Vapaus, April 11, 1927

              Smi2 Maanantaina, huhtik. 11 p;nä—Monday, April 11 No: 42 — 1927
VAPAUS
Canadan snomalaisen työtSestön ainoa äänenkannattaja,
flmestyy Sndbai^yssa, O n ^ maanantaina, keskiviikkona
J« perjantaina. . ;
T o ; i i n i i t t a j a t :
S. G. N E I L - ARVO V A A R A .
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
eecond class matter. '
V A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Worker8 i n Canada. P n b -
tfehed i n Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
snd Priday. ' '
T I L A U S H I N N A T ;
Canadaan yksi vk- $4.00, p u o l i vk- $2.25, kolme kk.
f U 5 0 i a y f e i kk- 75c. , . , ,
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksj vk. 15.50, puoli v k .
$8.00 j a kolme kk- 11.75. .......
T i l a u k s i a , joita^ei seuraa raha, e i t u l l a lahettanulan,
paitsi asiamiesten j o i l l a on takaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 k e r t a . $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatunma.
NimenmuutosUmotukset 60c k e r t a , $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa-
Kiitosilmotukset $1.00 k e r t a . _
Kuolcmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslauseelta tai muistovärsyltä.
Haluttiantiedot j a osoteOmotnkset 50c k e r t a , $1.00
kolme kertaa. ,r .
Tilapäisilmottajitn j a ilmotusakenttuurien on, v a a ­dittaessa,
lähetettävä llmotushinta etukäteen.
General advertising rates 75c per c o l . incb. M i
nimom charee f o r single insertion 76c. The VapauB
Is the best advertisipg medium among the F i n n i sh
People i n C a n a d a • ' ' ' ' •
maanantain' lehteen aiottajen ilmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, ^ k i v i i k o n lehteen tiistaina Ja
pegjantain lehteen torstaina kello 12 päiväUä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postioaote: Box 6U. Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-iooaallibeU
» nlmelU- -. ,
J . V . KANNASTO. LUkkeenhoitala.
Bescon audeUeen järjestäminen ei
tule lopettamaan riistäntää
Sitten Jfissey-HarriB-yhtiön uudelleen jarjestSroisen
on nyt käynnissä oleya taistelu British Empire-teras-yhtion*
tuon Cape BretoniÄ kaivos- ja terastyoläisfen
taantumuksellisesta sortamisesta kautta koko maan sur*
keonkuuluisaksi tulleen y h t y " ^ kohtrolliBta, hallin^
nasta tärkein tdpahtiimia Canadan teoilisuuselämän aial»
la, kirjottaa Worken
Kun kvnUik^llinen kömisoioni .nimitettiin sir Rae
Duncanin?Johdolla tutkimaan ,Bcscoa viimeijsen suuren
lakon päättyessä vuonna 192S ja kun kaivostyöläisten
liiton toimeenpanevan piirikomitean konservatiivinen
MacLeod-johto selitti tämän f kombsionin kaildci epä*
kohdat ^poistavaksi yleislaäjckeeksi, nii?» Workcr-lehti,
kommunistiptK>lue ja piirin vasen .siipi väittivät,' että
komissioni oli vain huokoinen laastari; se ttilis jattä*
• in^an oski^en^ löysi.
J -^"c^^JltöliHtfjeft^-t tulos
..-'»oUlan. ?Öe9<|^t'oli yhtä inätajasenpäoo;jna yhtä vesi­tetty
* tUfkiiiäul^en jä|kei(n'kuin Yhtiö jatkoi
pcrintotaptiista ohjelmaansa'' siiuren tuotantomäärän ki-ristSnn8esta>
mahdollisinmian alhaisilla palkoilla ja
niin suurten Johjudten ottamisesta kuin se suihkin iulli-suojelukscn'
hiuodossa' Ottawasta sai. Besidoa johtavia
susia näissä «ti^eiluissaauttotviUJflacLeodf Delaney ja
kumppanit^ J«tka tapasivat^ ^nennä herrojcnsa kanssa
Ottawaan tttl|i8UojeIusta .kärkkymäSA^ eivät lii­kuttaneet
pikkusonneaähkaan hankkiak»een kaivostyö­läisille
parenvnat* olosuhteet ja (työsppiimukseh n.k.
«liukuvaa" tasoa» koskeVan kohden nojalla) 4isäa polk-iioa
(Suurbritannian; kaivostyöläisten lakon aikana)
viime kesinä. * V
Kommubistipuolueen taholta osotettiin,-että ei ole
okmassa mitään tietä vakinaiseen työnsaantiin, tervee­seen
tuotantoon ja riittäviin .palkkoihin jlman kaivos­ten
kansallisluttamista. Liittohallitus sysäsi hiilituotan-
- toon ja terästeol I isuuteen verohuojennuksien muodossa
satoja^ jotka eivät kuitenkaan men­neet
työläisten ylläpitämiseen. Vaan kapitalististen seik-kailijain
ja armottomien riistäjien taskuUiin.
'Bescon nykyinen asema toteaa kommunistipuolueen
Silloiset lausunnot pailckansa^itäviksi^Nat Trust-yhtiö,
toimien Bescon osdiclceitteh omistajien eräitten
ryhmien ja yhtenä osakkeitten omistajana myös itsensä
puolcsui, on ryhtynyt Nova Scotiah ylioikeuden kautta
saattamaan suoritustilaan Britbh Empire-teräsyhtiötä,
Dominion-teräsyhtiötä ja niiden alayhtiöitä. «Pesän­hoitajan
eli pesänhoitajien määrätessä ylioikeuden is­tunnoissa
tulevat he yrittämään myydä omaisuudet voi­makkaalle
rahamiesryhmälle, joka tulee uudelleen va­lamaan
Bescon rahallben rakenteen ja asettamaan tuo­tannon
johtamisen sellaisten miesten käsiin, jotka ovat
«tsottaneet voivansa menestyksellisesti hoitaa teräs- ja
hiiliomaisuuksia», kertoi «Financial Post»-Iehti maa­liskuun
25 p:nu. Vanhaa pötyä! Mitä muutoksia ta-
'hansa tehdäänkin, niin Besco ja sen alayhtiöt jäävät
olemaan — kapitalistinen kontrolli tuhansien kaivos­työläisten
ja .teräst)%läisten elinehtojen yli jää olemaan.
Sama «Financial Post»-lehti ilmottaa, että täinän hä-maräperäisen
uuden ryhmän aikomus on mahdollisim­man
pian «pyytää hallitukselta lisää avustusta tai tul­lin
korottamista hiilelle». Se tulee siis vain jatkamaan
vanhaa peliä! —-
Työläisten riistäminen ^tulee jatkumaan siksi, kunnes
Canadan perusteollisuudet kansallistutetaan ja saate­taan
työläisten kontrollin alaisiksi. Nova Scotian kai­vostyöläiset
eivät tule pääsemään puusta pitkään, en-nenkun
Nova Scotian kaivokset kanisaliistutetaaä, lau­suu
Worker, lisäteni että päästäkseen lähemmäksi kai­vosten
kansallistuttoffibpäivää, täytyy kaivostyöläisten
alkaa tarmokas ryntäys taistelevan johdon puolesta ja
tehdä tyhjäksi J. L . Lewisin yritys asemansa säilyttä­miseksi
'vasemmistolaisten ainesten erottamisella.
Huolimatta siitä, mikä kapitalistinen ryhmä tulee
Bescon omistajaksi ja hallitsijaksi, tulee kaivostyöläis-fen
pysyä erossa harhakäsitteistä. Kaivostyöläiset! Jär-jestykää;
l^emmän työpäivin - jpuölesta. }9 ^vaatikaa pal­kankorotusta.
Samaan aikaan, kun te saatte noin
13.30 päivässä, saa. rajan toisella puolella ole\'a k a i -
vcsty.cläi;ien $7.oO pärvassä ja taislelesj saadakseen
enemmän. Kaivostyöläiset,' ottakaa' jallfeen;- MacLachlz-nin
päivien taistelnmenetelmät — päivien, joina te
ajoitte yaatimiiksenne läpi, lausuu mainittu lehti lo­puksi.
Yleismaailmallinen liitto imperialis­mia
vastaan
Nyt ovat jo ohi ne ajat, jolloin imperialistit voivat
aivan holtittomasti riehua siirtomaissa ja riistetyissä
maissa, tehden mitä häikailemättömintä väkivaltaa ja
käyttäen hyyäkseen mainittujen maiden heikkoutta ja
tietämättömyyttä, lausuu eräs toverilehti kirjottaessaan
äskettäin Brysselissä kokoontuneesta imperialismin ja
siirtomaasorron vastustajien ensimäisestä kansainväli­sestä
kongressista, mistä tässäkin lehdessä on jo melko
paljo kirjotettu. Siirtomaiden kansat ovat nyt jo kui­tenkin
tulleet huomaamaan, että niiden on noustava
päätäväiseen taisteluun imperialismia vastaan, jos mieli
turvata itselleen elämis- ja kehittymismahdollisuudet.
Xskettäin Belgian pääkaupungissa Brysselissä koolla
ollut siirtomaiden ja yleensä riistettyjen kansojen edus­tajain
kongressi muodostui loistavaksi mielenosotuksek-si
maailman imperialismia vastaan. • Mainitussa
kongressissa oli 172 edustajaa, jotka edustivat 134 jär­jestöä.
. Miltei kaikki siirtomaat ja puolisiirtomaat oli­vat
siellä edustettuina. -Tämän lisäksi kongressissa oli
läsnä Europan maiden kommunististen puolueiden, sa­moin
kuin myöskin muutamien vasemmistolaisten työ­väenjärjestöjen
edustajat.
Kokouksessa totiin joukko päätöslauselmia, jotka
on tähdätty imperialismia ja 'kapitalistien siirtomaa­politiikkaa
vastaan. Englantilainen, kiinalainen ja in­tialainen
kongressin edustajisto teki yhteisen päätök­sen
taistelusta Englannin Kiinan asioihin sekaantumista
vastaan taisteluissa Kiinassa.
Kongressissa muodostettiin yleismaailmallinen liitto
taistelua varten imperialismia vastaan. Liitto tulee toi<
mimaan siirtomaakansojen riiston vastustajana ja kan­sallisten
vapautusliikkeiden tukijana. Liiton vakitui­seen
toimeenpanevaan • komiteaan valittiin Lansbury,
Edo F i m ^ n ja jouldco muita henkilöitä, joiden jou­kossa
myös on siirtomaakansojen edustajat.''Tällä'kon­gressilla,
samoin kiiin' muodostetulla liitollakin, tulee
olemaan suuri merkitys idän kansojen taistelussa im­perialismia
vastaan.
T
A- ALAKOSKI
Toronton Yrityksestä
y l i loppua heti k u n nämä-astuvat
Canadzn rajain ulkopuolelle. K u i n ­ka
me näin ollen voimme: väittää,
että me todella olisimme -yhteiskun,-
nalliEesti yhdenvertaisessa- ^ m a s ­sa?
Sitäpaitsi raportissa varisin suo­raan
tunnustetaan se seikka, että
ulkomaisiin asioihin nähden Suur­britannian
niskoilla on i a täytyy
o r r a s k a a n ^ j a n ^hiä^painissa -^^'^^^^ ^^j^ ^^^^^
Hän on j o Suomesta saakka ollut "-^f^^. ^ •ir..uoT^,T,«o« V n n .
^h.ryr^v^i ä p„,a.-inn;i,m«UieTh,;i3ä _— TTTUTTL. Tm, np.a^rr­-
velvollisuudesta. Valtakunnan k o n -
haita. Ollut työläisten olympia-lais:
E3a kisoissa edustamassa T U L .
Tulee ottkmaan osaa, Toronton
Y r i t y k s e n järjestSmiin, tulevana
pei-jantaina j a lauantaina pidet­täviin
Canadan suomalaisten työ­läisten
urheiluliiton mestaruus­k
i l p a i l u i h i n . , E t e v i n raskaansar­j
a n mestarin kanditaatti. Hän
tulee painimaan myös Lehdon
suomalaisten työläispainijain
mestarunsvyöstä Sudburyssa v i i k ­koa
myöhemmin Toronton kilpai­l
u j a . Pitää Sainiota varmasti l u -
j U l a . '
ferenssin raportti on näin ollen y k ­si
mitä ristiriitaisimpia asiakirjoja
mitä on koskaan julkaistu. Rapor­t
i n epätyydyttävälle luonteelle ve­tää
vertoja vain se epätyydyttävä
metodi, miilä sitä on käsitelty par­lamentissa.
^
J . S. W O O D S W O R T H .
CANADA JA VALTAKUNNAN
KONFERENSSI
Huoniioita jä huomautuksia
Eräs ' europalainen porvarislehti kertoo saaneensa'
Brysselistä tiedon, miiikä mukaan JBelgiah hallituksen
pitäbi hetimiten.' ryhtyä tarmc^aisiin toimenpiteihin
iflko^aala^ten maassa liarjottomaa kommunistista toi­mintaa
.vastaan. Sosialidemdkroatit,.samoin kuin kaikki
porvorispuolueet, tukevat mielihyvin hallituksen aikei­ta.
Ranskan alettua harjottamoan säälimätönti karko-tuspolitiikkaänsa
on Belgiasta tullut ulkomao^laisten
kommunistien oleskelupaikka. Nämä koettavat harjot­taa
propagandaansa ei vain suullisesti,.vaan myös leh­tiensä
kautta. Niinpä esim. Seraingissa julkaistaan Pa­riisissa
aikoiseinmin ilmestynyttä italialabta : kpiiiqiu-nistilehteä
«Il Riscatto» ja Seraingista Ön tullut italia­laisten
työläisten tärkein keskus.
Belgian hallitus ei liidin ole vähemmän huolestunut
^ n seikan johdosta, että tuhansia kappaleita puolalai­sia
kommunistilehtiä levitetään puolalaisten työläisten
keskuuteen Liräburgin maakunnassa. Hallituksen toi­mintasuunnitelma
ei ole vielä valmis^ Kuitenkin Icer-rotaan
päätetyn, että ulkomaalaiset kommunistijohtajat
karkotetaan ensi kädessä. Sitten. ryhdytään muitten ul­komaalaisten
ja erikoisesti puolalaisten työläisten jouk-kokarkottamiseen.^
Tätä toimenpidettä perusteellaan
sillä, että nämä, ulkomaalaiset työläiset ovat kärjisty­neen
taloudellisen pulan taki^t, tarpeettomat. ---Belg^
sosialidemokraattinen ulkoministeri Vandervelde kun­nostautuu!
'
«Keltaisiksi parooneiksi» kutsuu Latvian talonpoi-kaisto
kulakkeja sen takia, että vaikka kulakit' eivät
kuulukaan varsinaiseen porvarilliseen herrasväkeen,
niin ho koettavat kaikessa, niin köyhemmän talonpoi-kaiston
riistämisessä kuin törsäilyssäkin, jäljitellä Wu-ria
tilanherroja. Tänä kevähnä ovat Latvian kulakit
järjestäneet oman tyÖpör^insä, jonka välityksellä he
tulevat värväämään kaiken työvoiman. Nämä työpörs-sit
määräävät työpalkan .sellaiseksi, että renkien ja
päivätyöläisten on nyahdoton niihin suostua, ellei ole
kysymys aivan hengenpittmiksi saatavasi--leipäpalasta.^
Kun minä ryhdyn kirjottamaan
tätä a r t i k k e l i a , on liittoparlamen-tissa
p a r a s f a i k a a keskustelun alai­sena
raportti äskettäin pidetystä
valtakunnan konferenssista, joka
semmoisenaan oli eräänlainen u u ­distus.
Britannian valtakunta on
näet kehittynyt ilman erikoista
suunnitelmanmukaisuutta. Siihen
kuuluu joukko enemmän tai vähem­män
itsehallinnollisia alusmaita,
kruunun siirtomaita, suojelqsaluei-ta,
y.m. Siirtomaitten yhäti lisään­tyvä
itsenäisyys j a välttämättömyys
niiden välisestä tyydyttävämmästä
toistensa ymmärtämisestä on joh­tanut
valtakunnan konferenssin
koolle kutsumiseen. Valtakunnan
konferenssia pidetään luonteeltaan
neuvottelevana jfa saavat sen pää­tökset
lainvoimaisuuden sikäli kuin
erinäiset parlamentit ne hyväksy­vät..
•
Näitten seikkain perusteella o li
odotettavissa; etia: hallitus - esittäisi
sarjan päätöslauselmia, mitkä o l i s i ­vat
pääpiirteissään sisältäneet, v a l ­takunnan
konferenssin tekemät pää­tökset
j a . kehotukset.,> Täten olisi
parlamentilla ollut tilaisuus joko
hjrväksyä tai hyljätä ne. Näin ei
kuitenkaan- tapahtunut.- Pääminis­t
e r i n raportti käsitti vain ääriviivo­j
a konferenssin päätöksistä. Rapor­t
i n ^vastustajille^ e l täten jäänyt
mnUta -mahdoBiSuuttartlcjain esittää
r a p o r t t i a vastiäan muutosesitys. Oli­siko
semmoisen muutosesityksen lä-
.päi^minen samaa. kuin epäluotta­muslauseen
antaminen, o n tällä erää
avoin kysymys. Joka tapauksessa
tarkottaa se puoluelaisten keskus­telua
kaikkine siihen kuuluvine r a -
jotuksineen. •
Valtakunnan konferfiiisst oli k o -
kooi]tpantu pelkästään Britannian
valtakunnan itsehallinnollisten mait­ten
edustiajista- J a tässä yhteydes­sä
meidän tulee muistaa, että mai­nitunlaiset
maat muodostavat vain
varsin pienen osan Britannian' v a l ­takunnasta.
Sen jokaisesta seitse­mästä
asukkaasta on kuusi värillis­tä,
jotka ovat v a i l l a itsehallintoa.
Näin ollen oli valtakunnan konfe­renssissa
edustettuna vain murto-osa
valtakunnan alamaisista. Sitä­paitsi
Snurbritannia näyttää itse
ottavan kaiken vastuunalaisuuden
koko. valtakunnan johdosta — l u ­kuunottamatta
niin sanottuja itse­h
a l l i n n o l l i s i a alusmaita.
Tämmöinen järjestely näyttää
v a r s i n yksipuoliselta. Myönnettä­köön
että ^Suurbrita.nnia voi t a r ­peen
t u l l e n ^qrvata itsehallinnollisia
alusmaita, vaikka tämä seikka on
p e r i n kyseenalaista 'ainakin Cana-daan
nähden. Mutta toisaalta taa­sen
olemme ni*- ainakin niin
kauan kun lause, "että kun S u u r -
b r i t a n n i a on s o t a j a l a l l a , op Canada
myös sotajalalla", piiää paikkansa
vastuunalaisia semmoisen poli­t
i i k a n Seurauksista, johon meillä ei
olä! minkää^aista kontrollivaltaa.
Suurbritannia on osallisena maail­man
_ j o k a i s en kolkan liikeasioissa.
J a imperialismin aikana täytyy selk-kauksien
syntyä yhdessä t a i toises­sa
paikassa.. Voidaanko siis, asiain,
näin ollen, sanoa, että Britannian
ultcQntaapolitiikka o n Canadalle tpis-arvoinen
seikka.
Valtakunnan konferenssfin rapor­tissa
julistetaan, että erinäiset itse-hallihnoUiset
alusmaat ovat yhteis­kunnallisesti
yhdenvertaisia eivätkä
>rais6äan suhteessa; "-toineh'^toisensa
alaisia. Myöhemmin kuitenkimmyön
netään, etteivät voimassaolevat hal­linnolliset,
lainsäädännölliset J a l a i n ­opilliset
muodot ole täydelleen so­pusoinnussa
mainitunlaisen yhden­vertaisuuden
kanssa. Todella lem­peä
t u l k i n t a . Meidän perustuslakim-mehan
. juontaa Suiirbritanniasta,
eikä perustuslakiamme voida muut-
. t a a ilman . Suurbritannian suostu­musta.
Kuninkaan salaneuvosto on
meille yhä lopullinen V vetoomus­oikeus.
Britannian parlamentti y o i
kuiiiota meidän laatimamme lait.
Laivausliikenteemme on m i l t e i t y k -
känääil toisten kontrolloitavissa.
Valtamme omien kansalaistemme
KAKSI DIKTAATTORIA: LENII^ JA
MUSSOLINI
Kirj. Hannes Skold .
Latvidh maatyöläiset ovat lakkojed aN-uIIa koetta­neet
mahdollisimman tehokkaasti ja suurin joukoin
nousta taistelemaan kulakkien harjottamaa armotonta
riistäntää vastaan. Tähän ovat kulakit vastanneet hank­kimalla
hallituksen myötävaikutuksella työvoimaa Liet­tuasta,
minkä maakylissä vallitsee melkoisen suuri työt-tömjys.
Aivan neuvottomia eivät Lat\ ian maatyöläiset
sentään ole, sillä lakkoutuinistensa ohella pyrkivät he
muodostamaan itselleen taistelukuntoisia järjestöjä,
joitten rakentaminen on perin vaikeaa ja suuria uh­rauksia
kysyvää. . Järjestäytymisen kautta uskovat he
pääsevänsä asemaan, missä heillä on muitakin keinoja
kuin nähdä nälkää, joka keino tähän asti on ollut ja
nykyään on melkein ainoa.
K u n sosialidemokraattisella: taholla — melkein jokaisessa sopi­vassa
j a epäsojpivassa tilaisuudessa pyritään täysin mielival­taisesti
finnasitamaan. fascismia j a kommunismia, lienee l u k i j o i l ­lemme!
tayallaan:^ jälempänä olevaan ruotSJ^ai-'"
sen ,p,oxvarin ku-j:^tteinaa.n vertailuun Leninistä j a Mus6olinista.-T:
K i r j o t u s on, kuten jpdempanakin ilmenee, lainattu Tuotsalaisen
Clarte-seuran julkaisusta. .
Sarjailtftmien kolmas kamppaila
Port Arthurissa alkaa huhtikuun
14 päivä. Silloin alkavat ne p a l ­j
o n puhutut "ukkojuhlat". Akat
sekä pojat j a tytöt ovat hiljak­seen
. h t u k k u a nalkutelleet ukkoja,
etteivät ukot saa toimeksi mitään.
M u t t a j o ilmotushommasta saa j o n ­kinlaisen
käsityksen siitä, että jos
j o t a i n suurta yrittää, niin se ei
kädenkäänteessä tapahdu.- Ukot e i ­vät
l i i o i n kehu, että heidän tarjoa­mansa
olisi ehdottomasti parasta,
mutta siitä he menevät melkeinpä
takaukseen, että jokainen juhlavie­ras
lähtee tyytyväisenä j u h l i l t a . ^ II-motuksista
.osapuilleen jokainen nä'
kee mitä ukoilla \ on tarjoamista
Juhlajulkaisusta taas näkee ohjel­man
Jähemmän - järjestelyn. '
K a i k k i arthurilaiset tietävät haa­limme
ahtaat tilat. Sen vuoksi näi-den
juhlien ajaksi ukot ovat pako­tetut
tekemään seuraavan järjeste­l
y n talon käytössä: J u h l a i l t a n a osas­ton
lukutupa on k u l j e t t u ; l u k u h a l u i ­silta,
ollen ainoastaan juhlavierai­den
käytettävänä. Samoin eteinen
j a rappukäytävä pidetään ainoas­taan
juhlayleisön palveluksessa.
N i i n että k u r k i s t e l i j o i d c n on paras
pysyä poissa niinä i l t o i n a ympäril­tä.
— M i i i i t ^ i i olisi,hjrva otiää y l e i ­sesti
iltama-aikana käytäntöön, et­tä
rappukäytävät seisoskelijoista p i ­dettäisiin
tyhjänä. .
T o r s t a i r i l l a n kameYaalitflnsseihin
nähden p i i s i ukoilla.se.toivomus, et­tä
ei lapsia hyvin paljoa - tuotaisi
mukaan. Yllämainitunlaisilla t o i -
<menpiteillä voidaan, j o k u määrä, r a -
j o t e t t u tosin, ottaa enempi j u h l i ­j
o i t a vastaan. . .1
. T ä m ä on njii; Sitte"^^^
soitto juhlistaittiinel Tervetu^^ lä-,
heitä j a kaukaa. Viettämään kans­samme
juhliammie. Ottaikaa huipmi-oon,
.4ttä vanha kaarti on, n y t ta':
\essa. aina Vil^ä m^ ' Sö. on
takeena, että juhlat; myöskin tule^
vat onnistumaan. — . U k k o .
JaUia ja..iltamia on ollut, j a t k u ­vasti
j a tulee! eteenpäinkin ole­maan.
Sillä, ne kuuluisat ukkojuh-
'löt ovat vielä pitämättä, vaikka
niistä onkin melkein neljäsosa
vuotta puhuttu. Njrt ilmettävät
ukot, että j u h l a t pidetään 14—-15—
IV päivä tätä kuuta. Mitä juhlUla
r j . . =
oikeastaan t a o t a a n , nähdään j a h -
l a t i l a i s u n k s i s s a . • J
SekuUt täi miksi he ft&eääc n i ­mittävät
ilmottivat myös että heil­lä
tulee olemaan juhlat t.k. 2 3 päi­vän
i l l a l l a . - " SekuUt pitävät ainoaa
taan yksipäiväiset juhlat, tyytyen
s i i s vähempään k u i n mitä toiset täs^
sä ovat tehneet.
_ Lopuksi ovat ukkomiehet eHdotta-neet
yhteisiä sovintojuhlia pidettä­väksi
7 päivä toukokuuta, joUoin
vasta tullaan julkaisgmaan jokaisen
ryhmän t i l i t , joten pitää vielä lähes
kuukauden olla jännityksessä, en­nenkuin
_ saadaan tietää kuka on
päässyt voittajaksi näissä . sarjailta-missä.
Uskottavaa kuitenkin on
näin edeltäpäin, että pojat j a tytöt
ovat voittajia.
"Nukke". Osastomme näytelmä
seura o n - j o pitemmän a j a n hiljai­suudessa
valmistellut paljon huo­miota
osakseen saanutta operettia,
" N u k k e a " . Nukke on y k s i kauniim­p
i a kappaleita mitä meikäläisiltä
näyttämöiltä esitetään. Kappale on
siksi tunnettu j o entuudestaan, että
sen sisältöä ei tarvitse selostaa,
vaan ainoastaan että se on päätetty
enri kerta esittää 30 päivä tätä
kuu£a, j a mahdollisesti heti seu-r
a a v i n a i l t o i n a , sillä Nuken jokai­seen
näjrtäntötilaisuuteen tullaan
myymään ainoastaan "rajotettu inää- ^
rä lippoja. Valmistautukaa jokai­nen
tätä harvinaista näytelmää
varten. • '
Nnoriso-osaston toiminta. Naori-so-
osasto viimeksi pitämässään J;o-kouksessaan
sai kuulla^ että 3.j,
osasto on luovuttanut heille haalin
j o k a maanantai-illaVei, lukuunotta­matta
maanantaita kuukauden koi- •
mannen- sunnuntain jälkeen, joka
s u n n u n t a i - i l t a on nuorison käytetä
tävänä. Saatuaan laajemman oikeu­den
haalin käyttöön, päätti nnoriso-osasto
perustaa nuorison keskuu­teen
laulukuoron j a jouhiorkesterin,-
j o t en elämää j a helinää alkaa ole­maan
heidänkin keskuudessaan.
U i i s i a jäseniä yhtyi myöskin, joten
nuoriso-osaston jäsenluku a i n a vain
paisuu. Myöskin päätti nuoriso- .
osasto järjestää jonkinlaiset juhlat,
j o i h i n jakavat pääsyliput etukäteen,
sillä j u h l a t , ovat sunnuntai-ilfcana.
- Toivomme lisää innostusta naör-'
Ruotsalaisten porvarillisten sivis- Mussolinia sovi lainkaan rinnastaa.
tyneidcn Clarte-seuran julkaisussa
k i r j ottaa Hannes Sköli^:
l i a n k i n itselleni, eräässä ulkomai­sessa
lehdessä olleen ilmotukseh no­j
a l l a k i r j a n Mussolinista, millä k i r ­j
a l l a o l i tuo kaunis, j o ^ i n jossakin
määrin yllättävä otsikko.,"Yhteiskun­nallinen
rauha j a ItaHian t^levai-suus".
O l i n olettanut, että o l b i ollut k y ­symys
fascismin kirjallisesta perus­telemisesta,,
ehkäpä pitenöimäsiä' ^oh-toriväitöskirjotuksesta.',
l4utta sen
s i j a an sisälsi, k i r j a joukon puheita
lokakuusta 1923 huhtikuuhun 1924.
Sillä merkillistä M i u ^ l i n i n suh­teen
on, että vaikka hän väittää,
ettei maailmaa hallita, s a n o i l l a , on
hänellä.. epäilemättä puheliaisuusen-nätys_;
Europan johtavien politikoit-s
i j a i n keskuudessa. Jai se e i s u i n ­kaan
merkitse vähää. Wilhelm II
hällituspäivicn jälkeen on hän e h ­dottomasti
pärpättäjähä ylivoimai­nen.
Ja jos ' saadaan luottaa hä-
Molemmat ovat kasvaneet sosialide­mokraattisessa
ympäristössä, loiton­neet
siitä suoraan vastakkaisiin
suuntiin, j a molemniat ovat t a h o i l ­laan
menneet äärimmäisyyteen.
J o ulkoinen esitystapa -ilmaisee
oleellisen eron näiden kahden vä­lillä.
Mussolinin puheet ovat y l e i ­seen
lyhyitä j a räiskyviä, ja on
niillä tarkotettu saada aikaan teat-t
e r i e f e k t i . Näkee melkeiii, kuinka
puhuja on : k^vBstimen ja
harjottelee liikkeitä j a eleitä, e n ­nenkuin
hän astuu vartioidulle par­vekkeelle
puhuakseen hengenheimo­laisilleen.
- E n ole koskaan,, k u u n ­nellut
Mussolinia, mutta en epäile
het£eiäkäan, etteikö hän o l i s i suu­resti
v o i t o l l a Leninistä kaunopuhei­suuden
ulkoisissa keinoissa.-
L e n i n ei nimittäin ollut oikeas­taan
mikään kaunopuhuja.' Hänel­lä
oli itsellään tapana sanoa, että
hänellä o l i . U l a k s i huono . rinta t u l ­lakseen
hyväksi puhujaksi- Mu
nen omiin sanoihinsa, o n I t a l i a jok-'tätälukuuiiottamatta o l i hänen e s i -
«Me kannatamme demokraattista tasavaltaa köyhälis­tölle
parhaimpana valtiomuotona kapitalismin valli­tessa,
mut»a meillä ei ole oikeutta unohtaa sitä, että
palkkaorjuus on kansan kohtalo demokraattisimmassa- kemättä vertailuja,
kin porvarillisessa tasavallassa.^ — Lenin. j Ankarasti katsoen ei Leniniä ja
seenkin huonosti haUittu.
Lukiessani tätä k i r j a a , näin yht­äkkiä
edessäni toisen d i k t a a t t o r i n:
L e n i n i n . Hallussani ei liene hänen
puheitaan kirjan muodossa. . M u t ta
olen itse kuullut j a lukenut niin
monia "niistä, etten voinut olla t e -
tyksillään määrätty puutteellisuu­tensa.
Hänellä e i ollut mitään v i -
vahduttamiskykyä,-vaan esiintyi hän
yksitoikkoisella äänellä. Ja, ajatuk­set
näyttivät monesti seuraavan
toistaan sellaisella rajuudella hänen
aivoissaan, että hän hyppi puhees­saan
välimerkkien y l i . Hänen pu­hetaitonsa
^ i n c a sellainen p u o l i , ' j o ­ka
"meni yleisöön'V o l i , että hän
hallitsi ylivoimaisesti venäläistä kan­sankieltä.
Kansanomainen ' sutkaus,
mehukas voimanilmaisu tarjosi mo­nesti
hänen lausunnolleen ytimen,
mikä siltä muuten puhetaidoHisestl
puuttui. \
Hänen, puheensa olivat harvoin
lyhyitä. Venäjän vaUankuinous o li
ylipäänsäkin ilmaissut saksal^is-marxilaisen
koulutuksensa siinä, e t ­tä
se purkautuu kernaasti t u n t i k a u ­sia
kestävissä puheissa j a metrin­pituisissa
päätöslauselmissa. Leni­n
i n puheet olivat koko olemuksel­t
a a n pointtisten nulmien väitös-omaista
selvittelyä, v .
M u t t a näiden kahden diktaatto­r
i n puheiden siäällykselU on myös
yhtä suuri ero k u i n muodolla. E i
vain sen vuoksi,, että toinen kuu­l
u t t a a l^csismiä, toinen bolshevis­mia.
Jos punnitaan näiden puhei­den
ominaisorvoa, n i i n e i v o i d a olla
havaitsematta,. että Mussolinin p u ­heet
ova^; tavattoman t5;hjiä. L e ­n
i n i n puheet, ovat päinvÄR^in o l ­leet
välistä l i i a n k i n ravitsevia, hiin
että on t a r v i t t u " l o d e l l a elävää i n ­nostusta,
j o t t a on. v o i t u : kuunnella
niitä loppuun. V
- N i i d e n asenne ympäröivään maa­ilmaan
on niinikään erilainen. Mus­solinin
kaunopnfaeisuusnäytteillä on
ilman poikkeusta puolustuspuheiden
luonne. Häh haluaa todistaa, että
fascismi on salonkikuntoinen^ että
s e on todellakin saanut aikaan j o ­t
a k i n uutta, että sillä on todella
tarjottavana omia ajatuksia.
L e n i n taas. ei koskaan tuntenut
tarvetta puolustaa itseään t a i a s i ­aansa.
Sillä hän e i koskaan epäil-
!yt, etteikö hän o l i s i oikeassa, ja
hän antoi paltun sille mitä muut
arvelivat hänestä. ^
Mutti^ suurin j a l i a i k k e i n t y y p i l ­lisin
eroavaisuus on k u i t e n k i n näi­den
kahden puhujan Itsearvioinnis­sa.
E i ole ainoatakaan Mussolinin
t e n toiminnalle. ;,. - . •
Kysymys soittokunun virrotta*
misestk pn t u l l i i t . uxidestaaÄ. esille,
j a ollään' siinä ' n i i n pitkällä', että
soittajat ovat pitäneet" j o kahdet
faarjotukset. Osaston • kokouksella oK
myöskin-tämä kysymys/esiUä j a osas-to>
4>äätti v u o k r a t a j o s t a i n huoneuston
soittokunnan harjotuksia ' varten; - •>•>'
Oma - talo> « i - näet ^enää J o u d a ^ItäSk- snU^^b
k e e n - ' t o i m i n t a a n . - Kaikki illat- ja-vielä
- j o k a i n e n »nurkka on tarkkaan
ylös,otettu. . : -r. -
^ Lapsiorkesteri - .myös :/"on har jotel-l
u t talven ajan ja. edelleenkin har­jottelee.
- P i a n ehkä saadaan kuulla :.
mitö lapset, ovat oppineet^ n i i n k u i -
t e i ^ n heidän Johtajansa Inpaa.
Laivaljikenni;,; Superioriil^.. Tähä :
purjehduskautena purjehti S-uperio- .;!.,
r i i l a ensimäisen^ pieni höyrylaiva
Winyah, «Duluthista. Winyah t o i j t a t ^ i
lastajiä j a kalastustarpeita Duluthisr ; :
t a Jsle Royale-saarelle. Miehistö
on kertonu,t, että Duluthista lähties- • -
sä vaikeuttivat -jäät purjehdusta.
puhetta, missä ei o l i s i lausetta hä- .
nestä itsestään.' Kun/hän saamaa -
tultJa j a tulikiveä niskottelevalle :
parlamentille, tapahtuu tämä siksi, .
että se on vihamielinen "minulle
j a fascismille". Hän puhuu .esim. ...
I t a l i an lentoliikt^nteen kehityksestä:
"Tiedätte, että minä elän n i i n . vä­hän
k u i n mahdollista menneisyydesr..;
8ä. Elän ftina huomispäivässä. M i ­nä
valmistelen asioita kaukonäköi­sesti,
kansan uskotellessa, että. m ;
olisivat tilapäisiä." --^ -- •:
Mussolini on sanomaiehtimiesteh , ..
parissa: " E n o le koskaan, .<^es-,^ '
sani käsiini hallituksen, unohtanut,.
e t t S olen ollut sanomalöhtimies. 'jä
lisein otan minä j o i t a k i n arkkeja ,
j a kirjotan j o t a k i n , niikä saattaa
kiinnostaa j t a l i a l a i s i a . . . Minä'luen ""'^^
satoja'lehtiä j o k a päivä." Öh vain "
muistettava, että Mussolini ön t o i - .
mittaja-aikansa jälkeen unohtanut
a i i i a k i h yhden asian, nimittäin p a i - '
novapauden. Jä ' o n todella""syytä
kysyä, koiska tällä kiihkeällä lehti- ..
lukijtklloii j o i » sahralla imuödostaa . . ..
puolet mihisteriöstä — taikka eh­käpä
koko ministeriston — ö i k * ^ -
taan on a i k a a lukemisecih j a parpa^- ., .
twniseen? '"'.^ '.^.-..r
Erään fascisteille pitämänsä pu- • ;
heen alkoi häh tääs seuraavasti: ''
Innostuksenne on n i i n palava ja'' '
minulle suomanne vastaanotto' niin "
vilpitön j a veljellinen, että- täeö '
poikkeuksen siinä i n i k a pitäisi olla
sääntönäni, \ etten nimittäin pidä
cahta puhetta samana päivänä."
.Aina saadaan vaikutus naiehiestä,
j o k a niin kernaasti haluaa kuun­n
e l l a omaa ääntään. Häveliäisyys
on pahe,' m i h i n e i hän ainakaan ole
tehnyt itseään vikapääksi. Hän on
sokeasti vakuutettu omasta verrat-tomuudestaan.
On k u i n kuunteli­s
i vanhain aikain itsevaltiasta, kun
kuunnellaan hänen itseyUstystään.
Jos sen s i j a an käydään läpi L e -