Vapaus, January 26, 1929

              Lanantaina, tammik. 26 p:nä—Sat, Jan. 26 No 22 — 192»
\AAPAUS
T O I M I T T A J ^ A T .
VAAKA. B. A. TENHUNEN. ^ E. PEHKONEN, ^ ^ ^ ^ ^
&eci<:«red n Fo« Ctilc* Ocjtsmaani. Otuva. w (ceaad C U M « t t e t .
V A F A I J S (Litexty/
Ti» oal/ oic«a of Tiasah Vot^n ia C»a«<U. FcbJuiMaJ «Uflf « S m l l ^ . Onttno.
M. POHJANSALO. EominterDin kaudennen ioDgressiD teesit ja
kansaMäMsen sodanvastaisen^^^ta^ TILAUSHINNAT: ,t
1 « . 6 kk. tlSO. S kk. tl.TS >-»-kir«Ä>C - fhiftitaihm |. S a o ^ » k l o^a. I>
I .k, t6jOO 6 kk. $3^. »kk. «20O 1 kk. « J » . •
ILMOTCsHLNNAT VAPAUDESSA:
flXO k » u Kaiosilmt^skact . $2J09 k»k*i k«ru«. — ATio!iiuooBm«imla»tttki«l SOt. p«I««ii»«». -
Ra. keru. l i i » kola» katu. - Til.p»i«to<««ii«i J» as«>H»«enttwmeB oa. »«»dittMM». UbeMtUT»
«• tuaakMt. • '
* ^ d « konttori: l i b « t , B«iMi««. S5 t o » . St. PtJuto 1038- fo«ao«»«r. BCT C9. 8mdb«y. Ont.
(Jatkoa edelliseen numeroon)
c) Työväen taistelu pasifismia vastaan
f i t ^ ,i.cm,iut .»f. Tie. p«r eoJ. i«J». MUiiin.» eJuu„ fo» * o « J . «««rtlon 75e, Th. V . p . ».
0 «M t e « «drertliio» iB^linni «a>on« t i» rinoiih PeopU tB,C»a«<U.
io. «U. mUloln Idbin- u . . u u u U e«i«mJUe« kir)fccnno, klnottmk». o«d«Uc«a Uatk«ml.oit.J»
«H* olmrlU; 1 V. KANNASTO. liifckew»boiUi«. ;
Länsirannikon metsätyöläisten
järjestäytyminen
Canadan puutavaralyöläisten teol­lisuusliiton
toimesta pidettiin Van­couverissa
viime kuun lopussa met­sätyöläisten
konferenssi, missä teh­tiin
käytännöllisiä suunnitelmia län­sirannikon
metsätyöläisten järjestä­miseksi.
Järjestäraisryntäyksen suun­nitteleminen
ja alottaminen länsi­rannikon
meUätyöläisten keskuudes­sa
on varsin tärkeä toimenpide, jota
on illolla tervehdittävä. British Co­lumbian
raetsätyöläiscl ovat näet ny­kyään
tykkänään järjestymättömiä;
jä kuitenkin siellä, tuotetaan noin
40 prosenttia Canadan puutavaran
kokonaistuotannosta.
Tasan kymmenen vuotta sitten pe­rustettiin
samassa Vancouverin kau­pungissa
Biritish Columbian metsä-jätkäin
liitto, mikä myöhemmin —
jaajennettuaan koko maata käsittä­väksi
— otti nimekseen Canadan
puutavafatyöläisten teollisuusliitto.
Siihen aikaan vallitsi työväenliik­keessä
vyöryn tapainen nousukausi
maailman kaikissa maissa. Niinpä
metsajätkäin liittokin vaurastui niin
nopein askelin, että puolentoista
vuoden kuluessa kuului siihen yli
kymmenentuhatta jäsentä yksistään
British Cölumbiassa. Rannikon käm­pistä
oli suurin osa sataprosentti­sesti
järjestyneitä.
Metsätyöläisten järjestyneellä mah­dilla,
pii ;suurenmoinen vaikutus.
Metsäparoonien täytyi laittaa työ­läisilleen
kunnolliset asunnot, vara­ta
kämppiin hyvät vuoteet ja vuode­vaatteet;
samaten kylpy- ja vaattei­den
kuivaushuoneet. Olipa erikoisia
lukutupiakin useillft kämpillä.
Kämppiä koskevia terveyssäädöksiä
noudatettiin verraten . huolellisesti.
Työpalkkoja korotettiin. Järjestäy­tymisestä
oli kouraantuntuvaa hyö­tyä
aineellisessa, terveydellisessä ja
valistuksellisessa suhteessa.
Vuoden 1920; loppupuolella jou­tui
myös Canadan puutavarateolli-suus
yleismaailinallisen,kriisin pyör-teihin.
B. C:n rannikollakin py­säytettiin
miltei kaikki tukkikiimpät
useaksi kuukaudeksi. Tämän pula­kauden
avulla tahtoivat puutavara-paroonit
murskata perinpohjin met-moton
mustalistaus oiettiin käytän­töön.
1,700 toimeliainta metsätyö­läisten
järjestön jäsentä asetettiin
mustallelistalle, joten he eivät saa­neet
työtä metsäkämpille millään
ehdolla. Tämä oH ankara^isku nuo­relle
järjestölle. Niinikään tekivät
sisäiset erimielisyydet tuhoisaa jäl­keä
työläisten järjestössä. Eräät
syndikalistiset ainekset harjottivat
katalaa provokatsionia joko tieten
tai tietämättömyydessään. Heidän
päävalttinaan oli toimettomuuden
evankeliuini. He selittivät, että jos
I. W. W:hen kuuluva järjestö saa­daan
ottamaan Canadan puutavara-työläisten
teollisuusliiton paikka,
niin silloin on metsätyöläisten help­po
voittaa kaikki taistelunsa.
Metsäparoonien vainotöimilla ja
syndikalistien provokatsionilla saa­tiinkin
Canadan jpuutavaratyöläisten
teollisuusliitto miltei täydelleen nu­jerretuksi.
Mutta sen kera nujertui
myös metsätyöläisten järjestetty toi­minta.
Laiskuuden evankeliumin
saarnaajat eivät ole ''mallijärjestön­sä"
kera kyenneet pitämään yllä
edes yllämainituita saavutuksia. Ki­rottu
urakkajärjestelmä rehottaa
nyt kaikkialla, eikä järjestyneitä
työläisiä ole kämpillä kuin pieni
murto-osa.
Canadan puutavaratyöläisten teol^
lisuusliiton , ensimäinen vuosikym­men
on ollut suurten voittojen ja
suurten häviöjen aikaa. Kärsityt
häviöt ovat olleet miltei hengen­vaarallisia.
Mutta puutavaraparoo-nien
yhäti tehostuva riisto ja sorto
ovat niitä tekijöitä, joiden takia
metsätyöläisten täytyy turvautua jär­jestötoimintaan,
sen entistä ehom­paan
ja tehoisampaan muotoon ke^
hittämisecn vielä katkerain häviö-jenkin
jälkeen. Niin juuri ovatkin
länsirannikon metsätyöläiset teke­mässä.
Samoin Ontarion metsämie­het.
Järjestöään uudelleen raken­taessa
tulevat he epäilemättä otta­maan
ohjeita entisistä suurista voi­toistaan
ja häviöistään.
Melsätyöläistoverit! Tarmokkaas­ti
työhön ja toimintaan järjestönne
rakentamiseksi! Eroon kaikenkar­vaisista
toimettomuuden
63. Neuvostoliiton työläiset, jotka o-vat
lyöneet porvariston kansalaisso­dassa
Ja pystyttäneet maassaan pro­letariaatin
diktatuurin, voivat taiste­lussaan
pasifismia, tätä imperialismin
myrkytettyä asetta vastaan käyttää
uutta talstelutapaa — ehdottaa impe­rialisteille
yleistä aseistariisumista.
Mutta työväki. Joka vasta taistelee
vallasta kapitalistisissa maissa, ei voi
käyttää tällaista talstelutapaa. Aseis-tariisumis-
ehdotukset Ja -vaatimukset.
Joita tehtäisiin proletariaatin taholta
näissä maissa omalle porvaristolle Ja
sen kätyreille, eivät olisi vallankumo­uksellinen
teko, vaan merkitsisivät ne
ainoastaan proletariaatin aseistamisen
tuimuksen vaihtamisen aseistariisu­misen
tunnukseen, kieltäjrtymistä kan­salaissodasta
Ja sosialismista. Sen
vuoksi on kommunistien mitä päättä­väisemmin
taisteltava sellaisia Neu­vostohallituksen
aseistariisumisohjel-masta
tehtyjä johtopäätöksiä vas­taan,
jotka ovat ristiriidassa tämän
ohjelman vallankumouksellisen sisäl­lön
kanssa. Ja puolueen riveissä sää-llmättömästi
tuomittava luisuminen
tähän suuntaan;
64. Tämä erotus taistelutavoissa pa­sifismia
vastaan, joita Neuv
työväestö ja kapitalististen mald
työväenluokka sovelluttaa, ei millään
tavalla merkitse ristiriitaa itse Neu
vostoliiton ja kapitalististen
työläisten välillä, eikä siitä suink
seuraa, että kommunistien ei kapita­listisissa
maissa ole käsrtettävä Neu­vostohallituksen
aseistariisumisesitys-tä
agitatsionissaan joukkojen keskuu­dessa.
Päinvastoin. Neuvostovallan a-seistariisumispolitiikkaa
on käsrtettä-vä
agitatsionitarkoltuksissa paljoa tar­mokkaammin
Ja paljoa lujemmin
kuin tähän saakka. Mutta sitä ei saa
käyttää esittämällä samoja vaatimiik-sia
omassa maassa, vaan 1) värvää­mällä
kannattajia Neuvostoliitolle,
rauhan ja sosialismin taistelijalle sen
puolustamiseksi imperialismia vastaan,
2) käyttämällä Neuvostovallan aseis-tariisumis-
Ja imperialistien paljasta-mlspolitiikan
tuloksia meidän taiste­lumme
hyväksi kaikkien pasifististen
harhojen poisjuurittamiseksi, samalla
osottamalla laajoille joukoille ainoa
tie aseistariisumiseen ja sotien poista­miseen:
työläisten aseistaminen, por­variston
kukistaminen ja proletariaa­tin
diktatuurin pystyttäminen.
unististen puolaeiden työn poutteelli-suudet
ja niiden tehtävät
65. Vm täysistimto alleviivasi jou-kommunististen
puolueiden vir­heitä
ja puutteellisuuksia Ja osotti
useita erikoisia konkreettisia tehtäviä,
joita kaikkien puolueiden on suoritet­tava
taistelussa sotaa vastaan.
Nämä ohjeet pitävät vieläkin täy­dellisesti
paikkansa, v m täysistun­non
jälkeen olemme me rikastuneet
uusilla kokemuksilla. VI kongressi
vetää tästä kokemuksesta kaikki asi­anmukaiset
johtopäätökset kommunis­tisten
puolueiden tulevaa toimintaa
varten.
66. Pääasiallinen puutteellisuus, jo­ka
vielä vaivaa kaikkia Kominternin
puolueita, on sodan vaaran ja sen
kiertämättömyyden aliarviointi. Se nä­kyy
selvästi siitä, että miltei kaikki
puolueet eivät omista riittävästi tar­moa
v n i täysLsturmon päätösten täy­täntöönpanemiseen.
Kaksi suurta vii­meaikaista
tapahtumaa — Knglannin
nootti Egyptille ja Japanin sota K i i ­naa
vastaan — jäivät valle huomiota,
alvankuin ne olisivat olleet pieniä Ja
täysin mitättömiä juttuja. Joukkojen
nopeasti vasemmistuessa, mikä osot-lian
Ja Jugoslavian välisen selkkaok-sen
aikana. Jotkut Baltian maiäea
kommunistäset puolueet eivät heti
ymmärtäneet. Baltian maiden sodan­vastaisen
liiton konkreettisia muoto­ja
(esim. neirvotteluja tulliliitosta Vi­ron
ja Lätin välillä). Kaikki nämä
virheet, jotka asianomaiset puolueet
ovat myöhemmin tuimustaneet ja kor­janneet,
Qsottavat kuinka äärettömän
vaarallista on oUa kiinnittämättä huo­miota
sodan valmisteluihin tähtää­viin
toimenpiteisiin. On oltava alitui­sesti
varuillaan ja valppaasti seurat­tava
niitä konkreettisia muotoja, jois­sa
sodan vaara esiintyy.
67. Yksi puolueiden sodanvastaisen
työn pääasiallisia puutteellisuuksia oa
niiden liian ylimalkainen, kaavaznai.
taa, että ne vaistomaisesti tuntevat
sodanvaaran, ovat kommunistit vaa­rassa
Joutua työväenluokan häntä­päähän,
sensijaan, että veisivät sen
taisteluun sotaa vastaan. Monet puo­lueet
ovat porvarillisen Ja sosialide­mokraattisen'
"rauhan", "aseistarii-smnisen"
Jä "kansainvälisen sovinto-oikeuden"
propagandan vaikutuksen Meidän puolueemme eivät \'ielä ole
alaisina eivätkä usko sodanvaaran lä- oppineet sovittamaan meidän sodan-nen,
vieläpä pintapuolinenkin suhtau­tuminen
sotakysymykseen.
Joissakin puolueissa rajoittuu tämä
työ puheisiin parlamenteissa ja yiei-sissä
kokouksissa. Joissa puheissa so-takysymys
tavallisesti Jää taka-alalle.
heis3r3rteen, puhuvat sodasta ikään­kuin
jostakin hyvin kaukaisesta asi­asta.
Sodanvaaran, varsinkin Neuvosto-
Uittoa uhkaavan sodanvaaran, aliar­viointi
siinä muodossa, että ei ym­märretä
niitä konkreettisia tosiasioi­ta
ja ihniöitä. jotka todistavat käyn-nissäolevista
sodanvalmisteluista. Niin­pä
ymmärsivät ranskalaiset toverit
vasta pitkän ajan kuluttua Rakowsktn
poiskutsumisen jälkeen, että tämä ta­paus
oli Ranskan puolelta päättäväi­nen
askel sodan diplomaattisen val­mistelun
tiellä Neuvostoliittoa vas­taan.
Jugoslavian puolue timnustaa,
että se vasta jälestäpäin ymmärsi,
kuinka läheinen oli sodanvaara Ita-vastaista
taisteluamme parlamentissa
yhteen parlamentin seinien ulkopuo-,
lella meidän vaatimusten selittämi­seksi
tehtävän työn kanssa. (Koko
tshekko-slovakialaisten kommunisti­en
työ St. Gotthardin jutussa ja a-seita
lähetettäessä Kiinaan supistui
vain arkoihin vastalauseisiin parla­mentissa
ja sanomalehtien palstoilla.)
Kansainvälisiä kysymyksiä ja sotaky-sjmiystä
ei ole asetettava toisistaan
eristettyinä, ne ovat osana yhteisestä
luokkataistelusta, ne on sidottava yh­teen
luokkataistelun kysymysten kans­sa
maan sisällä, etenkin varsinaisen
sotateollisuuden tehtailla tapahtuvien
työtaistelujen kanssa.
(Jatk.)
evan-sälyöläisten
mahtavan järjestön. Ar- kellumin saarnaajista.
Kapitalistisen Suomen talouselämä
Kapitalistisen Suomen talouselä­män
taas kiitäessä kiihtyvää vauhtia
kaikesta päättäen ankarampaa kriisi­kautta
kohden kuin koskaan ennen,
kääntj-vät tarkastclijain katseet en­tistä
kiinteämmin itse kapitalistisen
järjestelmän perusominaisuuksia tut­kistelemaan.
Saamme jälleen mitä
pätevimmän todistuksen mar.xilaisen
taloustieteen paikkansapitäväisyydes-tä
— erittäinkin mitä kapitalistisen
talouden jaksoittaisiin kriisikausiin
tulee.
Multa tällä kertaa kiinnitämme
kuitenkin lähinnä huomiota vain ka­pitalistisen
Suomen rahatalouden ny­kyiseen
vaiheeseen.
Kapitalistisen rahatalouden kiris-tymiskehityksen
osottamiseksi pa­nemme
aluksi merkille, että yksi­tyispankkien
antolainan enemmyys
oli ^aime vuoden tammikuim lopul­la,
siis noin vuosi sitten, 1,189 milj.
rakassa, t-s. jokseenkin "normaali­sessa'"
määrässä. Mutta viime mar­raskuun
loppuun mennessä oli tuo
yksityispankkien antolainan enem­myys
kohonnut jo 2,242 milj.
mkaan, t.s. määrään, jota esim.
Kauppalehti nimittää "tavattoman
suureksi".
I\Iitä taas rediskonttauksiin, yksi­tyispankkien
vekseleillä uudestaan
lainaamiseen Suomen Pankista tu-tammik.
lopussa vain vähän päälle
38 milj. inkaa, mutta jo viime
syysk. lopussa 477.7 milj. mkaa.
Suomen Pankin rahallinen "kehi­tys"
on ollut samansuuntainen.
Niinpä se oli jp viime elokuun lo­pulla
pakotettu "varotusmerkin"
antamiseen kohottamalla diskonto-määriään
% prosentilla. Samaan ai­kaan
levitettiin kapitalistisissa leh­dissä
kuitenkin toiveita, että tuo
diskonton korotus olisi luonteeltaan
vain tilapSinen ja että se, raha­maailman
ottaessa "varoituksen"
huomioon, tultaisiin piakkoin alen­tamaan.
Mutta tapahtuikin aivan
päinvastoin. Suomen Pankki ko­rotti
nimittäin toistamiseen marnas-kuun
puolivälissä prosentilla dis-kontomääriään.
Rahamarkkinat olivat siis jo vii­me
marraskuussa erittäin kireät-
Sitä osottaa edelläsanotun lisäksi
sekin, että yksityispankkien ottolai­naus
supistui silloin 300 milj. mk:I-Sudburyssa
ja yleensä keski-Onta-riossa
on viime päivien kuluessa ollut
havaittavissa merkkejä siitä, että ai­van
lähtitulevaisuudessa tulee työväen
osuustoiminnallinen liike kulkemaan
eteenpäin vyöryn tapaisella voimalla.
Sudburyssa on entuudestaan olemassa
osuusmeijeri Co-optas ja osuusruoka-la,
mikä tunnetaan nimellä Consumers'
Soeiety. Niistä on ensinmainittu vä-'
hä yli vuoden vanha Ja viimemainittu
on s. kohta kolmen vuoden ikäinen.
Näiden liikkeiden vakavarainen pohja
Ja verraten hyvä edistys osottaa, että
keski-Ontariossa on osuustoiminnal­liselle
liikkeelle yhtä hyvät eUeivät
paremmat edistymisen mahdollisuu-det
kuin missä niuualla hyvään Ca-nadassa.
Canadan työväellä on sieUä Ja tääl­lä
osuuskauppoja. Suurimpia niistä
lienee Brittiläis-canadalainen osuus­kauppa
Sydney Minesilla Ja Tim-minstn
työväen osuuskauppa Timmin-sissä.
Viimemainittu, joka op vasta
vähän yli kahden vuoden vanha, on
edlstsmyt harppa-askelin. Lyhyen o-lemassaolonsa
aikana on se Jcasvanut
jättiläiseksi. Jonka vuotuinen liike­vaihto
on puolen miljoonan nurkilla.
Sen edistymistä ei ole voinut ehkäisty
ketjukaupat paremmin kuin Hollin-gerin
miljoonakorporatsioninkaan
kauppa. Kunnollisen johdon, hyvän
a pystyyn
kuin mitä Toronto, Montreal, Vancou­ver,
yjn. ovat, mutta Sointulan, P.
Arthurin, Timminsin ja Sudburyn kal­taisilla
takalistomailla on työväen o-suuskaupoilla
kaikki olemassaplon ja
esistymisen mahdollisuudet. Ne ovat
niissä ehdottomasti välttämättömiä
työlälskuluttajille ja vähäväkisille far­mareille.
Tämä välttämättömyys on tunnettu
Sudburyssa kuten muaallakin keski-
Ontarion alueella Jo pitemmän aikaa.
Muutamia pienempiä alustavia ryn­täyksiäkin
on Jo tehty Sudburyssa,
Worthihgtonissa yjn. osuuskaupan pe­rustamiseksi.
Pikkuporvarilliset vas­tustajat—
ehkä myös suureksi osaksi
tarmottomuus ryntäysten teossa —
ovat aikaansaaneet sen,, että nämä
ryntäykset ovat alkuunsa loppuneet.
Nämä vastukset tulevat olemaan e-dessämme
tälläkin kertaa. Niiden
voittamiseksi on koko työväen jär-ssa
lua talletusten saannista rahalaitps-la
ja niitten antolainaus pieneni lä-jtemrae kesken jatkuu".
tavaran ja huolellisen palveluksen a-vulla
on se saavuttanut Timminsin
suomalaisten, iikrainalaisten ja mui­hinkin
kansallisuuksiin kuuluvain työ­läisten
Ja kuluttajain jakamattoman
kannatuksen. Sitäpaitsi on se avan­nut
itselleen kaksi haarakauppaa, yn-r
den South Porcuplneen ja yhden
Kirkland Lakelle.
Sydney Minesin. Timminsin, Port
Arthurin ja Sointulan osuuskauppain
olemassaolo onkin konkreettisena to­distuksena
sitä väitettä vastaan, ettei
muka osuustoiminnallisella liikkeellä
olisi jalansijaa niin korkealle kes­kittyneessä
finanssikapitallsmin maas­sa
kuin mitä Canada on. Tuo juttu
keskittyneisyydestä saattaa, ja epäile­mättä
pitääkin, hyvin paikkansa sem­moisiin
suuriin keskuksiin nähden
jestynyt mahti mobilisoitava rynnistä­mään
osuuskaupan pystyttämisen
puolesta, Samaten farmarien jär­jestöt.
Luoimollisesti myös farmarien
Ja työläisten yhteinen järjestö, Co-optas.
Cö-optasin vuosikokous pidetään
huomenna. Tässä vuosikokouksessa
tulee liittää Consumers' Society Co-optasiin,
antamalla ensinmainitulle o<
maisuudestaan vastaavan määrän Co-optasin
osakkeita. Näiden liikkeiden
puhtaan omaisuuden arvo nousee u-jottuvan
puhtaasti kaupalliseen alaan,
hankkimalla kuluttajille ensiluokkais­ta
tavaraa kohtuullisilla hinnoilla, on
sillä silti järjestöllisessäkin merkityk­sessä
suuri merkitys. Semminkin
Sudburyssa on viime mainittu seikka
otettava huomioon. Se on eri ase­massa
olevan raatajaväestön — kai­vosmiesten
ja farmarien — järjestölli­nen
yhdistäjä. Se opettaa heille käy-tännölUseUä
tavaUa niitä yhteistoi­minnan
aakkosia. Jotka ovat välttä­mättömiä
taisteltaessa raatajain yhr
teistä vihollista vastaan.
Keski-Ontarion farmarit ja työ­läiset!
Ottakaamme yhteiseksi tim-nukseksemme:
Osniiskanppa pystyyn
Sndbnryyn! Tehköön kukin omalta
kohdaltaan kaikkensa tuon tunnuk­sen
toteuttamiseksi.
ARVO VAARA-seampiin
tuhansiin dollareihin. Sillä ja vielä jäämäänkin.
RAPORTTI FORT WILLIAMIN
NAISLIITON KOKOUKSESTA
17 P. TAMMIKUUTA
Kokouksen avasi Ilmi Syrjälä.
Jäseniä oli saapunut tähän kokouk­seen
ainoastaan 7.
Luettiin sihteeristöltä tullut kier­tokirje,
jossa olikin aihetta tarpeek­si
yhdelle kokoukselle keskustella
saadaan luottoa näiden liikkeiden
välttämättömiä laajennuksia varten.
Täten saatu luotto ei kuitenkaan rii­tä
osuiiskaupan avaamiseen. Siihen
tarvittavain varain hankkimiseksi on
alotettava systenojpattinen ryntäys niin
kaupungin työläisten kuin maaseudun
farmarienkin keskuudessa. Tämän
ryntäyksen järjestämisen pitäisi muo­dostua
Co-optasin vuosikokouksen yh­deksi
tärkeimmäksi tehtäväksi. Sen
onnistumisesta tulee näet riippumaan
se seikka, kuinka pian 'Sudburyssa
avataan; työläisten ja farmarien osuus­kauppa.
Vaikka työväen osuuskauppa, ja y-leensä
työväen osuusliike, näs^tää ra-korkojen
kohoaminen. Melkein. kaik­ki
pankit ovat nostaneet talletus­korkonsa
kuluvan , vuoden alusta
laskien 714 prosentiksi. Ovatpa
eräät maaseudulla toimivat talletus­laitokset
kohottaneet sen jo S^/^
prosenttiin. Pankkien kesken on
syntymässä kova kilpailu rahojen
lainaajista. Ja tuntuu sangen toden­näköiseltä,
että pankit tulevat ehkä
jo hy^'inkin pian talletuskorko jaan
uudelleen korottamaan. Niinpä
Kauppalehtikin kirjottaaj että korko-määrät
"tulevat edelleenkin kohoa­maan,
mikäli vain rahamarkkinain
kire>-ttä ja siitä aiheutuvaa kilpai-hes
170 milj. mk:11a.
Edelläkuvailtu kehitys on vaikut­tanut
luonnollisesti myöskin kapita­listien
arvopaperimarkkinoihin. Vii-
Ja pankit puolestaan kiskovat en­tistä
suurempia korkoja myöntämis­tään
lainoista. Puhutaan jo 14 —
jopa 18 prosentistakin,
me ^-uoden pörssivaihto oli vain 65 \ Pulasta päästäkseen ovat kapita-prosenttia
vuoden 1927 vaihtomaa--listit luoneet katseensa ulkomaisiin
rään verraten. | lainoihin. ''Ellei liikkuvia pääomia
Viimeisimpinä ilmiöinä rahamark-1 rahamarkkinoillemme tavalla tai
lee, oli niiden määrä viime vuoden i kinain kireydestä on ollut lainaus- toisella lähiaikoina saada, voi pula
kehittyä nykyisestäänkin arvelutta­vammaksi"
— kirjottaa eräskin hei­dän
lehtensä. "On koetettava ulko­maisten
lainojen avulla saada ai­kaan
tasapainotilanne" — kirjotta­vat
toiset jatkaen: "Sen vuoksi on
nyt pantava parempaa vauhtia neu­votteluille
ulkomaisen lainan saai-miseksi
ja siten lieventää sita fi­nanssikriisiä,
joka muuten uhkaa
levittäytyä yhä useammille yhteis­kunnallisille
aloille."
Kapitalistisen Suomen talous ni­tisee
ja natisee siis jokaisesta liitok­sestaan.
Sen seuraukset tulevat lie-vimmässäkin
tapauksessa olemaan
varsin mullistavia taloudelliselle ja
yhteiskunnalliselle elämälle. Työläi-;
set ja vähävaraiset talonpojat asettaa liian raskaaksi jä kaikki tutustuvat
nykyinen talouspula samanlaiseen ' Puolueen ylempien orgaanien toimin-asemaan
kuin sellaiset, jotka ovat
- Naisluton
Viime syksynä tämän 6:nnen pii­rin
edustajakokous määräsi, että
julkaistaan toimintakertomus joka
kolmen kuukauden toiminnasta puo-luelehdissä
sekä lähetetään liiton
päämajaan. Koska katsottiin ettei
sihteeri voi saada kuukausiraporteis­ta
minkäänlaista toimintakertomus,
ta, niin hyväksyttiin tämä sihteeris­tön
ehdotus. Ilmi Syrjä kirjoittaa
tällä kertaa toimintakertomuksen
viime vuoden kolmelta viimeiseltä
kuukaudelta ja lähettää sihteerille.
Sotavastainen kysymys oli myös­kin
yksi tärkeä aihe. Tämä asia o-tetaan
keskusteltavaksi kun on e-nempi
jäseniä kokouksessa. Kuiten­kin
päätettiin viedä asiaa. eteenpäin
valmistamalla erikoisia valistustilai­suuksia
suom. kansallisuutta varten.
Koetetaan toteuttaa edustajakokouk­sen
toivomus tässäkin asiassa jos
on mahdollista.
Päätettiin levittää vapaasti "Wo.
man Workerin" naistenpäivänum.e-roa
englanninkielisen väestön kes­kuudessa
.Lehdet tilaa Sigrid Puu­mala.
Puolustusliittoon yhtyminen yksi­tyisinä
jäseninä katsottiin tarpeel-l^
eksi, mutta kun olemme osasto­na
yhtyneet jo ennemmin, niin ei
vielä tällä kertaa tehty jyrkkää
päätöstä puoleen eikä toiseen. Asia
jäi avonaiseksi
Vietiin agit.-prop. komitean pää­tös
naisliiton kokoukseen, koska
kaikki komitean jäsenet eivät olleet
kokouksessa, että kaikki puolueen
jäsenet, jotka ovat naisliitossa, käy­vät
k:n kk :n kokouksissa kaksi ker­taa
peräkkäin. Siten ei tule yksille
nään alueet joissa toimivat sekä pi­tävät
alueellaan jälkeen ryntäyksen
huolen Toverittaren tilauksien uusi­misesta
ja levityksestä vuoden lop­puun.
Palvelijattarien järjestön perusta­misesta
aiheutui myöskin keskuste­lu.
Tämän suhteen päätettiin en-sin
valmistaa persoonakohtaisesti
maaperää palvelijattarien keskuu­dessa
selostamalla heille kuinka oli­si
korjattavissa ne olosuhteet, jotka
ovat.'täällä palvelijain huonoon toi­meentulon
syynä. Etenkin juuri
Suomesta tulleet tytöt joutuvat pal­jon
kärsimään kielivaikeuksien täh­den.
Paikallisen ukrainalaisen haa­lin
valmistuessa alamme kansainvä­lisenä
viemään eteenpäin tätä jär­jestöä,
koska täällä on paljon uk-rainalaisia
palvelustyttöjä.
Opiskelukerhon kokous päätettiin
pitää 29 p:nä. klo 2 päivällä.
Päätettiin kysyä haalia 31 päi­väksi
tanssia varten. Fanni Salmi
kysyy haalin j a soittajat. Virkaili­jat
valitaan opiskelukerhon kokouk­sessa.
Seuraava kokous on 7 p:nä hel­mikuuta
keUo 2 päivällä.
. Kokouksen puolesta j
. • .: Fanni Salmi.
Port Ardiurin uutisia
OSUUSMEIJERI
Thunder Bayn osuusmeijerin ^osak­keenomistajat
pitivät kokoustaan tam­mikuun
23 päivä. Johtuen ehkä osak­si,
edellisen vuorokauden aikana yal-
Unneesta runsaasta lumentulosta ja
farmarien tavanmukaisista talvikii-reistä,
ei osanotto kokoukseen ollut
niin runsas kuin olisi ollut äuotavaa.
varsinkin kun ottaa huomioon, että
tämä oli ensimmäinen osakkeenomis­tajien
kokous liikkeen laillistuttamisen
jälkeen. Joten on itsestään selvää,
että sillä oli useita tärkeitä kysymyk­siä
ratkaistavanaan. Siitä huolimat­ta
voidaan sanoa, että kokous teki
huomattavan määrän rakentavaa työ­tä
osuustoimintaliikkeen elvyttämisefc-si
tällä kulmakunnalla.
Mielenkiintoisin ja tärkein kokouk­sen
ratkaistavana olleista kysymyksis­tä
ehkä oli kysymys tulevan meije­rin
paikasta.. Molemmat kaupungit
— Port Arthur ja Fort William —
ovat lupautuneet myöntämään tSUe
meijeriyritykselle vapaasti rakennus-tontin.
Ja jo aikasemmin syksyllä pi­tämässään
kokouksessa päättivät osak­kaat,
että meijeri rakennetaan Arthu­riin.
Mutta sen Jälkeen pantiin jolta­kin
taholta liikkeelle huhuja, että
Arthurin vesi ei muka olisi kelvollista
voinyahnistuksessa käytettäväksi Ja
tämän perusteella alkoivat puolta­maan
Williamin edullisempana koti­paikkana
tulevalle meijerille. Koko­ukselle
esitetyt Ontarion maanvilje-lysopiston
laboratoriossa toimitetut a-nal3?
ysit kumpaisenkin kaupungin ve­destä
kuitenkin osoittivat, että näiden
kaupunkien vedellä ei tässä suhteessa
ole mitään eroa, että ne ovat molem­mat
voinvalmlstuksessa: käytettäväk­si
kelvollisia. Kokous siis päättikin
vahvistaa edellisen kokouksen pää­töksen.
Joten meijeri tulee rakennetta­vaksi
Port Arthuriin.
Kokous valtuutti aiemmin valitun
väliaikaisen Johtokuiman toimimaan
seuraavaan yleiseen kokoukseen asti,
Joka tullaan pitämään maaliskuun 5
päivä Ja Jossa tullaan valitsemaan uu­si
vakinainen johtokunta. Kun vielä
mainitsee, että kokous valitsi kaksi
edustajaa Ontarion osuusliikkeiden yh­teiseen
neuvottelukokoukseen, j(*a
tullaan pitämään täällä Port Arthu­rissa
hehnikuun. 4 päivä, niin tulee
kokouksen tekemät tärkeimmät pää­tökset
suurin piirtein kerrottua.
HYVÄN AJAN MERKKEJÄE»
Kaupungin raha-asioita hoitavan
toimikunnan viime kokouksessa ilme­ni,
että kaupunki käytti viime vuoden
aikana 21,000 doUaria avustaessaan
työttömiä ja puutteessa olevia kau­pungin
asukkaita. Kun ottaa huomi­oon,
että tätä avustusta annetaan ai­noastaan
äärimmäisessä puutteessa
oleville ja niillekin mitättömän vä­hän,
niin noinkin huomattavan sum-m
l i .
MM
sopimus
järjestön kongressissa
ammatb'-
mm-
Neuvostoliiton ammattiliittojen v m
kongressissa jouluk. 10—24 p. 1928 kä­siteltiin
myös viime maalisk. 15—18
p:nä Köpenhaminassa pidetyssä Nor­jan.
Neuyostpliiton ja Suomen am­mattijärjestöjen
edustajain konferens­sissa
hyväksytyn sopimuksen ratifioi-miskysymystä.
Sitä koskettelivat
en delegatioiden lukumäärästä, jotka
kahden kuukauden kuluessa matkuste-
Uvat halki SSSRrn. Mainitun konr
gressin tuloksena oli Neuvostoliiton
Sotaväin yhdistysten perustamisia eri
maihfai, oUen niiden ytimenä SSSR:s-
M-haaksirikon,
luonnonmullistuksen. vuosiraportin laittaa
Sigrid Puuma S. J . osaston vuosiko-tulipalon
tai muun sellaisen joh- koukseen liiton rahallisista tuloista
dosta joutuneet äärimmäiseen hätä- ja menoista.
tilaan ja joiden omaisuutta ryö«te-j " Keskusteltiin Toverittaren levitys­tään
tuota,hätätilaa h^•^-äksikäv^ä-h^*^?^^^\'."^*^? ja valUtiin aga-
\ ' , " miehia Kaksi entisen Iisaksi torVo.
™^ ^" jmuksella, että nämä jakavat keske-
Neuvostoliiton ammattijärjestön esi­mies
M. Tomski, Punaisen ammatilli­sen
intemätionalen puheenjohtaja A.
Losovski ja Norjan ammattijärjestön
ulkoasiain valiokunnan puheenj. M.
Tranmael. Monituntisessa selostuslau-sunnossaan
sanoi tästä asiasta.
Tomski:— Koskettelen lyhyesti kan­sainvälistä
työtämme. Tänä aikana,
tällä toimikaudiella. kuten tiedätte,
hajaantui englantilais-venäläinen ko­mitea
englantilaisten alotteesta. "ra-mä
tapahtui niin kaium sitten Ja o-lemme
sitä niin tarkkaan sekä kaikin­puolisesti
selostaneet, että en luule
olevan aihetta siihen enää puuttua.
Toivotamme engL-venäL komitean "to­mulle
rauhaa" ja siirrsmune seuraa­vaan
asiaan.
EngL-venäl. komitean jälkeen oli
tärkein tapaus anun.-järjestömme sen merMtystä kaiisainväliseUe työ-kansamvalisen
tj^ön alalla Moskb^f^-• väenliikkeeUe, jos katsoo sen osuutta
sa pidetty SSSR:n (NeuvostoliitonV: yleisen yhtcnaisyystaistelumme jär-ystäväin
kongressL Sen perustana jestelmässä, niin voi tämä saada mer-olivat
ne monilukuiset työväen dele- kityksen, joka ei ole vähempi ^
gatiot kaikilta maaihnan kulmilta, jot- englantilais-venäläisen komitean. Se
ka kävivät SSSR:ssä. En aio rasittaa on järjestö. Joka yhdistää kolme naa-huomiotanne
esityksillä niiden työvä-j puiimaata. Joista yksikään ei kuulu
sä. käyneet delegatiot.
Seuraava tärkeä tapaus oU liittymi­semme
\anti-imperialistiseen liittoon.
Samoin oli yhtenä suurimmista ta­pahtumista
taistelusssimme kanssa-,
välisen liikkeen, yhteyden puolesta
maalisk. 18 p. pidetty Köpenhaminan
konferenssi Siellä olivat edustettuina
ensiksikin neuvostomaan ammatillis­ten
järjestöjen edustajat, toiseksi Nor­jan
ammattijärjestön ja kolmanneksi
suomen -ammattijärjestön edustajat,
siis kolmen maan edustajat. Konfe­renssissa
hjrväksyttiin joukko asiakir­joja,
ietupäässä ystävyyssopimus, joks
oli iuleva uuden, aikaansaatavan nor­jalais-
suomalais- neuvostomaa-komi­tean
perustaksi. Kun objektiivisesti
arvioi tätä platformua, niin on sa­nottava,
että se kantaa laajemmalle
ja kauemmas kuin englantilais-venä-
; Iäisen komitean ohjelma. Jos katsoo
M