1930-05-20-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, toukoa. ^ . p n ä ~ Tues., May 20
mm
Hyvää M
Kpsä kuumine helteineen oh saapunut. Lähaemme pyhän- []•
velien varsille. Istumme iltoisin viileän puun varjossa
Sennuksen verannaUa, Ruumis, t u n t u u saayan tyydytystä
u/sta levosta, mutta mieh askartelee jossakin, se ikaan-feaicai^
i jotakin. — Tarjoamme kirjan, minkä tahansa
nainitui^^a. Tutkitaan./Selaillaan, kiinnytään j a jppa ale-mielenkiinnolla
lukeman. ^ Seuraus: . Alka^tyytyväisyy-fnnne
Sen onJsaanut aikaan hyvä,-sopiva kirja- Hanki
•fselle'-^! kirja tai pari näistä aliamainituista nyt kesän- !
^luettavaksesi. Näitä on meiUä vaan muata^iia kappa- J;-
kutakin.
siä K i v i : Seitsemän Veljestä, 476 siv., nid. 90
Heer- Vuoren Erakko,-457 siv., n i d . .80
•eri Ivalon kootut teokset, I osa, 483 s iv ,$1.25
: « i Ivalon kootut teokset, 2 osa, 471 siv., n i d . ; 1.25
nnes Li.nnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta, nid. 1.25
ks Kingsley: Hypatia 539 siv., n i d . 90
drik Con-^cience: Flanderin leijona, 474 siv., m d 90
. Galswarthy: Ylimys, 428 s i v . , , n i d .
mia^ Gotthelf: Miten UH-Renki tulee onnelliseksi, n i d .
ihard Kellerman: Tunni^». ^34 siv., n i d .
blf Herzog: Wiskottenin perhe, 387 siv., n i d .
n Kvösti: Juvenilia, 254 siv., s id
rle Halme, Silrriukorven nuori E p r a , 216 siv., sId 1.25
Kun tilaatte yllämainituista Jkirjoista, h i i n on parasta että _
litsette jonkin toisenkin t i l a l l e jos sattuisi että tilaamaan
»i sattuisi enään olemaankaan.
V A P A U S ,
Box 69, Ä U D B U R Y , Ö N T .
1.00
.90
.85
.85
1.25
mm
HAATALOUS
myrkyttävän kasvin laatua. Msrrk-kyä
sbarieissa ilmaantuu sylkivuotoa,
ripulia, oksennuskohtauksia, yleistä
heikkoutta, mahdollisesti myös kouristuksia
j a yleinen lamaantuminen.
Härän jyväinyrkytyksessä muuttavat
sitäpaitsi hörja ja hieltta värinsä
tummansUiipunalseksl, jopa mustaksikin.
Oireitten ankaruus, riippuu
saadun myrkyn määrästä. Kuole-inaah
saakka myrkyttsoninen on
jokseenkin harvinaista j a mahdollista
vain silloin, kun ravinnossa
useita päiviä t a i viikkojakin oh joku
määrätty myrkyllinen kaivi.
Hoito. Jos kasvisisia Johtunutta
myrkytystä epäillään, on selvää, että
ensimäiseksl ön koetettava p ^ -
tä perille sUtä. missä palia iriilee
Ja mikä paha on kysymyksessä. Tällöin
on äinä edullista toimittaa täysi
iruuanValhto. jolloin jo usein päästään
selville siitä, onko vika rehussa.
vaJ onko sitä haettava ym-päristi^
a/ .Kasvistosta. Yrnpärlstöh
kasvi3toa"Voi kuitenkin.valii harvolii
«yyttä^! >lByrkytylä5l3tä, Joten rehut
• r / L . --fjj., ctt;Jtark|».aft,,tutkitteva.^
O <9^^Uia.virosaD,,s^^ja-.,ja ...LääkkeeUineip ;hoi^;voidaan alolt-
" 'i^' -.entapaJäÄ,,,;?uns^stl,.,ppUavra^^
, „ . , « ^ , i „ .gjgnj^jj^yioiaft.tai^ prö^^^
ta (2 g. tarinlpijauhoa kahyikupiiii-sgen:
:.yieWi»). yahvlstay.ana ^äkkeenä
annetaan'/ spriitä kahvissa. .
nöjen sairaudet
Da edelliseen numeroon)
Kasvimyi^ytykset
^isastl villinä kasvavia kas-tka
kanoille ja muillekin
ovat myrkyUisiä. Myrkky-ovftt
m:m.:
rahkiikka (Argostemmä g i -
ioflka siemenet ovat varsin
ijfi. Ja kun se kasvaa var-riitpelloilla,
voi puimajät-lumenlssa)
olla siemeniä s i l ta,
että jätteitä tarjottäeisa
3 6 voivat aiheuttaa myrky-to
(Conium macifl^tum)
H ' ranöotila'." Ä
itvarsm m y t ^ I i s i a . . mutta
feuteh^lp väirirhaWolnj^)M,-
Bläyiksi;^ ' Sitävasfofn ^ ^at^uii
linllle helposti keisöniyrky-.
niftöt; (Raounci^luST^syit),
ita{4ukuuina^.i^kk|ya'^; kalk-r,
p t t i ^ , . peiloiy^,.,lpnutar-ä^.
ja ioid.en sie9i^n61^....tal
^mtiut. osat-,viijass^',tai -hei-nsääsU
/oiierjrvdiiratj,'
•anjyvä.. (Secale cpipiitiuijji,
tuttu rukiissa j a -tfayissa
ssa sekä helnSssä - loisena
nlkasvi joutuu helposti v i l -
rol siten aiheuttaa kanoille
a myrkytystapapksla;
le-, ruoste- yjn. sienet, joi-on
muassa. Kuitenkin on
kli. ''trilapiset tarfrz^iisttomat .ihoja
sisäelintaodlt>;>:'
'^:>r:'ii: i " . r . \ : >• •<.y. . i r j r ; ; -^
Haavat eivät •. ole. lE^noiUa,' niuxr
kään,. harvinaisia ..yarsln^jaiikn fieil^y
£lssa,;ikqhdi«a,".j^5|ra& öfe. böyhgn-:,
peltetj^^i^r!^;;niisiä; Je] on /tayälflata'
qhyemplVjjäls - j Ä a ^ , , iHaiw^ j.a-'^
^issa,;;j^ vatsan aUa. Keskinäisis^'
iajjpäulssa voivat" varsinkin ' hairja:"
hbitta ja kuvunkohta mennä rikM;
kanatarhaan päässyt "innostunut"
koira voi taas. Jollei kokonaan taj^V
paa, niin ainakhi repiä. kiinnlottä-mansa
kanan Jalkoja, silinlä Jne.
Hoito. Yleensä paranevat kanojen
arvinalfita, että kanat suo- j haavat helposti j a nopeasti. Höyhis-net
poistetaan haavojen .ympäriltji
ja haavat puhdistetaan. Puhdistus
voi tapahtua pumpulitukolla. Joka
on kostutettu lysollvedellä. Haavaan
slroltellaan parantavana aiheehä
tanhbformia.
T ä ^ yhteydessä maihittakoon
It^unmqrtumat. Joita kanoilla varsinkin
Jaloissa ja silvilssä siUöln täi-sairastui£/
vat tällä tayolu
ieesta ruuasta; mahdollises-äUoln,
jos kanalla jo aikai-oa
häiriöitä ruuansulatuse-
Edellämainltuissa kasvi-oireet
ovat. kaikissa
sn samanlaisia, niin että
1 voi päätellä lopullisesti
mmmammmäiimmmtmmmmmamm
Joutukaa Mukäah Suomalaisten
KESÄMUViMAtiULLE
SUORAAN SUOMEEN
M A A I L M A N KUULUISALLA MOOTTORILAIVALLA
(18;Ö00 tonnia)
jbkä labtee
2W YORKISTA - KESÄK. 27 P.
SUORAAN HELSINKIIN
JA-^r ^°*eböi^in vain muutamaksi tunniksi)
VAmTA\,xW9^¥^ SUOMEEN! EI MITÄÄN
ST AT\J??-J^O^'f^^^AA MUKAAN!
^ TILATKAA HYTTIPAIKKA NYT!
KT^J^Sb^^^^^l-VÖKkti PILEftlHINNAT:
^wYorldstlSiiomeen ...$113.00
IMIT 1. .»iiÄiti
« • T A A N H A N K Ä U Ö ^ ^
»tsifa . MATKUJIAESSÄ
P S I ^ ^ J^lKAif L A I V A S S A.
"KATKAA PILETTINNE VIIPYMÄTTXI
löin ilmenee Jonkhi vbiniakkaan väkivallan
merkkinä. Jos loukkaantunut
kana on arvokas, ei sitä kannata
lopettaa, vaan on koetettava
saada Jalka (siipi) parapemaan, m i kä
tavallisesti onnistuukin n.s. las-tasiteen
avulla. Ori valmistettava
pärestä tai pahvista 2—3 nota ^ t.
levyistä j a noin 1^—3 t pituista
lastaa, jotka asetetaan jalkaa ta-sipeä
mj'öten murtuman kohdalk
ja sidotaan siihen jokseenkin tiukasti
laitojen ympäri kierretyn s i teen
avulla tukemaan murtunutta
kohtaa. Ennenkuin lastat asetetaan,
on edullista lastojen ja jalan tai
liven väliin panna pumpulia.
Paleltaminen
Paleltmninen voi kanoilla joskus
tulla kysymykseen varsinkin talvella
suojasään jälkeen seuranneina pakkaspäivinä,
jolloin kanala on kostea
j a jolloin se on voinut jäädä
huolimattomuudesta tai muista syistä
tarpeeksi lämmittämättä. Arimpia
kohtia paleltumiselle ovat harja,
heltta ja varpaat.
Oireet. Harja ja heltta muuttuvat
palelluttuaan sinipunierviksi ja
turvonneSksi, nUliln mjiodostuu haavoja
ja Ihokuollolta. Varpaista tai
harjasta ja heltastakin voi yksi osa
kokonaan "kuolla" j a märkivänä tai
kuivuneena pudota pois.
Hoito. Kanojen asumus on pidettävä
pakkasella kyllin lämpimänä.
Paleltuneita kohtia hangataan ensi
aluksi lumella j a sen jälkeen sivellään
niihin lanolinia tai vasellnia.
Haavat ja kuollokohdat sivellään
lodilla.
Nuha
Kanoilla ilmenee keväisin ja syksyisin
nuhaa, joka varstakin nuorilla
yksilöillä on tavallista. Nuha
zn mlerkklriä nenän ll^nakalvon t u -
:ehduksesta, johon vielä usein lilt-yvät
suun, kurkunpään ja henkl-x>
rven tulehdukset. Nuha saa kana-
.olssa -toisinaan siiuren vallan Ja
muuttuu tarttuvaksi. Jolloin tietysti
m ryhdyttävä varovaisuus- ja eh-iäisytolmenpltelslin.
Suoranaista e-roa
tarttumattoman ja tarttuvan
.auhan välillä ei voi tehdä. Tart-iuvan
nuhan voi pflätellä puhjen-
.leen kanalassa silloin, kun sairaus
jaa vakavan luonteen, leviten moniin
yksilöihin, ja kun sairastuneista
osa kuolee. ;
.itfuhaii'^t^välilsimparia ^yynä op,ky-1
inetityiiiirxen, joka''yäxsml£&_ keviälsi^^^
Jäj^syHyi^in .o^', ftelppsti" maMoliista,
.jos; :ijfa^i.yO\ii^l^^ " kyjm^.. .Ja.,
isumjiks§t''k^^ tpl?!^- i M Jiös
^i^p^jriaiän . l l i % ^gn J^yy}^', tomuista^,
mei-pi
SjtrainIm ^ l ^ t ' Montreal, Que.
höngltysellihet ärtyvät.
ÖJieet. ^Sairastuneet..,.aivastelevat,
pärskyvätja... ,hei,^,evät,,; päitään.
.>Ienä^.; vuotaa Ipellertävää. lima-naista.
.tai!-märywftäfWestettä, ^jok.T
aaksi; :kut>?uttJi.eJi««fttoito Ja-inaipä-
.dstasn; tKeltalseJäi=vtal niot«kftbtav^Bl
•tuoreiöli m^ica^ Qi\ ya«?iaa| hfeti"
»tttää;<:miiiM-.seikaa. huomaai "siitä,
2ttä; w ' Uifiänkuiti. fjöatikkov.at" > I P
•naa holÄärÄuki, Jblioln jUMlrt kliu^^
luu koriseva tai piipittävä äärii.
U^eiä on suussa, kurkunpäässä j a
^ri^törviessä pjlenÄ, juustomalsia
luskeita, Jötä aihetta voi kerääntyä
Juuri henkitorven päähän niin
-unsaiasti, että k ^ a tukehtuu.
JEIbito. Jos sairaus on kanalassa
'äajaiie levinnyt, on sitä epäiltävä
tarttuvaksi Ja eristettävä sairaat
i-^rvelstä. Sairaat ön koetettava saada
lämpimään, hyväihnäiseen suojaan.
Hyvällä ilmalla sairaat voivat
olla ulkona. Sieraimet puhdistetaan
lämpimällä vedellä.- jonka Jälkeen
ne huuhdotaan 2 pros. tanninllluok-
»ella. Sairaltten annetaan hengittää
terva, tai kreollnihöyry siten,
että -kuumalla vedellä täytettyyn
oulloon pannaan noin 1—2 ruokalusikallista
tervaa tai kreolinla Ja
pulKmsuuta sitten pidetään kerral-an
useita minuutteja nokan edessä,
jolloin pullosta nousevat höyryt
joutuvat suoraan sairaan hengitettäväksi.
Höyrytys uusitaan useita
iertoja päivässä. Sisällisesti voidaan
antaa htinajaa lämpimässä vedessä
lusikalla j a karlsbadersuolaa juomavedessä
(2—10 g. l i t r aa kohden).
Vatsa- ja snolikatarri (ripuli)
Useimmissa myrkytyksissä ja, ku-ien
myöhemmin tulemme näkemään,
myös useassa tarttuvassa taudissa
5ekä loistaudeissa on yhtenä sairauden
oh*ena ripuU, joka ijiin oUen
on tavallisimpia "näkyviä" oireita
kanojen sairastu^-a. On kuitenkin
tapauksia, jolloin ripuli el ole yht
e i s Jonkun määrätyn taudin oireena,
vaan' ilmaantuu "itsenäisenä".
Näin on l a i ta varsinkin nuorilla k a noilla,
joiden ruuansulatuskoneisto
helposti jostain syystä (tavalllsestf
iyhnÄttyroinen, e j ^ p l v a , palien-
^ u t . vaikeasti sulava ravinto) Joii-iau
Epäkuntoon. Jos ripuli jattalu
pitemjÄän, voi se saada tarttuvan
lurateeri. syystä että suolisto heik-t
i i n , jolloin tietysti sairaudesta <m
otettava täysi selko Ja ryhdyttävä
sellaisiin toimenpiteisiin kuta tarttuvien
tautien ehkäisy vaatU.
R i p u l i n lääkkeelUnen hoito voidaan
aloittaa antamalla 10—?0. g.
risinlöljyä pellavanslemenllmassa,
jolloin saadaan aikaan täydelltoen
aioUston puhdistus. Sltovma lääk-telnä"
voidaan käyttää ruuan jonossa
hienonnettua puuhiiltä tai katajanmarja-
ja kumlnakeltosta k a u -
rallemen joukossa. Hyvta tehokasta
on oplumltinktuura. jota annetaan 5
—10 tippaa kerrallan pellavanslemenllmassa.
Oplumla el saa apteekista
Ilman eläinlääkärin reseptiä.
Sairaodet kanan snkopuolielimissä
Kanan sukupuolielinten, varsta-kta
munasarjan j a munatlehyen
Scunncsta ja kyvystä riippuu suures-sa
määrhi kunkin kanayksllön k a n -
nattavalsuus. Jos nämä ellniet ovat
terveet ja moitteettomasti kehittyneet
j a jos kana rodullisesti on hyvä
ja vahva sekä jos sen ruoktata
ja olosuhteet ovat edulliset, pysyy
munantuotanto korkealla ja kaimat-tavalla
tasolla.
K a i k k i k i n kanoissa esiintyvät taudit
vaikuttavat /ehkäisevästi mu-nantuotantoon,
mutta erikoisesti ja
välittömästi tietysti sellaiset, jotka
ovat pesiytyneet itse tuotantoelimlln.
Sairaudet munasarjoissa Ilmaantuvat
harvoin Itsenäisinä sairastumisina.
Sitävastoin joutuvat munasarjat
usein sairaalloisten muutosten
alaisiksi useassa tarttuvassa
taudissa (varstakin kanarutossa jä
valkovatsurissa) ja munatlehyen
taudeissa.
Jokseenkin usein on munasarjoissa
erilaatuisia kasvannaisia, joiden
joukossa yleisesti pahanlaatuisia
syöpäkasveja. Nämä aiheuttavat
muntanan loppumisen, kanan lalh-tumlsen,
heikentymisen ja kuoleman.
Sairaudet munatlehyesä ovat k a noilla
hyvin yleisiä varsinkin hyvillä
munijollla.
Syynä voi olla kylmettyminen, l i i an
suuriksi kehittyneet, väärässä a-sennossa
olevat tai epämuodostuneet
(pehmeäkuorlset, rikkinäiset,
kerrostuneet y.m.) munat, jotka t a valla
tai • toisella estävät tiehyen
luonnollisen toiminnan, aiheuttaen
sairaalloista painetta, tulehduksen,
repeytymiä y.m. tiehyen seinämissä.
Tulehduksen voivat aiheuttaa myös
erinäiset bakteerit,. jotka perääukps-
;ta käsin (esim. tarttuvassa ripulissa)
/ pääsevät nouseniaan, tiehyttä
[ . - •• '
£^ bireet. Muninta vähenee tai Ipp-li
»U, kokonaan. Mpiiat ovat toisinaan.
, .Ijjiorettomia, n,s. "nahkami^-
niaf'.: Tiehyestä erittyy , llmamalsta,
munanvalkualsainepltölsta, tolsi-Öäan
veristä nestettä,' jota voi löytöä
esim. sellaisessa pesässä. Jossa
ön,;sairas käynyt. Useta kehittyy tie-hyössä
peukalonpäänkokoisia*; pltku-;
laisia,.: harmaan valkoisia tai .keltaisia
juuslbmaisia erltekappalelta, Jotlfa
jsrdlvät kehittyä Jopa nyrkinkokoisiksi:
ja; siten lopullisesti estää mUr
nlnnan. Kähat käyvät irseta pesissä
! J a yrittävät työllä j a . .tuskalla
fjolstaa vaivaa. Lopulta ne vata m a kaavat,
vieläpä tavallisesti pesisi-.
Munasarjasta irtautuvat keltuals-rakkulat
joutuvat munatlehyeeseen.
jossa luonnolUnen munan kehittyminen
ja poistuminen on mahdotonta,
j a siten syntyy kaiken lisäksi
stlurla n.s. kerrostumämunla y. m.
munan epämuodostumia, Jolloin tauti
on tavallisesti rilln pitkällä, että
tiehyen seinämä voi rikkoutua ja
sairas eläin kuolee.
Hoito. Jos kanan "munlntatus-k
a n " syynä on l i i an suuri tai väärässä
asennossa oleva. muna, voidaan
sitä koettaa poistaa keinotekoisesti,
asettamalla kana selälleen,
valuttamalla öljyä munatlehyeeseen
ja sitten painamalla toisella kädellä
vatsaa Ja slU-tämällä kättä vähitellen
taaksepäin, joUota peräaukosta
Sivu
POVAAJIEN PUHEIsnK El
LUOTTAMISTA
^— Kävin kahvOassa. jossa oli po-vaaja.
Hän ennusti, että saan piakkoin
uuden turkta. Mitäs sanot siitä
Oskari.
— Öanon samaa kuin olen ennenkin
sanonut. Porvarien puheet ovat
OLE it', Avstroita lähelle autotehdasta
NischutNovgorodiin. uutta kaupunkia
Siperiaan. ObJ9en vasemmalle
rannalle, missä el tähän asti ole
ollut minkäänlaisia elämänmerkke-jä,
mutta missä kahden vuoden k u luttua
tulee ylpeänä kohoamaan
kombinaattitelidas ~ kas siinä kau-humpuukia.
eivätkä heidän ennustuksensa
juuri milloinkaan asu oikeaan.
OIKEUDESSA
Tuomari: — On parasta, että tunnustat
suorittaneesi murtovarkauden
täsmällisesti sillä tavalla kuin ol-m
kuvaillut.
Syytetty: — Mahdotonta, sillä on
tehnyt, sitä kuvailemallanne taval.a,
mutta ensikerralla voin noudattaa
teidän menettelytapaanne.
•
K.^SITTI VAARIN
punkeja, jotka eivät ole kaukaisen
tulevaisuuden vaan tämän päivän.
Nämä ovat enslmäisiä sosialistisia
kaupunkeja, siis sosialistityypplslä.
jotka kasvavat voimakeskuksien
ympärille. HiiU. nafta, vesi, tuulet
— kalkki se, mikä voi antaa sähkövoimaa,
— siinä kaupunkleii edel-leenkehittynilsen
perusta. Tsaarin
aikaisella Venäjällä kasaantui pääkaupungin
lähelle, huolimatta lainkaan
raakaalnelähtelttcn läheisyydestä,^
tuotantolaitoksia totaen toisensa
viereen. Nyt tulevat mahtavat
sähkövoima-asemat erikoisen muun-taj:^
järjestelmän avulla antamaan
voimaa lähimmille tehtaille ja työ-
Huolestunut äiti: - "Oppiikohan pajoiUe. J a tehtaat ja työpajat käyt-poikani
koulussanne juomaan?" tävät kaikkia palkallisia mahdolU-Opfttaja:
- "Olen pahoillani, suuksia. kalkkia luonnonrikkauksia
mutta nykyään el tahdo saada opet- hyväkseen. Yksi tuotantolaitos täy-tajillekaan
kylliksi". lentää toista, ja ne kaikki yhdessä
* muodostavat suurenmoLsen sukulals-
Vuoden 187()—Tl sodan jälkeen . tehtaitten työpajojen, verstaltten ja
tahdottiin Parislsta poistaa kalkki, ' osastojen
mikä vähänkin muistutti keisarikuntaa
ja -tutkimukset ulotettiin
myäskin oopperan Jäseniin. Gam-betta,
joka piti teatterista yleensä,
johti itse tiedusteluja. Hän kääntyi
ensi viulun .soittajan puoleen:
"Mikä oli katsantokantanne keisarikunnan
aikana?"
••Minä sotin viulua!"
"Entäs sodan aikana?"
"Minä soitin viulua!"
"Entäs miten suhtaudutte tasavaltaan?"
"Aion edelleenkin soittaa viulua!"
kombtaaatln*
Edgar uneksi reformaattorin maineesta.
Hän oh päättänyt kasvattaa
Ihmiskunnan pitämään hevosenlihasta.
Eräänä päivänä hän kutsui
kalkki y.stävänsä ja tuttavansa päivällisille
ja aterian päätyttyä hän
julisti .suurin elein:
"Hyvät naiset ja herrat! Kalkki,
mitä te söitte, on hevosesta, liemi,
piirakat, paLstl jne."
"Varjelkoon!" huudahti muuan
vieraista, "entäs se omenahilloke?"
Muuan nuori englantilainen ylimys
matkusti Intian tiikereitä metsästämään.
Hänen' kävellessääp e-räUnä
iltana ystävälnsä karissa v l l -
"dakos.sa hän iöutni pedon kyfislln,
näh että hänen ystävilleen jäi "Välil'
surullinen velvollisuus ilmoittaa ko-:
t i ta hänen surullisesta lopustaan, i
' '^;tahffttäkää ' hähen _ maaUlset;
.^'^pnökseiisä!" sähköttivät' ^a.nhem.-:
J?»at. ; " ' '', • •
";'Arkku tulee' kuukauden lopulla",
vajtiuslvat-toverit.. . . .
kuukauden lopulla vanhemmat
saivaticin harvan häklntapalsen arkun.
Jossa öli komea'felävä tiikeri.'
"saimme arkun, joka sfaältää tli-^;
kerin'*,' .sähköttivät vanhemmat.—'
••Klfuttä missä on Tom?"
"|:^lke^;: sfeäUäf Tomin'', vastasivat'
'ystävät,', " ' '
M u i i a r i ' korkea • virkamies bll Ihtb-himolnen
metsästäjä, mutta huono
ampuja. Erään metsästysretken jälkeen
tiedusteltiin häneltä miten
ampuminen oli onnistunut.
Tällaisia
kombinaatteja jo syntyy: Dneprin
kombinaatti, Stallngradln kombinaatti,
Nlschnlj-Kombanstrol Siperiassa,
Magnltostrol, Tsheljaiistrol,
Kusnetstroi. kalkkien näitten kombinaattien
tehtaitten työläLsllle tarvitaan
kaupunkeja- Mutta . ne e i vät
tule olemaan nykyaikaisia Jät-lllälskaupunkeja
suurine työtäte-kemättömän
väestön joukkoineen.
Sosialistisissa kaupungeissa käytetään
h3rväksl kalkkien miesten Ja
naisten työtä. Nythän miljoonat naiset
mukaan luettuina "perheen e-männät",
ovat syrjäytettyinä sosla»
llstlsesta rakennustyöstä. Sosialistisessa
kaupungissa he tulevat työskentelemään.
Tämä vähentää työläisten
lukumäärää. Joitten on kaupungissa
asuttava. Tämä epäilemättä
muuttuu .voimakkaaksi vipusimeksi
naisten sosialistiseen rakennustyöhön
vetämisessä.
Mutta tämän saavuttamiseksi, täytyy
naiset vapauttaa kotiaskareista
täydellisesti. Onhan takapajuinen
kotlemäntä vielä sen porvarillisen
moraalin vankina, mistä saksalifi-
.sessa sananlaskussa on sanottu, että
naLsen on huolehdittava lapsista,
kirkosta ja keittiöstä.
Sosialistinen kaupunki tulee luonnollisesti
pelastumaan näistä vlllels-ttt'
-rakenmikslatai -jotka ^ turmelevat
nyjcyalkalsten kaupunkien arkklteh-tuijfrln
jä joita niqaltetään, kIrkoiicHl.'
Mutta siellä el ole' myö?, .kotikeittiötä
eikä jokapäiväistä huolehtimista
lapsiata, Ravitseminen yhtelskunnal-
Ustiitetaan täydellisesti. E l mitään
saastaisia kelttlöliäl E l mitään t u kahduttavia
pesutupia f Ja lasten
kasvatus uakot-ixan valtion laitoksille.
Kalkille niill^ vanhemmille,
jotka vhaJiiavat antai lapsensa las-tpntarhplliln
Ja, -rkotptaln,, täytyy
tämä mahdollisuus ehdottomasti. varata.
Tästä el lalpkaan .seuraa, iel-tfel
vanhertimllla ole mahdolllsiiijt-ta
hyvin usefrt seurustella lastensja
kantoa tai' vaikuttaa lasten kasva-tukseön'
järjestetyssä muodassa,
kouluneuvostojen välltyk.sellä. Mutta
Ilmeisesti el onnistuta heti sijoittamaan
kalkkia lapsia lastentarholhn
"PURITY" JAUHOJEN ETU
Koska Purity on voimakasta, rikasta jauhoa, mainiota taiM-r
nan nosiattamlseen, käyttäkää sitä 1 ruokalusikallinen väbempi
yhta kupillista kohden kuin. muita tava!lJEia nisu- tai m » '
jauhoja, jos keeki ohjeenne vaatii jauhoja. Jos maitoa tarid-taan.
käyttäkää puoleksi maitoa j a puoIeEsi vettä (ha«le««)
kayttueesänne Puriiy jauhoja leipomisissanne, joka pitää ne
tuoreena kauan.
tahrttukfta :JOi- f*utily /tfu-
Parasta keekiiiy pijra»
kahy nisun ja leiv^tl
. valmistukseen I
Ua«i Purity obje tM
T a l l i s t a kuorta T»H*n
2 p i l r a l m kunrit Vftrtfa kiylS 2 PBrilr
jaii.Suja. Vt trrlii>ik«lli»tt >uBl«a- ^ kup.- tluMteO'
ini:. ku|>. k r l m j ä iiMtii. S v k o i U i«i>bo J * noU,
lia^ij a h u t f n i n i i Ja » ' k u t ' * kaoae* 1a)^ h lc
. >i«ik>i i i i u i r n u l k t i . Sikoltft Itjrno vedra ItttiatB.
H O I U J otiiirkti. p i l a n i uikina kuUtiu. ' t^rUcolHa
r i t a . l a kii»t(a t j r t r n k a r U puolekai «olu J * ftu^
I r l i i laanli*.
VVr^lirii Canaila Floiir Milli Co. L(inll(d
Tnromn, Onl.
P u r i t y jauhoja myyvät Co-operativo Trading Association of
Sudbury, Limited, j a Finnish Co-operativo Mercnants Limited»
Sault Sto. Marie, Ont. '-^imatk
98Lbs.
l _ . M r . t a l ,.,,»jr«
»«AHOON IOM<y*'" \
1
Vanhin Höyrylaivalihja
1
n \
270 M a i n Kt.
W i n n l p ( i l
100 PInder Block
Sa*kato(>n
401 l . a n c a t t c r Dldft.
(;ul|lary
1005.1 J a v p c r A v « .
F.dmunton
622 VV. lla«lina»St
Vancouver
36 Wctlln|llon S t .
. . . W « « t , . , . .,
T o r o n to
1840- 1930
Nyt on bopiva aika jyrJetttUI
omaUtenne tuloa Canadaan.
Cunard Liinjah laivat ovat tulleet
kuuluisiksi tarjoamansa nuil*
nion ruuan Ja erinomaisen palveluksen
kautta seka nopeutehsi» Js
edullisten pllettlhltitbjehsa vuoksi.
Meillä on Euroopan kaUUfi»
maissa konttoreita, Jotka auttavat
omaisianne Ja ystäviänne.. LUhe-tämme
myös rahanne kurooppaan
halvimmalla tavalla.
Jos kotimatkaa varten taryUset-te
passia tahi takalstntulo^todla-tusta,
niin autamme Teitä nlldien
hankkimisessa.
Kirkolttakan meille Suomen j
lellu lisätietoja Ja avustusta vart|n>
!'.t;iir.'B' ;;.)ai'i,r
Ampuminen onnistui erittäin hy- /Ja -kotehin eivätkä kalkki vanhem-vin,
ja hyvä luoja suojeli riistaa
haavoittumasta."
Ei Wellssin, vaan
Leninin mukaan
"EI utopian kauptmklen, vaan sosialististen
fconunatmakaupunkiien"
K l r j . A. S H IN
Mikä
tavallisesti paljastuu tiehyen pyö- Wells!
reä aukko munineen. Munan voi
toisen käden sormella auttaa oikeaan
asentoon tai rikkomalla poistaa
varovaisesti.
Jotta yleensä munatiehyttulehduk-set
vältettäisiin, on huolehdittava
varsinkin pesien ehdottomasta puhtaudesta
j a mukavuudesta (ei lilan
pienet eikä kylmät j a vetoiset).
Jos eräissä kanoissa on tulehduksen
oireita, voidaan tlehyeeseen v a luttaa
lämmintä puhdasta öljyä
originaali onkaan tämä
Paiskasin hänen kirjansa
:ilnnl Ja nauroin. Herbert Wells onijjeen
kyvykäs kirjailijamestari, hänellä on '
jättllälsmlellkuvitus, mutta teoksessaan
ajan koneista el hän ole osannut
sankarlaan panna katsomaan e-lamää
semmoisena kuin se tulee olemaan
parinkymmenen vuoden eikä
kahdenkymmenen vuosisadan kulu-luttua,
eikä sitäpaitsi lainkaan
Marssilla jossakin Utopian maassa,
vaan Suur-Britannian kuningaskunnan
naapurissa — Neuvostolllto.ssa,
mat haluakaan niihin lap.slansa antaa.
Ja tämän vuoksi on yhdistettävä
yön vietto kotona kasvatukseen las»
tentartias-sa j a koulussa.
Muutamat toverit djattelevat, että
kun rakennetaan sosialLstlsl^i
kaupunkeja, muodostuvat ne taloista,
jotka on varattu &—10 tuhannelle
ihmiselle, ja valtavan suurista
lastentarhoista, joihin voidaan sijoittaa
tuhansia lapsia. Sanalla .sanoen
el mltärin "sotllassilrtololta", .samantapaisia,
kuin oli Arktshejevln a i kana,
Aleksanteri enslmälsen hallitessa.
El sotllassHrtoloita kasarmeineen,
vaan kommuunataloja pulstol-lastcnkasvatuslaltokslneen,
klubelneen, punaisine nurkklneen.
Ei mitään pilvenpiirtäjiä, vaan k o l -
ml-, neli- ja viisikerroksisia taloja
suurine ulkonema-pulstolneen. Savua
ja tehtaitten katkua .mslalisti-sessa
kaupungissa ei tule olemaan,
koska kaasu, käytetty höyry j a noki
tullaan käyttämään hyödyksi. Sen-vuok,
sl el ole minkäänlaista tarvetta
rakentaa erikofcla tehda-sosia ja e r i koisia
lepo.sektorelta "vihreän kau-
ATLANNIN PURJEHDUKSIA
LIVERPOOLIIN
Toukok. .301 Kcaäk. 27 DUCHESS OF RICHMOND
Kcsäk. 01 Helnäk. 4 DUCHFJSS OP BtSDFOBD
Ke.4äk. irjl lleinäk. 12 , DUCHESS OP YORK
Kesäk, 14 , MONTCALM
Ke.säk. 201 Elok. 14 DUCHESS ÖP ATHOLL
CHERBOURGIIN—SOUTHAMPTONHN
Kesäk., 18 ,. EMPRESS OP SCOTLAND
Kesäk. 26 MONTCLARB
EMPRESS OP FRANCE
EMPRESS OP AUSTRALIA.
MONTROSE
EMPRESS OF JAPAN
METAGAMA
Toukok. 28
Toukok. 20
Kesäk. 4! Kesäk. 25
Heinäk. 11 \ Kesäk. 2
•Kesäk, l 'J
Kesäk. 24
"Heinäk. :i
(ruokaöljyä) Ja myöhenmiln huuh- Wells nimitti Leniniä "kremlllälsek- j pungln" tapaan, Jota rakennetaan
della varovaisesti 2 prös. aluna, tai
tänhinlUuoksella. Sairaille annetaan
haaveilijaksi". Kymmenen vuotta
5,itteh Wells matkusti kylmään n a i -
kevyttä ruokaa. Joka Jonkun alkaa j iäiseen Moskovaan. Se oli raskas
voi olla yksinomaan vlhantarehua.
HAJASUELINEN
kahdeskynimenes vuosi. Vladimir
Iljltsh otti Well.";ln vastaan Krem-
•is.sä, kansankomlsaarlen neuvaston
ivöhuoneessaan.
Pankinjohtaja: Mutta ennen kuin , Klrjases.saan, jonka W61Ls klrJoHtl
vohi antaa rahoja, täytyy teidän ! Neuvosto-Venäjällä käyntinsä joh
tuoda todistaja, että olette kysy-I ^'''Sta, hän huomauttaa että "kremli-myksessä
oleva henkilö, j laisen haaveilijan" suunnitelmat o-
Rouva: Minun ystäväni tässä voi, "-afc nerokasta "utopiaa". Mutta
slalististen maatalouskaupunkien r a -
kentamLs&sta. Ei Wellsln, vaan Le-varmastl
tehdä sen. i"kremliläinen haaveilija", mister U l -
Pankinjohtaja: Mutta enhän, tun- ; JJ^nov, jota tässä nälkäisessä maas-ne
häntä. ' ..-a k a l k k i nimittävät Leninllcsi, el ninin mukaan. E l Utopian kaupun-
Bbuva: Kuinka tyhmä olenkaan, jouten kuluneet kymmenen vuotta o- kien, vaan sosialististen kommuuna-
Moskovan läheisyyteen. Nämä kaupungit
Itse tulevat olemaan puisto-kaupunkeja,
todellisia sosialistisia
kaupunkeja, jolta rakennetaan Volgalle
j a Dneprille, Donba/ssin ja Es-heljablnskln
kaivoksille, Uralille ja
Siperian taigaan.
Kiinteä tasavaltojen ja alueitten
maatalouden joukkokoiiektilvl-solm!-
nen johtaa siihen, että .so.?IaILbtisten
teollisuuskaupunkien rakentamisen
rinnalla kohoaa kysymys myös so-
Heinäk. 51 E\(>\i. 7 MONTCALM
'"Heinäk. 18 DUCHESS OF ATHOL
• K i poikkea Cherbourgissa.
BELFASTIIN—GLASGOWHN
•Toukok. 28! Kesäk. 21 MINNEDOSA
••Touk<.k. .'lOj Kesäk. 27 p. ; DUCHESS OF RICHMOND
Kc.Käk. r, DUCHESS OF BEDFORD
*KfcHäk. M ! Ifcinäk. 2 , MBLITA
•*KeKäk. liji Heinäk. 12 DUCHESS' OP YORK
Ke.säk. 14 ,
*VA käy BelfastLssa.
* * E i käy Gla-^jgovvissa.
HAMPURGIIN
Toukok. 29; Kr-.säk. 20 ,
Hr;inäk. ui VAuk. 7
MONTCALM
M O N T C L A R E
. M O N T C A LM
Ke:-;äk. 10; Iloinäk. 17
Heinäk. ."'
ANTW£RPJ1N
.. iiÖ>itRPse
METAGAMA
HAVREEN—LONDONIIN
Heinäk. 17 , ..,.,.„„.,
vat j a vaikuttavat sairaaksitekevästl
ia myr^tävästL
Oireet. Oireet ovat selvät. Ulostus
oa pehmeää, llmamalsta j a v a l -
k o i ^ t a i s t a sekä voi muuttua \o>pa\.
ta melkein vetisäcsl. kellertäväksi
tai vifaertävälcsL Peräaokon ympäristö
cn ulostuksen tahrimft.
fioito. On ehdottomasti muistet*
tava^ että ripuli, kuten jo edellä s a nottiin,
on usean vaarallisen tarttuvan
taudin oireena. Varsinkin jfps
ripuii ilmaantuu vasta inunasta t t J l -
VäSia. pcäkasilla, o n pelättävissä n i l
den sairastuneen n-s. ralkovatsuriin,
sangen vaaralliseen, tappavaan tau-i
ä e e , jolloin siellä tavaUisissa olois- minähän kokonaaä unohdin esittää vat osoittaneet, ollut lainkaan haa-viaratfbmat
bakteerit voimistu-Jhänet teille. voilija, eivätkä, hänen suunnltelman-
• '.sa olleet lainkaan utopiaa. Wells on
Y M l i f A K S I V X A B I N .tullut armottomasti lyödyksi koko i
T^ysihoitolainen: Olen- asunut Nt-uvostolliton rakennustyöllä, ja si-täällä
Jo viikon enkä koko aikana tipaltsl lyödyksi myös nimenomaan
ole saanut saippuaa. .'iinä kysymyksessä, missä hän pitää
Emäntä; No, eikö teillä ole ollut i it-seänsä "suurena spesialLstlna", n l -
kieltä suussanne • mittain kysyinyksessä tulevaisuuden
Täyslhöitolalnen; On, mutta minä kaupungeista,
en ole mikään kissa. Wellsiltä voi tulevaisuuden kau-
• ;pjngelsta lukea vain kirjoista. M u t -
IKonva: Olen hyvin iloinen että ta Neuvostoliitossa tulevaisuuden
te Jäätte I m ^ n l naimisiin men-i'^aui^nkeja rakennetaan todellisuu-tyäiine.
Olenko inahdollisesti näh-! öessa. Stalingradiin on Jo kaupun-nyl
.tulevaa miestänne? !k: perustettu: sinne tulee neljä kau-
P^velljatar: Kyllä, rouva, hän on punkla. Magnitogorskia Uralille r a -
kaupunklen. Niille kuuluu läheinen
tulevaisuus.
teidän poikanne. kennetaan. Nesvetajevskia Donbasil-
DELONGCHAMP
Cartage Cg, Lti
Sudbury, Ont
0'emme avanneet anlokumien kor-jauBliikkeen.
joten dtamme nyt vastaan
kaikenlaista autokumien ja sisäkumien
korjausta.
TyyrfyttivXfsyye tMtaan.
*Kc'Häk. 10! Heinäk. 17 ..,„.,„ ÖÖfl^OSE
*HeJnäk. :{ ..........,................;„....„ SfEf^ÖAMA
*ff.-inäk. 18 DUSHESS OF.''ATHOLI
* E i poikkea Londonissa. .
Yhteys HuHista Suomeen joka keskivHkkcr j:V- ,v.ir
Lähempiä tietoja hinnoista sekä purjehduksista ha^tessanheiiiääiltylcji^
kenen tahansa Canadian Pacifin Laivayhtiön asiamiehen puoleen tai C. H i
White, District Passengcr Agent, North Bay, Ont. ^
Ganadian Pacific
J . W. AHLQVIST, Box 69. Sadborf, Ont.
Haluteasanne lähettää rahaa onmieiH&niie Eoropaan,. tdtkat
Canadian Paci/lc Expressin välitykseHä. ' *' ~ -
Oletko tilaiinntlfapib''
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 20, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-05-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300520 |
Description
| Title | 1930-05-20-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Tiistaina, toukoa. ^ . p n ä ~ Tues., May 20
mm
Hyvää M
Kpsä kuumine helteineen oh saapunut. Lähaemme pyhän- []•
velien varsille. Istumme iltoisin viileän puun varjossa
Sennuksen verannaUa, Ruumis, t u n t u u saayan tyydytystä
u/sta levosta, mutta mieh askartelee jossakin, se ikaan-feaicai^
i jotakin. — Tarjoamme kirjan, minkä tahansa
nainitui^^a. Tutkitaan./Selaillaan, kiinnytään j a jppa ale-mielenkiinnolla
lukeman. ^ Seuraus: . Alka^tyytyväisyy-fnnne
Sen onJsaanut aikaan hyvä,-sopiva kirja- Hanki
•fselle'-^! kirja tai pari näistä aliamainituista nyt kesän- !
^luettavaksesi. Näitä on meiUä vaan muata^iia kappa- J;-
kutakin.
siä K i v i : Seitsemän Veljestä, 476 siv., nid. 90
Heer- Vuoren Erakko,-457 siv., n i d . .80
•eri Ivalon kootut teokset, I osa, 483 s iv ,$1.25
: « i Ivalon kootut teokset, 2 osa, 471 siv., n i d . ; 1.25
nnes Li.nnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta, nid. 1.25
ks Kingsley: Hypatia 539 siv., n i d . 90
drik Con-^cience: Flanderin leijona, 474 siv., m d 90
. Galswarthy: Ylimys, 428 s i v . , , n i d .
mia^ Gotthelf: Miten UH-Renki tulee onnelliseksi, n i d .
ihard Kellerman: Tunni^». ^34 siv., n i d .
blf Herzog: Wiskottenin perhe, 387 siv., n i d .
n Kvösti: Juvenilia, 254 siv., s id
rle Halme, Silrriukorven nuori E p r a , 216 siv., sId 1.25
Kun tilaatte yllämainituista Jkirjoista, h i i n on parasta että _
litsette jonkin toisenkin t i l a l l e jos sattuisi että tilaamaan
»i sattuisi enään olemaankaan.
V A P A U S ,
Box 69, Ä U D B U R Y , Ö N T .
1.00
.90
.85
.85
1.25
mm
HAATALOUS
myrkyttävän kasvin laatua. Msrrk-kyä
sbarieissa ilmaantuu sylkivuotoa,
ripulia, oksennuskohtauksia, yleistä
heikkoutta, mahdollisesti myös kouristuksia
j a yleinen lamaantuminen.
Härän jyväinyrkytyksessä muuttavat
sitäpaitsi hörja ja hieltta värinsä
tummansUiipunalseksl, jopa mustaksikin.
Oireitten ankaruus, riippuu
saadun myrkyn määrästä. Kuole-inaah
saakka myrkyttsoninen on
jokseenkin harvinaista j a mahdollista
vain silloin, kun ravinnossa
useita päiviä t a i viikkojakin oh joku
määrätty myrkyllinen kaivi.
Hoito. Jos kasvisisia Johtunutta
myrkytystä epäillään, on selvää, että
ensimäiseksl ön koetettava p ^ -
tä perille sUtä. missä palia iriilee
Ja mikä paha on kysymyksessä. Tällöin
on äinä edullista toimittaa täysi
iruuanValhto. jolloin jo usein päästään
selville siitä, onko vika rehussa.
vaJ onko sitä haettava ym-päristi^
a/ .Kasvistosta. Yrnpärlstöh
kasvi3toa"Voi kuitenkin.valii harvolii
«yyttä^! >lByrkytylä5l3tä, Joten rehut
• r / L . --fjj., ctt;Jtark|».aft,,tutkitteva.^
O <9^^Uia.virosaD,,s^^ja-.,ja ...LääkkeeUineip ;hoi^;voidaan alolt-
" 'i^' -.entapaJäÄ,,,;?uns^stl,.,ppUavra^^
, „ . , « ^ , i „ .gjgnj^jj^yioiaft.tai^ prö^^^
ta (2 g. tarinlpijauhoa kahyikupiiii-sgen:
:.yieWi»). yahvlstay.ana ^äkkeenä
annetaan'/ spriitä kahvissa. .
nöjen sairaudet
Da edelliseen numeroon)
Kasvimyi^ytykset
^isastl villinä kasvavia kas-tka
kanoille ja muillekin
ovat myrkyUisiä. Myrkky-ovftt
m:m.:
rahkiikka (Argostemmä g i -
ioflka siemenet ovat varsin
ijfi. Ja kun se kasvaa var-riitpelloilla,
voi puimajät-lumenlssa)
olla siemeniä s i l ta,
että jätteitä tarjottäeisa
3 6 voivat aiheuttaa myrky-to
(Conium macifl^tum)
H ' ranöotila'." Ä
itvarsm m y t ^ I i s i a . . mutta
feuteh^lp väirirhaWolnj^)M,-
Bläyiksi;^ ' Sitävasfofn ^ ^at^uii
linllle helposti keisöniyrky-.
niftöt; (Raounci^luST^syit),
ita{4ukuuina^.i^kk|ya'^; kalk-r,
p t t i ^ , . peiloiy^,.,lpnutar-ä^.
ja ioid.en sie9i^n61^....tal
^mtiut. osat-,viijass^',tai -hei-nsääsU
/oiierjrvdiiratj,'
•anjyvä.. (Secale cpipiitiuijji,
tuttu rukiissa j a -tfayissa
ssa sekä helnSssä - loisena
nlkasvi joutuu helposti v i l -
rol siten aiheuttaa kanoille
a myrkytystapapksla;
le-, ruoste- yjn. sienet, joi-on
muassa. Kuitenkin on
kli. ''trilapiset tarfrz^iisttomat .ihoja
sisäelintaodlt>;>:'
'^:>r:'ii: i " . r . \ : >• •<.y. . i r j r ; ; -^
Haavat eivät •. ole. lE^noiUa,' niuxr
kään,. harvinaisia ..yarsln^jaiikn fieil^y
£lssa,;ikqhdi«a,".j^5|ra& öfe. böyhgn-:,
peltetj^^i^r!^;;niisiä; Je] on /tayälflata'
qhyemplVjjäls - j Ä a ^ , , iHaiw^ j.a-'^
^issa,;;j^ vatsan aUa. Keskinäisis^'
iajjpäulssa voivat" varsinkin ' hairja:"
hbitta ja kuvunkohta mennä rikM;
kanatarhaan päässyt "innostunut"
koira voi taas. Jollei kokonaan taj^V
paa, niin ainakhi repiä. kiinnlottä-mansa
kanan Jalkoja, silinlä Jne.
Hoito. Yleensä paranevat kanojen
arvinalfita, että kanat suo- j haavat helposti j a nopeasti. Höyhis-net
poistetaan haavojen .ympäriltji
ja haavat puhdistetaan. Puhdistus
voi tapahtua pumpulitukolla. Joka
on kostutettu lysollvedellä. Haavaan
slroltellaan parantavana aiheehä
tanhbformia.
T ä ^ yhteydessä maihittakoon
It^unmqrtumat. Joita kanoilla varsinkin
Jaloissa ja silvilssä siUöln täi-sairastui£/
vat tällä tayolu
ieesta ruuasta; mahdollises-äUoln,
jos kanalla jo aikai-oa
häiriöitä ruuansulatuse-
Edellämainltuissa kasvi-oireet
ovat. kaikissa
sn samanlaisia, niin että
1 voi päätellä lopullisesti
mmmammmäiimmmtmmmmmamm
Joutukaa Mukäah Suomalaisten
KESÄMUViMAtiULLE
SUORAAN SUOMEEN
M A A I L M A N KUULUISALLA MOOTTORILAIVALLA
(18;Ö00 tonnia)
jbkä labtee
2W YORKISTA - KESÄK. 27 P.
SUORAAN HELSINKIIN
JA-^r ^°*eböi^in vain muutamaksi tunniksi)
VAmTA\,xW9^¥^ SUOMEEN! EI MITÄÄN
ST AT\J??-J^O^'f^^^AA MUKAAN!
^ TILATKAA HYTTIPAIKKA NYT!
KT^J^Sb^^^^^l-VÖKkti PILEftlHINNAT:
^wYorldstlSiiomeen ...$113.00
IMIT 1. .»iiÄiti
« • T A A N H A N K Ä U Ö ^ ^
»tsifa . MATKUJIAESSÄ
P S I ^ ^ J^lKAif L A I V A S S A.
"KATKAA PILETTINNE VIIPYMÄTTXI
löin ilmenee Jonkhi vbiniakkaan väkivallan
merkkinä. Jos loukkaantunut
kana on arvokas, ei sitä kannata
lopettaa, vaan on koetettava
saada Jalka (siipi) parapemaan, m i kä
tavallisesti onnistuukin n.s. las-tasiteen
avulla. Ori valmistettava
pärestä tai pahvista 2—3 nota ^ t.
levyistä j a noin 1^—3 t pituista
lastaa, jotka asetetaan jalkaa ta-sipeä
mj'öten murtuman kohdalk
ja sidotaan siihen jokseenkin tiukasti
laitojen ympäri kierretyn s i teen
avulla tukemaan murtunutta
kohtaa. Ennenkuin lastat asetetaan,
on edullista lastojen ja jalan tai
liven väliin panna pumpulia.
Paleltaminen
Paleltmninen voi kanoilla joskus
tulla kysymykseen varsinkin talvella
suojasään jälkeen seuranneina pakkaspäivinä,
jolloin kanala on kostea
j a jolloin se on voinut jäädä
huolimattomuudesta tai muista syistä
tarpeeksi lämmittämättä. Arimpia
kohtia paleltumiselle ovat harja,
heltta ja varpaat.
Oireet. Harja ja heltta muuttuvat
palelluttuaan sinipunierviksi ja
turvonneSksi, nUliln mjiodostuu haavoja
ja Ihokuollolta. Varpaista tai
harjasta ja heltastakin voi yksi osa
kokonaan "kuolla" j a märkivänä tai
kuivuneena pudota pois.
Hoito. Kanojen asumus on pidettävä
pakkasella kyllin lämpimänä.
Paleltuneita kohtia hangataan ensi
aluksi lumella j a sen jälkeen sivellään
niihin lanolinia tai vasellnia.
Haavat ja kuollokohdat sivellään
lodilla.
Nuha
Kanoilla ilmenee keväisin ja syksyisin
nuhaa, joka varstakin nuorilla
yksilöillä on tavallista. Nuha
zn mlerkklriä nenän ll^nakalvon t u -
:ehduksesta, johon vielä usein lilt-yvät
suun, kurkunpään ja henkl-x>
rven tulehdukset. Nuha saa kana-
.olssa -toisinaan siiuren vallan Ja
muuttuu tarttuvaksi. Jolloin tietysti
m ryhdyttävä varovaisuus- ja eh-iäisytolmenpltelslin.
Suoranaista e-roa
tarttumattoman ja tarttuvan
.auhan välillä ei voi tehdä. Tart-iuvan
nuhan voi pflätellä puhjen-
.leen kanalassa silloin, kun sairaus
jaa vakavan luonteen, leviten moniin
yksilöihin, ja kun sairastuneista
osa kuolee. ;
.itfuhaii'^t^välilsimparia ^yynä op,ky-1
inetityiiiirxen, joka''yäxsml£&_ keviälsi^^^
Jäj^syHyi^in .o^', ftelppsti" maMoliista,
.jos; :ijfa^i.yO\ii^l^^ " kyjm^.. .Ja.,
isumjiks§t''k^^ tpl?!^- i M Jiös
^i^p^jriaiän . l l i % ^gn J^yy}^', tomuista^,
mei-pi
SjtrainIm ^ l ^ t ' Montreal, Que.
höngltysellihet ärtyvät.
ÖJieet. ^Sairastuneet..,.aivastelevat,
pärskyvätja... ,hei,^,evät,,; päitään.
.>Ienä^.; vuotaa Ipellertävää. lima-naista.
.tai!-märywftäfWestettä, ^jok.T
aaksi; :kut>?uttJi.eJi««fttoito Ja-inaipä-
.dstasn; tKeltalseJäi=vtal niot«kftbtav^Bl
•tuoreiöli m^ica^ Qi\ ya«?iaa| hfeti"
»tttää;<:miiiM-.seikaa. huomaai "siitä,
2ttä; w ' Uifiänkuiti. fjöatikkov.at" > I P
•naa holÄärÄuki, Jblioln jUMlrt kliu^^
luu koriseva tai piipittävä äärii.
U^eiä on suussa, kurkunpäässä j a
^ri^törviessä pjlenÄ, juustomalsia
luskeita, Jötä aihetta voi kerääntyä
Juuri henkitorven päähän niin
-unsaiasti, että k ^ a tukehtuu.
JEIbito. Jos sairaus on kanalassa
'äajaiie levinnyt, on sitä epäiltävä
tarttuvaksi Ja eristettävä sairaat
i-^rvelstä. Sairaat ön koetettava saada
lämpimään, hyväihnäiseen suojaan.
Hyvällä ilmalla sairaat voivat
olla ulkona. Sieraimet puhdistetaan
lämpimällä vedellä.- jonka Jälkeen
ne huuhdotaan 2 pros. tanninllluok-
»ella. Sairaltten annetaan hengittää
terva, tai kreollnihöyry siten,
että -kuumalla vedellä täytettyyn
oulloon pannaan noin 1—2 ruokalusikallista
tervaa tai kreolinla Ja
pulKmsuuta sitten pidetään kerral-an
useita minuutteja nokan edessä,
jolloin pullosta nousevat höyryt
joutuvat suoraan sairaan hengitettäväksi.
Höyrytys uusitaan useita
iertoja päivässä. Sisällisesti voidaan
antaa htinajaa lämpimässä vedessä
lusikalla j a karlsbadersuolaa juomavedessä
(2—10 g. l i t r aa kohden).
Vatsa- ja snolikatarri (ripuli)
Useimmissa myrkytyksissä ja, ku-ien
myöhemmin tulemme näkemään,
myös useassa tarttuvassa taudissa
5ekä loistaudeissa on yhtenä sairauden
oh*ena ripuU, joka ijiin oUen
on tavallisimpia "näkyviä" oireita
kanojen sairastu^-a. On kuitenkin
tapauksia, jolloin ripuli el ole yht
e i s Jonkun määrätyn taudin oireena,
vaan' ilmaantuu "itsenäisenä".
Näin on l a i ta varsinkin nuorilla k a noilla,
joiden ruuansulatuskoneisto
helposti jostain syystä (tavalllsestf
iyhnÄttyroinen, e j ^ p l v a , palien-
^ u t . vaikeasti sulava ravinto) Joii-iau
Epäkuntoon. Jos ripuli jattalu
pitemjÄän, voi se saada tarttuvan
lurateeri. syystä että suolisto heik-t
i i n , jolloin tietysti sairaudesta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-20-05
