Vapaus, April 22, 1948

              Iloisia Vappua
KUTNIC
KoUmcnetelmän. mukaan
savustettua Siankinkkua
ja pekonia.
FORT W I L L I AM ONT.
Onnellista
Vappmi a
toivottaa
TWIN CITY
BOTTLING WORKS
P U H E L I N S. 2100
Fort William Ontario
Vapputervehdyksin
ROMANO'S
HARDWARE
Rakennusraulatavaraa
Kodin sähkövarusteita
Urheiluvälineitä
620 Simpson St.
Fort Wmiam Ont.
tavaikuluisesta toisilcä.
Ensiksi tuli tunnetuksi 16. mäane-siitämä
29 miljardia dollarin suurui­nen
ai-uniarve. josta summasta Skan­dinavian
osaksi tulin. 5 miljardia dol.^
lana. Vuoden loputa ilmenikin kui­tenkin.
e:tä Yhdysvaltain kongressip
oismto tästä "avusta — supistui €.8
miljardin doHariin. Tätä kokonais­summaa
vastaavasti supisteltiin luon-loUisestikin
myös Skandinavian mai­den
osuutta.. -
: Taru amerikkalaisten liikemiesten
aikomuksista todellakin rehellisesti
pyrkiä kohottamaan Skandinavian
maiden -talouselämää haihtui kuin
tuhka tuuleen. Mitään : sellaisia ta­varoita,
jona nämä maat tarvitsivat,
ne eivät tulisi saamaan! Amerikka­laisten
vientisuunnitelmiin kuuluivat
ensijaisesti tupakka, savukkeet; jä
kuorma-autot. ;
Kaikki kolme maata tarvitsivat ki­vihiiltä,
multa suunniteltu: "Ameri­kan-
apu" el sisältänyt siltä jälkeä­kään^:-.
Äärimmäisen tärkeä i Tanskalle ja
Ruotsille ja pienemmässä määrin
Norjallekin on viljatilanteen turvaa­minen.
Viimevuotisen sadon epäon­nistumisen
jälkeen on kysymys, käy­nyt
yhä polttavammaksi. Kolmen
Skandinavian maan johtavat piirit
olivat, toivoneet, että Marshall-suun­nitelma
turvaisi näiden maiden vilja-tarpeen.
Tässäkään kysymyksessä
eivät heidän odotuk.sensa ja toiveensa
ole johtaneet ,tulokseen. Marshall-suunnitelmani
viimeisin muunnelma
jättää avoimeksi kysymyksen viljan-toimiluksista
Skandinaviaan. •— Sa­ma
koskee terästä ja rautaa.
Mitä Ruot-siin tulee, suhtautuvat
MarshaJJ-suunnitclman takana olevat
amerikkalaiset liikemiespiirit tämän
maan tarpeisiin täy.sin itsekkäiisti. Hc
ovat i5äattä!:cct- vakiiivnuUaa mono-polionsa
mahdollisuudet ikuisiksi
ajoiksi Länsi-Europassa ja kytkemään
Ruotsinkin Ruhrin-.suunnitclmiin s a
laft.si-Saksassa..
Kaikkien näiden .syiden johdosta
on Koopcnhamir.as.sa, Oslossa ja Tuk-holma.
s.sa vumc aikoma alettu puhua
vakavasti siita; että Marshallrsuun-nitclniaan
nähden olLsi otettava uusi
kanta. .la jopa kokonaaiv peräydyttävä
laman suunnitelman verkoista. Niin­pä
J.TUsui Tanskan kauppa- ja kaiir.
sanhuoltoministcn. Krag- uudenvuo-denpuhee.
s.saan. ettei maa vuoden 1948
kehitystä . suunnitellessaan iioiiista
mitään dollariavun pohjalle.
Tällaiset lausunnot .öivät kuiten­kaan
ole kyenneet olemaan.minkäan-lai.
siiia peraytymismahdoUi-suuksina
niiden velvoitusten täyttämisessä, joi­hin
,16. maan Pariisissa pidetys.sä kon­ferenssissa
sitouduttiin. ' Nama kol­me
maata ovat jatkuvasti o.salli.stu-neet
Marshall-suunnitelman ..mukai­siin
toimenpiteisiin. Niiden^ riippu­vaisuus
'•ySA:sta kasvaa. ••
. Viimeisten I';;—2 vuoden: aikana
on USA-kapitaali energisesti .tunkeu­tunut
Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin.
Naiden maiden tuonnissa ovat ame­rikkalaiset
tavarat en-simmäisella si­jalla;
Amerikkalai.set. pankit ovat
tehneet.Norjan ja.Tanskan velalli-sik-seen
ja yrittävät parast'-aikaa samaa
•Ruotsiin nähden.. USA:n kapitalistit
ovat kyenneet .saamaan: haltuunsa
suuren, asan. saksalaisista .saatavista
Skandinavian maissa. Täten he ovat
raivanneet itselleen leveän tien esim.-
Ruotsin; selluIoo,sa ja papcriteolli.suu-
•den • seka malmituotannon pnrnn.
Skandinavian pankit ovat, vaara.ssa
joutua Wall .Streetin haaraliikkeiksi.
Tukholmas.sa • .sa.^^.otaan., että Stock­holms
Easkilda Bank Ab:n johtaja
:Marcu.s Wallenberg. pitää parempaa
huolta . AVall . Streetin, kuin oman
•maansa eduista.- Tanskan kansallis­pankin
johtaja Bram.snacs. taistelee
avoimesti nii.ta ;kotimaisia .-teollisuus­laitoksia
vastaan, jotka pyrkivät val­mistamaan
'tavaroita, joita tuodaan
USA:.sta.
Eritä U.SA:n- laajerilumispyrkimyk-sct
Skandinnvian kustannuk.sclla?v
• USA:n imperialistit eivät halua
..saada ainoa.staan sotilaallisia • tuki­kohtia
:• Grönlannilta; vaan tahtovat
myös -r- kuten kongrassimiehet Robert
Chiperfield ja Marion Bennet ovat se­littäneet
— että Yhdysvallat ottai.si
tämän . Tan.skan . omi-staman saaren
kokonaan valvontansa; alaisuuteen.
Norjasta.hn haluavat saada haltuun­sa
Stavangerin läheisyydessä olevan
Sulan lentokentän muuttaakseen sen.
kuten aikakauslehti ."FlyR" Ilmoittaa.
"trai\sarktis-lentäjicn" : tukikohdaksi;
; salaista tonc- ja laivanrakennus- se * MariSiall-suunhJtelfnaii täldudcIlLscs-fe
ka sähköteknillistä teollisiiutta. Muu
lamat ruotsalaiset lehdet, erikoisesi:
"Stockholms Tidningen" ja "öagenf
•Nyheter", kirjoittivat Wall Streetille
selkäänsä notkistehen. eitä Marshall
summitelma avaisi "uuden aikakau­den"
Ruotsin menestykselle. «
Myöskin Tanskassa määrätyt piiri
BseUivat suuna toiveita "dollaria-puun"
nähden. Otaksuttiin, etti
Marshall-suunnitelma varmistaisi
karjanrehun^ja teollisuuden raaka-ai
neiden saannin. Uskottiin "meren
takaisen avun" tekevän mähdollisek
si, niinkuin asiantuntijat laskivat, et­tä
se "4—5 vuoden kuluessa kykenei
kohottamaan kansantalouden 10 pros
sodanedellistä korkeammalle tasolle
ja tekee jälleen vapaan kaupan muo­dostumisen
mahdolliseksi^;,
Myöskään Norjan monet 'poliliikot
eivät voineet vastustaa dollarihouku
tuksia. He kuvittelivat voivansa luo
da Marshall-suunnitelman avulla ko­timaisen
tarpeen tyydyttävän raken­nusteollisuuden
ja sodanedellisen ajan
laajuisen kauppalaivaston.
Mutta mita suurempia kuvitelmat
ohvat, sitä epämiellyttävämpi oli pa­luu
todellisuuteen.
•Emienkaikkea muuttuivat toiveet
O sfiomeiiKieii maail­man
kaunein Icieli?
Olette kansalaiset varmaankin ai­koja
sitten kuulleet, että äidinkiclemr
me suomi, jota me täällä vieraalla
maalla niin surkeaksi rääkkäämme,
on maailman kaunein kieli kun sitä
oikein kauniisti ja kirjakieltä käyttä­en
puhutaan.
Meille on usein tässä maassa seli^
tetty, että ranskankieli olisi kaunein
ja että italiankieli olisi toisella tilal­la.
Niin ei asia kuitenkaan ole vaan
tämä armas äidinkielemme, jota ani­harvoin
kuulemme tässä maassa kau­niisti
ja oikein puhuttevan, on yli­veto
kaimeudessa.
Siihen tulokseen ovat kuulema tul­leet
jo aikoja sitten ^Genevessä kool­la
olleet kielimiehet, jotka pohtivat
ja tutkivat minkä maan-kieli olisv
kaunein. Toiselle tilalle on tässä suh-,
teessä päässyt italiankieli. Olemme
luulleet, että italialaisilla, el olisi .tar­peeksi
sanoja käytettävänään kc«ka
heidän täytyy, puhuessaan käyttää
apunaan sormiaan ja käsiään. Mutta
se taitaakin johtua vain siitä, että he
tahtovat siten tehostaa puhettaan ja
osoittaa kuuman luonteensa. Muuten
emme ihmettele vaikka italialaisilla
annetuinkin toinen tila tässä kieli­kiistassa,
sillänsein tuntuu heitä,
kuullessaan kuin he puhuisivat supi-\
suomalaisia sanoja. Emme voi näin­ollen
lainkaan Ihmetellä, jos se van­hasta
maasta aikoinaan saapunut
imes. joka joutui, yksinään työhön
Italialaisten joukkoon, väitti kiven
kovaan erään kerran heidän huuta­neen
aivan selvästi; "Ah. Risto tim-pcrln
takana kalapala kaulassa luu-
•raa"..
Mikä sitten oli maailman kielimics-ten
mielestä sc^ kaunein lause, jolb
Suomi voltti tämän kilpailun ja joka
sointui Ja helisi kaikkein kauniim­min
heidän korvissaan? Se oh: "Aj;>
hiljaa illalla sillalla". Kas siinä se
nyt sitten on^ Kuunnelkaa, lausukaa
ja ihmetelkää, miten kauniisti .se
sointuvi.
On itse.stäan .selvää, etta me .savo-lai.
seL panemme vastalau-sccmmc kos­ka
.suomenkieli on kauneinta vasta
.sitten kun sitä oikein lupsakkäastl
huastetaan .savolaiseen tapaan. Sa­maa
voivat väittää Pohjolaiset arrä-päincen.
PullLstamme kuitenkin rin-laanune
lodetc.ssamme, että tas.sä on
taas eräs ala. jossa mc .suoinalai.sct
olemme etu tilalla, joten meidän joh­taja-
asemamme ei rajoitu cnäa yk-
.sinomaan siihen, että olemme mak­saneet
velkamme :jänkcille kaikkein
täsmälli.semmm;
•. ; * •• •*•
Suomenkieleen tulee näköjään jat­kuvasti
uusia sanoja, joiden suhteen
emme tiedä kaunistaako vai rumen-
•taako ne sitä. Siitä ei ole vielä var­sin
pitkää aikaa.kun pidettiin kilpai­lu
parhaimman vastineen löytämisek­si
reklaami-sanalle ja löytyihän
se. Siten saatiin mainos-sana. :
Suomen lehtiä lukies-samme kiintyi
huomiomme ä.skcttain snhen, että
Suomes-sa ci enää puhuta ihmisen
ruumiista, kuten tähiin saakka. Ruu­mis-
sanaa on käytetty, kun on puhut­tu
joko elävän tai kuolleen "ruumiis­ta".
Tämän, sanan csittaifeksi vasti­neeksi
on suomenkielessä omaksuttu
keho-sana. Nyt emme siis voi enää
hokea kulunutta lausetta: "Mcns sa­na
in corpore sano" eli "terve sielu
terveessä ruumiissa". Sc!i asemasta
on sanottava "terve sielu tervccsssi
keho.ssa". Siis elävän ihmisen ruu­mis
ei ole enää ruumis vaan keho
Emme voi sanoa siitä muuta kuin
sen, että se on t«rpeen vaatima lisä
kieleemme sen rikastuttamiseksi.
Kertovatpa .Suomen porvarien leh­det
ikäänkuin lohdutuksena, etta .sc
Suomen "talvisota" ci mennyt sen­tään
ihan tuloksettomasti koska sen
seurauksena saatiin kieleemme muka
yksi uu.si sana. joka on .saanut hy­vän
vastaanoton ja yleisen hyväksy^
misen. Tämä sana on kirjoittajan
mukaan, "kahviaisei" juontuen niis­tä
kahvlaisista. jolta tällä mantereel­la
järjestettiin, että Suomen rajii
olisi saatu siirretyksi Uraalllle saak­ka.
Minusta tuntuu kuitenkin, että
tämä sana ei liene kaikesta huolimat­ta
mikään uusi:, sana kielessämme,
vaikka .se mahdollisesti joutuikin sil­loin
va.sta yleisempään käytäntöön
^ ja perin huonon asian yhteydes.sä
kohtuuttoman kalliista hinnasta. Sen
hintana olivat ne mittaamattomat
kar.-iniyk.set, tuhannet orvot, lesket ja
invaiiidit. jotka Suomen porvariston
sota.teikkailupolitlikka aiheutti Suo­men
kansalle.
Tainan kiclijutun yhteydo.sa voi­daan
ilolla ja ylpeydellä mainita, cl-
ILOISTA JA
H A U S K A A V A P P UA
TOIVOTTAA
FINLANDIA
KAHVILA
• Marma, Aino ja Manu
Niemelä
SAULT STE. M A R I E , ONT.
TolsGk.si -,samas.sa tarkoltuk-scssa^käy-
'tet:favaksl . tukikohdaksi : Euroopan
tas.5a asa^sa haluaa Wall:Street Kalls-jön
lentokenttää Ruot.sis.s3. Muutos­töiden
.suorilta mLsen näillä lentoken-
!illa on ottanut va.stuullccn puolamc-rikkalaincn
yhtymä ' Scandinavian
Airlines.
:.Tunne'tu,sti .on Skandinavian mai­den
.seka U.SA: n ja Englannin välillä
salainen sopimus, a.scidcn: standardi­soinnista,
seka : rakettilenlokoneiden
luovuttami-sesta Tanskalle, Norjalle.ja
Fiuotsille. Tanskalaisen: sahomalchr
den "Landiog Folkin" tä-stä esittämät
paljastuk.set saivat aikaan raivon
myrskyn. ... _: ••
, Marshall-suunnitelman -asianajal
Skandinavian maissa ovat viime ai­koina
ryhtyneet yha intensiivisem-pään
-toimeliaisuuteen. He tekevät
työtä muuttaakseen, kuten "Ny Dag"
kirjoittaa Skandinavian amerikkalai­seksi
siirtomaaksi. Eikä suinkaan mi­tään
sattumanvaraista ole propaganr
da; Tanskan. Norjan ja Ruotsin ja
•toisaalta Neuvostoliiton kesken isol-mittavia.
kauppasopimuksia vastaan.
Tapahtumien kulku, el' kuitenkaan
ole suosiollinen mille aikomuksille,
joita rehellisen kansalnvälLsen yhteis. I
työn .viholliset: hautovat pääs.sään.
Huolimatta amerikkalaisten propa­gandistien
ja heidän agcntuensa uu­pumattomasta
tyo.stä pääsee Mars­hall-
suunnitelman poliittinen olemu.s
yha:.selvemmin päivänvaloon. Juuri
taslä .syy.stä, taistelu Mar.shall-.suun-nitclmasta
Skandlnavias.sa päiva päi­vältä
kiihtyy. Niinpä: kc.skustelt,ac.ssa
•ulkopoliittisista :kysymyk.sLstä- Ruot­sin
:valtiopäivilla helmikuun alu.s.sa
useammat edustajat lausuivat: kä.si-tyksenään,
että Ruotsin olLsi pysyt­täydyttävä
erillään kaikista valuo-
, liittoutumista ja harrastettava it,sc-nai,
sta. politiijckaav • :
Huolimatta .siitä, että Tukholmiji)
ticuvoUclukokouk.sen päätöksiä ei
.tunneta. :ne.ovat hyvin merkltyk.scl-
ILsiä. ..It.sestään .selvää on; että yri­tykset
Mar.shall-suunnltelman "talou­dellisen
osan." erottaml-seksi sen m-1
tilaallLsi,sta päämääristä ovat turhia.
Marshall-suunnitelman .jatktiva tu­keminen
merkitsee Pohjolalle; sen .su­vereenisuuden
Ja itsenäisyyden aset­tamista
vaaranalaiseksi. Ruotsin;!
Norjan ja Tanskan laajat piirit oival- [
tavat kuitenkin. etteir^Mar.shall-.suun=-|
:nitelma.s5a ruumllllLstunect TJSA:n'>
imperialismin :sotilaalli.sel.'poliitti.sct!
ja taloudelliset päämäärät eivät mer-";
kitsc .Skandinavian maille suinkaan'
mitään hyvää.
HAUSKA/I VAPPUA
S. P A A N A S EN
Sekatavarakauppa
153 McCiiul St:: Toroiil-o, Ont;
T E R V E H D Y S !
David P. G un g
COMMUNITY
JEWELLERS
Krllojd korp/fl/dll Iv/c/nksrl/n.
:«i9 QuoonSt. W,
Toronto Ontario
ILOIÖTA VAPPUA!
toivottaa
A. GRÖNQVIST
]r,n j j p v r ' i l " y Ht,.
T o r o n l n . . O/itano
Vapputeroehiys!
SAM MÄKYNEN
JA PERHE
Wanup, Ontario
GEORGE TAMSI
Torstaina, hulitik. 22 p. — Thursday« Apjjl 22 Stm
HAUSKAA VAPPUA
toivottaa
KESTFS CAFE
Soo Ontario
Flauskaa Vappua
TOIVOO
LEVO'S
DAIRY
SOO ONTARIO
Vapputervehdys!
* * •
SELMA JA VÄINÖ
McKerroxv Ontario
VAPPV- .
lertehiysl f
^ E M P I JA WIU KOSKI
Arpin Ontario
ILOISTA VAPPUA
toivottaa
CENTRAL HOTEL
• • *
84 Bruce Avc.
South Porcupine Ontario;
Hauskaa Vappua
toivottaa
MÄEN
SAUNA
IRJA JA REIMA MÄKI
340 Albert St. WoBt
SOO ONTARIO
Hauskaa Vappua
toivottaa
CANADAN SUOMALAISEN
JÄRJESTÖN
SOUTH PORCUPINEN OSASTO
iSoulli Porciipino Ontario
VICTOR MANN
FLOiaST
Loikattuja kukkia ja
kukan taimia
Kukkia kaikkiin
tarkoituksiin.
/'lorisi Tdcp/nlfh Drlivny
Assoinitinnin jäsrii. -
P U H E L I N 1393
119 Huron Street
Sault Ste. Marie Ontario
Hauskaa Vappua
asiakkuilluni ja vapautta rakastaville kansoillcl
Toivottaa
AINO KORKOLA
löi Algonquin Blvd, West
Timmins Ontario
Iloista VAPPUA
KATES
Drug Store
Coi«, C')]]fH'; i\: I.,!ppi)i';fjll
PUHELIN KI. 5444
Uiäkrjnmriiyksrl Itndiion
ja liiodaun kuliin,
TORONTO, ONTARIO
VAPPUTERVEHDYKSEN . . .
LÄHETTÄÄ
Parkvpay Bakers
290 QUEEN ST. W. P U H E L I N AD. 7676 — TORONTO. ONTARIO
PRODUCERS
DAIRY
, , . toivolla 11 . . .
Iloista Vappua
kaikille a-siakkaiUGcn
R A V I T S E V I EN
MEIJERITUOTTEIDEN
VÄLITTÄJÄT
Tervehdys . . .
FRIEDMANS
DEPARTMENT STORES
• • •
VAATETUSTA KOKO
- PBRHtEttE
• * •
Puholln 166
23-25 Pino Street South
Tlinniins Ontario
PUHELIN 1165
KIICKLAND LAKE ONT;
PUHELIN 31
LARDER LAKE ONTARIO
HAUSKAA VAPPUA
kaikille liiketuttavillemme!
- NEW ONTARIO
MACHINE WORKS
• • • ,
Puhelin 328
7 First Ave. • Timmins, Ontario