Vapaus, October 9, 1930

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 9 p:nä — Thu., Oct. 9
CT A " P A TT G C*o»d«ii «nonuUitra Ijröväertön (isoa »incslucnituit. Umetfry So> XX Jr XX \J Ö barm. Oat., ktikiuBZ, ftiiu »onnunUj. j « mJirällyiDi juhUpiirini
- ' . • ^ VAPAUS (Libmr)
Tim «l07.MS<a of FiaeUk WorlCT» io CuiacU. Publijhcd dailf »t SoiJbnry, OnUrio.
_ ' K t ^ l e r e d at tbe Pott Of (ice Dep«ctD«M, Otuirs, « i Mcaod eUu mitier.
. . C « a « r « l aJTertiuat rate», 7S« per col. inch. Mininnjm cfaarce for »intla intertion, 75«. Tt'
tfStMIl it 4 * bcat •4'Cf^*i'?X medJcin amony tbe FioaiiJi people io Canada.
. TofaKitaa. konltoH. kirjakauppa ja paino omatta ulotaa E l o Streetillä.
'-fidiaoiou': Vapaa». Box 69, Sudborr, Oot.
•!••—afs—-r^T -•'
-ftMisifi: Konttori 1033. — Toimiiua S36W. — Kirjakaoppa Z387W.
F b M e : Office (job wotk, adieitiatmenn. ele.) lOiS — Editor i36W. — Bookitora 2187W.
I - . ; U-UOTtSifJNNAT VAPAUDESSA:
• KlijCT*i^t4l«>otDk4et ilrOO kerta, S:j.()p kak»! kertaa. — Arioliitto«a Denseilla oaaeotoifotokaet
4(fe palatuaiaSaXf- NioniBm»ttjjiJiBotiikM^r SOc Icrta, tl.00 3 kertaa. — SrDtym«ilm&tul.et »1.00
IVMI'^ i^ti»f.,~,iilkttB'k''^lks^lilltm^^'^ — K.iitoiita'a"'k»«i
||f3»^^^cna.u-^|i^{dei^ li>imal%u kiitoaiaaieelta tai muiatutjrajriiä. —
sialidemokraallien mukaan, on ^ hävittämiseksi, harhaluulo, jola
"yläpuolella luokkien". | Woodsworlh on vahvistanut lörpöt-
Hyväksytyslä suunnitelmasta on • lelyillään "kooperatiivisesta halli-joJakin
opittavaa. Viimeisissä maa-1 tuksesta".
kunnallisissa vaaleissa joutui val­lassa
ollut liberaalinen puolue tap-
M*"* . - _. . . . .
-„-,_, -j» -«»nttiiannuikaa SUc.luiU^^^ii-IV k»lmr kerua. — Tilapaiailmottajiea ]a ilmolut-tf>
Bttunrieo on, ns.liiu>!»u, lältetetlävä iiuulu>biuta eiuktilcea.
TlLArSHf.V.VAT:
tl ttJut, 6 kk. 3 kk. $.173 ja 1 kk. Jl.OO. '— Ybdfaralloihlo Ja Suomeen aeki man-
CV ulkouiuille: 1 »k. $r,.00. 6 kk. ja I kk. »1.00.
i»c^ui6ii»öa J . U'. Aliiiivitt.
. ^ D J ^ t f : i. B. Aiili|».»t.
- Oiilce, UovkXurei auj Piiolabop: Vapaii» Building, ELm Slrcrt,
• . . • • • >
' i i i mail to 1>« addreaxd: Vapyia, P.O. Box (S, Sudbury, Ont.
' JM ette n i l l t l o tabanta taa Tantutta enfimiiiteen kirjeneenoe, kirjottakaa nadellean liikkeen-fafcajaa
pieraoonallitella nimellä.- J . W. Ahlqvi»1. l i i k k e e n b i i t a j a.
Canadan mperialististen finanssiporhojen
kierto- ja katsastusmatka
piolle, multa konservatiivinen puo­lue
ei .silti .saanut ehdotonta enem-nii.
slöä. Edistysmieliset lupasivat
tukea konservatiivista puoluetta,
jo.s heille vain annetaan paikka
hallituksen lihapatain ääressä. Ja
paikka annettiin. Konservatiivis-edistysmielinen
kokoomushallitus
muodostettiin ja tälle kokoomyk-
.-elle annettiin nimeksi "koopera-tiivinen
hallitu.s". Se sai osakseen
.•^uo.^iiota, sillä vehnärenkaan har­haanjohtavalla
propagandalla oli
saatu lukuisat farmarit uskomaan,
eitä luijkatonta yhteistoimintaa,
kooperalsionia, oli todella olemas­sa
ja että se on, ei vain hyödylli­nen
kaikille luokille, vaan myös
varma metodi luokkavhteiskunnan
"Kooperatiivisen
sietämättömäksi, että henkilön on
ollut pakko cma-ita aloitteestaan e-j
rota, t a i e i l s i ole eronnut, n i i n on
t u l l u t eroitetuksi.
Nyt lapualaisen l i i k k e e n r i e h u n t a -
a i k a n a on Suomen edistysmielisen
h a l l i t u k s e n osuuskauppaliikkeen johto alistunut
No.
Neuvostoläfon työläisten palkat mmn\
säännöllisesti
k a n n a t t a j a t ovat käyneet o m i i n a n - : täj-dellisesti palvelemaan f^^^^^ kohoavat j a t k u v a s t i , v a r s i n k i n läisperheen tulot ovat
. JMuutama päivä sitten palasi
Montrealiin ryhmä Canadan johta­via
imperialistisia finanssiporhoja piteitä. "Kokonaissato tulee ole
v u o d e n t u l o o l l u t kerrassaan hyvä
j a synnyttänyt r o h k a i s e v i a m i e l i -
j a teollisuusmagnaattnja länsi-Ca-
Jiad^an tekemältään kierto-, ja kat-sastusmatkalta.
Tähän ryhmään
kuiilui muun mua.ssa CPR:n pre­sidentti
ja puheenjohtaja E. W.
Peatty; Royal-pankin johtaja, ra-
Iiplciiningas Herbert Holtj sekä
CPR;n hallinnon jäsenet sir Char-lisf
Cordon. W. A, Black, ja R. S.
(J^ctäughlin. Juoksupoikina ja la-l^
ejjoinq oli finanssiporhoilla mu­kanaan
ollut kehräalimajiireiia, se-
Q^attoreita, tohtoreita y.m.
Kataastusmatkan yhtenä tarko-tuksena
mainitsee Bcatty, eräälle
johtavalle montrealilai^elle porva-rtslehdelle
antamassaan haastatte-lufisa,
olleen varmuuden hankki-i^
ineii siitä, minkälaisia laajennus­töitä
ePR vqisi heti alottaa val­litsevan
työttömyyden vähehtämi-eel^
si. Työttörbyysproblafmi tääl­lä
^C^nadassa kuten muissakin ka-l^
ii^U&tieissa maissa on siksi suuri
jä^ vaikea pFobleemi,yettä se panee
, ^i^p^rialistiset loiset vakavasti ajat-teiV^
iaan, ja uhicaai Heidän olemas-glioloaian.
Teollisuusmagqaatit ja
iiriiun^ipQrhot ovat mekqnisoineet
la" ratsionalisoineet teollisuuden ja
ijii^ta|oi|4en. ' MäiitoJaoibiusen, ja.
xUJI^Qit^liQoimiscn takia ilnaeneyät
k^|iiiaU?tiseen ttiot«ntp- ja jako-
, j^estelmään erottamattomasti kuu-hiVat
risUriitaisuudiet monin ker-iTäifi
pahempina jd räikeimpinä
Ktjui :^ni}en. Työn hankkiniinen yli
30Ö;000 Canadasaa olevalle työt­tömälle
työläiselle j a toimeentulon
takaaminen tuhansille köyhille
jännäreille, joiden vilja- y.m. tuot­teiden
hinnat ovat vuoden kulues­sa
laslceneet 50—60 prosentilla,
siis paljo alapuolelle tuotantokus-tannustei),
on ylivoimainen tehtii-vä
imperialistisille rosvoille.
V .'Imperialistiset finahssiporhot kä­sittävät
ainakin yhtä hyvin, ellei
paljoa paremmin kuin työvjäenluok-kff;
lie vaikieudet ja urnjpikujat, joi­hin
rappeutuva, kuolihtätitiaan po­teva
kapitalistinen j ärj estelmä on
johtanut talouselänvän myös Cana­dasaa^
Käsityksiään he eivqt Juon-i)(|
l]i^ti . julkilausu kaiken kan-saii'
kVuitavaksi. Päinvastoin anta­vat
he lausunnoilleen mahdollisim-m^
n optimistisen leiman. Niinpä
Be^ttykin oli haastattelussaan m o B -
tVealilaiselle porvarilehdelle mal-ninhut
» että "koko matkakunta pa­lasi
takaisin entistään varmempa­na
yleisen liike-elHmän säännölli-ieisiä.
edistymisestä, jossa ensi vuon­na
tullaan huomaainaan,. todennä­köisesti,
melkoista nousua." Län-eimaakunnissa
ja muuallakin oli
maan paljoa suurempi kuin viime
vuonna", kertoo Beatty. Hän tie­tenkin
jättää mainitsematta sen,
että tästä suuresta sadosta eivät
farmarit hyödy mitään perin al­haisen
viljan hinnan takia. Multa
CPR hyötyy, sillä rautatierahdit
ovat kai samoissa tasoissa nyt
kuin mitä ne olivat vuosi sitten.
Eipä siis ihme. Jos hyvä vuoden-tulo
rohkaiseekin CPR:n herroja.
Antamassaan haastattelussa Beat­ty
kuitenkin vakuuttelee, että "län­si
ei napise". Bealtyn juna ei tie­tenkään
ole pysähtynyt niillä aro-alueilla,
joissa sheriffit, " l a i n kir­jaimen.
mukaan" ja kiinnityslaina-yhtiöiden
määräykfeestä, häätävät
velkaantuneita farmareita asunnois­taan.
"Nyt jo on havaittavissa
merkkejä siitä, että ,nykyiset olo­suhteet
tulevat saamaan aikaan
semmoisia muutoksia, jotka pitkän
päälle saattavat maatalouden ter-yeemmälle
pohjalle", kertoo Beat
ty. Näistä pulakauden aikaan saa­mista
muutoksista mainitsee Beat­ty
ainoastaan yhden. nim. seka-viljelyksen.
Puhuessaan maatalou­den
terveemmälle pohjalle saat-'
' tamisesta. oli hänellä silti ollut
epäilemättä mielessään ' maatalou­den
täydellinen mekanisointi. Kun
se on toteutettu, tarvitaan länsi-
Canadan farmeilla vain yksi kym­menesosa
nykyisestä farmarimää-rasta,
yhdeksän kyrrimenesosaa aje­taan
mierontielle, ja vehnän hinta
voidaan laskea tuonne 30—35 sent­tiin
bushelilta. Juuri tätä tarkotti
Beatty puhuiessaan "maatalouden
terveemmälle pöhjialle" saattami­sesta.
Elleivät Canadan sadattuhannet
työttömät työläiset ja köyhät far­marit
aio kädet ristissä odottaa
imperialistien lupaamaa tulevaa
parempaa aikaa sekä odottaessaan
hiljptellen menehtyä nälkään ja
puutteeseen, on heidän, käsikädes­sä
työssä olevain työläisten kans­sa,
heti ryhdyttävä lujittamaan ja
tehostamaan jo olemassaolevia it-
• sepuolustus- ja taistelujärjestöjään
•ja rakentamaan uusia järjestöjä
.sinne missä ei mitään järjestöä ole
olemassa. Hyvin järjestelyissä ja
johdetuissa työltömäin järjestöissäi
köyhäin farmarien järjestöissä, val­lankumouksellisissa
ammattiliitois­sa
sekä työväenluokan ja maalais-raalajain
etuvartiossa, Kommunis»
tisessa. Puolueessa, on Canadassa-kin
se mahti, joka pystyy menes-
(tyksellisesti taistelemaan finanssi-porhojen
riisto- ja orjuutusjärjes-telmää
vastaan sekä tilaisuuden
tullen kukistamaan sen.
Kansaiidiitto f a imperialistiset ristiriiiat
Kesällä 1928 pidetty Kommiinis- sotkeutuneita syitä. "Ensimäisrnä
tisen Kansainvälisen kuudes kon- • on taloudellinen lamaannustila.
gressi osotti, että kapitalistinen | Sen takia ovat miljoonat työläi.scl'
maailma oli silloin parhaillaan. joutuneet tilanteeseen, missä he
siirtymässä maailmansodan jällcci-, voivat saada leipää ainoastaan lei-seen
kolmanteen ajanjaksoon. Koi- päjonoissa jonottamalla, vaikka
Työläisten p a l k a t X e u v o s t o l i i t o s - t a tasoa. J a o n a r v i o i t u , että työ-k
a s v a n e e t
keskimää-
. ;to!ai3t2n käsissä olevien osuusUik-; ^'"^^^^^ kaikissa t e o l l i s u u k s i - s s a j r i n 15 pros. v e r r a t t u n a edelliseen
n i n p r o k u r a a t t o r i tulee h u o l e l i l i - ' kejden kimppuun. S a m a n a i k a i s e s t i ' o s o l l a a , että \'V. . 1926—27 o l i 60 vuoteen.
m a a n siitä, että k a i k i l l e häädöille; k u n lapualaiset puhdistavat k u n - i - u p l a n k u u k a u s i p a l k k a , n o u s s u t vv. j E n n a k k o t i e t o j e n m u k a a n ön t e o l -
a n n e t a a n l a i l l i s u u d e n m u o t o . nan valtuustoja kommunisteista, 1 9 2 9 — 1 9 3 0 80 r u p l a a n . lisuuden tuotemäärä k u l u v a n ta-l
a n r a s i t t a m a i n f a r m a r i e n tehtä\ J - : ' - ^ ' ^ echstysmielisen osuuskauppaliik Moni.ssa p e r u s t e o H i s u u k s i s s a on N ^ u s v u o d e n 9 - e n s i m a i s e n kuÄkau-nä
on kieltävtvä m o i s e l t a " v h t e i ^ - i ' ' " " ^ J " ? ^ " ! p u h d i s t a a osuuskauppo-: j^j^^ k o r k e a m p i : niinpä m e t a l l i - i d ^ n a i k a n a ( l o k a k . 1. 1929-kesäk;
t o l m T n n t f Ä l T r y h t » ^ ! ^ t S ~ S r p Ä , t e o l l i s u u k s i s s a on keskimääräinen | 3 0 ^ J T A pros. s u u ^ pl
vä t a i s t e l e m a a n eikä h U j a i s u u d ^ - i ™ ^ ^^-^ ^ — l"'^.^"^::^
s a ali.stutlava k a p i t a l i s t i e n asetta-. "^-^ JapuaiaiSL.n t u r u n jo jossain . rän nousu o l i 39 8 nros Suunni'
., j^-, mälirin onni-stunsen. , On pidettävä mieles.sä, että näit- nousu o.i öif.a pros. öuunni-maan
s u r m a n s . l m u k k a a n . Katkera, Mutta edistysmielivon osuuskaup- ten r a h a p a l k k a i n lisäksi ei työläis-1 ^ « ^ ' " ' ' ' ^ ' ^ « ^ ' y t t i 40.7 p r o s . Kevyen
t o d e l l i s u u s p a l j a s t a a h e i l l e heidän ! painikkeen .so.sialifascLstisten johto- ten t a r v i t s e m a k s a a mitään terveys ' t^^oH^suuden nousu o l i 19.9 pros.
J Q h l a j a i n s a p u o s k a r o i m i s e t . Heidän |herrain vaino ei ole py.sähtynyt y k - työttömyysvakuutuksestaan, niil-1 ^"""."1^".^'"!' e d e l l y t t i 23.7 pros.
.smomaan csuusliikkeiden h a l h n t o - ... , , , , ^ l Kiinteästi on p y r i t t y s o v e l l u t t a.
e l i n t e n vasemmi-stolaisten jäsenten on run.saasti a l e n n e t u t v u o k r a t , ^ ^ ^ ^ 7-tunti--^ta työpäivää jä j a t -
e r c i t t a m i s c e n . vain myöskin y k s i - - v e s i , kaasu, sahko y-»^-. f^ m o m ^^^^^^ ^ y . ^ j . j ^ j ^ ^ yhä useammassa
tyi-^^et toimihenkilöt ovat joutuneet a.ennetut taksat m a t k u s t u k s e s s a , • t e o l l i s u u d e s s a . Nykyään 69.2 pros.
k i r o i h i n . Jos j o k i n osuuskaupan t e a t t e r e i s s a ja konsertei^^^^^^ ^^^^^M N e u v o s t o l i i t o n k a i k i s t a t e o l l i s u u s -
toimihenkilö on j o u t u n u t l a p u a l a i s - | l e p o k o d i t j a s a n a t o n u m i t , myönny-| tvn« W r , f . l . . . ^„fi.„v««
ten vainon alaisek.si, n i i n K u l u t u s , tykset l a s t e n h u o l l o s s a n i i d e n ensi-osuuskuntien
Ke-^ku-sliiton h e r r a t o- m a i s e l l a ikävuodella y .m
vat ryhtyneet tätä l a p u a l a i s t e n v a i ­noamaa
toimihenkilöä e i ^ p u o l u s c a -
ainoana mahdollisuutenaan on tai
lelu, kaikkien häätöjen vostusti-minen
ja petollisten johtajainsa ar­moton
toimistaan erottaminen.
/. M. Clarke.
manncn ajanjakson lunnusmer^kil-lisiä
piirteitä ovat: kapitalistisen
suhteellisen vakaantumisen romah­dusmainen
muuttuminen ankaraksi
teoIIisuu.s- ja maatalouspulaksi;
teollisuuden ratsiorialisoiminen,
suunnattoman suuri työttömyys ja
työläisjoukkojen radikalisoitun^i-nen;
imperialististen rosvovaltain
keskeisten, markkina- ja riistopai-koista
käytäväin kilpailuitten kär­jistyminen
ja uuden imperialisti­sen
sodan lähentyminen; Neuvos­toliiton
sosialistisen talouden no­pea
vaurastuminen ja Neuvosto­liiton
raatajain elintason säännöl­linen,
nopea kohoaminen; kapita­listisen
talouden ja sosialistisen
talouden ^välisten suunnattomar
suurten ristiriitain kehittyminen
pisteeseen» jossa imperialistiset
rosvot eivät näe muuta pelastus­keinona
kuin uuden teurastukser
.alkamisen ja joka pakottaa, im;
perialistislen maitten työläiset ryh­tymään
vallankumouksellisiin nou-suiliiil
kapitalismin kukistamisek­si.
Raportissaan Kansainliiton yh­dennentoista
kokouksen päättymi­sestä
toteaa New York Timesin
kirjiecnvaihtaja Clarence K. Streil
selvästi ylläesitetyn Kominternin
kuudennen kongresin määritelmän
pätevyyden. Slreit kirjottaa, että
mainittu "kokous päättyi syvem­män
ja synkemmän ilmapiirin val­litessa
kuin missä se alkoi noin
kuukausi sitten — syvemmän ja
synkemmän kuin mitä Liiton toi­mitsijat,
jotka ovat olleet Geneves­sä
Liiton perustamisesta saakka,
sanovat milloinkaan ennen näh­neensä.
Synkkyydestä huolimalta
ilmaisivat muutamat kiitollisuuten­sa
siitä, että asiat eivät sentään
olleet sen pahemmin kuin, mitä ne
ovat." Kansainliiton kokouksessa
olleet imperialistiset johtoherrat
ovat epäilemättä kiitollisia siitä,
että proletaarinen vallankumous ei
vielä ole puhjennut ilmiliekkiin
heidän riistoalueillaan.
Synkkyyden syiksi mainitsee
vehnän hinta onkin niin alhaalla,
eitä farmarit eivät voi elää.veh­nän
kasvattamisella. Vallitsevan
tilanteen aiheuttamat mahdolliset
yhteiskunnalliset ja poliittiset vas­tavaikutukset
(lue: kapinat ja kan­sannousut
— Toim.) huolestutta­vat
edustajia. Niinikään huoles­tuttavat
edustajia Saksan äskeiset
vkalit (ja niissä saavutettu kom­munistien
vaalivoitto — Toim.);
, . . yhä suurempi erimielisyys
Ranskan ja Englannin kesken rau­haa
takaaviin peruskysymyksiin
nähden; . . . Yhdysvaltain erillään
pysytteleminen Kansainliitosta ja
epätietoisuus siitä, mitä Yhdysval­lat
tulee tekemään, jos asiat jou­tuvat
taloudelliseen jä poliittiseen
ahdinkotilaan; Neuvosto venäjän
vaurastuva, . vallankumoukselle
omistettu taloudellinen mahti. Edel­leen
aiheuttaa synkkyyttä ja liuo-
• lestuneisuutta se tosiseikka, että
moinen tilanne pakottaa itsekun-
'tin valtion, huolimatta siitä että
ne puhuvat yhteistoiminnasta jä
myötävaikutuksesta» käytännössä
kuitenkin huolehtimaan vain yk­sinomaan
omista eduistaan ja —
piiru periköön naapuirin."
Kapitalististen ristiriitaisuuksien
jä vastakohtain kärjistymisen ja
pahentumisen takia on imperialis­tisten
maitten yhteinen sortoapa-raatti,
Kansainliitto, joka 1919 pe­rustettiin
murtamaan ja vastusta­maan
proletariaatin vallankumous­liikettä,
joutunut nyt, imperialis­tien
oman propagandistin kerto­man
mukaan, synkkään, toivotto­maan
asemaan. 1919 onnistui
Kansainliitto murtamaan länsi-Eu-ropän
maiden työläisten vallanku­moukset.
Kun länsi-Europan mai­den
proletaarit nyt, kolmannen
ajanjakson vallitessa lähtevät uu­delleen
yhteiskunnalliseen vallari-kumoustyöhön,
tulevat he epäile­mättä
murskaamaan tieltään Kan-
:sainliiton ja kaikki muut imperia­listien
aparaatit ja pystyttämään
,länsi-Europaan työläisten ja ta-
K a i k k i e n näitten a v u s t u k s i e n k u -
työläisistä työskentelee jatkuvan
työviikon mukaan (sts. laitokset
o v a t käynnissä keskeytymättä, v a an
työläisillä on y k s i lepopäivä j o ka
maan, m u t t a lyömään, kieltäen hä-ncltä
työpaikan .saannin jäsenliik- m u u t a m a n v i i m e vuoden kuluessa.
l u n g i t ovat j a t k u v a s t i k a s v a n e e t : ngijä^ työpäivän päästä) j a 40.1
kcissäun.
Tästä .sosialifa.^cLstien haiKäilemät-i
Ottaen l u k u u n kaiken tämän,
työläisten r e a l i p a l k k a nykyään
pros. työläisistä o n 7-tuntihen työ­päivä.
P i s i n työpäivä on 8 - t u n t i n e n ja
tömästä vainosta heille poliitti.sest'i ^'^«'^'^ostomtossa on noin 67 p r o - ' v a a r a l l i s i l l a työaloilla on se 6-
vo-stenmielLsiu työläisiä vastaan, k e r - , s e n t t ^ l ä p u o l e l l a ennen v a l l m n u t - 2 t u n t i n e n.
r o t t a k o o n tä.ssä v a i n yk.si esimerk-tiiLsesta
näkyy, esitetään
U n osaston talolla eiiä
Itana mahtava, työväen
K a n s a n tuomio-. TämJ
touneenpannut E e a ^ ^
jaosto ja tulot tästä .
luovutetaan Jehun kenttär
Meitä majavajäneläisf,
^ y n n o n työväen näyfelihlä.
han^se on kyliä o i l u t ^ ^
k u n olemme käsiimm?!^!.
kannatuksen näyttdijäin ,
sine. Siis Jokamies kuin
(myoskm naisoU ensi
Beaver Laken liaaliUe.
Huom! Juopuiif-et ja
l a r i t pysykää pois järje.
tyoluL^t^n juhlj.ua
viinan'
—on.
k i :
V i i m e .syyskuun 4 päivänä saa­pui
P e t r o s k o i h i n Tervon Osuusliike
Savo r.I. Syväniemen myymälän
h o i t a j a Uljas Jäppinen v a i m o n s a ja
k a h d e n pienen lapsensa kanssa. T o ­veri
Jäppinen toimi vasemmistolai­sessa
työväenliikkeessä, perustaen
p a i k k a k u n n a l l e e n mm. jurje.stönuor-
Port Arthur kak.si l i i t t y i osastoon m u u t t o k o r t i l l a.
Joukkomme kasvoi siis 8 u u d e l l a t a i s ­t
e l i j a l l a . Näyttämön toimintasäännöt
{saivat myöskin kokouksen slunauk-
V a p a u d e n liikkeeseen on saapunut sen. Toimeenpanevan komitean lä-u
u s i n kirja, " S i r p i n ja vasaran heti:ämä kirjelmä V a p a u d e n k i r j a l U -
m a a s t a " . Rientäkääpä ostamaan h y - s u u s i l t a m i e n järjestämiseksi. Iltamat
vä k i r j a , h i n t a a i n o a s t a a n 45 c.
T u l e v i a j u l i l i a . S u n n u n t a i n a 12 p.
A r t h u r i n osaston h a a l i l l a vietetään
päätettiin järjestää kirjelmässä mää­rättynä
päivänä. Lähempi j a koko
Järjestely a n n e t t i i n h u v i t o i m l k u n n an
t e n osaston. T a m a n la.sten järjestön i ^oj-i^e^in juj^jja, hyväillä o h j e l m a l l a \ tehtäväksi. Seuratkaapa muillakin
t o i m m t a sai p a i k k a k u n n a n p o r v a - , j ^ ^ j , ^ yöllä. S i t t e aamuyöllä p a n - i p a i k k a k u n n i l l a esimerkkiä. Pyhite­r
i t kauhuihin.sa. P o r v a r i l l i s i s s a i ..^^^ inlVLYiz koreasti. Välmän p o i k l - tään m a r r a s k u u n 29 p. V a p a u d e n a-nomalehdissä
k i r j o i t e t t i i n .sen toi-1 ^^^^^^ pitäessä h u o l t a tahdista. E i
m i n n a s t a räikeitä valheelksia par-^ j^^^j^ enää k u k a a n osaa parempaa,
j a u k s i a . Tämä j o h t i l o p u l t a s u h e " j ^.y^iteijj^j^aan, k u n o n tanssi t o r v i -j
että kesäkuun 16 päivänä saapui 12 ^^j^^jg^^^ t^j^^^ '
a u t o a kä.sittävä lapuala:A-etkue tov. j^^jjy kainalossa. Tansseihin sUli
.-Jalle. r - i — i -
Jäppisen t o i m i p a i k k a a n , l u k i e n hä­n
e l l e määräyksen, jonka mukaan
Kirkland Lake
s. J. kolt<»uksessa syysk 29' p. h y -
maksaa v a i n v a r t i n sisäänpääsy.
18 p. näyttämöllä menee a i n a k u -
Jäppiscn on kuukauden kuluessa, ^ j ^ ^ ^ pitänyt kappale " V i i m e i n e n j väksyttiin 1 uusi jäsen, v a a n toisten
p o i s t u t t a v a maasta ja e t U _ »naa-! poj^j^jg^g,, j ^ ^ j ^ etukäteen o l k o o n ! hyväksyminen jätettiin siksi k u n -
' sanottu, että r i p a t s k a n tulevat tans- nss voivat saapua" itse kokoukseen.
s i m a a n ihka'venäläiset t a i t u r i t . A r t - Organiseeraajan raportissa i l m e n i,
h u r i n näyttämön u u t i s i s s a t u o n n e m - että h a a l i l l e talonmiehen paikkaan
p a n a lähempi selostelu. oli k a i k k i a a n k u u s i hakijaa. V a l i t u k -
Täystä on ehdottomasti toteltava.
Sireit lukuisia, toinen toiseensa (lonpoikain neuvostovallan.
Toverin toinntas
MaataloUspulan pmskaroiminen
Saskätchemhissa
Kaikkien velan takia häädetlä-1 kokouksen, jossa tehtäisiin'suunnin
vifen farmarien häädöissä tulee
kruununvoudin eli sheriffin olla
virallisena häädön toimeenpanija­na.
Näin lausutaan siinä maala-löuspiulan
"rauhallista ratkaisua"
koskevassa päätöslauselmassa, joka
hyväksyttiin äskettäin Reginassa
pidetyssä velallisten ja velkojain
konferenssissa, jonka tehtävänä oli
suiinriitelmain laatiminen farma-ri(^
n velkain suorittamiseksi yslä-väUisellä
tavalla.
Noin kuukausi takaperin py>'5i
United Farmers of Canada-niminen
iföitiarien järjestö Saskätchewanin
h^i^uAsen kutsumaan koolle ve-iff&
ia: olevain farmarien edustajain
telraa velkain suorittamisesta ryös­täjiä
ja ryöstettäviä tyydyttävällä
tavalla sekä samalla sallittaisiin
farmarien edelleen olla konnuil-^
laan. Ensimäisessä kokouksessa,
jonka puheenjohtajana toimi Sas-katcliewanin
maakunnan proku­raattori,
valittiin jonkinlainen
"neuvonanlokomitea". Sitten seu­raavassa
kokouksessa esitettiin jä
hvväksytliin luo "lyydytlävä"
suunnitelma. Suunnitelman olemus
on siinä, että kruununvoudin on
oltava {jeräänkatsomassa kaikissa
häädöissä ja ainoatakaan farmaria
ei tulla raahaamaan ulos asunnos­taan,
ellei kruununvouti ole saa-
Toveri kertoo:
Toverin toimituksesta siirtyy tov.
lähemmin ilmotetaan lehdessämmie.
Työväenyhdistyksien ja naisjaos-
Hans Johnson Ammattiunioitten' lojen tulee paikkakunnillaan huo-'
Yhtenäisyysliiton (TUUL:n) loi-1 lehtiä hänen puhumatilaisuuksien-miin
ja hänen tilalleen toimituk- sa hyvästä ilmottamisesta ja nri-seen
siirtyy tov. Helmi Mattson. [ den kaikinpuolisesta auttamisesta,
Tov. Johnson tulee toimimaan jolta unionistinen järjestämJstyö,
tästä lähtien T U l I L : n toimessa täi- mihin nyt on täydellä tarmolla
lä rannikolla. Piakkoin iärieste-' ryhdyttf, saa hyvän alun ja poh- lomasta vaatimuksesta, jonka täter»
tään hänelle puhujamatka, josta j^n. .
Tov. Jäppisen j o u d u t t u a näin l a ­p
u a l a i s t e n painostuksesta jättämään
p a i k k a n s a OsuusHike Savossa, kään­t
y i hän heinäkuun 15 p:nä K K : n
paikanvälitysosaston puoleen, pyy-t
i i e n t u l l a huomioiduksi myymälän­h
o i t a j a n p a i k k o j a täytettäessä. K u n
tähän hakemukseen ei a l k a n u t m i ­tään
vastausta kuulua, n i i n lähetti
hän u u d i s t e t u n h a k e m u k s e n elokuun
10 päivänä KK: l l 3 . Tällöin sai 'tov.'
Jäppinen K K : l t a Helsingissä 15 p:nä
e l o k u u t a 1930 päivätyn seuraavan
sisältöisen kirjeen:
" T e olette saamiemme tietojen
m u k a a n käsittänyt asemanne osuus­k
a u p a n toimihenkilönä n i i n 'väärin,
että emme katso voivamme suosi­t
e l l a Teitä u u s i i n tehtäviin jäsen-liikksissämme.
K u n n i o i t t a v a s t i K u ­l
u t u s o s u u s k u n t i e n K e s k u s l i i t t o : J a l - ;
m a r i Laakso. O l a v i P u r o ".
O n itsestään selvää, että tämä
h e r r o j e n L a a k s o n j a ' P u r o n lähettä­mä
pannakirje j o h t u i sf.tä,, että tov.
Jäppinen on t o i m i n u t vasemmisto­laisessa
työväenliikkeessä, osallistu­en
m.m. keväällä p i d e t t y y n S. L i i -
ketyöntekijäin liittokokoukseen, jos­s
a hän järkkymättä puolusti a m ­m
a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n eheyttä nos-k
e l a i s i a ' h a j o i t t a j i a vastaan. Myös-,
k i n on kirjelmä kuvaavana osoituk.
sena osuuskauppaherrain a l i s t u m i ­sesta
noudattamaan lapualaisten
v a a t i m u k s i a toimihenkilöiliirisä näh­den.
Että tov. Jäppinen on toimensa
bsuuskauppaliikkeessjä, jossa hän on
työskennellyt vuodesta 1922 alkaen,
täyttänyt k u n n o l l i s e s t i , todistaa ne
monet suositukset, mitä hän e r i l i i k ­keistä
on saanut. p U m m e tähän
näytteeksi todistuksen hänen v i i.
meisestä työpaikastaan, joka jo y k ­s
i n riittää todistamaan, että Puron
..5!:4._ offS Viän r»1i;;i "käsittä-
19 p. s i t t e o s u u s l i i k k e e n a g i t a t s i o n i -
k o m i t e a v a l m i s t a a vapaan n a u t i n t o -
r i k k a a n i l l a t s u n . osuustoimintaväe.s-tölle
j a luonnollisesti k a i k i l l e j o t ka
v a a n m u k a a n tulevat. E i .oikeastaan
kenenkään pitäisi tätä t i l a i s u u t t a s i ­v
u u t t a a , sillä ohjelmassa tulee ole­m
a a » näytfelmä; j a n u m e r o i t a ' k a i k i l ta
m u i l t a t u n n e t u i l t a kyvyiltä.
S i t t e 26 p. osaston näyttämö tulee
järjestämään n a u t i n t o r i k k a a n j a o-p
e t t a v a i s e n i l l a n , etupäässä työttö­m
i e n hyväksi. Me k a i k k i sellaiset,
j o t k a työttömyyden kynsissä olemme
saaneet tuntea ei v a a n h e l v e t i n e s i -
m u t t a myöskin peräseinän makua,
tiedämme että p o i k k i n a i s e n a ei ole
t i l a i s u u t t a edes henkiseenkään n a u ­tintoon.
A r t h u r i n näyttämön h e n k i ­löt
s u u r i m m a k s i osaksi ovat saaneet
n a u t t i a työttömyyden ihanuudesta,
j o t e n he t i l a i s u u d e n sattuessa koet­tavat
järjestää osatpvereilleen yhden
h e n k i s e s t i n a u t i n t o r i k k a a n illan..
Tällä ei t a h d o t a sanoa sitä .etteikö
sinne olisi tervetuUeet kaikkikin
työläiset. T u l l a saa n i i n p a l j o n k un
t a l o o n sisälle sopii, m u t t a työttömät
ovat k u n n i a v i e r a i t a . Itsestään on
selvää, että pääsy o n k a i k i l l e vapaa.
Edellämainitut t i l a i s u u d e t ovat kaiJc-k
i siksi arvokkaita, että k a n n a t t aa
Hearst
Osaston työk"^k^essa oH
asioita ratkaistavana Osa tsh
Ville. Toiminta cn vilSta^
meitä on nykyään vainsei^
taysinmak.sanutta jä.?entä toin
sa. Eteenpäin astellaan
talstelukunnos.sa valla-kohti-,
jonne cn meidän pää
me — työn yhteiskuntaan
v a i n pien?nä täältä, mutta
t u l i syttyy ja .suuret on sen settr
set, kun se pääsee leviämään'
m a i l a tavalla .se leviää jos
seitsemän innokasta työväen u
levittäjää todella yrittää. Pal
tä, voi tehdä.
Osaston näyttämölle tulee
pnä hauska kappale esitettä
"Pullanpyöritläjäin kokous",
näytöksinen liunioristinen _ J
myö.s tulee ohjelmaan nmoja,
y.m. Siellä tavataan. — j . s.
Burritt
s. J . osaston 5 p. lokakuuta
niässä kokouksessa oli. paljon
keitä asioita keskusteltavana.
Albertan lakkolaisten' hyväy
me päättäneet panna keräystä
keelle, vaan hommataan iltama,
t a tulot luovutetaan hiilikalr
lakon avustamiseksi. Iltama on
lokakuuta. Kaikki silloin av
t a m i i n . 2G p. lokakuuta saapua
burysta vierailu joukkue.: tpu
hyvää ohjelmaa. SLsäänpäasy'
vapaa, ainoastaan kolehti
31 p. i l l a l la on sitte rennot
j a kaipa sinne vähä pue'
n i i n k u i n naamiaisiin. Palkii
päätetty jakaa. Sisäänpääsy "
k a i k i l t a .
Kirjallisuusiltama on sitte
raskuun 29 p; Kuten muillatin''
s i tuli A r t h u r Säiniihen j a hän ot­t
a a toimen v a s t a a n t.k. 1 p. K u u l t i in
t o i m i n n a n järjestelykomitean raport­t
i jä hyväksyttiin, v a a n naisvpimisr
t e l i jäin tahdosta t u o t i i n ilmi* että
ei oikein k e s k i v i i k k o i l t a o l i s i sopiva,
j o t e n jäi vielä k o m i t e a l l e edelleen
harkittavaksi,-että- -voisivatt . ' s a a da
iräytännöllisemmin järjestetyksi. kakuim'illa me"myösbin "vi
Myöskin huoniäutuksenä jäsenistölle, I näytöskappaleen siihen
että o l k a a hyvät j a t a r k i s t a k a a ! k o r t - .^^^ jokainen saa kirjoja
t i n n e ovatko ne k u i i n o s s a j a t u l k a a mukana. Tiketin hinta vain 3
S. J . koköuksim, jbssä v o i t t e maksaa
j a slUom tulee tehdyksi k a k s i hyvää
yhdellä i s k u l l a . E n s i s u n n u n t a i n a t..k
12 p. o n S. J. kokous k e l l o 2. M u i s ­t
e t a a n saapua kokoukseen.
' Mitä on t a l o s s a . No, ne l o k a k u un
k o m i t e a n kaksipäiväiset i l t a i n a t e n -
s i l a u a n t a i n a t.k. I l p, a l e t a a n k u a -
t a m o t a n s a r t l l a e r i k o i s e n hyvillä soi­t
o l l a , j o l l o i n saiamjne n j i u t t i a tästä
t i l a i s u u d e s t a vanhat sekä nuoret
täysm siemauksin. S i t t e n , s u n n im
t a i n a esitetään 4-näytöksinen mur­henäytelmä
" V i i m e i n e n rikos j a v i i ­meinen
ryöväys".
T o i v o n että k a l k k i ottavat tämän
huomioon j a tallustelevat haalille,
sillä lokak. k o m i t e a ei ole v^ivoja?in
säästänyt, v a a n on j o mpnen monta
v i i k k o a kappalettakin harjoitellut.
mukana. Tiketin hinta vain 35
tiä. — Jouluksi päätettiin
näyttämölle SuuntaJan hääi-nen
näytelmä.
Myöskin oli kirje "Nil
j o n k a johdosta keskusteltiin.:
t i i n vaatia Vapautta lop;f
kummankin riitapuolen kirjot
sekä valittiin uutisten kirjoitta
A n n a Viitala. — Tummu.
j o k a i s e n pitää muistissa. Ensimäi- Me puolestamme annamme k a n n a -
.'•eksi kokoonnumme Workerin j u h - tuksen. Myöskin siellä tulee olemaan
U i n vähän i s o m m a l l a joukoUa k u i n " hyvä r a v i p t o l a , k e r m a k a h v i t j a uä-o
i k e u t t a myöten h a a l i i n sopii.
S. J. osaston kokouksessa lokak.
5 p.. hyväksyttiin 6 u u t t a jäsentä.
den osuusleipomon hyvät m o n i p u o l i ­set
leivokset. S i i s tervetuloa lähel­tä
j a kauka^i. — Vaattu.
Paavi haastaa so'
Rooman paavi ei lannistu,
sen "ristiretken" epäon~
v a i k k a se olikin kuin kylmää'
vatikaanilaisten niskaaii, ei
k a a n voinut lopullisesti tu
heidän neuvostovastaista ta'
toaan. Epäonnistumisestaan
matta yrittää paavi uudistaa'
Ilsen" hyökkäyksensä toista f'
Kapitalistimaiden työläiset
lonpojafc' eivät vain osoitta
täysin välinpitämättömiksi e"
tä "ristiretkeä" ja kirkon;^'
aimsen i
väite siitä, että hän olisi käsittä
n y t asemansa osuuskaupan toimi­henkilönä
väärin", on k a i k k e a pe­rää
v a i l l a.
" P a l v e l u s t o d i s t u s . Että myymälän­hoitaja
U l j a s Jäppinen on palvel-l
i i t liikkeessämme Syväniemen myy­mälän
h o i t a j a n a 11' p:stä t o u k o k u u ­t
a 1929 tähän päivään asti j a että
hän tällä a j a l l a o n t o i m i t t a n u t k a i k ­k
i hänelle annetut tehtävät j a myy­mälän
hoidon täsmällisesti j a t u n ­n
o l l i s e s t i osoittaen omaavansa hy­vän
a m m a t t i t a i d o n tuonut l a s k u t u k ­s
e n m u k a i ^ n t u l o i s e n . H e r r a Jäp­p
i s e n erotessa nyt liikkeestämme n.
s. " l a p u a l a i s l i i k k e e n " miesten ehdot-
Suomen sosialifascistiset osuUskauppaherrat
n sessa
" P u n a i n e n K a r j a l a " k i r j o t t a a:
Suomen edistysmielisessä (työvä­en)
osuuskauppaliikkeessä ovat taan
tumukselliset sosialtfascistit johdos­sa.
Tätä johtoasemaansa ovat nuo
p o r v a r i l l i s t u n e e t qsuuskauppaherrat
käyttäneet häikäilemättömästi va­semmistolaista
työväestöä vastaan.
Ne osuusliikkeet, joissa vasemmisto­l
a i s e l l a työväestöllä on ollut mää-eekä
pankkiirien, kiinnityslaina-nylkyrien
ja muitten velkojain yn-
J 5 liallituksen» jäsenten yhteisen valtion asiamies, valtion, joka, so-räämisvaltä
hallintoelimissä, ovat
p u v i l l a . Sillä, o t e l t a k o o n huomi-j saaneet jatkuvasti tuntea keskusjär-oon,
kruununvouti on aseistetun ^•^«^«^'»ä-t
o n t a painostusta.
Suomen sosialidemokraattisen puo­lueen
vahvimpana Imnakkeena on
o l l u t edistysmielmen osuuskauppa-l
i i k e . Se on r a h o i t t a n u t puolueen asemansa osuuskaupan toimihenkilö-hänestä
todistamme. Tervonsalmel-l
a , heinäkuun 11 päivänä 1930. O -
s u u s l i i k e Savo r.I. A k s e l i Salonen.
T y y n e A a l t o . " ;
O s u u s l i i k e Savon sosdem. johtaja
S a l o s e n antama työtodistus riittää
o s o i t t a m a a n edistysmielisen osuus­k
a u p p a l i i k k e e n johtohew«in anta­m
a n lausuimon p a i k k a n s a pitämät-tömyyden#
Työtodistus, s a m o i n k u in
Jäppisen hoitaman liikkeen t i l i n ­päätös,
oisoittavat hänen käsittäneen
K e n j o u t u u useammin tekemi­s
i i n e r i l a i s t e n "käsialojen" kans-sa,
hän huomaa, että m o n e l l a k in
k i r j o t t a j a l l a h a l u o l i s i hyvä,. m u t t a
t a i t o p u u t t u u , • — s e i k k a , j o k a var­maan
k i r j o t t a j a l l e itselleeai on s u u ­r
e m m a k s i v a i v a k s i kuin kenelle­kään
m u i l l e . Siitä j o h t u u , että
näille k i r j o t t a j i l l e t e k i s i m i e l i a n ­t
a a j o i t a k i n h u o m a u t u k s i a , j o t ka
h e l p o t t a i s i v a t heitä harrastukses­saan.
E n n e n m u u t a ön h u o m a u t e t t a v a,
että meikäläisten lehdissä — työ-väenlehdissä
—- o l l a a n vielä teke-t
o i m i n t a a j a mobilisoinut toimihen­kilönsä
työskentelemään puolitJen
h3nräksi. Jotta sosdem. piiolueen
nä a i v a n oikein, eikä väärin, kutea
h r a Puro" suvaitse lausua.
T a n n e r i n h a l l i t u k s e n sisäminste-misissä
enimmäkseen s e l l a i s t e n k y -
nähkäyttelijäin kanssa, j o i l l a ei
l a p s u u d e s s a a n j a n u o r u u d e s s a a n ole
o l l u f t i l a i s u u t t a s a a d a k o u l u o p e t u s ­t
a j o k o . o l l e n k a a n t a h i n i i n vähän,
e t t e i se ole riittänyt k u n n o l l e en
oman kielensä o i k e i n k i r j o t u k s en
o p p i m i s e e n . Eipä s i i s o l e ihme e i ­kä
m o i t i t t a v a k a a n v a i k k a k i r j o t u s -
t a i t o Qn h e i k k o a , v a i k k a välimerkit
eivät ole p a i k a l l a a n , v a i k k a isot
k i r j a i m e t ovat missä s a t t u u j n e.
E n n e m m i n k i n täytyy ihmetellä s i ­tä,
että n i i n k i n monet meikäläi­sistä
ovat s a a v u t t a n e e t melkoisen
kauneus. näiet on toisarvoinen asia.
Eikä niitä*taitureita ole vain joku,
vaan niitä näyttää olevan aika pal­hon,
siellä ja täällä. Merkillepan­tavaa
onkin työväenliikkeen muka­na
kulkeva yleinen kehityksen har­rastus,
se, että sen j|senet leipä-kamppailun
ja useimmiten mitä
ankarimman kamppailun rinnalla
kykenevät valloittamaan itselleen . ;,.;.,;mia
sellaisia sivistyksen aseita, tietoja käytetty i.^oja f^^^
ja taitoja, jotka nutja yhteiskunta | että nnta on k.O t >
on aikanaan rikollisesti laiminlyö-' lauseen ^ "f V ,i„erki
nyt, tyrkyttäen nutä hyvyyksiä ^ 1 i '
kyllä väkiselläkin toisille, loisUle, P ' ' » ' ^ "^ iv vmysmerÖM
että ne kykeneisivät edelleenkin — Pi3te"a (j).:
I s i t t en kaupungissa tai E
v a i k k a iiietsäkämpällä.. Se
o n : ' painettu sana, kirja
m a l e h t i , joita meidän pai"
on .jokunen joka paikassa,
käytännöllisempää ja paie
opettajaa oi löydy.
N y t , toveri tai toveritar,,
tämä asia on vaivannut, tarta^
mautettuun keinoon. Ota »
t i l a i s u u d e n tuilessa kätees!
tai sanomalehti ja ryhdy
k i e n lukemaan. Tarkkaile,
lauseet on rakennettu, Bis»
edut osuuskauppaliikkeessä olisivat i n n ä ollessaan asetti h r a P u r o po-j
a t k u v a s t i turvatut, n i i n on l u k e - l i i s i k s i pääsyn ehdoksi suojeluskun-t
n a t t p m a t kerrat kieltäydytty otta­m
a s t a l i i k k e e n palvelukseen h e n -
'kilöitä. jotka on tunnettu kom­m
u n i s t e i k s i . Jos joku koiii-m
u n i s t i joskus on o n n i s t u n u t
l i i k k e e n palvelukseen pääsemäänkim
n i i n o n hänen olonsa tehty n i in
t a a n kuiilumisen. Tov. JäppiseUe
a n n e t t u p a n n a k i r j a osoittefi, että
p i j & k o i n tuUenee Piu-o vaatimaan
s u o j e l u s k t m t a a n kuulumista päte-v
y y s r f i t o n a myöskin edistysmleEsas-,
sä osuuskauppaliikkeessä t o i m i v i l ta
työläisiltä. ~ ka.
moukalla ratsastamaan. •
Niin, kysymyshän oli, miten oi-keinkirjotustaidpjn
perille olisi
päästävä, tahi ensinnäkin, minkä
auttavan huomautuksen siihen pyr­kiville
voisi antaa. PSteyin opet^
taja tietysti olisi oppilSrji^ sut/-
menkielioppi, joita löytyy useam­piakin.
Sen avulla tulos olisi periri-pohjaisempi
ja vaTmempi, vaikka
hitaampi ja vaivaloisempi. Ja sii­näpä
juuri se vika onkin — sei-lainen
opetteleminen pn liian "tie­teellistä",
tyBläisellä ei tahdo olla
kirjotustaidon aivan oman harras- aikaa eikä voimaa ja lisäksi se
tuksensa, itseopiskelunsa avulla, oppikirjan hankkiminenkin .on sii-
Kirjaimet ehkä eivät ole mallin- uä vastuksina. Niinpä moni arve-mukaisia,
ovatpahan vaan omalai-- leekin: jääköön sikseen, , koetan
siaan koukeroita, mutta ne ovat tulla toimeien niine tietoineni ja
naikaliaan, niin isot kuin pienet- taitoineni. Täytyisi siis löytyä jo­kin
kirjaimet, ja välimerliit pai- ku vielä huokeampi jä käytainöl-kallaan,
lauseet säännöllisiä ja aja- lisempi keino. Ja sekin löytyy, vie-tuksen
tulkinta johdonmukaista. Ja läpä sellainen, joka on jokaisen,
siinähän se taito onkin, käsialan käden ulottuviUa, eläkÖSnpä hän
j a huudahdusmerkkia (-K
näitä t a r k k a i l u j a c r i l a a t n^
jotuksi.ssa, vakavissa J a ' _^
sä, kaikenlaisi.s.^a. J a . '
pala paperia ja ^^iB'^
joku kappale,, että oim .
•tunnet" miten kaikki, 0":^
•hut. Näin kun teet,
huomaat, että keino on ^
k e r t a k e r r a l t a aina j o k u -
venee. kunnes on selvin"
mitä välttämättä t i e t^
J a se tapahtuu verratU"».
v a i v a l l a , melkeinpä k-nm
että perästä Päm.J""»"
lemään, kuinka ei no'n
t a i s t a keinoa ole tullut^
s a t u k s i . Niin
joille «kon.=^ti-' on huo^?
i v a t sen kautta autetug
Mitäpä täiiän enaa olC
vää. Käytä hy^-ä^^^-»,
Lipoa, joka ei m a ^
Itseoppinnt