|enttunaan. l^nä viiohna iOptaan kylvät. ä>.OOD ha j a tulevana vuonna 250.000 i i a . Vuoteen 1932 mennessä tuOevat inaia. siviljelyksiet laajentumaan inUjooo naan lichtaariin. On muodostettu ' i b l k o l i un maissin j^ieli/fiäidje^ . laajäatlunispiik^^^ dästa väestön keskmt^essä btlolefa»- va neuvontaelin. SUOMALAINEN APTEEKKI JA RC>HDQSKAIÄ^ Mohtärealfesa, Que., 151 Ohtanö St E. Tä^iä voitte jsäada kaikkia lääkkeitä ja rohdoksia niinkuin vatibäasä inaassa. Käykää meillä tai kirjoittakaa iueille. LähetSnfihe lääldceit ;a rohdoksia kiaikktalle Cahadaäh. ' • . • ' V r ' r . mäk aiiiifitmiiniiiiiiiuinniiHiiifiiuiifiiiiniiiim^ 1 Uudelleen täkeniii^^ S Ne oVat iilvan Icoiii väsfio. EailckS. vähantäh ktilniidet oiat ovat 5 ^:')m4«n-: a ^ l l i i l jöfcsiltieft iölta niitS on ostaiiut, «id^elteen. S l i H ^M I c A t ^ t f n ^ V kestävät ja:övatrMwft j ^ o ^ - = s iA Tdosiii; Knkkiii iö|nen liike «i mry niitä ;^lt& ^^idlft koin s = ^B]Mitt«. 1^%.mtM niitä saänneUisesti -varairti)^ ifpiin iuitil^voi. s S la»^1äh«ta|l h«ti tiTaiikttJfi saatti = S U ;il??y*?»f "X^Wn käytettyjä, sangaii hj . , g VnAlbrtnKiä i a Remlngton kirjotuskoneh». ÄMÄÄ^^ gtiJMiiMMMiktibiiiiitiiittmiiiimmi^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 27, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300327 |
Description
Title | 1930-03-27-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
1930 Torstaina, maalisk. 27 p:nä ~ TOxir, MarcE^^
- .;tä, t t l a hemä ei
„;,ssn sanottavana ja
Ten-"'- omaksuvat
toivossa, että h e
SnSä- Mutta h a ^
Sat MiJcäistä ja "pettaa
iiäikäisevat
onkia tointn tärkeä te-la
mäuniityä ryhmaa,
" l ^ b e i m n i n katsottuna
mene eteen-
£i!!ä on taipuma";
kuin maneeri ja
i:iio:::mcn paidoin,
i pian
asravat
mahtaa vika olla? _
vain siinä, että tyo-äntänvt
seikansa moiselle
jo5:2'ei voi sille tarjota
a asäliyk-sttöntä, tyhjä-
-nautintoa". Työkansa
,niien tentteriensa ympäten
puuhailevatkin, mitä
TEttto. on heillä lohdu-cakin
luovan työn ilo.
-hengenaatelif taas o-isia
siiakoKpeareja, uusia
- väiiemmät eivät heille
itta he unohtavat, että
. ja Moliere on aikoja
audattu. n i i n k u i n se ai-i
he edustivat. Mennyt
fincen ei nouse ylös hau-itä
tietä on menevä ko-
;tinen maailma "iiengen-
'. Lopputulos on, että
ä elämään katuyleisön,
iiikimnon ja playtii^ran saveltami'
sessa. On sanottu että ^ vö^lä^tä
•pub&kiioroa ei voi oHa vErt^Lamaate
öeikkil^i^een mj^föiäSniöriböä, ik,
y.äan e i " niillä. ~siriarisa" ole mitSäii
liistoriaJlista yhteyttä. E i ole s u i n kaan
malidotonta. että puhekuoron
sommittelija on tullut ajktelleeksi;
Jumi kreikkalaista myst^okitröa.
Ainakin metoodit ovat hämmästjrtta-vän
samat. J a jos n i i n oUsi, _niin
entä sitten? Välientäisikö se keksinnön
arvoa j a voitaisiinko sen peras-teella
väittää, että stHnftuttelulta
puuttuu äSiuperäisyyttä? Tokk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-27-05