Vapaus, January 16, 1930

              1 orstama, tammik. 16;p:nä — TJiur.; Jan.^ 16 No; 13 -
Juvttat, JtKJalmrp» i * F*J»<> OBUMS Ulooa Ela StreetiUfT^
VS^tou. Box fi». Seilixtr^. Ost.
rXeattoa lOSS. — Toiaitat S36V. — KirjÄnm 23S7V.
(^EP«« (j4^«arlc advmtfOMSDU. ete.) 1038—EdiXor S36W^Bool»eoT» 2387V.
on melkein mahdotonta purkaa epäonnistuneita avioliitlo«ja, «ijlä avip-.
eron voi tnyontää ainoastaan parlamentti erikokhaiemuksella, jorfa^
kustannukset kohoavat satoikin dollareihin. ^ -'^^t^-^rr: '^^^^i
Iästä johtuu, että lukuisasti muodostuu suhteita miesten ja nais­ten
valilie, jotka vallitseva laki ei tunnusta laillisiksi. Kapi^llätken
järjestelmän s>Tinyttämät olosuhteet monessa tapauksessa
perheen ja avioliiton, mutta laki ei tunnusta asianraiaisille mitään
i keinoa täten syntyneen tilanteen koriaamiseksi. Vasta «>n i«t,-lV^>.
ElB Suect.
-|,5*t|iJ|l!, C Uk #2.^ « k*. «.7S':3« r 4», «JOO. — Ykdrmlunhia i« Soonxe» »eU «no
: U, '-jr„ M.: ^ • •
nMVtVSBlHHKI VAPAUDESSA:
t«9aMtBlwet fI4M keru. S2.00 i u U katt*. — Arioliittooo aeoDeill* oooeoloircrtolurt
•Bc.-JvfaUttMpM. — niBcsaranttoUmotakKt SOe Utt*. tlM 3 keru». — SrnlymiiJmotoIuet «1X0 i • , .
'1X40 Z kcrtM. — AninloCToilxBotmUej 12.00 k e m . WÄl k*k»j k m u . — Kiito«iImotok»et vanVJSlUSta.
|*<t ^ KMlcrB«p3notijMet fJM keit^ 50 l i M s u k » kiitotUateelta Ui onimoTärtTlti. —
4i«4*t jS «M^Jaotak*^ «J» kolm* fcnua, —Til*s«i»iIjaetujioi ja Umoto»
-^U» OB, T««ditl«a»«, I22ietetaTi Jlrootu»binU etaiiltea. \
''j^tfiml «dvettlusx^n^e», 79P-D» I;O1. tqcb. Mioioasi ckusa for l i s ^ tnKrrtina, 75e. The
• j ä » ' « t t « Bulloin ubsou txs nutaiuU ennsuiKCD kirjeeseenoe, klrJotUkM bodelleeo lukkees.
»cnoosalliMlU nimclli: I. W. AliJ^ritt, liikkeeoboiuia.
jL/3jää fqiistttk$iif iyolämaltion
isestä
^_ _ptT ävutla.
'^^^-^^^ enään nykyään kohtaa hedel-inä^
fsi^ 'm^aperä^ Nedvösiotalouden tulokset, ulkomaan kau-
HjB8äniyWp^^ maatalouden kohottaminen puhuvat toista kieltä.
Monet tapahtumat vpltaävat siihen, että Neuvostovaltio kulkee kai-
'jk^ateimillisen kehi^ miAana, monessa yhteiskuntajärjestelyäkos-
^vais^ä Tkysyiny edelläkln. Faicjstisen Nobilen
X«|^tmnan pclailaniisessa niittivät Neuvostoliiton ilmailijat
IVeuvöstolentokoneet ja jään-
)^^!r^ijät'olivat paraiden varustetut teknillisesti tällaiseen napaseutu-
%jjf^W, t'^ olivat jkoijluuntuneita, urhokkaita miehiä.
iS^^ Moskovasta New Yorkiin oli toinen todistus
-TN^^ tietoja, että Neuvostoliitto on varustanut useita len­tokoneita
sekä koiravaljakkojoukkueita etsimään kadonneita amerika-
* laisia lentäjiä Eielsonia ja Borlandiai .Myöskin myönnetään että ^leu-y^
ui^llm^ on kulkenut suunnattomasti eteen-päiti.^^^^
N muutamia Euirööpan ja koko m-aailman
nuiinmpia it^ todistuksena siitä, miten tällä alalla
W että Neuvostoliiton radio-aseitia Frans
in viaä3?a« jpk^ sijaitsee kaukana pohjoisessa Jäämeressä oli
-paiw&^ Byrdin etelänaparetkikunnan
''Vielä joku V^^ sitten olisi pidetty aivan mahdottomana,
jfVoitaisiin miltei navalta
^^^all(e pijiifte^ ympäri ja noin 12,000 mailin taipaleen
^'-•i'^^^ muilla, sittenkään Neuvostoliiton
korjaamiseksi. sen j o h d o ^
että viime vuosina on parlamentin käsiteltäväksi joutuneiden avioero-juttujen
luku suuresti lisääntynyt, on noussut päiväjärjestykseen ky­symys
erikoisten avioero-oikeuksien perust-jmi^^ta. ' ' '
- Taantumuksellisten kirkollisten piirien taholla on tekopyhästi
vastusteltu avioerojen saannin "laillistuttamista" teeskennellyillä mo-raalisyillä,
etlä "avioliitoL solmitaan taivaassa" y.rö. Äahdottomi.lia
yailteillä, eikä lainkaan oleta huomioon sitä tosiasiaa että olevien olo­jen
pakosta .tapahtuu vuosittain satoja aVioeroja, joille ei haeta lain
• ahvjslusta. Samoin solmitaan sadottain avioliittoja ulkopuolella kir­kollisten
rekleraenttien, joilla liiloilla on yhlä suuret edellytykset muo­dostua
kestäviksi, kuin millä tahansa kirkollisilla avioliitoilla.
Dominion parlamentin kokoontuessa Ottavaan tulee kuuleojjna
avjoerolamsäädäntö jäUeen pohdittavaksi, tähän nähden voidaan pai­nostaa,
että yhlä kipeään tarpeeseen on ajanmukaisen sivini-avioliitto-lam
säätäminen. Kommunistisesti ajättelev:at" työläiset katselevat avio-liittokysymy^
ä puhtaasti yhteiskunnallisena asiana, johon kirjsolla ei
ole mitään sekaantumisen oikeutta. Samoin kuin aviopuolisojen ja
lasten väliset oikeussuhteet kuuluvat tavallisen lainsäädännön alaan
on myöskin avioliittojen solmiatSinen j a purkaminen tehtävä taval-'
lisien siviililakien alaiseksi. Tällainen käsitys ön sovellellii' Neuvos­toliiton
lainsäädännössä, ja väestön yleinen moraalinen taso ön näi­den
lakien puitteissa kohonnut, eikä rappeutunut, kuten kapitalistiiiÄa
maissa on tapahtunut. •
uudistiis
iiif^^ pelkas^täan teknillisten parannustcnsa
' ^ ~ * * * " v " ^ n t^^ bn täpäTiltihut itse luovan työn järjes-
Kou(ektuy^0p' ' i ^ Jä teollisuuclen edistymisen
iiy^ ei Qiift «inä, että * niissä sovellietetaah korkeinta amerikalaista
ny^^^j^lij '^aan'e0ä - täten' kohotettu ^^i^ saadaan palvelemaan
^j^gijf^n; hyyinyointi* ja ^•«(»iaH8li8en--udoudett~'ira-
Vanhuttdeneläkefafssi
/SyurJijkemieslen. riistoetuja puolustavat kapilaUslil^ käyvät
JliyllcuUaväR tunteellisiksi. 'Ne saattavat joulun edellä suiirim-
. öjlijiöti^^^^^ pubiia kovii-oaaisten avustamisesta jä armeliaisuu'
taen hy^ihVÖipäi^tieh' porväreiden 'hyväntahtoisuutta. Mutta
l ^ e t Väätiyät'^^^ luomastaan hyvinvoinnista
päl||kö|en tahi Ijfhep^ työpäivän muodossa, lähtien
3^^^^:9|ketiiteituj^ va puolesta, riisuvat samat lehdet
ittaan tuoti Valheliuiädaiiisuudbn, paijaten' j ä ' vääristäen työläisten
? p ^ k i ^ sdcä usuttaenl virkavaltaa heitä vastaan.
<uV|^ pelläinen' aaiai jossa kapitalistilehdet ovat antaneet valhetun-
^^^^^^ on voimassaoleva vanhuudeneläke-järjestelmä^''
Törbnloii "Star" m.m. tiistaina it^ertoo, miten Ontariossa
^^^^ yoitnaan tulletsn eläkesysteemin kautta tulee 20,000
m - ^ ^ '"'eläniä kirka^umaan", k!,iin
jttllf^^t eläkelain nojalla saänaaan kuukausi-eläkkeen, mikä tulee kes-
I ^ l ^ l^i^i^ S20 kuussa, j a miten "eläkkeet
' i ^ t jiidistäi^eet euur&n, Kuolien ^tKkkati Kei«län mi€;iestä, ja palautta-
^ l«hti olisi tässä ylenpalttisessa
|p^ n i ^ < ^ j i u d e a e ^ ^ tätä siunausta laajemmalti-
^ j^^ättSrö että eläkkeen alennettaisiin 65. vuoteen.
T ' " : '^<^dätokd suutieti fcäpitatiäU^^ tahoilta, jonka oraat liikeafaä-
? ^ on rakennuttanut itselleen
; iTprlrolipn £^ osoittaa enään suurem-
^"^iftisyyttä nälän kanssa'kamppäSl^ väiihuksia kohtaan, kuin
' n^den^ vänlmstcri kdihUlön ' o l e v an ratkaistu 20 dollarin
leellJa^,' jpsta kaiken' lisiksi' vielä tirigilään osa pois, jos "eläk-
:'i|a^JäR pitf onftfe^^ jostakin tnuuaUa' saada raavitultoi kokoon
^ ^^^^^ ,i|'-(iMt^
• i^^^^ on mil-jtei
i<bkdnäan {jielbstä. 'JR:uteh' tiedetään, on "eläkkeen" saannin ehtona,
^ ^ l i ^ l ^ ^ ^ ki^nsaiaineii vuotta
Jf/^iUiotCanadassa vähintäin j20 vuotta. J\ioniko työläinen elää niin
J^^anä' jettä voisi edes täyttäk ikärajan asettaman ^ d o n ? Aniharva
i^i^lJläM^taöl^^ tifeiävat tämän ' parhaiden itse, sillä yleisenä
enään huolita
S ^ ^^IPDV j|iUji^ ori näet kapitalismi jo useimmissa tapauk-
; , ; ^ B ^ ^ i ^ ^ elinveret ja'työläinen on enään vain ruumiilli-i
^ . £ac^kaL Suiucin' a>^ työläisistä joutuvat siis odottamaan tuota
A^^^^^l^^^ 20—25 vuoden ajan, jonka ajan
^ Sttä^n iniäiäollisuutieosa ori riistetty nielkeih kuitiksi. He
^ w aikoja ennen, kun olisivat "kelvolliset"
Italian olojen, hyvä tuntija Ange-llga
Balabanoff julkaisi äsken siitä
artikkelin.
Fasclsmi julistaa uudelleen ja uu­delleen,
sanoi hän, että se on näyt­tänyt
maailmalle uuden tien, jota on
kuljettava. Kuitenkin muuttelee se
tuon tuostakin "perustaansa" ja ju­listaa
kunkin muutoksen tehtyään
että se uudistus oli lopullinen. Muu-'
tokslaaii tukee fascisml uhkaUemal-la,
että ellei niitä tehdä, tulee suu­ri
taloudellinen romahdus. SamaUa
harjoitetaan kovaa kiihotusta "si­säisiä
vihollisia" vastaan. Pauhataan
lukehiattoman monilta puhujatuö-lellta
ja sanomalehdissä. Lisäksi viit­taili
Mussolini ^fascismln suuressa
riemujuhlassa pitämässään puhees­sa,
että patukolden ja seipäiden o-hella,
jQlden käyjtämlsen ansioksi
fascisml lUkee voittonsa, on pyssyjä
ja konekiväärejä, joiUa voidaan voit­taa
suuria taisteluiä.
' Noita kuohuvia puheita merkityk­sellisemmät
ovat uudet asiakirjat, *
jotka annettiin loistavan herruus-kauden
kahdeksannen vuoden alus­sa,
ennenkaikkea puolueen 'uudet
säännöt. Näitä voidaan sanoa uuden
I^aUan "valtiosäännöiksi". Ne ovat
valitettavasti liian väliän tunnettuja
,t^tn|i^la.v 1^ sanptaan, .että
fasdstisen Ipuoiiieen tarkoituksena
on Italian kansan suuruuden tote-uttaniinen.
SlUien liitetään, että tä­mä
puolue — Italian ainoa — on e,-
länyt näihin asti sotatilassa. Alus­sa
oli iskettävä alas ne, jotka kuris­tavat
kansakunnan tahdon.' Nyky­ään,
niin on uusissa säännöissä, on
puolustettava ja laajeimettava Ita­lian
kansan mahtia. Lisäksi on, että
fasclsmi näkeer olevan uusissa su­kupolvissa
ne voimat. Jotka ovat^
määrättyjä saavuttamaan päämää­rät,
Joita "meidän tahtomme pitää
tavoiteltavan arvoisina"."
Uusien sääntöjen l':ssä pykälässä
kilnpitetään huomiota siihen, eitä
puolueen ' muodostavat taistelurj^-
mät, joiden lipun^^jmipärllle uskolli­set
Italialaiset parvittuvat. Tlet3?sti
on säännöissä myös maininta, että
fascistlsen puolueen jäsenet saavat
"valoa" Ja käskyjä korkeuksista.
;3:ssa pykälässä on määritelmä
että puolue harjoittaa toimintaansa
"iiducen" (Mussolinin) kaikkein kor­keimman
johdon alaisena. Puolueen
sihteeri nimitetään kuninkaallisella
määräyksellä. Sihteerillä on oikeus
ottaa osaa. hallituksen kokouksiin!
Hän on kansallisen puolustuskomi­tean
Jäsen, korkean opetosneuvoston
ja valtion muiden tärkeiden elinten
jäsen. Puolueen sihteeristö vartioi
kailckla järjestöjä, olkootpa ne työ-'
Iäisten ammatillisia tai työiiantajien
syndikaatteja. Tuon sihteeristön on
oltava suoranaisessa yhteydessä n.s.
korjporatslonlmlnlsteriön kanssa. • Sih-teerlstöh
on vielä pldetfävä edus­kuntaa)
. senaattia ja miliisin pääe­sikuntaa
(pääkomentajistoa) Val­vontansa
alaisena. Kun lioiksi mai­nitaan,
että jokainen fascistisesta
puolueesta pois syösty on turvaton
henkipatto, huomaa jokainen, että
ItaUari kansa on Jätetty fascistlsen
terrorin ja rajattoman mielivskllan
varaan. Kaikkien elinten iriipuvalsuus
puolueesta on "laillistettu" puolueen
uusilla säännöillä. Kuningas nimit­tää
puoluesihteerin. Pascistipuolu-tettava
liian julkisesti. Valtion pää­miehiä
vastaan tehdyt rikokset ran­gaistaan
tappamalla.
Merkitsevää on. että 4:ssä pykä­lässä
käsitellään valtion uskontoa ja
palvontaa vastaan tehtyjä rikoT^,
Sellaisen tehnyt tuomitaan vuodek­si
vankeuteen. Se joka loukko tätä
uskontoa tunnustavaa henkilöä, voi
saada kaksikin vuotta väpkeUtta.
Nainen, joka keskeyttää äitiyden
tuomitaan ä—12 vuodeksi vankeu­teen.
Kerjäämisestä anrietaan ankarat
rangaistukset. : - • '.
Kunnianloukkauksista, herjauksis­ta
ja solvaUksisfei säädeittyjä ran­gaistuksia
'jöh kbvenrietJtU: ' iTosiakin
sellalisesta S5rytteeseen asetetulla ei
ole riiahdollisuuttä todistaa väittei­tään.
Tunnettu sosiologi Robert Michels
on antanut iascismille e:^akkoniä-köisep
juipalalllseri luonteen, flalli-tufcsen
lehti "Poepolo d'itällä" se­littää
sen mukaisesti, että' fascisti-nen
mullistus' on yhtä aikaa, hy­vyyttä,,
uhrautumista,' martts^luttä
jä Innostusta — lyhyesti sanoeri kes­kitettyä
slveelllsj^tä. v • -
Mui^oUnin veli sanoi kuitenkin e-räässä
artikkelissaan: "Kun tiedärij-me,
kulnlca helppo on':iange.tä vfc-slCTT^
vlrtadstfeti' uhrlkäi; ylsöl^ä- '
lien ja hairastiisteri' uhriksi, nfiri
käsitämme, että rajoittariiattomäji
välliah pitäminen jä käyitämirieh on
vältämät()ntä. Tämän vallan käyttä­jä
on nimitettävä ylhäältä^ Vain täl­lä
tavalla luodaan uusi valtio".
• Sellaisia ihanteita lienee myös
suomalaisilla "sitä miestä" etsivillä
fäscisteilla. Eikö MiissöJInin ^?ell
joutaisi heille. - - (S. A. J.);
telev^na työntekijänä hän myös­kin
oli monelle tienviittana laokka-liikkeen
harhapolnille ajautuessa
oikealle tielle i.'ällessa."
PuBeen Jälkeen Port Arthurin
osaston miesktioro lauloi pari tilai­suuteen
sopivaa laulua. Toveri G.
Saivo lausui Villen muistolle se-pittämänsä
rupon. Toveri Hill pu^
hai lyhyesti kommunistipnolneen
täkäläisen piiiikomitean puolesta.
Toverit Hulkko ja Mäkilä esittivät
dQettoIaUlna. Näytelmäalalla työs­kentelevä
vainajan työtoveri Vir­tanen
lausui kirjottamansa Villen
muistolle omistetun kauniin runon.
Laulua esittivät osa Port Arthurin
naisosaston jäseniä. Toveri M. V i i ­tanen
lausui Aku Päiviön Airolan
muistolle omistetun runon, R.
Hulkko esitti .yleisesti musiikki
miesten puolesta viime tervehdyk­sen
kaatuneelle opettajalle. Tove­ritar
Siiimanin lausuttua runon,
toveri OllikSala, 'mieleen painavia
sanoja kotikylänsä ja Intolan osas­ton
puolesta,- siteeraten m.m. Vil­len
viimeisiä sanoja keskinäisestä
keskustelusta vainajan sairauden
ajalla. Sillä, hän tahtoi todeta sen
seikan, että ollessaan monipuolise­na
opettajana keskuudessamm*?.
hän samalla oli. selväkatsantoinen
luokkataistelija. "Kuulehan toveri,
kuolemaan tuomittu tavallisesti pu­huu
sitä mitä ajatteleekin. Niinpä
minäkin sanon: Toverit, pitäkää
arna lijokkataistelun tie selvänä.
Ajatelkaa tarkoin, kulkekaa sitä
tiölä aina mikä vie varmasti työ­väenluokan
voittoon. Se tie mo­nasti
näyttää synkältä, läpipääse-mättömältä,
mutta joukolla —
vään yhteisillä ponnisituks^la es­teet
väistyvät. Tämä on ikäänkuin
testaniehttini tovereil!e."
Seppeleitä laskettiin haudalle
vainajan vaimoka ja lapsilta In-tolasfea,
kaunis kukkavihko tyttä­rensä
Elnan puolesta Chicagosta,
S. J . Port Arthurin ja Fort Wil-liamin
osastojen puolesta.
vertaansa ainoastaan tyäaisten
^uckkataisteluhistorian kalkkein e-tmnaisimpien
lipunkantajien jou­kosta.
-
Ja kuitenkaan^ ei tämä näytelmä
sisällä mitään, jota sellainenkaan
työläiskatsoja, joka ei vielä täysin
ymmärrä luokkataistelun välttämät­tömyyttä
ja .raskaidenkin uhrien
tialpuutta voitettavissa olevaan pää­määrään
verraten, voisi kutsua "ikä­väksi
,saamaksi". Toiminta jatkuii
ja keliittjT edelleen, olivatpa lipun­kantajat
juoksuhaudoissa, tai puhu­jalavalla,
temmaten ^mukaansa sel­laisiakin,
joille riistojärjestelmän
houkutukset ovat vaikeita voittaa.
•Puhtaasti draamalliseltakin kan­nalta
on "Itsevaltiasta väkevämpi"
mestariteos.
Saapukaa siis. Toronton raatajat
lukuisi& viettämään tätä kaksi-päi-_
väisten LENIN-LIEBKNECHT-LU-XEMBlTRG-
juhliemme ensimäistä
iltaa! Se kaimattaa, sekä taiteeri:
että - asian vupksi!
ounnuntai-illan juhlatilaisuudes­sa,
on valikoitu ohjelma, mjn. puhe
tov. Martin Hendrickson'ilta.
TervetulcaT^jbkainen suomenkieltä
ymmärtävä paikkakunnan proletaa­ri!
— John.
taa sanoa missä ne on. ne vietetään
haalfiOa 244 J a m ^ st. north._
Sitten ne jotka eivät vielä <^ ä-lenneet
Vapaus-lehteä, tulevat ver-.
maan heti sen tekemään ktoSaavat
kuulla että niitä saa tilata Jäkfltä:
ja hän ori tayattavissa melkeiri'kaik­kialla,
sillä hän on melkein aina
• T i iv*
liikkeellä. Asunto osoite ori 522 Can-
(hjeb
non st. East.
En nyt kerkiä- enemjää taas sa­nomaankaan
vaan tansseisas ta^
vataan. — F. S.
South Porcupine, Ont.
.Täällä Jtävi" naispuhuja toveritar
L^ii'^Foivorien tämän ikUunj-Z i)äl-vä.
Hän selosti meille, kuinka on
tarpeen olemaan naisjaosto ja kalkki
muut sellaiset osastot joissa voidaan
tehdä valistustyötä työläisteö'.kes­kuudessa-
Väkeä oli' saapunut tä­hän
tilaisuuteen kokols^ ^^jop:
Jos pakisen vähän meidän toimin­nasta,
ko^ka joulukin on mennyt me­nojaan.
Toiset jiihh kirkoissa, toiset
otti, ne niin Sanotut alaslaskeneet
järjestötoiminnasta ilonsa koirator-pista.
Vaan on sitäkin joukkoa joka
juhlii työtätekevän luokan riveissä
tulevat jouluna haalille ilman • vii­nalla
täytettyä päätä. Juoppous \ n
alentavaa erittäinkin sellaisille hen­kilöille
jotka pitävät itsensä valis­tuneeseen
työväenluokkaan kuuluvi-
Intb- na. Se siitä.
kun otetaan huomioon paikkakun­nan
oIot,^],sillä täältä on joutunut
työläisiä muuttamaan paljon "toisel­le
.paikkakunnalle;' kun Jouiuivat
työstä pois. ' > . • > 'f
Naisjaosto'^ on toiminut. On pidetty
kokouksfet*' kaksi fceitaa kuukaudes­sa
säännöllisesti, toinen työkokous
ja toinen ohjelmakokous,
. .Leninin mnistoluhlaa . vietetyn
täällä suomalaisella haalilla tämän
kuun 26 t>äivä. kansainvälisenä.
Muistakaa saapua runsaslukuisina:
sillä' sfeliä on hyvä ohjelnia.
Ja sitten on j o t ^ suurta tulossa
Naiset laittaa oikein kaksipäiväisBt
iltamat, joissa tulee oleriiaan monen­laista
ohjelmaa. En tiedä mitä kaik­kia
sinne tUlee. Tuonnempana e-nempj
ilmpitetaari. — S. Ki.
Veteraani-toveri Martin
spn kiertää t^läkertaa Cj
Järjestön putayaorgahiseer
tovereita aleriipaiiamalnitui
TräkTinnllTa" ""Sefioitetaan
lan osaston nuorten orkesterilta,
K. G. Nymanilta, tovereilta Mrs.
ja Hannes 'Vuorelta', Hulda Jääs­keläiseltä
ja Lahtiselta, naapureil­ta
a^äe.n perheeltä ja monilta
muilta tovereilta. "
Port Arthurin osaston soittokun­nan
soittaessa suruhymniä kannet­tiin
toveri viimeisen kerran ulos
Intolan haalista jä saatettiin ko­tiinsa
I Iritölan hautausmaahan.
Hi^udalla lauloivait TSirsset Maine
jä Viiori Airolan itsensä säveltä­män
laulun, jonka jälkeen hauta
luotiin unipeen.' Moni varmaankin
loi Icaihoisan katseen vanhaan
kaartiin kuuluvan taistelijan v i i '
meiseen asuinsijaan, tuntiessaan
rinnassaanHunteen siltä, että kum­mun
alla lepää mies, joka hairah­duksista
huolimatta on kunniak­kaasti
täyttänyt tehtävänsä pitkää
päivätyötään täy:t^^
; Läheisiä omaisia vainajaa muis-
;ete1nrfääii^jät Väiinb ja' kaksi dytärtä"
Ihtolassa, yksi tytär Chicagossa ja
yksi poika^ Suomessa. Mantereen
laajuinen toverijoukko myöskin
varmaan pitkät ajat inuisitelevat
Villeä. i -—i." -
hautaus
Canadassa rakennetaan tällaisin perustein hyvinvointia loiseläja-luökalle^^^^^
luvataan "tästä palkkioksi parinkymmenen dol-
| | r i ^ y^iläkiÄ^ jös jaköaVat elää kyllin kauan. Onko ihme, että
uäyiiton lojpettaa nneluummiri päivänsä kuin jääpi odottamaan
''.koituvaa "§iunausla"?
*-.!'JSBMijaan että ya Ganadassa ryhtyisi tais-l^
emäan,työväen elirie^tojen Icoroittämiseksi, ottaa se porvariston kans-
: B ^ ^ puustaarois^en.
|: takapajuisuus
; ; :;rHalu allaolevalla kiiniiittää huomiota erääseen ylileiskun-
V ' ] ^ ^ jota on sangen vähän pohdittu lehtemme pals-
^.|^}^ m u i ^ |<^ä's^ ensiluokkaisen tärkeä.
Qntaripssa on znitä vanhoillisin avio-j
f i ^ t ä i n ^ d ^ t o . Xiikuunottariiättä sitä, että avioliiton solmiaminen
o i i yielikin kirkon mqnopöliria, ja siviili-avioliitto tuntematon, on
oyibHitoh piirkaminen yhtä v kannalla. Niinpä Önla^riossa
een johtaja Mussolini johtaa'^ viral­lisesti
poikkeuksetta kaikkia lai­toksia.
Ei ole sattuma, että Italian val­tion
lakikirjaan on tehty samaan ai­kaan
muutoksia. Johdannossa sa­notaan,
että uudistus on toimitettu
saadakseen laklkirian uutta ksmsal-lishenkeä
vastaavaksi. Sen mukai­sesti
on kovennettu rangaistuksia:
"laiUistettu" tila. jonka fascisml on
saanut toteutetuk^. Uudistukseen
kuuluu myös valamieiUstöjen lakka­uttaminen
kaikista tuomioistuimis­ta.
Valamiesoikeudesta sanottiin, et­tä
se oli vanhentunut laitos, joka
joveltui vanhaan vapaamieliseen
henkeen, mutta Joka kävi ajan vieri­essä
haitalliseksi ja muodostui pel­käksi
armahduslaitokseksi. joka i -
hannoi rikokset Kuolemanrankaisu
pidetään itsestään yhtenä täriceim-pänä
rankaisuna (verratkaa Suomen
fasclstikofcousten lausuntoja). Se on
suoritettava vankila-alueeUa ampu­malla.
Qikeusmipisterl saa kuitenkin
määrätä, että tappaminen on toimi-tapahtui
keskiviikkona 8 p.. tani;'
mikuutä. Ruumis oli viety S. J.l
Iriaolan osaston haaiille',' joka oli'
kuusilla koristettu. Siellä Ville l4-:
• päsi arkussaan, joka oli sisältä;
punäsella silkillä verhottuna jä Ia-!
kriisien seppelten koristariiäna; Kil­juvasta
pakkägesta huriliriiättä kah­den
aikaan iltapäivällä rili kokoon-tunu'fc
yli 20.0 herikea, kjaupUrikiläi-sia
ja ympär^t6n , farmareita, sa­nomaan
viimeisiä jäähyväisiä pai-;
jon pidetylle toverUle.^^' •
Mielestä poishäipymättömän su­rujuhlan
alotti S. J . Port 'Arthurin
osaston .torvisoittokunta soittamalla
hautausmarssin ja KaasainvSliseri."
Soiton jälkeen otti puhujan pai­kan
toveri Hautamäki. Puhees­saan"
hän selväpiirteisesti teki sel-.
koa vainajan elärnäntyöstä aina
siitä saakka kun 'toveri Airola on
tällä mantereella ' työskennellyt,
m.m. lausuen: "Me voimme luoda
silmiemme eteen lukemattomia ko­via,
missä 'Iso Ville' ön keskellä,
liuta toisten työläisjtoverien lapsia
ympärillä opettelemassa soitta­maan.
Kun soitto : ei .tahtonut oi­kein
luistaa j a oppilaat tuskastui­vat,
Villellä ai;ia oli'sytyttävä sana
valmiina oppilailleen."-— Kyllä se
huomenna nienee, oli Villen* raii-
KAKSOISKAUPUNKIEN OSCIJS-LHKKEIDEN
AGITATSIONIKO-MI3FEAN
»AVSiJN-yO TÄANTU-
•dn^SEliJSTEN • LEHTIEN
LSpETTAimSEN
Senyuoksi että Yhdysvaltojen kes-luyältioiden
tääntumuksellirien ryh-hiä
ori "lähettähyt" tänne Port Art-hUrta
jä Fort Willlamin osuusliik-
'^j§lir| ' jaettavalksi julkaisemaansa
^•fl^pdön^ts^a*'"-• sekä "Osuustoimin-
^i4hti"^hhn6iä .lehtiä, .tehden tä-
Eoän j a t k u t t i jä Hmän pyyntöä^
päätti kaksoiskaupuriklen osuusliik-kieiäen
äg^tatsioriiköriiitea kokouk-isessaan
taimnik. iö p. 1930 kieltää
mainitun bikeistoryhmäri lähettä-niästä
sanottuja lehtiä.
' Tämä agitatsioriikomltea käsittää
etfäpäikbakuiin.an'^ paheksuu
tuon 'TMmeriläfeeri ':oIkeistbryhmän
vasiavaliankumouksellisia menetel­miä,
emmekä hyväksy mainittujen
julkaisujen täysin porvarillista hen­keä,
emmekä salli,, että paikkakim-nalla
levitetään vallankumouksellis-
Minun pitikin pakista naisten toi­minnasta.
Eteenpäin mennään, vaik­ka
hitaasti. Sanonpa teille, Jotka o-lette
jääneet laakereilla lepäämään,
että-toimintamm^ ei kuole eikä se saa
kuolla; jälelle Jääneet toverit lujasti
kiinni salpaan riistovallan kahleita
katkomaan. Se on ensin murskatta­va
eikä ruveta etupä,ässä murskaa­maan
järjestötoimintaa. Se on alen­tavaa,
että eturivin miehet ovat ot­taneet
sen tehtävän, että kun a§tuu
haalin ovesta sisään niin ei kuule
muuta kun suhinaa ja parjausta.
Punnitkaa sanojanne niissä parjaUs-tulvissa,
ehkä joskus tulee tilinteon
päivä. Ettei tarvitse sanoa kuten
neekeri murhaajallensa: jos jätät
minut henkiin, ei koskaan katoa ter­van
Ja höyhenen jäljet kämmenes­täsi....
Uudenvucden lahjaksi saimme pu­hujan
tai naisjärjestäjän Lyyli Toi­vosen.
Olikin uutuiis kun Lyyli tuli
meille "saarnaamaan",^ selvätajuises-,
ti puhui ja pysyi luokkataisteiukan-nalla
koko puheensa ajan. LyyU pu­hui
kaksi eri kertaa eikä näyttänyt
yleisö kyllästyväri. Vielä hän opasti
m^itä kerhon kokouksessa, vaan mei­dän
naisosaston jäsenet kunnioitti­vat
poissaolollaan kerhon kokousta.
Vaan olipa siellä se vanna joukko.
Qlin Itsepuolestani iloinen kun Lyy­li
on kehittänyt niin paljon itseänsä
luokkataistelullnjallä. Me naiset tar­vitsemme
sinunlaisia. Toivon että
tulet toistekin.
Toivoisin onnellista uutta vuotta
kaikille raatajatovereille. Olkoon tä­mä
uusi vuosi valistus vuosi. Pois rii­ta
ja - erimielissTTS työläisten keskuu­desta.
Tähdätään yksin viha riisto-järjestelmää
vastaan, että se kukis­tuu
ja tilalle nousee puhdas työväen
tasavalta. — Tuniniu.
Finland, Ont.
Minät on valittu kirjottamaan pio-neeriklubUta.
Nyt yajin — että p i ­dimme
IrJ^än-^kbkoukseiiN 4''pl t.k.
Seuraavat kokoukset tulevat olemaan
vielä parenapla. ^Pma täällä IPin-laridissa
ori ollut kylmä, että on
ollut hankala 'käydä kokouksissa
mutta kokoukset on pidetty' sään-nölUsesU.
Meidän porvarlkoulu alkoi t.k. 6
p. lukukautensa. --• R. B.
perhaansa hänen matkansa
mi«fei' A(luet<^irikuritien
t b ^ ~ johfertamtfeii pyydetäi
huolehtimaan, että hä
Jee olemaaai'--hUö
iinääi^iltoiria, • pfKl hiatk
häfri&niy-' ' v'
Matkaohjelma on seuraavi
Mbritreal tammik. ig
T<nrpnto
Sckttfoty'
'\Wanup ... —
lieyai^
SudbUry
Garson
Creghton
!WiHlhington -7.
Espöriolä- r.....
Brubä^Mine
iSbö - hehnik.
Qhjelma jatketaan tuonni
Järjestömme naisorganis
toveritar j^yyU Toivonen pari
ori kiertoöiatkalla Port Arth
lueen osastoissa; Kehoitanu
veneitä tekemään parhaansa
matkansa brinistunSseksi.
Blairiiiore, Alta.
Taasen on vuosi mennyt surui-neen
ja murheineen, tavataan sa­noa-
Uusivuosi ' astunut tilalle.
Kun käyinme yli kuluneen vuö<ien
ja katsomine mitä se oh jättänyt
meille mieleen, • iiiin luulon että
työväenluokalle on jäänyt ikävät
muistot. Työttömyys lisääntynyt
yhä vain suuremmassa määräsrä
ja siitä seurannut puuite ja kur­juus.
Ne, jotka sitten ovat saaneet
olla työssä, tietävät että heillä bn
ollut ainainen ttaistelu. Tyjönantaja
kun on vähentänyt työvoimaa,
niin jääneiltä oii vaadittu työtä
poisjoutiineidenkin edestä. T^lai-
Eri paMakmiiuIta
Biirritt, Ont.
ta työväen taitselulinjaa vastaan so­tivaa
.agitatrfbni lehteä.
Tämä päätöslauselma lähetetään
julaistayaicsl ^ "Vapaudessa" , sekä
"Työmlehessä".
Kaksciskanptinkien osuusliikkeiden
AgitatsTvnikoniitea
N. Pajunen* Heikki Niemi
PöytäkirjiirL Puheenjohtaja.
hotus. Ja se meni, huomisien ku­luttua.
Soittotaito kiteytyi lasten
aivoihin, joten meillä tänä päivänä
on jo monta etevää soittajaa jä
laulajaa, joiden opettajana alussa
on Ville ollut. Toveri Airola oli
niitä hai-voja toimitsijoita, jotka
huomiseen luottaen, tulevaan työ­väenluokan
äariiunkbittoon luot­taen,
teki" uupumatta työtä.. Missä'
laulu laulettiin miisa soitto soitet­tiin,
tai näytelmä näytettiin, oli
vainajan pääpyrkimyksenä saada
niistä huokumaan ulos työväen-i
luokkahenki."
"Tuntuu siltä, että me laskies-samme
toveri Airolan haudan po­veen
joudumme hautaamaan osan
tämän mantereen supmalaisen työ­väenliikkeen
historiaa.. Ennakko­luulojen,
vanhoillisuuden,^ toslsuo-malaisuuden
rämeeseen hän tois­ten
harvojen kanssa a&oi teker
mään raivaustyötä. Työtä, joka
on jo kantanut hedelmiä, ayarti-nut
työläisten tietoisuutta ja pai'
jori tasottanut tietä ^työväenluokan
huomenkoitoUe. Hiljaisena ja ajat-uutisia
.«ITSEVALTIASTA VÄKEVÄMPI
§:si näytöksinen luokkataistelunäy-teiiuä.
joka esitetään Toronton osas­ton
' näytl^öllä lauantaina, 18 p.
tammik: on mahtava kuvaus Sak­saa
i^?artacus-lilld£een perustajista
ja joihtajista, Bosa Luxemburgeista
ja Karl liiebknechfistä. heidän us-
Icollisista .tovereistaan ja — kaikki
luaunis esilAtyy kirkkaampana i n ­hottavan
rumaa taustaa vastaan .—-
h.eidän ja koko maailman taistele­van
köyhälistön nujakoista, vannou­tuneista
vihollisia, Sheidemann-porvareista-
Se liitaittavan kauiiis, länunin to­veruus,
joka Häiden' esitaistelijoiden
vsIUIa vallitsi/kuvataan näytelmäs-
Osaston kokou^ssa 12 p. tammi­kuuta
valittin virkailijoita lisää
tälle vuodellei Sänötnalehtikirjeen-vaihtajaksi
Lydia Mäki, asiamieheksi
edeUeeh Anna Viitala.
Iltamia päätimme hommata. 18 p.
tammikuuta on haalilla rsanj^tans-sit.
Naamiohuvit 14 p. helmikuuta.
Naisjaosto hommaa naisten päivänä
eU 8 p.-maaliskuuta hyvät bhjehna-iltamat,
jossa tulee kappale sekä
paljon muuta ohjelmaa.
Naisjaosto K(^oriksessaan ..valitsi
kirjurilöi Suoma Hillin, organisee-raajaksi
Lydia Mäen, rahastonhoita­jaksi
Mamie Hillin ja Vapauteen
kirjeenvaihtajaksi Olga Oikarisen.
Seuraava' kokous on 9 p. helmikuuta
S. Pelkosen luona;
Työn vaaroja. "Kirveellä isoon var­paaseensa
löi Heikki Toivonen. Ot­taa
vähän aikaa ennenkuin kykenee
työhön. '
A. Viheriälä on Matavan hospitaa­lissa
ollut jo 9 viikkoa hoidettavana,
kun jalka jäi puristuksin rautatie-vaimiijen
väliin. Vieraassa ympäris­tössä
"rahaton, englanninkieltä taita­maton
heiikilö saa huonon hoidon.
Viheriällä pitäisi oHa kaksi veljeä
Sudburyn lähiseuduilla, joten olisi
toivottavaa että veljet ottaisivat huo­lehtiakseen
hänestä. Kirjoittaa' voisi
osotteella A. Viheriälä (Mäki) JBur-ritt
P. O. Mattava. — Tummu.
Hamilton, Ont.
No nyt ne saapuu, ne kuuluisat
tanssikekkerit. Ne on lauantai-il-tana
tk. 25 p. Pankaa nyt kalkki
joilla on. mahdollisuus saapua, tä­mä
päivä mieleenne ja tulkaa lähei­sestä
työn kiirehtimisesitä on mo­net
ikävät seuraukset. Moni bn
henkensä saanut riienettäa, toiset
ovat jääneet iäksi vaivaiäksL ' «Ta
pienestä palkasitakin, mikä heillä
oh' ollut, työnantaja olisi' halukas
^fehentämäan. Nläiriollen heillä bn.
ollut läfckotaisteluita " työnantajia
vastaan, saadakseen säilymään
edes vähäisen riiikä on ollut." Kau­heat
ovalf; olleetrne toimenpiteet,
joita kapitalistien taholta bri'käy­tetty
taisteluiden murskaamiseksi:
jqukkoyarigjtsemigia," murhaamisfe,-
yankUatuöVnibita'^^ s|Q^«tuqliäV.:
'.' Siis'kutun ut vuoäi'' riiirikiiiri jo
monet muut vuodet ovat olleet työ
Iäisille taisteluita. Nämä muistot
eiy^t siis ole olleet kauniita enkä
tiedä toiko vuoden loppuminen mi
tään iloa, sillä uusivuosi alkoi sa
moiOa tavoilla. Vaikka j'uuri työ-,
iläisel; ovat irikkauäet'luorie^t, itiin
heillä ei ole, oikeutta niihin. Ka-pitalistiluokailb
'vuoden vaihdos on
paremmasta merkStyksestä, miljoo
hilla taasen lisääntyy heidän suu
ret • omaisuutensa. Mutta miljoO'
niin myös hbusee se työttöiriien
aimieija- joka kulkee ympäri työtä
etöien. Kuinka paljon kapitaliötien
taholta arvioidaan tämSri pbislia-miseen?
Se ori heille yairi sivu­asia,
vaikka he .lehdissääri j ä ko­kouksissaan'
toitottavat, että tul­laan
Itekemään 'Varannuksiä''. .Se
jää niihin lupauksiin j ä iehtiuu:ti-siin.
Täällä Blairmoressa ja tässä ym­pärillä
olfeyat kaivannot alkoivat
myös täniän vuoden niinkuin lo­pettivat
vaiihan huonolla ' työn
teolla. Kaisi' ja kqlriie' päivää 1m-kpssa
sitä on ollut jb pitkSsti ja
aina vain jatkuu. Tle^tenkin käi-vosomistajien
tahoJ|ta koetetaan
saada nyt lyöläiset'min jahtaa^
ja kurjaan olotilaan Jcoin suiakin,
että sitten keväällä, kun on uUderi
työsopimuksen teko, bvjit hjrym
nöyriä.
Komppanian taholta täällä jaet­tiin
vähä ennen joulua lahja, jon­ka
summa oli 1,200'«doJUtoria^Jtfut-ta
tästähän eiväit kaiÖji päässeet
osalliseksi. Siinä^^oK määrä, että
suuirempiperheiset ja he jotka ovat
suuremnjassa puuttfeessa. Itfitä
olen kuullut miesten kesken puhuyfc--
tavarij niin tässä niinkuin kaikissa
avunannoissa on aina väafyyttä.:
union kokouksessa oli, niin
misto o,li juhlari kannalla,
kuinkahan pab'on noiden mai
lapset nyt tuli hyvitettyä
makeisilla ja turhan päiväisi
luilla. Olisi oiettu oikein
perältä ja tiedusteltu niitä
perjheitä, joilla on paljon lap
ostettu jokin tarpeellinen viii
nälkää auttava esi£e, silloin
se raha käyteftty hyödylliseei
koitu.kseen.
JPuoluetioiniinnasta ~~ täällä
mäihitä, että sitä entistä rat
se on'^ mennyt eikä' näin pi(
joukolla, mikä täälläkin on,
suuria voi odottaa. Kokoukst
pidetty säännöllisesti. Virka
valittiin taasen tälle vuödelk
meisessä kokouksessa. Kahde
nen piirin järjestäjä toveri Mu
kävi paikkakunnalla pitäen ]
uksia Colemanissa, Blairmoresi
Bellevuessä, puolueen jäsenil
Huveisfa voin mainita, että
lankumousjuhlaa vietettiin Ui
rian -haaliVa' 'Colemanissa kan;
välisesti.' iharräskuussä. Joulu
lat vietettiin 5. jT. haalilla (
manissa jouluk. 25 päivänä,
jelriiaa' oli, xunoja, laulu, k
piehtä nä^öskapi>aletta ja Iue1
Bläirtnoren riaislilton nj-rkkile
Leäinin mnislojuiJaa, vietet
19 % taminik;' ukfäiriälaisten ti
"rien karissa Colemanina.
Köyäa talvea oletaime joutur
täällä nyt kokemaan. PjT^'ä
pakkasta on ollut "riittäväs
tUi\takin ön runsaasti. Isoja
hoksiä näkee vaari kaikkialla,' E
ne silmänsä kääntää. — Jlart
Ja tämähän oli viän pieiii sUmien
sokaisu, mikä koriippanian taholta
jäi;}estettiiri.
EUOd-searan taholta ori Itäällä
Sfi nSin eläVEsU, että luulee t o d e l l a - tä j a k a u k a a sekä k o i t t a k a a saada
j o » häkey^ henki- muunkielisiä mukaan, sailä ei- ole
i$t edessään; se r a j a t o n a l t t i u s köy- väliä mitä kieltä p u h u u , kyllä taris-hälfetön
.asialla, j a .se - u r h o o l l i s i m s , simaan v a n h a a n , pääsee j a h a u s k aa
j o k a tähän a l t t i u t e e n l i i t t y y , löytää tulee olemaan. : o im äiväij, unoh-
Blairmoressa joka vuosi järjestetty
joulujuhlat kaikille" tämän kaupun­gin
lapsille, niissä sitten oh jaettu
makeisia ja jokin-pieni Jeikkikäln
lahjaksi, vaan tänä jouluna eivät
he sitä järjestäneet "hnönori . ^ a n"
vuotei, nmtta sen sijaan ufiion ,ta­holta
ja tahoista järjestettiin /tuo
juhla. OEsi luuaut että "uriicisä^V
kin olisi. qte)i;ta i^uönol äika*^ Jhnb-mibon^-
vaan - äaneslys kun - ^ s t S
Websters Gorner, B.i
Pantavaratyöläisien järjestöä ki
keva kysyriiys oli esillä tammik. 5
W. COToerin Supmaiaisen järjest
kokoiifee^a ja tiilliiih siihen tulo!
seen että koetetaan .täälläkin pa
na alulle täriiä mainittu järjesti
homma, jos on mahdollista, lli
sariiaa / järjestöhommaa koefcettii
tää^& jo Jolläkhi vubsla sitten na
taa 'jaiollieen, vaan jäsenien puul
t&esi^ä' se ei lähtenyt kunnollisee
alkuun silloin. NihQpä päätettii
koettaa ^taäs, jos olisi nyt paremp
jäsenien saanti, kun on näm huoni
a l k a ^ . -^yt^iuuBai ainakin kyllik
si ä^kaa öl^aririiiehiliä' yhtyä jär-
^estö^ri; kUn ei päätyötkään kii-rehdi.
Itämien oivini^ksulsta myöskin
ikeskusteltim bttä i p s voitaisiin Jas*
kea oviiippujen hinnat 35 sentUia
gntiseri 50 sentin sijaani nlmittäiD
näytehnätiiaisuukslsta, ja tuli pää­tökseksi
että pannaan tästä eteen­päin:
lippujen 'hinnaksi 35 senttiä y-leisbti
näyteliri^Ilt«hiin," paitsi siinä
nä tapauksessa jos joskus' on erikoi­nen
suuritöirieh kappale, niin sil­loin
peritään 50 sehttiä;
Ammattionloista. —- E i ole iiune
anuriättiuriibissa, vaikka osa niidot
jaseriistö^tä onkin' toisinaan kapina-fUUleiiä
Jöhtiöa vaäteah. useampien
eri "astoideri' suhteen järjestöjen' ä-,
sälsessä toinriririassa,. EnsinnäkiB
T i r k a l l i j a i n i^ikkasuhde. kun ver-tailee\^
itä l3?:Släisten paJikkoUiin oa
l^qriiiqtön,'Siiriä'ori n i i n suuri ero,
etia-set^ työläisiä jot-.
ka vaari jotakin ajattelevat. On täi-;
iä mantereella näis^ mainituissa u-nipisSä'
n i i t i in suuripall^isia h£r'
röjä ättä saavat iOO dollarista kah­teen
sätaari 4bllariin viikkopalkkaa
a sliheri" vielä Iisaksi niuut epämää­räiset
tulot,' kassan . varkaudet, ka-pilallsteilta
saadut lahjotukset yJ»-;
nUn johMJ jtäjlä palkalla alkaa tute-^
maan triiihebrir^bkö"hyvin. jettei enalj
tule jpöieleenkään sen lauman hjTfiu-i
vohitC jcaka • harteilla nättiä herrat
lihottelevat itseään. He ovatkin U';
seinuriissa a s i o i s s a a i n a valmiit nea-vöM^
ienaaah kapitälis^^ eduka;
jbukkö;^n ettua vastaan." ja sillä nä--
mä'johtajat ovaliin jo pienemmässä'
ridtässa saaheet' vastustusta jouk^
jen Aholta, vaan satikih yhä s&a.rsii
harjoUaa tätä petollista' tointaan'
ioi^cöja vastaan ja joukkojen kus­tannuksella.
"
15äi3DnaI^ papfukin kävi täälär:
eräänä suhniintama tässä hiljattain:^
^^ntiräveziäa. ±ään, vaan e i kuiito:.-
säanl^ täänä y ^ kuitenkaan mi-:
tääni varriicäripää jalansijaa. Voip?-
ä^iaa, ättä
'riöee , trm^tft; - iiaäJapöää ' jnainituBs;•
'touhrille^^^lVszicouväissa mainituHar