Vapaus, March 27, 1948

              Lauant,. inaahsk 27 n - Sainjdav, Mardi 27'
i
Pi
P
l i i
f m
" i l
m-dUBCBTT)
- T - Independent Labor.!
Oisan of Pmni£h Canadians. Es-!
tab]l£bed Nov..6th 1917. Authonzed.!
as second class maJl by the Post!
Office • Department, Ottawa. Pun-l
Usbed thrlce «eeltly: T u e s d a y s . 4
Tbursdays and Saturdays by Väirdu:-i j
PubJifihlng CompanyLtd., ä t 100-102.
Elm St. W., Sudbiiry; Oni., Canada.
T'\cp'iirj:jih Business Offjce 4-4264.
E<Ji:'^.',;ii Ofi.co 4-42C5. Manager
E h^/.M. f.-Jit/.r V/. Eklund Mailing
add rc-s.-. : Jiox C9, Sud bury, . Octano.
Advertisjxig rau^s upon appUcatlon.
'I'ranslatJoxi:free fjl charge.: •
7 7 L A T ; S H I N . N ' A T :
Cfe ^r. ' j H - - , a 1 % Jc $ji(0 C '/.y.. $3 00
3 i ; ! : . $1.75
Yijdysv aljfjis<:a 11 fc. $0.50 6 kk. S3.50
•Suornr-ssa. 1 vk. $7.00 C kk $4.00
Yhdisfefyt kuoro!
esiinfjfvät kahdesti
kulta-alueella
[Uuden Kalevalan
110G-V. muisto
I laajalle pohjalle
Pääsiäisenä v. 194$
Huomenna. !n Ktji^i.tin'1 2-. ' (.;'*/tfn Jiii-nx \i(tl,i.i , ' t . i -
äiabta, Jeciuk.-?c;n \lf;'-]i'jri-<-1,1!!u I ! M 1 . " M «.-^..U < muin J M - I - M : . -:
ncn oli juuialaJsJtM -uur: } • i 1 u I -'>,'*i !<i Kii) <.Mi. ^ iV
muistoksi i I'a.s.<ah;.
Pääsiäinen on vanhm t .u',:> r,i . 1 lui • . . - i . i un
tctly jo varmasti tois^-ll.i \ IIOM-.*?! iiLi Iin l' ro-^r» — 1 \ c lleu^
rence Library tietosanakirja :ve!il!a;t jj;i;t-.i;4!.-.<.'n ni.->:oriaa .-^-uraavasM: .
**; . . Se oh ilousrtiHi.-aikaa,/ i\'i;i-ion ^.idtay).ynlu)en oh ohi;-
almuja anneltiin koyhilie ja tar^'li.s(;vlll<' . . . ['apivjo cisut! kerto­muksia
ja-le^/endoj.i kuuJiJ.iin .{ t'ii!) 1 il.ihfUmainiM ].~J
aispaivana ihmi.sct . torvehliva;- (<ii.v;a.-i)i .hmitlamluk.-i-lla: ""Han on
noussut'-, mihin va-slaLliin: /iJau .on lnfic-i!a!;:n nniis.^ul Ita- ja
-]ansimai.scn kirkon vahlle kcinttyi jxiKaaikamen. rnta- s i i t a inika on'
sopivien aika paa.siai.sen viotr<)a A;irw-.n. i m i U a v. -32^ Nikenn kirkollis-.,
kokouksessa asia ralkaislrin ^iteri. frr^t pa.-i-iaK^t.a" vjf-tf-taan maalis­kuun
21 .pai vaa (kevat.paivania.sa:u:si.<'i / - .seuraavan layden ktuiii lalr
kcisena ensimmäisena .sunniiiilain;). 1-l a>;a paatok.se.sla johuiu se..: -
että pääsiäisen aika vaihtelee, oiicn aiK.ai.smiaan macdisk.: 22. ia vii-,
mcisintaän huhiik. 26 jinä.)
• : Taman vuoden jjaa.siai.sjnhlan yhii-yde^sa. kiuifyy niijiien .ihini.seri •
midi siihen tosia.siaan. ctta koko ilinu.-^kuiiia on nyi, ylo.snoiisermiksen
ja uudelleen .syntymisen liiski.s.sa. IhMii.skiinta nousee (aislelien ylos;.
sodan tuhkasta, yriltatii korjata vanhat vaiirioiMineci arvot ja ra­kentaa
uutta ja parempaa kelvoi UHiiaks! o s o i r t a i i l i i J f t e n a i l a n c.
Kuten aikoinaan kri.stilii.sc.s;,a kir!'.o,s:^a. i i i i n inyos nyt koko inari-'
ilmaa käsittava.s.sa mittakaavassa on erinii(,-!i:;vvrta taman' ihmiskim-.
nan.ylösnousemuk.sen' . s u h t e e n . , M n ä e m m e yhdellä puolen miten .
uusi sosialistinen ajatustapa ja sille perii.siuvai. menettelymuodot
nousevat vaslustamaltomalla voimalla ylo.s ja loksella puolen .sen. mi­ten
vanha ka|)italislinen janjestelma — jota laajoi.s.sa joukois.sa pide- '
tiiän,solien aiheuttajana^-- taistelee kynsin liam|)ain vanhan jarjes- '
telmän puolesta ja .so.siali.smin.von lokulkua va.strian. •
. Multa yhde.sta: a.siasiainaailmarikari.sojen valtavan suuri;
enemmistö on valmi.s tekemään v.Vikean kirkolliskokouksen paatok­seen
verrattavan ratkaisun: -.Maairman niunimiljoonaisel kansat eivai;
halua.-ihmiskuntaa, nauhta ristinpuulle. Kaikkien- maiden tavalliset .
ihmiset — ja monet jarkevamniat kailiiahstilkin —• i>''tavat. nyt suuur
niteltavaa. kolmatta maailman.sotaaonnettomuuteDa ja- niin suurena-vaarana,
etla jos ihmiskunta tahan risimpiiulniir naulitaan, niin .siila
tuskin seuraa enaii ylosnous^cmusta. Sodan aiheuttaman iiden nstiin-naulUscmisen
a.seme.sla ihimsiamia huutaa sydamen.sa syvyydestä tänä
pääsiäisenä kansainvali-sen,: rauhan., .(lernokraattisien oikeuksien ja
aikkien pikkinhmisten olo.suhieidcn.parantami.sen puolesta.
yöväenvastainen kaikissa suhteissa
Kuka hyvänsä viela uskoo la onhan niita jumala [).iiatkoon
.herkkäuskoisia ihmi.sia vieläkin •^'•nykyisen Imterian kohdistuvan
-"vain" kommumstoj.i \<i-taan, i i a i i e i i -,iel,ia midlia a^-iaa iiudellecji
-Hyvä e.simerkki. la.s.sa tapnuk.ses.sa-on ieluemmo uiiiisosasloHa viime
• .tiistaina-julkaistu .selostus >iita, .uita OiiMnon l\o\aenliitl(j K CL)
esitti. Omanon hallituk.selle.. ja niiia. toiypaaniini.steri I)rew sen joh-dosta
.sano». • •• .
Kuten liedeta.in niin ("( 1, n pitäisi /iHa puiiakauhun litt^ojien
määritelmien mukaan esinjerkik.sf.kelpaava- työväenjärjestö: niinka
kansalliscs.sa. johtokutlna-ssa <i ui,- 'kuimnum^teja . Iaiuh-,i. eita
pääministeii l)re\\ oli-^i av()^>lln oiMiiiii ( ( L n eriustajat \.i>ta.in ja
sanonut, etla-; kyllähän, me teille, niyoiiiiamme jiarannuksia' . mutta
-toislvi on vkoinnuiiiistien-:.suhteen. Mutia i-niivn kavi.-' -
; .L^^ lukijat i»amvai varmaan merkille, että t"Ck:n alainen
Ontarion tyovaenliit to esim jonakin h \ \m ajankuht.iiskt ja tai keila
ehdotuksia, .benkubumiovsa -,\MLMtiin OiUaiion hallitulla sahku-
• voimakriisistai -Jjausuniiu,-.sa L-nelLiin inuodo^ii-ttaxaksi t e h o k k a . m i -
pityosuhdelaiiiakuiita/)tt.Iinaan \nniii.in 10 t l\u\iikko \iikkoanM-
:Oita, yahenlamalla.. vaadiliiin MiLon p,ili,alli-^ta kt-,aloma,i paian-rnuksia
työväen tapatinmalakiiii maido-i hiiiiun a l e n i a m i s l a halliuik-sen
tukirahojen:avulla ia aapio.l^i iiMka. , i i a i i aleiuami^la 21 vuodesta
. 1 8 vuoteen. Vanhuk.sille ia. kaskille -vaailittnn <S0 dollariiur kuukau-sielakella
jne.
Kaiken taman lohdosta t-M\haililiik-i n paaminiNtfri evei^ii l)ie\\
naki '•'punaista.: Kuten inuisU'taan hm i)Ui edu-iaii^tolle \limieli-
.sen.luennon.siita. eUa jos H- cdustai-i \ im uiiiumsii-,ia liikettä nnn
asiaa ..voitaisiin ,ehka haikita, -multa on icluasa seK.iksi so nut.i
liitto yrittaa.saada t\o\aestollc la nma s f _\int.ia sj.ula >ille pohitti-scllc
puolueelle johiin se kuithiu i-aidlecn han sanoi etla euus jvi-liittinen
puolue:(C(. 1 ) asetti il-^vn^A hiton sis.iH,. ja luroM i tuli sitten
tuon puolueen ase '.
: . Nain. lehtiin vSOMalidem ikia i i ! i s ( > , a ( (. I s;a sai\ipainen sie­lunvihollinen.
.iok.si tor\i)i)liliikot lavalliseati ivomnnini?ur leimaa-väli-.
Nain niyos tulee: kaymaank;!Ulla linjan. Huolimatta-lainkaan
siila, mihin työväen- jioliit tuseeiv ;j)uolueo>een; ioku tvovaenmies kuu­luu,
tai kuuluko^ han mihmkaaii h'n tou;uu a-iia monnpolipaaomaii
vihan kohteeksi lOs lian tehck^aasii JA k_\ \_\ kkaasti t.iisioloe koi-kcampien
• i)alkkojeii. j)a;Lm[iieii I>UOJOMIIIU iden M \ hteiskunnallus-ten
uudistusten luiok-sta
Pdäministeri Dreun \K< v\ vl.^r \ ihiaui^sf puolueeseen
mu»dosti\al kuiiaa 'j/,'ki>->_\ 11 - lu \aiuuicUallt joMsfikalle etla On­tarion
nykyinen hallitus tl h ihi.> lehda ',iaa>in tyotateiKexan \aesion
työläisien, farmarien la -.-nuKkn p'kk'iflaj.en ]-.\ vaksi Maimuakoon
vainlopuksi, etta:kun 1 VV n uhistaia \ \. .Matl.eotl esitti lainlaati-
•jakun"han. i5tunno.s-.sa u i i n i e tii-tama) i)a.Uoslau-.elnian missa pahek-
'SUtaan sila kun Ontarion TTuthiutncu Ltkt tt n iuiti\at i uniakin \ ksi-l
ö j a v l u k u u n o a a m a i t a ) ' e n a i olek.viii saaneet Im.ntiia 510 lisa>sUi
kuukausielakkvestfiisa nnn toi\jmolueen hoM_\iua aane.sti \.VV-CFF-
liberaalien \oimal akis
Tais,a tilaiUei-sa loiilisi ..Kvar nil.ipoj -tn eUa molemmat
työväenpuolueet.-umol ia' . n a i ' i i i jarus-o: M \lv.'vnsa lavalhscL ih-^
niisQt yhdisiaval :A-om:ansa inkv i.s^a va.dei-^-1 la' lane'{<i\at iJ.eun
halliluksen kes-alailumellt.
. Tirnmins. -r- Kara'./.. M p""'- P^dc-
",.11,. C S J n Tmrr..ri, n -i. S o i ' h Po'-
, cup.ntji 'j A-^oy-n hdLst^jiy-i icuoron
I korj-.enij-Et<:3£ipaa.';;ia- ja. sita •.\euraa- j
I ysnri ::inr:i}r.:Tiir:;i :-aal:a TimrrAV.y.'\
I Tuxj:r,:n:>i.s--.a,- rnutia . Uirkeidtjj. e.slci^ j
i :nn-ara<'i. - • j
Ku:, f f .'.n 'j, 0.1 ,'.-.ok,i •,.
u '.-lu/f.e'.,ia Suorn tiauten e-,;ty.i-tc!
i \y.-,;ipi\ on ju';<o.s)av5alai!ito.''i icahr j.
dt/-juricnk nuj iine--kuoro lu-.annut
r j . o f . a j<» era- toiskielinen orkesteri,
: cjii: xnyox/AU. : lupaantunui- o.-:a31i.slu- \
maan onjclman suontukicen; Omani
kuo.-omrnc - c-aiyk-sei ovat tietenkin
parn-iimma!,, karjalai.smasur.i:asta ar-ria
Mar;cljee;-ijm .saakka.-.Kerttu Laak- ,
IfeUinki OpeUi.snunisu;rio oli
liiJmikuun 27 pna kutsunut valtio-ncuv<
j)t4>juhiahuopei.stuon Kaleva­laseuran
aloitteesta eräiden huo­mattavien
sjvi.stysjarjes^ojcn edus­tajia
neuvottelemaan L"i|dcn Kale­valan
100-vuotismuiston kunnioit­tamiseen
vuonna laiO Inltyvista
kysvmyksihta. Kut«'n tiedetaan, \-.
1910 tulee kölunceksi 100 vuolU
Kalevalan lupuiiisf^ta valmistumi.
scsta, yllämainitusta 100-vutitis-rauistojuhlan
alusravasta valmis­telusta
kertoo täkäläinen Vapaa
."sana seuraavaa:
T::a! uude..sa oi.--a: euu- {Liu.na a-ioi-.
ieen:ekijan !;iak;;i seuraava:. j ä r ­jestöt:
' Suomalai-sen .Kirjal!i.suuden
:Seura.. .Suomen .vluinai.smuLsioyhdjs-
* J^jiatavalliiieii kaasu-t>
öJäi.sten
Jakko Italiassa
Kooma. r^KaasutyolaisetiiuudeB-sa
Itajian. kaupun^Lssa ovat lakkouiu-r.
f'.; mc-rkiji:freiia t£.'.aJla, saadak-seen
p-ri; .<Äavaatimuksfcn.sa lapi. He ovat
järjestäneet.. ."-iten: eita antavat ih-rni;;;
lle kuunvempaakaasua, jolloin k u ­luttajat
tulevat toimeen vane.rnmaJlä;
.'.aa.si;maara31a ja näinollen yhiioiden
tUiOt ovat-pienemmät-.
'^Jäätiyi itiainiisetiiatta '
Soon haalin hyväksi |
antaneiden luettelosta j
SaiiU SI«u:3Iwi«. Ont T - SiJiä l u e ^ i
;e]ossa. joka jtilkais:iin Vapauden tk;.;
20 päivan r;uir.ero.ssa C S J : n täkalai- |
sen osaston haalin rakennusrahasioni
hyvaiin lahjoittanejsia l a i Jteränneis- |
tä, oli jaanyt pois , C S J ; n 'VVind.sonni
osaston, nini:: . S a m a l l a .naamittiin-j;
kämpällä keran.':.eiksj.Hugo ja Greta
Harju. Sen olisi p j u n y i olla Hugo
Luo-ma ja/Greta Harju.
Masaryk tuomitsi
Trumanin opin
POHJOISMAISIA' MUISTOJA
Su-j.Tifji T-.0':a.';'-ain Sanomi-sa j u l - , na maa.-in kahoiiettu Neu-v(fctohitto3
käi.if.;in ik. 18 pna -.seuraava ni.-n.! vastaan suunnavtuun vihamseltseer
'•Hiöioi:lcu.^:n" artikkeli, jossa osoi­te
'.aa n ponjoi.smaiden. .laantumuksel-politakkaan,
Neavastöljuto ja Suom;
olisivat JO -vnme syk-syna paasseei
1 ..SO lau.suu K.auniin .melodraaman, Lau- ! tys, Suomen Taideakaiemia, ..Suomen
:) ra KuLsrna. ja Charlie Pajala;laulava: j Kuvanvfci.stajaliiUo, Suomen laulajain
i dueton-ja• Lillie Niemr. laulaa Kerttu ; ja aoiitajain liKio <.Sula.vobi Työväen.
I Laakson cnKlannin^iele.sia .suomen-J .Musiikkiliitto, .Suomen: Kirjailijalutio;
iuten -v^ehkeily •.N-euvoä:iolniioa vas-j rauhalli,seen iopimukseen j a sota ol:s>
t,aan ennen loi.sia niaailman.so:aa:.: i vältetty
-
laman kauniin "öinen madonna (My
!., MooniiKht Madonna'" ynna. •'•San:.'-
1 vaLs.sin.' •
Tyovfien.Sivi.stv.sliiito, Suornen Nuon-
.';on Jjiilto; Kalevalalai.set Nai;c; :r.y:,
Suomi-Neuvoslolin-to .Seura ja Kar-
..••-KuoromipcnaUet ovat myöskin ah-- - jalan -.Liitto.,. -Opetu-imnii.sien . Eino.
keroineei kansantanssien parr-sa Su- Kilpi a-,asi kokouksen viitaten Elias
t-a tulee varmaankin yksi konsertin Lönnrotin clam.unyon suuicen mer-päi-
haimmi.sta ohjelmanumeroi.sta. ! It-tyk.seen ja e.siitaen .ioiv.o.muk.:>en. et-j
Lopuk.si on ohjelma.s.sahaaska- näy-H .ta. .mahdoIli.s:m.man laajat. kansala!.ä-
1 telmä "Hardan^erin harjulla". .Siinä.l pii.rit.:yluyiswat .kunnioittamaan Uu-
1 on kaikkiaan H laulua ja kaikki 100- <Jen Kalevalan 100 Mioti.mui.stoa \uo-
Iit ovat varmoissa ka.siK.sa.. -r . |
O.stakaa pilettinne -kuoron- j:t.scnilta '
ja .-saapukaa naihm arvokkaisiin tilai- !
.suuksim, joita meillä on liian -harvoin j
Huntik. n. pna pidetään Niemen
farmilla paarti kuoron, hyväksi. Ensi
ko.sana tarvitaan varoja kun men­nään
Toronton, laulujuhlaan- oikein |
.suurella joukolla: Paarti alkaa kello'
12 f.sharpi ja siellä on paljon .syötä­vää
ja-,kaikenlaatuisia pelejä. —: R a -
porttcri. - .
den kuluttua. Mini.sten Kilpi kut.sui
Canadas.sa ruvetaan
tutkimaan satecn-tckoniahdollisuuksia
Ottawa. — Hallituk.sen taholta'on
ilmoitettu, etla Ganadassa ruvetaan
National Research Councilin toimesta
tutkimaan :. sateentekomahdollisuuksia.
ko.ska ; kuivan, jaan - pilviin kylvami-
.sclla on sima suhteessa Vvis-seja mah­dollisuuksia".
Liikenneministeriön me^
tcoroloKLsen o.saston kontrolleeri And­rew
Thom.son on todennut lausunnos­saan,
etta "kukaan ei ole'viela perin
varma,miksi .saamme sadetta; Vaikka
kasitotaankm. .se prosessi mika ta­pahtuu
ilmapiiris.sa ennen sadetta nnn
ei tredcta. mikail fvsiikka on kysy­myksessa
,i.miten- sateen tippa muo-do.
stuu. Siina suhtee.s.sa antavat tosi­asiat
periksi teorioille ia otak.sumille."
' Toi.saalla onmr.-Tnomson todennut,
otta-"Iiian-u.seni on kuivaa j a a t ä kyl-;
vctty; pilviin, jotka olivat kaikessa ta-^
paukscs.sa valmistumn.s.sa sadetta var­ten":.
, .
Kaiken Iisaksi. 011 .sateentckoa.sia.ssa
otettava huomioon myöskin sen l a i l l i - .
suu.sseikat. Joidenkin mielcsla saattaa
olla vaarin kastella sateella.tai lumel­la
..scllai-.sia ihinisui, "joilla on taysi
syy otaksua, että ; jmnalallincn salh-iniis
oli.si. menetellyt toism".
^Vksi .seikka: on kuitenkin ratkaistu
kokeilla: ctta:kun kylmiin :vesitippoi-hin
kylvetään kuivaa jaata, sllvcr 10-
didca, .savipulvena: tai voikaanista
tuhkaa,-., muodostuvat -vesitipat : heti-jaakn.
stallciksi,: Siihen, ei ole mitaan
lociisLuksia : voidaanko-, tama toi-staaa
vajMassa .ilmapiin.s.s.a ja suuressa mit-takaa\
as.sa
; Kysymykscs,sa-ei ole —voidaanko sa--
delta tehdä?" Vastaus siihen on
myönteinen — epäilyksittä Mutta
ky.symyKses.sii :on: :"Voidaanko sadet­ta
iclula. kcnioiekoisesii snna maarin,
etta .-silta, olusi. hyotya maan talou­delle-''
sanoi mi Thom-^tm
kokouk-sen puheenjohtajaksi tohtori Ai
Q. Vai.^asen . j a •poytakirjanpitajak.si
tohlon Vaino. Kauko.sen. Tohtori A ;
O.. Väisänen teki opetu.smini.sterin
pyynnasta lyhye.sti selkoa nusta peri­aatteista
ja kaytannoirisista • toimen-pueisia.
jotka liittyvät puheenaolevan
merkkipäivän .. viettoon juhliin , ja
näyttelyin koko -massa; . Keskustelun
aikana . vodettii-n; etta - edustettujen
järjestöjen taholla Uuden Kalvalan
lOO-vuoti.smuison.kunnioittamista esi­tettyjen
suuntavnvojefi mukaan pide^:
, taan suotavana, joskm kukin: j ä r j e s ­tö
tekee lopullisen paatok.sen lahiaika-na:
ke.skuudes.':aan. Alustavasti p a ä t e t -
.tiin muodostaa, paatoimikunta johon
kukin osallistuvista järjestöistä -.-va­litsee
yhden varsinai.sen ja yhden va­raedustajan.
Paatoimikunta jarjestay-
.tyy lähiaikoina ja ryhtyy asianomai­s
i i n toimenpiteisiin juhlien ja näyt­telyiden
järjestämiseksi.-
Uniolta kielletty
puhevapaus radiossa
Kirkland Lakella
Kirkland Lake, Ont. — Paikallisen
radioaseman Johtaja Brian- Shelton
-on,, ilmoittanui, etta-:. kommunistien
kannaitajiksi-epaillyilta :Mine,:: M i ll
and Smeller. • AVorkers International
Union jarjC-stajiUa kielletään -oikeus
kayttaa asemaa puheiden pitämiseen:
-- Shelton .sanoi, taman-: koskevan
kaikkia niita: union järjestäjiä.' jotka
' n i m e t ä ä n , : joko suoranaisesti tai va-hllisesti
hallitukse.': ;luettclo.ssa. niik.si
.Yhdvsvaltam, kansalaisiksi. 'joiden-pa.
sseja ei uudisteta koska he ovat l ä ­heisessä
yhteydessä Yhdy.svaltam
kommnni.slipuolueeseen."
, Umo.on käyttänyt taalla radioase-niaa
jokapäiväisen ohjelman esittä­miseen:-,;
puheineen ja ilmoituksineen.
Union, ja^ aseman valmen.sopimu.s
paatlyi viime lauantaina. ,
Karkaiisvuosihiki 011
voimassa Englannissa
Luiituo.: r - Einrlanmn lakikirioussa
oi,i • edelleenkin, voima.s.s:i ..vanha: laki
.vuodella 1770. joka on jjimtyneiden
vanhampoiK-ain .mifclesta kuin luotu
kai kausvuotta Varten;- Sima; sanotaan
.mni:-.;,;:-.:•: .V•-, .v.,;,-:• • ^-::; f'.
Kuka.m n.unen ei vsai \ietella tai
petok.sc.lia houkutella; ketaan-'miestä
nvioliitioon kaytiamalla, hajuaincita.
maalia,; kosmottLSia' ainoita,rahaa.
toköhainpaUa,.peruukki;!, korkoakor-koi.
sia kenkiä rautaliiveja: tai lantei­den
tavfcita"
Yhdysvaltain ilmavoi­miin
värvätään 25,000
miestä lisää
:, VVashinKlon.- -r- .yhdysvaltain ilma­voimain
.taholta - - ilmoitettiin keski­viikkona,
etta ilmavoimiin varvataan
ent-isten li.saksi 25,000 mesta: Siten
•kumottiin viikkoa aikaisemmin ilmo-tettu-
kanta, etta ilmavoininn ei otoia
lisila miehia ; muuta kuin . eroavien
-paikkojen täyttämiseksi. .. ; :
Ilmavoimien ;i)alvclukscäsa- oh inaa-li.
skuun 16 paivaua kaikkiaan. 312,000
;mie.sia, joten uusien mie.sicn varvaa-.l
iiiispaaios ' edellyttää-. • ilmavoimien
vahvuuden-korottamista: 337.000: mic-iieen.
Sam.alla kun ilmoitet-iiin:25,000
miehen,; värväämisestä, poistettiin
-myöskin /käytännöstä se -saados, ctta
ilma voimiin ei otetu aviohitossa olevia
miehia.
Erosi sosdenirpuolueesta
Helsinki.—^KauMahden Rannikon
tyovaenyhdLstys paatti helmik. 29 pn.i
pitarjia-ssäan---vuosikokouksessa.: yk.si-nuelisesti
erota sosdem-puoluecsta.ja
!iit'%a S K D L n
Viimeisten 3.0 .vuoden historia tar-joai-
1 .-unsaasti esi.merkkeja "pohjois-mj.
i.-;uuden" neuvo.stovastaisesta luorii
teestä, al.icaen: Suomen lubkkasodan a-joifita
j a ensimmausen maailman-sodah
jaikivuosista, jolloin, kuten englanli-lamcn
Palme Dutt toteaa. "Entente
pe.-i .sak-salaisilta luokkaliittolaisiltaan
vastavallanku.Tiouksen '. ponkittaj a n
i-.«h t a v a n - ' j a jolloin Mannerheim
Karjalanseikkailuja jarjestellessaan
ke.'-skui -nojaa vansa Englannin tukeen.
- Nai.sta ajoista -. lahtien Suomen
-taantumukselli-set vallanpitäjät; juhs-,
tivat -Suo.men "lännen etuvartioksi"
-tai "pohjoismaisen demokratian" ja
"ponjoism a i .s en. - oikeu-skasuyksen"'
puolustajaksi "itaa ." vastaan. Naihih
tunnuslauseisiin tuntuivat .mainiosti
soveltuvan - kommunisti.sen puolueen
.illegaalisuus, .. lapualaisfasismi ja
Mar.nerhei.min neuvottelumatkat Go-rin-
j;in kanssa Puolassa; jolloin lienee
.suunniteltu, kuten .-.sittemmin, vuonna
1941, Suo.melle. "johtavan suurvallan-asemaa
Pohjolassa.—
; Toisen maailmansodan lähestyessä
"pohjoi.smaisuus"..o.soiltautui imperia­listisen
sodanlietsonnan tehokkaaks»
vahkappaleeksl.
Virallisen "skandinaavisen onentoi-tumlsen",
. j o n k a • Kivimäen - taantu­muksellinen,
hallitus- oli julistanut
vuonna 1935, neuvostovastainen kärki
ilmeni erityisen selvästi Ahvenan­maan,
linnoittamisena Sandlenn. Er­kon,
Cajancierin ja Tannerin:johdolla
1939
• Pyrittäessä kollektiivisen turvalli-;
•suusjärjcstolman, luomiseen Neuvos­toliitto
tarjoutui keväällä 1939 takaa­maan
Suomen' koskemattomuuden,
mahdoUista hyökkäystä vastaan.- L-on-:
toon taantumuspnnen maarykscsta
var.sinkin Ruotsin lehdistö :pontevastj
-yllyttl.Suomea kieltäytymään, j a Suo­men
vallanpitäjät torjuivat tarjouk­sen
helpottaen siten II. maailmansor
dan syttymistä
Suomen .ja Neuvostoliiton neuvotel­lessa,
syk.syllä ' 1939 Ruotsin lehdistön
provokatoorinen kirjoittelu. kiihtyJ
äärimmilleen työntäen Suomea seik-
•kailu.sotaa: kohden. Tama .vastasi
mynchenilaisen Chambcrlam-Dala-.
dier-klikm: tarkoitu.$peria. joka toi­mitti
Suomeen- sotamateriaalia hy­västä
maksusta ja yritti-provosoida;
myös Skandinavian sotaan Neuvosto­liittoa
vastaan ".Suomen auttamisen"
varjolla. Joskaan eivat virallisesti
nun- -tosiasiallisesti eraat Skandina­vian
hallitukset o.sallistuivat neuvos­tovastaiseen
sodnnkayntnn.-. Sangon
valaiseva on Vaino Tannerin eras lau­sunto
(7.. 4. -40): " K u n mina jalkeen-piiin
ky.syin Martin Tranmaelilta; mi-fä
Norja olisi tehnyt; JOS me.olisimme,
pyytäneet länsivaltoja lähettämään
joukkojaan ja ne olisivat tulleet Nor­jan
lapi, Tranmael tapansa mukaan
sanoi i*eippaasti; 'Me- olisimme tie­tysti-
protesteeranneet jyrkästi ja aut­taneet
nnta nun paljon kuin :meillj»
-olisi-ollut -voimia'.*-' - . . - - •
Maaliskuun- 29 pnä 1940 SSSR:n
Korkeimmalle Neuvostolle esittämäs­sään
Selonteossa Molotov osoitti -Engr
lännin, - Ranskan, ja - Skandinavia»
vallanpitäjien provokaattormosan:
"Voimme, olla vakuutetut suta, etta
JOS Suomi ei ohsi^ollut ulkoapäin tule-
Osoitcituaan Attleen, Blu.mm. Jou-hauxm.
Tranmaelin ja muiden oi-keistososialidemokraattien
.syyllisyy­den
sodan syttymiseen Molotov selosti
yksityiskohtaisesti-:läntisten imperia­listien
.sotilaallista avustusta ja jatko;
suten: "Kannattaa myps muistuttaa
mieliin Ruotsin osuus Suomen sotaan
Koko Ruotsin lehdistön julkaiseman
tiedon mukaan Ruotsi asetti Suomen
käytettäväksi sodassa Neuvostolnttoa l Slovakialle
vastaan-.'eraan -maaratt lentokoneena
noin viioesosan Ruotsin silloisista i l ­mavoimista".
Ruotsm puolustusmi­nisterin
tiedonannon mukaan suoma
laiset ovat Ruotsista .saaneet 84,000 k i -
vaana; 575 konekivääriä, yli 300 tyk­kiä;
300.000 kranaattia ja 500 miljoo
naa patruunaa.*'. Englannin ja Rans-
-kan vallanpitäjien "kannatus on-se
litettavis.sa siten, etta- Suomi merkitsi
heille valmista sotilaallista tukikohtaa
-hyökkäystä varten Neuvostoliittoa
vastaan". .• .;-
Mutta Molotovilla oli viela muuta-*
» a vakava. sana sanottavana . myös
"pohjoismaisesta puolustusliitosta":
"On kuitenkin varoitettava a-sken
solmitun rauhansopimuksen rikkomi­seen,
t ä h t ä ä v i s t ä yrityksistä, joihin"on
J O ryhdytty eraissa.piireissä seka Suo­messa'etta
myöskin-Ruotsissa ja Nor­jassa
naiden- maiden valiseri puolus-.
-tusliiton• .solmiamisen .verukkeella,
Sen puheen : valossa^ jonka Norjan
suurkäräjien- puheenjohtaja herra
Hambro äskettäin piti j a jossa han,
historiallisiin esimerkkeihin; viitaten,
. kehoitti Suomea 'maan rajojen ta-kaisinvalloittamiseen'
seka selitti, et­ta
sellainen rauha kuin..Suomen ja
Neuvostoliiton välinen, 'ei voi olla
kauan olemassa', tämän j a samankal-,
täisten esiintymisten valossa ei ole
vaikeata ymmärtää, etta" yritykset ns;
'puolustuslnton' solmiamiseen Suo­men,
Ruotsin ja Norjan valilla ovat
suunnatut Neuvostoliittoa: vastaan ja
e t t ä niitten.lietsojana toimii .sotilaalr
iLsen revanshin; ideologia." -,
Välirauhan aikana 1940—41 Ruot-
Nea- Vork. — Tshekkoslovajkian
enUneii ulkoministeri Jan Masa*
ryk. jonka traagillJsta kuolemaa
täällä käytetään taanttimnCT-oi»
mien sotahysterian hyväksi, on ku­vannut
Trumanin opin rikokseksi
ihmiskuntaa i-astaan^
''Protestant" - julkaisun huhti-toukokuun
numerossa Julkaistaan
Jan .'Vlasarykin haastattelu, jonka
: han antoi joitakin kyukausia sit­ten
eniälle YK:n virkailijalle. Seu­raavassa
on Masar>-kin lausunto:
Mma olen vanrfanaikamen liberaali.
Mmusta tuntuu, etta liberaahsuutem
on vanhentunutta, mutta mma en voi
muuttua. Tshekkoslovakiassa me em­me
voi koskaan unhoittaa Mynchenm.
opetu.sta. Ranska ja Britannia eivat
yksinom.aan pettäneet Tshekkoslova'-
kiaa vaan ne viela hsasivat häväis­tyksen
petokseen. :Daladier. kielsi; vie­lä
asyyhoikeuden pohitiLsena-pako-:
laisena olleelta Benesilta. Ranskan
hallitus syytti hanta vapaamuurariksi
ja .sodanlietsojaksi.- - . . : ; - :'
Venäjä on kaik.<i kaikessa Tshekko-
Tshekit jumaloivat Ver
najaa. Teillä- ei ole aavistustakaan
silta kuinka syvällisesti he kunnioitta­vat:
Venajaa: Mma Itse olen läntisen
kulttuurin mies. Olen elänyt suuren
osan elämästäni ulkomailla. Yhdys­valloissa
ja Englannissa, mutta taval­linen
tshekki omaa samanlaiset tun­teet
Venajaa kuin omaakin maataan
kohtaan. Se on hänen isänmaansa,;
ja mika hyvänsä politiikka, mikä pyr-,
kii erottamaan nämä kaksi; ma»-ta, on
pakoitettu epäonnistumaan.
Trumanin oppi on rikos ihmiskun-;
taa va.staan. Tama oppi saattaa mei­dät
kauheaan pulaan, mutta kukaan
edesvastuuntuntoinen tshekkoslova­kialainen
valtiomies ei voi kääntyä
Venajaa vastaan ja raenna lännen
mukana.
Valtiodepartmentin ohjelma Saksaa
kohtaan, ei voi muuta kuin lujittaa
liittosuhteitamme , Venäjän kanssa.
(Han sanoi ama-Venaja,eika koskaan
Neuvostoliitto. Protestant-julkaisun
toimituksen huomautus.)-.
Valitettavasti valtiodepartmentti
ja-tkaa ohjelmaansa mika ei kunnioi­ta
mitaan kansainvälisen diplomatian
saantoja. . Omassa diplomaattikun­nassani
minun ympärilläni on ulko­maisia
tarkkailijoita.. He - pitivät pa-.
rampana palvella omaa luokkaansa
kuin Tshekkoslovakian kansaa, jje 2.-
moutavai meidän läntisille ystÄvii!
lemme kaikkj mmun edesottamisa^ •
Mutta nuna jatkan loppuun asti ay.
kyistä tietäni.
Valtiodepartmentti työntää Tshek- '
koslovakiaa sisäisen vaki\-aliflisuuäea^
tielle;: Me. tarvitsemme kaiisaljijti ^
yhtenäisyyttä, mika muodosteltiin so.'
dan aikana ja mika on vieläkin toi. •
mmnassa.. . Tämän; yhtenäisyydea' •
Amerikan diplomatia yrittää murska. '
ta ulkoapäin. .: . . ; - -.
Tama. tekee: Tshekkoslovakian-de.
mokraattien aseman melko vaikeaksi •
maassamme. Se havittaa anglo-ame- ?
rikalaisen vaikutusvallan ja: minun ;
mielestäni se on melko--valitettava
; seikka; Meistä tshekkoslovakialaisis-ta
tuntuu, etta meidän entiset-läntiiet'^
liittolaisemme kääntyvät yhä cnenii
man entisten ; saksalaisten natsien -
puolelle; E l ole yhtaan ainoata tshek. •
koslovakialaista patrioottia joka voi •
omaksua taman politiikan tayaellises.':
tl tuhoamatta poliittista elämäänsä
Xshekkoslovakiassa.. . . - :
Vatikaani on hyvin aktiivinen Sak.
san rakentamisessa Tshekko.sloväkiaa
vastaan. Meillä on todistusainehistoa
siltä, etta sodan aikana Vatikaani •
yritti saattaa Yhdysvallat ja Saksan
taantumusvoimat yhteen kaantääk-seen
rintaman Venäjää vastaan. Jos
tama olisi, onnistunut,-se olisi olluf
meidän loppumme. Mina tulen jat­kamaan
nykyistä työtäni huolimatta ;
lännen vastarinnasta toimintaani;.
kohtaan. . '•
. -Poliittisen miehen -täytyy tietää
milloin han lopettaa. Mma pysjn
nykyisessa tehtävässäni siksi kun us-.-
kon olevani,amoa mies; jolla on on- 1
nistumisen mahdollisuudet. -Mutta jos
länsi jatkaa sabotaasiaan mmun oh­jelmaani
vastaan, nim mma luovun
politiikasta.
Tämän läntisen politiikan tuloksek.
si tulee; se, etta juopa laajenee minun
maani ja lännen valiUa.
Toisinaan mma aprikoin, etta onko
tämä. ohjelma pelkkää typeryyttä :vai
onko se ilkeämielisten miesten .hnin
suunniteltu ohjelma. ; .
Näillä - voimilla on ilmeisesti kiire
Siksi kun minun maani :taloustilanne;t!
paranee uskomattoman nopeasti, ja
kun he tietävät, e t t ä koko maailma
näkee t ä m ä n hyvin, läheisessä tulevai.
suudessa.
iijS
L5A:.£aiv-.,
|-fwi;'
L,l.!*.3 . -.^
biii; 3ta.s^
bin 3ö.oac
baOiir^, tui
ij: .uhkaa
nen-välini
ka^ nän' -^a
Ua;.Ajä:-.c
h Benjaii:
U 2r- Pe5
h.', •3.29.04,.
foa.Hak:
hjjankoske
fT.'k;r^•a
K. Monoi
p 8 , .-8):.
Ikot, 3,38.3
pen.:Ilv6s:
reden.'- Kir:
rhdistetyn
[ mäenlask
illykosken
iseköi.-tuli:
liitose.urast
^äeniaskui
Iraayaiilais
\) . Ivar;
>-p5f69..ja
;';"5,Ö.pist
iinen! PH,
:Li,.Laäkso
m) 51-.J,.
• ja '66:5 ^
/'73,8V;pi5t
f.'i)ist/;;- ;: •
[äehia-skiif
; -30.00
van vaikutuk.<;en alaisena, jos Suomea
el olisi eräitten valtioiden taholta'sn-sista
kasin harjoitettiin,, voimakasta,
yllytystä Suomen ja Neuvostoliiton
välien rikkomiseksi. ja -Suomessa voi­mistuvan
rauhanlikkeen tukahdutta­miseksi,
vielä silloinkin; niinkin myö­h
ä ä n kun kesäkuussa 1941, kun;<Suo-,
men : vallanpitäjien ;: Uitto Hitlerin,
kanssa JO oli päivänselvä asia. Tässä
toiminnassa esittivät Fagerholmin ta­paiset
oikeistososialidemokraatit Tan-,
neritt rinnalla cnttain aktiivista osaa
Suomen sotiessa: Hitlerin satellntr
tina Ruotsin, "puolueeton"- - hallitus
salli sotilaiden j a upseerien värväyk­sen
seka joukko-osastojen lahetta-
-niisen - neuvostovastaiseen sotaan.^
Hitlerin vastoinkäymisten jälkeen
Ruotsin suurpääoma tuli. pidaityvam-
- maksi. : Suomen sotahallituksen vi­rallisen
propagandakeskuksen poyta-.
kirjat kertovat,:Bttä sen virkailijat l i ­säsivät
Ruotsin teollisuus;, ja pankki­maailman
asianharrastusta tarjoa­malla
tilaisuuksia, osallistua i t a - K a r ­jalan:
'.'taloudelliseen • jalleenraken-:
nustyohon".
;• Churchillin "Euroopan :-yhdysvalT
tojen" ja Bevinm lansiblol^in itäraja
lienee joko "pohjoismaista" tahi muu­ta
a s u a ; k ä y t t ä e n tarkoitettu; ulottu-maan
ainakin : Pohjanlahteen asti,
kuten .Marshallin "suunnitelman"
puitteissa kaikista virallisi6ta"puo- i
Rendulicin tuomiota
ei kansa ymmärrä
: Oslo. — " N o r j a n viranomaisten on
valitettava natsikenraali Lothar Ren-dulicin-
tuomiosta"; kirjoittaa kom-.
munistilehti "Friheten-' :johtavalla
palkalla. Lausunto on esitetty syys­tä-
etta.amcrikkalainensotilastuomio-istum
tuomitsi Rendulicin äskettäin
15 vuoden vankeusrangaistukseen -tä­män
.Balkanilla tekemista sotarikok­sista,
mutta vapautti hänet esitetvsta
.syytöksestä, jonka, mukaan Rendulic
olisi soveltanut poltetun maan tak­tiikkaa.
Kansallis-Osakc Pankki
Helsinki, ^ Kansallis-O.sake-Pan-km
vnme vuoden puhdas voitto:,oli
125,162,713.65 markkaa, josta osakkail­le
jaeltiin 14 pros, voitto-osinko, kaik­kiaan
-81,024.020 markkaa. Äskettäin
-kuolleen pääjohtaja Honkajuuren. t i ­lalle;,
valittiin yhtiön pääjohtajaksi
varat.rMattl Virkkunen. ••
Atlantin leveys mitat­tiin
suom. kojeilla
Helsinki. -^Tiedeakatemian äskei­sessä
kokouksessa selostettiin Suomen;
osuutta auringonpimennyksen tutki­miseen.'
suomesta lähetetyt retkikun.,;
nat mittasivat Afrikassa ja Brasilias­sa
pimennystä hyväkseen käyttäen
prof. Bonsdorffin menetelmän.mukaan
Atlantin valtameren leveyden.
K u n molempien retkikuntien tulok­set
yhdistetään, saadaan Atlantin yal-.
tameren leveys määriteltyä muuta^
man kymmenen metrin tarkkuudella.
Tulos on h e r ä t t ä n y t suurta huontiota,
mista on osoituksena se, etta Yhdys­valtojen
auringonpimennysretkikunta.
on pyytänyt suomalaiset, koneet lal- -
naksi ensi kesana Ita-Aasiassa näky?
van auringonpimennyksen havaitse-.:
misla varten.. Koneet lahctcttiinkin
tammikuun alussa lentoteit.sc AVas-hingtoniin.
allaci
eksik
llexico Cit
iipungin • a
»t muodosti
npanjaa H
- täällä as
kuudessa.
Itiin maalis
iceen kasv
;;J0lltfia- ]
J'ni ..Frank'
• täällä, ast
lumaan
•ssaölevien-.
Jttaatieioja,
»lippuja, voi
»öitäkin vii
Guadala
nesta '•Wa
jimä, • jonks
lito vaa.lei.S£
nahrauhall
lueettomuus"-julistuksista huolimat­ta
onkin. tapahCunut. •
Eivatka. enempää .US.^:n jä Eng­lannin
kum Skandinavian - ja • Suo­menkaan
taantumukselliset ole luo­puneet
yrityksistään" Suomen ymp-paamiseksi
imperialistiseen^ leiriin,
mika ilmenee heidän vilkkaasta aktii-;
visuudestaan,; talla; alalla etenkin
"pohjoismaisuuden" ja "puolueetto­muuden"
tunnuksin
Histoncus. •
Neuvostoliiton suurin
suolakaivos avataan
Moskova.: : Lähiaikoina avataan
Donin laaksossa ,Neuvostoliiton; suu­rin
suolakaivos. Saksalaisten hyökä-.;
tes-sa maahan se ;oli j u u n valmistu­massa,
mutta valloittajat turmelr.at
kaikkiv sen varustukset ;ja,, antoivat,
sen t ä y t t y ä vedellä. Kaivoksen i^un-
-nostaminen aloitettiin: viime vuon­na";
Maan alla on sähkorata, jota myö­ten
louhittu suola kuljetetaan maan­alaiselle
, kaivospihalle. .Taalla; se;
murskataan ja nostetaan sitten maan
pinnalle suurilla hisseillä. ,
bnoo uit
nkellusvc
Ehdyn l
|kVa sh i n \;
jlui; L!,.Suilii
lidysvaltairi.'
Ktäiii sukcl
|ulu,;miilekä
loleila' .olciva
Kun - sanon-
|t, .missä, ".SI
noi Sullivar
i.tieiaa.- mt
|n käytti tat
Issäan • ;.voi]
päysvaliöUfe
nise.-:si";
)t'lawa. — c inaiset-ovat-; I
ulleet mita;
l.lusvencitäV
inrännikori
Sotaa vaiko rauhaa kannatetaan?
Syyt ja seuraukset
Ennen pitkahkoHo j>.i.isKii-lu.TiaI't' nu no.ian hittupaiLinientti u-k.
liberdaii{)uoluo»Mi CiieinniiMon \o!m.i!J.i Li.'.<k!c:i uppo.sUiojiuoiueuien
vastarinnalla huohm<itta juaiokscn mika a - i t i l l i s f . s t i tarkoittaa -'iait-
• lomuuden lailh.stmiamisia*' ^^larrabl^uun 17 paivana finanssiminis­teri
.-\bbott pui tunnetun ra*opiiheensa "-Xbhottin kioltäyiymisoh-jelmasta',
jonka pcrusieeUa on lai-:tonia>li peritty korkeita valmiste-voioM
.\\t tama \eu)lisa\s tuli itikuoiinaiscksi kun liberaalipuo-
Uietn \oinijlla kumottiin i)]-)posiiiur\lunien \htcinen vastarinta 70 ää­nellä
54 a.inta v.tstaan. imka seHai.<entiai)~asOitt.ia senkin, elia yli
Kunen puoli i>ail inieiUin jäsenestä oli joko onanut etukäteen iMasiais-lomaa
tai oli u»issakm mielaisi,-n,nissa tehla\Is^a kuin maan hallilUs-
.tsiam ka.sitlelx ssa
\'ajstustaessa.tnj Mibuilin kieltav tynii«uhjelinaa oppcbitiopiuilu-ce!
(liu.ii hioiniolJNi-sti oikeassa silla so ri ratkaisv dollanpulmaam-ne
-Muita -amalia opposinopuolueel juuuu\ai kumnialli.-een ii-sli-
' '':~'-^tt—rVr-^n-nt kaikki jo>,kin C C F on jauan\t joukon \arauksra.
ihnoiiiaiieel tu.ve\ans.i n,^ .Marshallin suunnitelmaa. Multa \bbot-ii!;^!
kicltayix niisonjelnia un eruttamalnn osa Marshallin suunnitel-niast.
i Jo< :ne haluamme kansakuntana osalll^tua ^Iar^hail suunni­telman
loieiuiami.-een kan-^ainvalisellä areenalla, niin se tarkoittaa
jnndonnuikaisfsu ajartlien. etta siilä on maksettava laysi hiiiia koti-riiuamalla.
Finanssinnni.steri .\bbottin kiVltaytymisohjelma on osa
M i i a hinn.i.sia mink.» me kansakuntana ioiKlUmme korkedmpien vero- '-Jeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja
.'t-'»:-Ja:eliniasQnvh
maksamaan, ••Seur.uik.sia" ei voida poistaa ellei poisteta niita • .>> itä"
jofka johiavaL meidät kansakuntana ojasta allikkoon.
..Kysymys Suomen ja• Neuvostoliiton
välisen ystävyyden, ja avunannon sb-
-S» pimu.ksesta aiheutti - suurta melua
I taantumuslehdissa, - mutta on nyt: o-: •
{.soittanut laimentumista. Nam on asi-.
] anlaita- silta, huolimatta: vaikka neu-
[votteluja suta kaydaan Moskovassa.
Kun asia tuli noin kuukausi sitten
j esille, nnn porvarillinen propaganda-
Ikoneisto: oh valmuksi. rasvattu; toimi-i
maan. Toinen /toistaan:; ihmeellisim-l:
pia. juttuja .Ijeksittiln-. j a tehtiin.-ole-;
•: mat-tomista asioista mita. kummalli-isimiaia;
johtopaatoksia.' Ihmeellisintä
1 kuitenkin -on se,..etta: Suomen taan--
!: tumusporvansto ja sosdem. oikeisto
I seurasi tarkasti nnta ohjeita, joita
1. heille ;Wall; Streetin taholta: viitotet-;
tl m.
;: Esimerkiksi • k u n ,-tuli- tietoon,-.:et-ta:
;•. pääministeri:-: Stalin :: o l i ; l ä h e t t ä n yt
i Suomen ::asavallan: presidentille kir-:
venäläisten-, ehdotukseen ja .. r y h t yä
neuvottelemaan: sopimuksesta". .
. Suomen sosdem;, oikeisto jiinjottau-tui
.heti taman. mukaan; joka,-ilmenee,
sosdem. eduskuntaryhmän: Suomen
presidentille • lähettämässä .sem-aavas-sa-
vastauksessa.:
kysymyksessa ole ns.: l ä n n e n suurval-
-toja .vastaan: tähdätty: sopimus j a että
sopimus on sopusoinnussa Yhtyneit­ten.
Kansakuntien j ä r j e s t ö n periaat­teiden
kanssa. Jos sarnanluontoisestä
sopimuksesta ryhdyttäisiin; neuvq^te-lemaan
Ruotsin kanssav.niin sitä p i ­dettäisiin
aivan luonnollisena- asia-na
kaikLssa yhteiskuntapiireissä. •
.Eraissa Suomen porvarillisissa pii­reissä
;On,-.suhtauduttu: kysymyksessä
olevaan asiaan järkevästi. Tämän on
ennenkaikkea: sanottava .-ruotsalaises­ta-
kansanpuolueesta, joka on sopi­muksen
teon : kannalla; Maalaisliiton
keskuudessa -ovat-mielipueet jakautu­v
a t : . r i i t t ä v ä n s e l v ä s t i : heijastukaaa
valtuuskunnan kokoonpanosta, pien»-,
me' edelleen sitä mieltä, etta. ecus-kuntaa
on; ratkaisevasti kuultava,, en­nen,
kum mitään paatetaan. Siina
mielessä, on syytä- korostaa:nyt asete-
' tun neuvottelukunnan neuvottelevaa
luonnetta. Sille ei luonfiollisesti -.vo>
da aiitaa valtuuksia tehdä.mitaan.lo-pullisia
Sitoumuksia, vaan; ne on ;ali5-
tettava:niiden harkittavaksi, joiUe.lo.-,
pullmen ratkaisuvalta naissa pe'"'^",
tuslakiemme mukaan kuuluu. Edus.r-kuntaa-
ei saa asettaa tapahtuneiden;.
tosiasiani edelle . . ."
Taman mukaan siis valtuuskur.nal-
, IM M
IMMS. HO(
|va;-:uutu>s;a
jmmion BÄ-
[On:. Mork
Ja-.vakuu-iuk
SUOMAL
Erk
i B.\RRIS
•VOI
^ite 4. Mar
lins •;: ]
'Generalissimus:, Stalinin:' :; tehtyä;^ neet.: mutta terveen järjen ääniä on ! la •-eii sai si olla riiitään : muuta 'N'ain , M ^ '•
ystävj'yden ja avunannon sopimuk-:
sesta,:nim New York Herald kirjoitti
s; p ä ä a r t i k k e l i s s a a n . " e t t e i Suomella ole,
muuta: • mahdollisuut-ta-. k um suostua
; aloitteen neuvotteluihin ryhtymiseksi
; Suomen, j a Neuvostoliiton välisen mo-lemmHlpuolisen
;y&tävy5-s- ja avun­antosopimuksen
;:solmiamisesta ei
. maallamme ole mahdollisiiuksia, kiel­täytyä
silta . . ."
;:: Tällaisella propagandatempulla yri­tettiin
saada-maailmalle-sellainen kä-iit>-
s. etta Neuvostoliiton--esitys • on
.-uhkavaatimus." eikä - luonnollinen esi­tys.
j"ollaisia eri vallat ovat esittä­neet
toisilleen rauhan . vakauttami­seksi
ja säilyttämiseksi.
; Stalinin .kirjeessä-;:ehdotetaan.; että
n ä i d e n k a h d e n maan:välillä tehtäisiin
samahluontomen sopimus; kuin. Neu­vostoliiton:
j a Unkarin välillä-on teh­ty.
Koska Unkarin ja Ncuvos*-oliiton
välillä tehdynv,sopimuks?n;teksti on
julkaistu, nim sekin todistaa ettei
kuulunut-myos siltä -taholta. Maalais-liittolainen
EtelarSaimaä kirjoitti-täs-.
ta:mm seuraavaa:
. "El ,henee kenelläkään epäilystä
;-puolustuslnton; eli::ysta\-%-ys-'ja avun­antosopimuksen
svntvmisen' suhteen:
silla- tämän ajatuksen:;raukeaminen
voisi johtaa arvaamattomiin seurauk­siin;
Myöskin esiintyy sellaistakin-mielialaa;.
että.kysymys ennen lopul­lista;
ratkaisua olisi oätett-ävä: kansan
,päätettäväksi ; uusien eduskunlavaä-
;lienmuodossa.vTastätuskin:.tulee m i ­taan.
-vaan asia n selvittelevät Pekka-
:lan;;hallitus ja nykyinen .eduskunta
keskenään . . ."
; - Spsdemien oikeistonkanta ilmenee
Suomen Sosialidemokraatin kir joi tuk-',
sessa. jossa nnm.sanotaan seuraavaa:
"Vaikka eduskunnan kannanotot ei-
:§
Oikeus kuunnella - ja--valittaa tietoja, ,^ f
Neuvostoliiton-vai tuuskimnan;ja.3up-,,,j
men eduskunnan välillä. Tama osoit- "i
taa, että sosdermen oikeisto pn ottav;, j
; nuv käytäntöön; viivytystaistelim taf-tilkan-
jota käyttäen se.toivoo:onnisr,
tuvansa ajamaan neuvotteluttanne-
Valtuuskunnan varapuiieenjohtajan
Enckellin lausunto j a Suomen, tasa-vaUan
presidentin tähänastinen asen­ne
herättävätvtoivoa; e t t ä ystä^T?^
avunannon sopimus saadaan aikaan
Neuvostoliiton ja Suomen välillä. .:.
Tällaisen sopimuksen teke-Tiinen
auttaa osaltaan rauhan asiaa ja sel-laiserman;
sitä on:kanimtettava.,Mi^^
sä hyvänsä voidan. lujittaa rauhan
asiaa nyksrisen poliittisen jänmtty-neisyj-
den .vallitessa; s i t ä parempi s»
on kaikille ihmisille. — U<KI.
fWORK m\ [o! South :
SOCTH*PO
|>;;SUos:ltel£
l.atunnettua •
1^52.' Ravi
|>ViSiistejä:-'
lasiinnoiksi-^'
löytykää Eis
NM
. Os
mmi