Vapaus, April 22, 1948

              Torstaina, huhtik. 22 p. — Thursday, April 22*
1;
fUBEBTY) — Independent Labor
Otsan of Finnish Canadians. Es*
t«bllä>ed Nov. 6th 1917. AUthorized as second class mail by the Post OUice Department, Ottawa- P>ub- Ushed thrice veekly: T u e s d a y s , Hiursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Business Oitiee 1-42M.
EdJtoria] Office 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Edttor W. Eklund. MalLng
address Box : 69, Sudbury. Ontariot'
Advertismg rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: / 1 vk. »5.50 6 kk. $3.00
3 kk. $1-75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 8 kk; $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4:00
Vappu rauhan puolesta
Vapun vietto .sai aiktin.sa rr^hjois-Aincrikan maniereella 62 vuol­ta
sitten käydysla valtaviir!.-! laislclu.stakahtjcksan lunnin tyojjaivan
puolesta.
' 58 vuolta s i K t n . cli loiikokuuji } pna järjesteli iin roi.sen
Kansainvälisen johHolla ensirnmai.sel kansainvjiliset vai>pumielenosf)i-l
u k f i e t A F L : n toivomalla, tavalla -.S lunnin lyopaivan ja tyuväen_
muiden vaatimusten j>uo!e.sia. /
' „ i Z u r i c h i n kokous ]S93keho! l i i v a i)pUna lausumaan julki
tarmokkaan tahdon^ clta on toteutettava yhteiskunnan uiidistammcn
ja kansojen välinen rauha."
" N ä i n saivat alkunsa, kehittyivät ja kasvoivat ne. kunniakkaat.
vajppulraditiöt. joiden innoittamana lana vappuna miljoonaiset kanv
sanjoukot järjestävät mielenosoiLuskulkueila. kokouksia ja juhlia
kansainvälisen rauhan ja solidansuuden. seka paremman toimeentulon
j a sodan aikana luvatun • u u f i e n ' j a paremman yhteiskunnan puole.sla.
Naiden muutaman vuf^sikymmenen aikana, joka. ihmiselämas.sa
tuntuu p i l k a l t a , mutta histoFiallise.sli puhuen on vain l y h y t hetki, työ­väenliike
miltei kaikissa maissa on erlisiynyi j a voimistunut harppa-askelin;
Lukemattomis.sa taisteluissa taloudellisten; j a poliittisten
uudistusten puolesta t\'ovaenIiike on karaistunut j a kehittynyt sellai­seksi
voimaksi, elta kaikkien maiden hallitusten ja porvaripuolueiden
täytyy se nyt ottaa hyvin tarkasti laskelmis.saanhuomiof;n. T o d e l l i ­suudessa
työväki on j o sosialistisessa maailmanosassa valtion Johdos.sa
Ja tavoittelee sita nyt mone.ssa muussa maa.ssa.
Leimaa-antavana piirteenä nykytilanteessa on imi)erialististeii
aanlumusvoimien hysteerinen työväenliikkeen j)elko, mikä talla
mantereella on johtanut ennen kuuiumallomaan tyovaenva.staiseen
•propagandasotaan: Kukaan-ajatteleva ihminen ei halua aliarvioida
niitä voimia ja vaaroja: mita sotatehtailijä-pankkiiri-kenraali-valtio-
• johtajat ja heidän kontrollissaan oleva jjropaRandakoneisto voi a i k a an
saada laman mantereen työväenliikkeelle j a rauhaa rakastavalle
kansalle. Kukaan ei Kalua eika .saa aliarvioida vallitsevaa lodelljsta
sodanvaaraa mihin nykyinen •kylmän sodan" politiikka maailman
•kan.sat on vienyt. .
M u t t a .sota ei kuitenkaan ok' eittämätönI Rauhan voimat ovat
voimistuneet j a lisääntyneet. Jos rauhaa rakastavat ihmiset eivät:
anna peloitella itseään, vaan yhrlistavat rivinsä ja toimivat aktiivi­sesti
rauhan hyväksi, niin. kolmannen .sodan muodossa uhkaavi uusi
onnettomuus— niika Tekisi Cahadastakin sotanäyttamrjn j a päättyisi
varmasti hyökkäyksen tekijäin havioon — saadaan estelyksi j a maa­ilman
rauha turvatuksi pitkiksi ajoiksi. On nimittäin muisteltava;
että kun imperialistLsct taantiimusvoimat vaativat .sotaa, niin ne to­dellisuudessa
mainostavat omaa heikkouttaan ja omaa ohjelmatonta
tyhjyyttään^— ne liinnustavaL ylistamhn.sa "yksityi.syritteliaisyyden''
häviävän kilpajuoksun sosialismin ja kapitalismin välillä niin pahasti,
että sota on ainoa "pelastus' heidän m a a i l m a l l e e n , M u t t a mita l o i - •
voa on imperialismilla silloin sodassa, jos se ei pysty kilpailemaan rau­hankaan
olosuhiei.ssa.sosialismin kanssa? Jarkevimmat kapilalistit-tkin.
kuten esimerkiksi Henry \Valla(:e yhdysvalloissa, näkevät taman
ajatuksen mahdottf)muuden j a käsittävät,, etia kapitalisminkin elin­iän
jatkamisen e h t o n a n n rauha ja rauhanomainen yhteistoiminta
Aiaailman .s()sialisti.sen ja. kapilalislisen.osan Vallila. , V ; - ..
j Muita kaikkein hartaimmin haluavat kan.sainvälisen rauhan
säilymistä kaikkien maiden lyoiaiekevat kansanjoukot, jotka joutu­vat
uhraamaan poikansa ja tyttärensä .sodan molokille jo.s sota syt­t
y y j a antamaan, niukasta toiniecntulostaan yhä .suurempia verome-.
noja mielettömien ja rikollisten .sotien käymistä varten. Tämän
vuoksi työväenliike o n kaikkein päättävin, kaikkein johdonmukaisia
ja kaikkein luotettavin taistelija rauhan, puolesta. Ja taistelu.ssa r i - .
kollista sodanlietsontaa vastaan, kaikkien maiden järjestyneet l y o t a -
Jekevät toii^iivat todellisuudessa omien maittensa j a koko ihmi.skunnan,
parhaitten etujen mukaisc->ti
; Rinnan rauhan tunnu.slaiiseideii esittami.senkan.s.s;a Canadan
.vappumieleno.soituksissa mobilisoidaan voimia hinlakiskonnan lopet­tamiseksi,
parempien palkkojen saavuttamiseksi, farmarien ja keski-
•luokkalaisten claman parantamiseksi, flemoltraattislen puhe-, kokoon-
.-tumis- ja sanomalehti vapauksien; seka n i i d e n turvaksi tarvittavan
oikeuksien lain puolesta: Voimakkaammin kuin milloinkaan ennen
nousee ky.symys työväen yhtenäisyyden tarpeellisuudesta, silla .Ca-fiadan
työtätekevän väestön ja koko maan j a valtion edut.vaiitivat^
^Uä rauhan, hyvinvoinnin ja ylileiskiinnallisen edistyksen voimat
Voittavat e<les.säole\.it taistelut.
John L. Lewisin tuomio
i \ hdy.svaltain l u i l e n k a i v a j a l . jotka huonoissa (>losuhteis.'^a ja kuo­lemaa
uhaten kaivavat nnislaa kultaa maan uumenista, saivat n i i l i -
l a n t l i s e n lakkolaistelun avulla loista v i i k k o a sitten historiallisen v o i -
lon.v Kaivosyhtiöt suostuivat mak.saniaan^^^^^h
kausittaisen eläkkeen 62 vuotta täyttäneille kaivosmiehille. jotka ovat
-ivöskcnnelleet vähintään 20 vuotta hiilikaivoksissa:
Saatuaan tiedon, tastii suuriaivoisesta historiallisesta voitosta
v^i-Vhdysvallois-sa on valtion vanlvuudenelake SdOrSoS kk . 65 vuotta
»täyttäneille) suurin osa hiilenkaivajista lopetti lakon j a palasi tyohon•
« - ^ . muita huomattava • maara lakkolaisia jai odottamaan, ettamiiä
Uapahtuu heidän johtaialleen John L.-Le\visille. lonka Trumanin hal-
•'litus veti oikeuteen .'^yytc.tiyiia 'oikeuden halveksumisesta ' k u n han
*ei muka k \ l l i n nopeasti lopeitaiuil lakkoa
? -Tuomariksi tahan, o.ikeuskuuhistcluun oli maarattv tuomari ,T.
•.Vian Goldsboroudv. jokavuoden lakosta antoi nir.-Lewisille hen-
*kilökohtaisei.li SIOOOO ja United Mine \Vurkcrs L'nioUc $3.S0O.'öO0
:*5akon,.minka Vhdvsvakain korkein oikeus alensi J700.000 sakoksi. .; ^
YLEISÖN
KIRJEITÄ
»»i- '•il«*M>*t. Vit.if*,i\iji:r}. u i t t i K i r j r rt
TII-.\VNT. TIMMI.V.SI.SS.^
Timmins, Ont. — Tämä meidän
ka:vo,<jtyounion.o?;a.stomme- no. 241 on:
vnmf; aikoina ollut cnkoLsen puna-kauhuryniaykrit-
n kohteena. K e r r an
~.ä.immo J O lu/:ea V a p a a . s t a S a n a . s t a,
e t l a puna!:x't on a j f om pois umosta.
Knhfjtusta jat.<etaan .sanomalehtien
j a raa;on kautta. Union ja.senet tic-;
tavat tar/coitukscn, .villa t a a l l a on e n ­n
e n k i n h a j o i t c t i u uniot. osuu.skunnat
j a muut järjestöt . p u n a k a u h u n . l i e t ­sonnan
avulla. LTnion. ja,scnet ovat
jakautuneet kahteen ryhmään, y h ­täällä
p u n a k a u h u n l i e t - s o j i e n . mukana
kulkevat j a t o i s a a l l a u n i o n y h t e n a i - i
..syyden k a n n a l l a olevat.
T a a l l a on siten uusnntunut entinen
t i l a n n e , jolloin tuh. hajaantumisen
jälkeen taantumuk.sen musta aikä.
O l e n kuullut vanhempien jäsenten
mui.stuttavan .siita kokouk.si.s.sa. • S u o ­malaiset
civat ole t a l l a kertaa ky.sy-myk.
sc.s.sa s i l l a heita. on v a h a n uniössa.
Kaivasunion.ko'kouK.set ovat muut­tuneet
kaikeksi muuk.si k u i n kaivos­työläisten,
asioiden käsittelypaikaksi.-
On puhuttu vain k o m m u n i s m i n vaa­rasta
j a unohdettu, union ohjelma,
jossa oli h y v i a a.sioita.. O.suustoimin-n
a s t a k i n p u h u t l t i i n . T a a l l a on kolme
osuustoiminnallista yrity.sta, mutta
n i i d e n ; kesken ei ole minkaanlai.sta
yhteistoimintaa; Jos ne peru.stuisivat
osuustoimmallLScn keskuksen, v a i k u t ­taisi
.se h u o m a t t a v a l l a t a v a l l a h i n t o i ­hin;
Union k a u t t a on o.suustoiminta--
l l i k e t a a l l a a l k a n u t k i n j a uskon, etta
union avulla .^ita olisi voitu.kehittää­kin.
. N y t nayttaa .sekin taas jääneeni
— . M a i n a n .
Milloin kansanarineiia
menee Jangtsen yli?
Kirj. Henry A. Simms
. Y h d y s v a l t a l a i n e n senaattori Owen ! tietäen etlej ChianjjiUa ole h y o i i k a y s -
D. Brewster, j o k a tietää mahdollisesti j k y k y i s i a jDukkoja Jangtsella^ !bipen-j
o t a i n M a i n e n valtiosta, t o i K i i n a s t a I aan asti. :. ;-
m i e l i p i t e e n , etta JOS k e n r a a l i M a c - i Chiang Kai-Kliek n a y t t a a käsittävän
A r t h u r pannaan johtamaan: Ghiang i v a l l a n h y v i n lamari etenevän A-uoksen
K a i - s h e k i n kan-salaLssotaa, m m h a n ei I s u u n n a t t o m a n voiman. -Han kutsui
jätä Suuren muurm talle puolelle j m a a l i s k u u n 18 päiväksi Nankmgun
m u i t a k u m k u o l l e i t a kommunisteja. hänen tärkeimmät sotila-sjohtajansa
K e n r a a l i Chennault, joka S c n p p s - neuvotteluun tarkoituksella s u u n n i -
H o w a r d i l l e t u s k a i l i , etta k e n r a a l i Joe i l e l l a keinoja m i : e n va.siastaa - t ar
S t i l v e l l oli maaraava.s.sa asemassa ha- i ta ylimenoa .sillom k u n .se tulee. Saa­neen
nähden, askoo vielakm, etta i p u v i l l a o l i v a t mm- C h c n L i - f u , . s u r u l l i -
M a n c h u r l a v o i t a i s i i n i l m a v o i m i l l a p e - ! -sen kuului.san - C C . khkm" . j o h t a j a,
pualustusmini.steri kenraali: P a i C h u n -
hsi ,ja - luonnolli.sc.sii Kuomuitangu:
gcstapon j o h t a j a Cheng K a i - m i n;
lastaa neljälle perheelle. : - :
K e n r a a l i Wedemeyer ottaa paljon
r e a l i s t i s e m m a n kannan K u n S n k a n ­s
a n voimaan j a C h i a n g i n m a t a a n d i k - j ; Tiedonannot kertovat Chiängih .sa-t
a t u u r i i n nähden. Han on neuvonut j h o n e e n kokouksessa: "Ellemme herää
k e n r a l l s s i m o a keskittämään voimansa [tekemään k a i k e n .sen minkä voimme
e t e l a - K u n a a n . Jangtsen ylimenon estämiseksi, m m .
Nykyään, k u n kevathyokkayksen a i - meidän päivämme ovat luetut." •
k a tulee, n u n VVashmgtonm j a N a n - Mutta riittääkö k a i k k i K u o m i n l a h -
k m g i n sotilasjohtajien, m i e l i a vaivaa gin v o i m a t tähän?'? C h i a n g hxf .sa-p
a l j o n enemmän j o k u muu k u i n p i em
mahdollisuus pitaa h a l l u s s a a n j a l a n -
t i l a a p o h j o i s - K i m a s s a . ; Nykyään K i i ­n
a n kansan toiveet on kohdistettu
J a n g t s e - v i r r a n laaksoon. Sen taiste­lukentän
ylla riippu A m e r i k a n se-
VLEISÖKANNATUSVAIKUT-TAA
TOIMINTAAN
T a a l t a Torontosta kuuluu ama t a -
valli.se.stL vain hyvaa, mutta nyt en
m a l t a olla, m o i t t i m a t t a . T a n a a n , h u h ­t
i k u u n : 18 p n a öli t a a l l a n a i s t e n kerhon
järjestämä konäertti, missa oli hyvän­l
a i n e n . o h j e l m a . Mutta yleisokanna-tus
oli h e i k k o . Migsahan on v i k a.
N a m k p . p a l k i t a a n naisten kova tyo?
E l tama s i l t i ole ainoa tapaus. J o i t a ­k
i n v i i k k o j a s i t t en oh järjestetty v a r ­haisnuorten
kevätjuhla. Ohjelma oh
ensiluokkaista,: mm. 2 näytelmää.
M u t t a mi.ssa o l r y l e i . s o silloin? Jos
mc vanhemmat emme anna k a n n a ­tusta
n u o r i l l e , n i i n m i h m se johtaa?
Ensi p y h a n a j a r j e s t a a kuoro j a o r ­kesteri
kevätkonsertin. Toivon s i l l o in
näkeväni salintaytci-sen yleisön. — T .
Toronto, Ont.-, •.
massa- a.sema.s.sa. .sotilaallisesti ja
ideologisesti, kum H i t l e r ennen Nor-mandien
m a i h m noasua. Ichangista
Jangtsen suuhun on 1.000 m a i l i a j a
, e h i a n g i n v a l i t t a v a n a on j o k o levittää
koko talle matkalle h e i k o n puolastus-
Englanninmandaaltimaassa Palestiinassa jatkuvat siiäiset taistelut^ Arabialaisia valmistumansa hvokkää '
maan juutalaisten hallussa pitämään Kastelin kylään, joka on Jerusalemin lähellä. ' '•
Rauhan ja solidaarisuuden päivä
Kevät-julkaisu on ,
painettavana -
Tiistaina ruvettiin lehtemme kir­japainossa
painamaan Kcvat-jul-kaisua,
joien se valmistuu tk. lop­puun
mennessä;
•Keväässä on lana vuonna poik-keu.
s Siina suhtccs.sa, etta se on pai.
ncttu kiiltopaperille, mita ci tähän
: mennessä ole aikaisemmin tehty.
Paperin kustannukset jo yksinään
: ovat paljon isommat kuin ennen.
Kuvat .ovat myöskin ky.syneet
' enemmän kustannuksia^ sillä kiil­topaperille
painettujen kuvien täy-^
tyy olla toisella tavalla valmistet­tuja
kuin : muunlaiselle paperille
.. painettujen.
Kovaan tassa numeros.sa on
kaikkiaan pitempää kertomusta
ja kirjoitu.sta, useita runoja ja ly-hempia
"juttuja". Kaikki; kerto-:
mukset ja kirjoitukset ovat huolella
valittuja ja kaunokirjalliselle ma­teriaalille
on annettu ctutila.
- Asiamiehiä kchoitctaanlähettä-
, maan ajoissa tilauksensa, etta Kcr
vattu voidaan ruveta postittamaan
lijta mukaa kuin sc tulee painosta.
Amerikkalaiset syövät
makeisia 18 paunaa
henkilöä kohti vuodessa
Chicago. National Gonfectioners
Ass. suorittaman. t u t k i m u k s e n ; tulok­sena
on h a v a i t t u , etta Yhdysvalloissa
k u l u t e t a a n 18 paunaa makeisia hen­kilöä
kohti vuodessa. .
Makeisautomaatit. joissa myydään:6
s e n t i n annoksia, t u o u i v a t v i i m e vuon­n
a $930,000,000 jä tulot osoittavat
edelleen kasvua
. Viimc vuonna käytettiin 284.000,000
paunaa- .sokeria. ;792.000.000 paunaa-m.
ussia ja 223.000,000 paunaa m a a -
pahkmoHa vissien: m a k e i s l a j i c n vai-:
niistämiseen
••TT--: l i a h c s 200 a m e r i k k a l a i s e l l a : on
hskllussaan -pistooli, jonka, he - v a k a - -
vasu • uskovat ::..olevan.: s a m a n aseeni
j o l l a A b r a h a m L i n c o l n murhattiin.- :
kaantumiselle s u u r i n vaara; s i t t e n V J - ketjun tai s i t t e n yrittää syvyyspuolvis-p
a i v a n jälkeen. -
. J a n g t s e - v i r r a n p o h j o i s r a n n a l l a ovat
asemissaan, k a n s a n vapausarmeljan
suuret osastot. Niitä komentavat
C h e n K u n g , C h e n Y I j a l a u Po-cheng,
yksisilmäinen s i s s i k e n r a a l ^ j o k a v i i ­meisen
kahden vuoden a i k a n a o n s u o ­r
i t t a n u t .salamahyokkayksia, uhaten
v a hm N a n k m g m portteja, v a l l i n H a n -
kowta j a v a l im k a u k a n a lännessä ole-:
vaa Szechwanin rajaa.
Vuosi sitten nama armeijat suorit­tivat
a v o i m i a hyökkäyksiä v a i n s i l l o in
t a l l o i n . Nyt ne o v a t yhtyneet ja: p u h ­distaneet
l a a j a n alueen K u o m i n t a n g in
joukoista. K i a n g s u n m a a k u n n a n poh­joisosasta
Shensin m a a k u n n a n etelä­osaan,
joka on n o m 1,200 m a i l i a , ja
pohjoisessa olevasta. L u n g h a i n r a u t a ­tietä
J a n g t s e n r a n n o i l l e , siis n o i n 600
ma 1 lia, ovat ne s u o r i t t a n e e t t a l o n p o i ­k
i a hyödyttävän maareformin C h i a n ­gin
sotilasvoimien voimatta Jalta h a i ­m
a . - ; •
H u o l e l l i s t a e r i k o i s v a l m i s t e l u a o n j o
s u o r i t e t t u . Vume vuoden a i k a n a L i u
P o - c h e n g i n joukot p i e n i n v o i m i n ovat
monta kertaa eri paikoissa ylittäneet
J a n g t s e n j a suorittaneet tiedustelu­retkiä;:
Vume talvena kenraali: L i u
p i t i j o n k u n ajan asemia v i r r a n t o i ­s
e l l a r a n n a l l a lähellä Hankowta ja
C h i a n g m : j o u k o t h u r j i s t a hyökkäyk­sistään
huolimatta eivät kyenneet;
heittämään häntä takaisin. Nämä
asemat voivat olla t u k i k o h t i n a kuri
suurempi hyökkäys y l i v i r r a n a l k a a.
Si tten helmikuun ^ 1; p a i v a n nämä
a r m e i j a t eivat ole suorittaneet ainoa­t
a k a a n hyökkäystä. N a i d e n joukkojen-sanotaan
lepäävän, j a samalla toi­meenpannaan
uusi järjestely,. vapaa-\
ehtoisia värvätään Iisaa j a samaan
a i k a a n "on " e t e l a - K i m a s s a puhjennut
C h i a n g i a vastaan talonpoikaiskapi­n
o i t a . Nama k a p i n a t pidättävät huo­m
a t t a v a n m a a r a n C h i a n g m joukkoja,
j o i t a :muussa: tapauksessa voitaisiin
k a y t t a a reservinä kun estetään: y l i ­menoa
R l i l l o i n ylimeno tapahtuu? Shang­haissa
j a N a n k m g i s s a h i k k u u h u h u j a,
e t t a se tapahtuu j o l l o i n k i n touko­kuussa.
Jangtse laaksosta tulevat
tiedot: puhuvat sen puolesta, että y h -
meno VOI t a p a h t u a pian, m u t t a ; on
olemassa muita asiaan vaikuttavia
tekijöitä, t i l a n n e pohjoisessa. J o l l a voi
o l l a ratkaiseva vaikutus etelässä ole­v
a n kolmen armeijan operatioihin.
M a n c h u r i a voi r a t k a i s t a tämän.
K a n s a n vapausarmeljan hallussa
on 99 pros. M a n c h u r i a s t a . Chanchun
j a pääkaupunki Mukdenpvät a i n o i ta
tärkeitä p a i k k o j a j o i t a ei o l e . v a l l o i ­t
e t tu j a siellä o n y l i seitsemän täyttä
K u o m i n t a n g i n divisionaa, j o t k a ame­r
i k k a l a i s e t k u l j e t t i v a t .sinne j a neljä
n n s t a on a m e r i k k a l a i s t e n h a r j o i t l a i:
maa: j a aseistamaa, joita komentaa
k e n r a a l i : F a n H a n - c h i e h i n j a ovat a i ­noita
lukuunotettavia ; j o u k k o j a . On
m a h d o l l i s t a etta naista divisioneja
vastaan suoritetaan:: keväthyökkäys.
• K u n tama t a i s t e l u on s u o r i t e t t u lop­puun,
n i m s i U o i n v a p a u s a r m e l j a n j o u ­kot
mahdollisesti suuntaavat liikkeen-^
sa yli. S u u r e n m u u r i n p o h j o i s - K i i n a an
auttamaan; k u u l u i s a n C h m - C h a - C h in
alueen Peipingm. T i e n t s m i n j a p ö h -
j o i s - S h a n t u n gm p i i r i e n puhdistamista
h a j a n a i s i s t a K u o m i n t a n g i n puolustus-pesakkeista
: , : ' T a m a n jälkeen, .ikäänkuin- t o i m i n ­n
a n jatkona.: mahdollisesti hyökkäyk­sen
painopiste suuntautuu Jangtsen
laaksoon, j o l l o i n: siellä olevat kolme
t u s i a nopeasti liskkuvien .sotilasosas­tojen
kaassa lahettaak.seen n i i t a sel-lai.
seen p a i k k a a n missa maihinnousua
yritetään. H i t l e r i n edessä: o l i y h 20
m a i l i a rtiyrskyista E n g l a n n i n k a n a a ­lia
kun taas C h i a n g i l l a on- v a i n puoli
m a i l i a mutaista veita, j o n k a voi h e l ­posti,
y l i t t a a veneellä: puolessa t u n -
ni.s.sa: pimeällä y o l l a .:
. L i s a k s i K u n a ei ole Eurooppa ja
syvyyspuolustuksen tekee v a a r a l l i s e k si
kansan kapinat jokaisessa . m a a k u n - '
nassa missa ylimeno voi. tapahtua.
S u u n n i t e l m a a myös voi vaarantaa
C h i a n gm j o u k k o j e n haluttomuus t a i s ­tella
kommunisteja vastaan' — j o k a on
jo nykyään nnn . selvä, etta" vieläpä
yhdy-svaltalainen . s e n a a t t o r i Vanden-berg
on pitänyt: t a r p e e l l i s e n a ' kieltää
uuti-stcn julkaisemisen tasta.
.Kokemus: K e l t a i s e l l a joella viime
elokuussa on osoittanut, Chiangille;
k u i n k a tuhoisaa on s a l l i a kansanar­m
e i j a l l e y h t a a n maakaistaletta m a i -
hinnou.sun: sattuessa. Kun kommu­n
i s t i n e n a r m e i j a , y l i t t i . j o e n nnn kahr.
deksan v i i k k o a senjalkeen demokraat­tisen
h a l l i t u k s e n :ka.si.ssa; oli puolitois­ta
kertaa n i i n s u u n alue k u i n Ranska:
on.". •••;••••
..Tällaisessa- vaikeudessa Ghiang ei
h a l u a i - s i m i t a a n nnn p a l j o n k u i n että
U S A : n tykkiveneet ottaisivat kasiinsa
J a n g t s e n v a r t i o i n n i n j a U S A : n i l m a ­voimat
v a l m i s t u i s i v a t a u t t a m a a n h a n -;
t a estämään Jangtsen ylimenon. O n ­neksi
K i i n a n kansalle on se. etta tänä,
v u o n n a o n U S A : s s a vaahfc j a Henry
W a l l a c e n selvät .sanat ovat ehkä a i ­heuttaneet
jonkunvcrran hermostu-;
neisuutta-. W a s h i n g t o n i s s a . .
- K e n r a a l i Wedemeyer, - j o k a ei o le
koskaan, tehnyt muuta kuin:esittänyt
sotavoimain käyttämistä, ilmeLsestikin
huomasi Jangtsen y l i m e n o n m a h d o l l i ­seksi
koska JO k a u a n s i t t e n h a n : e s i t t l:
Chiangm: vetäytymistä etelään. ' T . V .
Soongin nimittäminen K w a n t u n g in
kuvernööriksi j a generalissimon esi­kuntapäälliköksi
K a n t o n i i n , sötatuki-k
o h d a n . r a k e n t a m i n e n Pormosaan,
presidentti T r u m a n i n ehdotus 60;000,--
000, menoerän. K a n t o n - H a n k o w - r a u ­t
a t i e n uudelleen rakentamiseksi, k a n ­s
a l l i s e n , ::resurssikomissioniii ehdotus
t e h t a i d e n rakentamiseksi K l a n g s i n j a
H u n a n i n m a a k u n t i i n ovat: k a i k k i s e l ­l
a i s i a toimenpiteita,:, j o t k a soveltuvat:
Wedemeyerin suunnitelmaan. ;
. T o u k o k u u n er.simmaisia palvaa v i e.
tetaan cana vuonna k a i k k i a l l a maa­ilmassa
kansainvälisen rauhan ja
kansojen s o l i d a a r i s u u d e n : t a i s t e l u j u h -
l a n a . . M i t a - r a i v o k k a a m m i n riehuvat
imperialistLset sodanliet-sojat, sita
p a a t t a v a m mm nousee järjestyneen
työväenliikkeen johdolla — m u t t a ei
ainoastaan työväenluokan p i i n m r a ­j
o i t t u e n — kansainvälisen r a u h a n l i i ­ke,
.mika rohkeasti puolustaa: työtä­tekevien
taloudellisten j a p o l i i t t i s t en
oikeuk.sien mukaisesti kestävää rau­h
a a j a k a n s o j e n itsemääräämisoikeut­ta
mita i l m a n ei voida nykyoloissa
puhua : k a n s a k u n t i e n ; . välisestä soli­daarisuudesta.-
- :
•Tassa : taistelussa :kansainvali.sen
r a u h a n puolesta on. korostettava —•
l a i n k a a n a l i a r v i o i m a t t a hyökkäävän
i m p e r i a l i s m i n suuria voimia —. etta
k a l k i s t a = u h k a a v i s t a merkeistä ^-huoli­m
a t t a sota ei s u i n k a a n ole eittämätön.
Päinvastoin sota j a sata v a r m a s t i k o i ­tuvat
karsimyk.set,' voidaan valttaa.
s i l l a r a u h a a , haluavat voimat maar
ilmassa ovat paljon suuremmat, ja.
m a h d o l l i s u u k s i l l a a n voimakkaammat
kuin- ne a h n e e t : f m a a s s i - j a t e o l l i -
s u u s p i l n t , jotka uusien sotavoittojen
tavoittelussa Y h d y s v a l t a i n suurpää­oman
j o h d o l l a valmistelevat rikollis-,
ta kolmatta sotaa. Jos t a n a vappuna
h a l u t t a i s i i n - j o t a k i n yh ta seikkaa e r i ­koisemmin
korostaa; n n n s i l l o i n pitäi­si
tähdentää: sita tosiseikkaa, etta
työväenliikkeen • j a r a u h a n voimien
s u u r i n vaara on omien-voimiensa ah-arvoimisessa;
ei oteta huomioon sita
h i . s t o n a l l i s t a tosi-seikkaa, että . f a s i s ­m
i n .sotilaalh.sen kukistumisen, sasia-li.
smin laajenemisen ja työväenliik­keen
valtavan kasvun yhteydessä: r a u - .
T a m a n : s u u n n i t e l m a n tarkoituksena
on jarjeptaa voimakas K u o m i n t a n g in
t u k i k o h t a c l e l a r K i i n a a n , - j o s t a : .voi­daan
suorittaa hvokkayksia kansan­a
r m e i j a a vastaan tulevaisuudessa kun
A m e r i k a n upseerit ovat harjoittaneet
a m e r i k k a l a i s i l l a aseilla varustetut a r -
. meijat. Tama on se alue j c t a Ame­r
i k a n i m p e r i a l i s t i t p u o l u s t a v a t . k a i k -'
k e i n l u j i m m i n j a • los Jangtse y l i t e ­tään
ja tata aluetta . u h a t a a n , m m:
s i l l o i n on vaara, etta Washingtonin
m a a i l m a n v a l l o i t t a j a t voivat heittaa
K i i n a n kansaa va.staan a m e r i k k a l a i s i a:
j o u k k o ja
N y t . j u u n . o n saapunut tietoja, etta
K w a n t u n g m maakunnassa on . k a n - :
s a n a r m e i j a n hallussa :70 pros. maa­seudusta
h a n voimat ovat suhteellisesti nyt
p a l j o n edullisemmassa asemassa kuin
enneil toise.c maailmansodan puhkea­mista.
Kysymys o n v a i n snta, y h d i s ­tävätkö
r a u h a n voimat r i v m s a j a t o ir
mivatko ne riittävän .päättävästi r a u .
h a n hyväksi, m i t a koko ihmiskunta
ennen kaikkfea muuta haluaa. .
LÄNSIKIN ON T I E N NÄYTTÄJÄ
" E x Orientc lux — —idästä t u ­lee
valo — niin sanoivat jo muinai--
suuden ihmiset; Ja työväenliikkeen
. historia on tämän monesti näyt­tänyt
toteen: Euroopan itä onmo-nct
kerrat ollut suurten ajatusten,
- lämpimien : tunteiden ja suurien
tekojen synnyinmaa." Nain kir-joitti.
Suomen Vapaa Sana ker-ran
vapputarkoituksessaan. Tata
: samaa ajatusta, joskin vaäristellen
korostaen, toistavat nyt kaikki tä­män
mantereen taantumusvoimat
väittäessään, että työväenliike,
sen tieteellinen teoria ja käytän­nön
kokemukset ovat kaikki muka
Venäjältä lähtöisin. .
. M u t t a ^tosiasia kuitenkin., on. etta
.lannesakm o n s y n t y n y t j a k e h i t t y n y t,
p a l j o n suurta, lukeutuen tahan myös
kansainvälisen vappujuhlan vietto.,
mika, sai alkunsa taita mantereelta.
E s i m e r k i k s i meita canadansuomalai-sia
on syytetty " u l k o m a a l a i s t e n :vap-p
u t r a d i t i o n i e n " vaalimisesta. Tosiasia
k u i t e n k i n , on, etta t a m a n mantereen
työväenliike on " t a r t u t t a n u t " - t ä ­män
vapputradition : s u o m a l a i s i i n k i n.
E s i m e r k i k s i yllamaini-tuSf^a Suomen
V a p a a n Sanan kirjoituksessa sanot
taan:-,.,^::-
"Suomcn työväenluokan cncm-misio
nukkui vielä 1890-luvulla air
. k a sikeästi . . . Vappua ei noina
aikoina^ vietqtty, koska Suomen
ilmanalaa pidettiin siihen „ liian
kylmänä, multa kesäkuun cnsim-
. - maisena sunnuntaina oli tapa
marssia ulos viherioitscvaan luon­toon
ja pitää siellä puheita, jotka
. edes jossakin määrin hipo.ivat myös
uusia, ulkomailta tulleita aattei­ta
, : . . : (Vasta) Viipurin puolu^-
• kokouksessa 1901 saatiin lopulta
päätetyksi, että "Suomen työväen
on, mikäli mahdollista, vietettävä
vapunpäivää mielenosoituspäivänä
pysymällä silloin pois tyosta."
K o k o n a a n a i h e e t o n t a , s i i s on ..se, jos
suomalaisille yritetään a n t a a e r i k o i s -
tunnustusta v a p p u t r a d i t i o n i e n . a l o i t ­tamisesta.
,Tama s i l t a k i n huolimatta
v a i k k a keväällä 1890 H e l s i n g i n k i r -
k a l t a j a t : päättivät v i e t t a a vappua P a ­r
i s i n kokouksen larKcir-amälla i d
Ia — . e i l o s i n koko D?:ivää, va-cl-l
p a i v a l l a .
Y h i a aiheetonta k u r . n i s n rj
venäläisiä kohtaan orr väife«»-d
"venäläiset ovat vapunpäivän ?vd
järjestäneet, sillä to.siasia : on^d
toukokuun ensimmäi.sen päivää rij
to sai alkunsa talcä mamcreelta jd
d y s v a l t a i n : j a Canadan järje^vJ
•työväen taistelusta- Jcahdelcia^ticii
ten työpäivän puolesta. YhdjivaSiJ
ja. Canadan Organizcd Trads J
Labor'.Union,.:mi.stä, v; 1886,tu!i A i
r i c a n Federation, .of; Labor, hvrä
V. 1884 ensimmai.sen vapunpäivä-Vi
•ton'päätöslauselman, missä lau?r:jii:
• "Päätettäköön, että 8 t. tvöpäj
tulee lailliseksi työpäiväksi km
kuun ensimmäisestä päivästä
tien V . 1886."
J a mainittuna vappuna: fu»
C h i c a g o n työläiset va.stasivaiiäyi
miehen j a n a i s e n voimalla vapj'ja
suun lakkoutumalla. kuten oli latcj
k a u t t a maan,-ja saavutetuin es»
maiset tärkeät voitot 8 -t;'-iyöi)ä.Tit
puolesta. -
, A F L : n : konventioiussa:, 18Jä a
LouLSsa : p a a t e t t u n kutsua 8: t: d
pai v a n puolesta piaeuavna-: lEei
osoituksia kautta .maan touxok l?a
18£0. Jo edellisenä .vuonna .aSJäii
P L lähetti Toisen Kan.sainvälisen?i.
rLsm kongressille vetoomuk£en.;{a
nama :suunnitellut . mielenosoiaiH
t e h t a i s i i n kansainvälisiksi. Juun*
man - toivomuk.sen : johdosta - t e
Kansainvälisen Parisin konsresai?-
, v a k s y i : seuraavan paatoksen: ..-,:
"Kongressi ;paatlaa jarjeUi
ison kansainvälisen miclcnosoitit
sen, siten, etta kaikissa nuis
ja kaikissa: kauljungcissa jhtoa
, määrättynä paivana lyotäte^tsi
, vaativat- valtion :vlranomaiäto|
laillisen työpäivän lyhcntämifll
kahdcksantuntisoksi päiväksi |i|
Parisin kongressin muiden |»|
tostcn totcuttamisckiii. ki^i
American Federation of lJi«|
: konventioni-ssaan .St. Louissa j»
lukuussa 1888 on paattanvl
jestaä samanlaisen miclenosoitt
:sen toukokuun 1 pna 1890.»
tama paiva hvvaksjtaan Kana*
väliseksi mielenosoit.uspaivaU"
Näin r u v e t t i i n viettämään ,t}0;4
kansainvälistä vappujuhla^., Ja:VfH
puna-1590-EurDDpHTr7?rr?\meri.vr.
väenliike piti •: suuninerK.itjk.-e.-?
'fvoimien tarkastuk-sen . mnte
( J a t k u u neljännellä suulla^ I
PÄIVÄN PAKINA
Isänmaallisuus ja vappu
Vapunpäivä on muutaman päivän
k u l u t t u a . Jarjcstyneitten työläisten
j o h d o l l a : e n maiden työläiset kokoon­tuvat
mielenosoituksHn julkituomaan
t o i v e i t a a n j a v a a t i m u k s i a a n . M a a i l ­man
k a n s o j e n . v a l t a v i m m a n enemmis-:
t o n mielessä o n r a u h a . Nussa mais­sa,
joissa ei- t a i s t e lu j a t k u , h a l u t a an
r a u h a n turvaamista j a siellä-, missa
t a i s t e l u t jatkuvat: toivotaan .rauhan
palaamista.», Tama on- l u o n n o l l i s t a ,
sillä entista selvemmin ka.sitetaan,
etta:sota e i hyödytä tavallista kansaa.
E l edes sodassa voittaneissa .-maissa.:
V a m ., h a r v i l u k u i n e n , . i m p c r i a l i s t i p n r i :
r i k a s t u u r i k a s t u m i s t a a n sodan;«kus-:
t a n n u k s e l la
S a m a l l a k u n me. canadansuomalais-
Id-j.
-Viime tii.stainatiionianOol(lsI)or(> niatkaisi uuden niilteiyhta!®>r
i l y r m i s l y l l a v a n 1 uomion. ;John L . Le\vi.-> tuomitl-iin: $20;000 lienkiUj- ,:
ikoluaibcen u k k o o n la L' . M\Vr .>! 400 000 s.ikkoon Kaiken taman
:Jlis;iksi. tuoman GolcLslKvruuLth ilmoitti-, että tuomiata;lisattanecn huo-
*nienna. perjantaina.-: LNaimsuun ;(»n .se hinta, inuikavhiilenkaivajain,:
^unio ]A sen johtaja John L J.euis tunnuttiin makaamaan ^iith vaii-jhuudehelakkec-
ta jcuika uniu \oitti hiilikaivosmiljoneercilta kai\o>-
i-miestcn vanhuurieniviivien t u r v . i k - i . \>ia erikseen on se. jaako t a l -
tlainen iuokkatuonuo xoimaan vai iio>tattaako se suurempia \oimia
'.liikkeelle kuin mita On pie? Trumanin hallitus. Yhdysvaltain h i i l i -
'kaivosten omistajat ja heidän lempituomarinsa T . A l a n Goldsborough'
J .Mutta \lei«ta pahek>unu-.ta tvovaenliikkeen piireissä tällä puolen
Jrajaa. missä C C L on julki^e-^ti puolustanut John L Lewista. on a i -
;heutt,knut se kylmä valinpitamaitonn \ s ja pahaenteinen äänettömyys,
^millä . \ F L : n ja C l O - n johdon enemmistö on hiilenkaivajain union,
«tai.steluun suhtautunut. Miksi eivat - \ F L ' n ja C I O : n joht.ijat rien­täneet
hiilenkaivajain union tueksi kun' se joutui naiden molempien
uiuokeskuslon tuonut-seman I\ifl-Hartk^^ hyokkiiyksen köh-teck-
si? .Ovatko . \ F L : n j a C l O r n oikeistojohtajat niin yksinkertaisia ;
sieluja., etta - toivovat voivansa välttää samanlaisen ;kohtalonvkunhan'
\aan o\at no\rina onu"s>a kar^inokssaan? Vai onko M a r s h a l l i n suun­nitelman
tukeminen ulkoiiolitiikassa johtanut siihen, etteivät:AFL:ti
ia C I O n nikei-Ntojohtajat rohkene enää vastustaa t\öv<ienliikkccn.
]\dumj>i<i vihi:iili;iakaan sisäpolitiikassakaan? .\uttavatko Green.
Murra\ ja kumjipanit t\övaenliikkeen vihollisia Yhdysvalloissa kuten
.-Vttlee. :Blu!n- i a kumppanit yrittävät - Euroopassa ^pelastaa horjuvaa
kapitalismin \ ai ta-asemaa? '
JokatajiauksCbsa hiilikaivostyöläisille 'annettu tuomio on musta
siima Yhd\svaltain demokratialle j a k a i k i l l e niille, jotka aktiivisesti
tai vaikeutumalla tällaista tyovaenvastaista tuomiota kannattavat t a i ':
suomivat.
a r m e i j a k u n t a a voivat alkaa ylimenon
" ' ^^ten-valtaosa, h u o l i m a t t a : m i h m polnt-t
i s i i h ' m i e l i p i d e p i i r e i h i r i .tai :us
s i i i i r y h m i i n - l u ke
me r a u h a n j a t k i i v a n , . n i i n katseemme.
:'oh7;kiirÄynyt:Vs^nhi^hrn
ka bn tällä hetkellä, vakavassa äjan-
:k6hdassa;';:: Syniiy^^^^^
edesiM o n V a l i t t a v a n a ;k^^
. r a u h a n j a onnen tie t a i s i t t e n ; sodan
ja- önnfettoitiuuden:iieJ • -Siltaa o n ; k y s y -
mys tällä hetkellä Suomessa,
i-i Tämän; kysymy-ksehyhtey
i e e ; - u s e i n ; piihuttäyah;-^^
isänmaailisuudesta.. "tämiän me k u u ­lemme
u s e i m m i t e n niiden h u u l i l t a,
j o t k a ovat olleet ensimmäisiä viemäs-;
sa . k a n s a a n s a * s o t a a n . ::Luettuamme
erään k i r j o i t u k s e n ! S u o m e n K u v a l e h -
destä k i i h t y i IiUomiqinme. s i i h e n ; k u i n ­ka
t a v a l l i n e n s u o i h a l a i n e h p o r v a r i s e ­k
a a n t u u isanmaallisuuöka.sittee.s.sa.
Suomen K u v a l e h d e n vume maalis­k
u u n 6 p a i v a n numerossa on E i no
T i k k a s e n kuvaus - : N o r d a h l - G r i e g i s t a,
N o r j a n vapauden r u n o i l i j a n a . Tassa
kirjoituksessa esitetään G r i e gm u l k o ­naiset
elämänvaiheet totuudenmukair
sesti ja elävästi. . ' K i r j o i t u k s e n v y h ­teyteen
-on. myös l a i n a t t u • k a k s i ; k i r ­j
o i t t a j a n kaantamaä G r i e g i n sodan
a i k a n a ' k i r j o i t t a m a a erinomaista r u ­noa.
K u i t e n k a a n k i r j o i t t a j a ei k a s i ta
s i t a . etta Grieg kommunistina voi
.olla myös .isänmaallinen. : ' H a n k i r ­j
o i t t a a seuraavasti: -. •
-. VKoko 1930-luvun.syntyneen-tuotan­tonsa
valossa Nordahl G r i e g osoittau­tuu
- kansainvälisesti tuntevaksi ja
ajattelevaksi kosmopoliitiksi • j a s a ­m
a l l a k o m m u n i s ^ e n - : laeologian • i n ­n
o i t t a m a k s i : v a Uankumoukselliseksi
j u l i s t a j a k s i . : M u t t a s i t t e n k i n hän sekä
elämänsä etta tuotantonsa n o j a l l a t ö -
distautuu loppujen lopuksi n n n tunne­p
o h j a l t a a n .kiim : a j a t u s t a v a l t a a n k in
k a h t i a jakautuneeksi mieheksi, kynän
käyttäjäksi,*.jolla oli aivan k u i n k a h -
.den e n m m a n janottavaa a i k a l a i s i l ­leen,
Nnn- ;täydellinen- k o s m i p o l i i t ti
j a kommunistinen vallankumousmies
k u n t a vuotta, myöhemmin s y n t y v i in
vapaudenlauluihmsa, sodanaikaisiin
isänmaallisiin i m p r o v i s a a t i o i h i n s a , e t ­tä-
t u n t u u meikein-silta k u m sama mies
Cl ohsi voinutkaan o l l a ohjelmallisen
kommunistikautensa tuotteiden luoja.
K o m m u n i s t i k s i hänen k u i t e n k i n väi­tetään
tunnustautuneen viimeiseen
asti — a s i a , j o n k a sodan jälkeen mie­l
u i m m i n sivuuttaa s u u r i n osa N o r j an
kansaa, joka haluaa yksimielisesti
tunnustaa hänet hyväksi, u h r i v a l m i i k ­si
, p a t r i o o t i k s i j a sen vapaustaistelun
ansioituneeksi t u l k i k s r.
' E l ole ihme, että suomalaisen por­v
a r i l l i s e n isanmaallisuuskasitteen l ä ­pitunkeman
k i r j o i t t a j a n . o n vaikea
k a s i t t a a sita. etta kommunisti Grieg
on voinut olla isänmaallinen koska
h a n ;taisteli k u n i n k a a l l i s i s s a joukoissa,
Q u i s l i n g i a vastaan, k u n samaan air.
k a a n Suomen virallisissa,piireissä p i ­d
e t t i i n isänmaallisina v a i n n u t a , j o t k a;
H i t l e r i n j a . Q u i s l i n g i n mukana tais-r
t e l i v a t l u t t o l a i s i a , siis myös Norjaa
Vastaan.
N o r d a h l - G r i e g ; ,oli isänmaallinen
kokonaan toisessa mielessä k u m K u ­valehden
: k i r j o i t t a j a . O l i ; selvääkin,
etta vuosia_ennen toista maailmanso­taa
olivat G r i e g i n aiheet toisia k um
s o t a - a i k a n a , joka: e i . s u i n k a a n m e r k i t ­se
s i t a etteiko: h a n N o r j a a j a sen k a n ­saa,.
rakastanut. Gneg oli .myös e n ­simmäisiä
E s p a n j a n vapaussodassa ja
kynällään puolusti E s p a n j a n k a n s a%
j o k a taisteh;fasisteja vastaan. Hänen;
tiensä - k o m m u n i s t i n a er: olisi voinut
j o h t a a minnekään ; m u u a l l e k u i n k o t i ­kuin:,
han•; h a l u s i k i n loppuun asti o l l a , i maansa puolustukseen kun natsit
hän • ei . k u i t e n k a a n kyennyt . : r t a u * u -
maan alkuperäisestä: patrioottisesta
a j a t u s - j a tunnetavastaan .:. :
-:; T a m a n jälkeen k i r j o i t t a j a . esittelee
Griegm. tuotantoa j a j a t k a a : "Tästä
runokokoelmasta.: on oikeastaan n u n
suora j a l y h y t askel-:hänen; k y m m e n -:
hyökkäsivät maahan ja j u u n siitä
syystä, etta han o l i t i e t o i n e n sekä
kommunisti:että p a t r i o o t t i k i r p o s i hä­n
e n : kynästään kotimaansa hyväksi
p a r h a a t - r u n o t .mita t u o t e t t i i n sbta-a
i k a na
E i olut pelkkä sattuma mvöskaan
se. etta Ranskan \apausruno'2
kunniaseppeletta kamaa komir.uLS
Louis ' A r a g o n : Hän; voitu ••seri. m
noottisessa taistelus-^a Kun P^s^
L a v a l j a toiset i.sdiinia-i!lisuuae!as
kerskuvat isänmaanpt-ituiit,is!"-'|
h i t l e n l a i s t e n kan':sa haciasta ^oJit'l
van -Ranskan kan-san selässä.; s-^l
a i k a a n alkoi kan.san '-.e^kuutccn IeTi^|
r u n o j a , j o t k a i n n o i t t u . i t taiiieiuit?,
n u o r i a patriootteja lutty,; maquj-!^]
keeseen Nama palavat lUMt 0J»j
L o u i s Aragonin kirjoittamat, j :
R a d i k a a l i s e t voima
suurta osaa k a i k i l l a aluMa ^ ^ ^\
/ressa : ;vapaustaistelussa..,. ••, '^•""^^
työväen keskuudessa ei sanma^
suutta mitata rahalla «ka ar-sJ-J
m a t t o m a l l a k u n n i a l l a ; Tai.^telu,v^
v a k i s e n kansan elii o-^c^^-iea ?^
lesta on v am todellista p&-iiotiS&^:
N o r j a l a i n e n kommun = i ja P^""-;^]
tl Nordahl G n e g . jo'%a •^-atosl j^^]
k u u n 2 p a i v a n a 1943 Be-.-.a.a '.a^-J:!
tehdyllä pommitusrPt'^clla ^i^,
sodan alussa: ^
"Vapautumme on ^& n -"^^ ;
Itsestämme, jos sen L i i m " •
lissamme, olemme %ain orju:^i
m i t t u j a Me olemmr '^P'^'"^^*',1.
jos meidän on m i e i i elaa -i^?^'^
loma. se ei tapahau «er ,)ohjaila^
vaadimme, vaan m ta ^"'-'^"""^f^^i
k a i n e n meistä on valutJ ^f-'"^
maan maata paivasta pa^vasa .
Itse olemme vapaus me
ma. me olemme hav lo Kun o.
tunteneet u h r i k s i a^-'» J ^ " ^ . ' , ^
muksen kivun kavva.n ^"^^^^fl^
sydämemme l a p i . siilo n nie'_-.3
v a p a i t a miehiä '
MeiUa o n t a n a vapnunS
keampi. että me teemme
ettei meidän tarvitse enaa a R * -^
l a i s i a uhreja k u i n Gr.ea ja ^-^^^^^
muut valheisanmaallisuur.en '
le — U o t i,