Vapaus, December 7, 1927

              p
>
L
4
i
SS
geskjyjildtona, jpnhik. 7 p:iia—Wed^ Dee. 7 No. 161 —
VAPAUS Oot^ mwnnit«h»t, tiuuiss, kaläriacikMa. teotsiaa > pezjntvss.
- raiMITTAJAT !
S. C. K H L , T. K. CABLSON. B. A . TENHDNXN, B . PEHKONE».
V
Äskettäin asetti Englannin halli­tus
komissionin ottamaan-selvää in­tialaisten
itsenäisyyskysymyksestä.
Komissioniin valittiin vain englanti­laisia,
seikl^a, jonka johdosta intia­laiset
tietysti ovat ylen katkeroitu­neita.
Itsenäisyysvaatimus on In­tiassa
nykyisin, kuten ennemminkin,
erittäin voimakas, kuten näkyy esim.
iLMOTUSHiNNAT VAPAUDESSA: — - | erään huomatuu porvarislehden lon-
K«irmncnotnlaet flM kerta, |2JM kalui kertu. — AvioUittooitraenoUmotiiluet SOe. piI«Mtaiuu. —I • . . . . . .i
mmMBBBUoUsotttkKt soc. k c r u . f i M 3 k e n u . — STBtrauiimotakMt f i ^ keru. |2JOO 3 kerua. — 1 toolaiseu k i r j e e n v a i h t a j a n lahetta-
Ariocroiltaotakaet tZXO kcfU. (34)0 kjikai knUa. — KiiKMilmotukMt tl M kerta. — Kaolemanilmotuk- | „ „ - .
•rt I2J0 keru. SOe. liumakao kiaotUaaeelu u i inniaU»»är»yUä. —. HalaUaatiedot ja oaoteiliaolakaM | masta, Intian V a p a U S m i e s t e n l a U S U U -
Ke. keru. IIJOO kolme kerUa. — Tilapäiailmotujien ja ihaotiuatenttaarieii os. vaaditUeHa, Uhetettärj 1
OantBabioU e t s k ä t e o . — TtlaskaU. j o i u ei teona zalia. ci tulla UhettäBääo, paiui aaianueneo. JoilU 1 n O S t a : ' • .
<Ä falrinkaef • I T*< . t i - t i
Lmme tahdo enaa olla orjia.
Bcgiitered at the Port Office Oepattmest, Ottava, aa *ecoa<l claie siattcr.
VAPAUS {Liberty)
n « oBljr etztn of Fisaiab WoikeT» is Canada. Poblid^ ia Sndboiy, Out., ererr Mosday.
TiMidar. Vedaoday, Thiir»d«y tad Friday.
T1LAX'SH INNAT:
1 Tk. t*.SO, » kk. I2J0, 3 kk. tl.75 Ja 1 kk. $1M. — YhdyaraltoibiB Ja Soomeea aeU »»nalle
•tkoBUille: 1 Tk. t 6 i » . 6 kk. t3J0, 3 kk. 12.00 Ja 1 kk. tl.OO.
Lehteco aiotnt ilmotakMt pitää olla koottoriMa kello 12 ilmotyiaUpiiiräa edelliteni «rkipäiTäaS. 1 . j . 1 ii T»~'
v.p..d«. toimi.-, ubeny Boiidie,. 33 Xor». Street. PuBeU» 536W. olemme kypsia vapautukselle. Pai-
Vapauden konttoriI Liberty BBildiBj, 55 t«me St. PubeliB 1038. PortioioU: Boa 69. Sadbnry. Onl. J y ä n ä , jolIoin englantilaiset V e t ä v ät
Ccocral adreTtiaiiig ratea 7Sc. per col. iocb. Mioimam charge for aiagle inaertioD 7Sc.
! • the be*t adrenisiog mediora aisos( the Fiimiib People in Caoada.
Joa ette milloisMahanM laa m t a o tU eniloiäiaeen kirjeeieeooe, kirjottakaa uadellcen liikkeeaborulai.
fmoonalliaelia oimel/ i : J. V. ICAN.VASTO, Uikkeeohoiuja.
Winiiipegiii kmmaliisvaalit
Winnipegin kunnallisvaalien tu­lokset
rohkaisevat kaikkia luokka-tietoisia
työläisiä Canadassa, lausuu
kommunistipuolueen pää-äänenkan-nattaja
toimituspalstoillaan ja jat­kaa:
Kommunistipuolueen ehdok­kaitten
saama äänimäärä lisääntyi
huomattavasti. Toveri Michael Po-povich
sai kaksituhatta neljäsataa
ääntä pyrkiessään valtuuston kah
deksi vuodeksi ja kouluneuvostoon
ehdokkaana ollut tov. Joseph Kaha-na
sai kaksituhattakolme ääntä. Kol­mas
ehdokkaamme, tov. Leslie Mor­ris,
joka pyrki valtuustoon yhdeksi
vuodeksi,, sai lähes kolmetuhatta
ääntä. Kommunistipuolueen vrinni-pegiläisiä
jäseniä on onniteltava sii­tä
tavasta, millä he ovat käyneet
kamppailuun asettaakseen vallanku­mouksellisen
puolueen parlamentaa-rit>
cllc kartalle. Tulisi myös muis-^
taa, että kommunistipuolueella on
jo Winnipegin valtuustossa yksi
mies, joka valittiin viime vuonna
kahdeksi vuodeksi.
... ^ . ' •
Mutta kommunistipuolueen me­nestys
on myös voitto koko' niaan
työväenluokan taistelevalle ja luok-katietoiselle
osalle. Winnipegillä on
eräitä traditsioneja, joista Winnipe-gin
vuoden 1919 yleislakko oli erit­täin
hyvä esiraerkkiv Tähän saakka
on: Winnipegin itsenäinen työväen­puolue
hyljännyt 'kaikki kommunis­tipuolueen
taholta tehdyt yhteisrinta-matarjoukset
siinä mielessä^ että
kommunistit eivät muka mitään
merkitse. Se on aina kieltäytynyt
yhteisen ehdokaslistan asettamisesta
ja hyljännyt kommunistien esitykset
yhteisrintamatoiminnasta Canadan
Tbe vapau. | Jfitiasta sotilaaiisa, kuularuiskunsa,
tykkinsä ja tankkinsa, järjestämme
me itse asiamme. Englantilaisten on
täysin käsitettävä, että heidän on
lähdettävä, muutoin s^tyy hirvit­tävä
sota, taistelu katkeraan loppuun
iaakka, vertaansa vailla oleva veri-työväenpuolueessa.
Viime vuonna löyly. Se saattaa vaatia uhreja,
rikottiin Winnipegissä itsenäisen työ- j mutta vapaudestaan taisteleva voit-väenpuolueen
"monopooli" toveri j taa lopuksi. Ja sen jälkeen tulee
Kolisnykin valitsemisella kaupun- j vuoro Intian yläluokan, joka nykyi-ginvaltuustoon.
Vaikka yksikään eh- ] ^in on yhteistoiminnassa ulkomais-dokkaistammb
ei. tullut valituksi,! 'n vallassaolijain ka^sa näiden so-tehtiin
tänä vuonna uusi lovi "mo-|tilaitten suojassa,
nopooliin", jolla itsenäinen työ
väenpuolue — puolue, joka turha-1 Hollantilainen Edo Fimmen, joka
maisuudessaan ja opportunistisuu- f aikaisemmin oli yhtenä Ammattiliit-dessaan
on ollut Canadan työväen- ojen kansainvälien kahdesta sih-puolueen
kaikkein katkerin vastus- j leeristä, aiheutti mielenliikutuksen
taja — on ylpeillyt. 1 äskettäin Lontoossa pidetyssä sodan
Meidän ehdokkaamme edustivat j vaaraa käsitelleessä neuvottelukoko
vallankumouksellista ohjelmaa, jo- iksessa, kun hän julisti, että työ
hon sisältyi Canadan työväenpuolu-j Iäisten tulisi tehdä yleislakko sotaa
een rakentamisvaatin^us. Ontariossa vastaan. Tämä lausunto nostatti pa
ja muualla ahkeroivat reformistiset .ifistit raivoon. Fimmen yllytti vä
sosialidemokraatit kaiken sen hajot- kivaltaan! Mutta tämä työväenjoh
tamisessa, mitä Canadan työväen-j taja oli aivan oikeassa, huomauttaa,
puolue on saanut kokoon. Me olem- tov. T. J. ÖTlaherty^ kun hän lau
me yhtä perusteellisesti kuin konsa-jsui, että parempi olisi se, että sata
haan ennen, -vakuutettuja yhteisen tuhatta työläistä menettäisi henken
rihtaman tarpeellisuudesta poliitti-1 sä kansalaissodassa kuin se, että
sella alalla — huolimatta kaikfsta kymmenenmiljoonaa kuolisi porva
teollisista erimielisyyksistä. Me tu-jrillisessa sodassa,
emme jatkamaan yhteisen rintaman
tunnuksen ja menettelytapojen pro-1 Kun James Rooke-niminen meri
ageeraamista, mutta jos meidän so- Imies, joka on ollut työtönnä kaksi
sialidemokraattiset ja reformistiset j vuotta jä joka Lontoossa toissa tiis
vastustajamme ovat päättäneet rik- taina heitti kivellä Downing-katu
coa yhteisen rintaman koneiston ja In:o kymmenettä, rikkoen akkunan
siinä onnistuvat, niin sitten ei ole {pääministeri Baldwinin asunnosta,
muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa yh-jvietiin Bow-kadun poliisiasemalle,
teistä 'rintamaa alhaaltapäin. Työ- sanoi hän tehneensä teon päästäk-väenliikkeessä
olevien taantumukset: seen kaduilta vankilaan ja osottaäk
listen ainesten, niiden, jotka pyrki-Iseen mieltään pääministeri Baldwi
f 1Y0PAIKOETA
Pöytäkirja
Kymmenen elämän kultaista
vuotta
vät sitomaan työläiset kapitalistien {nia vastaan, tämän välinpitämättö
ja työväen väliseen luokkayhteistoi- mästä suhtautumisesta työttömiä työ
mintaan, toimintaa , vastaan täytyy [iäisiä kohtaan,
tietoisten taisteli jäin asettaa oma
luokkataistcluohjelmänsa.
Ubi Sacco-Vanze^
Kahta italialaista, työläistä,' Gre-coa
ja Carrilloo, vastaan kahden
italialaisen fasci^tin kevätkesällä
New Yorkissa tapahtuneesta murhas­ta
nostettu juttu alkoi maanan­taina
; Bronx-kauntin oikeudessa.
Kansainvälisen työväen puolustuslii­ton
toimesta toissa sunnuntaina pi­detyssä
protestikokouksessä j saapu­villa
olleille kahdelletuhannelle vii­dellesadalle
neivyofkilaiselle työläi­selle
leimasivatpuhujat jutun osaksi
i "Italian fascismin ja Amerikan ka­pitalismin
johtamasta liikkeestä
maan työväenliikkeen terrorisoirai-sek.';!".
Kokouksessa jatkuvin suo-sioncsoluksin
hyväksytyssä päätös­lauselmassa
selitettiin juttu tekais­tuksi
Pohjois-Amerikan fascistilii-ton,
"Italian fascistisen sotilasjär-jestön
amerikalaisen jaoston" suun­nitelmilla.
Sj-ytettyjä on pidetty
Bronx-kauntin vankilassa ""heinäkuun
I I päivästä saakka. '*Nämä kaksi
työläistä -ovat syyttömiä siihen ri­kokseen,
josta heitä syytetään, ku-
- ten on lausuttu ja todettu New Yor­kin
useissa sanomalehdissä", lausut­tiin
päätöslauselmassa ja vaadittiin
Bronx-kauntin viranomaisia anta­maan
heille ''tasapuolisen Iqiulus-.
tefun, jöstai tulee tarkasti sulkea
ulos kaikki työläisvastaiset ja fas-cistiset
kinokset.
"Jos Yhdysvaltain kapitalbtUuok-ka
ajattelee", lausui Robert Minor,
Yhdysvaltain Workers- (kommunis­ti-)
puolueen pää-äänenkannattaja
Daily Workerin toimittaja, "että se
voi tehdä toisen *Sacco-Vanzetti-murhan*,
niin se ei ota laskuissaan
Huomioita ja komau-
\Eräs hallituslierroisia Quebecin,
isano: "Huolta ei työttömistä;
\tneill' enempi töitä on tarjolla,
[kun löytyis' vaan työmiesjoukkoja.
iTämä parhain on maakunnista."
\ Mutta ilta kun aamuksi vaihtui,
Inämä herrankin valehet haihtui.
rQt ueb, eci.n maa,k unnan nai.s et^ s^a a- [K. aksiky.m. .m.e.n. täviisi on tu»"h"a"t^ta'^,
— I " . » 1 \]o työtöntä Montrealissa,
vat aanestaa iuttoparlamentin vaa- ..
leissa, vaan eivät maakunnallisissa ""'''^ kahdeksantuhatta^satamast<ji
vaaleissa, Canadan Jsgikissa muissa f' .^''"t?
maakumiissa on naisilla ja miehillä f''' "'^t^''^ ^f^ °" '
yhtäläinen äänioikeus. Äskettäin kä- ^^^^^ tyoton sen parhaiten ymmärtää.
vi Ottawassaquebeciläisten naisten l""'** Äe:/Ze on nälkä ja pakkas-sää,
lähetystö ja vetosi pääministeri Kin-, . . . , . ,
. \- . . . . . . . . [Ajankuva se kurja tämäkin lie,
gun, pyytäen taman ja hänen mims-1 ' ' '
teristönsä apua maakunnallisen ää-, , •
nioikeuden saamiseksi Quebecin nai- r"J^^J;^^""'" '""""^^
sille. Pääministerin ilmolettiin . • , ' .
myötätunt.o i.s»e sti 1k uunneltlle en 5» l1a"- \ t.!.^.fe puo..L..e „s sa viru. ma. ssa. h1 et.y stoa, mutta selittäneen ITn-t..t o1h a1l- L\ y.i.l.u. , n, aik, a sc va,i.v. a,is. en nens,c n vie.
1h..t.u kI sen ei. voi.v an »tehVdJä .m. itaan asi.- \ i\ain hu,o lio on , kö„y' hien, vanh.u. sten. assa, ,k os1k a maak, unni.ll1a, on yk,s i.n - [sula valta on haulissa rustan' en.
omainen määräysvalta vaaliensa yli. , ,. , .
1 ... . ^ _^ , .. .. . \/lläs pankaa armeija, laivasto.
Maakunnan järjestynyt työväestö tu- , . , . . ,
, ^ . . ..... ., » - 1 isölalenturit, kaasut ja tankit.
kee naisia aanioikeus\'aatimukses- j . . ,. , ' ,
tsäa atnä,m mä uptatain oons tuvsa" hUva"i e»tloä i •y roiiat täsiisiit a,v aea.l- -' sanom iLeiltivttien op^v u hu"Ka arnasuahinalsitiato;s sa
lukutm Amerikan ja maailman muit­ten
maiden työläisjoukkoja. Liike
Grecon ja Carrillon pelastamiseksi
tulee olemaan suurempi, jos se on
tarpeen, kuin Saccon ja A^^anzettin
vapauttamistaistelu." Minor myös
timuksen läpiajamiseen. Kommunis- ^'^'^^^^^infasc^^it,lordit}^
Xii ovat yhä -häädettyinä Canadan ^i^."" ^ ^ ^ " f rie kutovat,
. .. I 1 » . » . nam uutehen sotahan valmistuvat.
työväenpuolueen maakuntajaostosta'
ja niitä vainotaan ja erotetaan am-i , . . ...
mat„l.i,l. l•i.t oi•s sa, k1 atos t, yö- väen sosi. a- ib. o's demien hallit.u s kunno.s tuu,
1 . 1 1 .... „ \jö buomessa roimakkaasU,,:
Iidemokraattisten pettäjäin. y . , ,,
' nyt tasaavat valtion kukkaron,
papit, piispat ja lahtarikaarti.
Otti ohrana ^san, ''diplomaatitkin"
sai. ' •
Verotaakoin ja tullein se tunnetaan,
kun kansanvaroja tuhlataan.
mmM
huomautti, että Italian fascistinen
komento pystytettiin Yhdysvaltain
tuossa maassa olleen lähettilään
avustuksella jä että Amerikan kapi­talismi
on sitä siitä lähtien rahas­tanut.
"Grecon ja Carrillon murhaa-mis)
Tityksellä tähdätään fascistivas-taisten
toimintojen ehkäisemiseen
tässä maassa", lausui eräs toinen pu­huja.
"Vain työväen järjestynyt voi­ma
voi pelastaa Grecon ja Carril­lon!"
Punmaino on käynnissä kautta maan,
siellä ohrana vetää apajaOy
ja metäilimiehien perheille, >
ulosheitto }iyt tehdään hangelle.
On "puoluettomana" nösket.
Heidän puolestaan lakot saa nitistää,
kunhan porvari heitä vaati silittää.
MAGNUS RAEUS.
tehty toiminimi White andl
Plannt alueen Mnlligan käm-l
pällä, maixaskuun ^7 p. 1927.
1) Keskustelukokouksen avaajana]
toimi Niilo Vahanko.
2) Puheenjohtajaksi valittiin P. 1
Hakala jä kirjuriksi alleKrjoittanut.
3) Keskusteltiin kuukausimak­susta.
Yleiseksi kuukausipalkaksi |
hyväksyttiin 50—60 dollaria Tck. loo-1
ausaikana.
4) Työpäivän pituudeksi tuli 101
tuntia kämpältä kämppään.
5) Työmaauutisia sanomalehdille j
lähettämään valittiin Niilo Vahanka
ja Sulo Ranta.
6) Keskusteltiin järjestäytymis- [
kysymyksestä, ja päätökseksi tulil
että kaikkien tulee kuulua"unioon..
7) Keskusteltiin urakkaloptauk-sesta,
koska työnjohtaja tarjosi ?1
tuplakoordilta. Yksimieliseksi p ä ä -1
tökseksi tuli, että sellaisiin^,urakoi
hin ei ruv«ta.
8) Keskusteltiin mitä on järjes-|
tyneen työläisen tehtävä joutoaikoi­na
-kaupungissa ollessaan. Ja tul­tiin
yksimieliseen päätökseen, että]
cyöläisen on vältettävä koiratorppia
ja humalaisena esiintymistä, yleisillä
laikoilla, kuten haaleilla. Ehdotet-I
tiin siitä rangaistusta, että jos jä­sen
esiintyy haalilla humalaisena u-seamman
kuiri 2 kertaa, eroitetaan f
jäsenyydestä.
9) Seuraava kokous pidetään mar- {
raskuun 28 p:nä 1927i
10) Katsottiin kokous loppuneeksi
Pertti Hakala M. Ahlqvist
(puheenj.) (kirjuri)
' • *•
Kuten- ylläolevasta pöytäkirjasta
käy selville, niin siinä jo huomataan!
että täälläkin ruvetaan pyrkimään e-teenpäin
kunnollisten kuukausipalk­kojen
saavuttamiseksi, sekä lyhen­tämään
työpäivää, jota mainitulla a-lueella
paperipuiden lootaus aika­na
on viikkoja tehty yhtämittaa yö-1
tä päjvää. Joskus välistä on lootarit,
niinkuin hevosten ajurit, pikkusen 1
yö-sydäntä punkassa levähtäneet,]
vaan eihän ole kunnollisesti jouta­nut
vaatteita pois yltään heittämään, I
kun ei iltasella levolle ruvetessa ol­lut
varmaa tietoa kuinka aikaseen
seuraavana aamuna taasen työhön
täytyy lähteä.
Tällaista työaikaa on White taka-l
aikoina työläisillään teettänyt. Jä
tietysti sama tulee olemaan tänä]
talvena meillä työläisillä täällä kuu­luisalla
Whiten alueeÖa. Jos vaan
niin tehdään kuin työnjohtajat
meillä onnettomilla teettää. Vaan)
järjestyneinä meidän tulee poistaa [
tuollaiset nylkyrit niskastamme.
.Sillä ajokausi kohta alkaa ja työn-1
johtaja on luvannut vaan 40 dolla­ria
kuukaudetta, joka on ainoastaan j
nälkäpalkka niin kovasta työstä kuin |
lootaus on.
Ja onhan täinän Bämpän •työrijoh-1
taja moneen kertaan tarjoillut u-rakkalootausta,
vaan olemme sen]
katsoneet liian huonoksi.
Työläiset joutuisivat lootaamaan 1
iian paljon niitä isyksyllä keilarin
kolimia puita. Sillä tuo koliminen I
on täällä alueella ennenkuulumaton­ta,
noin 15 prosenttia.'
Kaikki tänä syksynä tälle alueelle j
aikovat työläiset tulisi ottaa huomi­oon
nämä vaatimukset, jotka tul-aan
esittämään työnjohtajalle, ja
Kirj. AKU PÄIVIÖ
(Lausuttu muistojuhlissa Intolassa ja
Port .Arthurissa.)
Suuri fuznsa, —
kynti laajat mustat mullat,
paimenteli arot huimat,
asutteli tundrat jäiset,
{kalvoi Uralit ja veti Volgat,
täytti armeijat ja arseruudit,
raatoi rauhat, kaatui sodat,
vallit loi ja tyrmät täytti,
sadat loihe loistolinnat,
ilot, yrttitarhat, taivaan
surun-maansa mahtaville.
Suuri kansa, lapsimieli,
orja kirkon, myrha-sauhun,
tilanherran, aateliston,
yli kaiken — orja tsaarin.
Niiden eessä risti rinnan^
päänsä painoi^ polvin taipui,
otsin maahan asti vaipui. -
Kansa satamiljoonainen
alla armottoman ikeen,
veron, jota verin raatoi
sukupolvet sammuvaiset.
Pimeys kuin öinen usva
peitti pälyävän mielen,
pelon puristava kahle
kielsi I käden, sitoi kielen.
Syttyi suuri, synkkä sota.
Kuten aina, tsaari suurif
miljoonien hengen herra,
miehin mahti maailmassa,
ajoi suurta armeijaansa,
teuraskarjaa loputonta
sinne, missä sitä kaatui,
surma niitti suurta viljaa.
Sinne virtas Venään veri,
sinne_ mahti orjain maasta,
leipä imettäväin suusta.
Mut ei laannut linnuin loisto,
vaihtunut ei ilo suruun,
tanssi tuskaan, kyllyys nälkään,
elettiin kuin Niniveess^
loputonta viimepäivää.
Suuri kansa näki nälkää,
suuren kansan täytti suru,
hätä, tuska, epätoivo; .
tuntui sortuvan kuin'suohon,
tuntui pakahtuvan tuohon.
Kyti pinnan alla hiili,
turman tuli siellä piili,
mutta miten, mitä tehdä? ... ^
Silloin, epätoivon yössä,
nousi soihtu, liehui lippu,
kiiri viesti kutsun kiivasz
Nouskaa!
Lyökää!
Nyt on aika! «
Ja ne nousi — nousi myrsky,
lähti laine vyörymään,
ja se vyöryi, kiijat kulki,
täytti Neivski^, loiston uoman,
yli vyöryi Petrogradin
ja niin yhä voimin paisuin.
Vieri, tempas virtahansa
nekin, jotka epäröivät,
jotka ennen pelko peitti,
jotka ennen tsaarin käsfcyin
verikalvoin kansaa löivät,
\ekin, xiskollisimmatkin
virta vei ja kaatui muurit —
kaatui verinen
valtikka tsaarin.
Vapaa Venäjä! kajahti huuto.
Vapaako? Vapaako? — Erehdys suuri.
Kaatunut oli vain valtikka tsaarin,
aatelin^ei, ei riistäjän kahle, '
ei raatajan harteilta orjuuden ies.
— Eteenpäin siis, eteenpäin!
Viel' lippu ylös ja soihtu yöhön
ja viesti kutsuva kiirimään'.
Nouskaa!
Lyökää!
Kaikki valta,
kaikki oikeus olkoon meidän!
Ja ne nousivat taasen —
ne -Lerunin joukot,
sankaruus, jolle ei löydy vertaa.
Punalippua uljaana ylhäällä kuntain,
uhraten, taistellen, kaikkensa äntain,
hajalle hakaten raatelulaumat
ne kestivät kunneska saattoivat näyttää
voittajan kilven, johonka verin '
kirjoitettu on kalliit sanat: '
VAPAA VENÄJÄ!
Vapaa, — mutta ei huumasta nee^n,
ei oikusta sattuman, armosta herran.
Sen vuoks' oli singonneet
sytesakenet salaa,
kirkkaat ja kauan;
sen vuöks' oli tehtynä maanalla
raskasta, kiivasta työtä;
sen vuoks* oli uhrattu
iloa ja nuoruutta, elämää ja voimaa,
vapautta, rauhaa ja uljainta verta.
Sen sytiehet singonneet
oli juurelta hirtinpuiden
ja kalskeesta kahleiden,
matkalla-Siperiaan;
ne singonneet oli piipusta pyssyjen,
kärjistä pistinten, <
pampusta kasakan,
ruoskasta pajarin;
ne piilleet olivat pimeyden yössä,
ne kyteneet olivat Siperian jäissä,
komeroissa Pietarin-Paavalin linnan
ja tsaarin verisen istiiimen alla
odottaen, odottaen,
odottaen aikaa.
Vapaa Venäjä — kymmenen vuotta,
kymmenen ilon ja surun vuotta,
kymmenen elämän. kultaista vuotta, —
emmepä, juhli siis sinulle suotta!
Sen olet saanut jo intosi voimin '
valistaa kansasi pimeyden yötä.
Sen olet saanut jo sankariioimin
tehdä niin raskasta rakennustyötä.
Kymmenen vuotta — ei ainoastaan
kansasi petturivöimia vastaan,
vaan koko pimeän maailman painon,
ryöstäjävaltojen juonen ja vaijKfn.
Sen olet voinut jo, voittaja suuri,
valtasi lippua ylhäällä^ kantaa,
olla kuin majakka, vartiomuuri,
. esimerkin mahtavan toisille antaa.
Kestä siis — toinenkin kymmenen vuotta, ,
sitä sorretut toivoo ja siihen ne luottaa;
joka voittosi vuosi on kymmenen muille,
maan monen kansoille kahlituille.
Mitä enemmän kiehuu vastaasi vaino
ja punosten sortajat meuraa,
sitä suurempi oh esimerkkisi paino,
sitä pikemmin saat sinä sefiraa.
Eläköön, eläköön vapaa!
myös seisomaan niiden takana. Sa­malla
kehoitetaan koko alueen työ-,
äisiä liittymään mukaamme, että alkanut, kun Kuusiston hartiat -pai-tultaisiin
saavuttamaan siedettäväm-hiuivat mattoon kuin vahingossa; äi­mä
olosuhteet ja lyhyempi työpäivä, 26 sek. -
Siis kaikki yhteiseen rintamaan —\ Sarja alle 170 paunaa; 5 osanot-yksi
kaikkien ja kaikki yhden puo- tajaa. E. Bask— K. Tammilaakso;
"esta. Sitäpaitsi pn Sudburyssa jou-j vilkkaan ottelun jälkeen joutui Tam-ukuun
25 p:nä edustajakokous Li- mUaakso hanteilleen; aika 5. min. 26
berty-haalilla, jonne toivottavasti sek. V.\ Valenius—si. Edwardsen;
foka kämpän miehistö tulee lähet- Valenius" voitti; aika 5,23.
amaän oman edustajansa, päättä-1
mään yhteisistä asioista. •— Jätkä.
IM.MiNSIN ILON JÄSENTENVÄ­LISET
PAINIKILPAILUT
A.- Heino—Tammilaakso. Yritteli­äs
ottelu, jossa T-o. kerran pelas­tui
varsin tukalasta pinteestä palkin-totuomarien
erehdyksen kautta. Hei­no
sai työvoiton. \
Bask—^Edvardäen; norjalainen
Edwardsen hävisi, aika 3.35. Tam­milaakso—-
Valenius; jälkimäinen
i joutui tutkimaan tähtösiä, aika 2
min. 30 sek..
E. Bask—A. Heino; molemmat y-V.-
ja u.-seura Ilon jäsentenväli- rittiyät pelkäämättä. 15 min ajan.
set painikilpaUut pnä marrask.1 i ^ ^ ^ ^ ' ritkaisua" ei sj^tyiiyt. "pall
onnistuivat tyydyttävästi K^V^^t\ ^^^^^^^^^ -^^^^
tapahtuivat kolmessa sarjassa, mm.
yli 170 paunaa, alle 170 paunaa, se­kä
alle 145 paunaa. Osanottajia
yhteensä 10. Yleisöä kohtalaisesti.
Ottelut:
työvoiton. Bask-tui
harteilleen
luttua.
Baskille
•Valenius; V. jou-
1 min. 17 sek. ku-
1% häv. 4) V. Valenius; 5) M. Ed-wardsen.
'
Sarja yli 170 paunaa: 1) R. »Es­kola,"
3 voittoa. 2) A. Aho, 2 voit­toa
1 häy. 3) M. Kuusisto, 1 voitto,
2 häv. 4) V. koski.
' J —
SaiiItSte.Marien!!iitisia
Sarja yli 170 paunana. Osanottajia J
Sarja alle 145 paunaa.
Sarjan ainoa osanottaja V. Hoh-
M. Kuusisto—V. Koski; yritteli-|t«n joutui sääntöjen mukaisesti
ään ottelun jälkeen voitti Kuusisto Painimaan yTemmän sarjan voitta-
Imin. 59 sek. kuluttua- - jan E. Baskin kanssa ja kykeni'hän
R. Eskola-—A. Aho; entinen Hei- pitämään puoliaan edellisistä otte-singin
jyryläinen Eskola, jolai jo f luista jo hiakan väsähtäneelle Bas-^
Suomessa on tunnettu yhdeksi sar-j 15 minuutin ajan niin hyvin,
jansa parhaimmista,'^kellisti Ahon 3 että paini katsottiin ratkaisematto^
min. 24 sek. kuluttua. Aho—Koski; maksi. /' -. , ^ ' ' ^
Aho voitti, aika 27 sek. PalldntojärjestysT~SMJa"älIe''i45
Eskola—Kuusisto; 6 min. 44 sek. paniaa: 1) V. Hohteri. Sarja alle
löysi Kuusisto itsensä tähtiä luke- 170 paunaa: 1) E. Bask, 3 % voit-masta.
Uoa; 2) A. Heino, 2% voittoa %
Aho—Kuuasto; ottelu oli tuskin} häy. 3) K. Tammilaakso 2 voittoa
S .J. osasto jio 5 työkokouksesta
t.k. 4 päivältä voi tiedottaa seuraa­vat
tärkeimmät asiat:' Valittiin vir-kailijaehdokkaat
seuraavalle vuo­delle
joista- vuosikokous .lopullisesti
valitsee. PuHejen johtajaehdokkaiksi
Otto Laahanen ja Evert Erlddlä,
johtokuntaan Miina Aalto, Elvi Kos­ki,
Henry Hill, Wm. Lehtinen, Peter
Kuittinen, Eliina Lind, Nestor Mäki,
Ida Rossi ja Veikko Lahti.
= Tilintarkastajiksi Eino Perkiö,
Jalmar Hillberg ja Henry kulmala.
Keskusteltiin Yhdysvaltain Kan­sainvälisen
Työv. Puolustusliitolta
tulleitten keräyskuponkien sikäläis­ten
luokkasotavankien. jpUlurahaston
hyväksi johdosta, joita on tänne lä­hetetty
suuret määrät,-ilman että se
olisi saanut hyväksymisen Canadan
Työväen Puolusjtusliitolta. Asiasta
päätettiin lähettää vastaus Yhdys­valtain
toveriliitolle, että täfOlä Ca­nadassa
ön meillä myöskin Työväen
Puolustusliitto, jonkäjj kautta olisi
tullut nämU mainitut knponMt lä­hettää.
Myöskin päätettiin että kaik­kien
jotka ovat keräneet näiHä.ku-ponkeaia,
tulee iHittaä niistä kertyr
neet' varat S. J. osaston haalin ta­loudenhoitajalle.
Osasto tulee ne
lähettämään ^Canadan Työväen Pno-I
lustusliiton päämajaan Torontoon ja
sitä tietä Yhdysvaltain Työväen
Puolustusliitolle joka jakaa ne eri
vankiloissa oleville luokkasotavan-v|
geille Yhdysvalloissa.
.Otettiin, keskusteltavaksi Colora- :
radon lakkolaisten avustaminen.!
Kommunistipuolueen paikallisen iar-|
jestön toimesta oli se kysymys et |
dotettu S. J. osaston huoleksi. Pää­tettiin
jättää sitä varten valitua |
kansainvälisen komitean tehtaräfci
järjestää Coloradon lakkolaisten a-vustusiltamat
eri työväen yhdis^
ten yhteisiksi iltamiksi, niin pian .J
kuin suinkin mahdollista. Konnte-^^
aan vaUttiin kaksi lisää, jotiä yfr|
dessä entisten kanssa hommaavat
yhteisen kokouksen koolle Hnssepivj
haalilla toimivan kannatnsyhdistyK-sen,
italialaisen työväen ryhmän;»!
työväenjärjestösi
saisin
ukrainalaisen
kanssa. _
"Mistä minä lapsen
"Minun vauvani" on lauantaina-tt
17 päivänä. Hauska kohninäytolsi-J
nen koko illan huvinäytelmä.
Nuoriso-osaston humoristiset i»»-
mal. Tiistaina t.k. 20 päivänä l-Bar*
töksinen huvinäytelmä, oinaeltä J
lian suudelma," muotiparaati, j
lya> mölykööri ja tansäia yhteen af^ 1
VeneteiÖaiset tanssit toisti^j
iJk. äe päivänä. HaaU konstei»^
yjn- 9:stä'yhteen.
« V o l g a n venomiehel-Vlan^ta^l
tk. 24 päivänä. Mahtava
mousnäytelmä Venäjältä v. _ 1 ^ i |
Volgavirran rannoilta neljässä
töksessä. Useampia lauluja,
Volgan venemiesten laulu
Venäjä. Paljon kansaa, lotjan"^