Vapaus, June 16, 1925

              Tiisfeliia kesäkiiim IS p. — Ttiea, Jime 16tli, 1925 Si¥!i -3
l i
Vspsaden asiamiesten, ilmottajien j ^ niiden osastojen jotka
<j^t Vapauden liikkeelle velassa sekä kaikkien asiakkaiden on
istsottava että täivelat tulevat tämän kuukauden ajalla Euori-tPtoiksi,
siliä puolivuosi tilipäätös tehdään tk. lopussa j a siksi
pitSä^ velat olla maksettuna.
Tehkää suoritukset mahdollisimman aikasin ja viimeistään
niJB ^^ttä rahat ehtivät Vapauden konttoriin ennen kuukauden
loppua. '
Murtakaa että autatte Vapauden liildseen henkilökuntaa ja
gten omaa liikettänne, jos lähetätte suorituksen niin ettei sitä
tsrvitse personallisilla kirjeillä karhuta.
Toverillisesti
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDPURY, ONT.
f .tm Qomeei
Kurssi
S
•«f
Dollarista
LÄHETYSKULUT*
40c lähetyksistä alle ^MJOO,
BOc lähetyksistä $30—^9.99
asti, 75c lähetyksisat #60.00
^ 9 9 . 9 9 ja $1.00 JarikUta
JIOO.OO taikka sitä eaurem-milta
lähetyksiltä. Sääfbösano-malähetyksille
on kolat $3.50.
Torontossa .ottaa tnBraväli-tyksiä
vastaan A. TTtiiUttimäki,
957 Broadview Ave.
.Sudburyssa ja ycipäristöllä
asuvat voivat töydä Vopauden <
konttorissa tiedust&snaasa eri­koiskurssia.
. Laivaptletteja c^J^Qs^läSn.
Box €9. Siöbniry; Ont
Yhteisäsen Suurbritannian Ty5-
väenpudhieiden edustajakokoukseen
Canadan Työväenpuolueen edusta-jakulD(^
päätettiin korvata kym­menellä
dollarilla. Sinne lähettävät
edustajan kaikki Britannian alus­maat,
Ijdissa on Työväenpuolue, ja
niinpä 'Canadan , TyöväenpnolueMn,
jossa -Dsastomme, kuten koko pro-
'letaairn oma puolueemme on edus-tettmra,
lähettää katksi edustajaa.
Sanottu kokous pideten E n ^ - n -
nissa Lontoon kaupungrfsjsa tämän
kulnvsn vuoden heihafonn lopulla
I
minne hän on joniumit. Joitakin
tyQvaatteitaan vain sm j ä ä n j ^ jä-lelle.
Tyttö on ollut .kaikin puplin
säännöllinen. j a pidetä jialveluspai-kassaan,
eikä milloinkaan «.osoittanut
maailmalle lähtohalua,, j n t e n van­hemmilla
on kokoAa&n :arvoitukse-na
:iytön katoamTirtpn. .
Fok^ ^ * k i lehmaa —^ mies Idulc-kaantuL
Claadbs^riSxaEa farmari
R. W. Downs sai patboja mihjevam-moja
jäädessään nraän .nmenneen au­ton
alle International ^laantiellä,
mnatamia maHeJa ^ t o o a n viime
tiistaina. Down8 öE Percy Clappin
ajamassa fordissa isBkremrasa mäen­harjalta
alas, kun samassa syöksäh­ti
äkkiä pari lehmää metsästä tiel­le,
jolloin auto törmiä i i i i l i i h , men­nen
kolmasti ympaii, jääden ylos-alasin
ja Downs «en -dlle. Ajuri
pelastui loukkaa3ittanatta, vaan
Downs oli useita tunteja tiedotto-matia
ja luultavasti katjresi Tiäneltä
nilkka sekä tuli muttakin vammo­ja.
Ford meni kokonaan -ratiskak-si
ja toinen lehmistä t)Ii /tapetta­va.—
J .
Toronton
Otaiton kokouksessa kesäkuun "l
täivänä hyväksyttiin mitena jäse-'
«enä osastoon Ida .ja John Aalto-
Kaupungissa olevien ptiolueen eri
«sastojen yhteinen kenttäjtfhla vie­tetään
heinäkuun 4 päivi. bsaston
«fetajaksi juhlaa valmistavaan toi-ailrantaan
valittiin J . a^alöla.
Osaston kenttäjnhlatoinnkuntaan
valittiin Axel Hill, j a samafla vel-
Toteltiin toimikunta järjestämään
ientajuhlat heinäkuun-ensi päivä­nä,
joka on juhlapäivä, niinfartsut-
Dominion-juhla,
Osaston edustaja kaupungin kes-
«lEkomitcassa, tov. A . Hautamäki
raporteerasi kokoukseUe, että fc^s-
^ hskomitea on puolueesta erottanut
' ^^PDjifessa olevan juutalaisen osas­en,
jossa on ollut erimielisyyttä
jäsenien kesken jo pitkän ajan. T o i -
yksinomaan haliiavat kannattaa
Ja kerätä varoja Yhdysvalloissa U-ffifiJyväUe
jundankieliselle puolue-leidelle,
j a osa taasen haluaisi, että
Canadassa olevaan juudankielistä,
«rran kuussa ihnestyvää pnolueleh-
« a oUsi tuettava j a se kohotettava
nseamroan, kerran kuukaudessa U-J^
väksi. Tämän riidan lopetta-
.™s€ksi sanotti osaston keskuudes-
•» paatti keskustoimikunta lopettaa
toiminnan j a järjestää osas-
• ton nudefleen.
Osaston naisjaoston toimeenpane-
J^ a y y j ä i s i s t ä Victorian päivänä
if^otti osaston .rahastonhoitaja ol-
[ «öi taloja osastoUe$45€.58. K o -
• 1 ^ lausui toveriUiset . kiitokset
[^^°^«™me toverittariMe nutte-
'iS? ^"^^ ia liyvin onnisturiei-
UjT . " h a i s t e n toimeenpancmises-joista
pnhtaat tulot osastolle
l i * ^ Ennremniat kriin>kosk&aö eimen.
Mikan on saatu tietää, tulee täält»;
lä)ietöttävistä edustajista toineti •oTcr
maan (Canadan kommunistipuolueen
sihteeri, tov. MacDjonald, joten pxio-lueeHamme.
tulee olemaan sanotus­ta
kidkouksesta ehkä jonlcmuzioi^
etuja.
Osastomme jäsen toveritar Oliviaj
Kaolzmien pj^si kokoakselttl" lii^itB
saada kerätä kaupungissa varoja!
E l v i .Tliekko nimiselle nuorelle ty-j
tölle, :joka joku aika dtte saapui
kaupimgin sairaalaan Snfflnnyn
seuduilta, ja joka on äärimmäises
sä puutteessa sekä Jisäksi pieni
lapsi Iröidettavanaan. Kokous myön­si
sanotun keräyslavan huolimatta
vaikka 'ei kyseessä oleva EM Eiek
ko olefcaan osastomme jäsen.
JohtoTcunnan puolesta ilmotetlä^n,
että tov. L. Kotimäen maastakar-kottamnsen
on johtokunta saanut
estetyksi "kuuden kuukauden ajaksi
sillä' ehdolla, että tov. Kotimäki tä-;
män ajan^ kuluessa maksaa Jilnelle
sairauden ajalla koituneet hoitokus­tannukset
kaupungin sairaalalle
jonka vuoksi sanottu karkotusmää-räys
alettiin, ilmottaa siirtolaisvi­rasto
Ottsmasta.
Osaston jäsenille päätettiin tie­dottaa,
etlei heillä ole oikeutta yk­sityisesti
ilman osaston lupaa alkaa
keräämään -varoja, vaikka avun tar­vitsija
olisi ««aston jäsenkin.- Kaik­ki
avunkeräjteet, olkoon Jie muo­dossa
missä tahansa, on eätettävä
osastolle ja i e n kautta keräykset
järjestettävä. Tämä kaikkien vää­rin
käyttöjen rvälttämiseksi.
WEBSTERS CORNEES, B. C .
rakkaa ja farmareitten metsät ei-1 etsivät hänen kulkuaan, samat len-
Kaupungissa olevat eri kieliset
kommunistipnoloeeseen kuuluvat
naistoverit ovat järjestäneet yhtei­sen
kokouksen kesäkuun 25 päivän
illaksi englanninkielisen osaston
huoneustolle Gerratd St, No. 2, j o ­hon
myös osastomme naigtovereita
pyydetään saapumaan runsaslukui­sesti.
Asian huolehtiminen, että
mahdollisemman monet osastomme
naisjäsenet sinne saapuvat jätettiin
naisjaostomme huoleksi. Tilaisuu­dessa
puhuu yksi puolueemme ky-vykkäämpiä
naistovereita, Annie
BuUer, sekä lisäksi keskustelua tär­keistä
naiskysymyksistä, jotka ovat
puolueemme asioiden yhteydessä.
Siis muistakaapa naistoverit tämä
välttämätön kokouksemme j a saa­pukaa
joukolla, edustamaan puolu­eemme
suurinta osastoa kaupungis­sa.
- "
Tov. A . Hautamäki ilraotti, että
järjestön keskusvirastostja on vetoo­mus
lähetetty kaikille järjestömme
osastoille, jossa etupäässä vedotaan
osastomme naisjaostoihin, kehpttar
maila heitä avustuksen hankkimir
seen oikeustaistelua varten pelas­taaksemme
järjestömme yhden toi-mitdjan
virkavallan kynsistä. Yksi
järjestömme vanhimpia jäseniä, to­veritar
Sanna Kannasto on joutunut
vangituksi, ollessaan - käymässä Y h -
dysrallpissa. . Asian lähemmät toi
menpiteet jätettiin naisjaostolle.
LE&eipiirin ybteket kesäjuhlat,
joista jo kerran aikaisemmin V a ­paudessa
selostin, tulemme viettä­mään
Vancouverissa kesäk. 30 ja
heinäk. 1 p. Sillä ajalla se parhai­ten
sopiikin, sillä ainakin metsä­miehet
tulevat saamaan .vapautta
siihen aikaan, j a luultavasti muilla­kin
teollisuusaloilla, joten silloin
on parhain tilaisuus työläisSlä ot­taa
osaa yhteisiin juhliimme. Olen­pa
jo kuullut kuiskeita, että juh­lille
mennään Vancouveriin vaikka
ei olisi kenkiäkään; ja minä olen
siiliä kysymyksessä aivan samaa
mieltä juuri siksi, ejitä noin harvi­naista
tilaisuutta ei ole aina, jos
korkeintaan kerran vuodessa. Ja
juuri $iksi se onkin järjestetty vuo­den
kauneimpaan ja luonnoti iha-nimpaan
aikaan, luonnon suloiseen
helmaan.
N i i n onhan se sekin, että zstu
edes parikaan päivää olla vapaa­na
missä haluaa, ja jos missään
niin noilla kesäjuhlilla "namme
nauttia huvista j a vapaudesta. Siel­lä
saamme tervehtää tuttaviamme-kin,
joita emme ole nähneet mo­neen
vuoteen. Ja entä se suuri
voimain kokoomus j a luokkahenki,
joka silloin meidät sitoo toinen toi-äimme,
j a niin ollen tulemme pa­remmin
ymmärtämään toinen to5ri«
amme. Silloin voimme porvareille
osoittaa, että me työläisetkin saam­me
jotain suurta ja omintakeista
aikaa-n, joten emme tarvitse työläi
sinä turvautua porvarillisiin huvei-hin
ja kekkereihin, joilla ei ole
muuta tarkotusta, Icuin estää työ­läiset
omintakeisesta toiminna&ta.
Niin juuri. Meillä tulee olemaan
järjestetty oma "kesäjuhlamme ja
hcvimme Vancouverissa yllämainit­tuna
aikana.
Sie"nä meillä tulee olemaan mo­nenlaista
ohjelmaa oikein porvoon
mitalla. "Näytelmäkappaleitakin tu-
"lee olemaan tilaisuudessa ainakin
»elj"ä," j a knrvaelma •viidenneksi.
l^Iäyt^li^ät ovat aatteellisia j a humo­ristisia.
Täältä WebstBrs Corneris­tä-
y^ksistään tulee näytelm^ nimeltä
" P o l i t i i k a n pyörteissä", oikea nau-rtrpilleri,
j a Icuvaelma "nimeltä "Isän
Iffuäalla", j a lisäksi puhe y. m, oh-
•je^hjraa. 'Samalla mitalla kuuluu
tulevan "Port Moodiltakin j a lady-smiithiläisefkin
kuuluvat olevan la­dulla.
Vancouverilalsilta seuraa i t ­sestään,
sillä "he o-vat kotonaan. P u ­lleita
fihnBuudessa tulee olemaan
'u§^äYn'piäkin, runoja, kupletteja'y.
m. Juhlapu"hujan tulemme saamaan
Yhdysvaltain puolelta. Toveri Par­ras
Astoriasta on lupautunut meille
jifhlapuhujaksi, jos -ei mitään satuh-
Tiaisia -esteitä ttile. Jos Parras ei
-sattuisi jonkun syyn takia pääse­mään,
niin tulge joTtu toinen, vaan
jo1ca tapaulcsässa tulemme saamaan
-sieltä pnliujan. E n sano nyt enem-p'ää,
"vaan sitte Icun, juhlille men-n"
aän'Tiiitt siellä sitten tavataan ja
pidetään haaskaa Icokpnaista kaksi
päivää ija illat -^öelä päälle päätr
teeksi.
Työn ähri. Tapaturmaisen kuor
leman -dhriksi joutui täällä Robert
Kirkpatfick, kansallisuudeltaan ca-
•nadaTainen, täniän Icuun 4 päivänä.
Ajaessaan parivaljaTiollaan setripuu-
-jjylväitä Tnetsästä ulos, kaatui hä­nen
päähänsä mätä puunpökkö, sil­lä
seurauksella, että l i i s k a murtui
ja kuolema seurasi jonkun tunnin
kaluttna. Häneltä jäi -vaimo j a yk­si
-tytär. Jotka asuvat Vancouveris­sa
j a yksi -veli täällä TVebster Cor­nerissä,
— Veslpoika.
vät ole sellaisia, että niihin kan­nattaisi
ko-vinkaan tulla töitä ha­kemaan
etenkin suuremmilta metsä
j a teoliisuusperukoiita. — J . Nikka­nen.
Runoilija syytettyjen
penMMä
Joku aika sitten ilmestyi Ranskas­sa
kirja, jonka nimenä on Kauno-
'kirjalliset syytejutut X I X vuosisa­dalla.
Siinä selostaa kirjantekijä
Alexander Zevaes sanaiivapauden
sorron huippusaavutuksia, kirjalli­suuteen
kohdistuneita oikeusjuttuja
Ranskassa 19 mnellä sataluvulla.
Siinä saa lukea poliisivainoista, joi­den
kohteena on ollut sellaiset mie­het
kuin Flaubert, Concourt-veljek-set,
Baudelaire, Catulle, Mendes
Richhepin y. m. kaikki kuuluja
mestarikirjailijoita.
Suurin osa tästä kirjasta on kui­tenkin
omistettu suurelle ranskalai­selle
valistusajan kansanrunoilijalle
Pierre Jean de Berangerille (1780-
1857) ja niille kolmelle oikeusju­tulle,
jotka pantiin vireille häntä
vastaan "laillisen yhteiskuntajärjes­tyksen
j a siveyslakien vastaisesta r u -
noilustaan. Rajoitumme selostamaan
vain ensimäisen oikeusjutun pää­kohtia,
joka on omansa valaisemaan
näiden poliittisten vainojuttujen ko­ko
naurettavuuden. .
Beranger, joka kotimaassaan on
yhtä tunnettu, ihailtu ja rakas­tettu,
kuin hänen aikalaisensa C.
M . . Bellman Ruotsissa, ei laulanilt
vain -viinistä j a naisista ja olemas­saolon
ilosta, vaan on kaiuttanut
soinnukasta lyyraansa myös vapau­den
ylistämiseen. Mestarillisena
runoseppona osasi hän laulaa niin,
että hänen runonsa saivat ihmis-sydämet
liikutuksesta värähtele­mään,
j a hänen laulunsa tulevat säi­lymään
yhtä kauan, kuin se kieli,
joka oli hänen runoiluvälineenään.
Jos tahtoo oppia. tuntemaan tä­män
ensimäisen, mestarirunoilijaa
vastaan jjjetun syytösjutun esihis­torian,
on mielikuvituksessa siirryt­tävä
erääs&en vähäiseen, Pariisin
lähiympärisfössä siihen aikaan ol­leeseen
ravintolaan, jonka nimenä
oli " L e cabaret de la mere Laguet".
Se oli Idrjailijaseura ""Vihreän
myllyn" liokouspaikka. Beranger
oli sen puheenjohtaja. Mutta l y ­hyessä
ffljassa kasvoi seuran jäsen­määrä
-riiin suureksi, etttei pikkui­seen
ravintolaan malitunut niin
monta tuhatkunta — henkeä.
Silloin mostettiin pöydät :nlps lähei­selle
kedolle j a -väliäiä sattui niin­kin,
«ttä, siellä oli y l i sata pöytää
j a kurikin ääressä istmnassa 8—10
henkeä. Puheenjohtajan paikalla
S P M J C E D A L E , ONTi
Johnsonin Icompiltä. Koska Soos-ta
lähtiessämme huudettiin, että me­nette
rikkuriksi Sprucedaleen, niin
täällä yleisessä kämppäkokouksessa
valitsivat allekirjoittaneen rapor^
teeraamaan Vapaos-Iehdesrä..
Silloin kuin Soosta läksimme niin
oli tiedossa, että maksetaan $3.50
koortilla, vaan tänne päästyämme
luvattiin 4 dollaria, mutta kun em­me
pitäneet kiirettä töitten alka­miseen
niin saimme nousemaan
$4.25 j a jos kuka on loppuun asti
niin saa $4.50, joka koortilta min­kä
tekee. Siis vaikka ei joukkom­me
olekaan sataprosenttisesti jär­jestynyt,
niin siitä huolimatta «n
se ollut yksimielistä, joka osottaa
sitä, että yhteisymmärrys on voi­maa.
Samassa kokouksessa myös kes­kusteltiin
järjestynjisestä j a järjes-tyneitten
joukkojen mahdollisesta
voimasta. Keskustelun yhteydessä
alleklrjottanut selosti muutamalla
sanalla . L - W . I - U . of Canadan pe­riaatteita
kuinka se on ainoa unio
tällä mantereella, joka on,hyväksy­nyt
Punaisen Taloudellisen Inter-natsionalen
j a myös niistä toimeen-piteistä
mihin Ontarion piirin toi­meenpaneva
komitea on ryhtynyt
union eteenpäin -viemiseksL ,
Samalla myös kokous päätti tie­doksi
9ntaa toisilla paikkakunnilla
oleville tovereille, etteivät lähde
tänne Tahojansa ajelemaan turhaan
koek^ #i isällä ole töitä kovinkaan
saatavissa koin tsmä on farmipe-istui
suuri runoilija j a hänen nui­janaan
oli iso tammisella kädensi'
jalla ^ r u s t e t t u haarijklca. Liemen
tarjcölun loputtua, koputti puheen­johtaja
kolme kertaa valtavalla nui-jaBaan
pöytään kä^äkseen kaikki
vaikenemaan. Kaiklci nousivat sil­loin
v^isoalleen ja mi»n tuhat kaksi­sataa
ääiitä lauloi pöytälaulun. Sen
jälkeen kolme uutta hoputusta pöy­tään
muijalla. Miehet, naiset ja
lapset istuivat jälleen pöytään ja
yhteen tuntiin ei knulunut mitään
muuta, Icuin lasien kilinää sekä veit­sien
j a laarukoiden Itolinaa.
JäMruokaa syötäessä antoi Be­ranger
gälleen kuulua nuijansa ko­putukset
, j a ilmoitta, -fittä "nyt o li
aika käsissä, ei paikista tyhjänpäi­väistä,
-vaan laulaa täydestä sydä­mestä".
Ja nyt laadettiin laula­masta
päästyäkin — e r i runoilijain,
vaan enimmäkseen Bcxangerin se­pittämiä
Salzhija,
Tällaista perin viatonta ilonpitoa
ja hilpeät^ seunistehia tapahtui
näissä "Vihreän myllyn" kokouksis­sa.
Mutta kauan el saata olla, r a u ­hassa.
Seuran keskuuteen oli l u i -
kertautunnt muuan luihu petturi,
aito-Juudas. Hän oli eräs Martain-ville-
niminen mies, "Valkolippu"-
lehden J^imittaja. Sanomajlehdes-sään
hälyytti hän poliisin liildceelle,
kirjoittamalla, että "Vihreä mylly"
on vaarallinen seura, j a tästä ajas­ta
alkavat Berangeriin kohdistetut
vainot.
Vain pari^ päivää senjälkeen jul­kaistiin
n^ääräys hänen runokokoel­mansa
"Chansons" (Lauluja) koko
painoksen (10,000 kpl,) takavari­koimisesta
j a kohta senjälkeen haas­tettiin
hän itse oikeuteen. Runoili­j
a a syytettiin m.m, siitä, että h|n
muka oli "loukannut . hyviä tapoja
sekä yleistä j a uskonnollista moraa
lia j a herjannut kuningasta."
Jutun käsittely alkoi joulu}c 8
pnä 1821. " J a se vasta olikin kau­nis
oikeusjuttu!" huudahtaa Zevaes
j a jatkaa: "Senaikuiset sanomaleh­det
kertovat, ettei mikään muu j u t ­t
u ollut herättänyt koskaan niin
suurta huomiota. Oikeuspalatsin
kaikkien sisäänkäytävien edustalla
seisoskeli sankkoja väkijoukkoja.
Itse • oikeussalissa oli nähtävinä mo­net
sen ajan hnomataimmät miehet,
kuten vapaaherra de Stael y.m, B e ­ranger
ei onnistunut pääsemään
8]^rtettjrjen penkkiin, ennenkuin
vasta noin tunnin poQCistelojen jäl­keen.
Nii paljon väkeä oli läsnä.
Hän ee juuri leildllisesU hmidahti
väkijoukolle, jotka tungeskelivat ja
nokkaat sanat, kuin erä^ varas, joka
vietiin hirtettäväksi: "Hyvät ihmi­set
sentään! Näytelmähän ei voi
alkaa ilman minua!" Itse oikeuden
puheenjohtajana toimivan tuomarin
oli pakko, päästäkseen paikalleen,
kiivetä ikkunasta sisään.
Asiankäsittely alkoi siten, että
eräs hotario liiTd ääneen muutamia
Berangerin sepittämiä runosäkeistö-jä.
Yhdessä näistä on kaksi riviä
pisteviivalla merkitty. Tämä antaa
yleiselle syyttäjälle, eräälle Mar-changy-
iiimiselle • herrasmiehelle, ai­heen
kfeskeyttää - lukeminen huo­mauttamalla:
"Te ette ilmoita, että
säkeistössä on kaksi riviä merkitty
vain pisteviivoilla!" Mutta nuori
puolustusasianajaja Jean^acques
Dupin,^ esittää samassa vastaväit­teen:
"Siis aiotaan selittää rikol­liseksi
se teksti, jona on nuo toisi­aan
seuraavat pisteet. Se palaut­taa
mieleeni Bavouta vastaan aje­tun
painokannejutun, jolloin tahdot­tiin
hyökätä hänen käsikirjoitukses­saan
olevien ylipyyhittyjen kohtien
kimppuun, joita oli mahdoton lu­kea."
Syyttäjä ryhtyi senjälkeen seik­kaperäisesti
arvostelemaan Beran­gerin
syytteenalaisia runoja tavalla,
joka todistaa että tuon tuiman vir­kamiehen
kirjalliset ihanteet löytä­vät
vertauskohtia vain vuosisatain
takaisesta ajasta. "Vapautta lei­killisille
ja hullunkurisille lauluille"
— huudahtaa hän, — "vapautta
pilarunoille, jotka ruoskivat inhi­millisiä
heikkouksia! Vaan herra
Berangerin runot eivät ole tämän
luontoisia. Niitä ei voi edes kut­sua
lauluiksi. Ne ovat satiireja,
dityrambeja tahi oodeja, täynnä
liian uskallettuja hyökkäyksiä, —
Laulussaan "Kaksi laupeudensisar-t
a " tuhoaa Beranger kaiken moraa­lin
väittäessään, että ilotyttö muka
on yhtä ansiollinen perimään tai­vaan
valtakunnan irstailuillaan,
kuin laupeudensisar hyvillä töillään
ja ylevällä antaumuksellaan. —
Laulu "Kapusiinimunkki" on kaut­taaltaan
näyte jumalattomuuksista
ja runossa "Hyvä jumala", mennään
jopa niinkin pitkälle, että se on suo
ranainen hyökkäys Jumalaa vastaan
ja Jumala pannaan siinä käyttä­mään
rahvaankieltä."
Sitten kun virallinen syyttäjä l i
saksi oli tarkemmin määritellyt syy­töksensä,
sai puolustusasianajaja
öupin puhevuoron. Hän piti loista­van,
muotokauniin puolustuspuheen­sa,
jossa hän ponnekkaasti j a eloi­sasti
torjuu kohta kohteitaan syy­tökset.
Näytteeksi tästä kaunopuheisesta
ja korkeatyylisestä puheesta lai­naamme
tähän yhden parhaimmista
kohdista — sen, jossa iDupin esittää
runoilijan ajatukset siitä, kuinka
syyttäjä on väärinkäslttänyt runon
"Kaksi laupeudensisarta".
"Onko nyt syyttäjän väite oikea,
että tuo runo tekee ilotytön irstai­lun
j a laupeudensisaren antaumuk­sen
-yhdeksi ja samaksi? Mitään
sellaista ei runoilija väitäkään. Hän
sanoo, että syntinen, joka on kui­vannut
toisten kyyneleet, tehnjrt
hyvää lähimmäisilleen j a osoittanut
säälivänsä onnettomia, se syntinen
voi odottaa itse saavansa armon
osakseen. Jumala ei ole sanonut,
että yksin vain kunnialliset pääsevät
paratiisiin. Huonoa elämää viet­tänyt
nainen voi löytää armon hä-
,nen tykönään jos hän on tehnyt hy-vänteon,
Esim. Magdaleena, joka
ei oHut mikään siveä j a puhdas nai­nen,
vaan jonka kaikki synnit Jee­sus
antoi silti anteeksi, jos hän vain
teki hyvän työn. No niin! Be­ranger
ei olekaan muuta sanonut
runossaan. Hän ei sanonut että
ilotyttö ansaitsisi päästä taivaisiin
irstailuillaan. Hän on vain sano­nut,
että paha voidaan voittaa hy­vällä:
siis lausunut aivan evanke­liumin
mukaisen ajatuksensa,"
Vaikkakin tämä säkenöivä puhe
teki syvällisen vaikutuksen läsnä­oleviin^
väkijoukkoihin, ei se näkö­jään
vaikuttanut mitään valamiehis­töön
— koskapa Beranger tuomit­tiin
3 kuukaudeksi vankeuteen ja
500 frangin sakkoihin. Tämä vää-r
| tuomio oli omansa lisäämään
suuren runoilijan kansanomaisuut­ta.
Vankeusrangaistuksen^sa suoritti
hän Sainte-Pelagien vankilassa. M i l ­tei
kilvan kävivät sen ajan tieteen
ja taiteen alallh }a vaitioelämässä
kuulut henkilöt tervehtimässä hän­tä.
Ne, jotka tuomitsivat hänet, ovat
aikoja sitten vaipuneet hautaan ja
unhoon. Mutta tuomittu, vainottu,
suuri kansanrunoilija, elää vielä tä­nään
lauluissaan) elää Ranskan kan­san
sydämissä.
W. P. S. J . Näyttämöliitolta oh
saatavana seuraavat uutuudet:
Kellojen soidessa. Saaristolaiselä-mää
kuvaava 4-näyt. kansannäy­telmä
lauluineen. Kirj. Hele
K a l i l l a Salo. 13, m. 9 n, E n ­simäisen
j a toisen näytöksen k u -
liisit: Merinmisema rantakallioi-neen;
S:Bia3 näytös: pihamaa ;
4:jäs näytös: huonekuliisit.
Vuokra , $S.OO
"Kellojen soidessa" on saman
kirjailijan teos kuin "Valkaman kas­v
a t t i " , ja tulee ehdottomasti saa­maan
samanlaisen suosion osakseen
kuin edeltäjänsäkin. Helena Sa­lolla
on harvinainen taito pukea sa­nottavansa
E&uniiseen muotoon ja
juuri sellainen' sanontatapa tempaa
mukaansa jörömmänkin katselijan.
Tässä näytelmässä "Kellojen soi­dessa"
hän kuvaa Suomen saaristo-laiskansan
elämäii. Vapautta r a ­kastavana
kansana kärsivät he saa­ren
ylivaltiaan orjuudessa, silti me­nettämättä
toivoaan suureen va­pauttajaan,
joku kerran koko maa­ilman
orjat vapahdettuaan, katkai­see
heidänkin kahleensa. Kaunis
lemmentarina saaren lemmikkity-tön
j a erään kaupunkilaispojan vä­lillä
on jotain erikoisempaa, mitä
olemme tottuneet näytelmissä nä­kemään.
Toinen saaren tyttö saa­k
i n tästä aiheen kirjoittaa näytel­män,
kuten hän Itse sanoo, jolle n i ­meksi
antaa "Kellojen soidessa",
sillä kellojen soidessa he iloitsevat
j a tanssivat, kärsivät ja nöyrtyvät.
Johtavana lankana läpi näytelmän
kulkee meikäläinen henki, tehden
sen yhdeksi parhaimmista näytelmis­tä.
Suomessa teatterit eivät, sen
aatteellisen sävyn tähden, ostaneet
sitä kirjailijalta, vaikka antoivat sii­tä
kiittävän arvostelun, pyysivät
karsimaan kaiken meikäläisen hen­gen
pois j a sitten he mielihyvällä
ostavat. Täällä taasen me emme
välitä niin suuresti näytelmästä,
ennenkuin vasta sitten, kun siinä
on samalla oma osiamme ytimenä.
Kun tämä näytelmä ci ole erit­täin
vaikea kuliisien puoles­ta,
niin voidaan se esittää missä
vaan, jossa on niin paljon voimia,
kun henkilöluettelo vaatii. Kaikki
oikeudet kuuluu vain W.. P. S. J .
Näyttämöliitolle.
Hyviä ja huonoja. 3-osain6n näy­telmä.
K i r j . Hilda Tihlö. 2 m,
j a 4 n. Kulilsit: ensimäinen näy­tös:
tupo; toinen jo kolmas: ka-m
o r l Helppo Qsettao näyttämöl­le.
Vuokra ......,.„..,.. ...$6.00
sen toisensa p e r i i f j , niin ei ole pel­koa,
e t t i jsäytslmts-tÄ paattua fca»»-
kuus. Ss ou t ^ f J l f i i i n haviaSy-t
e l m l , s£a sasism .'tSydessä merki­tyksessä.
Kaikki nämä Itolme näy­telmää,
jotka kaikki on - erialoUta
on JBuri saatu Suomesta ja kuulu­vat
ne ainoastaan W. P . S. J . Näyt­tämöliitolle.
Huom.! Leikatkaa tämä irtl^^a'
liimatkaa painetun luettelonne^&li-jiUe
lehdiUe. -M" "
Tov. W. P. S. J . Näyttäte^llitto.
FINNISH FEDERATlOHi " '
lliS W. Washington.,'5t.,.,
Chicago, ni.
Kosimlnenlua tapahtua monella
valta. •
Eräs texasilainen nainen M i ^
Annie Oakler oli kuuluisa 'mestari,
kivääriammunnassa. Kun hän k&>
ran oli ampumaradalla maaliin am­pumassa,
astui muuan herra esiin
j a ampui sata laukasta niin, että
kuulat maalitaulussa muodostiiiiat
sanat: "Tahdotteko mennä naimi­siin
kanssani?"
Vaikka neitonen hieman hämmäs­tyi
tästä odottamattomasta ehdo­tuksesta,
ei hän antanut kokonaan
ällistyttää itseään, vaan tarttui ki­vääriin
jo vastasi samalla tapaa:
" E i , kiitos vain."
Eräällä lontoolaisella naisella on
myöskin useita rakkauskirjeitä, jot­ka
on kirjoitettu kuulilla. Tytto-vuosinaan
hän oli ollut erään tun­netun
huvittelupaikan ampumara­dan
palveluksessa. Hänen sulho-
Ecnsa, jonka kanssa hän nyt on
naimisissa, harjoitti maaliinampu-mista
joka ilta saavuttaen vähitel­len
sellaisen taidon, että saattoi
tulkita tunneltonn rakastetulleen aa-jnaan
tapaan kuin edellisessäkin t a -
pnukscBsa. Ja suuremmalla menes­tyksellä.
Sussexisso taas eräs ujo , nuori-meis,
jolla ei ollut rohkeutta sa­noin
ilmaista V rakkauttaan lemmi­tylleen
puutorhurin tyttärelle^ kyl*
v i tunnuBtuksensa puutarhaan kroo-sein.
Hänen sydämensä valittu ci
tahtonut Jäädu jälkeen, vaan kyl-v
i rediislpehkkiin myöntävän vos-tauksensa.
Useammin vielä kirjoltetaon rak­kauden
tunnustuksia ilotulituksiin.
Muuan nuori unkarilolncn aatelis-miea
m.m. kirjoitti sellaisen .rak­kauskirjeen
morslamcllcon. Siinä
oli monivärisiä raketteja jo so mak­soi
puolitolstasataotuhattd markkaa.
Toinen Boraäntopainen Ilotulltuskir-je,
joto poltettiin erälilltt texasllal-fiöllo
maotllolla, oli 180 Jalkao pit­kä,
elBftUtten y l i 500 kirjainta ^a,
paloi y l i puoli tuntia. • l
Näytelmä "Hyviä j o huonoja" on
Suomen yhden tuhnetujmmon jo
parhaimman nalBklrjoIlijan kirjot-tama.
Sattuvasti j a samalla pir­teässä
muodossa hän ruoskii van
hojo käsityksiä hyvistä ja huonois­ta
ihmisistä. Eräs hyvien ihmisten
lapsi, tytär joutuu ^ lemmen suhtei­siin
erään huonon ihmisen, rengin
kanssa jo tästä on seurauksena lap­si.
Nyt kuitenkin on joutua vaa­raan
, koko hyvien Ihmisten suku,
keinolla millä hyvänsä ja maksoi
mitä hyvänsä pitää asia Järjestää
niin, että häpeä jää huonojen i h ­misten
kontolle. Rahalla on taivaal­linen
voima, mutta kuitenkin tässä
näytelmässä se osottautuu voimatto­maksi
j a nuo huonoiksi luullut i h ­miset
eivät olekaan niin vaan r a -
'halla ostettavissa, kuin parempio­saiset
^ovat heistä kuvitelleet. Ko­ko
ympäristönsä pilkkaa kärsinyt
nainen näyttää, että hän on ylä­puolella
ja parempi, paljon parem­pi
noita "hyviä Ihmisiä" j a hänen
toimintansa saakin aikaan, että hy-vienkin
ihmisten joukkoon kuulu­vassa
naisessa voittaa tuo suurin
j a korkein elämän laki, äidin rak­kaus.
Näytelmässä on vähän hen­kilöitä
j a helpot kuliisilaitteet, jo­ten
Ben voi esittää missä vaan.
Näytelmä on arvokas, kaunis ja
jännittävä. Saatavana myöskin vain
Näyttämöliitolta.
Kirkas totuus. 3-näyt, huvinäytel­mä.
Kirj. J . H. Montgomery.
Suomennos. 5 m. 6 n. Ensimäi­nen
näytös: konttorihuone; toi­nen
ja kolmas: huone kesähu-vi-lassa.
Vuokra $7.00.
Ilmassa kulkeva sähköjuna
Eiberfeld-Barmenin välille on r a ­kennettu
j a nyttemmin liikenteelle
avattu yksiraiteinen sähkövoimalla
ilmassa kulkeva liikeväline, jota voi
nimittää vaikka rautatieksi, jos mie­l
i i . Vaunu voi kuljettaa mukanaan
50 matkustajaa ja^ painaa täydessä
kuormituksessaan noin 14 tonnia.
Rautatie on 14 kilometriä pitkä,
j a vaUnut ajavat 67 Idlometrin tun­tinopeudella.
Näytelmä on juuri saapunut Suo­mesta
missä sen kykenevä suomen­taja
on saanut sellaiseen asuun,
ettei se ole menettänyt sitä ame-rikalaista
vilkkautta, jota näytel­mässä
oh niin runsaasti. "Kirkas
totuus" on sama kuin $10,000, jo­ka
liikkuvakuvateattereissa, samoin
kuin puhelunäyttömälläkin on kul­kenut
tässä maassa voittokulkuaan
jo useampia -vuosia. Näytelmässä
myös hauskalla tavalla paljaste­taan
' liikemailman salaisuuksia ja
osakekeinottelijain juonlfl, mutta
niin huvittavalla tavalla, että se p i ­tää
yleisön hyvällä tuulella yhden
illan. Näytelmässä- on edustettuna
liikemailma, papisto rouvayhdistyk-set,
näyttelijättäret j a tyhjäntoimit­tajat,
siis kirjavaa jouldu)a j a kun
nänriä jokainen valmistaa yliätyk-
ICun traninkaatbla ajatiofovat 1
Espanjan kuingas Alfonso on
antanut alhetto parilBiloIsen sano­malehden
kertoa maansa "vapau­desta"
kerrassaan yleviä mielipi­teitä.
Juoda j a remuta eaa, min­kä
kukin jaksoa, mutta miekka hal­litsee
muusso BuhtecBsa. Jö, k u -
liingOB pitää tätä Ihanteellisena va­pautena.
Näin hänen sanotaan j u ­telleen
:
"Meidän oloissamme ei ole t a ­pahtunut
mitään muutosta,^enkä a i -
nakoon minä tiedä toisto maata,
missä poliisit pysyttellsivät parem­min
erillään henkilökohtaisista oi­keuksista
kuin täällä meillä. Voit-te
seisoo jo rupatello ystävienno
kanssa keskellä katua, ilman että
poliisi tulee teitä ajamaan pois. Saat­te
juodo j a laulaa kahviloissa vaik­ka
aamuun saakka, johon e^ suin­kaan
ole oikeutta sellaisissa vapau-denpesissä
kuin Lontoossa ja Nevir
Yorkissa." /
"Muutos on tapahtunut' ainoas­taan
yhdessä suhteessa — nykyään
voi ken hyvänsä liikkua ulkona
'lompakkoinensa tarvitsematta pelä­tä
rosvoja. Lakkoja ei ole; teh­taat
käyvät täydellä voimalla, e i ­vätkä
tehtaiden omistajat enää näe
t^öläistensä saapuvan työhön pis­toolit
vyöllä, aikomuksella surma­ta
omistajat jo työnjohtojot, soo­daksensa
läpi oman tahtonsa. Ja
tätä voidaan pitää arvokkaana saa­vutuksena."
" J a kuka tietää", jatkoa konjn-gas,
"eivätkö toisetkin valtakunnat
vielä oh pakotettuja luopumaan
lain puusta-vin käytöstä! Minä olen
näkevinäni kaikkialla merkkejä mie­kan
valtakauden noususta."
JUNASSA
Kaksi herraa, molemmat ;päihty-neinä
keskustelevat.
Ensimäinen herrasmies:
ka paljon on kello?"
Töinen herrasmies: sen
kun häh suurella vaivalla on k d P ^
nut taskustaan tulitikkulaatikon ja
tirkistellyt sitä heken: "Torstai."
Ensimäinen herrasmies: "Sepä
hittoa, silloin minun täytyy tässä
laskeutua junasta!"
il
h
• •%
i
X
h