Vapaus, November 18, 1930

              )^'1930 Tiistaina, marrask. 18 p:nä — Tues., Npv. 18
Sadboryn saomalais^ osaston n^rkitys
keskeisenä joiMojärjestöim
Sijaitsee taajan suomalaisasutuksen
keskuksessa
dun kaivos-anssa.
Sa-iet
ovat j o u -
uryn j a sen
sa. Näistä
iX SJ SUDBUBYN OSASTON NJtYTTÄaiöN NÄYTTELIJÖISTÄ SYKSY.LLÄ 1930
a suuremmassa keskuk-ä
näyttämöt ovat toimin-initaan
yleisesti että hUr
it ja farssit ovat suurim-
5n suosiossa. Tämä ilmiö
1 ole llahdutava niille, jotr
it näyttämön merkityksen
«luaseena, yhtenä taistelu-työväenluokan
talstelurin-akavaan
asiaan on j o k l i n -
omiota näjrttämölllton ta-ta
lopullinen työ jää näyt-nelsöä
ei voida tUOTta, jos
turmeluksesta vapahtaa
uin näyttämöiden Itsensä
lUä kouluutuksella.
ttämöillä antaudutaan ^1-
ylelsön kehittymättömäm-alkkuja,
n i i n silloin ollaan
väärällä tiellä. Näyttämö­ön
suuriarvoinen päämää-en
pyrittäessä on pidettä-,
, ettei jouduta harhateille;
Tällisemmin ja perinpoh-työväenluokka
ymmärtää
iällisiä oloja j a yleensä e-i
ilmiöitä, sitä voimak-
. taistelukuntolsempi se on.
iytelmä hyvin esitettynä
useinkin yhteiskunnallisia
sen nurinkurlsuuden, t y -
jjte. niin häikäisevän
havainnollisesti, että m i t -
stilalsuudet ei kykene sen-
Ipailemaan.
^symys näyttämöillä on
1 valinta." Jos syvennymme
i näytelmäkirjalUsuuden
niiden sisäistä henkeä ja
Imankatsomusta, joka nils-i
vastaamme, niin on
ivä, että niiden joukpsta
vähän seUaisia, jotka to­rat
kosketella luokkamme
anneolemustä. Työväenluo-tJdenrakkaus,
poljetun i h -
kohottamlspyrMraykset,
iaän ilmiöt" ovat saaneet
^ huomiota kirjailijbilta
KIBJ. L. HJOBTH
j a jos ovat saaneetkin, ovat ne l e i - suus piilse tyypitcllen, suurennellen
mattu kapinallisuudeksi, raakuudek­si
ja alhaisten intohimojen vieteistä
johtuneeksi
Ennenkuin näyttämötaide, — työ­väen
näyttämötaide, voi työväenluo­kan
yoimankasvattajana täysin vas­tata
tarkoitustaan, on sen vapaudut­tava
porvarillisen taiteen orjuudesta,
sen tuotteista ja "taidetta taiteen
vuolcsi" käsityksestään, josta vielä
kuulee mainittavan. Loppunäytös
taistelussa työn ja pääoman välillä
lähenee uhkaavana myrskynä, vel­voittaen
taidelaitoksemme kulke­maan
Johtotähtenä, paljastamaan:
vallitsevan nurinkurisuuden ja iske­mään
Ivan kärjen valheita vastaan
LUONNEKUVAT NÄYTELMÄSSÄ
Näyttämöesityksiä seurannut hen­kilö
tietää, kuinka -paljon voimak­kaammin
joku näytelmä saattaa v a i ­kuttaa
toisen rinnalla, vaikka tuo
heikosti vaikuttava sekä rakenteel­taan
että aatesisällöltään olisi pa­rempikin.
Näytelmä, joka näköjään
käsittelee tavallaan^ turhanpäiväisiä
asioita ja kysymyksiä, pitää katso­j
a n . mielenkiinnon ja jännil^ksen
suuremmassa vallassa kuin toinen,
joka on tiilkitsemassa elämän tär­keimpiä
kysymylMiä. Saman huo­mion
tekee tarkastellessaan saman
näytelmän eri henkilöitä. Niistäkin
toiset synnyttävät vähemmän mie­lenkiintoa
k i i i n toiset. Eikä tämä a i ­na
riipu heidän aseinastaan näytel­män
toiminnassa. Moni pienempi s i ­vuhenkilö
sattäa ylittää päähenkilön
yleisön edes^, pieninkin tehtävä voi
saattaa hyviin tuloksiin.
Luonnekuvat, erilaisen maailman­katsomuksen
omaavilla henkilöillä
täytyy olla selväpiirteisiä. Näide.T
kahden toisiaan vastaan törmäävän
ympärille voidaan rakentaa niitä lä­hellä
olevat ihmiskimnan luonne-eroavaisuudet.
Näytelmätaiteen salai-luoduissa
ihmiskuvauksissa. Näytel­män
on kuvattava \äsöiä piiijettÄ
elävästä elämästä. Sen henkilöiden
on kuvattava tarkoin määriteltyjä
inhimillisiä luonnecmiiSaisuuksia. Jos
näytelmän henkilöt muuttuvat taval­lisiksi
k'aol3vaisik5J, lakkaa näj-telmä
olemasta näytelmää. Jokaissn katse­lijan
täytyy esityksestä löytää osan
itsestään. JokaLsc-n avustajan tulee
rayöskhi olla näytteitä ihmistyyppi­en
loppumattomasta runsaudesta,
liekään eivät saa olla hengettömiä
kulisseja, vaan eläviä ihmisiä, eläii
ja havaita tapahtumat, sulautua y h ­teen
kokcnaisuutesn.
Näissä oloissa tosin on vaikeata
saavuttaa täydellisyyttä, lyhyet har­joitus-
ajat, kuusi seitsemän harjoi­tusta
näytslniään,' mi'ia jo itsestään
on riittämätöin, yhdet'jp samat hen­kilöt
mitä erilaisemmissa osasto- y.m
tehtävissä. Mutta yhj>3is3llä ponnis­telulla
ja henkilckohtaisUla uhra­uksilla
päästään täälläkin oloihin
katsoen varsin korkeisiin tuloksiin.
Yhtenä,' onnistuneena saavutuksena
voimme pitää "Kaarina Varjolan"
esitystä. Juuri tällaiset paljon pu-hilvat
luokkanäytelniät" avartavat i h ­misten
niaailmankatsomuiisia, vel­voittavat
taisteluun ihmisarvon ja
oikeuden puolesta. Näissä merkeissä
toimien tei-vehtää Sudburyn työ-väennäyttämön
henkilökunta näyt­tämön
esityksiä seurannutta yleisöä
toivoen ' edelleenkin sen runsasta
kannatusta oman taidelaitoksemme
eteenpäin viemi^Essä^;
Antakaamme samalla tunnustus
niille, jotka väsymättömänä ja aina
valmiina uurastavat näyttämötyössä y
saaden u.seimmiten vain moitteet,
joko lievemmässä tai ankarammassa
muodossa, ainoaksi palkakseen.
Luovan työn vaikeudet ja vastoin­käymiset
tuntee ainoastaan se, joka
toimii tällä taistelusiivellä.
Sudbury on viime vuosien ku­luessa
iehittyn;[^:j huomattavaksi
s.uomaläi^skuissig^s;^^ Tämä on
tapahtunut —
teollJLsBradjeTOfvv ^
tuneet-jjraät^^
-ympäristön
o^v levinnyt'lÄ^^^ maaseudulle
suomalaista asutusfa' l ^ a Sudburys-ta
on täten muodostunut koko
alueen keskipiste. Tästä syystä
Sudburyn suomalaisen osaston mer-kitj-
s seudun johtavana suortialai-sena
järjestönä on jatkuvasti l i ­sääntynyt.
Me voisimme kuvata osaston ase­man
tällä hetkellä sellaiseksi, että
se paikkakunnan suurimpana suo­malaisena
järjestönä kykenee vai­kuttamaan
paljon luokkavalistuk-sen
vainiolla j a työläisten aatteel­lisen
elämän sekä mielipiteiden
niuodostamiseBsa. Nouseehan sen
jäsenmäärä -nykyään kolmannelle
sadalle ja kokoontuvathan sadat
työläiset — ei vain Sudburysta,
vaan ympäristöstäkin — osaston
.suojiin, Liberty-haaliin järjestettyi­hin
tilaisuuksiin.
Paras todistus siitä, että osasto
on muodostunut välttämättömäksJ
yhdyssiteeksi suuremmille snomen-kielisille
työläisjoukoille, on s^n
jäsenmäärän säännöllinen kohoami­nen.
Osaston ja sen ala-elinten
ylläpitämissä valistuksellisissa . t o i ­minnoissa
on myös havaittavissa
vilkastumista. Ken tulee nykyisin
i l l o in haalil!e, huomaa talon jokai­sen
nurkan olevan useimmiten tar­koin
"ylösotetun". Milloin on min­kin
toimikunnan tahi alaosaston
kokous, kappaleharjoitus, sp.ittoa)
laulua, voimistelua, painia tahi
muuta touhua. - ^
Nämä joukkotoiminnan .. ilmiöt
edustavat työläisten moninaisia
harrastuksia. Mutta ne sellaise­naan
muodostavat vain ulkonaiset
puitteet toiminnasta, jonka sisäl.-.
töä on arvosteltava sen mittapuun
mukaan, onko siitä hyötyä luokal­lemme
ja edistääkö se päivä .päi­vältä
kiristyvää luokkatai&^^lua
kapitalismia vastaan? Sanoita-,
koon tässä suhteessa mitä tahansa
ia arvosteltakoon miltä Jcannalta;
hyvänsä päissä joukko järjestöissä
löytyviä epäkohtia ja piiutteelii-
-uuksia. niin tosiasia on, että Si^d-,
burynkin suomalainen osasto, .'sam­moin
kuin suomalaiset osastot
vlcen.=;ä, toimii työväenluokan byB-^
dyW: l : k s i kokiSamalla järjest^-^,
mättömiä järjestötoimintaan; 2:ksi
taistelemalla kaikenlaisia kaijsallis-fascistisia
yrityksiä vastaan; 3 :ksi
ylläpitämällä lubkkavalistustoimin-taa
kokouksillaan, juhlatilaisuuk-
«^niaan. nävtännöillään. kirjastol- vää.
la^n y.m. saattaakseen työläiset
tuptepiaanj^,. asemansa; "nykyisessä
ri^t«fi^teie^OJiassa...Bekä, odvilta:
m^3n'£.I^p^iSii,t?ij^tglun .,valtt^piättö-m;
-y^ea;. .4 :ksi>tt^keiq^f{ya t^Jpu^^li
lisfes^i^^uqr^B^e^j, ^^äläi^^^,,tiws-.
te uit^-OQI9E^ilJjiata.r.iiijr^9sfy.jn^
t y p v U e n p u p l ^ s ^ ^ j ^ . . a v v i s i j i s t a;
5 : k s i olen^aJlaj.iTiCjimakkqana t».k|B.na
työläisten, niuillekin joukkotoimin­nan
muodpille, kuten työläisten ja
pienfarmaricn osuustoimintaliik­keelle;
G :ksi , osallistumalla työ­väenluokan
yleisiin taisteluihin, te­roittaen
jäsenistön mieltä kapita­lismin
nykyisen kriisin kärjistä­mään
uuden sodan vaaraan j a työ­läisten
neuvostovallan puolustami­sen
välttämättömyyteen.
Näitä tehtäviä täyttäessään on
osastomme toiminut toisin kohdin
voimakkaammin, toisin heikommin
riippuen tietenkin paikallisistav
i olosuhteista, jäsenistön toimivan
osan aktuvijuud^ Jäsenis­tön
yleisen aHiivisuu3cn kohotta­minen
onkin yksi osaston tärkeim­mistä
tehtävistä, sillä täällä samoin
kuin muualla on huomattavissa,
että toiminta suureksi osaksi on
riippuvainen yk^öistä. Tilssä suh­teessa
muuten näyttää viime aikoi­na
tapahtuneen Ikäänne parem­paan
päin, sillä sitä mukaa kuin
jäsenistö laajenee, tulee mukaan
u^tta toimivaa ainesta. Päämiiä-ranä
olkoon jokaisen j ä i n e n saat-faminen
käytännölliseen järjestö­työhön!
Ensimäinen askel tässä
suhteessa on kokouksissa ikäymi-sen
välttämättömyys, joka kuuluu
jäsenen alkeellisimpiin velvolli­suuksiin.
YUäolevalla otsikolla kirjottani | Seuraava on kaunokirjallisuus-nimim.
Valistusmies Vapauden n : o ' k e r h o . Sen työ on jo' kokolailla
Toinen asia, jonka tärkeys pis­tää
.sitä terävämmin esiile nyt, kun
suomalaista järjestöämme laajen­netaan
suljetusta puoluejärjestös-tä
todelliseksi jo ukko järjestöksi, on
proletaarisen yhteishengen ylläpitä-ruinen
kaikessa toiminnassa j a täl­le
perustalle rakentuvan toveruus-tunteen
. kasvattaminen, jäsenten
e. Sillä tämä on paras kei-
^•^ci ^.toimintahalun ja innostuksen
tartuttamiseksi laajoihin joukkoi­hin.
Avoin, kansanvaltainen rat­kaisutapa
järjestön sisäisissä asiois­sa,
jonninjoutavasta saivartelusta
j a ilkeämielisyydestä vapaa itse-
^rvostelu ja rehellisyys ovat ter-y^
ep järji^stötoiminnan ominaisuuTt-sia,
joihin nojaten Sudburyn suo-
'malaineh. osasto yoi säilyttää ny-
Icyiseh t johtavan .^tisenlhnsa^ p^ikkh-kunnalia.
Se arvostelu mitä eräi­den
äskeisten tapahtumien yhtey­dessä
on kohdistettu osastoa vas­taan,
ei vastaa näitä määritelmiä,
mutta toivottavasti on ohimene-
- B. T.
268.
K u n asian" tunnemme perin tär­keäksi
S. J . osastoissa ja k i r j o i t ­t
a j a k i n toivoi saada syntjrmään
jonkunlaista keskustelua Vapauden
palstoilla, niin allekirjoittanutkin
asian t&rkeyden vuoksi haluaa kan­taa
"xortensa yhteiseen kekoon,
es ttaä sen pienen •kokemuksen ja
tu iterntiksen, mitä opintokerhptyös-
§ä ojeta' mukana ollut j a työsken-hc
lyt nii^ä.
i^^tä ensinäkin tulee asijin pe-riaatteelliseeh
puoleen, niin siitä
c n tahdo enää lähteä pitcmmästi
keskustelemaan, sillä se puoli on
meille jokaiselle vähänkään järjes­tötoiminnassa
mukana olleelle sel­vä.
Ei tarvitse tehdä ktiin lyhyt
katsaus S. J . osastojen jäsenistöön
kun tulemme vakuutetuksi siitä;
miten suuri prosentti jäsenistä vie­lä
on perin pienellä tietomäärällä,
varustettu. Teoreettinen asian kä­sittely
on kolvonaan pinnallista ja
horjuvaa. Jos nimittäin kokouk­sessa
tulee joku sellainen kysyrnjTs
esille, jossa vaadittaisi jäsenistöltä
varmaa kannan määräystä työväen­luokan
periaate- ja menettelytapa­kysymyksissä.
Silloin horjutaan
sinne j a tänne, josta on seurauk­sena
monestikin arveluttavien pää­tösten
syntyminen, joissa on lähelliik
se oikeistovaara.
J a tästä asian tilasta^ mo sel­iämme
tekemällä syvempää kyn­nöstä
sosialistisella työvainiöllam-me,
kasvatamme jäsenistämme tie­toisia
työväenluokan taislelumiehiä
j a -naisia. J a tämän ty^n tuloifcsel-lisemmin
me voimme suorittaa
opintokerhojen avulla.
Ennenkuin lähdemme käsittele
mään varsinaista kerhotoimintjia, oi^
meidän luotava lyhyt silmäys kerr
hojen teknilliseen työhön, miten
voimme muodostaa opiskelun siellä
joustavaksi ja opiskelijoille viih­tyisäksi
ajankulutukseksi ja. työtil
vastaavia tuloksia tuottpvaltsi.
Minä en tiedä miten| paljon ja
minkälaisi.ssa kaavoissa tällä ihan-tereolla
.suomalaisten keskuudessa
on lukurcnkaita tai opintokerhoja
yritetty saada työskentelemään, jot-ka
kuitenkin pitemmän tai lyhem­män
työskentelynsä jälkeen ovat
nukahtaneet.
Kymmenen vuotta taahjsepäin oli
selväksi haamotettu Vapauden
edellämainitussa numerossa, mutta
i^iinä kirjoittaja nostaa ohjaajan
liian korkealle jalustalle, joka ei
tuata.niitä tuloksia, mitä se toisen-
Inntuiseh järjestelyn avulla sandaan
tuottamaan.
tässä tapauksesjra se kirjaimeUl^est^
pitää paikkansa.
korkein mäara tässä kerhossa
on 7 tai 8 jäsentä. Silloin se on­nistu
u. Työ fc^adaaa tuloiksia, ^ o t ­tavaksi.
Työmenetelmä saisattlai»
nen kuin ra;tä kauookirjalllsuasr
kvrhosta oi: .anottu, vncn sillä eroi-tuk<
el!n, että Iu<>taau mahdotltsua»
Miten t>ö opintokt-rhoissa saa- j ^ a n väiiun jn käsitellään siinä esi
Mttsiilddharrastiisj^ keski-Ontariossa
ssäkin tapahtui sellainen
:n._että perheettömät mie-t
lähteä lisäämään' työttö-oa,
loput saavat mahdol-Ä
yJi talven kaupungin
P'to- y.m. tehtävissä, Työ-
8-tuntinen. Palkat 30c
sen joku edelläkävijä saa
•nemmankin.
on suomalainen osuus-
Sen tilanteesta ei tä-loittajalla
ole ollut t i l a i -
«Ma paljon tietoja, sen
'fn, että liikevaihto on
ayttävä. Viime keväänä
vuosikokouksessa • välit­ulpan
johtokuntaan tuli
[e jäseniä enemmistö, sit-
»flemmin on meikäläiset
eet kahdella, toinen mat-
Pws paikkakunnalta, toi-nnt
vastuuvelvollisuuksien
^hänelle liian raskaaksi
iBUisenä aikana. Heidän
•alitut ovat toisinajatte-
^ vallitseviin vaikeisiin
nähden osastomme
on ollut. kokolailla tyy-
Puolue- j a alaosastojen
^«n pidetty säännöllisesti,
valistustyö on käynnissä.
« ,on. joka, sunnuntai suo-opetusta
varten.. . V o i ­ja
urheiluseura näyttää
<?'evan lamaännustilassa,
^et pojat ..o.yat,. ottaneet
^ parhaitei^.... ^sydämen
antako enää tuon vanhan hapatuk­sen
nykypäivinä vietellä itseänne
sillä kirkko agentteineen on ollut
kapitalismin käskyläinen aina ja
tulee yhä edelleenkin taistelemaan
työtätekevän luokan elinehtoja ja
vapautta vastaan.
Y k s i joukosta.
Pakinaa Burrittista
Noin K vuotta sitte saapui tän­ne
ensimäistä suomalaisia, jotka
asettuivat farmiseuduHe. Näitä mai­ta
on raivattu ja asuttu 50:—100
vuoteen, mutta maat on olleet rans­kalaisten
ja irlantilaisten hallussa
enimmäkseen. Maa pn epätasaista
yleensä, mäkiä ja notkelmia. Maan-laatu
on vaihtelevaa, on santamai­ta
ja savimaita. Toisin paikoin te­kee
Itlvet haittaa, mutta paljon on
kivetöntä sileää maata. Useampia
perheitä muutti tänne 11 ja 12
vuotta sitts. ninT^että suomalaisten
iuku kohosi 16 perheeseen. Joita-pahasUkaan
moittimisen tilaa. On
täällä silti niin paljo yhteisym-märri'i;
tä, että suomalaisilla on y h ­teinen
'puimakone, j0--.';a on S suo­malasta
csaka.sta ja £aha, 14 suo­malaista
osakasta. Myöskin on tääl­lä
suomalaisten tervatelidas, jossa
on 4 sucmalaiätä, osaka-sta, mutta
ci m3it:-i farniareitti kuulu riihen.
Sitte meillä on S.j. osasto, joka on
ollut toiminnassa pian 10 vuotta.
Pari kertaa on otettu- talvilomaa,
mutta kuollut ci se ole ollut koko
aikana. Jäseniä .siinä on ollut jo*
kiLS lähes 30, toisinaan alle 10.
Vähä yli 6 vuotta sitte valmistui
haali ja on toimittukin n i i n paljon
että .velliaa ei ole enää haalista.
Yiaensä paikkakunnan väestö on
suosicUista työväenaatteelle, nimit­täin
suomalaiset; muut kansalll-
.suudetlun saapuu tanssitilaisuuksiln.
mutta järjestöön ei ole heitä saa­tu.
Jäseniä voisi olla paljo enem­pikin,
mutta mC-ai uskoo siihen, et­tä
on ollut joskus mukana, mikä
mcittii matkan pituutta, millä on
kin on mennyt pois j a uusia tul­mikäkin
e.>te. Vapaus tulee mei­lut,
niin että on 20:neen suomalai-• ^^^^^--"^^^.^^^^^^^^^^^
seen farmariin kohonnut lukumme.' ^^^^^ Toveritar oli farmariemän-
Väestö elää keskinkertaisesti omii-. ^^..^^ ^^^^^^ ^^.^ ^^.^
la farmeillaan, vain harvoin lah- ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^p. naalitoimintaa p i ­detään
muualle ansaitsemaan. E l i n ­keinona
on-maanviljelys, karjanhoi-, j^^j^j.^^^-^^^ 3=,.ja.sia,
täneet rahanteko välineenä, Itsem-
^P?hnnpia , kehi"^st^5mm£
^^aeidän suomalaisten-
?ode5sa on uskönnolhnen
oto näyttää, saavan aika
"fasijaa etupäässä palve-
^k^udessa, sillä paikan-
'» taalla osaksi .joutunut
^ i ^ i m että ainoastaan
mn. ^^"'•^^nnan.- jäsenet
fallaisina aikoina, j o i -
^ työaloila. on monin'-
jyoToimaa t a r j o l l a , on
^ n t u m n k s e n a^nt^ffla
tehdä agitatioonia-
^ ^ a m i s e k s i . - -
_ty5Iäistoverit, _ äfkää
t o ja,metsänhakkuu. Maanviljelys- ^ , , „ todistaa S3. k u n vanhimmat
ta emme ole saaneet kohoamaan p.^^^^^^^ ^^^^^^
siihen asteeseen että se karjanhoi- .yäkätietnisia. että ..-savutaan
don ohella kykenisi elättämään-.lar-.^^,^^,^^, iitamatilalsuuk.nin päih-marit,
perheineen- Sillä f a r n n f u o t - j ^ ^ ^ . ^ Myöskin on paljo annefc=f
teet tyvat yleensä halpoja. Jä Pieni osasten sisällä tilaa persoona-
Mattana, jossa ei ote mitään l^rhs:ua, iök^ on mycö tietämättö-taita
eikä muitakaan työhommia, ci ^j^^^
ole mikään ensiluokkainen mark
kinapaikka. Metsät oli suomalais- Csastolla on alaosastoja. NaLsja-
Musiikhi harrastus täällä ke.ikl-
Ontarlossa on aina kulkenut lap-sen
kensLssä. HuoUmatta siitä; vaikka
täällä onkin verrattain pltliäaikai-nen
yhdistystoiminta takana, niin
sellainen tärkeäaatteellisen ja seura­elämän
toiminnan väline kuin mu­siikki,
soitto ja laulu, eivät ole 5aa-neet
yhdlstykslssämme täällä jalan­sijaa
juuri lainkaan. Meillä On tääl­lä
c—7 osastoa j a niistä jckahien
on ollut toiminnassa jo vähintäin
VO vuotta, useat pitkästi totstakym-mentä
vuotta, mutta kaikesta-.huo­limatta
kaikissa näissä osastoissa on
laulun ja soiton taito pysynyt saa­vuttamattomana
satuna, ellemme o-ta
lukuun Sudburyn osastoa, jossa
sentään on koetettu jossain • määrin
vaikka väkiselläkin, antaa huomiota
laululle ja soitolle.
Se, että keski-Ontariossa on l a l -
.ninlyöty musiikin viljeleminen, joh­tuu
tietysti useasta syystä, vaikka
useassa tapauksessa nämä syyt on
yliarvioitu. Sanotaan: "meillä ei ole
"johtaja". Otetaan mahdoHisim-nan
helppo, yksinkertainen laulu, har­joiteltavaksi
ensin. Alansa tuntuu w
hiukan vaikealta. Laulajat ovat tot­tumattomia
ottamaan ' korvaansa
kuulefemaansa säveltä. Johtaja on
äkkinäinen. Mutta oi väsytä ensi
kerralla, el lyödä laim-ln toistakaan
harjoitusta. Innostutaaii. Harjaannu­taan.
Korva kehittyy. Aänl paranee.
Johtaja varmistuu tehtävässään.
Tehtävänsä opettaa häntä. Hän o-pettaa
toisia. Osataan temmat u l ­koa
varmasti. Koetetaan yhteen.
K a i k k i temmat yhtäaikaa ja oi Ih­mettä,
sehän meni kuin menikin
loppuun.
Mikä Ilo kuulla pikku o.sa.stois-
Samme .jäsentensä oman kuoron
laulavan laulun neli-äänisesti ensi-keiraft!
Se on oleva historiallinen
hetki. Onnellinen hetki. E l i;iinä jou­deta
• kuuntelemaan heti 50intuik3
se'kuinka h3rvIn.Soinn!it seuraa h a r -
jotusten ja kehityksen mukana. Ja
kyllä se vielä - sohituukin, jahka ui-
D l l u t . sellaista johtajaa joka .;li.sj kaa kuluu. E l väsytä, yritetään vaan
parmut alulle". Tämä pitää osaksi päälle. E i panna pahaksi jos jokin
palkkansa, mutta osaksi ei. Johtajaa j "suuruuskin" sattliisi kuulemaan ja
~ i n^T, n K _ ij!vv^ii« —»• "tuhmuudessaan arvo.$telemaan alas-iyövästl
eikä fcasvattava.sti. Sellais-
2i miUekään liikkeelle synny itses­tään.
Va.sta kysyntä, tarve, etsii joh­tajat
esiin. J a niitä löytyy varmas­ti
jokaisessa osastossa täällä!^n, kun­han
vaan uskalletaan ajatella, että
esim. osastolle olisi perustettava
kuoro. Sanokaamme: sekakuoro. Se­kakuoronhan
perustaminen-sentään
m ensikädessä ajateltava, pienillä.
tahan aina sattuu —' —.
Keski-Ctotarlomme on karua. Ja
tässä karussa seudussa on meidän
hankittava leipämme maan uume-allekirjottaneella
tilaisuus olla, täi
lä mantereella tutustu^iassn sel­laisten
lukurenkaiden työhön ja
opctusmetoodeihin. Niiden työ
muistutti enempi j o t a i n ' l u k k a r i - t a i
junttakoulua 'kuin työväen valis-tustoimintarenkaita.
Siitä kankeudesta oli seuraua, et­tä
niiden saavutus jäi valitettavan
pieneksi- jn tarkoitustaan vajtaa-mattomaksi.
Opii^tokerho.
Nimimerkki "Valistusmies" tah
too opiskelijat karsinoida erinimi
siin karsinoihin, joka ilmenee seu­raavassa
lainauksessa: " — luku-rengas-
sänaa tarkoitta a^uollai-nen
laitos 'kokousta, jonka osaTV
ottajat ovat tulleet yhteen. Yh*
dessä lukeakseen jotain kiinDOistai'
vaa teosta" j.n.e. Ja edelleen:
Opintokerho harrastaa, kuteni. sa­nottu,
vakavampaa poliittista va­listustyötä"
j.n.e.
Se minkälaista nimikilpeä. mikin
opintoryhmä kantaa, on muotoseik­ka
ja siksi en tahdo tästä puoleeta
lähteä kiistelemään, mutta kaiken
johdonmukaisuudpn mu'Kai8esti «Ii;
si .kaikkien kerhojen nimi saatava
yhtäläiseksi opi.skeltakoonpa' niis­sä
mitä ainetta tahansa.
K u n ensin perustetaan kerho,
sitten voidaan eri aineiden opis­k
e l i j a t ryhmittää, eri r y h m i i n . Micr
lestäni olisi seuraava ehdptus pair
k a l l a a n :
Suuremmissa paikoissa, mis-sä on
paljon jäseniä, että voidaan .tiseapi-pia
kerhoja perustaa, n(? Voitaisiin
nimittää seuraavasti: Ohjelman-suorjtuskerlio,
kaunokirjallisuusker-ho,
ikirjanpitokerho, englannin kie­likerho,
teoreettinen kerho. Näiden
kerhojen työ järjestettäköön pair
kallisiin oloihin soveltuvalla taval-h.
.
Kerhojen tehtSvat
Kuten tiedämme jo kokemukseis-ta
on enimmäkseen jokaisessa pic-nimmi.
s.sä S. J . osastoissa huutava
puute ohjelman suorittajista juhla-j
a iltamatilaisunkfiissa. Tämän epär
kohdan poistamiseen perustetta­koon
ohjelmakerho, jonka työ saa-dana
tuloksia tuottavaksi j a opis­k
e l i j o i l l e miellyttäväksi. Valistus­mies
sanoo, että "renkaan johtaja
ensin te.kee. lyhyesti selkoa luetta­vaksi
aijotusta kirjasta j a sen kir­j
o i t t a j a s t a " . Tällainen työtapa a l ­lekirjoittaneesta
ei ole aivan pai­kallaan.
Kun j o h t a j a tästä ensin
tekee Velkoa, se vaikuttaa alkaviin
opiskelijoihin lamauttavasti. Aja­tellaan,
minä e» uskalla enää siitä
puhua, kyllähän tuo sen tietää.
Minä ehkä käsitän väärin J.n.c.
l i i u t t a ajattelu on heti saatava
opiskelijoihin. On alettava siitä.
Kiin otetaan joku määrätty kirja
luettavaksi, valitaan kaksi henki­löä
lukemiaan määrätty osa, sano­taan,
päätetään että otetaan kym­menen-
tai kaksikymmentä .sivua.
Ensimäinen lukee kymmenen sivua
toinen kymmen sivua. Nyt nämä
kunjpikiQ.. seuraavassa koko uksessa
tekevät selkoa luetusta osastaan,
(i^fyt on otettava huomioon, että
jokaisella kerhon jäsenellä täytyy
pila k i r j a , että ho voivat siihen t u -
tustua.) Ja näin saadaan keskus­telu
syntymään. Nyt ikiin on saa­tu
keskustelu opiskelijoiden puolel­ta
alkuun, opiskelijat arvo.itelevat
onfcp selostukiäen tekijä tutustunut
luettayaan osaan. Ja sitten oh-^
j a a j ^ korjaa ne kohdat, niitkä eh­kä
ovat opiskelijalta jiiiineet huo­mioon
»ottamatta. Sumalla my li?
tekeo selkoa kirjoittajn.sta. Näin
on. päästy. aK-cuuix j a opiskelijat ai-kayat
kiintyä opiskeluun. Vali­taan
tbas eri Kclostujat sciiniavftuii
kokoukseen. Ttltä järjestelmää
noudattaen päästiiMn toivottuun
tulokseen.
ValistU9mi«'hen ehdottajnicii kir­jojen:
"Hantakorkö" j a "Sementti"
lisäksi Buositteicn kerhoille kirjna
"Kuningas k i v i h i i l i " . Siinä on kir-ja,
jonka avulla voidtian «pi'.'k'.n.'
j a t johtoa.tpntemaan Amerikan k a -
pjtalistJcn tuimololn iiistometoudi
Italoudellisena orenalla y.m. On
monia muita hyviä kirjoja muttu
edellä esitetyt teokprt asetan 6tu-tilaJIp
JtaunokirjaHisuu.skerhoille.
TeQretti.90t kerhot ovat j o vali"»-
tuneempia ja enempi työviionliik-keessä
fcauluutunelta varten.
Tämän kerhon jiisenmuiirU ei
saa olhi. korkea, katpoen sen työn
jji opii^Keluaineon raskauteen. Mut­ta
jos ilraiiantuu cuurtriipi määrä
opiskelijoita, muodostfttakuon
ufifampin ryhmiä, kuton puhuja-ryihmä,
fanömajehtiiryl-mii, jne.
n i u t t a j o h ilrnrtantuu -•?amaa ainetta
hiarraBtävien luku siiurckBi, mno-doatpttaicqon
knk»<i tai useampia.
Ja jos ohjausvoimista on puute,
järjestettäköön eri i l l a k s i opiskelu-tun;
jft.'
Khkä lukija väittää, että voihan
sitä, enempikin olla yhtä aikao
oplskolomassa, mutta 'kuten jo
>'Ji>mpänä viitattijn, on tämä aine
totyt a.-i.it niahdolHsimman syvdl-
I k - e i i . Ens'Tiiii!?tl:si oppikirjiJcsi
cn ValistusmJL-iien ehdottama
"Kommunistinen mai:ifest«" pal-kuliaau.
Sen avulla pääsemme IF-i.
ye«^sä ajassa hyviin tuloTrsiin.' '•
KirjanpU*korlia.
Missä mahdollibuuksiu on, pcros-tcttakoon
kirjanpito';erhojc, mutta
siihen ninee^een on vaikeampi saa-cJ.
i päteviä ohjnnjhi, multa missä ou
mahdollista, perustettakoon. Mei­dän
läytyy myont:tu, että niillfi on
«^uuri merkitys järjestötoiminnan
si>ull!i.
Kun katselee exi osastojen t i l i -
k i r j o j u , n i i n siellii tapaa Rcllaisi^kiu
pokasotkuja, ottä monasti saa t i l i n ­tarkastajat
t<*hdä päiväkausia työ­tä,
cnnonkuiii pääfevät osapuil-henl.
aau i>elville todelliBCSta, tili^
asemasta.
.Sanoin "osapuillecnkaan" »IIIS
paljon on tilintarkastajain täyty­nyt
arviolasi-un mukaan antsa l a u ­suntonsa
tileistä j a siitä epRkoh-dasta
oUsi pääetävfi.
En slanninkielikerlioata
on Valistusmies jo sanonut, mflcÄ
i.iorkitys sillu on, joten «n IcatJio
i:;rp'^etlir-f'k.si ^'.'n criempuH mainita.
siksi vaikea j a voimia kysyvä, ettji
JjOoSs tässä KcrlK
kelijoita,
ossa on -paljon opi:'-
se häiritsee jyvempää
ErIclläolevaj<sa, vaikkakin snp-pept.-^
a muodossa, olen koettanul
biihiuofcellu opintokerhojen raken­netta
j a työmuotoja. Ja Vali3tu.«-
mics oi! jn sulo.<«tanut sen puolen,
uikä mcitii velvoittaa mahdolli.^^im-man
syväiin valirtufityöhön, .joten
siitälciliin puoKsfa cn taluJo enäii
lähteii i»iu-mmäHi puh-Tmaan.
Kuten .v11äo1eva;'ta jo fJfilviäS, ei
«iirji mitriaii T«'ljattfiväii olo, k y k ( -
nenkö minä, Liiso tai Mat,U, ker-hi^
n j;i.sontk»i. ' K u a ; kerhoja «n
;nun monta, niin kenellekään ci j ää
sitä iilaisuuttjt, että voisi jonkun
tekosyyn nojalla kieltäytyä ker­hoon
liittymtiiitä. Sila i o k a i j i an työ-läinoft
kerhon jii.^cnekui.
Johtujavcimat tiii sanottukoon
ohjaiijavoimat, näin alusen tuotta­vat
jonkun vorrnn hnnkaluutta,
mutta sekään ei tueta ylifiääcomiit-
«ömyyltä. Tehdään »^'•llsinon työ
kuin kyetäiln, vaiifknpa »e alkuun
iiiini viisi- tai kymmenproscntti-sek-
i tai f.iitft a l l e k i n . ' Se ei .saa
flöjfjnn %'»ijk»iltaa hfiirltsevi;«ti.
rilänsla on. ettR päitslflän al^
kuun, j a me pHäsemme; ktin heti
aiotaan! .
Meidän on muistettava Karl
Marx' in antama neuvo:"Ty3vkpn-luokan
vapauttaminen voi ^tapahtua
vaan työväenluokan itson^a kaut-t
i i . " Ja mitä valistuneempi työ-väenluokka
on, «Ita belpdmmTu me
voimine yupqattua it«eittme kapltii*
Hstiea orjuudesta. Siitii on meHl3
«ilmitn c<le.v.a Venäjän; työväen»
liu.kun s-aavutuksiati antama csi-mtnkki,
Hyvin järjestetyn Js
roäiirätietoiscn työväen toiminnan
opiskelua. Sanotaan, "mitä n;-eam- edci-^ä mnrdin VHHttiitajfin e.steefc'
pi. kokki, sitä huonompi suppa" ja A. K. M,
Sudburyn Kisan tbimfnnasta
VUm(E|k8i kuluneet ja pa,rhaillaan harjoitukaiin, miiutainla poikkeulcsti
oleva tolmintakau-il on v- ja u.-seu-J lukuuuottamalta, tnlBt&Hn iiinnju-iti».
ra Kisan'toiminnassa ollut nousu-' Bhl^enpä heille on nivettav» osta-nista
Ja myrkkysavun polttamien! daan hyvin järjeatetyn toiminnan
avulla tuloksia tuottavaksi. .Siihen
voi liittyä jäseniä aina viiteentois­ta
asti. Ja jos saadaan näin huo­mattava
jäsenmäärä, n i i n on sen
työ järjestettävä ei^i r y h m i i n , n i m .
lauluryhmä, lausuntaryhmä, It&u-ryhmä.
Jos on mahdollista ohjel-kanlcalden
välissä olevilta pcltotill
kuilta. EI tänne sorru herra.-ikaistari
paikkakunnilla mahdolliseksi.' J o k a i - parvesta eksyneitä mu.s}ikkislvi.';tyk-sella
osastolla o a jo huoneustossaan sen saaneita oppineita meitä ohjaa-joko
piano tai urkuharmooni; Hyvä, maan. Emmekä me hci'ä niin suu-
Jokaisella paikkakunnalla, on myös- restl'k]ifp'srakäan. Pääasia, että fan­kin
jo ykei tai, . u a ? ^ p i k l n - j c * a joko ncmme omat voimam-T.e, halum.tie
^neaipi- ,tai; vähempi •: voi-:niwt{!en. jäl­keen
soiit^ planoar, 4ai. urkuj»; ^ Vi.e?
lä parempi.,-Laulun^harrastaja>.;-fä>h
s^tffn.
joJtukseen
a l k aa
kin ääntä temmaansa. Aletaan b a r - ( k J ^ a ö t y a p ä l ^ h e ohella, .'^ntafc^a „- i,,,v„„wj3 «T,ta,
joittelemaan. Temma kerrallaan, s e ! mtHliMlle, laululle ja softoUe, nme\?^^l^"^^2:J^^^T^Ji^^
tarpeejBine.-, |?W«tarfi»o >^aan | makarbp.n ohjaajaksi v a l i t a henki-
^ydimaamme: Se ei rf^tT KOSkaan. KJ^ , j o k a kykenee ohjaamaan kai-
|Keski-OntafJft^(feÄl6>.? t e olette kBr,=a edellämainituissa ryhmissä,
taa pianosta tai uru-ita " i r t i"
ten tänne tullessa hyvät, mutta nyt osto on ollut pian 3 vuotta yhtä-on
jo paperipuukomppaniat ne'päätä toiminnas-a. Jo kerta ennen
jsaaneet harvenemaan. Ifarmarille | jjerujtettun nai jaosto, mntta se ei
maksetaan niistä vain niin pieni ^pysynyt pystyssä. Pioneeriosasta on
csa että täytyy kaataa metsää suu-^ tänä syksynä psrustet*:! ja on
ret alat jos, mielii päästä itse far- jse nyt pysynyt pystyssä. Nuonlso-ininsa
omistajaksL Farmarit y l e e n - ' osastoa ja urheiluseuraa on koetet-sä
ovat. riitaisia j a kateellisia k e s - ^ t u herättää eloon, mutta pienillä
fcraiään. Eikäpä, se tämäkään ole, t u l c k s i l ^ Ov&t luuollezt alkuunsa,
ittifcään^pöft&ens,- Mitä' tn&s 'suo- Näsrtösfeappalelta «n -esitettj^-tämän
malalsten suhtautumiseen muihin »I tuoita, vaikka se onkin täällä hy-kaiisallisuuksiin,
niin siinä ei o l e j v i n hankalaa kun asumme, suoma-1 ^ 2 ^ ' — Tummu.
joka tuntee jo musiikkia ja csaaot- [kuuluva, arvon-sa luokkataLsteULSsa- i j a a ,saa/Ia, ei muuta kun k u r s s i l la
on kin. J a s i l l o in kun murhe mieltänne
! painaa j a elämän huolet lyö synk-laL^^
tkin, lähes 10 mailin alueella.! f f varjoja, tieUenr^. <m^ vielä yksi
Joka luo valoa murtuneis±i mleliin-r
»e:- laulun tenhoava voima!.
Kesäkoulun naisjaosto kustansi lap­sille
tänä kesänä. Opintokerhoa
olemme touhunneet tänne, mutta
emme ole siinäkään vielä päässeet
siunattuun alkuiin-
Reipasta ja. uutteraa' tolm«itaa
vain sekä paljo uu':!a voimia mu-
K. G- A.
Muistakaa
k e i n o l l a millä tali.in.sa wi(\i?Xaa
lehtenne tilaus.
a!kuun vaan. Siinä «it^ opitaan?
"Ty5 tekijänsä neuvoo", sanoo suor
maTainen sananlasku.
Edellämainitunlaisia kerhoja oli
jokaisiälla vähänkin btiomaUävim-m
i l l a paikoilla vasemmi^totyöläisiUa
r ympäri .Suomea, J a siellä pliastnn
h y v i i n tuloksiin. (Mutta .nyt; ^^ii-dcn,
kuten karkki muukin vasem-mistotyöväen
j u l k i n e n tofaoiiajta' on
fa«.ciHticn toimcijta siellä lakkau­tettu.)
kautta. Nykyisenä pulakautena, j o l -
lOili mpn|l]a paJk^akunt^UIii on t o i -
mcei^tiijp ja työmarkkinat loppu»
neet, .on. t y ö l a i t , . virrannut Sudbu-ryyn,
jossa viime kuiikauslin saak­ka
on ollut jQS,sain määrin töitä.
Näistä tulokkaista on Kisakin saa­nut
osansa, J ^ on saa jäscnmää;rä
klrjplps» tätÄ nykyä siinä 270 paik­keilla,
jölcta y l i 70 nuorta alle 18 v.
Mitä. yleensä toimintaan tulee, o;i
seuran toiminta ollut, vain urh<^I-hista-
puhuttaessa. Jotensakin vllka.^
ta. Hilhtonrh^tlji talvisin ja ylcir,-
urheilu kesäiäih ovat pääasiansa oT-leet
suosittuja. Ylelsurhellu-ssa on
oltu itanaslnvällsessä yhteydessä Y h ­dysvaltain
velJe'i£curojen kanssa.
Tätä saavutusta näissä oloissa voi­daan
pitää; verrattain tyydy ttävjinä.
Jäsentenväliset kilpailut Ja reti:» i -
lyt ovat seuran Jä'?onten taholta
•saaneet kiitettävän o-janoton. Ukot
Ja pojäfc ovat aina kiistelleet pa­remmuudesta,
ja toiset ovat aina
pärjänneet, s I M voitto el ole kos­kaan
Jäänyt ratkaisematta^ Näm;l
"massojen" kilpailut ovat aina ol­leet
suurlJv.kuisia osanottoon näh­den.
Palnlurhellu on koko ^eufan toi­minnan
aikana ollut sen vahvimpia
puolia. Ennemmin ei ollut minkään-
Iajai$ 1?örj(ritusipahd,olJi3uuk?ia, mut­ta
viime tajvieen,- haalin Isönnisksen
aikana saatiin, on?a "verstas", joi-sa
on toisinaan ahtaasta tilattu h^o-l
i m t t i ' pariinkymmeneen mieheen
muaejrä Joukko; mpliljillii. Ikävintä
kuitenkin-taliitoo ojia, että k i l p a i l u -
j^kana ta,htoy,at miehet olla yähi.vjä.
^BhkeApä heillä .lienee omat' s y y f s i
jokals^JIäf
Voimistelu on lasten, j a na!^.t«»
keskuudessa ollut verrattain vilkasta,
,mutt^ miehfct^ «i-juuri iar.natn
puhtia ollenkaan. . H e eivät saavu
maan palkintoja ja ottamaan y]p;i
.'^,kTmnIt j a pisteet niin I U U I ^ J «il­loin
tilanteen korjaaniuvftu. Heille
el nfly. meikltsev.8n mitään tetvev."
ja sen hoitsniijisn.
Myöskin on jonkim veiraa barjolt
teltu nyrkkeilyä, jopa viime tahjEua
m r ; i t i ; n niin pilkulle, että laltcttlfa
U^^hä js. saatiin nähdä Joku eslty?-
km. .Sen Jälteen on rauermufc ko­ko
ln;>osta'?. Tällä kertaa sitä ei l i e ­ne
'in.it.inku.un.
Yksi uusimpia urtteUulaJeJa. Johon
saatiin lnni,.'itumaAn mJiass» nynfy*
nyt :;-aori'.o on pehmeiin pallon peli.
Kuluneeti Vj-.^n aikana pelasivat be
j o l t a k in ottelulta, voittaen ne suu­remmalta
osaltk. Tämä urhelliila!.!
on tulevalsuiiden lajeja, Jolla me
volmjvie v,,tää nuorisoa eeuraa t o i ­minnan
yhteyteen-?hä stiuremmassa
määräs:.4i.
Valb;tul:.'•.eilinen tnioli- o n seurassa
tahtonut aina Jäädä väbfin^ lUan
väliäljseksl. S l i h m on kyllä, monet
tekijät s:ryn!k. .Seuran toimitsijat o-vat.
kllanitettyjä «elträn toiminnan
ohella moniin muihin työväenliikkeen
tehtä\-I;ri j J i n tarkoin, että el ehdi
eikä jaks3 tehdä kaikkea, mitä p i ­täisi.
Tämän kuluneen kesän aikana
on Jörje^tett;/ kahdet jä.9enlltamat,
jotka ov&t snurljnerkitykselliaiä -to-venitii-
hen.Ten kasvatiajina. seuran
jjLviiitftn kcskuuäcssa.
»Y!!>rnsä volrtjme katsoa .seuran
toiminnan olleen kaikMä, sjuotteslli-
.j^Tjuksi.-^t» huolineitta eteenp&lo. m j -
noa. Toivottavaa on, että sen jä^.
scnts'o tMlee vedettyä mmmtyöväen-
H i k k ^ n ybteytc-?n ja ivalfstuu nlip
paljon, että se vei ^Töskennellä työ­l
l i s t e n urheiluliikkeen j a koko työ­väen
luokan vapauttamisekfi pofe
kaoitallstlsen riiitäjSluokaju kahleis­ta.
— K . S. '
Ty^nedl Ole&o IISJ