Vapaus, January 22, 1924

              X A P A V S
" tn SiMJbom», OttW iokft tÖKtai, tontti 5» UMnteL
VasUsTft Tdmitmapolainen
e''
i
Ha
1
^ > - - V A P A U S ,
{Liberty) - ,
The oaly pf Finnish Workert la Caiiaaa. P»*^
TM.«<t ia Sndbory. Onfc.; evexy Taead«y« lluinday vsnd
.A^Tertisinjg; »te» 40c per eoL incb Minimnm ehaxge
lot «nelp insertion 75e. Diseaunt on «tsndinsr advertise-
»ittt. Tbe Vapaas is the best adirertiänx.mediom among
the finnish People In Canada. . '
Vapauden konttori JJ^ to/mito»; on: Liberty Bafldmsr
Xome SU Pohcdin 1038. PoftioBotei Box 69. ^udbory.
Canadasn ylcsi ,vk; $4.00, pnoU vk. 12.25. kolme Uc
il.60 ja yksi kk. 75e.
TMyavaltoihIn ja Suomeen, ylMl vk. $5.60, puoli vk.
$8.00 ja kolmb k1c|1.75. * >
"Tilauksia,-joita ei seuraa raha, ei tnlla'Uhcttamään.
paitsi asfamlesten joöla on takaukset
Umotushints i^kerrao jnlaistiuista ilmotoksista" 40c
l^alstatuumalta. Sunrnta flmotoksista sekä ilmotokslsta.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. KuoloOmotokfiet 12.00, kerta j a 60e lisää Jokai,
i d t a muistovärsylta. Nluenmotttosilmotukset 50c kerta,
ILOO kolme kertaa, Avioeroamotukset $2.00 kerta,
fSXIO kaksi kertaa. SyhtymäUmotukset $1.00 kerta. Ha^
fntaantieto* ja osotellmotoksetSOe kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tniapäisamotuksl5ta_j)itäa raha, seurata mokana;
Jos ette milloin tflbanstfi saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, k}rl'\ttakaa uudelleen .liikkeenhoitajan per-aoonallisella
nimellä.
3 V KA.VNAJ!T'> Liikkeenhoitaja.
Tti-tsin lehteen aijotut ilmotukset pitää olla koUt^
torl>«>T ifitinrttina.tnrstain lehteen tiistaina^ja lanan*
lafn tohtoon toMtafna kello 8,
' Refiri>ter<;d at the Post Office Depar^eiit, Ottawa,
ka "^"n* matter. \
4
^^näjän kominuiiisti|}u<>Iue kansan-r
yaltaiseUe pohjalle -
Askettam kajosimme: lue^ muutamalla «analla^V^
Hajan kommunistipuolueen sisällä viime aikoina ilmci^*
neeseen, käymistilaan. .Kysymykselle olemme nyt ti­laisuudessa
antamaan?lisava1aistusta vtov, <Yijo Sirolan
'kiihotuksen kautta^
talouspolitiikanf valttlmätlöm^teen ja sita koskeviin
ilmioihitu han käsittelee- kommunisirpuolueen^ järjeste­lyä
kansanvaltaisemmalle, polijalle seuraavasti:
vt Taislellaessa ''liuden ^ talouspolitiikan'' turmiollisia
vaitutukfid^vastaan im'tarpeen puo^
tos. Keskeytymätön Xeläva ytteys tyovaenjöuldcojen
kanssa, orvostelun va(>Biia ja' järjestölliset takeeit byro*
kratisohumii^a vastaan, ^ Idkafävat puolueen terveyden.
Puolue 91 kylläkään ,ole keskusteluklubi,'niinkuin se
ei ole^yltrastojen Wkoelma/ «delleen jäävät voi«
^aan puolueen aaantöjen^^ m ; puhdiV
tattifsfsta, moarävaosifc^doiqtaMtärkeisiin 'puolueteh
teen Jäijestänusessa, iteollisnndessa, polttopi
luösa^ viljan kentussa^ taistelussa naficaä vastaan >j.n.e.
: V; l92l ipaatrttiin kylla toteuttaa puolueen demo­kratisoiminen^
mutta r se liidastuL Objektiivisia syitä
oli: solaolot olivat liian lähellä, työväenluokka oU
tuotannon rappion takia, bajalla, deklassoitunnt,useim-pain
ainoa aatos oli; mistä saada leipää^:: Sobjektiivi-gena
syynä mainitaan puolueen nunen jäsenten kdbi^
tymättomyys ja takapajuisuus.
Miksi nyt sitten?
Monet kysyvät'Venäjällä ja Venäjän ulkopuolelta;
cttikä tämän nyt sitten aäentti. Tov/ Stalin vastasi
kysymykseen selostaessaan asiaa Moskovan «Punaisen^
Prean$att»iV työväelle: välittömän aikeen Tuntui työväen
' j fToimibnkilbittcnUalittavuutla ,oii »yty toteutettava;
f ' mäbdollishnmati 'laajalti^ V^itdcin on ;peru8$ärjes-
" Mojen isihtöeri' asetettava valinn^iT perusteellai.' Milloin
mmä eHkoiuen poikkeustapaus ei esta,^ on' yleiset ja puo*
1uekyp)[in]|i9et,asetettova järjestöissä' keskustelun alai|
/ Ä L '/Erityisesti' «n/työskenneltävä (uusien' voimiai
^ f t ^ f , ^ i 6 * vei$toUs«l«?|^|||^e|ä^^
toimiUljat noudaitnvat 'oikeaa, politiikkaa suhtaulue*'.
^^/''^»aattiAMtöihin.; Vffl^^ jgi^estSjcn ed^a
mtettÄ^a kaikluaUa käytäntöön. Toiminnassa, on
. valfettäva liiap «vTrillista)^/subtautumista. Eri alain
^oimitsijat'On vtsfujaan. koottava ybt^n neuvottelemaan
i^X^^ Ja kokemuksia jakamaan/Puolueen'jäsenille on ilsi-oista
ami^tava useammin selodtuk^ia^ ' , /
V > ' ^ Valtiokoneiston'^ ptdidtstaminen kontrollikocniteain
' ^viillä «ttaa aikaan muUn sitä on keskeymättä ja sil-
V keasti idtävä. , Varoinkin oti 9^ toiminta uloteitavd
' , kaikille paikkakunnille.' Työväen' keskuudesta on kut-
J^"*titrava avustusri^bmiä tätä lyötä suorittamaan, puolue-
T^^^ kuria aovellettaessa: on:oltava-erikoise^; tarkkojai • var-
1^'^' \ sinkin kun on kysyinyk^essä työläise^. Animatilliset
' '-^^ järjestöt on vedettäpä'^idcaan^k^^^
lisiä vjkysvm^ta.' Varsinkin on niiden kautta etsittävä
uutta ^väkeä toimipaikoille. ^1Vöväen lui^eenvaibtajain
1^Z^*. toimintad pn lisättävä ja laajennettava lebdissä «ty?f.
;väett, elSma» osastoa» ^ NeuVostoSiin on säafava uusia
voimia." Pvoluetoimien^kdcouksia on pidettävä ja edis»
^ lettävä vapaaebtoisia Järjestöjä kulttuuri,- ;uA^^
l^k aloilla, varsinkin., sellaisia, jotka palvelevat' ybteisetä-
T f i \ ^ män järjeslänysta. ' * > |i
'^^ ^ tVatlahhmouksen etu on htrkeinlahi-* -
^4 ^ Täbän Plehandvin lauseeseen v:ltÄ 1503 viiftaatql^
t Sinoviev.selostaei^an ^puolueeniUikaisröipia^?^^^
Tsflarillisen terrorin aikana ei »puolue vo^^
^ mokraattinen. Mutta äina vedettiin mu1caan'^kaikkr ki|l
\.| . mookselltset työläiset; r^Tarkoinsem^
' kevien^ jookkojen;:n)ielialaäv ja pitämällä
, kunnossa kuinouksellisiatebtäviä ^^suorittamaan -korva»^
ai puolue vfidlloinlrmuodoUisendemakratian^putt^
M^nihevikien, dema^o^sib väitteisiin^ Lenin
-kirjoituksella: «Sateelta el, ruoki saduilla». Em­me
ote koskaan; huomauttivat boli^evikitj kannat^
demokratiaa cylipäansä»/ Pääasia on ollul vallanku-uoukseij^
etu. 1905—07 vallitsi puolueessa kirjava
keskyudissa elokuulla; ilmennyt tyytymättöxnyys, joka
puikauttji lakoiksikin. Samiäan aikaan olivat puolueen
järjestöt varsin heikkoina suureksi osaksi sentakia, et
ta niin paljon jäseniä oli Jomalla. Tämä tilapäisilmiö
pakotti katsomaan syvemmälle. S y r i t y i v i l ^ jUskus-telu;
puolueen -järjestöissä ja lehdissä. Puolueessa - to­dettiin
puutteita. Toimistot kyllä- levittävät suuren
määrän kiertdkirjeita ja objeita mutta elävä^ elämä; ei^
seuraa mukana» Vaikka onkin oltu selvillä keskuste­lujen,
: valittavuuden, joidckojen tapdbtumain: tasalla
pitämisen sekä neuvottelukokousten välttemättömyydes-ta,
on kuitenkin eri f^aikkaktmnill.a ilmennyt sellusta
benkeä, efla kun ylemmät elimet on hyvät chjeet an­taneet,
niin mitä siinä m enää keskustelemista. |)i ku­kaan
ole tällaisia väitteitä esittänyt, mutta sellainen
tuntu on oIIuL Ja käytäntö sen osottaa.
Eräät virasto- ja taloustoimissa olevat toverft joh­tuivat
usein pitämään puoluekoneistoa pelkkänä paraat-tina^
jonka avulla saa tarpeelliset toimenpiteet nopeas­ti
käytäntöön.? Toinen äärimmäisyys on siinä, etlä py­ritään
muodostamaan V puoluejäpjestöt Juttutuviksi, jol­loin
toimikyky ja iskuvoima kärsivät. Aika ajoinvil^
menee myös ryhmittymistä,, f aktioiden muodostamista
puolueessa. Sitä d Icylläkään voi estää, että jonkun
kysymyksen ollessa esillä esitettyjen mielipiteiden ym­pärille
joukkouti^u tovereita. Mutta jos puolue on ter­ve,
Joppup tämä bdi,kun^ asiasta on päätetty. Ja u<^
kysymys' tapaa puoluMu.jäisenet eri tay oin ryhnu
neina* Jatkuva ryhmittyminen, kuten oli 1% Iniernat-aionalessa
(«oikeisto»; «vasemmisto» y. m) ei tule
Kom.,puolueessa kysymykseen ja on puolue sen jyr­kästi
kieltänyt. , | <
' ' Jov. Sinovjev sanoo, että puolueessa on liian vähän
jäseniä: syysk. alussa 351,000* jäsentä ja 92,000 koe­jäsentä.
Puhdistukset ovat vieneet aikajoukon men^
nessään.' Palkkatyössä olevia on vain 54,000 (koejä
senfet poislukien). Pietarissa on puolueessa vain 8,
000 työläistä ja Pietarin neuvoston 900 työläisestä on
vain 167 typpenkin ä|ressä. Mutta kaupungissa on
jo 30,000 'metallimiestä. Niiden joukosta on haettava
vohniä. Yleensä bavaifaankin, että puolueettomat työ­läiset
ovat ^rittäin,hartaat ottamaan kaikenlaiseen opis-kelutoimlntaan
sekä ovat toimessa» monellaisillä. aloilla;
Teollisuuden no^u 09 iiyt luonut uuden pohjan puo-lueeii
toiminnan laajenemiselle. , /,
Kuha sen toteuuaa?
Sitä kysymystä ^ käsittelee erikoisesti tov. Trotski
sairasvuoteel^ läbettäipässään kiijeeäsä» /Hän'sanoo
että jotkut yanboillifömroat vastustavat \iyt kyseeäää»
olevaa toimenpidettä arvellen, että puolueen jäienis-tön
tason j» J«Äemuksen kohotessa asi^t kyllä järje3iy)r
ilman ipeteliajdn. Arvelevat myös että tällaisilla' pää­töksillä
änrielato aihetta väärinkäsityksille ja heräte­tään
\barboj&, 3e on väärin. Myös on puoluekoneis^
to, jonka byrokratiäoituipisestai juuri on pi&etta, valmii
asiaa toteuttamaan;nvt kun K., K.^ niin määrää. Mul­ta,
sanoo Trot^*, ei- s^, uudistus/käy byrokraattisesti
yrittäen. Vain' puolueen > laajat joukot voivat sen to­teuttaa-
Nuorison on esiinnyttävä rohkeasti. Sen on
uskallettava arvostella, puolustaa käsityksiänsä ja si
ten päästä i eteenpäin. Bolsheviki ei> ole pelkkä ko­neiston
kuikniallinen jäsen. Hän luo itselleen ominta­keisen
käsityksen asioista. On itsenäinen, luja per­soonallisuus.
' Ei' enemmistö aina ole oikeassa. Joku
ja jotkut ne ensin huomaavat mitä on tehtävä. Alka-j
vat taistelun käsityksensä puolesta.^^^y
lessaan voi alistua organisatorisesti, mutta» taistella
edelleen, kunnes elätaiä itse näyttää kuka on ollut oi;
Puolueemme'ei. olisi voinut, sanoo Trotski,,täyt­tää'bistoriallista
tditäväänsä, jos se olisi pirstoutunut
ryhmiksi. Ei sita nytkään ole sallittava. Mutta puo
lue, vöi välttää tuhoisat ryhmittymisilmiöt vain ohjaa
maila työväen demokratiaa koSiti. Sillä > juuri byro­kraattinen
aparaatti on ryhmäriidan paras läfa'de. Tä­män
< toimenpiteen kautta koboaa^ puolue vallankumo­uksellisen
yhtenäisyyden'ylemmälle asteelle.
Tov. Stalin terottaa erityisesti, ett^ puolue ei-ole
mikaan virastokokoomus, vaan on se työväenluokan
itsetoiminnallinen järjestö. Vain .kehittämällä sita it^
setoiminnällisuutta luodaan kommumii, jonka kuva
meitä johti' lokakuussa 1917 ja joiika toteuttaminen
yba on, kovan työn takana. , "
Nova Scotian inisi toistelu
vHiilenkdvajain - raskaitten ; askelten töminä^^^^^^^^^
taasen I^va Scotiästa. Vasta puolisen vuotia on ku­lunut
siitän kun mainarit kaavat siellä- ankaran lakko-taistelun
British Empire teiasybtiötä ja samalla-maa-'
l^nnap ja koko ^isnadan halliluksenij^ötilasvtoimia vas­taan.
Nyt eletään taas ehkä yhtä rasian taistelun
aatossa. ^ ' ^
Useita viikkoja käydyt, neuvottelut billenkaivajain
uudesta palkkataksasta;BiilisbEmpire^^^^^^^^
, »yi. 1917 alkoi laajan julkisen toimin'mukana Joukko- ovat päättyneet sola, että yhtiö on ryhtynyt itsepintai-
^ järie^jeA kebittiuninen, mutta kansaldssola pdcotti jSesti silpomaan kaivosmiesten palkkoja. Taban eivät
0^v\-^^v^oudattamaän tiukkaa< keskitystä. Niin myös ai-^fflaänaril katso voivansa alistua, c i ainakaa|i ilman tais-kun
on ollut nopeiden iskuteblävien aika: liiken- lelua. . * . _^
^^^^»sdcotus - konspiratiivista:; keskitystä ;Ja^^d
^ixf'nJUötöjär, riippuenv vallankumouksellisista tehtävistä' ja
' 'laillisen toiminnan-mabdollisuuksistkjVreen 191^
1^ ^ puolue maan alla?^eikä mistään demokratiasta voinut
^«lla pidietla> Vastuunalaisiin komileoibin valittiin 2
i^^''—3^jäsentä ja oli niillä oilius ko-opeerala, itse.kutsoa
^ lisäjäseniä.. Sota-aikana>kon9piraliivisuus^-vielä kiris-lunnustetnsti
.rmnanirnrpnin^if^Vmn
jäiiestö; joka julisti koko maafTman
Cai»i^^ ja
pmtavaratyöläset
Puutavarateollisuuden kehitys Ca-nadassa
alkoi samaan aikaan .'kun
^nsimäiset' ^ siirtyivät
tähän : maahan.: Puutavaraa tuotet­tiin
«illoin vain kotoista j a paikal-lista
tarvetta varten.
Tuotantotapa - oli välttämättä a l -
Weräistä J a kömpelöä^ koska teol­lisuusmaailma
ei hallinnut ^sitä ke­miallista
;eikä teknillistä '^tietoa, mir
tä m^^Uma viänä päivänä hallitsee
jättiläismäisen tnotantojät:iestel-mänsä
kanssa, joka nopeasti 'kutoo
maaflmaar yhteen, yhdeksi taloudel­liseksi
ja keskinäisessä > riippuvai-suudessa
olevaäcsi kokonaisuudeksi.
VarluusM oloauhteet.
i (Kahdeksannentoista : vuosisadan
yiimeii^en n c.I j ä n n e k s e n ajalla^
(1775--1«Ö0) virtasi Itä-Canadaan
siirtolaisia, etupäässä Brittien saa-riltp,
vjotka silloin olivat nildten ta­loudellisessa
ija yhtelskunnabisessa
elämässä nopeasti tapahtuvien suur­ten
muutosten — nykyaikaiseen l ^ -
pitalismin .kulkevan kehityksen alai-
'sia.' t
Nuo varhaiset'uutisasukkaatloy-i
sivät Suur-Britaniasta markkinoita
potaskalle sekä eräälle lajille lal-ivain'
rakentamisessa käytetyille par­ruille
saade^i niistä vastineeksi köm­pelöitä
maanviljelyskaluja^ joita tä-;
män ^maan asukkaat tarvitsivat.
•Puulaivojen rakennusteollisuus
kasvoni huomattavan tärkeäksi Itä-
Canadasaa lyhdeksännentolsta - vuosi­sadan"
alussa^: venne|i höyryvoiman
käyttöä ja yleistä kehitystä teräk­sen
= käyttämisessä: - lakain - rakenta­misessa.
' V . ' tö41 kuusikymmentä
laivaa, suurimmalta osalta pufsia
^pufjealuksiä, laskettiin: vesille yksis-tääi^
Queibei^saa.
. TeolUsnaden laajeneminen.
Vuodesta «1841- Yhdysvaltain kaa-i
salaissodan päättymiseen (v. 1885)
mennessä vesivoima tuli asteettain
syrjäytettyä höyryvoiman tultua
käytäntöön - puutavara- ja^ muissa
teollisuuksissa; Kansalaissodan^!^
tyttyä kapitalistinen/ tuotanto kehit­tyi
'hatppa-askelin ja puutavBrat,eoI-lisuus
Yhdysvalloissa ja Caiiadtassa
laajeni: samassa/suhteessa sitä aikaa
seuranneen yleisen, teoUisuuden laa­jenemisen
kanssa*.
Tämän mantereen läntisen, puo­liskon
asuttaminen ja. sitä • seuraava
rautateitten;-:' -rakentamina
puutavaranJarkkinoita, samalla'. kun
kapitalistisen tuotannon nopea ke­hitys
itämailla on edelleen laaj^eqr
tanut maikkinoita Amerikan puu-tavaratnotteille.
TänS päivänä suurin osa'Tyynen
meren irannlkolIa< tuotetusta/puuta­varasta
löytää markkinansa Jitaraail
la^ 'samalla kun miljoonia ;jalkoja
lautaa lähetetään kaikkiin maHhin
maapallolla;' Samanaikaisesti ^Cana
dan< itäiset maakunnan ovat kehite
täneet puutavaralle, paperimassalle
ja i^perille vieHtikaUEpan, niin että
puutavara vonnykyään^vSunric^aupri.
pätuote, jonka tuottamisessa työs­kentelee
yksistään Canadassa välit­tömästi;
noin sata tolhatta: työläistä
ja välillisesti.tuhansia sen.lisäksL
Työnantajain liitot.
Vapaa kilpailu » yksityisten tuot­tajain
kesken oli vallaBaensinimut^
ta / kilpailuun perustuva; ^k^italisti-^
lien tuotanto ja jako pakotti työn­antajat
i puutavarateollisuudessa liit-touti^
maan " yhteiseksi " edukseen.
British Colombian pnutaVarateoUi-suuksien
neuvosto, kaikkine rahal-^
lisine, kauppaDisine ja poliittiaino
yhteyksineen, toinui' yhtenäisesti
kaikissa työnantajain etiQa
ko&kevissa kysymykmssä, kuten' rah­timaksujen,
tullien'ja tuotantokus­tannuksien
alentamisessa seka tyo^
Väen^ laihlaadinnanv v ^
paitsi^ seBäista 1ainIaa'dintaaV joka
voi li^ta työlasten tyotiAoa voit­tojen
tuottamisessa.. *
ProTokasttorien leSjrttö:
Työnantajain liitot usein palkkaa­vat
urkkijoita ja proVokaattoreita
edistämään vä^allan käyttöä. l a ­koissa,
käyttäen aina tiedottomia'
narreja, jotka eivät jrmmärrä, että
m e i i ^ ' ^työnantajamme ovat faarjo­toksensa
puolesta parempia väkival­lan
käyttäjiä kuin me ja turvautu­vat
siihen, aina ensiksL Töinen tär­keä
ase^ on vaBieiden levittäminen
ja epäluottamuksen lietsominen vir-k^
lijoita kohtaan työväen unioiden
jäsenten keskuudessa seKä niiden
unioiden jäsenten "mustalle listalle
asettaminen, jotka asettavat kyseen­alaiseksi
työnantajain .oletetun oi­keuden
työläistensä rajattomaan
riistoon 'ja 'rääkkäykseen. ? •
Aika-ajottaisesta ' jatkavaan taotan-toon
^
Varhaisessa i kehitysvaiheessa , ol­lessaan
. oli podtavarateollisuuden
harjottaminen aikarajottaista. Sitä
harjotettiin silloin kun ilmasto- ja
muut suhteet olivat suotuisat. Esim.
tukkienj ajo järvien ja jokien ran­taan
suoritettiin ymmärrettävistä
syistä talvella, niiden uittaminen ke
väistän tulvavesien aikana ja sa­haaminen
1 laudoiksi. kesällä. : Tuoa
tantotekniilmssa tapahtuneiden muU
tosten kanssa tuli' teollisuus yhtä­mittaiseksi,
johtuen pääasiassa laa-
'jempien kotimaisten ja ulkomaisten
markkjnain kehittymisestä. Erito­ten
tämä pitää paikkansa Tyynen­meren
^ rannikolla,, jossa tuotanto­tekniikka
op pitemmälle 'kehittynyt
Ja jossa ilmasto^ofliteet ovat suotui
sat puutavaran- tuottamiselle ympäri
vuoden. Täällä myöskin tämä työ­ala
vaatii työläiseltä enemmän eri-koistumista:
eli: ammattitaitoa. Kan­nattaa'myöskin
ottaa huomioon sen
seikan, että pyrkimys järjestäytymi­seen
^ ilmaisi itsensä ensin vJtäJGana-daa
ammattitaitoi^n sahamyllytyö-;
Iäisten . keskuudtessa ; ja myöhemmin
iTyynenmeren rannikon tukkilaisten
keskuudessa.
' Työvoiman banlcinta.'
TeoUisuudep kasvu pakotti työn­antajat
. h a n k k i inaan ^ "työvoimaa
muista maista (suurimmalta: osalta
ammattaidfotonta); Hev haalival^ t^ö^
voimansa-siitä-osasta tämän ja mui­den
maiden asukkaista, jolta puut­tuivat
ammattiunlonistisetträditsi-oonit
eli kouluutus ja heidän työ­alansa
luonne pakotti nämä miehet
kuljeksivina elämiseen.'
Armbton riiitanta.
Sun maiden asuttaminen jatkuu
laajassa mittakaavassa ja; missä tä­mä
teollisuus von luoteeltaan aika-ajpttaista,
jää kysymys sen teolli-supden
työläisten' järjestämisestä
vaikeaksi ratkaista. Taistelujärjes-tön
puutteessa jäävät työläiset al-tiiksi
ahneiden, tiedottomien ja häi­käilemättömien
tyanant{^ainräa'älT
le^ ia armottom^slle riistalle. - Puu-i
»varateolEsuud!essa : tjröskentelevjä
työläisiä kohdeltiin vähemmällä
huomaavaisuudella kuin villipetoja;
joita kesytetään Stanley-puistossa,
Vancouverissa. '
Tällaisissa olosu!hteissa joutuivat
kaikkein tärkeimmöi teollisuuden
palveluksessa työskentelevät työläi­set,
elämäyi j a elävät vieläikin, huoli­matta
siitä mi^ puutavaratyöläis^
ten .: olosuhteista^ puhuu • puutavara-paroonien
valhepropai^nda ja ^hei­dän
katalat) kätyrinsä, jotka 'yrit-tää
maailmiOle. uskotella, että l e ­vottomuus
ja tyytymättömyys puu-tavaratyöläisten
keskuudessa on
«punaisteni agitaattorien» : ansiota.»
Jirjestymifeytritylnet.'
Edelläkuvalut olosuhteet saivat
rohkeimmat työläisistä päättävään
yritykseen' ""niiden , muuttamis^ii
Työläisten yri^kset muuttaa olo­suhteita
ilmeni ensnbajanaidna ka-pinäieklden
Idmahduksinä ^ j a ' tuli­vat
lopullisesti ilmaistua lyhytikäis­ten
järjestöjen perustamisena ja
^ärjtötymisyrityksinä; joita tehtiin
siellä täalläT
' !• lv*
> Tarkastelematta yksityiskohtai­semmin.'
kaikaa; epävak^sia.toimin'-
iOja ja . järjestymisyrityksiä, me
Viittaamme «Induätriäl Workers of
tolminta-alueekseen, oli sangen toi­melias
ja kykeni keskittämään Jä^
senensä minne jyränsä,- missä vaan
puhkesi; selkkauksia 'sen Jäsenten
ja työnantajain 'välillä.
Tällä kahdeksantoista vuotisella
toimintakaudellaan se r ei ole kui­tenkaan^
kyennyt kokoamaan xnaa-ihnan
: työläisiä siipiensä: suojiin ja
nykyjsellä kehityskannallaan ollen
siltä menia tuhansia vuosia ennen­kuin
se voisi saavuttaa: päämäärän-sä.
^ " -
B. C Xofgen* Unio.
. British Columbian pnutavaratyö-läiset
jäJ7'estivät B. C.Loggers, Uni­on
v. 1919 alussa; Nämä kakd jär­jestöä
ovat saaneet enimmän ai­kaan
tämän mantereen - puutavara-työläisten
Järjestämisessä. B. C.
Loggers Unio — myöhemmin osa
O. fe. U:8ta ja nyt Lumber, Wor-kers
Industrial Union of Canada
— oli ja on teoUbuusunlo raken­teeltaan
ja menettelytavoiltaan ja
on . tehnyt järjestämistyötä jokai­sessa
tärkeässä. .'puutayarateollisuns-keskukse^
sa Canadassa.
Tällä canadalaisellauniolla ei ol­lut
cvallankumoUksellista». tarkotue-ta;
mutta sen pohjajoukoiUa 1 oli
jonkun • verran : vallankudkouksellista
ymmärtämystä. .-HugJIimatta siitä,
että tämä järjestö,.oli. hyvin nuori
ja verrattain Jheikffoi ''kykeni se
kuitenkin saamaan vhuomattavia. pa­rannuksia
puutavaratydläisten' olo­suhteissa.
: Union toimintaa: häiritsi
jonkun verran keskl^nen kinas­telu
j a niiden aktiivin«fh.vastus6iB,
joilta olisi: voinut toivoa kannatusr
ta ja jotka tässä :.vastU8tn8työ88ä
saivat tuntuvaa apua puutavarapa-rooneilta,.
heidän urklrijoiltaan ja
proyokaäuoreiltaan. :
iOne Bigr Unio.
' Yksi Suuri Unio .Canadassa oli
canadalaisenytyöväenliikkeen uudel-leenrakentamisyritys
Vaaitsevan am­matillisen
ui^lorakenteen ^ syrjäjrttä-mlseksi.
ja. aikaansa vastaavamman
uniorakenteensluomiseksi., Tämä oli
ainoa piirre >• missä sillä oli yhtä­läisyyttä
I. W. W., kanssa. Idteolo»
gisesti se oli täydellisesti vastakkai­nen.
^
Enempää. 1. W. W. kuin 0.\B.
Urkaan ei ole koskaan ollut vaaral­linen
.kapitalistiselle jitfjestelmälle.
Kummaltakin . . on .p puuttunut ym­märtämystä,
yhtenäisyyttä ja kuria
ja ainoa tarkotus, jota pe ovat pal­velleet,
on se, että ne ovat posotta­neet;
amerikalaisten työläisten taka-
P^*ui8uuden. . , ' ,
, : Pautavaraparoonien hytteria.)
Sensatsioniset mielenilmaisut voi­vat,
levitä vain sellaisessa maassa,,
jonka asukkain^ ' on taipumuksia
hysteerisyyteeit Sitä ovat voineet
olla tarkoituksellisesti yllSpltämässä
puutavaraparoonien - palkkarengit.
iMItään ei kulinkaan jätetty käyt­tämättä,
joka voi - oikeuttaa j a kas­vattaa
• hysteeri8tä\ mielialaa puuta-varatyoläisten
* toimintaa .vastaan
Tyynenmeren rannikolla. Nämä oi­keuksiensa
puolustamiseksi ja olo­suhteittensa:
parantamiseksi, toimivat
työläiset leimattiin rosvojärjestfö-si,
joka . suunnittelee väkivallan
käyttöä ja . o'maisuuden - tuhoamista.
Täma^mielettönayys saavutti huip­punsa^
silloin kun meitä syyjtettiin
^aliittoutumisesta «Englannin 'ku­ningaskunnan
kumoamiseksb.: Sato­j
a «eyläpunkkia» kylläkin poistettiin
tämän «y^tyksen» aeuraulraena,
mutta «kuningaskunta» vielä seisoo
verrattain. lujana. ,
Menneiden aikojen opettdctet.
Tällä työalalla työske9Wevien
mielissä tuskin löytyy epäilystä Mi­tä^
etteivätkö nämä eri- järjestöt
«Ie olleet tehoisia .välikappaleita
olosuhteiden parantamisessa^ puuta­varateollisuudessa.
Puutavaratyö-läisten
kokemukset ovat selvästi o-sottaneet,
että meidän'päämääräm­me
tulisi'" olla ensakädessä järjes­täytyminen,
erkä niinkään paljon
järjestömme rakenne eli sen nimen
jumaloiminen. ' ' '
KapitalistilnoI^ pelkää, ja vihaa
tietoista ja hyvin/järjestynyttä työ­väenluokkaa
j a työläisryhmää. Tä­män
liaksi on olemassa paljon^ k d -
noja, joita käyttäen työväen jär­jestö
voi toimia jaaenteiisä yhtei­seksi
eduksi. Yksi näistä keinoisia
on^hleiskuntatiöteen; lenttämiiien
jäsentensä' keskuudessa.' Mitä vcf-sikaan
United -Lumber TVorkers of
täytyy valmistautoa i.;^^ ^ '
yhdessä toisten t e c S ?^
työläisten kanssa. V^SÄ
dan taloudellisista taS^^jt'
ta yhteykdstään. Puatava^S^
ten huutava y h t e a ä i ^ ^ S ^ :
pakottaa unohtamaan kauS IST
telut Lahkolaismaiset t S r u ^
joihinka .tjTÖväenjoukt^t e i v ä t^
mnostuneet, on jätettävä
vaUitseviin i a h S^
U y t ^ löytyä työläisten t o ^ '
ta yhteistunteesta. •
^ Suomennos
lehdestä.
Kuohuilta Saksan am-mattiliitossa
Kuohnnta Saksan ammattiUbessa
liAkeessa jatkuu entistä kilhkei».
pana. Joku aika sitten pJdettiia
Weiman88a ammattiyhdistyskonfe.
renssi. minkä hyväksymässä päätös­lauselmassa
vaaditaan ammatilUsen
liikkeen taktiikan muuttamista ia
muokkaamista proletaarisempaan
henkeen. Tämän päätöslauselman
ovat .hyväksyneet monet ammatflli-set
keskusjärjestöt ja ammattjyhdis-tykset
^ k s a n eri seuduilla. Berlii­nissä
v ovat, kirjaltajat, metalli- ja
puutyölälset, teurastajat y.m. aset-tuneet.
kannattamaan päätöslausel­maa,
..missä vaaditaan välien selvit­tämistä,
reformistisen johdon kans..
sa. Thyringenissä on enemmän kuin
puolet ammatillisista järjestöistä
asettunut kommunistien puolelle.
: ^Kommunistipuolueen "vaikutus
kasvaa täten hajoittamisesta huoli­matta:,
työväestön. keskuudessa, ja
yleisesti ollaan I sitä mieltä, että uu­det
vaalit tulisivat tuomaan valtio­päiville
niin suuren määrän kom­munisteja,
että näistä tulia valtio­päiväin
vaDivin puolue mutta •sosia­lidemokraatit
sen sijaan surkastui­sivat
yhdeksin pienemmistä puolueis­ta:
. 'Mutta sittepä osoittavatkin kom­munistit'
esim. kautta maan järjes-tämillään
suurilla ^mielenosoituksil­la,:
etteivät mitkään virkanyrkit vöi
estää heitä todellisesta, teosta peri­katoon
tuomitun työväenluokan hy­väksi.
Toronton nudsia
: Ovkiton. vaosikokoulaeMa tammi­kuun
13 p:nä käsiteltiin seuraavat .
a&itft. Kokouksen alussa hyväksyt­tiin
osastoon 'uusia jäseniä seuraa­vat
-hiljan Suomesta tulleet tflfve-rit;
Kalle Vastamäki, V.' Koskinen,
Otto Halme, O. Ji Lehtinen, Hugo
Pellinen; Anselm, Kääriäinen, Joo­nas
Ojanen, Hjalmar Pietilä, P-Pirskanen,
Emil Sholsten, Tyyne
Laaksonen, Väinö Rvik, 'August
fiuokonen, Elssa Ilonen, , Pietari.
Kallio, Sulo Koskinen, Signe Hauk-
•kaläi; Pekka Rinne (paikkakuntala-nen);
:kaikki vedellä mainitut hy-:
väksyttiin täysillä jäsenoikeuksilla
osaston 'yhteyteen ja väliaikaisella
toveriluotolla: Urho Aaltonen, Lau­ri
Metsäpuro. Tämä 19 benkeä kä­sittävä
joukko, joka hyväksyttiin
osastomme- kautta Canadan työläis-puolueen
; yhteyteen on epäilemät­tä
joukkoa, joka jo on kouluuntu-nutta
vastaanottamaan ne vaarat ja
vastukset, jotka aina ja W k i a l la
Ovat järjestyneellä: työväestöllä kes*
tettäVissä/'ja siksi osastomme jä­senistö
lausuikin tämän joukon ter­vetulleeksi
Canadan ^ järjestyneidett
työläisten riveih|n. Tämän jälesta
siirryttiin vuosikokouksen vaatimiia:
tehtäviin, luettiin osaston pöytäkir-jurin
tov. TM Johnsonin laatima toi­mintakertomus,
tov. Pirttinen luki
laatimansa selostuksen.^ osaston ra­havarojan
hoidosta ja tov. Ida Saa­rinen
luld naisjaoston puolesta teh­dyn^
toimintakertomuksen. Johtokun­taan
alkaneelle vuodelle valittiin
seuraavat; P. Mertanen, A T. Hifl,
E. Nyran, E. Pirttinen, A. Keski­nen,
J.-Kahila, E. Rautiainen j»
A.TKivi.
lOsastoa edustamaan kaupungin
keskuskomiteaan valittiin J. ^-
AMqnost, Eino Johanson Ja A T.
HilL
America saada täs^ siäitei
kaan? ^ ^
ai-
SeJidiuntnn^ea Jtanre.
Jos puutavaratyöläistent kcskuu-'
d ^ a halutaan, järjestöä sen' oike­assa
ymmärryksessä,'täytyy sen oÖa
niin- laajan, että ,Se\käsittä8 .kaik­kien
poliittisten ja teollisten ryh-the
" Worldin» - järjestämiseen v. mäin työläiset" Sen '"perustus' o«
Sanomalehtien ja kirjallisandea
levittajälöi valittiin ennen toimea-sain
oUeet asiamirfiet KaUe Pelto­nen,'
Yrjo Oinonen, B. Tonkonie-mi,
Korpivaara ja J . Kahöa- Sano-malehtiraportteriiksi
J . latva.
.Vuosi^ouksen tehtävät suori­tettua
"siirryttiin osaston varsinai-fflin
tehtäviio. Port ^ u n n taloa
rakennusrahaston hyväksi liikked^
oUeOltf. keräyslistoilla oli, keiaW
varoja ^4.35, jotäka varat on ^^
tettyr asianomaiseen paikkaan, tm-naorvoiHe
Jiikieellä olleilla keräys­listoilla
on kerätty varoja .yhteen^
193,00 jaksamaan tarkotukseen on
'osastomme naispaosto pitänyt u»
ma»;'Jonka trfot jäi^ seuraavaan ko­koukseen.
mm