1926-07-07-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii€ KcHsMvnikkoiiay h^ijiak. 7 p;nä-TWed., Jiily 7 Yhtraäinen kans9inyä- Imen ^oväenituörisöii taistelurintaina ' nyt aaden «IiejMdotteen nalen Icesknä on osottannt Sosialistisen nnorisointernationalen nuor risbpäiväin v^^ 'sa ja , Ie jnlistaksen, missä se viittaa työn-ostajien"' ja näiden liallitastcn hyök-käyksiin , työväenluokan elintasoa vastaan, työttömyyteen, sotiin ja sor tauhkaan, j a osottaa, että neuvosto^ . valta yleisessä iaantnmuksen . rie- ..fhnnnassa jä^^k^ nifesa on ainoa työväönlnokan luja linna, missä työläisten asema paranee lakkaamatta, kun < sen sijaan näiden asema kapitalistisissa maifr- , sa huononee huononemistaan. Työväenluokalla on kapitalistisis' sa maissa vain- yksi ase vaarojensa voittamiseksi.' Tämä ase on eheys puolusinksessa ja taistelussa. Tämä koskee ennenkaikkea nuorisoa. • Täman"^ vuoksi on kommunistinen nnorisointemationale; useat kerrat ehdottahut sosialidemokraattisen nubrisointemationalen Johdolle yhteisrintamaa, mutta ovat, nämä ehdotukset ^aina kaikuneet -kuuroille korville. Mutta tästä huolimatta ehdottaja punainen intemationa^e sit ä vieläkin. "KehotamiAe kaikkia sosialidemokraattisia "'nuoria työ- ! länsiä ' j a ' näiden järjestöjä" lausutaan julistuksessa, "muodosiamaan <- .yhteisrintaman :kommuni8tisen^^^^^ ' Tisointömationalen osastojen kanssa eri maissa kansainvälisessä taitta-pndssa ja seuraavin vaatimuksin:. ^1. Kapitaalin hyobkaykaiS vas-taan Ja nuorten työläisten aseman parantanisen puolesta. 'Kansainvälisen '•ammatillisen eheyden' luomisen puolesta. , Nuorten työläisten ja 'oppilasten ::8ataprosenttisen~^: o "^soimisen puolesta ammattiyhdlstyk-sissä täysin oikeuksin mutta alemmin jäsensuorituksih. ' Kahäeksan -tunnin, {yöajan takaisin vallottami-sen ja kuuden tudnin työajan' so- >velluttamisen'puolesta .nuorille.;Eri<> koista', kamppailua ' 7-tuntisen työ- < - päivän ' poistamilta . vastaan kaivoksissa. Taistelua hintain kallistumista ja.palkkaan .poljentoa .vpstaan, nuorten työ^isten j a oppila9f;en pal<<^ k^n, kohottamista ja alimman 'pal-rkan; säästämisen puolesta, joiden av Jimpain palkkain /on vastattava vält-tämättömäin elintarpeiden ^stan-nuksia. - Palkallisen , neljän viikon loman puolesta joka vuosi- .Kamppailua kakkien nuorten ammattikasvatuksen v puolesta, -ja nuprten työttömyyttä vastaan. 'Nuorison kasvattamisen pidentämisen puolesr ta 16 ikävuoteen ja työn muutta-iniseksi sen jälkeen ^kasvatukseksi j a opetukseksi oppiläsvcrstaissa ja työmäasoluissa täydellä palkalla ammattiyhdistysten kontrollissa. Työtä taikka riittävää työttömyysavustusta nuorille. Nykyisiä kprjia työtto-myysavustusmäarärahoja kohotettava. . 2 . IniperialUmia ja unden Imperialistisen sodan / vaaraa Tastaan. 3; . TySvaennnorisovaltunskuntien lahettSiaisen puolesta Ncnvosto-Ve-najSlIe. Näiden valtuuskuntien on objektiivisesti tutkittava asemaa eur simaisessa työväenvaltiossa ja samalla luotava kiinteä liitto Länsi- Europi^n välille yhteisen puolustuksen ja^keskinäisen työskentelyn hyväksi sodalismin toteuttamista varten. * ' ^ 4. Taantumusta^ fascbnia ja tyS-vSennnorison vainoja vastaan sekä työväestön keskinäisten puolustus-järjestöjen luomisen puolesta. Ja julistuksessa kysytään^ pitäisikö työväennnorison saada kokea sellainen häpeällinen näytelmä, että sallittaisiin sen yhteistoiminta porvarillisen nuorison kanssa samaan aikaan, kun uudelleen hyljätään yhteisrintama Kommunistisen nuorisor intemationalen ^,yx Neuvosto-Venäjän: nuorisoliiton, suunnatonta jäsen-joukkojen, työveljien kanssa? Se olisi sokeuden ja ajojahdin : suurin saavutus j a tulisivat ne^ jotka ovat' vastuussa tällaisesta politiikasta, lausumaan murhaavan tuomion o-malle itselleen. Valheillako nuorisoa f kasvatetaan Helluntaina: oli sosialidemokraattisella. nuorisointernatsionalillafae. rätysjuhlat Amsterdamissa. Siellä on intematsionalin sihteeri Ollen-hauer selostellut järjestönsä laa-juuttakin.^ Hän on mjoi. maininnut, että heidän järjestönsä olisi "suurin 'kilpailevista yhtymistä". hauer sen itsekin tunnusti, e t t ä kyseellisessä järjestössä on vain noin' 250^000 jäsentä (jotka tiedot hyvin saattavat olla • liioteltuja)^ niin «i suinkaan' sovi .puhufiisuttrimmasta nuorisojärjestöstä. Sillä Kommunistinen nuorisointematsionaliuvoit. taa tämän järjestön * monin verroin ^ekä liittojen että jäsenten luvussa, puhumattakaan toiminnasta, ajossa S - T : N . T . ei kykene edes K.N.Ini kCTigännanhoja päästämään. ' K.N.I. on sitäpaitsi oikea inter-natsionali,' joste on 'jäseniä 'munaltakin kuin^-Europasta;, nimittäin kai-^ kista .^maanosista. S.T.N.I. sensijaan on puhdas euTopalainen järjestö. Yksin Neuvostoliiton • kommunistisessa nuorisoliitossa^ on j j ^ ^ niä monta vertaa enemmän kuin koko tuossa kerskuvassa fintematsio-nalissa". Myöskin Katolisessa nno-risointematsionalissa -'on.. 11 :kertaa niin paljon jäseniä kuin S.T,N.I:s-sä, eli noin 2 milj. 800 tuhatta. Herra OUenhauer. on siis tietoisesti valehdellut. Sopii kysyäi onko vaL he yksi S.T.N.Irn kasvatuskeinoista?- Jos on,,niin: voimme vakuuttaa, e t t ä ei sillä pitikälle potkita. Elämää ja ihanteita . Olin nuori koululainen ja minulla oli ihanteita. : Koululaisen sielu on useinkin monien ihanteiden temmellyskenttä. Mutta koululaisi, ihanteet, ne monet lämpöiset ihan- , teet, ne eivät ole useinkaan iän pituudella pilattuja. Usein ne syntyvät illalla ja ennen kuin valkenee aamu, ovat ne haihtuneet. Jos ne aamulla [^tyvät, "niin ; ennen kuin auriniko länteen laskee, ovat ne luotamme karkonneet. Sit^n se silloin niin usein käypi. ^ ^ Nuori sielu, se on - vaikutelmille herkkä, ja .vaikutelmat elävöittävät mielikuvitusta. Mielikuvitus taas osaa paljon ja se löytää paljon. Mutta mielikuvitus yksinään on kuin lintu, jolla on kiihkeä lentämisen halu, mutta jolta näkö on siinä mää. rin himmentynyt, ettei se voi tarka. ta pysähdyspaikkaa, Se lentää usein aikomansa ylitse taikka jääpi fiian lähelle. <Sekin siis lOytää, löyt ä ä enemmän ikuin tahtookaan,. mutta harvemmin kuitenkin löytää >en, mitä tahtoi taikka mitä vaistomaisesti kaipasi. Sellainen on usein; nuoren mielikuvitus, sellaisia ovat usein- nuorten ihanteet. Sellaisia olivat myös ihanteet tämän kirjottajalla. Mutta itse elämä kyselee myöhemmin opinkappaleiden sisältöä, j a onnettomina saamme itseämme Kun kuitenkin tiedettään ja Ollen-, ^ j t ä ä , ellemme niihin kysymyksiin Eafly äays in Canada By, OLIE OLSON, ' A long time ago the only people -who lived in Canada^ were the Indians. The Ihdians did not, do much farmfng; they just grew a, ' little corn. But on the prairies they ^ kitted 'knd ate- the buffaloes,. and ] i n other' parts of, the counti^y vr^fre - it was ai) bush they hunted the deer and the moose^ '^here were lots of 'Wild animals in those days and the Indians alvray^ häd plenty to eat.^ But the kiiigfl and rich m^en over in Europe heard of ithis country, and thought there might be a lot of gold and silver and diamonds over here,' and although' they vrere . rich aiready they wanted a lot : more* .: So the King of France .sent ' a dlipload .of soldiers to Canada and said the country wa8 his. His men did not find any diamonds or ~ gold or Silver, but they saw it^-was a nice country to live in. When the King and the rich men ^ in England heard: about this,: they^ tpo, sent over shiploads of soHiers to Canada and said the laiid be-longed to them. The Indians vrere very friendly to the white men and - g&ve them some land. But both the French and the English vranted a vrhole iot of land, and they-cheated and robbed the Indians to get it Semetimes: they would give them Tvhiskey, and when the Indians Indians were either killed or Tob-bed of everything they had. There are not many Indians left today. When the rich men found out iiow^ big Oanada was they were surprised. TPlien '-they found the big timber forests in Quebec, Ontario and British Columbia they said it -»as theirs; when the nickle andj_ copper mines • near : Sudbury were found they took them too; and when coal was found in Nova, Scotia,Alberta and British Columbia, they were yery glad for they saw a: chance' to:make a lot more money. So : they formed companies and said to each other: "Canada is a very cold country in -the vrinter time, and the people must have coal to keep warm. We will not dig coal ourselves, but we willget the working people to dig it for us. On pay day we will give them a little money to buy the coal they dig from us, and we vriH get' allHhe money backagain and, have lots of coal for ' ourselves." But , there were not enough workingmen in Canada to work in the bush and: down the mines, and the rich men sent their agents to Finland, Ukraine, Norway, Italy "nd other countries, to teli the poor people there was lots of .work in Canada and that wages were good. were drunlj they would sell thous-j The poor people believed ali they nnds of acres of good hunting ^ — *^'"" prounds for a few doUars. When the Indians would not* sell their land the white soldiers went out and burnt their villages and either killed the Indian men and women or chased them away into the bush. - But kings and rich men are al-v/ ays as greedy as pigs.- The French rich men • wanted to own ali the country, and so did the English rich men. So they went to* war about it and after many men had been killed on both sides the English won, and ever since that time Canada has belonged to England. Then the\£nglish rich men brought over a ,lot of workingmen from England to cut down the bush and 'make farms everywhere, and the heard and sailed across to this country. Did they get rich? Why no! Wheneyer they build a rail-road the rich men took it, if they worked in a sawmill the rich men took the lumber, and when they worked in the mines the rich men ,tooK the coal, copper, iron and other minerals. So .the rich men became richer and ali the -reorking people got was hard work and small wages, and thafs the way it is today. The Young Pioneers must read and study a lot so they will be able to teli the workitig people it is foolish to work so hard and have nothing; whil6 the rich men do no >work and 'take everything away from ithe vorking people. , vastaamaan kykene, • Me kykenemme kuitenkin, niihin vastaamaan^ jos -sallimme mieliku-intuksemme : mahdollisimman : usein todellisuutta kosketella. Ja vaikka todellisuus ei olekaan aina sellaista, joka meitä miellyttää, on d i n ä kulienkin se lohdullinen puoli olemassa, että i se on todellisuutta, Se on aina oikea kuva raita elämän peilistä, mistä Jiarhaan johtavat kuk-kasvärit ovat poistuneet. Elämän todellisuudessa alamme vasta oikealla tavalla myös oman itsemme tavata j a tuntea. Ja vaikka todellisuuden valot, jotka pääl. lemme lankeavat, eivät olekaan enää niin kirkkaat j a edulliset kuin mitä oli aikaisempien mielikuvitus, temme hohde, voimme olla siitä onnellisia,' että olemme saaneet/laskeutua oikeaan arvojen vaakaan, joka väärentämättä näyttää, mita me olemme j a mihin^me kykenemme. Sen jälkeen alkavat meissä varmeta myös vakaumukset ja Va^ kaumukset kutsuvat meitä toimintaan. - Mutta vakaumustemme muodostuminen on tärkeimpiä peruskysymyksiä elämässämme. - Ja ne ihmiset ovat paljon saavuttaneet, jotka mahdollisimman . nuorina ovat oikean vakaumuksen löytäneet.. - • Ihmisen tie kulkee oikeaan vakaumukseen kuitenkin vain ennakkoluuloista luopumisen ja vapau. tumisen kautta. Ennakkoluulot taak. ,semme jättämällä me rohkenemme vasta suurta jt^ - todellista elämää vapaasti ja rehellisesti kasvoihin katsoa. Se kosketuksemme taas, joka todellisen jelämän' kanssa. joutuu vuorovaikutukseen, opettaa ihmisestä oman aikansa rehellisen; kansalaisen. Se opettaa ja kasvattaa meidän piireissämme työmiehen ja työläisnaisen, joilla on mahdollisuus nähdä - myös omaa elettävää aikaansa pitemmälle. On mahdollisuus nähdä päämäärä, johon pyrkiminen muuttuu suureksi ja valtavaksi elämän ihanteeksi. Muuttuu sellaiseksi ihanteeksi, jota historian hengetär kirkkain katsein tervehtii. vSiten eteenpäin kulkemalla me voimme luopua siitä, mikä,. on hetkellistä ia hyödyllistä, ja jolla / ei ole pohjaa suuren sykkivän elämän keskellä. Siten eteenpäin kul. kemalla ja luomalla myös katseem. me yhä syvemmälle Ja syvemmälle yhteifktinnallisten kysymysten, laajaan sarjaan, me tulemme löytämään itsemme niiden ihanteiden keskeltä, joilla on maaperää jatkuvassa ja uutta olotilaa kohden pyrkivässä yhteiskunnallisessa/ elämässä, y J a ne ihanteet vain voivat kätkeä itseensä ikuista sekä aina uudestaan syntyvää elinvoimaa. Niihin tutustumalla me joudumme myös valtavalle luokkataistelun tiel- Ie. Me Joudumme siihen ^työhön, missä vastoinkäymisetkin vain toi-mintatarmoammev terästävät, ja niis-: sä - suuzjmldn uhrautuminen \ on yk-kilöUisen V eduntavottelemiscsta^^ y^^^ paa, Siinä^ työssä me tunnemme myös snnreminan palkkiomme niisrä Inpaukdssa; rv joita rehellinen uhrau-:' tumisemme TOiden yhteiskunnan syntymisestä rantaa. Siinä työssä kirkastun . m e i l l e se todellinen päämäärä; mitä^ nykyajan elämän öiset; myrskyt , eivätr-voi himmentää. . E i - -vät voi himmentää siksi, koska siihen vpäämäärään tähtää kymmenien j a satojen : miljoonien ihmisten työ-j a yhteinen ^usko. * Kaarlo Iivonen. WALPR: KUOPAN pidetään' avoinna; joka lauantai kello 1 päivällä, kello. 12 yöllä sekä kello 3—^7 snnnuntai-aacnna.^ WALPR, KlTOTPA KirkUttd Lake, Ont. Porvarisnartut käsitelleet yhteiskunnallisia kysymyksiä Tällä kuulla ilmestyneessä "The Womah ISTorker" julkaisussa kirjot-taa Florence Custance: Tätä kirjottaessani pitää valtakunnan /tytärten kuninkaallisen'jäc-jestöQ kansallinen jaosto .istuntoaan St. Johnsissa, N . B. Käsittelyn alaisena- ovat - muun muassa; seuraavat yhteiskunnalliset kysymykset: Siirtolaisuus ; kommunistisen propagandan vastustaminen, erittäinkin kouluissa; imiliigin j a maan puolustuki" sen tukeminen; ja semmoisen oppi- •kufjan kustantaminen, mikä selostaisi Britannian lipun merkitystä, ja käyttöä. Todella patrioottinen työjärjestys, jonka johdosta militaristien sydämet tulevat-varmaankin. ilosta sykr kiinaani Mutta sitä kultaista'sääntöä, josta :-porvarisnarttumme; niin usein saarnaavat, eivät he itse koskaan pyri käytännössä toteutta; maan. He pitävät luonnollisena naisuudessaan elävän kuvan; ja porvarisnartut pelkäävät, että huolimatta heidän lavermksistaan, työl ä i s e t . . tule-vat tulkitsemaan 'tuota elävää kuvaa omalla tavallaan. Mutta tahdomme esittää seuraava^ patrioottisten naistemme harkittaviasi: Ellei kansan eri kerrosten välil-. lä • vallitsisi suurta • eroavaisuutta, ellei: olisi olemansa . pöyhiä ; ja rikr kaita, ellei köyhyys j a rikkaus e-siintsrisi riti rinnan; -niin ei myös olisi i mahdollisuutta - semmoisen mahdin olemassaololle, jokar koettaa saada ^ihmisille onnellisuutta,, mikä on mahdollinen mutta mitä.'^ei^ silti nykyään ole olemassa. seikkana^ sen, että heillä', on etuoikeuksia; ja nousevat ankaraan vastarintaan 'miUoin huomaavat; että jotkut toisetkin pitävät x oikeuksistaan kiinni: Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa vain koulumme^ Niiden »seinillä jriip-i puu ikakenlaisia sotakuvia. Kuvissa e-: sitetään ihmisten joukkoteurastusta j a sotilasurhoja. Ja Valtakunnan tytärten kuninkaallinen järjestö on lahjottanut' kouluille, moisia- kuvia. Lienevätkö tämmöiset lahjat annettu ilman mitään sivutarkotusta tai pääinäärää? Eipä tietenkään. Niillä tahdota^ tehdä ; propagandaa. Näitten kuvain avulla tahdotaan meidän lastemme, työläisten lasten mieliin juurruttaa käsite, että sota on kunniakasta, taistelukentälle kaatuminen urheutta, ; j a että sotaken-tällä .tappaminen kuuluu velvollisuuteen, vaikkapa ne, jotka toisiaan tappavat, eivät-^vähääkään tietäisi nuksi he niin tekevät. -: J a imperialistisen sodan ihailijain propaganda vallitsee- tällä kertaa työläisten lasten mieliä. Mutta toisaalta emme ole , vielä sattuneet huomaamaan^ tokko kommunistit ovat missään: onnistuneet saamaan mieluisiaan ^kuvia koulujemme * seinille. Siitä' huolimatta arvelemme^ että he halmusivat »asettaa koulujemme' seinille tykkänään toisenlaisia kuvia. Yhdessä niistä tultaisiin esittämään, - miten työläiset raatavat pelloilla, tehtaissa, myllyissä ja' kaivannoissai'.Sen rinnalle ' asetettaisiin toinen kuva, mikä kuvaisi niitä henkilöitä; jotka j rikastuvat työläisten kustannuksella, minkälaisissa - 'kodeissa nämä rikkaat asuvat' jav" minkälaisten ylellisyyksien ympäröiminä he ovat. Y l i - dessä kuvassa: osotettaisiin- miten työläisten lapset leikkivät kaduilla, kaikenlaisten Vaarain • ympäröiminä, kun taasen joutilaan luokan lapsille on varattu i m i t ä parhaimmat, kaikenlaisella ' huvittelulla varustetut leikkikentät. Muutamassa kuvassa esitettäisiin miten yksinkertaisia, vaatimattomia ihmisiä, jotka eivät tahdo muuta kuin elää siveästi, narrataan kuluttamaan viimeiset, kovalla työllä tienatut pennosensa höya^y]aivaky3d;eihin,^^^ :. 8 vieraisiin maihin; Eräässä.: taasen esitettäisiin miten • miliisiampuu työläisiä, kun nämä vaativat itselleen elinkustannuksiin riittävää palkkaa. Yksi kuvaisi . kansainvälisen veljeyden henkeä' j a sidettä,: minkä symbolina on punalippu. < Mutta onko kouluissamme yllä* esitetynlaisia kuVia 2 Ei suinkaan. Miksi siis Valtakunnan tytärten kuninkaallinen järjeätö. ruikuttaa? Melkoisella : varmuudella 'voidaan näet sanoa, että koulujen opettajat opettavat .vain niitä - seikkoja, mitkä ovat mieluisia Valtakunnan tytärten kuninkaalliselle järjestölle. Koulujemme': työjärjestys ei näet edellytä kommunististen teoriain opettamista. Todennäköisesti ; Valtakunnan ..tytärten kuninkaallinen järjestö on vihdoinkin tullut käsittämään sen seikan, että työläisten elämää ympäröivät olosuhteet muodostavat koko- Esparanton kehityksestä Neuvostoliitossa - K i r j . E. Dregen . -:On todettava .ensiksi, että «spe-rantoliike Neuvostoliitossa on todella joukkoliikettä. Tilaston mukaan esperanto järjestöjen jäsenmäär ä nousee 10,000; "Intemacia ling-vo": lehden vakfnainen tilaigamääiä on 3,400. Lehdellä on siis kaksinkertainen ' tilaajamäärä, verrattuna ennen sotaa r ilmestyneeseen "La OndodeC Esperanto". Tämä yli 3- tuhantin^n / aktiivinen jäsenistö muodostaa lehden kanta ja joukon.:;; V Suuriinman-, sysäyksen esperanto-liikkeelle on antanut se, että esperantistit ovat liittyneet joukolla ammattiosastoihift ja muihin järjestöihin, ja ovat. muuttaneetv esperanton : keinoksi tarkotuksen sijasta. Me olemme selostaneet laajoille joukoilla :kansainvälisen ^elen: välttä-mättömjryttä. -Tästä joukosta tulemme^ -myöskin loppumattomasti .saamaan 'Alusia^<•taistelijoita^^a^ lemme j a aatteellemme. • Esperanto on tunkeutunut kouluihin -ja ammattiosastoihin. Esperanto on saavuttanut suuria saa-vutuk- . sia sokeiden piikeissä ja radio-amatöörien ; keskuude^. Valtion es-perantokursseja järjestetään useissa • paikoissa. Lukemattomat järjestöt käyttävät esperantoa kansainvälisessä kirjeenvaihdossaan. :' Vilkkainta . esperantoharrastusta on aina havaittu maaseutukaupungeissa. Moskovassa esperanton harrastus on todellakin pienempää. Siihen oii sjrynä se, et^ esperantojär-, jestöjen keskuskomitea ei ole- siellä riittävästi huolehtinut -kurssien-, ja luentojen i järjestämisestä; ; On pidetty enempr huolta siitä, että: toverit pikkukaupungeissa: ovat saa-neetv oikeata-ohjausta. Mutta tu-; loksena on ollut se, että harrastus on jäänyt pieneksi Moskovassa. Keskuskomitean taktiikka: on ollut oikeata. Maaseudulle syntynjrt -joukkoliike, jota ei voitu luoda Moskovaan, aiheuttiv sen, että espe< rantoa vastustavat voimat alkoivat kaatua ja hajota. Todetakseni - lyhyesti esperanton saavutuksia mainitsen -vain: 1. Fostilennätin Ocomisariaatti kannattaa esperantoa j a käyttää sit ä ^virallisissa julkaisuissaan. 2: Kommunistisen nuorisoliiton toimikunta on kehottanut^ alajärjestö j ä än ' tukemaan esperantoliikettä. 3. Kommunistipuolueen valistustoimikunta ^käsitt^lee • vakavasti es-perantokysymystä. Liike vaatii huomiota ja se on sille annettava. Joku päivä sitten sanoi eräs huomattavassa valtiollisessa asemassa: oleva toveri::minulle: "Minä en uskonut esperanton tulevaisuuteen, mutta se on' olemassa, se on todettava. Ja kun se on olemassa, oh: sitä kaikin tavoin pSrrittävä käyt-: t^mään' hyväkd." ^ Ei teoreettisella keskustelulla, vaan reaalisella työUä me voitamme ja poistamme esteet^ kansain-väli-sen kielen tieltä. ' Kasvakoon ja kehittyköön sekä joukkomme, että työmme. ; Neuvostoliiton esparantojärjestö-jen 3 :nnen vuosikongressin aikana Leningradissa (elokuussa :1926) meillä on oikeus ilmottaa:. Jäsenistömme On puolella kasvanut, että lehden "Lingrro Internacia'V tilaaja-määrä on niinikään puolella kasvanut, ylittäen vieläpä "Heroldo de Esperanton*' lukijamäärän. •• Tämä julistus olkoon meidän vaa^- tima^on tervehdyksemme niille i u l komaalaisille tovereille, ••: jotka saapuvat Leningradissa pidettävään "Sennacieca-Asocio Tutmondan" •*) kongressiin ensi kesän aikana. •. ("Sennaciulosta" suom. V. A., A.) : *) "Sennacieca-Asocio Tuimonda? on työläisesperantistien maailman-järjestä, joka ensi kesänä: pitää kongressiaan l«ningradissa.v Aikaa ei ole vielä määrätty. VMMiOSJmUPPi VOIDAAN . T I L A J A SEURAAVIA KIIUOJA-Alanteen Sanakirja/: snomalaig-englantilainen, sid. .:.;;.....„....„ Amefikan Suomalaisia^, satiirikertonnik^ ^ Idad^.. K . B_j s^s^a^n^en^ - - T " 5.io6\^ ^JsalaJsen Työväenliikkeen vararikko,'Idrj AutoKina. opinldiia antoajnreiUe J a konaajine,r ^ KanpunkfXansakoulun: laskuoppi ja I tuloskirja; sid^.uiUi..,.; ~~ vS • Aurjbgon poika, kiihkeästi kirjotettn' romaani, kirj. Jack LondlJiJI'*' S AaB^)enJ lasten opettelnkirja, Idd IL....~....^„. Aurinko, Knn/Ja Tähdet Maail Attila, historiallinen romaani, kirj.^Dahn, sid.'...,;. ^ Aavoilla TnapoiBa,iä'eiiytte Bakteerit, Tietoaarre,' k i r j . Osc S|reng, 'aid Elollisten olentojen lisääntyminen; kirj.^^^ F . Kolpfai Ravili,-«{d.4..„.. Ene^ninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andenin, sid. '...^ZIFi*^ Etelämeren Auringon A I ^ Beik^ailur0maiäu,Urj. Jack London'"^' f*» EhglantqaiSrSnomatainenSanakiija hyvä opettelnkirja^ kirj. ^ *^ Halonen Bnglannrnkielen Oppikirja ja Kienoppi, kirj. W . Oksanen, sSr*"* »S &äni«a:-OTt8un,kirf, Jack London, sid. "" ^TK Elsinoren Kapina, seikkailuromaani^ kirj. Jack London, sid. **V.V/"".' Halilron \Hakonislmt,: murrekertomukria^ kirj; KaUio^^^^ Herra Byronin. ammatti, kirj. Bernhard Shaw, nid. Hedelmien j a MarjanviUelys, kirj. B. W. Heikel, sid. Humoristinen: lanlukiija^: se: viimeinen painos Imperialismi, agitaattoriknrsseillapidettv esitelmä, nid. ... Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj; Hau Caine, 2 osaa; sid Dmiisett Herra, tarina synnistä^ kiri; Hall Caine^ 2 osaa, ni9. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä;: l o i j . K. Bdssanen 1.40 ... .50 14B> •• .45 .. .18 Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle^^J^j. Amundsen, nid. i.'1.s0a Jäzjestelmäni Miehille, hyvä voimistelnkixja, l d i | . J . Mneller ]^ Kairosta Niilin latvoilleAmatkailijakertomns,: kirj. Pekkala, nid oA Kadotuksen Kansaa, kuvaus'London Itäpäästä, kirj.'Jack London, dd.' i oo Kemia, S z j . Hanna Seikkn,' sid, '« Kymmenenisokeaajolitaiaa, kirj; Arthur M. Levis /" *7« Kuun Laakso, romaani elämästä, kirj; Jade London, rid. ^.....„........"i ZM Eiaflmeatar:Hanhenjalan Ravintola;^k^ sid. ... ' m Kodin liääkärikiria, etevästi toimitettu, gid. ;;" ^"S Kanaakoulim karttakirja, toim; Jotuni, • aid; •;..;!>....;....„.......;..„.... |>gQ Kansakoulun kartasto, uusi; toim. A. R.:Blomoyist ja »E. E . Kaila.!" lOD Kommunfst&en Manifesti, kfrl»iJB[arI Marx, md. ^ KriBtihn&on Alkuperä;.tutkiebna k i r i , Karl Kautsky sid. ............ £10 B l o m i e n Kuningas, seikkailuromaam Alaskasta, 'kirj^ Jack London 13 KipinaTeimättimen toiminta, kuritettu opas, Idrj.^ Subkis i.. .: . .sid.'•.;,..;...........,...*.i.;....,...........,.....;..-......;......,i;v..;;,........v,;.'..... .5(^ Ki(3anpito-opas,tehnjt Juhana Toiviainen, - nid.: ..........;...........'."*".!*" '75 Kirjanpito, kasppaopistoja varten, kirj. -L: Kovero ..........u......... '.' 1'^ Kanojen hoito, kirj. Matti Järri Keittolm-ja, kirj. Mina WaU. sid aeo Kultamaan _ rakkautta, hienojia räkkausseikkafluja, kirj^ Jack Lon-i • ,, don, nid; . A . . . . . . . . . . . . ; » . . . ' . . . V . . ; . . . . . . . . ; . ; . . . W . . ; . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' . . . . . . . . , ^ ,4Q Kolme Muskettisoturia; jännitysromaani; kirj. Alexander Bumas, 3 osaa, nid 1,00 Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, kirj. Kaarlo Halme, sid 1.50 Kristitty; romani, kirj. Hall Caine, sid. .;;....4..;y.......;.; 1.75 Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes^^.I^ 1.40 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani.Alaskasta, kirj. Jack London, -fiid...- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i l . , . . , . . . , . . . . . . . i . , , . . . . , . . , . . . . . . . \J2S Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre;- kirj. LaunhaHt, sid, .so Luokkien sota, kirj, Jack London, nid „ jgi L^hyt; texveyBoppl naisiDe, kirj. t n Fr.~ Horit^ Meren! urhoja; merimiesromaani,: kirj. R. Kipling, sid. .75 Berisnsi; seikkailuromaani; kirj. Jack London, rid.^.^ ijo MaiSImanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher, MjBTispftren Tyttö, sotaromaani, kirj. Hall Caine, nid. .....;.,:...,.....„..., i,00 Maljain Eden, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. .; 1,S0 Maapallon jkehityslustoria, tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid .50 MaaiIiimn)iike,fietoaarre, kirj. Albrecht Wiri:h;dd.^^.^^^^^^ „,.., .50 Maailman avaruus; tietoaarre. k i n . T o i J ; Sehreiner, sid. 450 Maa j a Ihminen, tletoaaare^kirj. AUred Kirehhoff; dd........ .60 Maanviljelys Kemia, j a FSrsukka, kW. Arthur lUn sid. i.7S Murroaqan ilysoppi, kirj. Suninen, sid. 1.2S Cauinjj; a, ruiiokirja, knrj. Aku Päiviö; sid. i 1.25 Naamioimiskouitt,: hyvä näyttämöille, kirj. Juuriöja; nid. .75 Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja; kirj. Kristine : Skjerve^ nid. . . . . . ; » ; , ; . . . . . . . . i i . . ; ; . . . . . . . . . . ; . . . . . . ; . , . . . . . . ^ . . . „ „ . . . . . . 1.00 N a l s t ^ Sukuelo, k k j . Lääket. Tari E. W. Wfe8tlind, nid i.OO NaiöTOiimstelta, kuvitettu opas; kirj. E l l i Björksten, nid, . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.00 Nambp-Ja. Avioliitto, :hy^terveysopillinen^^^^k^ Margaret ; aephep—fl , s«idd .-. 1.50 Naataoj9a,3 imli!i^do.n Iu, opas maskeeraukseen näyttämöillä, kirj. S. Juuri- Napoleon m vallankaappaus, kirj. Ka^l Marx, nid; .. P a l M c ^ ö ja Pääoma, kirj. Karl Marx J2S Pakkophita;: kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack London, sid. 1.75 Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Enjgrels, ^ ^ n e n . Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. ............ .28 PaaESnNotee Dame, romaani, kirj. Victor ?ugo, nid .78 Ptem-kkajmiti, Mrj.. Nikplai Lenin, nid. 1 .50 Fieni. .Tietosanakirja, sid „ „ : 5.OO Perusluslain Olemus, kirj. O. Saari i. .30 Pieni Mehfläiskirja, kirj. Mikko Hkka JS mani v^ashingtonista, K r j . E. S., hid. iScsn^ Kansalaissota, kirjV Karl Marx, nid. .18 J8 BSkentäja: Solnes, kirj. Henrik Ibsen . 1.28 SilÖcilaiva, >omani,kfrj.-'Elenius, nid. . 7 . . „ . . . . ; . ' . „ . . .75 Ä j t o l i ^ e n , Fdosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid ,40 paras L i ^ s i , lasten terveysholtokiria, kirj. Ruotsalainen, sid. 1,» fotamui^mani, kirj. kenraali Ludendorff, sid, ,. 2^ SnDmjgn Kidioppi, kirj. B. N . Setälä; sid. ,„:... .78 SoffiSfidemitoalia ja SosiaUsmi, kirj. K . - ^ . Sflverberg, niä ,30 Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj, Tari Julea Comby, nid lOO Sukupuolielämän Terveysoppi. kirj, Max von Gruber, nid TS gaärelaiskuvia, I ja H osa yhdessä, kirj, Emil Elenius, sid 1.00 Suloisen järjettömyyden kaupui^, erittäin Meno rakkausromani, Inrj. E. Temple Thurston, sid IJO Silmnkorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakkautta, kttj. Kaarlo Halme, sid tJZS Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T m Pirilä, nid .'. .75 Telinevoimistelu 1, kuritettu, kirj. Väinö Laherma » 1.00 Telinevoimistelu U, kuritettu, k i r i . Väinö Laherma 1.00 Teolhsuusnnionismi Amerikassa, .liyvä vihkonen ^ .|S ITcae j * Vananfcnmous. mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nia. .M Tuhlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid 1.30 > Työn Historia, kirj. Tjumenfew, sid JBS Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid .50 TÄrronsmiJa Kommunismi, kirj. Leon Trotsky, nid .50 Valayeljet,'^ «iMiani Islannin asuttamisen ajojata, kirj. G. Gunnar- "Bon,-.Bid.^-„„, „ 1,50 iToimisteluohjelmia I, kirj. Arvo Vartii^,' ' ^ " ' Z Z Z Z Z Z Z Z ! . ! . . 1.00 Voimisteluohjelmia n, kirj. Arvo Vartia; nid. I.OO Vaimo, jonkas minuUe annoit; romani elämästä, kirj. HaU Caine, sid. 2.50 Virallinen Su|hanen, knrj. Jack London, sid. 75 Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75 Valkoinen Profetta, romani .engl. silrtomaapolitikasta, kirj. HaU • Caine,''sid;*..!;;...;.•• 2.SO Vaaliheimolaiset, valitut teokset. feirJ.^J. , W . von Goethe, nid., !.«> Villirausu, rakkauwomaani, kirj. Wiggin, sid 75 Valskann kertomuksia, kirj. Sakari Topelius 4.00 1.50 3.00 .1.75 Yksin maailmalla,-kaums romani, kirj. Mabell Barnes Graiindy, sid. S?J*®2r Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid Ylos Helvetista, kirj: Konrad Lehtimäla^ ktid. . . . : . . . . ; ; . l . . : . . . . : . . , . . . . .. Yleinen johdatus: luonnontieteisiin, tietoaarre. kirj. Th. H. Huxley, sid. .........;;........,.........;.........^.„....,,^...;,_ ........^.....i................. .50 I Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata W A T E R M A NS POUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat, ovat $2.76, $4.00, $6.00 ja $7.00l Kirjekuoria, kiriotuspaperia y.m. rihiE»maa nimikään ori saatavissa. ' Tilaukset voi tehdä osotteella VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, . Bo« 6d. SUDBURY, ONT.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260707 |
Description
Title | 1926-07-07-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivii€ KcHsMvnikkoiiay h^ijiak. 7 p;nä-TWed., Jiily 7
Yhtraäinen kans9inyä-
Imen ^oväenituörisöii
taistelurintaina
' nyt aaden «IiejMdotteen
nalen Icesknä on osottannt Sosialistisen
nnorisointernationalen nuor
risbpäiväin v^^
'sa ja
, Ie jnlistaksen, missä se viittaa työn-ostajien"'
ja näiden liallitastcn hyök-käyksiin
, työväenluokan elintasoa
vastaan, työttömyyteen, sotiin ja sor
tauhkaan, j a osottaa, että neuvosto^
. valta yleisessä iaantnmuksen . rie-
..fhnnnassa jä^^k^
nifesa on ainoa työväönlnokan luja
linna, missä työläisten asema paranee
lakkaamatta, kun < sen sijaan
näiden asema kapitalistisissa maifr-
, sa huononee huononemistaan.
Työväenluokalla on kapitalistisis'
sa maissa vain- yksi ase vaarojensa
voittamiseksi.' Tämä ase on eheys
puolusinksessa ja taistelussa. Tämä
koskee ennenkaikkea nuorisoa.
• Täman"^ vuoksi on kommunistinen
nnorisointemationale; useat kerrat
ehdottahut sosialidemokraattisen
nubrisointemationalen Johdolle yhteisrintamaa,
mutta ovat, nämä ehdotukset
^aina kaikuneet -kuuroille
korville. Mutta tästä huolimatta
ehdottaja punainen intemationa^e sit
ä vieläkin. "KehotamiAe kaikkia
sosialidemokraattisia "'nuoria työ-
! länsiä ' j a ' näiden järjestöjä" lausutaan
julistuksessa, "muodosiamaan
<- .yhteisrintaman :kommuni8tisen^^^^^
' Tisointömationalen osastojen kanssa
eri maissa kansainvälisessä taitta-pndssa
ja seuraavin vaatimuksin:.
^1. Kapitaalin hyobkaykaiS vas-taan
Ja nuorten työläisten aseman
parantanisen puolesta. 'Kansainvälisen
'•ammatillisen eheyden' luomisen
puolesta. , Nuorten työläisten ja
'oppilasten ::8ataprosenttisen~^: o
"^soimisen puolesta ammattiyhdlstyk-sissä
täysin oikeuksin mutta alemmin
jäsensuorituksih. ' Kahäeksan
-tunnin, {yöajan takaisin vallottami-sen
ja kuuden tudnin työajan' so-
>velluttamisen'puolesta .nuorille.;Eri<>
koista', kamppailua ' 7-tuntisen työ-
< - päivän ' poistamilta . vastaan kaivoksissa.
Taistelua hintain kallistumista
ja.palkkaan .poljentoa .vpstaan,
nuorten työ^isten j a oppila9f;en pal<<^
k^n, kohottamista ja alimman 'pal-rkan;
säästämisen puolesta, joiden av
Jimpain palkkain /on vastattava vält-tämättömäin
elintarpeiden ^stan-nuksia.
- Palkallisen , neljän viikon
loman puolesta joka vuosi- .Kamppailua
kakkien nuorten ammattikasvatuksen
v puolesta, -ja nuprten
työttömyyttä vastaan. 'Nuorison
kasvattamisen pidentämisen puolesr
ta 16 ikävuoteen ja työn muutta-iniseksi
sen jälkeen ^kasvatukseksi
j a opetukseksi oppiläsvcrstaissa ja
työmäasoluissa täydellä palkalla ammattiyhdistysten
kontrollissa. Työtä
taikka riittävää työttömyysavustusta
nuorille. Nykyisiä kprjia työtto-myysavustusmäarärahoja
kohotettava.
. 2 . IniperialUmia ja unden Imperialistisen
sodan / vaaraa Tastaan.
3; . TySvaennnorisovaltunskuntien
lahettSiaisen puolesta Ncnvosto-Ve-najSlIe.
Näiden valtuuskuntien on
objektiivisesti tutkittava asemaa eur
simaisessa työväenvaltiossa ja samalla
luotava kiinteä liitto Länsi-
Europi^n välille yhteisen puolustuksen
ja^keskinäisen työskentelyn hyväksi
sodalismin toteuttamista varten.
* ' ^
4. Taantumusta^ fascbnia ja tyS-vSennnorison
vainoja vastaan sekä
työväestön keskinäisten puolustus-järjestöjen
luomisen puolesta.
Ja julistuksessa kysytään^ pitäisikö
työväennnorison saada kokea
sellainen häpeällinen näytelmä, että
sallittaisiin sen yhteistoiminta porvarillisen
nuorison kanssa samaan
aikaan, kun uudelleen hyljätään yhteisrintama
Kommunistisen nuorisor
intemationalen ^,yx Neuvosto-Venäjän:
nuorisoliiton, suunnatonta jäsen-joukkojen,
työveljien kanssa? Se
olisi sokeuden ja ajojahdin : suurin
saavutus j a tulisivat ne^ jotka ovat'
vastuussa tällaisesta politiikasta,
lausumaan murhaavan tuomion o-malle
itselleen.
Valheillako nuorisoa
f kasvatetaan
Helluntaina: oli sosialidemokraattisella.
nuorisointernatsionalillafae.
rätysjuhlat Amsterdamissa. Siellä
on intematsionalin sihteeri Ollen-hauer
selostellut järjestönsä laa-juuttakin.^
Hän on mjoi. maininnut,
että heidän järjestönsä olisi
"suurin 'kilpailevista yhtymistä".
hauer sen itsekin tunnusti, e t t ä kyseellisessä
järjestössä on vain noin'
250^000 jäsentä (jotka tiedot hyvin
saattavat olla • liioteltuja)^ niin «i
suinkaan' sovi .puhufiisuttrimmasta
nuorisojärjestöstä. Sillä Kommunistinen
nuorisointematsionaliuvoit.
taa tämän järjestön * monin verroin
^ekä liittojen että jäsenten luvussa,
puhumattakaan toiminnasta, ajossa
S - T : N . T . ei kykene edes K.N.Ini
kCTigännanhoja päästämään. '
K.N.I. on sitäpaitsi oikea inter-natsionali,'
joste on 'jäseniä 'munaltakin
kuin^-Europasta;, nimittäin kai-^
kista .^maanosista. S.T.N.I. sensijaan
on puhdas euTopalainen järjestö.
Yksin Neuvostoliiton • kommunistisessa
nuorisoliitossa^ on j j ^ ^
niä monta vertaa enemmän kuin koko
tuossa kerskuvassa fintematsio-nalissa".
Myöskin Katolisessa nno-risointematsionalissa
-'on.. 11 :kertaa
niin paljon jäseniä kuin S.T,N.I:s-sä,
eli noin 2 milj. 800 tuhatta.
Herra OUenhauer. on siis tietoisesti
valehdellut. Sopii kysyäi onko vaL
he yksi S.T.N.Irn kasvatuskeinoista?-
Jos on,,niin: voimme vakuuttaa,
e t t ä ei sillä pitikälle potkita.
Elämää ja ihanteita
. Olin nuori koululainen ja minulla
oli ihanteita. : Koululaisen sielu on
useinkin monien ihanteiden temmellyskenttä.
Mutta koululaisi,
ihanteet, ne monet lämpöiset ihan-
, teet, ne eivät ole useinkaan iän pituudella
pilattuja. Usein ne syntyvät
illalla ja ennen kuin valkenee
aamu, ovat ne haihtuneet. Jos
ne aamulla [^tyvät, "niin ; ennen
kuin auriniko länteen laskee, ovat
ne luotamme karkonneet. Sit^n se
silloin niin usein käypi. ^
^ Nuori sielu, se on - vaikutelmille
herkkä, ja .vaikutelmat elävöittävät
mielikuvitusta. Mielikuvitus taas
osaa paljon ja se löytää paljon.
Mutta mielikuvitus yksinään on kuin
lintu, jolla on kiihkeä lentämisen
halu, mutta jolta näkö on siinä mää.
rin himmentynyt, ettei se voi tarka.
ta pysähdyspaikkaa, Se lentää
usein aikomansa ylitse taikka jääpi
fiian lähelle. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-07-06