Vapaus, June 16, 1925

              gl¥ll2 Tiistaina kesäkam 16 p, — Teea, lime 1 6 ^ 1§25
eto&dan Eaomalalsen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
^ Sodbaryesa, Ont, joka tiistai, torstai ja laaantaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pab-
Ushed in Sadbury, Ont, every Tuesday, Tbarsday and
SEtojrdaST*
Ee^stered at the Post Office Department, Ottawa,
&3 «econd class matter. .
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-chaj^
e for single in&ertion 75c. The Vapaos
fs the b^t advertising mediaa among the Finnish
People in Canada.^ '
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmautosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa
Kuol^manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
liitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, §1.00
kolmekerlaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshlnta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76«.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.60, puoli vk,
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tb.^Ia lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tebteen torstaina kello 3. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
gM!rBoonaiHselIa nin.ellä.
J . V. XANff^STO. Liikkeenhoitaja.
Työväenlehti
Työväenlehden tulee välittömästi kuvastaa työväen
elämää ja sen taisteluja. Sen se voi tehdä vain sil­loin
Aun työläiset itse, välittömästi' ottavat osaa sen
sisällön luomiseen kirjotuksillaan ja tiedonannoillaan.
Työläiskirjeenvaihtaja on se, joka proletansoi lehtensä.
Työläiskirjeenvaihtaja on osa siitä .joukkotekijästä —•
työväestöstä, työläiskirjeenvaihtajain kollektiivista —
joka'Vain työväenlehden tekee eläväksi ja tarkötuksen-sa
vastaavaksi.
Työväenlehdeslä ja työläiskirjeenvaihtajasta kirjot-taa
Suomen Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa K. Te­rä
seuratavan meikäläisissäkiin oloissa paikkansapdtävän
ja'huomioonc^cttavan palan: ! , /
Kun ottaa nykypäivinä käsiinsä -minkä lehden hy­vänsä;
voimmepa sanoa työväenlehdenkin; s^noo kir­jotta
ja, kuvastaa sie useinkin vain ympärillänune oleyiaa
porvarillista mailmaa ja sen yhteydessä olevia ilmiöitä.
Porvarillinen mailma pyrkii määr^attyyn suuntaan, ja
se käsittelee yain niitä asioita, rjofiKi.<ivat talle pyrid
mykselle edubi. Siksi on sillä, sen lehdistöllä joka
seudulla .kirjeenvaihtajia, on tiedotustoimintoja j.ii;e;,
joiden avulla se joteiJcin pian saa tiedotetuksi. Iwikki
asiat,, jotka sitä kiinnostavat ja pyrkii siten antamaan
tapahtumille oraille pypkimyksilleen eduilleen leiman.
Työväenlehti on suuremmassa tai pienemmässä määräs­sä
pakotettu turvautumaan näistä uutislähteistä saatui­hin
tiedonantoihin.
PoryariHi6'^sa yhteiskunnassa on ktiitenkin olemas­sa
jotakin muutakin kuin vaji? porvarillinen yhteisö,
porvarillisine näkemyksineen ja pyrkimyksbeen. Por­varillisensa
yhteiskunnassa on olemassa työläismailma,
kokonaisuus, jonka rajapuitteita ei aina kyllin selvästi
nähdä, mutta joka kokonaan eroaa ympärillään olevas­ta.
Mikä on työläismailmalle yhtenäistä ja lunnus-imerkillistä,
se on päinvastaista ympärillä vallitsevalle
porvarismailmalle. Ja tämän vaikuttaa etujen vastak­kaisuus.
Siksi eivät porvarilehdet tahdokaan mitään
tietää työläismailmasta ja sen tapahtumista. Työläis
^ailmon tapahtumat ovat sen pyrkimyksille haitallisia
Ja niistä ei juuri liioin mitään tiedotetakaan, ja jos se
tehdäänkin, tapahtuu se vääristellen.
Työläisten Ididen täytyy siis kuvastaa, kokonaisuu­tena
ja Ypäämäärällisesti, vain cyöväenmailmaa, vain
sita. Tämä kuvastuminen voi muodostua välittömäksi
vain siten, että työläinen ryhtyy lehtensä tiedottajaksi
työläiskirjeenvaihtajaksi. Kun työväenlehden jokainen
uutinen, jokainen tiedotus on työläiskirjeenvaihtajan
kynästä lähtenyt, ja varsinaisten ammattitoimittajien
työ jäänyt melkein pelkäksi teknilliseksi työksi, olem
me lähellä ihannetta. Silloin työväenlehti kuvastaa
• välittömästi työväenmailmaa ja. sen. pyikimystä. Sil
loin työläinen oppii kimnioittamaan omaa mailmaan
sa ja määrätietoisesti sitä ymmärtämään.
ei ole syynä. Vaikeus on saada halukkaille ja kj-ke
neville miehille työtä- Tämä merkitsee sita, että. ei ole
olemassa ehdotonta tai oleellista puutetta, sellaista kuin
sattuu silloin kun halla, tulva, heinäsirkat tai viholli­nen
laihot on tuhonnut tai rutto on tehnyt mahdotto­maksi
saada kylliksi miehiä peltoja muokkaamaan.
«Nykyaikaiaen pulma, ee uusi yiiteiskunnallinen
työttömyyden tauti — vanhaan aikaan halusivat. ihmi­set
leipää eivätkä työtä — ei johdu mistään, aine^Uses-ta
vajaudesta tai häviöstä,
<Työläiset ovat valmiita. Tuotantolaitos ei ole kos­kaan
ollut niin täydellinen tai niin tehokas. • Kaikki
teollisuuden raaka-aine odottaa käsittelemistä. 'Teolli-suuskoneiston
pyörät pyörivät sillä hetkellä kun sana
sanotaan. Mutta sitä sanaa ei anneta- Ja kuitenkin on
olemassa niin ilmeinen, niin kiihkeä tämän sanan sano­misen
tarve! Mailma on nääntymässä nälkään rikkau­den
ja kyllyyden keskellä.»
Lukijasta tuntuu kuin kuuntelisi jonkun kommunis-tipuhujan
puhetta. Eikö totta? Sellainen totuus xiäi
hin sisältyy. Sillä tavalla asia on.
Mutta mitä tehdä?
Porvarit, kapitalistit — ne, jotka sitä odotettua tai­kasanaa
^ivät sano, eivät voi sanoa — ja niiden tieto-miehet,
politikoitsijat ja muut, seisovat tämän pulman
edessä avuttomina. E i ! Eivät kuitenkaan toimettomi­na.
Ne vastustavat kaikilla voimillaan, kaikilla kei­noillaan
tätä mieletöntä järjestelmää poistamaan tah
täävää liikettä. Ne tekevät kaikkensa säilyttääkseen
sellaisen asiaintilan, josta edelläollut paiMcansapitävä
kuvaus on.
Lloyd George sanoi äskettäin puheessaan Englannin
parlamentissa — kuvailtuaan samaan malliin tilannetta
maassa — että, kaikesta huolimatta on hän sitä mieltä,
ettei tämä tilanne ole tuloksena kapitalistisesta järjes
telmästä! Siinä sitä ollaan! Ja hän jatkoi jotenkin
siihen tapaan, että jos kuitenkin perinpohjainen ja pi­kainen
apu ei ole saatavissa (mistä?) voivat työläiset
tulla siihen käsitykseen, että tämä sittekin on kapitalis­tisen
järjestelmän seuraus!
Jotta työläiset eivät heräisi tätä tosiasiaa näkemään
pannaan kapitalistisen järjestelmän kaikkien laitoksien
voimat ja keinot käyntiin.
porvaristonkin täytyy myöctää-
HoUannin Itä-Intiassa on useita
poliittisia puolueita- Esim- "Boödi
Oetomo". "Persarekat Amboa", "In-do-
Europeesch Verbond", "Sociaal
Democratische Partei", "Natsional
indische Partei" on vapaaehtoisesti
Daily W-orkeriiäa
Louis Engdahl:
Yhdysvaltain työnantajaluokka
ilakoitsee siitä tuomiosta,- jonka yli­oikeus
on antanut Gitlowin jutussa,
antaen perustuslaillisuuden siunauk­sen.
Yhdysvaltain kaikkein äärim­mäiselle
poiickeuElaille. Tuo ila-koitseminen
on selvästi julkilausut­tuna
Chicago Journal of Commers
julkaisun erään toimituskirjoiuksen
otsikossa, joka kuuluu: "Niin, val­lankumous
on lakivastaista."
Nykyisen samaten kuin tulevan­kin
sukupolven lienee terveellistä
tutustua mainitun kirjotuksen si­sältöön.
Se kuuluu seuraavasti:
Niin, vallacJcnmous
taltta.
on
Historian totuus
Mussolinin Iditi «Il Popolo d'Italia» on neuvos-kellut
Puolan hallitusta. Puolan halfitus pelaa tyh­mää
politiikkaa Neuvosto-Venäjään nähden, sanoo leh­ti.
Mikä olisi Puola ilman bolshevistista vallanku
mousta? Sitä «suurta Puolaa ei olisi olemassakaan»
sanoo lehti. «Kuitenkaan puolalaiset eivät näytä käsit­tävän,
että ellei tsaarismia,olisi kukistettu, ja jos Ve
näjä olisi jäänyt voittajamaiden joukkoon, niin olbi
Puolasta. muodostunut kokonaan erilainen valtio, kuin
niikä jäiitä tehtiin Versaillesin rauhansopimusta laadit-ta^
ssa.» • .,
Totuushan näihin sanoihin sisältyy, historian to
tuus. Mussolinin hallitus, joka on ollut pakotettu tun
nustamaan Neuvosto-Venäjän^ vallan, ei voi sitä totuut­ta
kiertää.
Mutta ei vain Puola ole samassa asemassa- Sa
massa asemassa ovat muutkin reunavaltiot Suomi, Viro,
Latvia. Niitä ei yksinkertaisesti olisi olemassa ilman
Venäjän köyhälistön vallankumousta. Ellei sitä olis
ollut, olisivat ne nyt venäläisiä maakuntia. Niin biisi
laita vielä siinäkin tapauksessa, vaikka tsaari olisi ku­kistunut,
mutta porvaristo jäänyt valtaan. Vain köy
hälistön vallankumous ne vapautti.
Mutta kuitenkin nämä pikkuvaltiot ärhentelevät työ-väenvaltiota
vastaan suurten valtain käskystä.
Kapitalismin pulma
Taantumuksellisen sanomalehden London Spectato-rin
toimittaja Strachey kirjottaa lehdessään mietelmi-ään
maan taloudellisesta tilasta tavalla, joka si^ää tul
la huomioonotetuksi- Tällä tavalla tuo englantilainen
kapitalistilehden toimittaja sanoo:
«Mikä on vikana meidän teollisessa mailmassam-me?
Mikä on ihmiskunnan 'rauhattomuuden' syy?
Voiko olla olemassa masentavampaa tilannetta kuin
on se, jonka me saamme edessämme nähdä? On ole­massa
yleinen puute niistä esineistä, joita ihmiset ha­luavat
liian vähä ruokaa, liian vähä vaatetta, liian
vähä .^^ntoja, liiaii vähä tupakkaa," liian niukasti hu­via,
l l ^ n vähä kaikkia, niitä joita ihminen tarvitsee
aineelliseksi mukaviiudekseen. Sanalla sanoen, <m ole­massa
puutteen tilanne, ja siis köyhyys, ihmiskunnan
suurella, maksalla, joka ei ole syntynyt askeetiksi, itse^
kiduttajaksi eikä pidä itseään eraldcona- Jos tämä niuk­kuus
ja puute johtuisi siitä, ettei olisi olemassa kyllik­si
työvoimaia mailmassa tuottamaan riittävästi tavaroita,
poistuisi tämä kurjuus ilman parannuskeinoa. Me oli­simme
saavuttaneet liikui^piirinnne rajan.
.«MtUta tu^ttanmessa tarvittavan työ^iman puut^
Europan manner rahamaiden
vasallimaana '
Ranskalainen työväenlehti «Humanite» käsittelee
eräässä kirjotuksessa Ranskan ulkomaista velkaantu
mistä huomauttaen, että Ranskan velat Yhdysvalloille
tarjoavat Wall Streetille jatkuvan kiristysmahdollisuu-den.
' Muuten on kieltämätöntä, lausuu lehti, että jos
jokin valtio meidän aikakautenamme ottaa suhteetto
man suuria ulkomaisia lainoja, alistaa se vieraille val­loille
poliittisen määräysvaltansa. Itävalta, Unkari,
Puola y. m- maat, j^jotka Lontoosta ja Ne\v Yorkbta
saamansa luoton avulla ovat «vakiinnuttaneet»- yaluut
tansa, ovat sen kautta vain anglosaksalaisten poliittisia
tarvekaluja. Saksasta on Dawessummitelrnan hyväksy
misen jälk€en tullut Wall Streetin paiJtkiirien voittoa
tuottava liiketoimi. Ja Yhdysvallat sekä Englanti pitä­vät
yhä enemmän ja enemmän Ranskaa, Belgiaa ja Itä
valtaa vasalleinaan, kosika nämä ovat niiden velallisia,
huomauttaa lehti.
—r Se uskonnollinen verho, minkä peittämänä todel­linen
mailma nähdään, voi kadota yleensä vasta sil­loin,
kun jokapäiväisen elämän käytännölliset olot esit­tävät
ihmisille joka päivä ilmeisen järjellisiä suhteita
toisiin ihmisiin ja luontoon. Yhteiskunnallinen elä­mänkulku,
s. o.' aineellinen tuotantoprosessi, heittää
päältään salaperäisyyden sumuhunnun vasta' sillöiri kun
se joutuu vapaasti yhteiskunnallistuneiden tuotteena
heidän itsetietoisen järjestelmällisen taikastelunsa alai­seksi.
— Marx, ^ ;
— Tuotannonvaltaamisen kautta yhteiskunnan "hal­tuun
poistuu tavaratuotanto ja samalla tuotteen herruus
tuottajaan nähden. Yhteiskunnallisen tuotannon anar­kian
tilalle tulee tietoinen järjestäminen. Taistelu yk­silöllisen
olemassaolon puolesta lakkaa. Sen kautta
erkanee ihminen eräässä mielessä vasta lopullisesti
eläinkunnasta,. astuu. eläimellbistä elämismuodoista .to>
della ihmiselUsiip. — Engeb.
Kysymys Yhdysvaltain hallituk­sen
oikeudesta kieltää kaikkien
sellaisten oppien levittämisen,
jotka tähtäävät väkivaltaisiin,
joko heti tai kaukaisessa tule­vaisuudessa
tapahtuviin, vallan­kumousyrityksiin,
on , tullut lo­pullisesti
ratkaistuksi Yhdysval­tain
ylioikeuden antamalla, Ben
GitIowin juttua koskevalla pää­töksellä.
Päätöksen mukaan on New
Yorkin valtiolla oikeus kieltää
keneltä hyvään vallankumouk-
• sellisten oppien levittämisen, se-litettäköönpä
niissä sitten että
vallankumousyritys tullaan teke­mään
vasta sadan vuoden kulut­tua
tai nyt heti, ja huolimatta
siitä voidaanko tai ei, Mdistaa
kenenkään menetelleen laitto­masti
sellaisten oppien levittämi­sessä.
ItsesäilyttämisvaJstö on elämän
ensimäisiä lakeja, niin hallituk­sille
kuin yksilöillekin." Hallitus,
- joka laiminlyö-.itsensä turvaami­sen,
joutaakin'kukistumaan. Jo­kainen
hallitus, joka sallii vallan-
• kumouksellbten oppien levittämi­sen,'
ei ansaitse minkäänlaista
sympatiaa silloin kuin i^^lanku-mous
alkaa.
Ylioikeus on vahvistanut hal­litusta
turvaavan lakisäädöksen.
Kommunistit eivät ole , ristiriidas­sa
edellä olevan' julistuksen logiigan
kanssa. Kommimistit ovat aina
osottaneet, ja ^'tt>levat edelleenkin
niin tekemään,' # t ä kapitalistilttok-ka
ei tule vallastaan luopumaan
vapaaehtoisesti, vaan että työläis­ten
täytyy sen ottaa, ja pitää sen
avulla kapitalistit kurissa. Sosialis­tit
vain uskovat, .että on olemassa
joitakin rauhallisia keinoja, joilla
kapitalismi voidaan lopettaa. He
ovaf kokeilleet rauhallisilla keinoil-kirjottaa
J . laan Europassa ja muuallakin maa­ilmassa
erikoisesti juuri sen jäl­keen,
kuin bolshevikit kohosivat val­taan
Venäjällä, mutta rauhallisine
keinoineen ovat he aina ja kaikki­alla
lopullisesti ajautuneet mustim­man
taantumuksen leiriin—
Yhdysvaltain ylioikeuden tuoma­rit,
kapitalismin laiUiset shakaalit
jotka yksityisomaisuutta puolustaes­saan
vainoavat kansan pohjajouk-koja,
eivät ainoastaan ole julista­neet
yhteiskunnallista vallankumo­usta
lakivastabeksi, mutta vieläpä
vallankumoaksellisten käsityksien le­vittäminenkin
ehkäistään sillä pe­rusteella,
että "hallitus, joka lai­minlyö
itsensä tavaamisen, jou-taakin
kukistumaan."
Tuo kaikki on hjrvää opetusta tu­levaisuuden
varalle. Jos yhteiskun-;
nallinen vallankumous on laldvas-tainen,
niin silloin työläisten ja
köyhäin talonpoikain, kuin he ovat
pystyttäneet neuvostovaltansa, täy­tyy
myös yhtä päättäväisesti julis­taa
vastavallankumouksen lakivas-taiseksi.
Jos kerran suurkapitalistien dik­tatuurilla
on oikeus itsensä säilyt­tämiseen,
kuten he väittävät, niin
samaten tulee proletariaatin dikta­tuurilla
voittonsa hetkensä olemaan
yhtäläinen itsensäsäilyttmisoikeus
työläisten käsityksen mukaan.
Juuri tuolle pohjalle perustuu
neuvostovallan voitto Venäjällä. Sa­malla
perustalla tullaan neuvosto­valtoja
pystyttämään ja ylläpitä­mään
ajan tullen tobissakin maissa,
kun työläiset ja köyhät talonpojat
tulevat vakuutetuksi sellaisen mene­telmän
oikeudelHsutidesta; ja kun
heidän vakaumuksensa johtaa hei­dät
taisteluun sen. täytäntöön pa­non
puolesta. Siten tulevat työläi­set,
vahvistamaan lakisäädöksen it­sensä
turvaamiseksi.
Kapitalismi tullaan kukistamaan
Yhdysvalloissa,, aivan samaten kuin
tsaarbmi kukbtettiin Venäjällä..
Tsaarismi vainosi ja koetti murs­kata
bolshevismia. Kaiserismi ju­listi
vallankumoasliikfceen . lakiyas-,
täiseksi. Samaa koettaa joukko
fascistihallituksia Europan maissa
tehdä tänä päivänä. Mutta siitä
huolimatta vallankumouksen voima
säännöllisesti kasvaa.
Ylioikeuden, päätöksellä on tehty
mitättömäksi liittoyaltioittea "kan­sanvaltaisessa"
perustuslaissa oleva
"puhevapauspykälä". Se . päätös
osaltaan opastaa työläisiä käsittä­mään,
ettei heillä voi olla puheva­pautta,
ennenkuin kapitalismi on
kukistettu, ja työläisten valta on
saanut vakavan aseman Amerikan
työläisjoukkojen keskuudessa.
Kaikkia «ekakuoroa jUtsig y,v^
demn saapumaan harjotuksiia S
kiviikkona tk- 15 päivänä tenft
alalla- Kaikkien laulajieT '
Vallankumouksellinen liike Jaa­van
saarimaassa on saanut sellaisen
muodon, että porvaristo ja hallitus
pitää sitä mitä suurimpana siirto­maavaltansa
vaarana. "Volkeraad"
— vastaa parlamenttia — uhrasi
suuren osan sille varatusta ajasta
keskusteluun keinoista, joilla -voi-tabiin
hillitä konmiunistien toimin­taa.
Huolimatta vallanpitäjien eläi­mellisestä
vainosta on kommunis­mi
Jaavassa todella edistynyt. Or-juutetun
joukon poliittinen elämä
on kommunistien johtama. Tämän
tekee mahdolliseksi se häpeällinen
omanvoitonpyyntöinen kohtelu, jol­la
hallitus käsittelee väestöä.
Valkoinen Sarekat Islam jaava­laisten
puolue järjestö, on niin usein
pettänyt työläiset, että he ' luotta-vat
yksinomaan komömnbtien joh­toon.
V. 1917—1918 kansan Sare­kat
Islam käsitti satoja tuhansia jä­seniä.
Europalaisten tekemää poik-keusta
lukuunottamatta kaikki kom­munistit
olivat tämän liiton jäseniä
lam tullut sisäisesti heikommaksi ja
näin-isku, jonka johtajat Trokro ja
Salim suuntasivat omaa järjestöän­sä
vastaan, teki tämän kansan jär­jestön
pitkäksi aikaa, ehkä ainai­seksi,
kykenemättömäksi, tabtele-maan,
hollantilaista ' imperialismia
vastaan.
'Koska hallitus ön ^tietoinen tosir
asiasta, että vasemmistoainekset tu­levat
aina voimakkaammiksi ja oi­keisto
aina heikommaksi, niin se on
tehnyt kaikkensa avustaakseen
Tjokroa ja Salimia taistelussa kom­munisteja
vastaan, ja tässä tarkoi­tuksessa
se tukee vanhaa ja pirs­toutunutta
Sarekat Islamia rahoilla
sanomalehteä varten, ja johtajat;
koettavat vaikuttaa joukkoihin väit­teillä,
että kommunistit , ovat anti
islamisteja, islamin vastustajb. —
Tähän hetkeen ei hallituksen työs­kentely
ole kantanut hedelmää.
Päinvastoin Punainen Sarekat Is­lam
kasvaa joka hetki. Muutamas­sa
kuukaudessa se onnbtui perin-hajonnut,
kun sen johtajat olivat — ««xxiijien on d
sitä mieltä, ettei parlamenttaarinen va täsmälleen harjoituksissa
toiminta ole mahdollinen nykyisen "osan laulajista., pitää mennä '^^^
taantumuksen aikana ja puoliporva- n+on» t r j ^ i s i — . Misa.
rillinen johto halusi vain yksino­maan
parlamenttaarista toimintaa.
"Politik-ökonombche Bund" vas.
tustaa ainoastaan europalaisia ja on
oppositsionissa kommunisteihin näh­den.
Sosialidemokraatit, joiden vai-ktitus
väestön keskuudessa ei ole
merkityksellinen (he ovat ainoas­taan
harvoja maahan muuttaneita
europalabia älymystön jäseniä) ku­luttavat
aikansa kommunistien "ar­vostelussa".
Toiset puolueet, jotka,
ovat enemmän tai vähemmän luon­teeltaan
porvarillista, tähtäävät kan-sällbiin
päämääriin. Nämä puolueet
eivät-ole voittaneet mitään huomat­tavampaa
myötätuntoa joukkojen
keskuudessa.
Boedi Oetomo, joka pääasiallises­ti
edustaa kansallisen inteUigenssin
etuja, on viime aikoina kärsinyt
sbäbistä riidoista.
Monet niistä, jotka ovat olleet äs-kenmainittujen
puolueiden jäseninä,
ovat liittyneet kommunistipuoluee­seen
tunnustaen, että yksinomaan
se työskentelee joukkojert kanssa
heidän päivittäisissä taisteluissaan.
Toiset puolueet ovat kadottaneet
hyviä johtajiansa, sensijaan kuin
kommunistit lujittuvat siinäkin suh­teessa.
• Esim. Hadji Mbbah, Natio­nal
indbche puolueen saarnamies,
liittyi kommunisteihin ja julisti vas­tapainoa
valkoisen Sarekat Islamin
iiskpnnolliselle propagandalle. Hadji
Misbah tuli karkoitetuksi hallituk­sen
toimesta sitten Uuteen Guine­aan.
Porvarillinen sanomalehdistö lyö
rumpua "aasialaisesta bolshevildvaa-rastä".
Hallitus hajoittaa kokouk­sia
asevoimin, vangitsee ja kidut­taa
toimihenkilöitä.
Että, taloudellinen väestön kuris-^
taminen erittäinkin maassasynty-neen
väestön keskuudessa, onr kas­vanut,
siitä ei ole epäilystäkään. A l -
hiaiset palkat, . lisääntyvä verotus,
kaupan-ja teollisuuden rappeutumi-nej,
kaikki nämä ovat .nähtävissä.
Kun lapset eivät saa kouluopetusi
ta, ovat kommunistit. perustaneet
kouluja ja tässäkin ovat he voitta­neet
suurta kannatusta väestön kes­kuudessa,
joka halukkaasti-lähettää
lapset näihin kouluihin.
-iLukuunottamatta Jaavaa, on-kom-miinbtiryhmiä
muo^iostunut Sumat­ralle,
BomeoUe ja Celebekselle, joi­tä;
vastaan ovat saarien vallanpitä­jät,
voimakkaasti taistelleet. Monet
kpmmunistit istuvat vankiloissa tai
oVat ajetut maanpakoon.
Hollannin porvariston vainosta
huolimatta edistyy kumousliike as­kel
askeleelta, ja vaino ei kykene
peloittamaan taistelijoita.
...Näillä saarilla asuvat kiinalaiset
(heitä oli v. 1921 513,355 miestä ja
291,292 naista), jotka ovat enim­mäkseen
teoUisuustyöläisiä, ovat
myötämielisiä kommunisteille ja
heillä on kiinankielisiä sanomaleh­tiä,
joissa hyökätään terävästi hol­lantilaista
hallitusta vastaan.
na atana vielä kappaleen h a r S "
Vielä iokn sana Port Arthori-, '
Port WiIIiamin osasto jen; S ^ - " l
tensseiUa ja -kappaleeäa.' S "
Arthurm osaston talolla h kmfr5
Fort Waiiamin osaston talouH^^ '
lakappaleena on niin kuin ^nr^ '
•jo «motettiin "Verijuhlat"? 4 ! ^
Kappale esitetään Arthurin ja Wfl '
liamin osastojen yhteisillä voiT«;n"
Sunnuntaina ollaan kentällä S " :
kokoonnutaan kello n a ^ ^ -
Kenttäohjelma on koetettu E a 4
hyvin mukaansa tempaavaksi, . - p^
Arthurin osaston seka- ja ' '
kuoro tulee esiintymään j u h ^ ;
Urhedupuolesta on myös k o S '
pitää iuolta, että urheiluun inn^^s. '
tuneaiakin ;on huvinsa, Kaikkeiö ''
huvittavammaksi voi muodostua Ar '
thuriir ja Waiiamin osaston iväu" '
nen köydenveto, joka tapahtnn 6- •
miehisessä joukkueessa, ja sitten ^
se palkinto mikä on siinä voitta- -
jaie järjestetty. Auto kuljettaa '
Arthurista yleböä 10 sentin mai- '
sua vastaan kentälle Inter City puis.
toon. Sitten sunnuntai-iltana esi-tetiiän
WiUiamin osaston näyttä- '
möllä uudestaan kappale "VeriinL- '
lat", joten niaie tulee tilaisuus tul- •
la katsomaan, jotka eivät ole tjlai- •
suudessa lauantaina pääsemään-^ .
Kaikki juhiaie.
Sanomalehtiatiamiehet Arthurissa •
on vähän niinkuin laiskiintuneet ke- '
sän tullen, kuitenkin pitää meidän ,
pitää velvollbuutenamme olla • yh- i
tä uutterasti toiminnassa kuin tai- ^
veljakin, siUä • sanomalehdistönune '
on, parhain agitatsioniväline työläis- ^
ten keskuudessa.. Jokainen asia- •
Vapauden
ovat Vapauden
.^tsottava että
tftoiksi, sillä ]
pitSä velat ollf
Tehkää su
niin 'että raha'
loppua. •
-Muistakaa
gten omaa Iiii
tarvitse persom
Tov
Kurssi
töt monissa tärkeissä kaupungeissa
jä kylissä j a saattamaan kansanliik-ja
muodostivat liiton ytimen. Ylei-j pohjin syrjäyttämään Tjokro-järjes-nen
johto oli jaavälaben Tjokro
Aminoton ja sumatralaisen saarnaa­jan
August Salimin käsissä. Näiden keen johdon kommunistien käsun.
johtajien suurista virheistä huoli­matta
ovat euröpalaiset kommunis­tit
koettaneet työskennellä yhdessä
heidän kanssaan. Kun Sarekat Is-^
lamin kongressi helmik. v. 1923 kar-koitti
kommunistit, aUcoi molemmin­puolinen
taistelu. Kommunistien
onnistui luoda voimakas Punainen
Sarekat Islam (vastapainoksi del-lämainituUe
valkoiselle) ja parhaim­mat
ainekset vanhasta Sarekat Is­lamista
menivät kommunbtien mu­kaan.
Tjokro jä Salim taisteUvat
kommunisteja vastaan väittämällä,
että he tahtoVat hävittää Islamin
uskonnon.
Tjokro tahtoi antaa Sarekat Isla­mille
demokraattis-uskonnollisen
luonteen ja perinpohjin eroittaa sen
toisenlaisista pyrkiniykästä. " Jo en­nen
hajaantumistaan oli Sarekat vls-
Tämä selveni parhaiten elok. 31
p. 1924, Hollannin kuningattaren
syntymäpäivänä;' jolloin' monissa
kaupungebsa ja kylissä oli mielen­osoituksia;
jobsakin kaupungeissa
otti^ niihin osaa työläisiä j a talot]>
poikia 6,000»ta—7,000:een.
i-Myöhemmin kommunistit ovat an­taneet
Punaiselle Sarekat Islamille
nimen "Sarekat Raja" (Kansan liit-to).
Se jäi kuitenkin organisatsio-nalbesti
yhteyteen kommunistipuo­lueen
kanssa- Järjestömuoto luo­tiin
kommunbtisessa hengessä ja
voimakas puoluekuri myös luotiin.
Tämän kommunistipuolueen ja Sa­rekat
Bajatin kanssa tuli mnoas-taan
sotaba aines järjestyneeksi
Hollannin siirtomaissa. Viime aiko­jen
kansanliike on perinpohjin kom­munistien
johdossa, tosiaäa, joka
Vallankumousliike, ennenkaikkea
kommunistinen, edistyy Hollannin
siirtbmaissa. , Kaupan laskeutumi­nen,
palkkojen huoiujntuminen,
työttömyys ja hallituksen taantu­muksellinen
politiikka kiihoittavat
taisteliia väestön ja hollantilaisen
porvariston välillä voimakkaammak­si.
Lisättäköön, että väestön täytyy
kantaa raskas finanssitaakka laivas­ton
lujittamiseksi. Hallitus on pa-koitettu
lisäämään sitä • imperialb-tisten
suurvaltain, Iso-Britannian ja
Amerikan puristuksesta, jotka jo
kauan sitten alkoivat lujittamaan
laivastoasemiansa Tyynellämerellä
tarkoituksella jatkaa imperialbtista
politiikkaansa.
Yhdeltä puolen siis: sodan vaa­ra;
toiselta puolen: kasvava ja lä
hestyvä idän kansojen vallanku­mous.
Yleisöltä
Yhtenä K.-0. piiritoimikunnan jä­senenä
haluan lausua eriävän mie­lipiteeni
tuohon selostukseen näh­den,
koskien puhujan lähettämbtä
Beaver Laken kesäjuhliUe. Olen
täydellisesti kirjotuksen takana sii­hen
asti kun alkaa: "Samalla pii­ritoimikunta
kehottaa j.n.e." Tä­hän
asti on kirjotus kokouksen
kanssa yhtäpitävä, vaan tästä kir­jotuksen
loppuosasta vastatkoon
kirjottaja itse.
Olga Asiala.
mies siis toimintaan. Samoin kaik-kia
Arthurin asiamiehiä pyydetään;'
saapumaan yhteiseen asiamiesten '
kokoukseen niSaiiantaina t.k. 22 päi- .
vänä kello 7.30 alalla. Kokous^pi->
detään Vapauden kirjakaupassa.
Joutui junan alle. Yrittäessään
nousta liikkeelläolevaan C. P, Ea
tavarajunaan Murillon lähellä, jon-tui
Angus MacNeil vaunujen pyö­rien
alle, jotka ruhjoivat ja lähes
kokonaan irirqittivat hänen molem-mta-
raajansa irti ruumiista. Tun­nottomassa
tilassa löysivät .eröSt.r.
autoilijat, loukkaantuneen ja 4n*
•vat McKellar-sairaalaan Fort Wil-liamiin,
jossa hän kuoli kolme tun­tia
myöhemmin. Taskuista löyde­tyistä
papereista kävi selville, että
loppunsa saanut oli entinen sotilas
ja sittemmin työskennellyt Roseda-le
hiilikaivoksella Albertassa seki
otaksuttavasti: ollut matkalla Cobal-tiin,
jonne hänellä oli valmiina hii-ienkaivajain
• union muuttokorttl E-rään
sukulaisensa tiedonannon mu­kaan
oli vainaja surullisen iknului-san
Besco-teräsyhtiön yleisen tar-,
kastajan veli, Sydneystä, Nova Sco-
. •' •
Ilkityön «eurauk.ena oli neljäUs
autossa olijalle käydä huonosti Mrs.
Ellen McFarlanen ajama Chevrolet
auto, jossa olivat ajajan mies. ja
pari muuta henkilöä lisäksi, tönnä-si
iltapimeäUä tienpoOcki pingojtet- ;
tuun, vahvaan piikkilankaan .Kaks-beka
Sidingissa seurauksella," että
auton etupuoli viskaantui tiensi-,
vuun. vAuto oli kulussa hyvää vsnb-tia
jä Jos pufckilahka olisi ollut y-lempänä
kun se oli, se nim. kpsh
suojeluslasin alapuolelta autoa, oli­sivat
autossa olijat kenties saaneet
ruveta päättöminä etsimään oma
päitään atapimeässä. Poliisit etsi­vät
ilkityöntekijää.
KamUäisille oma "raulianhionu-rin
«a". B. Falshaw, Kaministikmas-ta
on nimitetty "rauhantuomaräa"
paikkakunnalleen, joten suomalais­ten
farmarienkaan ei ole kaiMsss
padcuasioissa lähdettävä kaopnn-kun
asti. ,
Nuorivaki menotuulella. öolir
Clapp, viidentoista, ja Claudy W-meron
yhdentoista ikäiset fortml-liamaaiset
pojat ovat oUeet kalis­sa
sitte vume lauantain, JoUom hei;
dät viimeksi on nähty ilt^öhäi^
C. P. Rm asemaUa. Sen jäD^
ei hebtä ole saatu mitään tietoa.
Vanhempi pojista, korkeakoultm op­pilas,
on joku a&a takaperin ^
tonut jättää koulunkäynnin,
vanhemmat eivät ole siihen sno- '
poaca on nähtav^^
"vapanteDsa?
LÄHETYI
40c lähetyksist
BOc lähetyksist
asti, 75c lähel
--499.99 ja
$100.00 taikka
miltä lähetyksi!
malähetyksille (
Torontossa ,<
tyksiä vastaan
957 Broadview
. Sudburyssa ,
asuvat voivat k
konttorissa tiec
koiskurBsia.
LaiTapiletteja
, Tiedtifttakaa
Box €9.
neet, joten
KUN OLLAAN TOHVEUN ALLA
"Kun menin naimisiin", kertoi
ystävä ystäväUeen, "sovimme vai­moni
kanssa siitä, että minä sabin
v^an kaikissa tärkeissä asioissa,
hän kaadssa toisarvoisissa asioissa."
"No kuinkas kävi?" uteU ystävä.
"Tähän mennessä ei ole tapahtu­nut
mitään tärkeää", kuului vas­taus.
päästänyt itse ottaa
j a saanut houkuteltua ^seääa^
remman ystävänsä matkaacaa.
puisellakaan ei, ^ « " ^ ^ ' " P ' ! ^^
män mukaan pitänyt olla f*^^-
kä eväitä varattuna, knj^j
luultavaa, että> pojat ovat
menneet, minne, siitä yrittävät ^
liisit saada selvää. -iteeJ
Samoin on menotnnlen w
joutunut kuudentobta
Tie Rocco niminen italialamen w
tö, joka hyvin varhain ^ a ^ ^
v ^ aamuna on kadonnotjp^^^^ <
paikastaaäi, kenenkään
minne hän oa jo
työvaatteitaan vai
lelle. Tyttö on d
säännöllinen. ja pi
kassaan, eikä milk
maailmaUe lähtohs
hemmiUa on kokc
nariytön katoamii
Fohi ^ * k i lehn
kaantnL Claadba
R. W. Downs sai
mojä jäädessään Cl
ton alle Intemat
mnntamia maHeja
tiistaina. Down8 4
ajamassa fordifisa •
harjalta alas, kun
ti äkkiä pari lehm
Ie, jolloin auto tör
nen kolmasti ymp
alasin ja Downs
pelastui loukkaa
Downs oli useita
matia ja luultavasi
nilkka sekä tuli •
ja. Ford meni to
«i ja toinen Icter
va.— J .
Toronton
Osaiton kokonka
Jäivänä hyväksytti
nenä osastoon Idt
Kaupungissa ole»
osastojen yhteinen
ketään heinäkuun '
«fetajaksi juhlaa
«""Smntaan valittiin
Osaston kenttä
valittiin Axel Hill,
Toteltiin toimikuni
ientmjuhlat heinäl
liä, joka on juhla]
ta Dominion-juhla.
Osaston edustaja
«nskomiteassa, tov
raporteerasi kokou
«nskomitea on puo
'önj^ifessa olevan
^on. jossa on oU
Jäsenien kesken jo
. yksinomaan ha
Ua kerätä varoja ^
^niestyväUe juadan]
leidelle, ja osa taa
Car-adassa olevaan
«rran.kuussa ihne
«ä olisi tuettava j
useamman, kerran
"^«yväksi. .Täjnäi
ttiseksi sanotu? os
» päätti keskustoi
^^on toiminnan j
nudefleen.
Osaston naisjaos
^ myyjäisistä -[
"^»otti osaston ral
'««1 tuloja osastoi
lausui tovei
j^aostomme tov
työstään ja 1
fr' . i ä i s t en
12 puhtaat
«»%amat kriiD