Vapaus, January 3, 1948

              lauantaina, taznnuk. 3 p. — Satur<iay« Jan. 3 ?
... •.ri.-r.f^'.
m
^ Jndepepdent Labor
Telepbones: Business Office 4-4264.
Edjtomi Office 4-4265> Manage*
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
of Ännlab Canadians. Es- address Box 69, Sudbury. Ontano.
t»Wi$lfd ypy. 6tb J917; Autbomed i Advertisjng rai«s upon appUcationv
MS ucotm dass mail by tUe Post • Translation free of charge^
Offl»; Department, Ottaw^^ TILAUSröNNAT: '
U^iei tbrtce veddy: T u « s d a y s, j Canadassa: 1 vk.$5.506 kk. $3.00
thuxfäsys and Saturdays by Vapaus 3 kk. $1.75
IJlMfchlng.Company Ltd.. at 100-102 yhdysvalloissa: 1 vk.$6.506kk. $3Ä)
Elm SU W„ Sudbury. Ont., Canada, i Suome.ssa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00
: Uusi - yhtenäisyysvuodeksi
••.„:• jGanadan työväenliike, jo.sta lehtemme on pikkuosa, lähtee va.s-tuunalaisuutensa
tuntien ja harkiten, mutta silti toivorikkain mie­lin
todelle vuodelle. Kaikista epämiellyttävistä kansallisista ja kan-sainifälisistä
ilmiöistä huolimatta tunnetaan, että nyt on astuttu- uu-
^delle' vuodelle jonka aikana poliittisesti valveutuneet demokraattiset
kanajoukot saavuttavat uusia voittoja koti- ja ulkomailla.
/Mutta mitään ei saada toiveajattelun, toimettomuuden ja välin­pitämättömyyden
avulla. Demokraattisen edistyksen hintana on
laajcyen kansanjoukkojen päättävä ja ennenkaikkea yhtenäinen toi­minta.
Hajanaisia ja keskenään riitelevinä kansanjoukkoja voidaan
sortaa j a riistää. Mutta yhtenäisyydessä ja joukkotyössä on decno-krati^
n horjumaton tukimuuri.
: Juuri päättyneen vuoden aikana saatiin riittävästi käytännöllisiä
esimerkkejä todetaksemme, että Canadankin kansa on^päättävästi
kulkemassa edistyksen linjallaTT^F<^ilrislir~h^ajoinisyrr^
m a t t a on ilmeistä, että tavallisten kansanihmisien keskuudessa- Cana­dassa
vallitsee paljon laajempi yksimielisyys kuin koskaan ennen.
Tässä op kolme kouraantuntuvaa esimerkkiä yhtenäisyyshengen kas- :
vamisesta.
: , - Pntarion lainlaatijakunnan i.stunnossa, missä torypuolueen höy-ryjyfö
ehkäisi kaiken edistysmielisen lainlaadinnan joulun edellä mo-lemjnen
työväenpuolueiden edustajat seisoivat kaikissa kysymyksissä
lujana yhteisrintamassa; taantumusta vastaan. Se oli todella ilah­duttava
j a innostava merkki työtätekevien tulevasta yhtenäisyydestä
eikätkukaanpoliitti.sesti valveutunut henkilö voinut olla huomaamatt«v
sitä,,että tämä t'GE;n ja LPP:n yhtenäisyys lainlaatijakunnan istun­nossa
voitti puolelleen useita liberaalipuolueenkin takapenkin jäse­niä.
Merkityksellinen oli myös Toronton kunnallisvaaleissa saavu­tettu
entistä suurempi yhtenäisyys. Lähemmäksi maanmiehiämme
tullen voidaan viitata niihin mainioihin tuloksiin, mitkä saavutettiin
: yhtenäisesti toimien Suomiavun riveissä.
on työtätekevien voiman lähde ja ollaksemme
realisia meidän täytyy todeta, että Canadan työväenliikkeen yhtenäi­syys
riippuu ratkaisevasti molempien työväenpuölueittemme, CGF:n
,Ja LPP:n välisestä yhtenäisyydestä. Nyt alkaneena vuonna Olisi
tämäjyhtenäisyys; työväenliikkeen keskuudessa laajennettava, sillä
tulossa on tärkeitä hinta-, palkka- ja vaalitaisteluja, joiden ratkai­susta
riippuu kaikkien työtätekevien ja koko kansakuntamme hyvin­vointi
ja menestys.
Tällaisen yhtenäisyyden hyväksi lehtemme pyhittää toimintan­sa.
% tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin maanmiestemme^k^^^
kuudessa toimimaan sellaisen yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen
hyyälcsi, mikä parantaa maanmiestemme ja kaikkien vähävaraisten
taloudellista ja sosiaalista asemaa. Päämääränämme on edistykselli-"
nen yhtenäisyys mikä perustuu sopimuksiin ^eri aatesuuntia edusta­vien
työväen puolueiden ja niiden johtoelimien välillä. Mutta muis­takaamme
aina, että laajojen joukkojen jatkuvaan ja itsealotteiseen
joukkotyöhön perustuva yhtenäisyys tuottaa parhaita tuloksia; vielä­pä
lopullisen järjestöllisenkin yhtenäisyyden. \
; Ryhmäkuntalaisuuden asemesta on pyrittävä yhlehäisyyteeh!
Torailun asemesta yhteisymmärr3'kseen!
, Suvaitsemattomuuden asemesta on pyrittävä tietoi.scen avara-mielisyyteen
yhteiseksi hyväksi! '
Näin toimien työväenliike voi torjua taantumuksen hyökkäykset.
Tässä mielessä Vapaus toivottaa onnellisempaa uutta vuotta
lukijakunnalleen!
CSJ:ii Soufli Porcu-pinen
os. tärkeä
kokous faniinik.4p.
So. Forcuplne.— Joulun pyhät me­nivät
ohitse -ka!ke£sa hiljaisuudessaan
mikah tama meidän pik.ku kauppa­lamme
on kysy-TiyseÄ-sa — en ama-kaan
ole sattunut mitaan enkojsia
kuulemaan ja kyllapahän erikoista-
KrakowaD oikeudenkälyDti
A'arso>:a. — lioI-Tieäkyminftntä^iittä
.sak.salaista ..-rnie^tä'; ja viittä. n^kia
va-^taan' käydään, parhäihaän, oikeutta
Puolan; ylimmässä kan5alli.<-;essa . 6 i -
iceudessa Krako'A-a5sa\; N'ämä henkilöt:;
ovat syytteessä.; 4,500,000 lukuisiinj
kärisalilsuuksiin'.'kuuluva ii^mLsen
murhaamLseSta : kuolemantehtaassä, [
joka •: t u n n e t s ^ - riimeliä Auschwitzin
(Osv.'^ecijnin> tapjjoleiri?'
Syytetyt ovat eri ikäjsiä. he edu.s-
MetsiH.sa- tyoiikentelevät kylakun- [•tavat eri yhtejskuntaryhmia ja paik-tamme
perheellLiet miche*; kavjvat
.Seuraavan kirjoitubKen kirjoitti amerikkalainen sanomalebtiniies. Mi­chael
Gordey ollessaan Varsoi-assa seuraamassa sotarikollisten oikeuden­käyntia,
Oikeudrrssa tuomittiin 23 saksalaista Auschit^itzin (Oswiecimin)
kauhunleirin entista vartijaa, johtajaa, ja virkailijaa —: joukossa yksi
nainenkin - - kuolemaan. Mainitulla leirillä todettiin tapetun 4,500,000
iiimistäi: Oikeudenkäynti jatkui yhä silloin kuin Gordey kirjoitti taman
artikkelin, joka julkaistiin yhd.vsvalloissa Xew Republic-Iehdessä. -.
pahtumat tahto.vat tiedoksi tulla
Ijttdmasti,
viettämässä joulun lastensa ja vaimo­jensa
pari.':sa; Ja asea.^^nmat heistä
ovat JO palanneet ticne.stipazkoilleen,
"Vihreän kullan" kimppuun.
Snna ennen joulua meillä oli. i l t a ­mia
monenlaisia;.Viimeisin oh se las­ten
iltama j a kuusijuhla,-^oka muo­dostuikin
erikoisen lamminhenkisek-ja
muistonkkaak.si tilaisuudeksi. Lap­set
esittivät arvokkaan ja vaihtelevan
ohjelman erikoisen onnistuneesti.
Monet kiitokset niille uhrautuvaisille
lasten ohjaajille^ jotka-vaivojaan
.sää.stamattä olivat työskennelleet pie-nokalstemme
kanssa. Jälkeenpäin vie­lä
kaksi setää teki pienen lahjoituk-'
sen lasten toiminnan tuemiseksi J.
Mäkikangas $2 ja Huugo Kaskinen
$1. Kiitok.sr;t vain sedälle t a s t a ! .
Tavanmukaiset aattoillan .tanssit
pidetthn kaikella kunnialla ja jyryt-;
t i i n k i j i pikkutunneille saakka. Haus­kaa
näytti olleen kaikiMa. ,
•Kaikkein etäisin-jouluvieras oli Leo
Kuusela Sarniasta. Leo on naita Ete­läpään
kasvatteja, .silla han siirtyi
viime kesänä vanhempainsa»! kanssa
tuonne "Kumikylään". Leon isa on
nimeltään Edvin, joka on ollut tämän
Vapaus-lehden' vakituinen lukija..sen
.synty.mä.stä saakka::. (Onnellista uutta
vuotta Edvin j a Tomi myös!) '
Uusi vuo.si ön j o s i l l o in alkanut k un
•tämä joutuu lukijakunnan.,kaLselta.-
vaksi. Se merkitsee sitä, että..järjes­töissäkin
on tehtävä pieniä tarkis­tuksia'
menneen vuoden toiminnasta,
valmistettava ja .suunniteltava tule--,
vaa toiinintaa; Tätä silmdlldpitaen
päätti G S J : n täkäläisen osaston; joh­tokunta
kutsua yleisen jäsenistön ko-.
kouk.sen joka pidetään tammikuun 4
pna klo 7 illalla. Toivotaan, että
kaikki ne jäsenet ja jäseniksi aikovat
saapuisivat, jotka ovat kotosalla. T ä ­mä
on tietenkin vuosikokousta valmis­tava
kokous ja näin;ollen.se on tär­keä.
T>-öläismies ja -nainen, muista
yhteisiä kulttimripyrkimyksiämme.
kakuntia ,."Suur-Saksasta". Tä-ssä on
joitain heistä: •
Kuuluisa tiedemies, joka on tutki­nut
laajasti rotuperi.".nolJ;syyttä,-. n i ­meltään
tri Joseph Krame}:^on 60-
vuotia.s. Hänellä on harmaa tuErSca ja
lempeannakoiset sini-set silmät. Hä,n
nayttaa aivan kuin Saturday: Evening
Postin kuvaama perhelääkäri.
•• Myr.skyjoukkolainen Otto Lorenze,
25-vuotias punaposkinen ja kihara­tukkainen
mies.
Auschwitzin leirin johtomiehiä: lei­r
in paälhkko Artur Liebenhenschel,
gestapojohtaja Maximlliän • Gräbnerl
kotoisin Vienistä, .stkä .Han.s Aumei-er.
— pelottavannakoinen kolmikko,
jolla on julmanhaköLset ka.svot.
Kuuluisa . leirin naisten o.?aston'
päällikkö. M a n a Mandel, joka oli ker­ran
kaunis nainen. .
Nelja Mandelin naisLoveria'—-yksi
tummaverinen kaunis nainen; joka on
puettuna tiukkaan sak.salaiseen soti-laspuseroon
ja yksi lihava vaaleave­rikkö,,
jonka paahuvina: natsien val­ta-
aikana- o l i , Ausch\vitzin turvatto­mien
ja alastomien vankien valelemi­nen
kiehuvalla vedellä.
iiu ja-nrdosta v-ari.sevana. .sanoi ta-
Tijsn-- kuulles.saan tuskin; kuuluvalla
iiäntilla; "Mina a ma huolehdin van--
K.frii hyvMi.vomiu.sta," : :
•Mutta seuraava tcdi-staja kertoi or
5.fj!sta. joita pidettiin Mandelin hie­nosti-
ka lu.^.tetUi:sa huoneistossa Ausr
chv.-nzin. lähellä olevassa huvilassa,
erikoisesti ."hyvin, suoritettujen", van-,
kien .tappamisten jälkeen, jolloin-
Mandel.ruoski Itse ja ruoskitutii t o i .
a.niaa puolestaan lausunnon. Jokai­nen
-40 vait-ti-olevan-sa syytön. Jot­kut
tunnustivat antaneensa "joitain
pienia i.-kuja" vangeille. Joi.»:ui -'sa-noivaf
olleensa aina; H i t l e r in kosnen-non
vastastajia. j a että.he joutuivat
Au-schv/itziin s o t r ! a s komennusten
kautta..-
Yleensä he kaikin huusivat: "Nicht
schuldig" -f "Syytön"» -vihaisin aä-nin.
lyöden kantapäan-a yhteen .^o- ^^^^^^ ennenkum lähetti heidät
tilaallisesri ja tekivät kunniaa aivan Tämän todistuksen j a l -
— H .
•3;
Ystävyys koetuksella
'"Kaikki piirit" Suomessa väittävät olevansa nyt, kuten aina, ys­tävällisten
suhteiden kannalla Neuvostoliiton ja Suomen välillä.M lit­ta,
joidenkin viimeaikaisten tietojen mukaan nämä '-piirit" haluavat
vain käden ulottuman päässä olevaa ''ystävyyttä'' ja luonnollisesti
vain hetkellisesti siihen asti, kunnes taas päästään "aseveljeyteeh"'
jonkun isomman Neuvostoliiton ''murskaajan" kanssa:
Niinpä esimerkiksi rajan etteläpuolella ilmestyvä ''sosialidemo­kraattinen"
;.Raivaaja julkaisi, joulukuun 27 p:.nä toimituspalstallaän
Suomesta saaman.sa NLMETTÖMÄN kirjeen, jonka se tulkitsi kor-
;;keistä piireistä lähtöisin olevaksi. ..Tässä kirjeessä esitetään uhkaa­vako
vaaraksi ' ' N : liiton, esitys 'puolustusliitosta', • kulttuurisopimuk­sesta'
y.m. sellaisesta, joista jMoskovas.sa alustavasti neuvoteltiin...
. '•'piirien:' mukaan puolustusliitto; ja kulttuUrisopinuLS
Neuvostoliiton ja Suomen välillä olisi anathema ja todellisen lopun
me^4ki.^Iutta kuitenkin he ovat aina olleet ja ovat niukaNeuvos-toliijon
"ystäviä"'!
'Huhut Moskova.ssa Icluiyslä puolustusliitostaan Suomessa viral­lisesti
kumottu. Mutta nuiistaa soj)ii. että Suomen kunnioitettava
presjdentti antoi;joku aika sitten lausunnon, jonkaniukaan Suomi tu^
Jee .taistelemaan Neuvostoliiton rinnalla, jos ulkopuolinen h^'ökkäys
sen alueen kautta yritetään suunnata Neuvostoliittoa vastaan.
rTällaista ystävyyttä eivät nämä Raivaajan "piirit" hyväksy,
: Mutia historialliinen totuus on. että vain vilpittömässä ystävyydessä
Neuvostoliiton kanssa Suomi voi itsenäisyytensä, demokratiansa ja :
rauKansa säilyttää. Virallinen puolustusliitto Neuvostoliiton kanssa,:
jos |a milloin sellainen, tehdään, olisi vain hyödyksi ja onneksi" Suo­men^
kansalle.j kuten raskaista kokemuksista viisastunut Suomen pre­sidentti
näyttää pitävän itsestään selvänä asiana.
Onnistunut tilaisuus
oli Eteläpään
naisten kerholla
South Porcupine, — Kerhomme ou
pitänyt joululomaa. Viimeksipidctty
kerhomme oli myyjäisiltä j a vom sa­noa,
etta myyjäiset onnistuivat oikein
hyvin. Parempaa emme voineet, t o i ­voakaan
tähän joukkoon verraten,
mutta ainahan sita joukolla .on y o i r
maa. vaikka sc on pienikin.
Tana paivana jos koskaan mcidaii
tulee koettaa yhtyä yha suurempiin
joukkoihin, sillä kaikilla; meillä ..on
nähtävissä, mita uusi vuosi; tuo t u l -
Itssaan, ellemme ryhdy sitä joukko­voimalla
vastustamaan. Tassa; työssä
tarvitaan myöskin naisten voimat.
: K u n tässä menevät ohi ns. joulur.
hommat, niin aloitamme taas ker­homme
-.toiminnan vakituisesti joka
viikko, joten ensimmäinen kerho p i ­detään.
t k . ^ p : n f t , eli ensi keskiviikko-.;
na samaan aikaan kuin;ennenkin....
: Onnellista uutta vuotta kaikille V.i-.;
pauden lukijoille. .— M . K . ,
Eristysaiiieet säästävät
lämmityksessä
Seinien ja välikaton ;perustconinen
insulointi .säästää lammitysmenoissa.
Kolmen- : täi neljän tuuman vahvui­n
e n cristysaine välikatolla j a seinissä,
sekä ikkuna- ja ovipicncn raoissa,
auttaa paljon. Tatcn voidaan asun­to
pitää 10-15 astetta kylmempänä
kesäkuumilla . j a . ;:talvipakkasilla- VOIT
daan saastaa 10-^25 .prosenttiin läm-,
mitysmenoista. •
KAIRKIE.V SILMISTÄ KUVASTUU
PELKO
Joutue.ssani, katselemaan näitä ^Ö-
.syytteessä olevaa saksalaista 10 päi­vän
ajan,, on minulla ollut paljon ai-:
kaa tehdä, erinäisiä, huomiolta heis.sä'.
Useimmilla heillä on. inhöittävat käsr
vot, vihaiset, pirulliset silmät.. mutta
mohet: näyttävät aivan tavallisilta
ihmi-silta.: Jos tapaisitte - heidät^ katu-vaunussa
tai missa hyvänsä, niin ette
voisi havaita heidän ulkomuodo.s.saäh
mitaan julmaa. •
Mutta-.kaikkien filmistä kuvastuu
pelko ja.arvattavasti häpeä suorittär
miensa Julmuuksien takia...
Syytettyjä .puolustaa 9 puolalaista
oikeuden .. nimittämää . .lakimiestä.^
Syyttäjinä on viisY prokuraattoria. O i ­keuden,
henkilökunnan muodostaa
kolme ammattituomaria ja neljä Puo­l
a n , parlamentin Jäsentä. Oikeuden,
puheenjohtajana on. paiituo.mari E l ­mer,
kuuluisa puolalainen lakimies.
Oikeudenkäynti ;on roomalaisen .jä
anglosaksilaisen oikeuden yhdistel-;
man muotoista. Syytetyt saavat r i s t i -
kuulustella todistajia ja myöskin ani-.
taa lausuntoja jokaisen todistajair to-distuksen.
jalkeen.:Oikeudenkäynti on
suvaitsevaista, -täydellisesti tasapuo­lista
j a kärsivällistä. Saksalaiset saa­vat
.puhua-pitkastii tehdä muistunpaf
noja ja. jutella keskenään. . V a n g i t
näyttävät .hyvin ravituilta, vaikka o-v
a l k i n olleet pidätettyinä kaksi vuot­ta.
Heillä on paallaan Saksan entiseii.
armeijan univormut, mutta arvomer­kit
puuttuvat.
'•-•} Oikeudenkäyntia on seuraamassa
puolalaisia. tj'olaisia, mtellektuaalejä
ja ylioppilaita. Noin , 1,000 henkilöä
:on museorakennuksen isossa, hallissa,
jossa oikeus istuu. Rakennuksen ulko­puolella
on iso niaara ihmisiä kadulla,;
.seuraten : kovaäänisten kautta oikeu­denkäyntia.
: Monet oikeudenkäyntiä seuraamas­sa,
olevat ihmisetovat itse olleet Aus->^
chwitzin kuolemantehtaassa - tai sit­ten
heidän omaisensa ovat meneh­tyneet
siellä, Nama ihmiset kuuntele­vat,
vaiti, vakavin, ilmein. Jos .puhut
j o l l e k in heistä tästä . oikeudenkäyn­nistä,,
saat- melkein ama, saman va,s-t
a u k s e n : , " T a a l l a hcita on .vain 40;
mutta kaikki. sak.sulaiset- ovat syylli­siä
—- jokainen saksalainen- voisr tchr-dä
saman uudelleen."
.. Ensimmäisinä ;k u u 1 u s telupaivinä
saksalaiset kutsuttiin todistajan pai-,
kalla j a heiltä kysyttiin, tunnustavat-^ :
I ko he.syyllisyytensa j a haluavatko he.
kuin olisivat: olleet sotilasparaatissa.
TODISTAJIEN LAUSU.NTOJA
Todistajien kuulustelu alkaa. Pal­va
toisensa peraan kuulemme julmia
kertomuksia • sadismista, nerokkaista
murViakeinoista j a miljoonien ihmis­ten
.sanoinkuvaamattomi.5ta kärsi­myksistä.
67 nidosta ka.sittavat asia-
.kirjat — 200 sivua kussakin, ovat to-di5tama.
ssa saksalaisten • .tekemistä
kyl.mave.^^isistai ei ainoastaan juuta­laisten,
vaan .slaavien j a muiden mai­den
kansalaisten murhista. . .
Mieczyslaw Kieta, nuori puolalai­nen
sosialistinen sanomalehtimies, JOT
ka oli kolme- vuotta Auschwitzi.ssa,
lyö.s-kennellen lääketieteellisessä ko-keilukeskuksessa,
kertoi saksalaisten
lääkärien, j a tiedemiesten valmista­masta
"ihrry.ssopasta",:. jota -tehmn
tapettujen, vankien lihasta. " K u n m i ­nä
.sairastuin- lavantautiin", kertoi
kcen M a r i a Mandel pamoipaänsa alas
cika puhunut mitaan. . : .
U.sent- todistajat kertoivat juutalai-
.sjlle ja neuvostoliittolaisille sotavan­geille
annetuista erikoiskäsittelyistä
Talvisaikaan määrättiin vangit rii.su-niaan.
ja panemaan maata lumeen u l ­kona
leirialueen sisäpuolella, jolloin
natsien myr.skyjoukkolaiset kaatoivat
hridan päälleen jaakylmaa vettä. Seu.
raavana aamuna kuljetettua kuorma-auton
lastittain jäätyneitä ruumiita
polttouuneihm ja erikoinen kirjanpi-to-
osasto merkitsi uhrien nimien koh­dalle
heidän kuolleen "keuhkokuu­meeseen".
.Gestapojohtaja Grabnor kuunteli
todistajia vapisevin huulin;. "Kuinka
maailmassa kukaan voi kuvitellakaan,
etta minä olisin antanut tuollaisia
määräyksiä?" sancÄ han kun häneltä
vaadittiin lausuntoa todistusten joh^
Kieta, '^'ietiin riiinut huoneeseen, jon- dosta... ' ' M i n a näin teidät .setiraamas-ka
k a i k k i ikkunat olivat auki. Silloin
oli tammikuu ja jäätävän kylmä, Sa­massa
huoneessa oli sadoittain alas­tomia
ihmisia, paljaalla lattialla. T o i - ;
set olivat jo kuolleita ja toiset olivat
kuölemaLsillaan. Näiden • ihmisten
-tuskanhuudot täyttivät, huoneen.".. . •
. Janina Kowalczyk, kuuluisa krako-
\vahiinen lastentautiopin naislaäkä-r
i , kertoi kuinka kauhtmleirissä • ste-
)-. rihsoitiin: naisia X-säteen' a-vulla,
kuinka heidän munasarjojaan leikat­tiin
j a lähetettiin B e r l i n i i n tutkitta­vaksi;
kuinka naisia lähetettiin kaa­sukammioihin
j a polttolaitoksiin; Vas­tasyntyneitä
lapsia tapettiin kaasulla,
tai jätettiin jääkylmiin huoneisiin
talvella paleltumaan kuoliaaksi. K y l - :
minä talvikuukausina: tuhansia nai-
•sia pakotettiin seisomaan paljain ja-;
loin ulkona lumi- j a räntäsateessa 24
: tuntia, kunnes kaikki kaatuivat pyör­tyneinä
ja menehtyneinä maahan.
Senjälkeen määrättiin heidät juokse­maan
kasarmiin j a . ne-, jotka, eivät
jaksaneet nousta- ja juosta„lähetettiin
kaasukammioihin. : - ' •
T r i - K6\valzyk; sanoi,, että : M a r ia
Mandel mäarasi tällaisia käsittelyjä
vangeille. Mandel, joka istui.kalpea-sa
näiden määräysten toimeenpa­n
o a ! " huusi eras todistaja. Grabner
istui-kasvonsa tuhkanharmaina.
15,000 UHRIA PÄIVITTÄIN
Junat/kuljettivat kaikkialta- Euroo­pasta
nom 15,000 uhria päivittäin
Auschwitzin kuolemanleirille. Uhrit
:marssitettiin ' junista parakkeihin,,
joista, heidät- vietun alastomina " k y l ­pyyn
ja täisaunaan". Sen jälkeen hei­dät
sullottiin kaasukammioihin. ..
Kaasukammioiden seinissä -olevien
pienten reikien kautta, heitettiin pie­niä
kristallihelmien tapaisia, lampi--
m.im kammioihin. Seitsemän minuu-t
: n perästä kaikki kammiossa lOlevat
olivat kuolleet. , .
Näin; ..tapettujen ihmisten ruumiit
vietiin ensm "hammaslää k a r i i n " jä
'-'kauneussalonkiin".. Heidän kulta-*'
hampaansa-ki.?kottiin irti ja lähetet­t
i in Saksan valtionpankkiin Berliniin.
Naisten ;. hiukset leikattiin käytettä-^
väksi patjoissa, kengissä j a aamutoh-veleissa.
joita varsin, taitavasti val-i::
istettiin Saksan: .tehtaissa. Ruu-miinpolttolaitokset
;. '-'työskentelivät"
24 .tuntia vuorokaudessa,:tehden " v a l ­mista".
15;Q00 ruumista päivittäin. .
. Ruumiinpolttolaitöksen ^ .päällikkö"
Anton ,Mu.ssfeldt tunnusti kasvot hy-
Yhtiöiden'tarjoama korotus l(äsitetään
vain osamaksul(si
Kirkland Lake. — Taalla huhutaan,
etta. kuitakaivantoyhtiot tulevat tar-'
joamaan. työläisilleen pienen palkan-,
korotuksen —- huomattavasti vähem­män
• k um union. vaatima 22 sentin
korotus tunnille, jonka työläiset k i ­peästi
tarvitsevat — ehdolla, etta unio
allekirjoittaisi.- heti työehtcsopimuk-sen,
joka sitoisi union kädet palkka--
asiassa.: Kaivostyöunion paikallisen
osaston jäsenet ovat ottaneet vastaan^
taman - :tiedon merkkinä, siltä, että
"union voimn on kasvamassa".
"Me otamme minka palkankorotuk­sen,
tahansa ilolla vastaan koska se
auttaa sen kriisin huojentamisessa,
joka on jokaisen.-kaivosmiehen ja
meidän yhdyskuntamme liikemiehen
edessä".. ilmoitetaan union taholta ja
samalla tehdään selväksi se, että se'
hyväksytään ainoastaan eraänlaisena
'•osamaksuna": union vaatimusten
täydellista hyväksymistä silmällä p i ­täen.
Kaivosparoonien. ilmoitetaan, har--
kitsevan yritystä: saada unio pieneir
palkankorotuksen avulla sidotuksi; j o .
ten kaivantoyhtioille • jäisi .sen j ä l ­keen
tilaisuus .korjata: ne jJu<Jet voitot,
joita, heille: -on tarjolla hallituksen
tarjoaman: Liii.intantoapurahan kautta.
. .Union taholta ilmoitetaan, etta y h ­tiöt
ovat vakavasti • harkinneet palk­kojen
vahaista korotusta vaikka ne
ovat jatkuvasti. vHittäncct, että "palk­koja-
on mahdoton korottaa nykyisten
olosuhteiden-vallitessa".
: " M e i d a n ohjelmamme 011- .selvä ja
yksinkertainen", todetaan union -ta­holta.
, "Tämän maan kaikki kullan­kaivajat
on Järjestettävä tämän tal­ven.
aikana; että. kykenemme ensi ke­väänä
esiintymään yhtiöitä vastaan
voimakkaina j a : h y v i n järjestettyinä."-
I mjT-Ää syyttäjien mainitsemat. nume-
! 1 ot. uhrien polttomäai-^sia oikeiksi.
\ iCutta Mussfeldtin h^-my h r l v e n i . kun
j eräs todistaja kertoJ."^kuinka naisia ja
läpsiä tapettiin rautakangen palasilla.
!:un kaasu.<amm:oissa, ei ollut kaikille
murhatta Ville tilaa ja kuiiika Mu?s-feJdt-
pieksi vankeja kuohaaksi.vielä^
pä- heitti elavia naisia -polttouuneihm.;
NAISTEN HIUSKASOJA
Eräänä .satei-sena sunnumaina m i ­nä
kävin Auschwitzissa. joka on 40
mailm paassa Krakovasta. Minä
nam suuna -kasoja—aivan kuin. vuo­ria
- r - naisten hiuksia, vaaleita, tum­mia
ja harmaita hiuksia.-Minä nam
huoneita, jotka olivat . täynnä ken--
kiä, hammasharjoja, paitoja, sukkia,
juutalai-sten . rukoussaaleja;, pieniä-m.
atkalaukkuja j a -kirstuja, joissa oli
»hmisten nimiä 'Hollannista. Itahastä,
Rai-iskasra; Unkarista.. Saksasta,. Puo­lasta.
Mma näin kidutuskammioita,
joiden seHiillä-Dli verta, "seisomasel-lejä",
joissa minä en voinut sei.stä
kuin muutamia- minuutteja, mutta
joihin- sullottiin neljäkmkymmentä
ihmistä- ja pidettiin .niissä syömättä
Ja juomatta niin kauan kum he kuo­livat.
. Minä nain parakkeja, joissa - k u u ­den,
naisen piti nukkua kahdella k a ­pealla
lankulla. Minä nain huoneita.;
joissa tapettiin . i h m i s i a . .erikoisilla
ruiskeilla. .
KUn tri Kramerilta, tiedusteltiin
tarkemmin noista tappavista ruiskeis­ta,
sanoi h a n : " M i n ä nain vain . y h ­den
sellaisen.tapauksen ja minä lah­din
huoneesta hyvin masentuneena,
kun ammattitaidottomat miehet .teki­vät
sellaisia kauheita tekoja!"
Ammattitaidottomat miehet tekivät
sellaista! Tämä oli "kunnon" tohto­r
i n valitus ja ainoa vastaus siihen,"
kun tuhansia ihmisiä murhattiin sys-temaatti-
sesti!
; "VAIN ILOISIA KASVOJA"
Artur Liebenhenschel, joka oli kak­si
vuotta Äuschwitzin: leirin päällikkö­nä',
sanoi: '-Minä e n aiheuttanut y h ­denkään
_ ainoan ihmisen - kuolemaa;,
enkä-minäan tavalla osallistunut a i ­noankaan
henkilön kuolemaan.. M i^
nä näin aina iloisia kasvoja ympäril-.
läni; Joka • aamu, kun vangit, lähti­vät
työhön, pidin minä huolen siita,
eitä heillä oh lämpimät kintaat,, s u - ;
kat j a lakit."
Mutta Liebenhenschelille : kävi ikä­västi,
kun kymmenet todistajat oli­vat
nähneet hänet vankien ampumis-;
tilaisuuksissa, sekä kaasukammioihin
vankeja "valittaessa".. Han allekir-r
joitti - tuhansien juutalaisten, puola­laisten
ja venäläisten sotavankien
kuolemantuomiot.
• .Todistuksissa ilmeni; että t r i K r a -:
! mer, joka sanoi: " M m a en halunnut
mennä lähelle kaasukammioita, siMa
minä äma p e i k o i n , että minulle voi
sattua jotain, jonain ; kauniina päi­vänä",
lähetti kotiinsa; autokuormal­lisia
arvoesineitä, joita han oli ryös-,
tänyt • "ylempiensa. käskyn" mukaan
vainajiksi tekemillään ihmisiltä. ^
Minä toivon, että ne amerikkalai­set,
.jotka puhuvat saalien "nälkäi­sistä
saksalaisraukoista",* voisivat vie-:
rtiilla Krakowassa. Ikävä vain, etta
minä olen ainoa "länsimainen" sano­malehtimies
seuraama.ssa : tätä v::0i-;
keudenkayntiä. :.
CSJ:n ToroBfon
kokous pillein
tk. 5 paivana
Toronto. — C S J : n Toront-x-i 0,^2^
lon v.irsir.3ine-n- kuukausiicio-as p i .
.detaan-ta.mm.ikuun 5 paivanä •ösas.
:on huorieusr-j"?. alkaen klo .«taiidek
znTi i l l s l l a . Ta?.-:a .'cokoukse.ssa- tehdä;
tärkeäm.mat valmistelut hel.Tiiku-
.-pidettävää osaston ^'UOSlkokou-s'a väri
nen; Asetetaan: osaston johrokur.na^
ja • -puheenjohtaja . ehdokkaa.t; joista
vuosikokotus- vahtsee : osastolle lohto-kunnal:
ja puheenjohtajan 'vuodelle'
1948.
- Osaston Jäseniä pyydetään huo.Tii-oimaan
tama kokous.' .Teidän läsnä­olostanne
ja ehdotuksislanne nippuu-se,
että saamme vuodelle .1948 aktii-
TisLsta osaston jäsenistä muodos-.ettua
osastolle j o h t o k u n n a n . joka
huoltaa niista monista tehtävistä, jot­ka
jäävät johtokunnan: huolettavakäi.
Moma muita tärkeitä asioita on •koko­uksessa
esillä..Aikaisemmin valittu
jäsenryntäysta . valvova.. - toimikunta
antaa raportin suunnitelmistaan vuo­den-
alussa alkava jäsenryntayk.sestä.
Tähän ryntäykseen meidän .jokaisen
I osaston jäsenen puäa kohdaltamme
osallistua, tuomalla .>naap.urimme ja
ystävämme osaston, jäseneksi-. Kulu­van
ryntäyksen aikana, valvontako-mitealtä
kuulemme kokouksessa^ tar­kemmat
suunnitelmat j a menettely­tavat
uusien-- jäsenien haiiKinnasia.
Monia muita tärkeitä koko jäsenistöä
koskevia kysy.mvksia on :kQkouk.sessä
esillä. .Saapukaa- SIIS. joukolla. — J.
Kirkland Lakella
pidetään hiihdot
paivana
jCanadan Jbiilirikkaudet
.Ottawa. — Canadan geoloogisen t o i ­miston
' kivihiilispesialisti tri. B.- R.:
MaoKay: sanoi täällä koolla olleessa
taman - mantereen .geoloogien. kokouk­sessa,
että viimeisimpien arvioiden
mukaan ovat Canadan kaivettavissa
olevat kivihulinkkaudet ainakin :62.-.
125,098,000 tonnia, - mutta saattavat
kohota ama 98,815,000,000 tonniin, r i i t .;
taen siten nykyisen tuotannon perus,
teellä, amakin 2,000 vuodeksi.- Eniten
on h i i l t a Albertassa, Saskatchewan on
toisella^ B.C. kolmannella ja Nova
Scotia neljännellä tilalla hiilivarojen
runsauteen nähden.
— Feodaalijarjestelmä ;sai alkunsa
V. 1071. • * -
,-2 B
, K i r k l a n d Lake. Äskettäin pitie-ty.
ssä v.-ja u.-seura Jymyn kokouk-.
sessä valittiin - seuran johtokuntaan
seitsemän' jasenta ja tehtiin laajoja.,
valmistelutöitä tulevana kesänä; taal­la
pidettävän urheiluväen liittojuhlan;
varalta:- Seuralla: ja sen -johtokun­nalla"
on. paljon tyota. että liittojuhla
saadaan • entistä : onnistuneemmaksi.
Toivomme sima suhteessa saavamme,
apua sellaisilta henkilöiltä, joilla on
.kokemtusta asiassa.
Paikalliset hiihtokilpailut päätettiin
pitää tammlk. 25: pna. jolloin pidetaail
.myo.skin iltama.. - .; :
Kokoukselle ilmoitettiin:. myöskin',
että' unton nuoret .haluaisivat: tulla
meidän •loukkoomme, voimistelemaan..
:S; :Wallsten. vaituutettun neuvottele­maan
asia=:ia.
-•: Jojhtokunta; velvoitettiin . järjestä­mä
än jäänottotalkoot: Kenogamille,
•että: saataisiin riittävästi: j a a t ä tule­van-
ke.säntJirpeita :ja erikoisestikin
l i i t i o j t i h l aa varten. :.:'•,: .::.:
Tasta lahtien pidetään Jymyn
-tanssiaiset - joka lauantai-ilta.- Hyvä
orkesteri pitaa- huolen tahdista.. - :
-.-Lasten iltamat onnistuivat hyvin.
Lapsilta o l i runsaasti ohjelmaa, ja jou- .
Iv.pukkik-in ilahdutti kaikkia; -Kutam-:
me pukkia ja -lasten komiteaa,-joka
näki paljon vaivaa. -Kiitos myöskin
kaikille avustajille; ohjelmaa suorit-taneetlapset
mukaan luettuna.
• Toivomme -Arvo Maen. joka on:.5ai-.:
ra alassa, tulevan pian terveeksi. Mat­ti-
Korpi on - päässyt pois sairaalasta. ,
Toivomme hänen toipuvan pian. Sa- •
maa - toivomme .. I d a . ; Pokille, .. Annie .,
Hendricksönille; j ä Hilja Heinolle.,
Kerhossa tavataan ensi torstaina!;.
O R.
Soiiitulan kalastajat
Sointula, B: C.:--Kalastajain:unipu
paikailiscn osaston kokouksessa- valit­t
i i n äskettäin presidentiksi E. Ahola,,
sjhteeri-rahastonhoitajaksi Arvo Tyn-jtila,
poytäkirjurlksi Teuvo Tanner ja;
varapresidenteiksi;: Walter Nelson.;ja,;
Sulo Källio; - Tilintarkastajiksi valit-:
tun Norman Mannix ja John Frede-rick^
on.
Askel eteenpäin
|\'iime syksynä pidetyn lehtiliikkeemme yhtiökokouksen päätök-vsen-
mukaisesti Vapaus ilmestyy tästä lähtien 3 kertaa viikossa kuusi-
-sivuisena. Tämä.laajennus on-varovainen askel eteenpäin:~- mutta
kuitenkin hyvin-tärkeä edistysaskel l'ehtävänämrae on nyt huolehtia
siitäj: että uudet asemat lujitetaan ja: varmistetaan uusia hyökkäyksiä
vartan.
jTämän laajennuksen kunniaksi on lehtemme ulkoasuakin vähän
uosittUi kuten lukijat ox'at epäilemättä huomanneet; Sen^^l
yhtiökokouksen edellä jaaikana käydyn keskustelun perusteella tehty
suurtnitelmia siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan
käyttää yhteiseksi hyväksi nyt saatu lisätila. Tästä lähtien tiistai-
•sin*ilmiestyvää englanninkielistä nuoriso-osastoa k
keinotekoisesti heti sivun kokoiseksi vaan sitä mukaa kuin työ teki­jänsä
ja liykijansa opettaa. Torstaisin ilmestyvää ''Farmarien päivä-palsfaa"
pyritään hetikohtaisesti laajentamaan. Tarkoitus on ke­h
i t t i — aluksi hyvinkin vaatimaton — naisten eli-kodin osasto per-heen^
mäntien käytettäväksi. Päivän poliittisia liysymyksiä seuraa­vien}''
nälän'' tyydyttämiseksi ryhdytään' julkaisemaan muiden leh-
.tien lausuntoja. Myös julkaistaahkaytännölliseltä-kannalta katsoen
tarpeellista: taide- ja .kulttuuriosastoamissä kGskustellaan elokuvien
ja kirjojen si-sällösta y.m; niin. etta lukija tietää :ctukätcen osapuilleen
iTiihin -hän kovalla-työllään ansaitsemat:-rahansa sijoittaa.^ : - - : .
- ^"^lidistetlyna...lehtemme vanhoihin, osastoihin: näiden uudistusten
ja li.säysten : avulla odotetaan saatavan parempi Vapaus, joka voi
palvella entistä laajempia joukkoja; - Siitä huolimatta.. j ä a e n l i s ia
enemmän tilaa hikijakunnan: ja kirjeenvaihtajien, yleiselle, keskustc-
•lulle päivän- poliittisista ia nutista yleisluontoisista kysymyksistä.
.Lähetet\t artikkelit' ovat tervetulleita miUta niiden Iisaksi kehoitam-me
kaikkia lukijoitanune käyUlijnadn '•VleL>ön osastoa", missä ly-
'hyitten: kirjeiden muodossa voidaan vapaasti keskustella yleisluontoi­sista
-asioista huolinvatta lainkaan siitä hyväksyykö Vajjaus.e
mielipiteet tai ei. Mainita myös sopii, että tarkoitus on julkaista
enenunän Stiomcn initisia -ja urheiluasioita käsitteleviä, kirjoituksia; -
,: r : Jos te .pidätte tästä laajennetusta -Vapaudesta ja sen nionipuöli^
.'^emmasta sishllö.-)ta. niin kertokaa siitä työtoverillenne, naapurillen­ne
ja ystävällenne. Mutta jos. ja milloin havaitsette lehdessämme
vikoja, niin kirjoittakaa siitä heti lehtemme toimitukselle. Tarkoi-
,,tHS niniitiäin:on,ikui.sesti haudatase aika; jolloin sanottiiiv. että
paus on hyvä lehti mutta 'kuiva". \'apaudesta on yhteisvoimin saa­tava
"'koko perheen" mielenkiintoisesti odottama ia lukema lehti.
:,:,Stinä miel&ssä.On tämä laajennus kohoavista kiistannuksi
limatta tehty. Siinä mielessä toimitus ryhtyy suunniteltuja uildis-tuksia
toteuttamaan. Siinä mieldssä lehtemme toivoo läheisen ja
luottamuksellisen yhteistoiminnan jatkumista toimituk-s^en; sekä ki
ieenvaihtajien ja koko hikijakunnan kanssa,'
PÄIVÄN PAKINA
Mitä ruplan vakauttaminen merkitsee?
:. Nyt sitä vihdoinkin: on paasty heit­tämään
silmäys- rautaverhon taakse.
Maailma sai tällaisen onnellisen t i l a i ­suuden
.aivan äskettäin. Se tapahtui
Vapaan :Sanan. silmieh - kautta. - J ä
lehti :päräyttää; ::ettäii'taman tulok­sena-
voidaan sanoa, että kommunis-:^
tmen suunnitelmatalous ei ole synnyt.:
thnyt .: mitaan ihannevaltakuntaa-maan,
päälle'". .;Siinä sai. kansa tietää:
keko - viisauden. : Rupla oli: kuulema
murtaniu rautaverhon ja-: siinä sanot­t
i in ettei tavallinen maaseudun . i h ­minen,,
edcs" tiedä mika pankki; on,,
kun taas täällä kapitalistisessa ihan,-;
nemaassa, jossa toiset pitävät rahan­sa
.'•sukanvan-essaan':': ja toiset, pan-:
kissa, varsin hyvin tiedetään, "et­tä
pankkeja: täällä on: varsin runsaas-:;
ti ja ne ovat hsäksi osoittautuneet
luotettaviksi ja täsmällisiksi".
: Siis. Vapaan Sanan lukija, jos olet
epäillyt jolloinkin: tätä kaikkein kek-seliämtä
•:: kapitalistista : liikelaitosta
nylkijäksi;;ja, jollainkin;..tavalla työ­väenluokan
etujen vastaiseksi, n i i n en
-parasta hävittää sellaiset epäilykset
nyt.: Jos.jolloinkai joku: kiinnityslai­nan
antanut pankki on "täsmällises­ti"'
.myyttanyt omaisuutesi taloudelli­sen,.
k n i s i n aikana,- n i i n : unohda se;
Pankki: on.jumalalta.täällä kapitalis­tisessa
-..yhteiskunnLassa ja Siksi-se-on
pyha. _ .
Vapaa, Sana- joka rakastaa n i i n s a -
: nomattomasti -"ryssiä' \; parkuu: nyt si.;
ta kun -rupla vakautettiin Neuvosto­liitossa.
Tekopyhyydessään .se selit­tää,
että nyt: '.'käsittää miten maaseu­dun
vaesto joutui A-aihdosta. kärsi-:
maan. : E i k a - s u i n k i n . kaupunkien­kaan,
.tyolaiset...-kolhauksitta\ /Selvin­neet".
'-. Lehdissä:kuitenkin oh uutinen,-:että
tämä ruplan arvon vakauttaminen,
säännöstelyn poistaminen "ja yleinen
hintojen lasku^on herättänyt suurta
riemua • Moskovassa;,: Siellä ^ ei m a h ­dollisesti
ole kuultu täkäläisten leh­tien
selitystä; .Siellä- ei myösnäytetä
käsitettävän; että kapitalistinen y h ­teiskunta
järjestys on parempisosi»-
listista ,,• yhteiskunta järjestystä.; Mikä
taiv
nopolipäaomamääräämässä heidän
asioistaan!
: Vapaassa Sanassa kirjoitettiin, että
nyt siellä yhdestä: ruplasta saa- 10
kopeekkaa. Tämän enempää ei seli­tetty.
Tosiasiassa: Neuvostoliiton: r a -
hareformi ei ole nain yksinkertainen.
Ne jotka vaihtavat pankeissa "sukas­sa,;,
pidetyn" - vanhan., rahan uuteen,
saavatyhdcn ruplan 10 vanhasta r u p .
työläisten :ja talonpoikien taloudelli-sen:
aseman:inukaani n i in me kernaas­t
i , tunnustamme ettei se ole. paratii.s.i-
Me •emme kuitenkaan unohda sita; et-
:ta kolmekymmentä vuotta sitten, kun-neuvostovalta
syntyi, maa oli sodan
johdosta raunioina. Nyt se:on.selviy-,,
tynyt ,hi.sporian suurimmasta sodasta
eika yksikään maa ole Jcarsinyt mm
raskaita.: menetyksiä kuin; NeuyostOr-,
lasta;;.Pankkitalletuksista aina; 3,000 liitto. "Se auttoi- meitäkin voittamaan
ruplaan: asti saa yhtä suuren summan;
ruplia-; Talletuksista 3i000 ruplasta a i ­na
10,000 .ruplaan asti isää kaksi rup­laa
kolmesta vanhasta ruplasta. Y l i
10,000 ruplan talletuksista, s a ä yhden:
ruplan kahta l.vanhaa ruplaa köhdeiii
Lisäksi rahareformi e i : vaikuta.:palk-koihm.
Kuvitelkaamme, etta tällainen ra­h
a r e f o r m i p a n t a i s i i n .-toimeen täällä
ja että samalla alennettaisiin tava­rain
hintoja. Mistä leiristä kuuluisi
hätähuutoja, kapitalistienko vaiko
työläisten? Arvaaminen ei olisi vai-'
kea; Silloin ei ihmeteltäisi,- että Mos-:
kovan työläisten mielet valtasi sUUri
riemu rahareformin kuultuaan.
.Neuvostoliitossa : o l t i in pakoite-ttu jä
ruplan vakauttamiseen koska eräit­ten
tavaroiden hinnat nousivat, sak­salaiset
olivat laskeneet liikkeelle
huomattavan - määrän oväatiä' ruplia
j a joillakin keinottehjoilla on lisäksi
huomattavia summia rahaa.
aivast heillä olisi;jos. heillä olisi mo- Jos Neuvostoliittoa mitataan sen ta
sodan barbarismia vastaan ja sen vuo.
dattama veri saasti meidän vertam­me.-
Nämä huomioon ottaen käsittää, ,
etten at siellä olosuhteet aineellisessa
mielessä ole ihanteelliset.
Kukaan ei kuitenkaan voi kieltää
sitä etteikö neuvostokansa ole voimis­tunut,
kaikissa suhteissa viimeisen
kolmenkymmenen vuoden aikana. E l - • -:
lei nam olisi ollut ei se ohsi myös­kään
kyennyt katkaisemaan selkää
Saksan armeijalta. Äärettömien pon­nistusten
j a vaikeuksien kautta se on
nytkin nousemassa.
M i hm me olemme menossa? Talou­delliseen
kaaokseen. Palkat eivät ke.'-
tä kilpajuoksussa hintojen kaitssa. Jos
nam jatkuu min ei ole kauan kun
ollaan samassa taloudellisessa ase.
mas=a k um kymmenen vuotta sitten.
Eikö olisi paren^pi pys5'ä kotoisissa
asioissa j a tehdä tääUä jotain estäak-semme
kansan taloudellisen aseman
huonontumisen? Niin ainakin mei.s-
V
tuntuu. - Uoti. . . .,