Vapaus, February 3, 1948

              Tiistaina, helmikuun 3 p. — Tu^sday, Feb. ^||^^Jmj 5J||fg}|
mUo ken-faati
Markos
tmabor
«OP. £ 0 ) If 17. Autftoriaed
.«^csQiMt «lass mail Ijy the Post
ptOee 3ffp$rtMuent, Ottatra. Pub-fpuilee
«Mkly: T u c s d a y s .
j8Bd Satiinlsjrs i)y VaiuLtts
S t r W , , Sudbury, Ont., Canada,
Telephones: Business Office 4.426«.
Editoria! Office 4-4265. Majjagex
E- auksi. fidu^r W. Elchtnd. MftiUfle
itddress » o x e9, Sudbury, Ontorlo,
.AdverOsmg ratcs juipoh a^ieatUm.
Translation free of £}uuse.
TILAUSRmNAT:
3Wt-$I.75
J vk:*7XK)61ck.$«X)0
Canadassa:
yhdysvalloissa:
Suomessa:
Gandhin murha
: Intian kaasal)i.sen vapausliihktrcn yksi huontaiiijn johtaja. .\Jo-iiJbandas
Karamchand Gandhi, jonka ohjelma kokonaisuudessaan pe-gnistuiväkivallan
vastustamiseen, louiui viime perjantaina poliittiisen
r, murhan uhriksi.
Gandhin murha aiheuttaa pakostakin tilanteen entisestään kär-p
j i s t j T n i s e n Intiassa, sillä huolimatta lainkaan siitä; mitä muu maailma
j i a s i a s t a ajattelee, hän oli Intia,<;.<yi suuri i)ersoonallisuus, mikä kykeni
plievnttämään ja hillitsemään maansa miljoonien sisäisiä taisteluja.
?;Intian miljoonille Gandhi oli • M a h a t m a ' ' eli Suuri Sielu, jolla oli
^jiniltei pyhimyksen asema yhteiskunnassa. Gandhi ei muuten lain-
|pkaan kieltänytkään sitä; etteik(J hän käyttänyt uskontoa poliittisten
^päämääriensä hyväksi: ^Uskonnosta eristetty ^ p o l i t i i k k a on ehdotto-smastimerkityksetföntä".
sanoi hän avoimesti.
Neljänkymmenen vuoden aikana tämä Lontoossa. ICn;<lannissä
^koulukasvatuksensa saanut lakimies, oli I n t i an kansalli.sen vapaus-p^
iikkeen myrskyn keskipisteenä. Kaksitoista vuotta hän vietti van-fkilassa
siitä k u n rohkeni puhua ja toimia vieraan maan orjuuttajia,
^..vastaan ja I n t i an kansallisen vapauden puolesta. M
• Gandhi, tai oikeammin hänen ohjelmansa, oli mone.ssa suhteessa
fenstiriitainen. Hän it.se esiiniyi ])yliimyk.sc'nii,. n i a r t t y y r i n a , vallan-
E?^ii:,umoukselli5ena ja toisinaan laantunnikscllisenakin voimana eri t i ­l
a n t e i s s a . Mutta useimmiten han o.sasi yhdistää poliittiset päämää-
•ränsä siten, että aluksi uskonnolliselta näyttävä tavoite kehittyi käy-
Il?tännölliseksitaisteluliikkeeksi Britannian imperialismia vastaan. M a r -
|il5tyjTinosaa viede.s.sähn hän p i t i . mieles.säan sitä, että ' ' v a n k i l a s t a päin
isaan aina parhaita neuvottelutuloksia", sillä se nostatti Intian mii- ;
f?;?Joonat entisiä.päättävämpuän.taistehnm.^-^^ :;
Vaikka Gandhin f i l o s o f i a - o li taantumuksellista sikäli että hän
)iti teollisuuden kehitystä maailman paheiden alkulähteenä j a : suo­sitteli
takaisin maalle ohjelmaa j a ; rauhallista käsityöjärje.'5telmäii;
fil-ntian probleemien ratkaisuksi, niin tosiasia kuitenkin o n . e t t ä perus-
'olemukseltaan Gandhi kuului maailman proKre.ssiivisiin v o i m i i n . Omal-::
fesiä^erikoistavallaan hän teki c h k a e n e m m u u , k u i n kukaan muu I n t i an
;|ohtajaaikan;uin kansallisen vapaiisliikkcen luomi.seksi. Intian päii-
[sv^iinisteriNehru oli oikeassa .saiiocssaan. ettii G a n d h i . " o n muuttanut ,
p^Intian kasvot; .antanut luonteenhijuuclen ja ylpeyden masentuneelle
iffi^ matelevalle kansalle. lishnn\'t. joukkojen voim^ia ja tietoisuutta: ja
|;:tehnyt I n t i a n probleemista maai
^Vaikka Gandhi näki elämänsä ihanteen. Intian kan.sallisen v a - :
iipautumisen toteutuvan j a v a i k k a hän. loppuun a.sti taisteli maansa
4i»loittelemista vastaan, niin hän ei kuitenkaan pystynyt johtamaan
P^iJpLian miljoonia pois siitä tilanteesta. nu*ssH j o i d e n k i n harvojen ,satu-
|;&;inainen rikkaus j a sanoin kuvaamaton kurjuus miljoonien keskuui-;
k<fessa'aiheuttaa j a t k u v i a Uiistcluja; : Porvarillisdemokraattinen kan-osallinen
vapausliike, mitä Gandhi omalla tavallaan edusti, on rajoit-
;tUneisuutensa vuoksi kykenemätön ratkaisemaan tiiman vuosisadan
Ifperusprobleemeja. " : " '
Irakin ja Palestinan tilanteesta
Lehtemme; uutisosastolla kerrottiin fauantaina miten Britannian
I f l i a l l i t u s osoitti viime torstaina huolestuneisuutta Keski-idän tapah-ctumien;
sujiteen. j a pelkäsi joutuvan.saJtriisiin .subteis.sa arabialaisiin
äs:'inaihin.': Samasta uutisesta ilmeni k u i t e n k i n , e t l i i B r i t a n n i a n imperia^
?iSlisminrtoimesta harjoitetaan edelleen painostusta I r a k i n suhteen.
: f l v % f K u t e n muis tiistaina suuttu-jjAnfeittenrkansanjoukkojen
mielenosoitusten johdosta sen jälkeen kuin
S|mmiriisteri Saleh Jabr oli 12 päivää aikaisemmin Lontoossa allekir-i
i j o j t t a n u t "ystävyyden keskinäisen sotilaallisen avun sopimuksen";
i s E n g l a n n i n kanssa. Noin 70 henkeä menetti henkensä j a 300 louk-
!l'^aantui niissä mielenosoituksi-ssa mitä kansanjoukot järjestivät tätä
s W t a i i i t t o a vastaan ja niiiv.tiiniääotasopinuis öljy- y . m ; myönnytyksi­l
l e e n Jäi ratifioimatta.
&fc . f tämä aiheutti suurta pettymystä taantumuksel-sijsissa.
piireissä sillä :olihan ulkoministeri Bevin .sanonut, että B r i - ;
l ^ n n i a n j a I r a k i n sopimus on '•mallisopimus"", j o t a hän aikoi käyttää
s i v^erustana'muille sopimuksille, joita han yrittää tehdä toisten maiden
iianssakeskiridässä.Bevinin .suunnitelmiin nimittäin kuuluttV
gianglo-arabialainen turvallisuussysteenvi"'.. j o n k a tehtäväksi on i l m o i ­tettu
•'kommunismin eristäminen: keski-idästä"'; :
: ^ * * *
Hinnan-yllämainittirjen seikkojen kans.sa on t u t k i t t a v a sir .Alex-;
. , ^ n d e r Codaganin Lake Succe5>is.<;a X . V . viime perjantaina antamaa
';s(vlrallista lausuntoa Britannian, p o l i t i i k a s t a Palestiinaan nähden/^^:^^H^^^
^ ^ m o i t t i Y K : l i e :
[ j ^ ; - ; ..Että Britannia ei .^alli V K : n komissionin saapua Palestiinaan
i^fennen k u i n vasta 2 v i i k k o a ennen Britannian mandaattivallan päät-
,.|v^istä. mikä pitäisi tapahtua toukok. 15 p:nä;
^ " ^ » V ' että jos Y K : n komissioni saapuu Palestiinaan B r i t a n n i a n mää-fotfittelemää:
päivää aikaisemniin; n i i n B r i t a n n i a ei halua o l l a edesvas-p
- 4 u l i s s a komissionin turvallisuudesta.
i^^^ lisäksi sir .Mexander .Cbdaiian sanoi B r i t a n n i a n vastusta-,
fevänJjuutalaisten tai arabialaisten nriliisin muodostamista; . S a m a l la
^i^iän korosti erikoisesti, että Palestiinan valtiovallan siirtoa ei voida
vf^uorittaa vähin erin. vaan y h d d l a kerralla.
ff/*'- Kaiken tämän perusteella e^im. . \ P : n uutisiiedossa todetaan a i -
Ivkn oikein, että yllämainitut seikat • ovat esteitä, jotka tekevät v a i -
?|:"4eak5i, j o s eivät aivan n i a h d o t t o n i a k s i . ^ ^ K : n jakokotnissionin työn."
•;. >' Nävttää siltä — j a samanlaisia vaatimuksia on kuulunut V h - :
että Britannia_j j a Y h d y s v a l l a t ) y r i t - ;:
jDaätpkseiiPalest iin
fedys vai tain. h a i 1 i tu.=;pi i re is t ä k i n
C^^rtävät heittää roskakoriin Y K : n
^Ityhteydessä hävittää koko Y K : n järjestön.
^ 1," Eräs torontolainen k i r j o i t t i äskettäin D a i l y Starin kansankigei-.;
^\ijien osastolla mm. seuraavaa:
pJ^llp . tullut yllätyksenä se. että Irak peruutti .\nglo-Irakin sopi-
Sodan alkuaikoina Isobritannia muodosti arabialaisten l i i - :
Heljän suomalaisefl kairasmieiien
Meman 10-vuotispäivä huoineniH
Kiri. Hmuies Sula
Jan"
KE.NRAALI MARKO.S
Arnc-nkka.Iai.sen johdon .alahsonö
taistelee K r e i k a n fa.vi.suarmeija epä-toivoi.
se.sti dcTiokraaiti.sta vapauiui-arnjeijaa
vastaan, jonka ylipaalik-kona
on kpj^raali Markos.
Rumaa.sM VUOHI .suien •—. tarkem­min
.sanottuna lokakuun. 28. pai vana
1946 valittiin .VTarko.s cleraokraattLsen
armeijan johtajak-Si. Tama• a:s;ia' \uli-muualla
maailma.ssa tunnotuksi .^en^
.kautta; ;(Jita . cnslantilaineii.. ]abour-mie.
5 Georac. Thoma.s oli viime . vuo­den
alu.s.sa tavannut. Marko.k.sen mat­kallaan
Kreika.ssa. Han antoi ta.sia
tiedon Y K : h o n.
Kenraali Markoksclla on takanaan
pitka polutcinen ja .sonlaallinen ura.
Han on.syntynyt .vljonna 190C Thco-dosias.
sa Vahassa Aa.sia.ssa. Lopetet­tuaan
koulunkäyntinsä han ryhtyi t u -
pakkatyolaLsek-si. 18 vuotiaana vuon­na
1924 han liityi : kommunisti.soen
nuon.s^o-n-^a.stoon kuuluen •myöhem­min
puolueen kc.sku.skomiteaan. Dik­tatuurin
aikana htiiiotvanKittiln;
Hftinakuu.s.sa 193H han yhdo.s.sä
kenraali Mandaka.sin. kan.s.sa.johti
a.sei.stetLua kapinaa Metaxa-smdikta-.
tuuria'va.staan Kreetan-.saarella:..Han
joutui jälleen vankeuteen onni.stueii
kuitenkin toukokuu.s.sa . 1941 pääse­mään
vapauteen samanaikai.scsti, kun
.saksalai-set.saapuivat Kreikkaan. .
. Nai.slä ajoi-sta alkaen han aktiivi­sesti
o.salllstui va.stinrintahikkccn toi-mnitaan
kuuluen E L . ^ S : n penisLaja-:
jä.seniin. Vuonna 1934 han .siirtyi kcs.
kuspaikOLSta vuon.sloon johtaen t a l -
. löin mene.stykseni.sc.stiELASn kym­menettä
prikaatia. Saman vuoden
loppuun mennessä hän oh . ehtmyb
vapauttaa huomattavan laajojamaa-alueita
Makcdonia.s£a;
..Markos nimitettiin .nyt koko : M a -
kcdönian . potiitti.sek.si komi.ssaarlk.si
toimimaan;:kenraali Bakirdzis^in ka.sr
:kynalaisuude.s.sa; .Heinäkuuhun • 1944
.menne.s5a hiin oli jo kgikkien E L A -
S : i n prikaatien, komentaja, ja. talloin
hän 'mcne.styksclli.se5ti ; t o r j u i ; saksa.-
lalsten kiihkeimmät yritykset;murtaa.
:vastarintaUikkecn voimat. .Syksyllä
«amaiia vuonna olivat Markoksen
joukot vapauttaneet .suurimnjal o.sat
Makedoniaa . j a , he lähestyivät Salo-nikia
.huolimatta .sak.salai.sten: epa-toivöi.
se.sta• ' va.stariiuia.stav Lokakuun
27 päivänä tunkeutuivat ensimmäiset
ELAS-miehet kaupunkiin, ja nam
oh saksalai.sten \astannta murrctlu.
.Markos nimitettiin kenraaliksi, ..
Rauhan tultua lisääntyi, vaino v a -
.siemmistoa kohtaan sita mukaa: kuin.
län.simaidcn vaikutaskin K r e i k a n po-liitti-
seen : elämään. Seurauk.sena ta.s-;
tä oli. että kenraali :Markoksen jal-,
leen: kesällä 1946 •"• oli vetaydytiayu
vuorille Yhden katkerien tai=;teJujcn
vuoden kulutta haiven valvonnas.saan
on puolet Krcika.sia. Demokraattisen
armeijan h.allus.sa olevat, maa-alueet
käsittävät koko- Pohjois-Kreikan. ja
on vain päivien kysymys.-.milloin Ko-r.
nitsah kaupunki.:ja?.sa.: kiihkeät ;tais-telut
tällä hetkellä ovat käynnissä,
kuuluu nunikaan vapautettujen alu­eiden
joukkoon.
, [TiuinotUjman '*kasvatta-
I ..ir„"s. r-.: f»::, "^''^H «««»«alainen
i varhain hflm.k 4 p aatnxiUH L . - - t l U O t S l S Sa
j •va<;/:..'^sa: tapahtunee.-ita kaivo.v^ojmeiv { Tukholma, .— .genan on'nuorastaan
-1 o.Ti!iudf--',.j:
•Sudbury, »jcJmik. J — Int«Tna-lional.
Vickel-yhtiön J.evackin k»i-
. vokK^^sa tapahtui viime yona klo
.12 ja I valilla kaamea onnttlto-niuus,
jos.sa kuoli viisi työlaista ja
JJ loukkaantui.
. Kuolleista oli; nfilju .suoinalauiia.
J'aa.vo ,Sandb*rj;, Kon.ita Kauppi-
Ja, .Arvo Salonen, ja Viljo CJOOS.
sekä ranskalainen Tony Cyr.
Useista yrityksistä huolimatta
«rvat Incon virkailijat kieltäyty­neet
antamasta lehdellemme mi­tään
tietoja tapahtumasta.
Loukkaantuneista oIJ suomalai­sia
Wm. Santala ja; Kd. Wentelä
Levackista ja yksinäiset miehet
Heikki Liimatainen ja Paul Val­kama.
. K u n xa-ssa tapaLurma.s.sa henkensä
.menettäneet .suo.malaiset haudatuin
kaVsA paivaa myöhemmin, olivac.sadat
.surm.-J.n.sa .saaneiden omai.sec, työtove­rit
ja tuttavat; saapuneet hautau.sti-'
laisuuteer. JO tunteja ennen hautaus-:
Loimituk.scn-alkami.sia ikaankum pro-te.
scina • -.sna huippuunsa kehitettyä
työn.:. kiihdyty-sjarjcstelmaa va.staan.
• kf--kia:'<:a.v,'2 lau/aii a.^.anajaja Geoi--
; '^f BfJiiUf.',' ja,'-<:. !:'ava-.'a nahoiii-j
pitfely, Taby='^a, jo-=a .T.uuan nai-
.[ .ne.n.-4or'.a oU ot-anut -otI/JIap.^*4tsfeen
I 3-vao:;aa;:- .suo.vialai.se.n lyr^n, oh
j "./ca.vv?i!::a;:ut • taiä rouingma-ja kyl-
1 rrulla .v.ih..<u:lla:niin, et'«»lap.si kuoli. .:
1 A.s:a.'i3jaja B.'-anting arvtjee kuj-
.ienk:n rrjlevan valkeata .saada: julmaa
ka.sv-a:u.saiua varituttseen, Ainoa py-'
Kala," jo;i/ca..Tiukaan.aitr mahdolh.se.s-ti
voidaan cuomna, koskee .ilmeistä
hoidon laiminlyöntiä.
Polusitutkinio on parhaillaan käyn-ni.
s.sa ja vasta.kun se on .selvä, aikai-
.sintaan vukon ke.skivaifieill3, voidaan
ratkaista .syytekysymy.s. . . . '
oon.s.^, mikä takaa turvalh-suuden jä
kykenee pakottamaan tyo.suhieita,
työpäivän pituutta ja; paikkoja: ko-ske-vlin
uusun parannuk-siin," :
VAINAJIE.V -MUISTO
tontoiaisten vuo­sikokous
pidetään
ensi sunnuntaina
Toronto, — C 3 J u T'
jäsen i.s to YA I IPM la an
vucsjkokouiisecn. joka.
haalilla sunnursr:.:.' t
' ' on
j.<^< j j - D o i i -
h -hi - . ' J ' . ' , 3
miehiä' yhä uusiin ja. uusiin, ennätyk-mika
oh käytännössä Sudburjn ..seu- pyrkies.aan jarje^telmälh-sesti
p:nä; :a]k;U-n kfijKi. 11 p i i i v S i ' ; ; ; ' . .'
•; •..Kokouksex.^a -ciitttää; • r.'.ri.aor. tfilr
niintä- ja-tijik^rtomuk.so r:u]u.'i<:-e!.tä
yuoftfcJia. kuin myö-.kin.^ri loiiiv.cuii-.
tain tölminia:kerioni.uk.set,. joicleji • j t h -
, Qosta keskasteilaah - ja ;piiätet'ää
yapauden . . !ri!y/intäm;,s'c--tä - (;it:,s.;;iie,
johtokunnalle. ; •;•:;;.•.•..;'
-vkokouiMe.ssa- v a l l i Gsi^i.tolle pu­heenjohtaja
ja- kahdfekjsa.il .•:'jäsf/;-itä
johtokuntaan:'sekä ,mrjiiei: rivuut ,kt-s-kuudes^
ämme toimivat; loiniikurjriat.
Jos aikaa.-riittää ; j a . o n ; larpeeliista
keskustellaan, joistakin tärkeistä, p i ­kaista
toimintaa vaativi-sta a.sJoi;;'.a.
- Kuri kokou.> alkaa, jo kello 11. aamu-ijäiyälla.
piäetään. päiväHisiuriil; kello
yhdc.s.tä ,feahteen; ..jota- varteii' naisten-kerho
valmLstaa. päivällisen kbhtuhiii-nalla..
p-;a.ston .puo.iesiä;,tarjotaan
kahvit ilt.apäiyäilä., ':•. . . .
, Saapukaa .SIIS jäsenet mahdölliscm-
Kymmenen vuotta on kulunut ia=ta I ^ a n monilukuisina N\t e: laiTitse
kaameasta tcollLsuasmuiha.sta. jonka I o i i a nälissään kokouksen aikana kun
ilmei..en kouraantuntuvana .syynä oli | g^a valilla puiasta ja viela iltapaivu-
-c Incon heriojen työläisten hengellä j kahviakin Mua mon:!ukui.'-f mpi on
leikkiminen-.: kun he; aj.oivat^,,shafti-- osanotto kokouk.stssä. sen pnrf-nnnhi
.Suomalaiset lapset on pelastettava pula-ajan jälkivaikutuksista terveeseen
elamaan. -.-.•>
dunkaivannoLS.sa nuhin aikoihin. - :
JAK.IK.STY.MIbOIKEUS
: Puhuessaan suomalaisien tyovaen-järjf:.
stöjei:. yhteisenä cdu.stajana h a u . i
työnteon kiihdyttämi.seen keinoilla- ja
hinnalla millä tahan.sa yhä suurem­pien
voittojen saa^oittamusta varten.
:; Naiden .kymmenen vuoden kulue^s-sa
.^^Ipuksen
Ijton. vast^ustamaan Yhdysvaltoja. \'enäjää Ja zionistien uutta Pales-
^'»tiinan asutusta. Mutta se antoi takaiskun. Egvpti oli ensimmäinen
H«iräbialaifien maa j o k a v a a t i B r i t a n n i a n p o i s tu
, l;|sopimuksen muutos Ja;;vaikka; on :25^vuotinensopim Transjordonin *
f|u'if'4Ö0.000 paimentolaisen) kan.5sa niin siinäkin tapahtuu varmasti
'([Huutos. Isobritannia on sekaantunut liian kauan Keski-Tdän asioi-l-^
hip"., Aieläpä sen Palestiinan evakuointikin on farssi, sillä sieltä se
§js'1i'tyy ainoastaan viereiseen Transjordaniin ja K y p r o o n . tai s i j o i t -
£|!täi!tuu Palestiinan n i i h i n osiin, mitkä Transjordanin joukot anasta-
South Porcupinen
naiset osallistuvat
naistenpäivä] uhlaan
South Porsupine, Ont. — Naisten
kerhon kokouk.sessa luettiin keskus­komitealta
tullut kiijelma ja päätet­tiin
.ruveta avustamann: n-ia.iliskuun
2 pna ilmestyvää naisten numeioa
vointimme nnikaan. Päätettiin ,.myös
ottaa -kerhostamme kuva, mika .lähe­tetään
tahan numeroon Edelleen
päätettiin panna ilmoitus. inaiiutiiiun
lehteen. Kuva otetaan helinik, 4 päi­vän
iltana. Siis ensi ke.skuukkona
haalilla kaikki keihoinme jäsenet!
MeiUa oh myös keskustelua kan-
.«ainvälisestä -naistei^paivasta. :Paatet-tiin.
ctta se MCtetaan timmmbsiUisten
kaiLssa yhteisesti. Juhlan \almi5ta-minen
kys\y paljon voimia ja koska
Tin-iminsissa- on;:paatet,ty.-.pitaa - oikein
kansainvälinen juhla n i i n mekm paä^
timmcosallistuasnhenko-ska- olemme
lassä n i i n lahcUa.
Hauskaa talvea kaikille Vapauden
lukijoille! — M . K
tajai.sissa, sanoi Vapauden liikkeen­hoitaja
Ed. Suk.si. puhee.s.saan min; et­tä
"taman järkyttävän onnettomuu­den
poi^u.ssyyna oh äärimmäinen tydn
kiihdytys". Samalla mr. Suk.si-esitti
voimakkaan vetoomuk.scn; "että Inco
myöntai.-i työläisilleen Canadan pe­rustuslain
takaamat jarjestymi.soikeu- !
def turvallisuuten.sa puolustamiseksi
ja elta kaikki Sudburyn asukkaat a -
vustai.sivat moraalisesti kaivoscyo-inicsten
jarjpstymispyrkimyksia . . U i l -
. laisten -onnetlomiuiksieii välttämisek­si
tulevaisuudessa
E I aan \ain.Tjnn leski tulkitsi ly-'
hjes^a mutta paljon sano\i.s.sa p u -
hccssaan oman j a toisten tapaturma-,
uhrien : omaisten ja koko .sui-uvaen
yloi.sen mielipiteen, s.inoes.saan. . .,:•--•
VTämä onnettomuus johtui ää-rimmiitsestä
tyoH kiihdytyksestä ja i
minä toivon, etta jokainen kaivos­mies
ajattelee tätä kysymystä."
UNION LAUSUNTO
Minc;. M i l l - a n d . Smelter.; Workej-s
International Umon silloisen .paikstl^,
lisbsä.ston ; pääministeri, HepburniUe
]ähettämä.s.sä sähkösanoma.s.sa todet­tiin,
että V
-•'•onnettomuus johtui yhtiön.huoli-mattomuudesta,
minka miehet vo;vat
todistaa Tyolai.set civat \oi paran-t.
ia tilannetta vainotoimenpiteidcn.
pelon ;:takia: Kehöitamme teitä.; t o i ­mimaan:
estaäksenne yhtiön unioyas.T;
täisen toiminnan. Aino. T s t a a n yhtiön
vaikutuksesta .vapaa• uniO: ja sen kor.
miieatvoivat turvata miesten a.seman.
Nämä . viisi miestä . j a monia . mintä
ohsi \oitu pelastaa, jos Union komi­teat
ja - union .vaatimat tyaikentely-suhteet
o l i i l v a t voimassa kaivannois­sa
"
; Myöhemmin toimitctu-ssa : kuolcr
maiisyyn tutkinnos.sa .vapautettiin yh--
tiö kaike.sta edesvastuusta,, eikä k e ­tään
a.setcttu syytteeseen viiden mie­hen
kuölman johdosta : koska läma
kaamea tapaas - julistettiin ja. selitet­tiin
''tapaturmaksi;". ••; .;-::::.;
VAPAUDEN LAUSUNTp
Tapaturman -jälkeisenä ; paivana
osui Vapaude.ssa julkaistu toimitus-
'kirjoitus' naulan - kantaan, - juhstaes-
.sann:
• "Viisi murhattiin ja yksitoista,
loukkaantui. Se lasketaan tapa-turmien
joukkoon. Inco yrittää
• vierittää syyn sattuman kontolle."
• Samassa kirjoituk.sessa jatketaan e-delleeh:
'.'On tullut hetki, jolloin O n ­tarion
^ hallituksen- täytyy ratkaise^,
vasti ryhtyä toimenpiteisiin urkinnan,
ja- terrorin poistamisek.si I n c o n , k a i -
vaniaoista. Sillä se estaa kaivpsmies-ten-;
vapaan uniotoiminnan ja yhte-:
naisen työskentelyn turvallisuuden
takaamisek-si . . - V a i n siten voidaan
toivoa säännöstelyä .siina.hirvittayäsr.
sä' työkiihk-os.sa, mihin uniotoimiunan
puute- on ajanut, kaivosmiehet.'-
Hautajai.sten jälkeen kirjoitti V a ­paus
• asiasta jälleen;• todeten tahan
.'^murhaan olleeii:syynä tyokuhkon ke­hittämisen
äärimmäiseen huippuunsa.
Eräät -kaivosmiehet •; selittävät, : että
aikaisemmin-; Creighton kaiv.innossa-saa\
utettu tshaftinvienti-'» ennätys
oli 242 j a l k a a ;kuukaudeÄsa\ mutta .;Iie-;
vackissa ryhdyttiin saavuttamaan,
uutta ennatjsia. Saa\utuk?et olivat
Le va ckissa- seuraavat;: marraskuussa
1937 ylitetMin.:aika.iseinpi ennatyskun
paäbtiin 261 jalkaan kiuikaude_;sa ja
•laman ;viioden. lammikuu.ssa 283 j a l ­kaan."
^
Kirjoit:ik5e.ss.x , todetaan edelleen,
että turvalhsuuden parantaminen-In-,
con. kaivannoissa .-on mahdollinen
vain;-, järjestymisen;; kautta.: v • Kaivos-^.
ovat Sudburyn seudun nikkehtuotan-non
työläiset voittaneet jossain mää­r
i n parannuksia olosuhteusunsa. E n ­nen
kaikkea; on. ennen vallinneen
teiToritilanteen.:tilalle: voitettu .nyky­aikainen
:ieolli.suu.sdemokratia, jossa
työväen uniolla on vaikutusvaltaa
tyoskentely.suhteista, turvallisuudesta
:ja • palkoista paatettae.ssä. Sen-, seu­rauksena
on palkkoja korotettu, työ­päivää
lyhennetty j a muita tyasken-tcly.
suhteita parannettu. . S e tyo,. jo-,
hoii niin lukuisat .suomalaiset kaivos­miehet
osallistuivat varhaisempina-vuosina;
kaivostyöläisten jarjestämi-
.seksi.ei ole mennyt hukkaan vaan on
kantanut runsaan hedelmän. Sama
voidaan .sanoa heidän lehtensä V a ­pauden
suhteen silla Vapaus on aina
taistellut työläisten jarjestymisvapau-den
ja .sen käytäntöön toteuttami.seh.
puolesta. -'•...
Mutta- ennen kaikkea on, jarjesty-misvapauden
käytäntöön sovellutta­minen,
merkinnyt Sudburyn seudun
nikkelituotannossa ••• entistä turyalli-
.: senipia työskeut^y.suhteita: työläisille.
Siitä kertoo varsin yksinkertaisella
tavalla: se tosiasia, etta kuluneiden
kymmenen vuoden aikana ei Sudbu­ryn
.seudun kaivannois.sa ole tapah­tunut
yhtään :ainoata .sellaista jouk­ko-
onnettomuutta, jotka olivat eii-.
nen miltei vuotuisia tapauksia ja: j o i ­den
sarja.ssa Levackin .onnettomuus
oli viimeisin. :*Umo on lyönyt leiman­sa.
Sudburyn : seudun nikkelituotan-toor.
työnsuoritUK-ien kiihdyttämisen
vähentämisessä j£r sen seurauksena
johtanut: työtapaturmien.;vahentymi-seen
Valitettavasti .eivät suomenkieliset
nikkelituötapnoii, työläiset p,sn^.J,,af5|y-kyäan
sita innostusta; ja kiintymystä
uiuonsa toimintaan mita heidän enti­nen;
ja; mainehikas hhätonansa ^edel­lyttäisi-.
. Siitä syystä on;tana muisto-,
paivana paikallaan julistaa, e t u L e ­vackin
onnetionuiuden uhrien muis­ton
oikea kunnioittaminen edellyttää
ia velvoittaa;heita kohdistamaan suu­remman-
huomion unionsa toimintaan..
•Mitä aktiivisemmin me osallistumme
unioiden- toimintaan; sitä : suurempi
hyöty sita on meille itsellemme j a tydr
laisille yleensä.
saamme valituk.si kaikxi. .t.arvutavat
virkäilijai moniin en tehtäviin ja jao­teltua
ne. n i i n , etta yhdellä jäsenellä
on vaan yksi tehtävä: Näin saamme
toimintamme mahdollisemman moni­lukuisen
joukon kasiin ja epailemäilii
toimintamme on .silloin paljon vilk­kaampaa
ja; monipuolisempaa. Yk.st
tehtävä ei meita rasita; ja •.sen kaiif^a
vapautamme • liikarasituksesta monia, j
osastptoyereitamme.:jollia ,;on; neljä.;
jopa viisikin, tentavaa. : Täten .toimien •;
edi.stamme ensikädessä-osastomme jä- • J"''^^''^->''
scniston kulttuuritason kohottamisia
j a monien kultiuunt.isoa kohottavieii
Sodsn ja pula-ajan jälkivaiku­tuksia
Suomen lapsissa
Kirj. Eila Vuokko
I Helsinki. Kun eräs sosiaali-en
j.työn tekijä joku aika sitten: palssi
.[laajalta; Suo.men .syr^al.sl.mpiin seu-i
t u i h m ; ulottuneelta , tarkastusmatkal-
• t i a i v . j a ; näytteli minulle valokuvia
I -kocieista, loissa oh; käynyt, j a lapsi-Sta
joita oh 'k.-Dhciannui, en ollut' luskoa
.silmiäni. J a kuitenkin allekirjoitta­nutkin
or. koettanut monivuotisen sa-
.nomalehiinais-uransa aikoina tuoda
tiettäväksi sita. hataa ja
.Kurjuutta, missa taalla viela eletään.
K u u on kymmenlap.sisia koteja-.
esitysten kautta hyödytämme paikka- i •5"'' i>eihceniasenten esim ainoana
kunnan odistysraieL.sta uu.stoa Kas'<a I vuodevaatieen.sa on rikkinäinen niat-kaikki-
hyötyvät työstämme on nicidäii
tehtava seyhdo-ssa. ~ - J . . L .
Yrityksen hiihtoretki
peruutetaan
. .Toronto. • -—Vuime . torsiairi - nume-ro.
ssa mainittiin' V . - jn u.->eura Y r i ­tyksen
asiain yhteydessä, etta Y u t y -
järjestaa hnhtoretkcn Tarmolaan en­si
sunnuntaina. Muita kun .siHoHi-on
S J : n osaston kokous, peruutetaan ret­ki
mainittuna -paivana ja - jarje--:f:e-;
taan tk 22 p:nä — K S
to; tai pieni tilkkutäkki, joissa lapset
vaur.vuorotellen voivat mennä ulos,
ko-ka^ talossa on vain yhdet jalkineet
ja yhdet päällysvaatteet;- nnn elama
taalla ei. v.arinastikaan kaikilta, koh­diltaan
ole viela^ tyydyttävää. .
. Mutta joskin tällaisten .syrjäkylien
kotien iap.sct karsivat .kalpeista pos-ki.
sta j a liuonoista vaatteista, oiv suun
^ Ja niika on naiden 2.000 l.ip-pti ja
monen, manen muun jonkin' toisen
paikkakunnan; lapsen kohtalo' oii
varmaa., etta. n a i s t a lap.sista .^uuri.^
osa on j u u n sellaLsten vanhe.-npien
t.ai; yksin perhettään huoltavan äidin,
' jonk.a. on p.ikko kayda an.5iotyoisä.
•Lastentarhoissa, min kasvatuksellises.
.^a 'n-iielessa kuin ne o n k in peni.steäu,'
011 otettu viime; -vuosina huomioon
ennenkaikkea sosiaaliset;: tarpeet ja
senvuoksi ensisijaisesti sijoitettu nii­hin
.sotaleskien lapsia, joista äiti yk-s.
in huolehtii.;;Kaikki tuliaisetkaan äi­dit
eivat kuitenkaan, ole saaneet lap­siaan,
päiväkoteihin. Ja: iLsaksi ovat
sitten ne^aidit. joiden on pakko mie-heiLsa.
rinnalla, ansaita kodin ;iilko-puolisesia
tyossa rahaa perheen elin­kustannuksiin.
Se, millä, tavalla .nä­mä
äidit lapsineen tulevat toimeen
nykyisin, on. suun .kysymysmerkki. ;
Edellaolevaa koskee lapsia, jotka
ovat alle.kouluiän, mutta myös .sato­jen
ja; tuhansien kouluikäisten lasten,
vanhemmat ovat potssa koko pitkän
ttotsi voitti
uftömaaiiiilidon
Moritz, öveitsL — 1
taiia suöritcttim taalla;
j!5i<:e;i 18 km. (ilJZ maili
i3li:..^'o. jossa ruotsalai-
.r/ö---''ät kolme ensiannj
' suomalaisten voittaes
^ jä 5-rJudennen paikan ä
ti3i£i€n Tom Dennien ja
.n joulue:s.sa 73. j a 81 paiki
Xuiidenparhaan hiilitaja
.j seuraavanlaiset:
jlarr^n Lundström/Ruot
minuuttia j a 50 sekunttii
«on Ruot3i L14.22; Gur
3. Bua:si,L16.6- .Heikki :
I1Ö43: Nils Karisse
!6-34:jä Sauli Rytky,: Suo
Murromaahuhto o l i myös
pohjois.maisesta kilpaili
idistyy myöskin hyppään
ioritcttiin sunnuntaina.
Lauantaina suoritettiin
10 metrin (546.8 jaardin
lukilpailu. jossa isännöi
iset j a yhdysvaltalaiset,
isen ja entisen; sudburyla
:ackjn jakaessa kuudenn
ässä kilpailussa. saavutet
n -uuSi^ olympialaisennät
orjälaisen Ivar . Ballangi
b 1936 kisoissa saavuttai
Dlloin taman matkan suc
11 43.4 sekuntia.
Parhaat tulokset- olivat:
Finn Helgesen. Norja 43.
ienneth Bartholemew, "S
obert Fitzgerald Yhdysval
as Byberg, Norja, 43.2
:pnry Yhdysvallat, .43.3;
amb. Yhdysvallat, Frank
ada, Torood Hauer, Norji
Kahden miehen kelkall
a voittivat sveitsiläiset:
rich ja Friedrich ;WaHen
lyös sveitsiläinen pari J
nä yhdysvaltalainen.
Uusia grammotooni-ievyjä
luiossa
Harmonlkkamestari Onui ;Laihaseii
antamista;., harmonikkakonserteista
olemme kirjoitelleet lehteinine pal.s-y
talla; useammar.km rterran.' Ilanen
soittoonsa olemme tyytyvai.sia mutta
se on ollut valitettavaa, etta emme.
ole ..voineet, hauen soittotaicoaan ot­taa
konseitisti kotiimme. Nyt on se­k
i n pulma, poistettu, silla Onni Laiha­nen.
on soittanut joukon parhaita
kappaleitaan äänilevyille ja; kuten
tas-sa'.- lehde.ss.a olevasta ilmoituksesta.
huomaaramCi on niita saatavana kaik­kialla.
Nyt SIIS vaan .gramofooni pyö­rimään
j a iloista polskaa rtanssimaan
kyllä Laihasen Onni soittaa. ;
j o u k k o s.sutu-ske.sku.slenlnpsia,. j o i l l a .
011 h a t a toi^es-a mielo=:sa j a joiden tyopanan ja Lapset .saavat tulla toi-elama.
i allekirjoittanut on joutunut '"^^n omm neuvoin. Tällaiset lapset
hw^m M h e l t a k i n sctaaamain. kaipaavat myös jotakin .suojaa katu-
.\ un p-iljon k, ui:n pu,h u:t.•a ankin yk.a„u .- ' j a• j'a niiden Viettelyksiä vastaan. Mo-nen
sosiaalista tyota tekevän yhdis-
Kaksi TUIjm^^^
kutsuttu itävaltaan
•• •,;-.HeTsinkiT-,.r-r^; .työväen , uv-.
heUuiiittb- ASKö>on'
sun':TUL:lle kähdeii hiihtäjän .lähet­tämisestä;
\Äsk6:n::-,;me.*;ta
l u i h i n BädAusschehen; tnmnii- h e l n i i -
kuun'.:yaiKtee«sa.:::Luttot-0iini ,ön
matkalle'Wliini.ut^
j a Sulo Pietikäisen. Mat-kah- l o p u i l i -
• Levackin uhrien muisto velvoittaa j nen järjestyminen, riippuu enaa vain.
meitä! ' matkavaluutan saannista.
niisti S i l t a . : kuinka -aitien olisi itse
huolehdittava lapsistaan eika annet­tava
heita vieraan hoitoon koko päi­väksi
lastentarhoihin tns., on olemas­sa:
hvvinp.^inava syy siihen, etta yha
u.seamiji a i t i o n viime aikoina hakeu­tunut
finsioivöhon kodin ulkopuolelle.
Sn on; vksinkortaiicsti elinkustannus^
ten jvrk.^-ii nousu, perheenhuoltajan
paU:--;:;; jaädeTsa aivan jälkeen. Hyvin
mone.^-;^.:.sellavses.sakin - .työläiskodissa,
jo.s.sa ;näihin asti: on .tultu toimeen
yerheeni.san tuloilla ja äiti o n voinut
omistautua vain-lapsilleen j a k o d i l ­leen,
on palkan riittamattoniyy.s pa-koi>
tanur. aidmkin ^työhön. Eika. työ­t
ä täällii .suinkaan puutu: kaikki alat­han
potevat työvoimapulaa. Vanhenir
Ijien on: v n l i t t a v a lapsiaan .varten :jo-.
kö-päiväkoti tai: — puute.; Ja-he. ovat
valinneet tai haluaisivat: valita- päi­väkodin.
Jos se :Voisi^ pela.staä~ heidät
hadalta Mutta nyt tulee eteen vai­kein
ky.symys; päiväkoteja ei; ole rht-r
tävästi. Niiden tarve on vuosi vuo­d
e l t a ka.svamit. mutta uusia er j u u r i ;
ole voitu rakennusaineitten puutteen
eika taloudellisistakaan syistä - perus­taa.
Esimerkkina- silta,- kuinka vai­kea
tilanne on esim.- Helsingissa mai­nittakoon,
etta. taman syksyn alkaessa.
sen-.lastentarhoihin 'Pyrki noin .2,000
lastaenemman' kuin voitiin sijoittaa.
tyksen piirissä onkin herätetty kysy­mys
saada aikaan lapsille j a nuorille
k e r h o taloja - askarteluvälineineen,
NäLssa he voisivat viettää vapaa-ai­kansa:
terveemmin kum nykyisin olo­suhteissa;
jotka- ovat nuorille kaik­kea
muuta kum hyvät. Myös valtio.on
kiinnittänyt huomiota ;antanut kun­nille
. ohjeita, nuorisotalojen perusta­miseksi,
mutta nnn niiden: kum yh-disty.
stenkin toimintaa: haittaa jat­kuvasti
tarveaineiden j a varojen puu-,
te. Mainittakoon, etta esim. Helsingin.
k.iupunki myönsi eräälle .työväkeä e-dustavalle
naisyhdistykselle, jo; vuo­sia
sitten tontin työlaiskaupuiigm-osa.
ssa mainitunlaista kerhotaloa ;var-ten.
mutta pelkällä tontilla ei varaton
yhdistys voi-mitään aikaansaada, kun
kaupungin tuki supistui.siihen..
Kerhotalot 'ovat va:lttamkUö-aKÖ-myös
, eräästä; toisesta: sotavuosien
tuomasta -. syystä. Asunto-olothan
täällä ovat hyvin;; huonot, .suuretkiö
nerheet j-outuvat :• vuosi .A-uoden jäl­keen
asumaan yhdessä huoneess.a ja
siirtoväkeen; kuuluvat sitäpaitsi - si­joitettuna
ahtaasti alivuokralaiseksi.
;Pienissa tiloissa, joissa kullakin per­heenjäsenellä
kuitenkin pitäisi; olla
oma mahdollisuutensa harrastuksim-
CJatkoa 4:nelia sivulla) '
Kenen hyväksi ja ketä vastaan
miesten, tulee .järjestyä; omaan tmi-I
l l k o m i n i s t c r i Bcvinin ••kommunismivastainen" ohjcima Ke*ki-idäs.>
ii p y s k i i ennen muuta e.^iämäan .<ikalai.sten kansakuntien itse­näistymispyrkimykset;
ja samalla kaappaaniiian arabialnisenmaailman
rikkaat öljyalucot Btitannian lahamicsten riistettäväksi.
N>k\inen kehity^5uunta Ivcski-idässä -uhkaa niaailmaa uusilla
levottomuuksilla j a entistä suuremmalla sodan vaaralla'
: K u n kysyy keskinkertaiselta;:britti-:
Iäiseltä'ja;vaikkapa canadalaiseltakin,
mikä hänen mielestään on demokra­tiaa,
saa melkein poikkeuksetta vas­tauksen:
. "Demokratiaa, on se, k u n jokainen
maan kansalainen ;voi asettua ehdok-.
kaaksi vaaleissa j a jokainen voi ää­nestää
keta haluaa "
• Aivan oikein; demokratiaa se oii; se-'
km, mutta kysymykseen ei silti ole
vastattu-mm tyhjentävästi, etta j o k a i ­nen
-ihminen paasisi edes vahaakaan
kuusalle .mita demokratia tosiaan oh.-;
Lyhyesti • sanottuna demokratialla-,
cli:kansanvallalla:tarkoitetaan ;halli-:
tasmuotoa,- j onka muka an : va 1 tiossä;
liallitsee kansa omien: virkoihin aset-;
tamiensa::; edustajien kautta, joiden
edustajien sydämen asiana; on kansan
hyvinvoiimin edistäminen n i i n poliit^
tisissa kuin taloudellisissakin asioissa.
No,' sellainenhan demokratia on
i meillä - Canadassa. Yhdysvalloissa ja
Oku,
';täytyy mennä.-kol?p
;: mdiiVkuiiv toi\ypuoiti^
i ^ellahV^iV puolue.: joka harrastaa .pa.-
I remmiri;' demokratiaa tavallisen .k
j;-iän; hyväksi':';" ^;•.^•^v,•;;.-'•:'":•^^:•••^v" ^••'^•',•:^•'^^
i---- .•• ,',•.••-.••;...' • ' ; • • • • • ; , • .•
. Ktin nyt tuli. Puheeksi^;i^
vaiihat - puolueet;':lib
eli. konservatiivit, i: n i i n muistd^^
leemme- eräs. vanha vitsi. : Mies kysyi
, toiselta etta mitä -eioa on liberaali-
On todettu, että amakm 90 pioscnitia konservatiivipuolueen välillä. ToP-Canadan
vafcstosta vastustaa koikeita ; ,,en ei tiennyt vastata kysymykseen,
hintoja, mutta .silti ne ovat voimassa. , jolloin kvsymvksen tekijä sanoi: - T o i ,
Jos siis mciUä valhtsisi demokiatia.' on halluuksessa ja tomen on
mm hallituksen- olisi kuunneltava . iiaUuuksen ulkopuolella."
kansan valtavan' enemmistön aania j Kvlla kai noilla puolueilla on ollut
jos kerran kansan valitsemien edus- aikaisemmin jonkinlainen eroavaisuus,
tajien sydämen asiana olisi ^finsan i„..tta kun kapitalismin ponkittämi-inomssa
muissa maissa, sanoo
lukijoista... - A i v a n oikein^ mm • ? ; ;
mutta monet tapaukset osoittavat
meille, että niin; on v a i n teoriassa,
käytäi-mön puhuessa toista.
: Parhaan ; esimerkin saamme ; par­haillaan-
käytävästä kansan kampan-:
jasta hintojen' korottamista vastaan.
hyvinvoinnin: edistäminen;
...Mutta, kutsn tiedetaan; hallitus ei
ole kääntänyt; korvaai-isa kansan v a l ­ta
v an enemmistön mielipiteelle, vaari
sen sijaan pitaä- tarkoin suurrikkaiaen
puolta, j u u r i ' nuden puoltai jotka; r i ­kastuvat
hintaklskonnasta. Tama on
lassa . kysymyksessa ;:h3 Hiluksemme
':demokratiaa".;siis, pennit pois koy-;
•häitä kansaltanJiden kukkaroon.- j o i l ­la
jo: ennestäänkin 011 rahaa: j a myös­k
i n valtana. -
- . K i n g i n -halhtus on siis.:jalosydami-:,
sesti avustanut.suuiTikkaidenharjoit-^^
tamaa' - rajatonta hmtakiskontaa:
Kansan tarve ja hata on kokonaauj
toisarvoinen serkkä.Paammis.t.e.r.vjtitne
puhui äskettäin sntä,:. etta han; jattaa.'
toimei-isa liberaalipuolueen;^johtajana,'
silla hän kai on katsonut hallinneens-a,
jo tarpeeksi; kauan: '-demokraattisesti"
Canadan kaiisaa.-;.;Mutta.hänen poisr
-tumisensa poliittiselta näyttämöltä ;ei
paranna asiaa* vaan hänen mukanaan.
nen on viime aikoina astunut yhä
enemmän: paivajarj"estykseen, n i i n m i . -
taan.oleellista:eroa ei naiden puöluei--
den välillä enaa; ole., ;Kiunmankih
ohjelma; tahtaä- tavallisen kansan^ sor­tamiseen,
ja suurrikkaitten rikastutta.:
miseen.. Kaiicille. on- tunnettu Kingin'
hallituksen viime.vuöden lopulla j u l i s ­tama
kieltäytym-sohjehna", jonka
mukaan " . . meidän "täytyy, kieltää
itteitamme sellaista, minkä hankkimia,
•^eksi ole varaa . . ."
.: Mika" on sitten tämän kieltäytymis-ohjeiman,:
seuraus?.; •; Se • ei merkitse
anioastaan. korkeampia vtarvikkeiden:
hintp.ia - ja alhaisempaa' elintasoa: ta-^
valiisvne-.ihmisille,'mutta;se merkitsee
Canadan- koko raloudellisen; elämän
uuoeiieenjarjestamistä .—; ei suinkaan
parempaan päinr.vaan; siten,' että. t a -
iQUtomme tulee yhä-enemmän riippu­vaiseksi
-Amerikan dollarista. Ameri­kan,
rahamiehethaluavatvainniyydä,
eivätkä ostaa., .Canadan;on ostamisen
uomi voitti
hdistetyn kisan
st. Moritz, Sveitsi. — ,
untaina oh taaUa stroma"
ä kun suomalaiset voittiVI
liilaa yhdistetyssä .poh
ilpailussa, joka käsitti U
mrtomaahiihdon j a hypj
t löi.stivat 5 kilometrin l i
uotsalaiset ammunnassa.
Yhdistetyn kilpailun pii
uivat seuraavasti (ei;
nainitaan murtomaahiih
oisena liyppyjen pisteet
ena yhteinen: pistemaan
Heikki. HasU,: Suomi. 241
48.8; Martti iHuhtala, S
Otamme vastuuU
antaa uutta eloa
KUOLLEEI
RADIOLLE
ED'S RADIO
P U H E L I N 3-15
15 Larch St.
Haetaan Ja tuodaar
1
pakosta pyrittävä saamaan kasiinsa
yhä enemmän amerikkalaisia dolla-:
reita j a nämä dollarit kiskotaan k.ay--
hän kansan selkänahasta. •,. . . .
Demokratia: on porvarillisessa yh-.
teiskuntajärjestelmassä . k o k o n a an
toisarvoinen; kysymys.; ; Suurin kysy-j;
mys on aina set k u i n k a parhaiten ja.
ovelimrain voidaan riistää; työtateke-.
väa: kansaa • suurrikkaitten hyödyksi.:;
Tähän tähtää ;erikoisesti se nnn pai-:
jon: ;: mainostettu . •'avustussuunnitel-.
ma'., Marshallin suunnitelma, jonka
lonk'eroihin Canadakm on epäilemättä
joutiuiut..vaikka se meillä tunnetaan
ehkä paremmin "Abbottin: suunnitel-1^
mana", kotimainen ;leiina, nähkäas.:
Keholtamme lukijoita lukemaan
torstain Vapaudessa toisella sivulla
julkaistun Johannes Steelin kirjoitta­man
artikkelin :;'f5fht€näisyTS saa. air:
kaan Italian itsenäisyyden"', Siinä^
osoitetaan, mitä MarshaUin,. suunni-;
telma maksaa; I t a l i an .kansalle. ;;Se«,
maksaa.-lTO biljoonaa liiraa Iisaa kti-,;\
luttajille vuosittain j a 3 .miljoonaa f
työtöntä. . \
Tämän suunnitelman, maksarmiisi?:.:.
Canadallekin on jo näkyvissä. Huo- I
mioitakoon vam kulutustarvikkeide - ^
enimtysmäiset:hiimat, niistä aiheur:;,-/-..,^
va.työväen elintason aleneminen; t u j , - ; j
lannon supistaminen ja hiljalleen jfin
saantyvä työttömyys eri; aloilla., i|äil-päästään
ainakin jossain määrin ätjd-ville
Marshallin "avustussuuntjf ^
man" tarkoittiksesta. ranjaa '
Tukekaatnine kaikin kampn yksi
hintojen alentamiseksi; sillä se:s£elusta;
osa nykyaikanakäytävästä-:takauksien
kansan , demokraattisten y\ •-
puolesta. — Waldeniar.. '
DELONGCI
Cartage CQ
20 LORNE ST. P UH
LYHYEN J A PITKÄN
RAHTIAJOA . . . TA
PEITÄ P A K A T A A N r
T A . V M - : . SÄILYTETÄ
HETETAÄN.
N Y K Y A I K A I
V A R A S T O H I
Kaikille
Vapauden kir
:i.p. voidaksemm
Kehoitammel
ta^iäi}.'^ sähkön
VAPAUS PU
Sudbury
J . B.
TOR
OSAKf
K. V.
YK
10 Cedar St.
Yläkerrassa