Vapaus, October 20, 1926

              lyöväen "vapautus tapahtuu
se^L it^sensä kautta!
No. 122 ^ lBg6^
Caoadao
Federated Breaam JftMn KeskiviiUEoiiflb
vnoiiDa 1
OSOTfAA U E V X A LASKUA EDELLISEEN VUOTEEN VERRATEN
<)tt&wa. -—liittolia&itQkaen ^ilas-tolHnen
toiteisto on jnlkaissat kah-deks^
D^n 'TQotaisen. -/selostaksensa
j. maan
teollisDudestai^ vuonna:1924. ^
Tämltn makaan nousi tciollisnu-teoi
Idinsitetyn H pääoman- m
vooden kuluessa. 4;€9px<osentiUa eli
158,490,610 dollarilla, tehden siia^
vnoden lopussa 3,&38,813r4ä0 dol­laria.
Tästä ;5unuäasta^ edusti 2,-
310,298,012 doUaria kiinteätä pää­omaa,
joka'oU ^otettu^ maahani i ^ -
kennuksiin, kotaeistoon' -ja/^".työväli^
neihin. Liiktovan , eli tydskentely-pääoroan
paljous notisisnten 1^2 88,-
. 315,448 > dollariin.
TeoBisuuden ^ palveluksessa^ ^oIlei•
den Inkmnäärä yOli 516,177, josta
msSzästä 432,273 oli päiväpalkka-laiaa
ja/76,230 muuten ^ pÄlkattuJai
etupäässä virkaiUioifea. Edelliaec»
:' vnoteeo vezri^n...osotti teoUisuudeit
palveluksessa: -jollefden' •lukomäärä
14,721 henkilön laskua päivspalk-kalaiäten
ja S,D43 heokilSn, laskua
: maaten palkattnjen\ lukumäärään
nähden. -: Maksettujen'- palkkojen
Mnäärä nousi', vuoden^^ kuluessa-yh­teensä
561>369,467i; dollariin, 3o8ta
määrästä,', 420^269^016^.' mdcsfettiitt
päiväpalkkoina j a ^139,614,639 dol­laria
maina {.'palkkoina;; tjrakkapalk-koina
idkop{iolisilIe työnsuorittajille
maksettiin 1,485,422 doUaria., palk­kojen
maara'osbtti8;461,941 dolla­rin
laskua edellisen vuoden l>äivä-palkkojen
määrään, 3,124,042 dolla)*
rin ladcua muuten palkattujen ^ja
141,633 :doltarinr laskua ulkopuolis­ten
uraldcatyoläisteiT^alkkoihinVer^
rattuna. ' /
Raaka-aineiäin iiinnitettiin • vno­den
aikana ^-,438,409,681 dollaria,
«K 2.16 prosenttia' ja 31,730.458
dolknavähemniährrkttin edellisenä
vuotena^ , .
TeoIli8ändeh\ taojtähnon yhteinen
arvo laski, lödeniseeÄ^vuötefen verra­ten
36,m',9ä2 <röii»ifla,.->tehaaf
yhteensä 2,695,053;*582' dollaria.
Vndessä itäisei^öä^maakiannassa b
ti tnotannoh määrä laskua, kun taa­sen
neljänsä'läntisessä lisääntymis­tä.
- "• '
Puhdas raaka-aineisiin lisätyn
tuotannon — :eli'ty5n arvo — nousi
vuoden kaläessal;256i643,9Öl dol­lariin,
edustaen tämä määrä 46.6
prosenttia tuotannon kokonaisarvos­ta.
EMellisen vnoden vastaava pro­senttimäärä
oli 47.1.
intiaanilaäleii kouloiit-leni
Ottawa. — Liittohsdlituksen i n ­tiaanien
asiain virasto pitää ]^1S eri­laisia
kouluja xntiaanilasten kou-
Umttamista vartetl; i^äitä on maas^
sa kaikkiaan 54. Niiden lisäksi löy­tyy
74 paikallista eri kirkkokun­tien
koulua; jotka ovat 'viraston ali­tuisen
vSilniLäUäjpidonä^ ' 'ta­ksaksi
on 'olemassa 16 koulua, iotka
ovat yhdistelmiä kahdesta' edellises-^
tä muodosta.
Ensinmainittnjen koulujen v oppi­laiden'
Ivkiunäära nousee 8,242,^ toi­sen
^ryhmän 6,327 ja viimeksi mai­nittujen
213.
J^kkokuatien kouluista'on.- 4Q
roomalais-katolisia, 20 Englannin
l^rkon,' 7 metodistisen ja toiset 7
presbyterilaiäen^ - kirkkokunnan
tantamaal ».* >
Koulujen oppilaista ow suurin
määrä vBritish; Colombiassa, 13,830
Ontariossa, 1,193 Manitobassa jq
2,852 Atlannin rannikon maakun­nissa,
i
kouluilla ei ole mitään yhtenäistä
ohjelmaa, sillä: opetus tapahtnu pai­kallisia
tarpeita silmällä pitäen;
Uiiiobjnrokralia pell»a
joiikkoja, lausua
Fostcr ^
Detroit. (PP) Detroitin riuli-kaaUset
tySISisel^ jotka «vat aeu-p;
nä—Wed., Oct 20
renssi
Xirlceimpanlii^ asiafm , .^^^
Haitte»;
ECäpUa-Iistien s osnns
; Kun paVidcoihin käytettiin vuoden
kuluessa 561^69,467 dollaria, niin
nousi kapitalistien osuus eli voitto
tuotannosta 695,254,434 dollariin.
Työnantajat viilsivät siten itselleen
nha:vamnian viipaleen,
Päiväpalkkalaisten keskimääräinen
vuotuinen ''ansio nonri .972 dollariin.
Monten palkattujen v— etupäässä
virkailijoiden ja pomojen — vuo­tuinen
ansio teki .keskimäärin 1,831
dollaria. Tämä 'viimemainittu kes-läinäärainen
\Tiotuinen ansio käsit­tää
suuren - joukon kurjapalkkaista-
Wn väkeä, ioiden an^io ei ole ta­vallisen
päiv^typläisen ansiota suu-reinpi,
matta;/^un siihen on laiketr
tu mukaan kaHispalkkaiset j ohtaj at,
niin on ryhmän keskimääräinen, an­sio
tatan melko korkea.
Erilaatuisiin; polttoaineisiin käy­tettiin
teollisuudessa 57,068,214
dollaria. Tästä määrästä lankee
73.5 prosenttia :eli 34,438,554 dol­laria
pehmeän hiilen osalle, öljyä
käytettiin polttoaineeni 0,780,752
dollarin arvosta, vastaten noin 10^
prosenttia käytetyn oolttoaineen ar­vosta.
. '
olevan''
brittiläinen valtakunnan -maideir
konferenssin tärkeimpänä tehtävänä
iulee olemaan valtakunnan nmiden
välisen kaupan elvyttäminen. Tär­keimpien
siirtokuntien tuontikaup­pa
Englannista .osottaa laskemista
Yhdysvaltojen' eduksi. Konferenssi
tulee suunnittelemaan toimenpitei­tä,
joiden johdosta siirtokunnat os­taisivat
enemniän -yhdistyneistä ku­ningaskunnista
ja toinen toisiltaan
ja vähemmän Yhdysvalloista.
Merentakaista kauppaa tutkineen
komitean lausunto osottaa, että
kauppa on tässä suhteessa todella­kin
laskenut. Vuosina 1913 ja
1923 tuottivat valtakunnan eri maat
seuraavat prosenttimäärät ulkomai­sista
ostolcsistaan yhdistyneistä ku­ningaskunnista
:
tanneet mielenkiinnolla A , F . tm.
konventaionin :.menoa,^ .vaikka 'koqi-ventaionissa
e i . ol^v-oHut yhtä­kään
ainakaan julkisesti tunnusta
taa ääriinSista radikaalia, kokoon^
tuivat^:yli SOO käsittävänä jouk-
.kona kttlilemaan' Ammattiiinioittepi
valistusliiton johtajaa, Wm^:.Z. Fos^
tezia,. McCollesterin haaliUa viimei
viikolla, samana päiv&nä^ joUoinI
U. M.^ W 3 i presidentti" Lewis ^o^i
yrittänyt hyökätä häntä vastaan A^;
P. L:n konventsionissa. / - " i
"Tuolla koaventsionissa . he n&y^
tÄy&t pelldtäireln- vasefita siipeä, ja
onium.heillä siihen,syytä",.hän sa­noi.-
"He snunnitteleyat, auttaakr
,8een vain isäntiä kaikenlaisilla,'jt|o-;
tailla lyon edeHeeh .nopeisfcut^misek-;
a ja tnotannoTV kohottamiaeksi ,tyo-:
Iäisten kustannuksellal'.^ H e nojaa-^
vaib .tyonaida^ien pnölelle, %Sen a l ­kavat
jo tySläiset, käsittää, ja niinpä'
he kään^yvätlEin: vyfaä r äelvemmlit {va^
semmis^iyea itnoleen." . , 1
"Ammattipniobyrokraatit eivät'
h^ua ; järjestää , pei:usteonisaQk9ien;
fyoläidä; . sillä sen 'aikaansaama
muutos merkitsisi myöskin >militant-;
tisemjgaa jätjeatöä v Jk ^ t^antumtOc^^
sellisten johtajien lihavien, Mrläi-'
paikkojen menettämisUu Näitten'
alojen työläisten jätjestämin^ttriuf
lee merkitsemään myöskin; että> työ­väen,;
ammattitaitoisen ^yläkertoikd-man
monopoli järjestäytymisen alal­la
murtuu." ' 'K' ' '
~ Foster .kuvasi taantumuksölliBen;
ammattiunionismin' alati'-rappeutu­van
suunnan-' -inaailmansodanr'' j ä t
keen, ottaen^ esimerkkinsä c maan pe#
^rusteollisuuksistaii joitten työläisten
järjestämisen ;hän)8anoi ennenkaik­kea
välttämättömäksi, Hän kehotti
myösktn., työväenpuolueen vpetvsta-.
miseen; suurempan kansanvaltai­suuteen
^nnioissa^^ sekä agitatsiohi-työhön
.;.:^enäjän /tunnustamisen, ipuo*
Bauglieriyii liusi kuu­lustelu
lyklnyiä^ee
^ . ^iticäksi aikaa,
. .UeF^ypifk. Entisen pifoXuraat-tori
mwy'ir.'Dai^Äeriyn 3 a " ^ o:
mas' M . Hillerin andelleen knulus*
telendnenlykkSvtynee hyvinkin pitVi ,.
kaksi .ajaksi. Kuten maistetaan,! Brittiläiset fg^lälSet
oUvat nämä>miehet'?:<syytteessfi1ial- ' * - ...
MAAXUNTAPARLAMENTTI HAJOTETTU — UI^IET VAALtT;
MlTETAAKv
tolKMk
-.TijflTöato.- ^
«J^^STiS viJide^TBÄ;^
;no3!Si^i(itotyÖIt'-"'^
ot myt ^
.tanlmi'
;(|i^iine.'.<.,yi^^
l^^teAance^
j||5^Jfiiäeäj|ni
konvehtebnisMC-^l^t^^t^i: •. JärjeätÖn
t|ian6imalcselti»e|^li hj^jat ehdoiak-sia
työnantajaa:^£Iii8ten yli^
telstöiminnah '"jiS^ t^misekai ~-
and O." pouni^itöt it»' mukaisesti;
^tfiUaiäia tarJtoti3$fA^ ^sitten' tehty
tämäq; tästä' tySilai ajOle^^ ^ '
l CAttaäian ^^H^ti^6l.lJkr|e8tefmS
jteLrto&äinnan'''^
:jii4si»ii^ Nyt;^,,
•4?pte|*nän\.ansf6*'|,
'iok^t^ht^äiffiO
itäte^d^tt'V; konaossij
i;\^lS^initun,>iSr|i
''^P^-if^^^^C^^^^^^^^ --^Kä^tyksensät^:-^.
Lontoo. — TSäflä koolla*olevaniygtä^ ^jjfiam Greenestä, hän kuvasi
sanomalla, että ISnglapnin päämi­nisteri
Stanley Haldvnnkin on -edia-tysmielisempi
ja - parempi .•^ ammatti-unionisti
kuin Green;
i ^ ! « a > j a ^ ^
^ään/;rau-''
^tUastoiÄies
^ J ^ i n O n t a , " , k ä ä t t ^ "eri .I^Pt
tlän^e$ll^'7«ubr{ttama^^ työn' vertaile*
,mi8W, l kuinkamoitti^' rätaj^I^Qrä
m f ^ ^ kohden "on, ^setetta' paikoit»'
leen,,^^;*." . ' , .
< On:'lieIyäa, et^'|kan7C{inadian
Nafjottali'paneel^^M^^^^^^^^^^'s
'?3^teisi»iBäintoan" sigrön tehostami-sbkin.
atoUe, Hiin fdt|iä o t ^ ^ n ' e n ­siksi
.näuten. -tydläljiten taäntvmuk-sellisten
;t-johtomiesten -elidotakkei
huomiopn. - Bautätun jotito ttflee
haplehtimuui, ,etf|t\-nämä^ ehdotukr
set'^ totedtetaan ' injrfe käytSnnÖssä^t'^
n^tävästi auttttndam«Baa... >
- Korjaustyöläiaten eteen tulee nyt
järjestöään. . .kohtaan osottamansa
välinpitämättömyyden- .r; rangaistusi
sillä itsestään selväär on, että työ­läiset
eivät. kannata moisia :suun'>
Iitaksenpettämisest|l, ottamalla lah'
jnksia $441.000' eräältä saksalait
seita metalliftrmidta, jolle luovutet-;
^Uin $7,000^000 arvoinen takayari*:
köitu^ omaisuus.
' -Yleinen syyttää Buckner' ilmot^^
itaa',^ että hänen tapansa ei ole kos­kaan
^päättää hett ensi kauluste-lun^
JlUDEeen^^koska Jutta otetaan UU-K
delieen esflle./Siitetyillä,pn edel-lejenkin\
sama syytös niskallaan ja
eiitinen ^5,000 takaus. '
~:Oik^aajutun lolsittely kesti kaik-
Idiäan'viisF vUkkoa ia tuli «e maksa-msiäh^
ipaljon:: , yaitetäfin >yUäkin,
että toetton, ,ipka- tiutn 'otn^alsaus*
liiovlittiksen <lty^ä]^^ si^, ;pn^Pinil-
Iflijic&stMiQaksillBatt saapttnat^ Sak-saBJta"
todistamaan jutussa,' Häntä
el^jVöida pakottaa uudelleen tulef
i^aBn^,-''jos, hän Vapaaibbtolsestl, et;
Ihfdjaa.^ Piroktnraattoi;! Sargeiit on
n\y)lskin ilmettanut,- että »hän e i an:t:
.na''inttaän tietoa «enrabVAst», kuu-löstelusta.
enaenkton^ ön' neuyofcellut
,i^(äaen 'syyttäjän ,kanssa."
„tURKISTYm^I$ET VOITOLLA
l i ; ) ^ ' C^kösanoma, WorIcerHle)
'-Wämqpeg.. ^ Tämin kaupungin
tuV]lt!9t7liluBBt pyi^^
säjtVXdslalcoA^kaattä sslaneet aikaan
köpihitikset Icail^en, 'paitsi yhden
työ:pBian,' kanssa:'' Turkistyöläisten'
liiton )ensimffinen vvapresidenttl
Wlnniclc^on kaupungissa ja 'tämän;
viimeTsenkin . työpajan' . isännistön
'uskotaan hyviur pian suostuvan työ-'
'Iäisten vaatimuksiin. Työ^isten^ ön
nistui/yleislakkpnsa avulla lyhentää
Ityoviikkoaan neUSstäksmmenes^'
! yhdeksästä neljminkymmeneetineK
^jaanj^fantitnj[a saada käg^ä^ftöf
Uiton' j^^k^näSrrigtHsi&teet..'pa
joissa. i ' f , .'^ - '
tiitelmia työtehon HsäämiseksL Sii­tä
ei ole työläisille mitään etua,
vaan päinvastoin vahinkoa.
BourBemouthin kongressi merkitsi taka-askelta
Englanniii ammattiväelle
COOKIN EPÄILEVÄ ASENNE PEL A S T r AMMATTIYHDISTYSKONGRESSINOIKEISTOJOHTAJISTON
PELKÄÄMÄSTÄXN PINTEESTÄ
.....iiii
. L o n t o o . B r i t t l l f t l a n n työväestöä
keskuudessa pa- hdrSttSayt' snnrta
ihimettelyäyse-ulkksrfettä. Vetoomus^
äiMierikalals^in annatitilUttpihin; ,1a'
kossa' olevien'^kaivpstyöläi8ten.«|il8^
tateiseksi on tupttatiatv n i i n - v a h a a -
avustusta. ^ Amerlkalaiaen avvvtuk-sen
'<$31»438): plenui^tta. on ver*
rattu siihen avustukseen ^yliiS^^^
000 ddllariin), mikft o i t | j f t h e t^
Neuvostoliitosta' j a .tuttu IsR^i^l^
lokseehr «ttä< Neuypstpliiton
Ifiiset pvai:, pttaneei kahrostyölälB.
te» avustamisen'.paljoa • .yiaiitafi^^
malta; kannalta - I^(n amerikitaH^et
ammattiltitot. / i • . .
' .Viralltsen^ I&l^etyM' | ! i i ^^
sen työskenteletesan Amerllpin tyS-väenlliton
kanssa ^aTOBtuIaien;||jke^^
ttttdeksi p e l t i i n tulevan tuojtlliTaiit^^
suuria' tuloksia, .'Icpldca l^jnt^kiim
ämmatUyhdistysiäisten 'pHftisllflpii'
Ta ."maailman >parhaiten <^;'piEi1Iut£TO
työväkeä.; Itftttta brittiläiset tyih
Iäiset pettyivät harhaluulossaan
Canadan silä-
^, Timoni?;. i^^'fi|ofi5 Mtavilsikym.:
mentä yuott^on '^uxa^ k^blteUyt^
suurta sisämaan vesitiehän. Vuo-den'
1783"jälkeen,' Jolloin ensimäl-;
nen -IcaÄiiva^tilkenneitiJn;' on 1
^^däiakkä. on. maa. «uoriäti^^t|^i|||
LiMta M
Winnipeg. —- Suni^untain tienois­sa
satoi tässä / maakunnassa kaikki-f^
Ia melkoisesti lunta. Maanviljeli­jät,
joiden sato on edelleenkin vai­nioilla,
ovat taas. joutuneet odotta­jaan
elonkorjuun toimittamisessa.
TiiSä kaupungissa' *olin suimuntai-fanrnna
kolme tuumaa junta. --Ln»r
Porfcige li^Praarieeit:
Joissakin eteläisissä kaupan-eeissa
ilmotetaan sataneen. vettS-'
"USI atAAILMANENNXTYS
KILOMETRILLX
Canada
Austraalia
Uusi Seelanti
EteläAfrika
Intia
1Ö13
20.7
52.7
51.5
54.4
64.2
1923
17.2
45.2
47.8
52.1
60.2
Numerot csottavat eittämättömäs-ti,
että kaupallisetkin siteet. ovat
hdlyneet emämaahan nähden. ' Ja
että >tämä höltyminen on ollut e-dukSl.
Yhdysvalloille^ joka on val-lottanut
juuri senverran lisää val-
^kunnan maiden kaupasta kuin yh­distyneet
kuningaskunnat ovat sitä
menettäneet, osottavat seuraavat
numerot, ; jotka ovat samasta läh­teestä.
Niiden mukaan nousi eri
maiden ostokset Yhdysvalloista seu­raaviin
prosenttimääriin, niiden u l -
koihaisista ostoksista eli tuonnista:
Eheyttämisliikkeen takana käytännölliteati katsoen koko äm msttiyhdlatytvilu
Yleulakkb ja "biUitasttelu"
Englannin äskettäin pidettyä am-ypelkurit! kunnes^ koko istunto oli, noussut tätä vastaan. Cook ja hä-mattiyhdistyskongressia
odotettiin' lykättävä toiseen päivään,
kautta maan mitä suurimmalla jän­nityksellä.
Sen ja Scarboroughissa
viime vuonna pidetj-n kongressin* yleislakkoa jä kaivosalueiden t i -
väliUä oli kulunut Englannin työ-; lannetta koskevan yleisneuvoston
väenliikkeen merkityksellisin vuosi..' kertomuksen johdosta ' puhui m.m.
Kaivossaarto, yleislakko ja johta-i jänner, Lontoosta. Hän moitti
Canada
Austraalia
Uusi Seelanti
Etelä-Afrika
Intia
1913
65.0
13.9
11.6
9.5
2.6
jäin petos, kärjistyneen luokkatais­telun
vuosi, mistä kongressissa oli
vedettävä opetukset.
Scarborongh——Bourneinoatb
Scarborough oli edistysaskel. Tä­mä
kongressi uskalsi vetää edelli­sen
vuoden tarjoamat .opetukset;
Nyt Bournemouthissa pidetty kon­gressi
oli sen sijaan taka-askel.
Miksi? Sen vuoksi* ettei uskallettu
jatkaa Scarboroughissa alettuatai­valta.
Työn ja kapitaalin väliset
taistelut ovat Englannissa kärjisty-
2923 neet kiihkeämmiksi kuin missään
3 j muussa maassa. Työväenjoukkojen
24.6
16.0
12.9V
5.0
Tätä valtakunnan maiden suhtei­den
rakoilemista pyritään edistär
oään ..kauppasopimuksilla. . Niinpä
ilmotti. .Canadan : pääministeri.:-JtIac-kenzie
Knig,' e t ^ Canada tulee te-taB
»> -entistäänjpäl/oa tehokkaam'
maksL' - , ' [ .
Hampuri.' — Saksalainen keski­tyksen
kilometrin matkalla ajalla 2
minonttia 27.4 sekuntia. t
Ramsdcalainen Martin on kyllä h i l -
j s t ^ n saavuttanut samalla matkal
"'^»'^jen japicsSja t i i Ja. paremman ajan, nimittäin 2 mi-viintä
sunnuntaina, täällä pi- nunttia 26.8 ^kuntia, mutta se e l
detyis$'i kiipuluissa uuden esna- ole saanut virallista siunausta.
jyrkentyminen * on ajanut johtajat­kin
vasemmalle. Mutta he eivät
Jakaneet. seistä kannoillaan. A l -
haaltakäsin tullutta, painostusta vas­taan
hakivat he lopuksi tukea ka­pitalistiselta
hallituksetta..-
' ^^Bournemouthin kongressissa^^'oli
siis. -tulenarkoja': asioita:,'käsiteltävä-nät
£. Mutta. kongressista-/ei: paisunut
mttäaii 3fleistilintela>a;':Jsan»' pof-jettiin
pääasmzsa'-.pailplIaaEL.-^\ Tä­hän
tulokseen ijIlvatV omiaan vaikut­tamaan
myö5 .kaivostyöläisten joh­tajat,
Cook muiden muassa..
.- Olemme jo mau;iinneet kuinka
Bromley r^i- kongressbsa Juudaksen
nimen. Tlssä tilaisuudessa vallitsi
hurja hälinä.'" Myöskin yleisi»avos-to
kokonaisuudessaan «ai -kuulla
kaivos^oläisten. - edustajilta maine*
sanansa rlkavaltajat, raukat, kurjat.
kertomusta erittäin puutteelliseksi,
minkä hän väitti johtuvan i»itä, et­tä;
yleisneuvosto koetti estkä val­tuutetut
saamasta täydellisen tie­don
kaivoslakon yhteydessä olevis­ta
seikoista; : Kaivostyöläiset oli
h()uknteltu satimeen, kun he suos­tuivat
olemaan keskustelen^tta y
leislakosta j a sulusta. Puhuja teki
useita kysymyksiä yleisneuvostolle;
Pugh vastasi tähän, että vaikka
kongressi päättäisi, että yleisneu­voston
olisi annettava, asiasta - täy­dellinen.'
kertomus, ei se kuitenkaan
tulisi tekemään. tStä, "koska ammat­tiliittojen
/faallioaoilla oli suurempi
auktoriteetti kuin tällä kongressil-lal"
nen johtajatoverinsa auttoivat yleis­neuvostoa
saamaan takailin pal­jon
kadottamaansa auktoriteettia j a
tuottamaan voiton sen taktiikalle.
Yleisneuvoston onnistui valjastaa
Cook vaunujensa eteen, aivan sa^
moin kuin sen oikeistoaines on on­nistunut
suisittamaan neuvoston
vasenimistoaineksen.
Eheyakyaymy*
Eheyskysymyksessä ei yleisneu
vosto kuitenkaan onnistunut saa­daan
tahtoaan läpi; Kansainväli­sen
ammatillisen eheyden takana on
käytännöllisesti katsoen koko Eng­lannin'
työväenluokka.«Kuten olem­me
aikaisemmin maininneet, hyväk­syttiin
asiassa metallityöläisliiton
tekemä ehdotus. Päätöksen tfikana
oli'2,416,000 ääntä 1,237,000 Mn-tä
vastaan/jotka viimeksimainitut''
kin annettiin' eheyden puolesta, nim.
vaatetustyöläisliiton tekemän ehdo­tuksen
puolesta, missä siinäkin ke­Tällä
kriitillisellä hetkellä esUn- hotettiin yleisneuvostoa vaikutta^
tyi Cook ilmottaen, etteivät' kaivos­työläiset
. hahiaisi keskustelua .asias­sani::
ennenkun oli saatu sopimus
kaivoksissa. "Älkäämme tehkö t i ­lannetta
pahemmaksi kuin m|tä ^se
on". ,pyy«» hän. "Kehotan,; ^ kon4 / Bournemouthin ..J^pgressi olisi
gressia.iolemaan tmukana•kunnlalli.^
sen rauhan ^aikaanssamisesfuti: rsen
sijaan;'että pestäisiin likaisia;.vaat^
teitä." C. ratkesi asian. " Y l i 2
miljoonan äänen enemmistöllä pää^
teftiin, ettei yleislakosta keskustella,
)5yy uita, että yläneuvosto pSfl-si
pinteestä j a vastuusta, Jankeä
Cookille j a mnilJe kaivostyöUUsjob^
tajiUe. ISUelvat he olisi labjotta-neet
aäniain ja tukeaan yleisneu­vostolle,
olisi kongressi epäilemättä
maan eheyden ; puolesta päätöksen
nojalla,. Joka teiitiin edellisessa am-mattiyhdistyskongrei^
sissai mutta
joka päätös ei ole muodoltaan Vh-ta
selvä kuin nyt'hyväksytty. '
epäilemättä m e r k i n ^ "uutta askei^
;til j vasemmalle, eneti' yleisneuvostp.
biisi onnistunut - estämään kaivos­työläisiä
vaatimasta tiliä sen teko­sista.^
Viime Viikkojen tapahtumat
Englannissa ovat kuitenkin o s o ^
neet ei ainoastaan, etta osa johtajis­toa
läbtf kovan tullen oikealle,
vaan mfbt, . etteivät joukot seuran­neet
jbeita, vaan jatkavat' painyas-toin
edelleen suuntautumistaan va-semmalte.
— S. T . T.
puuhista omine volmii^eeri. Nyt op
kuitenkin ' ryhdytty v toimenpiteisiin
yhteistoiminnan aikaansaamiseksi
Yhdysvaltain kanttaa.'
Vuonna 1922 esitti, Canadan ja
Yhdysvaltain edustajista kokoon­pantu
yhteinen; komitea asiasta lau­suntonsa.
Komitean .tutklmuBtenj^
työskentelyn pohjan» ollut yh­deksän
kysymystä, joista kaksi tär­keintä
olivat seuraavat:
' "Mitkä parannukset j a korjaukset
ovat välttämättömiä. St. Lawrence--
virran saattamiseksi kelpoiseksi sy-väkulkuisten
valtameri-' j a järvi*
laivojen liikenteelle Montrealin ja
Ontario-järven välinä?"
"Miten voitaisiin veden pintaa
korottaa, ja kuinka paljo se talisi
maksamaan?"
St. Lawrence edullisin •Itämaan
resitie
Komitea tuli siihen yksimieliseen
tulokseen, että St. Lawrence-virta
on edullisin sisämaan vesitie. Tä­män
vuoksi ehdotti komitea, että
kummankin maan hallitus tekisi sjor
pimuksen St. Lawrencin vesitien pa­rantamisesta
ja kehittämisestä Mon­trealin
ja Ontario-järven *vjälinä.
Samoin/ että Wellandin uusi kana­va
tulisi yhdistetyksi: samaan suun­nitelmaan.
Edelleen, että vesitien paranta­misesta
koituvat kustannukiset jaet^
täisiin kummankin ^maai^niakaett^^^
viksi suhteellisesti. siitä koituvan
hyödyn perusteella.
Mikäli suunnitelman yhteydessä
saataisiin kehitettyä sähkövoimaa;
maksaisi sen kustannukset maa,
jossa Jaitokset , tulisivat sijaitse­maan.
maakunnan rahamini
nut W. H : Prioe nimitetty
raattoriksL Baha-asIalnministerlksL
Selostaessaan ehdotuksiaan sub^
sittell komitea, että suunnitellaan
ylidlstbttälslln Mslvolmän Ipöi^HtÖ*
mfnen,. «nllä^ siten saataisiin ^S||;ii^Ti^,
^ence^vlrian/ vedestä' ,»iaitt|oi&Ä|
mah^suutl'.hyöty.. Vesivoiniiiin&iiMii
blttanrfn^yoitalslin i i ^ 4 | i n y^
IliilSiiiiiiiK^^
ventamista 25-jalkal8eksL Missä
nsl rakennettavakd snilnija/lfiiiillisl
»yvyrien olla 30 jalkaa ja': «nfktii
jen leveyden «O jalkaa^ ji^pltuui^
den 860 ' jalkaa. ' Tämän sunnnl-j iai^^m^i^$^""''
telman, jä käytettävissä olevan ve­den
'kehittämisen slta varten r a ­kennettavien
Ialtq«ten: aVttllifii
000 ^hevosvoimaksi;'ladEettUn