Vapaus, November 18, 1930

              caina; inaiTi
ly
V X X J L xl. U O bsiTM*. Out., fc«ifckin«. paiUt n a i B B s U i . j t BuizSxtTiai jBU«päi*iBZ.
. ' • VAPAUS mamy) _
Tbe«cs]]r o r t a a of Fioniib VarkCT in-•CJTI»^»: yul>liibed J c H r . a t SodbcrTr O s t i z i o.
KcgUtrrtd at ifce Pc»t Office Dep»nme»t, Otuiw», »» »econd eitMt'mutttx.
Ccoctti adrertUuis raiei, 7Sc per c c l . i o c J i . Mlmmam d u i c * f o r «iscl* i s m t i s a , ?Sc« T he
Stpaui i l tbe b c j t a j i e r l i t j u c l i e i i u m i j i o t f the F i n n U b people i a C i n n U.
Toilailu», toottoii, kirjitjopjii j» paiao c : a i i u u l o u a -Elaj Stxeetilli.
P o U l c t o I e : Vepscs, Box 65, S a j t u r » , Oat. .
P u h e l i E c t : Konttori 1<U3. — Tw:r.i!s» S i t ^ . — Kir>»t»npp* 238TW.
F i o n e : Office (jcb » « k , i d ^ e r t i f i . - r - ^ r j : » , tle.> 1033 — E d i t o r 5 3 6 » . — BoolutoT* 2387V.
ILMOT L S H I N N A T V A P A U D E S S A:
K / T ^ - e v a i i i i o i l a o l u l x t t tJ.OO k r r i i . T-CX) L i V . i V . r r u i . — Arioliitiooa D e o B e i l l i ooBtatoIrotBlaet
l^iJJlituuma. — N i C . c i n i . n c l t o i ; ! ; . . i u k - : 5Jjc k t : U . «1.00 3 Icertam. — SyntjriniilmotnMet 11X0
J<crta, 4.;.0g 3 l . r r t s j . — At;'.!..-r'.J.'r;;-.ttii:>r! S l ' ^ k e n a , 13.00 lak»! l u t u . — KiitoaillBOtnkaet
51 O o ' k e t u . — Ku'<:'!y.4ii:!i:.'.:uky t LTU. Ctr l i i i n i m k s o kiitbilnueelta t«i i a a i x t O T i n y l U . —
} > ' T . ' i . ^ n .i. . i , . t )i <,M.:-.U.-:,otul..^t k(-:ij. koIi/.-T keit«4. — T i i i p i i i i l i a c t u j i t a j « Umotiu-
S£et:vtji\en c.n. v i a d a i i e s v i , i ^ l , . ! t : ! ^ v j i!i; . i / : u - i i . - i . i a e l u k i l t e n.
Kaivamioissa surmattajen toyerkn mobto
yelFotfaa järjestpiaän
Vnonna 1928 suraia.ttiln SndbnryB aineen kalvannoicsa 14 ja 1929
22 työlaista
Manäj;-r: f. U . A i . : - ! . . - : , ^ •
A ; ' c ^ i l l o i e e d J r . : s - r i . ' : I'.0. BI>I W , S i i d b j r r . O n t .
Jot rlte nilJloia TaLs:!.! y::i »rj^i.-uSiM-en kirjee«eeDDe, LitjotttJtU aad«Ue«> Uikkcea-
. o j t a i jn r " - " i . i i : . - l i : ; : J . ft'. Al.l.|v--». I.tkkeenhfiita)».
SJ osastojen merkitys Ittokkataisteluihin
keski-Ontariossa
Kun lehlfinme lämä inirrK-ro oii
erityinen keski-Ontarion aluefiu-mero,
niin johtuu iriieleen sejn-nioisenkin
asian {juiinit-eininen
kuin mikä tämän kirjotuksen otsi­kossa
iimenee.
Jos tahtoo saada vastauksen SJ
osastojen merkityksestä luokka-taisteluihin
keski-Ontarion alueel­la
,niin pitäisi saada päteviä asia­tietoja
useista seikoista! Kuinka
suuri prosenttimäärä keski-Onla-rion
perusteollisuukäirn työläisistä
on suomea puhuvia työläisiä;
kuinka suuri määrä keski-Onlarion
suomalaisista on työläisiä tahi työ­tätekeviä
farmareita; kuinka suuri
osa keski-Ontarion suomalaisista
on SJ osastojen jäseninä; mikä on
ollut suomalaisten osuus keski-Qn-tariossa
aikaisemmin käytyihin
luokkataisteluihin; mikä on keski-
Ontariossa sijaitsevien SJ o s a ^ -
jen suhde njkyään nopeassa tah­dissa
rajummaksi käypään finans-siporhojen
hyökkäykseen työläisten
elintason polkemiseksi — yhä laa­jentuvaan
työttömyyteen, työpäi­vän
pitentämisiin .ja palkkain pol-
Jcemisiin.
Vaikka täällä keski-Öntariossa
-sijaitsee perin tärkeitä teollisuus­laitoksia
— Tnetallienkaivos- ja
metallienjalostusteollisuus, suuria
paperitehtaita, terästehdas, metsä-ja
sahateollisuus — - n i i n siitä huo­limatta
ei tällä alueella ole ollut
-yhtään ainoata suurempaa taiste­lua
työn ja» pääoman kesken v i i ­meisen,
viidentoista .viiöderi kulues­sa,
Tämä teollinen rauha ei suin>
käan ole siitä johtunut, että' näit­ten
perusteollisuuksien Myqläisteri
työ- ja palkkaehdot olisivat olleet
tyydyllävät tahi paremmaV kyin
muualla. Syy on siinä, että suu­ret
körporatsionit, Inco y.hi., ovat
mustalisiauksensa, vakoilu- ja kä-tyrijärjestelmänsä
. avulla, saAueel
työläiset järjeslötojmintaan nähden
niin aroiksi ja pelkureiksi, .etleiv
vät he edes uskalla käydä SJ osas­tojen
järjestämissä huvi- tahi va­listustilaisuuksissa.
Tästä ovat rän
keimpinä esimerkkeinä Garson
Minei Levack. Mine ja Creighton
Mine.
ja erikoisesti jokaisen SJ osaston
jä.s<;nen, määrittelemään työläisenä
kantansa ja suhtautumisensa kail*
kiin luokkataistelun esille loihti
n)iin kysymyksiin — osallistu­misen
katujen valtaamiseen työ
Iäisten mielenosotuksille; valmiu»
tensa lakon avulla puolustamaan
työläisten kahdeksantuntista työ
päivää; valmiutensa vaatimaan
työttömille työtä tahi kunnollista
toimeentuloa teollisuusporhoilta ja
heidän hallituksiltaan.
Äskeiset tapahtumat kouraantun
tuvasti osottavat, että SJ osastois­samme
täällä keski-Ontarion
alueellakin on vallalla vissi luu-tuneisuus.
Osastot ja niiden jäse­net
elävät vielä sodan jälkeisen
kapitalismin toisessa kaudessa, ka­pitalismin
suhteellisen vakaantumi­sen
kaudessa, vaikka työttömyys
yhdeltä- puolen ja porvariston no­pea
fascistisoituminen toiselta sel­västi
osottavat, että me nyt eläm­me
sodan jälkeisen kapitalismin
kolmanrjessa kaudessa, kapitalis­min
rappeutumisen ja kaikkien ris-tiriitain
kärjistymisen 'kaudessa.
Ollaan edelleenkin taipuvaisia mit­taamaan
osastojemme työtä luok-kataistelurintamalla
dollareissa ja
senieissä. Kuinka pkljo se tai tuo
toimikunta, :se tai tuo alaosasto
on koonnut rallaa määrättynä ai­kana
siihen tai tähäti tarkotukseen.
Tällä emme suinkaan tahdo sa­noa,
etteikö varain keräämistä
Hiokkataistelun edistämiseksi las-ke{<
taisii••^^okkataistelutyöksi.; Kyllä
se 'lasketaan.- Ehdottomasti! Mut­ta
se on vain o^a tämän päivän
luokkatdistelutehtävistä. Ja sen
merkitys liinnnenee varsin suuresti,
muuttuu hyvin vähä merkitseväksi,
jos osastojemme toiminta rajottuu
vain pelkäksi rahain keruuksi.
On ilman muuta' selvää, ,että
muuttuneissa olosuhteissa, luokkain
välisten taisteluitten päivä päiväl
lä kärjistyessä,^ täytyy myös osas­tojemme
muuttaa toimintamuoto-jaan,
jos ne'tahtovat täyttää tar'ko
tuksensa, pysyä työväen luokka*
taiäteluliikkeen mukana, vieläpä
aivan eturintamsasa, eivätkä ki-
I vettyä paikoilleen ja muuttua ka-
Päivä päivältä ja vuosi vuodel­ta
kiristynyt j a yhä edelleen k i ­ristyvä
työnsnorituksen kiihdyttä­minen
kaikkine siihen tähtäävine
hiestyttämismenetelmineen ovat
johtaneet teollisuustapaturmain ja
-murhajn lisääntymiseen kaikissa
teollisQuksissa, ;niinpä'. metallien
tuottamisessakin. ' ..
Mitä enemmän työnsuoritus ko­neellistuu,
mitä enemmän työläi­siä
piiskataan (urakkatyö ja palk­kio
(bonus)iärjestelmä), niin sitä
lukuisemmiksi tapaturmat tulevat.
Kaikki tietävät, että varsinkin
Frood kaivannoissa, mutta myös­kin
muissa Sudburyn seudun kai­vannoissa,
työläisiin on istutettu
hätäilemisen henki. Se on seu­rauksena
työnjohtajain piiskan hei-luttamisesta.
Varsin yleinen uh­kaus
on: Ellet saa työtä synty­mään,
niin portilla on paljon mie­hiä
odottamassa vuoroaan! Jär­jestymättöminä
työläiset tuntevat
itsensä heikoiksi, eivätlcä voi mi­tään
muuta kuin yrittää henkensä
edestä. Seurauksena on tapatur-niain
lisääntyminen, työläisten
murhaaminen. ,
Tämän yhteyde:ssä julkaisemme'
Ontarion maakunnan kaivosrninis-teriön
. kertomusten mukaisen luet­telon
niistä työläisistä, jotka ovat
Kahden kuluneen vuoden aiitana
menettäneet henkensä Sudburyn
seudun kaivannoissa johdonmukai­sena
seuruaksena; armottomasta
piiskan heiluttamisesta ja työläis­ten
alistumisesta, kun ovat kerran
järjestymättömiä. Ensiksi maini­taan
tapaturman päivämäärä, sit­ten
kaivannon nimi missä tapatur­ma
on tapahtunut ja sen jäikeen
jäfjestämiseksi on tehty ja ä tä tulee teyä?
Erilaatuisten metallien — pää­asiassa
nikkelin Ja kuparin tuot­taminen
on ollut ja tulee edelleen-temational
Nickel Companyn (In-surmantuneen
työläisen -nimi j a con) vaikutus tuntuu kaikkialla.
kin olemaan Sudburyn seudun tär­kein
tuotannollinen tehtävä. Sii­hen
perustuu k(&o Sudbiffyn läJiei-sen
ympäristön olemassaolo. Maan­viljelijät
saavat tuotteensa kaupäfcd
metallieia' tubttäihl#s*a 'nlite itii-'
pänsä' ansäitsevfile; ' ' ' B^uppiaät,-
lääkärit., lakimiehet, yirkakorieirtb;
käsityöläiset' ' yjni' ovat toim€!entw-i'
loonsa näli4eri''''^ipptnraisefc_ to^
Ilen tuottamisesta. Koko" alueen
yhteiskunnallisen elämän pohjana
on nähi ollen metallien tuottaminen
ja niiden satumaisten voittojen ke­rääminen,
joita New Yoikin, Lon­toon
ja Montrealin linanssikapita-listit
ovat tähän mennessä työläis­ten
työstä riistäneet ja tulevat edel­leenkin
yhä suurenunassa määrässä
riistämään- Seutua hallitsevan I n -
On järjestäydyttävä taistelemaan ja
palkkasuhteiden sekä elinehtojen
puolesta
ta ja murhaamisia r^i-es^-.-^,
to-oslnköjen tähc-;;.. c^^TXr
erittäin tärkoä-ä. tTcn^^
sen tun-allisuuden valvo-^^n-työläisten
valiis-^rmien ^-I^^.,
miesten kasLssi. " —
Maksuttomaan *vö-.-^^~.^
tukseen nähdsn ei • a : ; ; ^ ^ ^ ; ^
k:enel!akääa miiaiin - - n - H Z rl
'''XTitisiKi:;.«i-u-Sudburyii.. s e u d u n me-^työlä|set ansaitsivat a i n a 1929 s a a k - lä j o r-islstl^n'^'"-"
'tällien . tuottajat-.;,ole : oUeet järjes- k a ; ^ i s i ä p ä sen jälkeenkin y a r s i n a i - imsts:^;;^^.^^
ikä.
Vuonna 1928
Tammik. 7 Frood Extension (Mond) . .
„ 30 Creighton
Maalisk. 31 Frood Extension
Huhtik. 23 Frood (Inco)
Peter Stevenson 24 v.
Harry Wov/k ............ 31 v.
John Aho ...43 v.
Antti Hautanen 20 v.
25 Levack Josef Dorich 37 v.
Heinäk. 11 McVittie-Graham
Syysk. 23 Frood .....
Lokak. 13 „
13 ,, •
13 ,, ...............................
,, 19 Creightion
„ 23 Murray David Butchart, J r .
Marrask. 28 Creighton Joseph Dembisky .
Jouluk. 28 „
D. Ballantyne
Nestor Peltola
George Stomeff ....
Valte Nevala ........
Joseph Jerman ......
Dimitro Manisaugi
Vuonna 1929
50 v-
26 v.
28 v:
22 V .
29 V .
27 V .
21 V .
21 V .
Joseph Sprug 30 v.
Incon pääkonttorissa on Sudburyn
seudim todellinen hallitus. Sieltä
komeimetaan palkallista virkako­neistoa.
Joko suoraan, tai kierto­teitä.
Toisaalta on myöskui todettava,
että Sudburyn seudun metallien
tuotannolla on erittäin suuri mer­kitys
laajemmassakin muodossa.
Siten, että sUhen sisältyy lähes
30 prosenttia mailman nikkelin tuo­tannosta.
Ja edelleen on pantava
merkille, että nikkeli on erittähi
tärkeä metalli sodankäyntivälinei­den
valmistamisessa. Niiden valmis­tamisessa
tarvitaan myöskin ku­paria
j a multa- seudulla tuotettavia
metallia, vaikkakaan niiden merki­tys
el ole niin enslluokkahaen Sud­buryn
seutuun nähden, koska näi­tä
metalleja tuotetaan runsaasta
muuallakin. Mutta nikkeliin näh-
Tammik.
,f
Helmik.
»»
HuhtJk.
3
5
9
13
4
4
4
Errington
Frood
»»
Creighton
Levack Wasyl Procyk
Levack E. Vrtoveic
Nick Liutek ......
John Kujanpää 43 v.
Rudolph Fluvian 43 v.
Louis Sever 35 v.
29 v.
27 v.
32 v.lden oh todettavsi. että Sudburyn
16 Creighton ...
Elok. 7 Frood ..........
Syysk. 16 Creighton
Lokak. 16 Frood
Marrask. 22 Falconbridge
28. We8tree
Jouluk. 5 Creighton
6
15 Levack
• 1 5 - : - ; - i , . -
16 ..
15 „ ..
28 Creighton
27 v.
Svante Viita 36 v.
N. i>ecarich 34 v.
E. Prantini 24 "v,
M. Anttila 2i v,
K. Hytönen 28 v.
Fred Hoop 32 v.
D. Culhane 28 v.
T. Läffin 25 v.
. M i k e Lubera 29 v.
Frank Lovsin 27 v.
. . . S am Spak 33 v.
>i. J. Kymäläinen ......... ^2. y.»
V. Kanerva 34 V.
Harry -Motto 32 V.
•>••••••••••••• AB Sitör 28
SJ osastojen toiminta on keski- pitalistien apuriksi, kuten I. W.
Ontarion alueella, kiiten monessa
muussakin, paikassa, rajotlunut etu­päässä
suomalaisen työväestön va­listus-
ja taiderientojeh harrastuk­seen.;
Kansallinen ilsekyl Iäisyy­den
henki yhdeltä puolen ja siir-toläisalaraitlaisuuden
"aate" toi­selta
ovat olleet, ja edelleen ovat,
vallalla suurdssa määrin keski-
Ontarionkin SJ osastoissa. , Osas­toissamme
ei ole mitään harvinais­ta
kuulla johtavienkin toverien
päivittelevän, että "kyllähäh me
suomalaiset aina olemme valmii­ta,
kunhan toiskieliset vain saa­daan
matkaan" tahi että " e i mei­dän
suomalaisten, maan kieltä
liuonösti osaavien työläisten sovi
edellä astua".
Ylempänä jo mainittiin, että
nykyään käy finanssiporhojen
hyökkäys päivä päivältä rajum­maksi
työläisten elintason polke­miseksi.
Tämä hyökkäys pakottaa
itsekunkin suomalaisen työläisen. }
W:lle on tapahtunut, jo^ka on
neljännesvuosisadan seurannut sa­maa
"muuttunlatonta" menettely»
lapaa. Nyt on korkea-aika tehdä
itsekussakin SJ keski-Ontarion
osastossa — ja jniksei, kautta
maan — tilinkatsaus missä mää­rin
niitten toiminta kulkee vielä
vanhaa^ luutunutta, työväenluokan
tämän päivän tarpeita huonosti
vastaavaa latua. Tämän tilinkat-sastuksen
helpottamiseksi julkaisi
SJ:n keskusfraktia jo viime ke-vännä
asiakirjan "taistelu oikeisto-vaaraa
vastaan Canadan Suomalai­sessa
Järjestössä". Siihen, tutus­tuminen
ja siinä esitettyjen toi­menpiteiden
harras toteuttaminen
tulee poistamaan osastoistamme
luutuneisuuden ja kansallisen eris
täylyneisyyden sekä saattamaan ne
katsomaan luokkataistelua' luokan
kokonaisuuden, eikä sen tai tämän
ryhmän kannalta.
Palestiina
Lontoossa ilmestyvä Daily
Workeris5a kirjoitetaan:
Paleslina oh • äkkian-aaitiatta
kimmonnut hrittiläisen politiikan
frfualalle ja vastatakseen työväen­hallituksen
julistukseen, taantu-muspuolue
on julkaissut arvoste­levan
lausunnon Times-lehdessä
Baldwinin, Chamberlainin ja Ame-ryn
allekirjoittamana.
;Monet työläiset ihmettelevät mik­si;
sellainen hälinä niin pienen
maahtähden. Syy siihen on selvä.
Palestina . omaa maantieteellisesti
ja taloudellisesti keskeinen atSMniafl'
brittiläisen irpperialisimriTsotash
nitelmissa. Käyttäksemme parla­mentin
jäsenen Kenworthyn sa­noja:
"Se on Afrikan ja Aasian
välisen matkan kestikievari. Se
joka hallitsee Palestiinaa se voi
joko uhata taikka puolustaa Suet-zin
kanavaa."
Eroitus työväenhallituksen ja
taantumushan ituksen välillä on
vain siinä kysymyksessä kuinka
Luettelosta selviää, että surman­sa
saaneet työläiset ovat olleet
parhaassa miehuuden iässä. Vuon­na
1928 surmattujen keskimää­räinen,
ikä oli 29.2 vuotta ja vuon­na
1929 oli se 31 vuotta.
Herää' ikäänkuin itsestään kak­si
kysymystä: Kenen nimi on seu-raavaina
luettelossa? Eikö löydy
mitään keinoa näiden murhien ra-jottamiseksi?
/
Ensimaiseen kysymykseen emme
yrirakään vastata, vaan jätämme
asian kaivostyöläisten harkittava'k-si.
Toivomme, että se antaa ai­hetta
ajatteluun j a sitä seuraaviin
johtopäätöksiin.
Toiseen kysymykseen vastamme:
Ainoa keino, mikä' työläisiläl on
käytettävissään, on järjestäytymi­nen.
Emme tarketa järjestäyty­mistä
järjestäytymisen, vaan tais­telun
vuoksi. -Sillä kaivostyöläis­ten
edessä on entistään vinhempi
piiskan heiluttaminen ja palkkojen
polkeminen, mitkä johtavat lisään­tyvään
työläisten silpomiseen ja
murhaamiseen sekä elintason pol­kemiseen.
Pysyttääkseen voitot
entisellään, jopa saadakseen ne
lisääntymään, "sälyttävät kapitalis­t
i t vallitsevan ja kiristyvän k r i i ­sin
seuraukset työläisten-o harteille.
Kaivostyöläiset! Liittykää Ca­nadan
Kaivostyöläisten Teollisuus­liittoon
ja valmistautukaa siten
taistelemaan seuraavien vaatimus­ten
puolesta:
1. 7 dollarin alin pai^
vapalkka ammattitaitoisille
ja 6.50 dollarin ammatti­taidottomille
työläisille;
2. Palkkio (bonus) järjes­telmän
ja hiesty ttamisen
poistaminen.
3. Kuuden tunnin työ­päivä
ja viiden päivän tyS-viikko;
>
4. Union valitsemien
. kaivanto ja sulattokomiteol-den
perustaminen määritte-
Imeään työläisien vaatimuk­sia
vastaavia turvallisuus­sääntöjä;
5. Maksuton ^työttömyys
vakuutus.
K A L L E TERÄ
parhaiten Palestiina voidaan hal­lussa
pitää, aivan samalla tavalla
kuin erinäisten imperialistien kes­ken
on erimielisyyttä kuinka jat­kaa
indialaisten murhaamista ja
kuinka pitää hallussa ja käyttää
sitä hyväksi. Kysymys itsemää­räämisoikeudesta
on heitetty syr­jään
työväenhallituksen toimesta.
Ja itsehallintokysymyksen syr­jään
sjTsääminen on konekiväärien,
lentokoneitten ja teloittajien työtä.
Työväenhallitus lähetti ensimäisen
lisä-sotajotikon Palestinaan viime
elokuussa, jolloin joijcot Jiikehti-
^äi brittiläistä imperialismiavas­taan.
Kapinaliike kukistetlittf-ve­risesti,
,2,000 työläistä ja talon­poikaa
telotettiin täi haavoiteUiin.
Kommunistipuolue vaatii sota-joi^
kojen pois kulettamista ja ju­listaa
solidarisuuttaan Palestinan
juutalaisten ja arabialaisten työ­läisten
kanssa taistelussa imperia­lismia
vastaan, zionisteja porva­reita,
arabialaisia maanopiistajia
vastaan, taistelussa työläisten ja
talonpoikain hallituksen perustami­sen
puolesta.
Keskeytyykö Do-X:n
Amerikan-matka?
BORDEAUX, marrask. 17. —
Tohtori Claude- Domier, jättiläis-vesitaso
Do-X:n suunnittelija ja
rakentaja, ilmoitti eilen sanoma­lehtien
edustajille, että ilmasto-suhteet
voivat keskeyttää vesitason
Amerikan-matkan ensi kevääseen
saakka. Hän muuten torjui jjrr-kästi
sellaiset huhut, että lento­koneen
moottorit olisivat käyneet
huonosti. Lopullisen päätöksen
lentokoneen matkasta Amerikaan
sanoi tohtori Dornier tehtävän Lis­sabonissa.
Työvoiman pUute
vostoUitöSsa •il!!
MOSKOVA, marrask. 17. — " l U -
män vuoden viimeisen neljänneksea
aikana Neuvostoliiton talousjärjes­telmä
tarvitsee 2,350,000 uutta työ­läistä:
hiiUteollisuus tarvitsee 103,-
000 työlMstä; rakennijs- ja uudet
teollismByritykset 150,000; naetsä-työt
960,000 ja Kikennelaltokseb
1,100,000 uutta työläistä. Työläiset
saadaah pääasiassa maalaiskylistä
ja kollektiivisista talouksista. Tal­ven
aikana maatöissä vallitseva h i l ­jaisuus
on apima työläisten saan­nissa.
seudulla on sen kautta sotatarpel-
(den tuottamiseen kerrassaan mää­räävä
^ merkitys. Sillä sodankäyn­nin
jatkaminen on mahdollista
vaan ehtymättömän nikkelin tuot­tamisen
aivulla.
Työläiset täydellisesti nikke-
' 1 litrustin armoilla
Metallien tuottamisessa Sudburyn
seudulla, työskentelevät työläiset
ovat suurimmalta osaltaan ulko-maalaissyntylslä,
ollen heitä ehkä
noin - 80 . prosenttia. Suomenkieltä
puhuvat työläiset' muodostavat suu­rimman
kansallisen ryhmän kaivos­työläisten
kesikuudessa. ellemme las­k
i , kuten yleensä^ suomenkieltä pu-liuvlai
työläisten^ keskuudessa hal­veksien
tehdään, venäläisiä, ukrai­nalaisia,
puolalaisia, etelä-slaavla-lalsia,
tshekko-sloyaklalaisla jne.
yhdeksi ja samaksi "natsuunaksl",
nlmlttähi "polakelksl." On päästy
selvlUe, että työnantajat Johdonmu­kaisesti
pitävät vissin prosenttimää­rän
vissiä kansallisuutta olevia työ­läisiä
työssä. Jotta sen kautta, kie­lellisten
valkeuksien vuoksi, työläis­ten
keskinäistä yhteistoimintaa on
vaikea saada aikaan. Kaivantoyh-tiöt
ovat päässeet selville siltä, että
oix vaarallista saattaa 'mitään kan­sallisuutta
vallitsevaksi, koska «illtä
saattaa helposti Johtua työläisten
järjestäytyminen.
Kun on ollut puhetta työläisten
Järjestämisestä, nith ollaan suo­menkieltä
puhuvien työläisten kes­kuudessa
h3rvin usein vedottu •«•äit-teeseen,
että meillä el ole syytä teh­dä
alotetta Järjestäytymiseen, vaan
on se tehtävä "kielisten^ 't:iholta,
ikbska suomenkieltä puhuvat ja y-leensä
siirtolaistyöläiset saattavat
sen Johdosta joutua vainon alaisksi.
Tällainen väite on saatettu esittää
siitäkin huolimatta, että siirtolais­työläiset
ovat muodostaneet valta­van
enemmistön nietallien tuotta­misessa;
työskentelevien työlSilsten
keskuudessa. Jos kenenkään vel-vollisinis
on ryhtyä toimenpiteisiin,
niin on se juuri niiden velvollisuus.
t y n e e t s a n a n varsinaisessa merki
tyksessä:; • J o t k u t ovat kuuluneet
k o n n h i m i s t i p u o l u e e s e e n , , u k r a i n an
j a suomenldelisten työläisten k u l -
t u r e l U s i i n järjestöihoi jne., m u t ta
v a r s i n a i s e s t a k a i k k i a m e t a l l i e n t u o t ­tamisessa
työskenteleviä työläisiä
yhdistävästä järjestöstä ei ole o l ­l
u t tietoakaan.
T o d e t e n , että S u d b u r y n seudun
k a i v o s - ja- sulattotyöläisten o n j ä r ­jestäydyttävä
taistelemaan päivä
päivältä k i r i s t y v i e n p a l k k a - j a t y ö -
s u h t e i t t e n s a sekä e l i n e h t o j e n s a p u o ­l
e s t a , p e r u s t e t t i i n k o m m i m i s t i p u o l u -
een SudbursTi piirijärjestön alot-t
e e s t a s s ^ s k u u n 16 p:r\ä 1928 p i d e ­tyssä
neuvottelukokouksessa C a n a ­d
a n Kaivostyöläisten T e o l l i s u u s l i i t on
S u d b u r y n osasto. S i i h e n o n - s en p e ­r
u s t a m i s e s t a alkaen l i i t t y n y t jäse­n
e k s i h i u k a n y l i ' 200 jäsentä, joten
se o n tällä k e r t a a v e r r a t t a i n h e i k -
"kovoimainen, koska jäseniä o n j ä ä ­n
y t monista e r i syistä pois jäsenyy­destä.
Joka tapauksessa; voimme
tänään todeta, että kaivostyöläisiä
v a r t e n on olemassa ' j ä r j e s t ö . Se
k u u l u u C a n a d a n Työläisten Y h t e -
näisyysliittoon {Workers* Unity
League of C a n a d a ) , mikä Canadan
t ä y l i k i n . A i n o a v i k a o l i siinä,' e t ­tä
p a l k k a e i ' o l l u t s u o r a n a i s t a p a l k ­k
a a , vaan kuului siihen myöskin
epämääräinen bonus. SiDoin o l i k a he k u i t e n rm l-a-a-selvää,
kuten nyt myöhemmin o n k a p i t a l i s t e i l l e , .io-->' 'r= vi
03ottautunut oikeaksi, että p a l k a t tuIs tien on maiLseitava
vat laskemaan k u n p a l k k i o (bonus)
sen vaatimLvCssa orr.iam tär
seikkana,. että sen kjiiannjj'
peritä suoranaisc-i:i •-öiäis;-.
p o i s t e t a a n käsrtännöstä. O l i s i i s a i ­v
a n paikallaan vaatia palkkojen
määrittelemistä täsmällisesti, siten,
että v a a d i t a a n vissit peruspalkat,
mitkä ovat v a l l i t s e v a a tasoa ehkä
h i u k a n paremmat j a j o i t a vaati­m
u k s i a määriteltäessä on myöskin
o t e t t u huomioon vaatimukset työ­päivän
j a työviikon lyhentämisestä
sekä epämääräisen j a työläisille v a -
Olemme tässä tarkastan"^
vaatiauJ-et joiden rerusleefe
pyritty järjestämiä:: tämän l
buryn seudun mr-ta:i;en"tuorj
sessa työskenteleviä lyöläisii
timu':iset ovat oscittautune^'-'
oikeiksi, jopa kerrassaan 'i-^
lisiksikin." Näiden tämän"
tähän astisten vaaiimustea
saatetaan assttaa muitakin
muksia, sillä työlä!.=i:;ä on
v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n a m m a t t i - ja " k o m p p a n i a ei v o i k o r o t t a a palk-t
e o l l i s u u s U i t t o j e n k e s k s j ä r j e s t i !
k u u l u u vuorostaan Punaiseen T a ­l
o u d e l l i s e e n Kansainväliseen.
L U t o n osaston S u d b u r y y n perus- olevan viimeisen vähennyksen jät­tämisen
^ j ä l k e en o n Sudburyssa j a kggn noin 5,000 työläistä. S e n p e ­sen
läheisessä ympäristössä tehty
m e l k o i s e s t i a g i t a t s i o n i - ja p r o p a -
gandatyötä m e t a l l i e n tuottamisessa
työskentelevien keskuudessa. Suo­menkielellä
o n • sitä h a r j o t e t t u e h ­kä
v o i m a k k a a m m i n kuin millään
m u u l l a kielelläi j o h t u e n se siitä t o ­s
i a s i a s t a , että • p a i k k a k u r m a l l a j u l ­k
a i s t a a n s u o m e n k i e l i n e n v a l l a n k u mo
uksellisten^ • v^t^öläisten päiväleiiti.
Suomenkielefft^^jSlksen lienee eniten
käytetty * löbglarininkieltä, vaikka
h u o m a t t a v a s t i o n myöskin käytetty
ukrainankieltä. Sen lisäksi on j u l ­k
a i s t u l e n t o l e h t i n e n ranskankielellä
j a s a n o m a l e h t i k i r j o t u k s i a tshekko^
s l o v a k i a l a i s t e n ja etelä-slaavilais­t
e n käyttämillä kielillä. O n t i e t e n ­k
i n v a l i t e t t a v a a , että työtä el ole
v o i t u h a r j o t t a a monta vertaa v o i ­m
a k k a a m m i n , - m u t t a s i i h e n dn o l l ut
pääasiassa syynä varojen vähyy.s
j a t o i m i t s i j a i n puute. V o i d a a n v a r ­m
u u d e l l a todeta työläisten keskuu­dessa
v a l l i t s e v a n yleensä v a l l a n k u ­m
o u k s e l l i s e n hengen, vaikkakaan
se e i . o l e vielä k y p s y n y t v o i m a k k a a k ­s
i t a i s t e l u h a l u k s i . Siinä lienee pää­asiassa
syy;> että unioon e i tähän
meimessä ole saatu sen enempää
jäseniä, v a i k k a i - T t f i e l i a l a o n k i n jär­jestäytymiselle.:
o t o l l i n e n . Jäsenien
h a n k k i m i s t a on m y i j s k i n h u o m a t t a ­v
a s t i vaikeuttanut u h r a u t u v a n työ­v
o i m a n puute.v sillä, k o m m u n i s t i p u o ­l
u e k a a n ei ole; k y e n n y t m o b i l i s o i ­m
a a n jäseniään tähän tämän a l u ­een
tärkeimpään l u o k k a t a i s t e l u ^ e-distävään
tehtävään.
Mitä o n k a a n s i t t e n odotettavissa
k u i v a s t a puusta k u n tuoreessakin
n o i n ! t a p a h t u u ; V a i k k a myönnäm-m
e k h i . että m e t a l l i e n tuottamisessa
työskentelevien työläisten etu on
v e l v o t t a n u t heitä liittyniään jäse­n
e k s i järjestöönsä, n i i n o n t o i s a a l ­t
a v a l i t e t t a v a s t i todettava, että Val­l
a n k u m o u k s e l l i s t e n työläisten e t u -
v a r t i o j o u k k o — kommunistipuolue
— el ole kyennyt v a r a a m a a n : tätä
v a r t e n tarpeellista avustavaa voi­m
a a riittävästi. Näytteleminen ja
t a n s s i m i n e n on o l l u t j a e d e l l e e n k in
h i n g o l l i s e n j a ' työnostajalle e d u l l i - ^ sään .lukuisia s:-:>>G'a r^Ä-al
.w ^ 'p^y^^ korjansta. Mutta edeiiäl
tetyt ovat kaikkein tärkeimmli
oleeUisimat. Vaiitc-ttavasti
riän täytyy todeta, että työ!ä_
eivät edes "valiair^umoaksel!]
ylistetyt suomankieltä puhuva
Iäiset- —- ole nälintet ja VL_
täneet vielä velvoIiisuudeksKn'
jestäyfcjä. He. ovat, O]]K>- taipj
s i a kiertämään heidän edessään!
via ja heitä suorastaan loi
todellisia asioita ja harreir
enemmän muita vähäisempiä
ta, kuten urheilua, nä.viteieij
jne. Ainoastaan, verrattain v|
nen joukko on täliän me
3'n:imärtänyt vjlvoilisuutensa.
sen palkkio (bonus) jäxjesfelmän
p o i s t a m i s e s t a. Työläisten pitää
k a i k k i e n a l k e e l l i s i m m a n k i n käsityk­sen
mukaan tietää mitä he a n s a i t ­sevat
j a yksistään jo siitä syystä
ovat t a r k o i n määritellyt p a l k a t vält­tämättömät.
Olemme kuulleet j o i d e n k i n joko
t i e t e n tai tietämättään I n c o l l e p a l ­v
e l u k s i a tekevieii sanovan, että
k o j a n o i n h u o m a t t a v a s t i . " O t t a a k ­semme
tässä t u o n k i n käsiteltäväksf,
voimme todeta I n c o n palveluksessa
r u s t e e l l a on helppo t o i m i t t a a pe­r
i n y k s i n k e r t a i n e n laskutehtävä. O-l
e t t a k a a n u n e . että Inco p a k o t e t t a i ­s
i i n korottamaan työläisten palk­k
o j a n o i n 10 d o l l a r i l l a v i i k k o a k o h ­den.
Se m e r k i t s i s i .50,000 d o l l a r in
lisämenoa v i i k k o a k o h d e n j a 52 v i i ­kossa
se t e k i s i a i n o a s t a a n 2,600,000
d o l l a r i a eU n o i n yhdeksännen osan
I n c o n viime vuqden voitosta. Ei
edes p o r v a r i t k a a n voisi Ideltää, e t ­teikö
' I n c o n " " k a n n a t t a i s i " lisätä
p a l k k o j a .
P a l k k i o (bonus) järjestelmän ja
hiestyttämisen pDistamlsvaatim'ik-seen
nähden o n päivän selvää, että
k u m p i k i n ovat työläisten e d u i l l e t u r -
miollis^at. Sillä työnsuorituksen
h u i p p u i m s a kiristäminen o n työläis­t
e n t u r v a l l i s u u d e n k i n kannJjUa v a a ­r
a l l i s t a , koska n i i d e n alaisena t a -
Mitä liilee tehdä?
Metallien tuottamissssa t
levien työläisten järjestämineE
otettava pysyvästi päiväjärjed
seen kaikissa työläisten järjsstj
nikkelialucclla, jos työläisten
naiset joukkojärjestöt haluavat]
vallankumouksellisten t y ö 1
järjestämisessä, sillä työnoS
hyökkäykset työläisten palkkaj
työsuhteita sekä elintasoa va
eivät ole päättyneet, vaan tu
kapitalismin kriisin kiristyessä
distumaan. Ja niitä vastaan
valmistauduttava edeUa esitctl
vaatimusten mr-rkei;;.;ä. T
sian edi-stämiseen löytyy lu
p a h t u u eniten, t a p a t u r m i a . K u m ­keinoja
jos vaan l-aluamme
m a n k i n järjestelmän t a k o t u k s e n a o n I todenteolla tähiin tämän
y k s i j a s a m a : Riistää m a h d o U i s i n i - j keimpään työHiiiiä koskevaan
m a n -suuret voitot työläisten r a a - "
d a n n a s t a . On s i i s selvää, että t ä ­mäkin
vaatimus on v a f s i n ' t a r p e e l ­l
i n e n j a " o i k e u t e t t u ."
K u u d e n t u n n i n , työpäivän j a v i i ­den
päivän työyiikori suhteen ovat
.sym5ksepn: Metallien
järjestämi^^ccn taistelua
Tässä kysymyk-sessä saattavat
taa osuuskimnat. ukrainalaisSel
suomalaisten työläisten joukkj
jestöt, urheiluseurat. jn;>. Kail
sellaiset k a p i t a l i s t i e n luottamusmie­het
k u i n esimerkiksi C a n a d a n e n t i ­n
e n pääministeri A r t h u r Melghen
s a n c n n u t , että se o n o i k e a j a a s i a l l i ­n
e n vaatimus. Näinollen ei y h d e n ­kään
työläisen pitäisi sanoa sitä
millään t a v a l l a " l i i a l l i s e k s i j a m a h ­d
o t t o m a k s i " vaatimukseksi, • k u t en
niiden jäseniä, jopa oiemass
kin koskee metallien tuottajie
.jestäminen. on niinollen
tärkein tehtävä. Tähän m
sä cn tämän seudun tärkein
teollisuusalan työläisten järjeslj
nen oY^t iltää.nkuin eräänlaine|
katesminen kysymys- mikä on
j o t k u t oikeistolaiset ovat tehneet, kunut ilmassa, mikiiii varsinkii^
K a p i t a l i s t i e n keskuudessa o n v a l l i t - ! avustamin.-n työläisten jouksoja
töjen taholta on ollut k.v.sym}i
.^en käsittelemisiä on kierretty
kissa ktiumaa puuroa.
sevän j a yhä kiristyvän k a p i t a l i s ­m
i n k r i i s i n johdosta todettu, että
tehokas keino työttömyyden lieven­tämiseksi
on y l e i n e n työpäivän l y -
hentäminsfi, v a i k k a k i n heidän t e ­k
o n s a — r a j a t t o m a n v o i t t o j e n r i i s ­tämisen
takia — ovat päinvastaisia
Niinpä I n c o n t a h o l t a t o i m i t t i i n työt­tömyyden
lieventämiseksi siten, e t - ; Suomenkieltä puhuvien tjöli
tä , e n s i k s i , p i d e n n e t t i i n työpäivää [ j-^g-^^y^g^s^ puhutaan ve:
j a sen • jälkeen p a n t i i n pois tj'ös- yjejsesti heidän vali.ankumo:
tä n o i n 7Ö0 työläistä, j o i d e n p o i s t a - ' . . ^
minen.- t u o t a n n o s t a k o r v a t a a n m a i -
Alas valhevallankumoh
sellisuus!
o n monen mielestä p a l j o n tärkcäm- ^.^^^^^ työpäivän pitentämiseUä ja
pl tehtävä.
jotka ovat lyöläi;sten enemmistönä. | Esitetyt vaatimukset ovat csottau-
On selvää, että työnantaja pyrkii' «iir^stcs
vainoamaan järjestämistyön johdos-,
sa olevia. J a se_on sitä helpompaa,
mitä vähälukuläjimpl joukko jär-
Jestämishankkeen takana on. Näyt­tää
siis siltä kuin noiden väitteiden
tarkotuksena pUsi ollut saattaa vä-hömmistön
» olleet "kieliset" vauio-tuiksi,
^ell toisin sanoen "istua toi­sen
housuilla tuleen."
Moisesta arkuudesta ja välinpi­tämättömyydestä
on johtunut, että
metallien tuottamisessa työskente­levät
työläiset ovat täydellisesti
(tyi^nostajan mielivallan alaisena.
Ainoana , tyytymättömjTrden ilmai­suna
on ollut "kuittaaminen", siis
täysin. yteUö toiminnan muo­to,
mlläih,^, .k^-i
^göPTq^stto aspn^t^^,^©^ tojL-
' ^ • i , P^^kk^r. Ja., iyö^ii^t^idgni.
rorjaainlseksi.' " Moisesta eristäs^-
ijei^^e^tä, arkuudesta ja välinpi-
!iSmS|bBniyyäeste viipymättä luo­vuttava.
On ryhdyttävä joukkotoi-mhataan,
el suomalaisina työläisi­nä.
Vaan riistettyinä työläisinä.
Työläisten on voitettava kielivaikeu­det,
joiden työnostaja on laskenut
olevan valkeat voittaa.
Kommunistipuolue teki alot-ieen
järjestämistyössä
®tten mallmansodan edellisten
tnneet oikeiksi
Kesällä 1929 l a a d i t t i i n u n l o n j o h ­d
o n taholta seuraavat vaatimukset,
j o i d e n perusteella järjestämis- ja
propaga.ndatyötä t u l i s u o r i t t a a:
1. 7 d o U a r i n a l i n päiväpalkka
a m m a t t i t a i t o i s i l l e j a 6.50 d o l l a r in
a m m a t t i t a i d o t t o m i l l e työläisille.
2. P a l k k i o (bonus) järjestelmän
j a . hiestyttämisen poistaminen.
3. K u u d e n t u n n i n työpäivä ja
v i i d e n päivän työviikko. •
4. U n i o n valitsemien kaivanto
j a sulattokomiteoiden p e r u s t a m i ­ne
»! määrittelemään työläisten
v a a t i m u k s i a vastaavia t u r v a l l i ­suussääntöjä.
. ,
5. M a k s u t o n työttömyysvakuu-t
u s . ; - ; . . , , . .
i-Alkujaan "oli v a a t i m u k s i a neljä,,
i n u l t ^ j g j ^ ^ h e ^ f ^ j ^ .niitä hiukan
lfthii^ttiin.,.j.a "lisättiin viLides] k o i l t a
työb^JngrasyäkuutM^^ Kesällä
19ä9';'.lylidyttiin näitä v a a t i m u k s ia
tekemään t i m n e t u k s i lentolehtisissä,
j o i s s a k e h o i t e t t i i n työläisiä järjes­tymään.
K a i k e s t a h u o l i m a t t a ovat
tulokset olleet verrat-tain heikot;.
S e n seikan ei k u i t e n k a a n tarvitse
merkitä sitä, että vaatimukset eivät
o l i s i 'oUeet " o i k e u t e t u t " jä' k a i k in
p u o l i n oikeat.
L i e n e e k a i k i n puolin p a i k a l l a an
o t t a a tarkastettavaksi edellämaini­tut
vaatimukset. Mikäli p a l k k a v a a ­t
i m u k s e t ovat kysymyksessä, n i in
ovat ne v a r s i n oikeutetut. L u k u i s at
suudestaan ja valmiudestaan,
taisteluun, kunhan vaan toisia!
liä puhuvat työiäiset saadaan f
kaan. Mutta moinen höpinä
edellä selitetty, n i i n olisivat he t o ­d
e n t e o l l a saattaneet alottaa tais­t
e l u n n i i d e n puolesta k u n t u l i t i e ­t
o o n että työläisiä ryhdytään vä­hentämään
pois työstä. M u t t a niin
ei tapahtunut, vaan päinvastoin
suostuiva t työläiset m u i t t a m u t k i t ta
päinvastaiseen toimenpiteeseen, n i ­mittäin
työpäivän pidentämiseen ja
sitä seuranneeseen työnsuorituksen
kiristämiseen. K u n työläiset eivät
olleet noudattaneet u n i o n kehotus­t
a järjestäytymiseen, n i i n o l i v a t he
järjestäytymättöminä heikot, eivät-k
ä n i i n o l l e n saattanet ryhtyä t a i s ­t
e l u u n lyhyemmästä työajasta, m i n ­kä
k a u t t a o l i s i saatu a i k a a n m a h -
'dölilusus. työskentelyyn useammille
työläisille. Edellä selostettu osottaa
l i n i o t t v a a t i m u k s e n tässäkin suhtees­s
a p e r i n oikeaksi, vieläpä " k o h t u u l ­l
i s e k s i " . Vaikea työläisten ei pidä
k o s k a a n h a r k i t a v a a t l i n u k s i a a n k a ­p
i t a l i s t i e n k a n n a l t a , vaan omalta
l u o k k a k a n n a l t a a n . ,
U n i o n v a l i t s e m i e n k a i v a n t o Ja s u ­l
a t t o k o m i t e o i d e n p e r u s t a m i n e n mää­rittelemään
työläisten vaatimuksia
v a s t a a v i a : turvaUisutissääntöjä on
hiestyttämisen kiristämisellä.
Jos kaivostyöläiset olisivat v o i - sottautuniit pelkäksi valiievalli
m a k k a a s t i järjestyneet viiden päi- niouksellisuudeksi. Siliä meidä
vän työviikon^ j a kuuden ttmnin käsittää, että tosivallanku;
työpäivän t u n n u k s i e n j a v a a t i m u s - geiiinen on vaan sellainen
ten merkeissä, j o i d e n merkitystä on nen, joka jäiiestyy käsillä ja
sä olevaa tai.s'-Iua varten. 1^
alueen työläistv;- tärkeimpänä!
tävänä on, kuto.i edellä on jo|
monessa yhteyd;-ä todettu.
Iäisten järjestämir.rn metaluenj
tamisessa — alut-n tärseun
teoUisuude-ssa. Sen rmnalla
tärkeydessä saata kilpailla va
t e l u j a urheilu, muu kultiisi
t o i m i n t a , osuastoiniinna^Jmen
t a m i n e n ja ostaminen jne.
siitä huolimaita me 5aat53Uflej
v a l t a näiden t^'"'--"''*^".,^
harrastamisen olevan etutiläii
samaan aikaan kievrettariaj
k a a r r e t t a v a n , ahteen tar^ea-o
l e e l l i s i n t a . kysravsta: n:-'-
t u o t t a j i e n järjestämistä. Ja
se siitä, että Inco saiui c ^ J
m i n kaikenlaisen näpertei?n_^
kartelemisen. muttt; kan .xu^-
symykseen sen riL^tämien
t a i s t e l u u n järjestäminen. lu^j
l o i n sen tiedetään nousevaa
j a l o i l l e e n?
Tunnussanana Suöburrn^f^''
olKcon ja piaettäköon: 5
fucttamLscssa työskenteleviä
Iäisten järjestäminon
erittäin tärkeä vaatimus. Sillä me t e n ! S e n esittäminen kal^ss
tiedämme , m e t a l l i e n tuottamissesssaa läscf^n iäriestöLs?ä j?- ? ^
v a l v o t t a v a n työläisten t u r v a l l i s u u t ­t
a k a p i t a l i s t i e n v o i t t o j e n k a n n a l t a,
mikä merkitsee työläisten s i l p o m i s -
läisten . järjestöL
työläisten kesknude-ssa oa
tehtävämme.