Vapaus, May 24, 1923

              2 Torstaina, toukokuun 24 p. — May Thu. 24
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
• T V 9udhnrvs<?a. Ont. joka tiiatai. torstai ia lanantai
V A P A U S
(Liberty)
' The only organ of Finnu* Workera in Canada. Pub
mmä In Sudbury, Oat., every Tnesday, Thnrsday ane
Iftfcordav. • • . '
• Adverösing rates 40c per ccl. inch. MinimBm chargt
go» single insertion 75c. Discoiint on standing advertisei
ment The Vapaus is the best advertising medium amon?
>*ip FinnJBh Peonle in Canada. ' "'^
Caiiadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.2B; kolme kk
i 11.50 ja jrksl kk. 76c.. , . J ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
' ©8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilanksia, joita ei seuraa raha, d tulla läfaettäihään
: -»«{fci >iQinmio<!f*>n m]]p on takaukset. ' '
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuhsista 40c
paletatunmalta. Suurista i raotuksista sekä ilmötuksistn.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta "ja. 60c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekeirtaa; avioeroilmotnk86t$2s00,kerta.
$8:00 (kaksikertaa: syhtymäilmotukset $l,00,:ker,ta; :ha
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme-
, .kertaa. — Tilapäisilmotaksista pitää raha seurata mu-
!:«Jos ette milloin, tahansa saa vastausta erisimäiseer
fedrjeeseenne. klrJAttakaa uudelleen liikkeehoitajan per
Monallisella nimeliiä, ; ,
1. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. '
V Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building
Lome St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
B6x gt). J / ' Sudbury, Ont,
•.^Tiistain lehteen aijotutllmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
{''Registered at.thePost Office Department, Ottawa,'ai<
Estetuomiot ja työväenliike
Esteluomio, injunctioni, on muodostunut Jo varsi­naiseksi
taisteluaseeksi Canadankin ytönantajien kä­sissä
järjestyneitä työläisiä vastaan. Tarvitsee vain
viitata tuomari Martinin vastikään antamaan tuomi­oon
Montrealissa, jolla kielletään naisten pukutyö-
Iäisten jäi^jestön jäsenet pitämästä lakkovahtia lakon-alaisten
tehtaiden lähettyvillä. • •
Tuskin mitään asetta voidaan käyttää niin vähin-pollisesti
työläisiä vastaan kuin juuri injunktionia^
Sen kautta kielletään koko kapitalistisen yhteiskunnan
voimalla työläiset tärkeissä tilanteissa tekemästä sitä,
" mitä heillä varsiriaisten lakien mukaan, olisi oikeus
tehdä. Estetuomion kautta sysätään syrjään kaikki ne
oikeudet, mitä muutqn tavallisessa elämässä porvarit­kin
selittävät pitävänsä loukkaamattomina. EstetUQ-mio
on ei ainoastaan porvarillisen yhteiskunnan, vaan
> vielä s6n yhden järjeslyneimmän osan, oikeuskoneis-ton
personoitua diktatuiiria yhteiskuntaa ylläpitäviä
työläisjoukkoja vastaan.
Estetuomioihin tyrvautuminen tapahtui alunpitä-en
kainostellen ja maHdollisitnman ulkokullaises^i Lak-kotaistelujen
yhteydessä anneliiiriinjunktioneja ensin
,vain pelkän omaisuuden turvaamisen"niniessä. Olisi
ollut liian räikeää oikeuslaitoksen heittämistä työn-antajain
aseeksi lähteä Jheti avoimesti ja nimenomaan
, määrittelemään mitä työläiset eivät saa tehdä lakko-taistelussa.
Vähitellen saivat estetuomiot kuitenkin
.laajemman luonteen, kunnes viimein tuli yleiseksi ta-
' ^ vaksi, että lakkolaisilta Icielletäankokoontumisoikeus,
kerralla sankaa oikeuden päätöstä autoinaattisesti so­vittaa
toisiakin järjestöjä vastaan. Vaikkapa tuomio
rajotluukin vain lakkovahdin kieltoon merkitsee se
5ellaisessa kaupungissa kuin Montrealissa, samaa kuin
'coko lakon laittomaksi julistaminen. Mitä merkitsee
lakko silloin; jos kerran lakkolaiset eivät saa lähestyä
niitä viheliäisiä raukkoja, jotka tietämäftcMnyydes-äään
ovat joutuneet työnantajain välikappaleiksi va­listuneita
työläisiä. vastaan,
Injunktionit osottavat, että työnantajain ja työ­läisten
välinen taistelu jo nykypäivän pikkukysymyk-sissäkin
on monimutkainen, alati uusia ilmiöitä ja
keinoja synnyttävää kaijippailua. Kapitalistista yh­teiskuntaa
ei turhaan sanota alati uusiin voimakeinoi­hin
pukeutuvaksi yhteiskunnaksi, joka työläisten voi­makeinojen
taholta vaatii myöskin vastaavia muotoja.
Kuinka siis luokkatieloinen, viallankumouksellinen työ­väestö
voisi jo ennakolta ikäänkuin kiveenhakatuin
janoin mennä määrittelemään, että tulevien ratkaise­vien
taistelujenkin vaiheissa taistellaan vain jo etu­käteen
määrätyllä tavalla, eikä millään muulla. Mei­dän
täytyy muistaa, että vanankumouksellinen työvä­enliike
on itse alati kehittyvä voima, joka hedelmöit­tää
itseään uusilla teoreetetisilla ja tiedollisilla kat
soniuksilla ja samalla lakkaamatta jokapäiväisessä
taistelussaan kehittelefe menettelytapojaärj.
r..
lakkovahdin pito, vieläpä on raetity monessa t;
sessa määrittelemään mihin aikann lakkolaiset eivät
saa lähteä ulos koclieistaan, tarkotuksella estää heitä
joutumasta tai pääsemästä kosketuksiin rikkurien kansr
^sa. kanalla sanoen inj unktioneihin lakkaamalta sisäl­lytetään
sellaista, niillä voitaisiin kaikkien tehokkaim­min
tukehuttaa ne eiimellisei voimat ja toiminnat,
jotka ovat välttämjittömiä lakkötaistelun käymiseksi.
Ja kaikkialla injunktionituomioissa oikeuden päätös
kuvastuu sellaisena kuin jos Ifyseessä oleva työnanta­ja
olisi itse istuniit tuomi-istuimella ja sanellut per-sonällisia
riistoetujaan puoltavat sanat korkean oikeu­den
auktoriteettia kantavaan päätökseen. Niin suo­ranaiseksi
ja elimelliseksi luokka-aseeksi muodostuu
nykyajan oikeuslaitos työtaisteluja koskevfeh estetuo-niioittensa
kautta. ^ *
;• Työväen jokapäiväiset taistelut, olivatpa ne siHen
minkämuotoisia tahansa, v^^tivat aina työläisten jär­jestelmällisen
joukkovoiman liikkeellä pitämistä. Tä­mä
on välttämätöntä ennen kaikkea'.läkkotaistelussa.
Lakko itse asiassa on lakko vasta sitten kun työnsä
keökeyltäneet työläiset asettuvat järjestelmälliseen jouk-kotoimintaan
painostamaan läpi vaatimuksiaan. Sen­pä
vuoksi jokaisessa. lakossa tarvitaankin aina raja­ton
kokoontumisvapaus. Sananvapaus on myöskin
Välttämätön, sillä lakkötaistelun kulku vaatii lakkaa­matta,
että joukot jä heidän edustajansa voivat .kes­kustella
asemasta, pitää vireillä innostusta, agileerata
lakosta vielä ulkona olevia työläisiä mukaan ja se­lostaa
asianomaisille työläisille taistelun vaiheita. Näi­den
vapauksien kieltäminen merkitsee koko lakkovoi-man
tukehuttamisla. Lakkovahdin pito nykyaikana,
jolloin järjestyneillä työnantajilla on lukemattomia
keinoja rikkurien haalimiseksi ulkokaupungeista, muo­dostaa
myös mitä tärkeimmän puolen jokaisessa lak-kolirkkeessä.
Kaikki nämä toimenpiteet kohdistuvat
l ennen kaikkea lakkoliikkeen sisäisen voiman vahvis­tamiseen,
ja niiden suurin vaara on siinä, että ne ta­kaavat
työläisille mahdollisuuden seisoa voimakkaana.
. \ elinvoimaisena joukkona työnantajaansa vastassa. Juu­r
i sen takia iskee porvarillinen oikeus esletuomioil-laan
niin häikäilemättömästi työläisten järjestyneitä
rivejä. Ja juuri sen vuoksi on työläisille käynyt niin
polttavaksi taistelu estetuomioita vastaan.
Niinpä Montrealinkin ammattijärjestöjen neuvosto
on lähtenyt torjumaan naisten pukulyöläisten järjes­töä
vastaan annettua injunktionia ja ennen - kaikkea
siitä koituvia seurauksia. Montrealin järjestyneet työ­läiset
käsittävät, että jos tämä injunktiöni sivuutetaan
. ilman päättävämpää vastarintaa, voidaan seuraavalla
Kansalaisoikeudet yhden mielien
varassa
Kansalaistuttamislakien korjaamisesta keskustel
taessa Canadan parlamentissa kävi selville, että kan
salaisoikeuksien myöntäminen tai peruuttaminen on
kokonaan yhden miehen, nimittäin valtiosihteerin kä­sissä.
Hänestä" yksinomaan riippuu hyväksytäänkö
ulkohiaalaista Canadan kansalaiseksi vaiko ei. Ka­rtella
on myöskin lopullinen valta peruuttaa kansa­laisoikeudet
keneltä tahansa'sen jälkeen kun ne on
anneltu.
• Asiain näin ollen kansalaisasetuksiin yritetään saa­da
korjauksia, jotka antaisivat kansälaistultamistoi-minnalle
laajemman ja luonnollisemman pohjan, Kan
salaisoikeuksieii antaminen ja peruuttaminen on siksi
suuri asia, että se vaatii jotakin muuta, kuin pelkäs­tään
jonkun persoohalli.suuden varassa olevaa pää­tösvaltaa
ja harkintakykyä. ' -
Jo pitkän, aikaa niin Yhdysvalloissa kuin Ca-nadassakin
.kansalaisoikeuksien ahtaminen on lapahtu-nut
valtiollisten mielipiteiden varassa. Tämän kautta
ei kijnsalaisiksi pyrkijöitä kohdella tasapuolisina yh­teiskunnan
jäseninä, vaan porvarillisien puolueiden
välikappaleina ja lopputingassa puoluekoneistojen jii
yksityisten virkailijain välikappaleina, johonka Ga-nadankin
vallitseva kansaiaistuttgmissääntökin johtaa.
Maassa, missä uskollisuus porvaripuolueiden kat­somuksille
on ainoana takeena kansalaisoikeuksien saa­misesta,-
suurten työläisjoukkojen kansalaisoikeudet
ovat jo aikoja ennakolta riistetyt.
Sihäkin Brutus V
«Et lu, Brute.» Sinäkin, Brutus. Näin kerrotaan
Rooman Cesarin huudahtaneen nähdessään uskolli­seksi
ystäväkseen otaksumansa Brutuksenkin salamur-haajain
joukossa, jotka tikareilla varustettuina hyök­käsivät
hänen päällensä senaatissa. Nyi on William
Ponsonby, Airthur Aiigustus William Harry Ponsonby,
kuten hähäri jalosukuinen nint^sä kuuluu, esittänyt
lakiehdotuksen Englannin parlamentin alahuoneessa
perinnöllisten aalelisoikeuksien poistamisesta. ] Pon
sonby on Työväenpuolueen Jäsen, vaikka hänen isän
sä olikin salaneuvos, kenraali ja erään ylhäisen rita
rikiinnan jäsen. Hänen äitinsä oli pääministerin ja
jaarlin tytär. Ponsonbyn heittämä pommi on näin
ollen oikeastaan tullut" aateliston omasta keskuudesta.
Ensin aatelispiirien' hylkääminen, radikaaliseen suun­taan
kallistuminen, sitten Työväenpuolueeseen liitty­minen
ja nyt' avoin, pommitus vanhoja aatelisoikeuksia
vastaan. Ponsonby arvelee, elta jo muutenkin aikan­sa
eläneen aateliston joukossa on joitakin, jotka ovat
hänen vaatimuksensa kannalla. Onko ja kuinka mon­ta,
ei oje ainakaan vielä tiedossa. Kaikista päättäen
Ponsonbyn esitys ei tule vielä parlamentissa läpäse-mään,
mutta kivi on pantu vierimään, kivi jonka ta­kana
ovat edistyksen voimat, jotka armotta ajan tul­len
lakaisevat syrjään kaikki vanhojen yhteiskunta­muotojen
laitokset ja jätteet.
Hinnat kohoavat, voitot myöskin
Samalan aikaan kun sokerin hinnat osottavat jatku­vaa
kohoamista ja sökeriyhtiöidert edustaijat selittele­vät
hallituksen toimittamissa kuulusteluissa olevansa
pakotetut kproltaniaan sokerin hintoja liiuka raakaso­kerin
kallistumisen takia, kertoo canadalainen finans-silehti
Financial Post kuinka m.m. Cuban Canadian
sokeriyiitiön voitot r tulevat tänä vuotena olemaan hy­vän
joukon suuremmat kuin edellisen vuoden. Lehti
selittää, että merkit osottavat yhtiön puhtaat voitot
kesäkuun 3Ö päivänä päättyvänä fiskaalivuotena nou­sevan
noin 600,000 dollariin, ja siihen lisäksi vielä
yhtiön bondien omistajille Jaettavat voitot. Mainitun
yhtiön sokerituolanto tulee tänä vuonna olemaan tun­tuvasti
viime vuoden tuotantoa pienempi, josta osal­taan
johtuukin se, elta on Jouduttu hintojen korotta­misen
kautta kiskomaan ne voitot, mitkä muuten olisi
saatu laajemmasta tuotannosta.
Jos ketä epäilyttää kapitalistien voitonmahdolli­suudet,
niin yksin heidän omien humeroittensa sil-mäileniinen'
on heti vakuuttava, elia tuotannollinen
ahdinkö ei ole suinkaan pakottanut hintoje^ korotta­miseen.
Lakko on muutettu
työmaalakoksi
Kun me viime kerralla laasta­roimme
tälle kohtaa paperia sen
kokoelman uutisia, Amerikan laidas­ta
laitaan käynnissä olleesta L W.
W, liiton julistamasta, yleislakosta,
saattoi jo jokainen vähänkin uuti­sia
ja maailman menoa käsittävä
havaita, että kyseessä oleva hkko-taistelu
tulee saamaan yhä mullis-tavamman
luonteen. Niin onkin nyt
käynyt, sillä nyt pn lakko muutet­tu
työmaalle, joka on paljon tehoi-sampi
ja kamalampi täppelumuoto
kuin tavallinen lakko. Liisteröimme
tähän Ihdustrialistista , saamamme
uutisen:
New York, toukok, 16. p. —
(Sähkösanoma Industrialistille) —
Meriliikennetyöläisten Teollisuusuni-on
järjestökomitean puheenjohta­jalle
on annettu määräys tiedottaa
kaikille brancheille, että enemmis­tö
braneheistä on äänestänyt lakon
muuttamisen puolesta työmaataiste-luksi,
joka tulee jatkumaan siihen
saakka, kunnes kaikkiin vaatimuk­siin
on suostuttu. ,
Portland, Ore., toukok, 16 p. —
Meriliikennetyöläisten Teollisuusuni-on
lakko on julistettu päättyneeksi
kaikissa muissa länsirannikon sata­missa,
paitsi San Pedrossa, Cal;
ilmoitetaan täkäläisestä I. W, W:ri
pääkortteerista; Lakossa olleet jie-riliikennetyöläiset
ovat menneet ta­kasin
työpaikkoihin. '
Jos lakko' olisikin jatkunut en­tistä
menoa, niin olisi < se kaikista
ttäen kasvanut luonnottoman
suureksi. L W. liiton, lehtien mu­kaan
esimerkiksi New^ .Yorkin sata­massa
joutui noin parikymmentä
laivaa seisauksiin joka päivä ja län­nen
. valtioiden nietsäkämpät tyh­jenivät
melkein viimeistä iniesta
myöten :muutamassa .päivässä. Val­tiolliset
" vangit lähjettelivät rohkai-susanoja,
että kunhan pojat vielä
jaksatte jonkun aikaa painaa sa­malla
tapaa, niin kirpoaa kuin kir-poaakin
vankilain salvat. Mekin
koimme jo hehkua innostuksen py­hää
tulta, vaikka emme olekpn ti­laisuudessa
omin käsin ottamaan
osaa tähän läkkotaisteluun. Mutta
samassa tuleekin tieto, että lännen
metsäkämpilla on lakko 'muutettu
työmaataisteluksi. Sama käänne
laivalakossa. Senpä takia emme me­kään
ole taas tilaisuudessa muuta
kuin toteamaan, että lakko edel­leen
jatkuu jentistä tehoisampaiia.
Emme kuitenkaan voi mennä ta­kaamaan
onko työmaalakko tehol-sampi
keino valtiollisten vankien
vapauttamiseksi kuin tavallinen
suurlakko, i
Mutta mitä on työmaataistelu?
tfe olemme amatööri tässä kysy­myksessä.
Industrialisti selittää, et­tä
työmaalakko on tavallista lakkoa
edullisempi sen vuoksi,' koska tais-
;elua näin ollen voidaan jatkaa
yönantajain kustannuksella. Mutta
yhtä asiaa me emme vielä tiedä,
ja se on se, että milloinka, ja mita
varten sitten lopetettiin lännen
valtioissa se työmaalakko mikä sieh
ä alettiin, viinie syksynä? Jtfuuten
kukaan ei epäile sitä, etteikö työ­maalakko
nyt ole täydessä käynnis­sä
ja yhä vaan kiihtyy. Onhan
uonnollista, että kun tavalliset tyÖ-äiset
eivät ole koskaan missään
työmaalla ei niin Aatamin ajasta
tehneet muuta kuin mitä on ollut
pakko, niin ei suinkaan nykyajan
W. W. liiton jäsen rupea liioin
'ekemään kuin mitä on pakko.
Kontrahtitöissä kyllä . tulee pistet>
tyä vähän enemmänkin kuin mitä
kapitalistin tavallinen taksa on,
mutta kontrahtityöhän onkin oma
työmaa, ja oikeastaan tarkottaakin
työmaiden ottamista' itse työläisten
cäsiin. ,
Tämä porvarillinen yhteiskunta
on antanut työläisillekin ainakin
yhden vapauden, vapauden narrata
itseään ellei, mihinkään muuhun
pysty ja narrata kaikkia, jotka hen-cisesti
ovat vielä "niin alhaisella as­teella,
etteivät he voi muuta kuin
narraamista ymmärtää.
vallankumoukselliseksi taistelujär-jestöksi.
Industrialistinen unionis-mi
on alunpitäen ollut marxilaisten
vallankumouksellisten työläisten lii­kettä,
jotka unioiden sisällä ja
yleensä työväen keskuudessa agi-teeraavat
unioiden kehittämistä te-
1 ollisuusunionismin pohjalle. Mutta
i industrialistisen unionismi?;i peri­aatteiden
mukaan yksistään unio­nistinen
toinfilnta ei riitä työväen
taisteluissa, kaikkien vähimmin val­lankumouksessa,
vaan on käytettä­vä
myöskin vallankumouksellista
valtiollista toimintaa ja muita kei­noja,
sikäli kun asema vaatii ja
siihen tilaisuutta antaa.
Syndikalismissa taas on sen. vern
ran unionismia, etta syndikälistir
myöskin puhuvat koko työväenluok­kaa
käsittävien unioiden luomisesta,
mutta kaikessa tässä lähdetään sil­tä
kannalta, että työväestö ei kos­kaan
' minkäänlaisissa taisteluissa
tarvitse muuta kuin unionsa, eli
syndikalistisen järjestönsä. Työvä­en
vallankumouksellista politiikkaa
syndikalistit halveksivat siinä mää­rässä,
että koko syndikalistinen lii­ke
on muodostunut ennen kaikkea
vain .valtiollista toimiHtaa vastaan
tappelevaksi liikkeeksi. Näin teori­assa.
Käytännössä syndikalistit ovat
kuitenkin tavallisesti' valmiit tur­vautumaan
, vaikka kuinka puhtaasti
porvarillisiin keinoihin, kuten por­varillisiin
'lakimiehiin, oikeuslaitok­siin,
anomuksien lähettämiseen l)or-.
värillisille virkailijoille aina valti­on
päämiehiä myöten.' Senjiä vuoksi
syndikalistinen liike onkin joutunut
valistuimpien ja luokkataistelussa
kokeneimpien työläisten naurun ja
säälin esineeksi. Itse teoreettiselta
rakenteeltaan syndikalismissa pn
pajjon suurempi annos anarkismia
kuin mar5{;ilaisuutta. Muuten syn­dikalistinen
liike on aikansa elänyt.
Samalla kun sen kannattajain tär­keimmäksi
tehtäväksi on tullut kai­ken
todtella vallankumouksellisen
ja järkiperäisen työväenliikkeen
haukkuminen ja vastustaminen ja
epäluulon kylväminen ' marxilaista
vallankumousliikettä kohtaan, on
itse syndikalistisen liikkeen oppi-isä,
ranskalainen Sorel kääntänyt
selkänsä koko liikkeelle hyvin ^tun­netulla
Salomonin lauseella: tur­huuksien
turhuus, kaikki on' tur­huus
»» Kuinka paikkansa pitäväksi
tämä onkaan osottautunut syndika-listien
kokeiluihin nähden,
•«
—Sana Alaska on Eskimon kiel­tä
ja.kuuluu'se alkuperäisesti'«Al-ay-
es-ka>, joka tarkottaa <suurta
maata.»
•' *
—- ^Yhdysvaltain pinta-ala on 2,-
973,774 ••neliömallia,^ vesistöt ppis
luettuna. ; i
Mitä on taloustiede?
Erään laajemman artikkelisarjansa johdannossa lausuu A
taloustieteestä seuraavaa: ' '"'^
Taloustiede tutkii tuotannon ja jaoh lakeja järjestymätiömässä
leiskunnassa. Tuotantoa voidaan tutkia useammasra erilaisesta n"'"t *
raasta. Taloustiede pyrkii saamaan selville millä lavalla inhimiir""
olemassaolon välttämättömät. välineet voidaan luottaa. Koneisto "T
ori hyvin sovellutettu* tuotanloon, lisää tuotettujen tavarain ^
määrää ja
parantaa niiden laatua. Ihmisen mieltä kiinnittävät aina uusien t ö vä
Hneitten (koneitten) keksinnöt. Luonnonvoimien käyttäminen tuotantl"
prosessissa, hiilen käyttäminen polttoaineena, raudan muultaminen
räkseksi koneitten rakentamista varten y.m. — kaikki n ä m ä ovat vält*
tämättömiä elämänvälineitten tuottamiselle. Tekniikan ratkaistavana
pulma millä tavalla suurin määrä tavaroita voidaan tuottaa vähimmäi
lä työvoiman kulutuksella. >
Taloustiede ei ole teknillinen, vaan yhteiskunnallinen tiede. Se ei
tarkasta tuotantoa ja jakoa mfekaanisen tekniikan näkökulmasta, mutta
tutkii niitä väestön yhteisiä suhteita, n|itkä tuotantoprosessi on ailieutta-nut.
. Olemassaolon taistelussa ei ihminen törmää yhteen vain luonnon
kainssa, mutta myöskin toinen toisensa kanssa. Tuotannon mekaanisen
tekniikan kehitysasteen mukaisesti on eri aikoina ihmisten välinen vh-leenlörmäys
erilainen. Mjitta minään kehityksen aikana ei ihminen ole
ollut yhteiskunnan ulkopuolella.
Tuotantotekniikka on kehittynyt jatkuvasti ja sen seurauksena koko
inhimillinen yhteiskunta muuttui. Yhteiskunta on' kulkenut lukuisten
kehitysasteitten läpi; kuitenkin voidaan erottaa pääasiallisesti vain kak­si
peruslaaluista inhimillistä yhtei^untaai järjestynyt ja järjest\mätön
(tavarain vaihto-) yhteiskunta. • ,
Taloustieteen ;tultkimuksen kohteena on järjestymätön, tavarainvailito-yhteiskunta.
Yhleiskijnla, mikä perustuu tavarain vaihtoon, sisältää
monta yksilöllistä tuotantoyksikköä. Yksi tuottaa leipää, toinen kenkiä,
kolmas vaatteita j.n.e. Kaikki nämä tuotantoyksilöl eivät tuota itselleen,
vaan markkinoita varten. Keko yhteiskunnan tarpeet ovat kysymykses­sä,
Jokainen näistä yksilöistä' on itsenäinen ja on yhteydessä toisten
kanssa vain tavarainvaihdon kautta. Me tiedämme sängen hyvin, että
nykypäivien kapitahsmi tuottaa vain markkinoita varten, eikä tämä Yh­teiskunta
kuitenkaan luhoXidu. Tämä voidaan selittää niiden lakien
avulla, jotka ihmisten tahdosta riippumatta reguleeraavat" ja hallitsevat
tuotantoa ja jakoa järjestymättömässä yhteiskunnassa. Näitten lakien
tutkiminen on taloustieteen tehtävä.
Mutta eikö- ole larpeeelonta syventyä tieteeseen pyrkiessämme ku­kistamaan
kapitalistista yhteiskuntaa ja järjestämään kommunistista yh­teiskuntaa?
Ei se ole tarpeetonta, se,on, erilläin välttämätöntä. Vain silloin kun
meille selviävät ne lait, Jotka vallitsevat kapitalistisen yhteiskunnan tuo­tantoa
ja jakoa, kykenemme' me käsittämään kapitalistisen yhteiskunnan
kaikki. vastakohdat. Me kykenemme silloin osottamaan tieteellisesti,
että kapitalistisen yhteiskunnan kehitys johtaa kommunismia kohti. Sil­loin
me osotämme kaikille kapitalismin puoltajille, että kapitalistinen
järjestelmä on; vain korfceamman, kommunistisen yhteiskuntajärjestel­män
edeltäjä ja että kapitalismi on siitä syystä tuomittu häviämään.
— Viimeisten tilastojen mukaan
Quebecin maakunnan asukasluku
nousee 2,861,194 henkeen.
' . »• • ' • •
-—.Virallisten tilastojen mukaan
British Columbiassa on nykyään
2,600 eri teollisuuslaitosta, joissa
valmistetaan vuosittain tavaroila
keskimäärin 250,000,000 dollarin
arvosta.
Uusia kysymyksiä
— Koska on alettu kaivaa rau­taa
Canädassa?
— Milloinka oli Krimin sota?
— Onko L W. W. nykyään peri­aatteellisesti
samalla kannalla kuin
mitä se^ oli "perustettaessa ja koska
se on perustettu?
• . f
— Koska on ilmestynyt maail­maan
ensimäinen sanakirja?
— Kuinka paljon on kiinalaisia
Canädassa?
Laisten osasto. Siitä ei ole kuu-unut
erikoisempaa, mutta jopa
kuuluu sillä nyt pitivät he kokouk­sensa
ja johtokuntansa järjestelyn
pohjalla .päättivät pitää cpiknekin»
Donavalla kesäkuun 2 p. Lähemmin
myöhemmin, Intiaani elämä, met­sästys,
kalastus,, leikit, taistelut ja
havainnot luoVat lasten tämän <pik-,
nekim ohjelman, j '
( S ä h k ö s a n o m a t i e t o . ) Lasten or­kesterin
iltama detroitilaisen Laila
Kaupin, Villen ja lauluseuran avus­tuksella
muodostui erittäin nautin-torikkaaksi.
Lapset voittivat osuu­tensa
hahkinnassa.i ' ;
Topi Poju,
Kysymyksiä jä Yästa-uksia
iSyndikalismi ja industrialistinen
unionismi eivät ole samaa. Indust­rialistinen
unionismi tarkottaa eri
työväen unioiden yhdistämistä yh­deksi
kokonaisuudeksi ja eri am­mattialojen
unioiden kehittämistä
koko työväen luokkaetuja ajavaksi
UklcojeQ ja akkojen iltama, ^oo,
se olj t.k. 12 p, ja, puolueettomasti
arvostellen siellä oli riittävästi mo­nipuolista
ohjelmaa ja näyttipä
kaikki olevan tyytyväisiä. Huomaut­tamisen
aihetta saa kylläkin i^siitä
että lasten orkesterikin täytyi ot­taa
mukaan vaikka kysymyksessä
olikin yain yhden illan ohjelma.
Myyjäiset Victorian paivSna. Ne
on siis ensi torstaina t.k. 24 p. Sil­loin
on harattu kaikki- voimat, yli-teen
ja totisesti tulee niistä mark­kinat.
Kello 2 iltapäivällä alkaa
myyjäiset ja illalla,kello 7 ohjelma,
jossa on ensin puoli tuntia muuta
ohjelmaa ja sitten esitetään J. V,
Jokiruohon kirjoittama mahtava vii-si-
näytöksinen vallankumousnäytel-mä
V. 1918 «Voitetut Sankarit»,
joka kuuluisuudellaan on Suomen
porvariston hermostuttanut, kirjot-taja
tuomittu vankilarangaistuksiin
ja näyttelijät satojen markkojen
sakkoihin. Sisäänpääsy ainoastaan
60c. Katsokaa ilmoitusta.
Tämän Soon. suomalainen väestö
näyttää aina vaan vähenevän päi­vä
päivältä. Työläisten on .pakko
lähteä käsivarsiaan kaupalle muilia
markkinoille, Windsoriin heitä läh­tee'
näinä päivinä muutamia ja
tuonnempana lisää, katselemaan jos
siellä saisi käsivartensa kaupaksi,
heissä menettää osasto toimihenki­löitä.
Mutta yhtyyhän osastoon uu­sia
jäseniä jokseenkin joka koko­uksessa.
Niin toivottavasti saadaan
uusia tilalle. Huvi ja iltamatilai-suuksia
täällä pannaan toimeen
tuhka tiheään. Nytkin'- on jotain
suurta tulossa, kun akat ja tytöt
toimeeripanee iltaman ensi lauan­taina
t.k. 26 päijrä ja sieltä ei tule,
ilo. puuttumaan, mutta silti ei ole
unhotettu agitatsioonipuoltakaan.
Ohjelmaa tulee olemaan , paljon . ja
arvokasta, m,m. kaksi näytöskap­paletta.
Ja ne ovat varmaan maa­ilman
hauskimpia huvinäytelmiä,
jonka nimikin jo takaa, cSyntinen
Enkeli» on toisen nimi ja kukapa
meistä ei olisi kuullut syntisestä
enkelistä, nimittäin pimeyden en­kelistä
puhuttavan ja nyt kun on
tilaisuus nähdä se ilmi elävänä ei
suinkaan sitä voi jättää näkemättä.
Toisen kappaleen nimi on cAvio-mies
on Suurin aasi>. Sekään nimi
ei kuulosta hullummalta, joten on
parasta kun tulee nauramaan ja
nauttimaan. Kappaleet ovat yksi­näytöksisiä
kumpikin. Sitä mitä
kaikkia siellä tulee olemaan tulisi
liian pitkäksi tässä luetella, mutta
en,voi olla vielä mainitsematta sii­tä
suuresta uutukaisesta mölyköö-ristä,
joka tulee esiintymään ja sit­ten
niitä runoja ja lauluja, kerto-muksiia,
tervehdyspuhe y.m. y.m. ja
tämän kaiken lystin näette ja kuu­lette'
vaivaisella vartilla. Tikettien
hinta on .25c etukäteen ja 3.5c
ovella. Siis siniie rientää jokainen
katsomaan mihin naiset kykenevät.
Siellä tavataan. Iltamatilaisuus al­kaa
täsmälleen kello puoli yhdek­sän
lauantai iltana. — Akka.
uutisia
T. Puolueen S. osaston viralli­sessa
kokouksessa 13 p. toukoa'
käsitelttiin- asioita, mitkä kosket­televat
osaston sisäistä' toimintaa,
joista en, katso tarpeelliseksi koh­ta
kerrallaan tarkemmin tässä se­lostaa.
Mitä .suurempiin uikonai.5iin
päätöksiin ki^uluu, on päätös kesä-juhlain
; pidosta aluepiiritoimikun-nan
päätös määräyksen mukaan.
Juhlat tullaan . pitämään Vancouve­rissa
heinäk. alkupäivinä, kuinka
suureksi ja mahtaviksi juhlat kehit­tynee
on minullekin salaisuus vielä.
Kokous valitsi 5-henkisen komitean
yhdessä piiritoimikunnan kanssa
järjestämään ja toimimaan Jotta
kerrankin juhlahumu kuuluu Van­couveristakin
ja toivottavaa o::kin
että tätä humua säestää vielä naa-purisostot,
hiin kannattaapa jo "Ve­hasta
aluksi. Tuonnempana" tai^-^f
mat tiedot joten iloinen on odot­tavan
mieli. Kaupungin englannin­kielinen
osasto .'on perustanut nuo­riso-
osaston, johon pitäisi meidän­kin
suomalaiset kiiruhtaa mukaan,
Ken lienetkin- tiedonhaluinen, nou­sevan
työläistasavallan kannattaja,
yhdy nnorisoliittoon. Tietoisuus on
voimaa ja tätä voimaa on meidän
tämänpäiväisen nuorison kartutet­tava
opiskelujen kautta. Jääköön
pois kerrankin kaikki' vanhat dog-matt
nuorisosta mitkä' kuljettavat
teitä vielä pyhäkouluissa ja muissa
ajanvietpissa. ' Tilalle todellinen
työläispuolueen koulu, jossa on tar­koitus
istuttaa tietoa ja työläispuo-lueeseen
uusia urhoollisia, sanicarei-
,ta.
Viimeaikoina on.'tännekin, kuten
muuallekin ympäri Amerikan aisa'