Vapaus, May 17, 1929

              Sivu 2 Perjantaina, toukokuun 17 p:nä—FrL, May 17 Nö. 116 — 1929
VAPAUS Cuu£u noBuUiaea tjörittSa tiaot SiDCskuuiattaia. ilae«rT Saäbm-l
y u i . Onurio; ltt'lrtmt. p u u i »aanttaui. j« BuäriltjrisS JohUpiiriai.
l O I i l l T T A J A T :
S , C . N O L . A . V A A R A ( v . n k i U « . ) . B. A . T E M I U . N E N . R, P E H K O N E N . M . P O H J A N S A L O.
BeCUtcrecl at t h e P o « O I H c e D e p a i t i s e s t , O t u v » , «» »econJ eUt* l a i t t e r.
V A P A U S (Liberty)
T h e oaly orjma o f F i o a i t h XTorler» i n (Unzi*. Publithed «UiJf «t S n d b o r r , Ontano.
T I L A U S H I N N A T : .. „
1 » k . M 5 0 . 6 k k . 1 2 ^ . S k k . $1.7S J« 1 k k . 11.00. — Ylidy.Tjiorhin }• Saömeea « k . mnoalte
•IkamaiUa: 1 » k . |6.00, 6 k k . tiJU,, 3 k k . »2.00 j» 1 k k . 11.00. ^
I L M O T U S H I . N N A T V A P A U D E S S A : t
K i r J e r a i h t o i l B i o t o k t e t »IJOO k f r U . »2.00 k i k i i kert»*. — A v i o l i i t t o o a menneille onnento»»ntck.et Xc
p«lft«ioum«. — NiaeBinuattoilmMukset SOc k e r u , »l.OO 3 ken*». — Sro<TmäJlmotak»et «I.OO ken».
«2.00 3 kerta*. — A.aDtoeroilmi-iuk»«t »2.00 kcrt», »3.00 k«k»i kert»JU — Kiito«!lmotuk»et Jl.OQ ketr^.
— K u o l e m a a i l o o t e k ^ «2.00 ken». SOc li^raakmu kiitMlaa»te!u «»i Dui.toTir. j r l t i . — H«Iat*intie<:ot )»
atoteiUaotaktri SOc kert», SI.00 kolme keru». — T l l a p i i t j l m o f u j i e n j » iliaoHuafienttaarieo on, »tadit-lähetettSv
» xTmotcfhint» etukiteca.
Työmies-lehden ja Poniidn sisältö
TYÖMIES S O C I E T Y N V U O S I K O K O U K S E N HY^'ÄKSYaiXT
PÄÄTÖSPONNET
Pimikki
JÄRJESTÖN ASIAT
; Pöytäkirja
I käännekohdissa, joita lähestyvässä so-
/ , , , ^ » - ^ \ tatilanteessa (jonka aikakaudessa me
Katseen luokkatietoisen .tyovaenlii^^ ^j^^^, epäUemättäi
keen tehtavim ja erittäinkin uu.sien! t^j^g g^^^j^g ^ ^ ^ ^ . j ^ ^ n .
joukkojen voittamiseksi lehtiemme ILV jj^yQ,^ j ^ e e .-uosikokous mieli-kijapiiria
Jä työväentaistelujen kan­natta
j i k i i :
Työmies Societyn vuosikokous hy-
Yäkivy "Punikin" toimituksen suun-
U b f e e o »io-tujen ilmolu.^tn p i i i H o IU k o . t i o r U ^ keila 4 i n . i l m e t t y m i t p i i i v i i n e d e i l i t e n j «rkiraivSoä. i naH j a VelVOittaa jäSCniä ja kannat-
Vapsuden l o i n ; t a « : Hoonru.to 207. Mmckey BuilcJir.e. 4 Durb»m St. PaBelin 5J6W.
. V«p«aden k o n t t o r i : l i b e r t y BuiJdins. 37 Lorne S t . P a h e l i n 1U?.8. P o . t i o i o t e : Bo» 69, S u d b a r r , Of.
V«p«ude3 p»ioo j » I i t o m o : Liberty B o i l d i e e . 37 Vjiae St. Puhelin
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan komitean
kokouksesta toukokuun 5 p., 1929.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet. Pu­hetta
johti tcv. Ahlqvist.
Luettiin erään FIcrence K u m - n i -
C e n e n l «d.erliting raie», T.j- per r « I . i n r h . Minimum charee for »ingle iniextioa, 75c. The Vapaat
tae tett «dveriJ»ing medium amotij the Kinoi«h 'eo,ile Ja Canada. .
hyvällä merkille sen, että kuluneen
toimintakauden aikana on Työmies-lehden
toimituksen henkilökunnarsa
tapahtunut huomattavassa määräs.sä' naisen tanssijan kirje, pj'ytäen kierto-
^ .- , ^ , .... .. prcletarisoitumrsja jä bolsheviscitu-' lunaa Järiestömme osastojen huoneis-taji^
työskentelemään en Lsla suurem- ^j^^a siten, että toimitukseen on ve-ltcSl^ tilaisuuksien järjettämiseisi ^^LlllZTiZ^i^V^^^^^^ '^^^ lupaavia vereksiä aineksia suo-I tanssi-esityksiä varten. Päätettiin i l -
VuSikous PUH^I^M! ^ ^ ^ ^ " ^ ^ * ^ ^ työpenkkien äärestä, •mcittaa ettei tp. komitea voi suositel- ZTJZ^T^ ^"^-^ , Tämän muutoksen vaikutus on t u n t i a tällaisessa tapauksessa. Samalla
tunut lehden hengen elävässä prole-.! päätettiin kirjoittaa Yhdysvaltain Suo-
J o j ette milloin t i h a n i a »aa Tajlausta erj»;mii»ef-naliiaelia
nir,r:iä: J . V . K A N N A . S T O . l i . t ^ . - n h r - i u i a.
kansanomaisen sisältönsä ja kerto-
— T - . t.-• . . « . . .1.1,-,., i:;iv.»nb-.:fa;.n mu.stapansa kautta on oivallinen vä-n
kifjeeteeane. kirjoltakaji uudelleen : ; : k k f e o n j i t a ; ap «-
Toinen kansainvälinen ja aseistariisumis'
kysymys
II Internationale myös osälli.stui tabteluun aseistariisumi.sen puole.'^la.
Se kehotti järjestöjään lähettämään aseistariisumisneuvolteluja valmisla-valle
komitealle anomuksia aseistariisumisen asian jouduttamisesta. Pin-
•koUain II Internalionalen edustajat kantoivat näitä anomuksia Lowdo-niire.
Kaikki edusliTjat eivät tietenkään olleet kumartelemassa Lowdonille.
; JEsinL MacDonald ei matku.stanut hänen luoLseen, .sillä hän valmistautuu
. astumaan vaalien jälkeen Englannin hallituksen päämiehen tehtäviin ja
toteuttamaan käytännössä ei aseistariisumista, vaan aseistautumista.
- Lowdon otti ystävällisesti vastaan II Internationalen edustajat ja
kiitti heitä heidän antamastaan avusta. Kiitollisuudenosolus oli aivan vil­pitön.
Sillä kuka itse asiassa on auttanut enemmän komiteaa kuin II
Internationale ajamaan keskusteluihin rajottuvaa ulkokultaista politiikkaa
tiseistariisumiskysymyksessä ja samalla peittämään kuumeista varustelu­jen-
lisäämistä.
* Lit\'inovin esiintymisen jälkeen ovat II Internationalen reformistit
esiintyneet neuvostovaltuuskunnan suunnitelmaa vastaan, .selittäen, että
se on toteuttaroalon. Tunnettu ranskalainen sosialipetturi Jou, joka im­perialistisen
sodpn aikana kannatti kaikin keinon porvarillista hallitusLa
ja sodan voittoisaan loppuun viemistä, esiintyi omalla ehdotuksel­laan.
Hän esitti, että Amsterdamin ammatillinen Internationale ja Profin-tcrn
velvptetuisiin julistamaan lakko sotatarv^ehtaissa siinä tapauksessa,
että j o k u maa alkaa valmistaa sotaa.
Tällaisen ehdotuksen tarkotus on selvä. Reformisti Jou tahtoo toi­saalta
synnyttää joukoissa sellaisen käsityksen, että myös sosialidemok­raatit
taistelevat sodanvaaraa vastaan, ja toisaalta kannattaa imperialis­teja
Joukkojen pettämisessä, että he muka tällä hetkellä eivät valmista
sotaa.
line uusien lukija- ja tilaajajoukko-jen
voittamiseksi työväenlehden edu.--
tamien aatteiden puolelle.
Tci-essa asteessa työväen taistelu-kysymysten
selvittäjänä ja tehosta­jana
Punikki on ylimantereen luettu
lehti ja sellaisena tehokas taistelu­väline
j a kelpoinen valistuneltten työ­läisten
ja erittäinkin puolueettomien
työläisten luettavaksi ja keskuuteen
levitettäväksi.
Vucsikokou-. toivoo myöskin toisten
lehtiliikkeittemme ja järjestön orgaa­nien
kiinnittävän entistä suurempaa
huomiota Punikin levikin laajenta­miseksi
kautta mantereen kaikkien
työtätekevien kerrosten keskuuteen.
Työmies
Ottaen huomioon päivä päivältä yhä
konkreettisemmaksi käyvän uuden
maailmansodan vaaran ja tämän nii­den
tilanteen kommunistiselle joukkö-lehdelJe
asettaman tinkimättömän vel-vclliiuuden
selvittää proletariaatille
kumouksellisen taistelun tie j a sen
yhteydessä erottamattomana osana
välttämättömyys taistella puolueen
että Sudburyn csuusliikkeitten joh­tavat
ainekset, jotka melkein yksimie­lisesti
olivat hyväksyneet tp. komitean
suunnitelmat liikkeiden sijoittamisesta
Vapauden rakennukseen, joilla perus­teilla
asia esitettiin Järjestön edusta­jakokouksellekin,
nyttemmin olivat
kuitenkin alkaneet toimia osuusliik-keitten
eristämiseksi. Tämän kään­teen
seurauksena vastausta ja viiden
vuoden vuokrasopimusta esitettäessä
kieltäyt>ivät he :?opimuksen teosta ja
lopullisesti päättivät ostaa itsenäisesti
kahder kymmenen (20,000.00) tuhan­nen
dollarin tontin omaa taloaan var­ten
melkein Vapauden tontin viereltä.
jestön jäseriille,' jotka ovat olleet e-dellämainittua
osuusliikkeitten eris-tämis:
uunnitelmaa ajamassa. siilä
näemme tällaisesta toimenpiteestä
vain- suunnattomat rahalliset kustan­nukset,
joiden maksamiseen joudutaan
kiinnittämään kaikki Huomio lähei­sessä
tulevaisuudessa, yhteistoimin­nan
kautta olisi osuustoimintaväki
säästynyt näistä kustannuksista huo­mattavasti,
sekä yleiset järjestösuh-teet
lujittimeet työläisten ja pikkuvi:-
jelijäin yhteisen luokkaliikkeen ke­hittämisen
eduk:i.
Kustannosliikkeitteh neuvcttelukc-kouksen
pöytäkirja luettiin. E i anta­Päätettiin
lopullisesti että raken­nut
aihetta toimenpiteisiin, koska a-nuspiirustuksia
muutetaan siten, että j sioista oli keskusteltu jo edustajien e-talo
tehdään vain Vapauden liikkeen sittämän raportin yhteydessä.
tarvetta varten, mutta kirjakauppaa
ja kcnttorihuoneistoja varten tarkoi-
Luettiin tcv. F . Jacksonin selo-telua
matkastaan Albertan alueella. E i an-taariseksi
tulemisessa, mistä vaikut- inalaisen Työväenjärjestön tp. komi-tetut
huoneistot tehdään kahdeksi i tanut aihetta toimenpiteisiin.
suureksi liikehuoneekti, joihin lank-ton
ilmaantimiinen Työinies-lehteen. Timminsistä tehtyyn tiedusteluun
taissa ja kaivannoissa työskentelevien
työläisten kanssa.
Erinäisten proletaaristen joukkoliik-keitten,
kuteii osuustoiminnan puoles­ta
propageeraamisessa, on Työmiehes-sä
myöskin tapahtunut merkille pan­tavaa
terävöitymistä, mutta joillakin
aloilla, kuten esim. työläisurheilun
alalla, on vuosikokouksen mielestä
pyrittävä pääsemään entistä eläväm­mäksi.
Samalla kertaa panee vuosikokous
kuitenkin merkille, että teknillisessä
lehden kokoonpanossa on puutteelii-suuksia,
kuten esim. liiaksi lukuisia
oikoluku- j a taittovirheitä, joihin näh­den
tulevaisuudessa on pyrittävä
saamaan aikaan korjauksia: Kansan-kirjeitten
korjauksessa on myöskin
pyrittävä suurempaan tunnontarkkuu-teen.
kirjeenvaihtajien kirjotusten a l ­kuperäisessä
sanamuodossa julkaise­misessa,
sikäli kuin tämä on mahdol­lista
vallitsevien, julkisuutta- koske­vien
lakien mukaan ja sikäli kuir
kirjotukset ovat sopusoinnussa leh­temme
hyväksyttyjen periaatteitten
Icanssa.
Samalla toivoo vuosikokous;' ettii
entistä .suuremmalla huolella valvot­taisi,
etteivät kansankirjeet pääse en­nen
julkaisemista vanhentumaan, s i l -
tehtävän,:ä tuimustusta ansaitsevalla lä siitä koituu useinkin suuria h a n -
tavimpana todixteena mainittakoon lu-1 tealle pyytäen heidän lausuntoaan kauk.TilIa tehdään hucnejaottelut, mit-paavan
työmaakirjeenvaihtajien osas- neiti Kurun tuntemuksen perusteella, kä voidaan helposti tarvittaessa pois­taa.
Jos katsotaan sopivaksi niin
toinen maanpäällinen kerros voidaan
tehdä myöskin asuin-apartmentteja
varten. Sihteerille jätettiin piirustuk­sien
selostammen.
Tp. komitea haluaa tämän kautta
ilmaista paheksumisensa niille Jär-
Tätä osastoa on edelleenkin pyrit-j porvarilehdissä huomattavana uutise-tävä
kehittämään lujittamalla ja s y - j n a esitettyä lipuntallaam-Isjuttua kos-ventämällä
toimituksen yhteyksiä teh- kevana, oli saapunut ilmoitus "jutussa
ulkopuolella kalkkia porvariston asi­aa
palvelevia soslalireformismln muo­toja
ja pasifismia vastaan, sekä puo­lueen
sisällä kumouksellista päämää­rää
himmentävää Ja horjumista ai­heuttavaa
j a työväenluokan asian pet­tämiseen
johtavaa oikeistolalsuutta
vastaan, on Työmles-lehti viimeksi
kulimeen vuoden aikana suorittanut
, Englannin yleislakon Opetukset
Tämän kuun alussa tuli kuluneeksi kolma vuolta Englannin, suur­lakosta,
yhdestä käänteentekevästä tapahtumasta vanhimman kapitalistisen
maan työväenliikkeen historiassa, kirjotlaa eräs löverilchti. Lakko julis­tettiin
kaivosmiesten taistelun tukemiseksi. Joka puolestaan oli taistelua
kaivosmiesten palkkojen pysyttämiseksi ja työpäivän pidentämistä vastaan.
Yleislakko, joka kuten sanottu, oli taistelua palkkojen alentamista
vastaan, kasvoi selväksi poliittiseksi otteluksi. Sitä kesti ainoastaan muu­taman
päivän. Näet unioiden pääneuvosto yhdessä työväenpuoftieen johto-herrojen
kanssa lopetti sen lakkoon osallistuneitten järjestyneitten työ­läisten
selän takana, siten pettäen Englannin työväen, eniten kaivosmiehet.
Pieni kommunistinen puolue oli kyllin voimakas yleislakon päivinä tiivis­tämään
työväen jä liittämään sen yhteen rohkeilla taistdutunnuksilla.
Mutia se oli liian heikko estämään pelosta laikka jatkamaan taistelua sen
jälkeen kuin petos oli tehty.
Yleislakko, samoin kuin siihen liittyvä kaivostyöläisten lakko, paljas­tivat
kapitalistisen vakaantumisen Englannissa mädäksi ja sosialireformis-lisen
työväenpuolueen johtoherrojen ja ammatillisten järjestöjen refor­mististen
johtoherrain petturuuden. Yleislakko myöskin osotti kansain­välisen
työväenliifekeen heikkouden. Yksinpä kommunistipuolueetkaan ei­vät
ennättäneet ajoissa tarttua kiinni yleislakon kyllin tarmokkaaseen kan-
Jiattamiseen, eivätkä kyenneet myöskään antamaan tehokasta aineellista ja
moraalista apua taisteleville kaivosmiehille. Poikkeuksen teki kuitenkin
Neuvostoliiton työväki, joka viimeiseen asti toverillisesti auttoi Englannin
kaivostyöläisiä»
Lakko opetti kuinka tärkeätä on taistelu reformistien vaikutuksen lo­pettamiseksi
työväeniiikkteslä, ettei samanlainen petos uusiintuisi, ja toi­seksi.
kansainvälisen solidaarisuuden lujittamisen ja kaikkien maitten jär­jestyneitten
työläisten taisteluvalmiuden terästämisen.
Huomioita ja huomautuksia
"Me tulemme päättäväisyydellä kehittämään pohjois-Ontarioa vanhan
Ontarion kehittämisen malliin, ehjin brittiläisin perintätavoin ja laein,
jotka tuottavat hyvinvointia ja järjestystä", lausui Ontarion kaivosministeri
Charles McCrea puheessaan länsi-Öntarioh vanhoillisten (konservatiivien")'
vuotuisessa edustajakokouksessa Londonissa.
"Hyvinvointia" kaivos-, puutavara- y.m. kapitalisteilTe ja kapitalis­tista
"järjestystä," joka monessa suhteessa voi lähennellä anarkiaakin,
samojen kapitalistien eduksi.
• * ' • * •• , * '•
Kaivosministeri McCrean kerrotaan nostattaneen vanhoillisten edus­tajien
mielialaa julistamalla, että "kommunismi pohjois-Ontariossa tul­laan
tukahuttamaan millä hinnalla tahansa; kommunismia ei saa käsi­tellä
millään puolittaisilla toimenpiteillä, se täytyy tappaa ensimäisessä
ilmauksessaan".
Mutta McCrea oli sanonut kommunistien jatkavan toimintaansa uu
dessa Ontariossa. Tämä on tosiasia, joka ei millään hinnalla muuttune.
Kommunistinen liike on nuorta, elinvoimaista liikettä, jonka tukahuttami-nen
on mahdotonta. Missä kapitalismia ja kapitalisteja, siellä myös kom­munisteja
ja kommunismia, joka on edellisen kukistava.
tavalla niin ylelsteoreettisesti, käy­tännöllisiin
päivän kysymyksiin kom­munistisesti
suhtautumisen, kuin
myöskin luopuriaineksla vastaan hel-littäniättömän
taistelun käymisen
kautta.
Näistä taisteluista mainittakoon eri­koisesti
Työmiehen toimituksen suh­de
Minnesotan Farmer-Labor Party
kysymykseen, taistelu kunnallisen o-mlstuksen
.sosialidemokraattisia ja
pikkuporvarillisia harhoja, sekä tais­telu
omassa keskuudessa ilmennyttä
oikelstolaisuuteen rappeutumista ja
vastakunaoukselllsuuteen painunutta
trotskilaisuutta vastaan.
Työmies Societyn vuosikokous vaa­tii,
samalla kun se kaikesta tästä
antaa tunnustuksensa, että tätä .suun­taa
tinKÄnättömästl on seurattava t u ­levaisuudessakin
niissä kriiseissä ja
kaluuksla niille joukkoliikkein?, joi­den
asioita kirjeessä käsitellään.
Työmiehen, pirteä paklnaosasto on
antanut lehdelle eloisuutta ja vilk­kautta.
Tätä osastoa toimitettaessa
toivoo vuosikokous, että aiheet entis­tä
enemmän valitaan yhteiskunnalli­sista
kysymyksistä ja että sikäli kuin
henkilöistä on kysymys, asia asete­taan
etualalle - ja henkilöt toiselle t i ­lalle,
vaikkakin on todettava," että
myöskin henkilöistä on puhuttava e-rinälsten
kysymysten selvittänilsen
yhteydessä.
, Mitä yksityisille taiteilijoille julki­suuden
antamiseen tulee, on vuosi­kokous,
sitä mieltä, että niille on an­nettava
julkisuutta ainoastaan sen
jälkeen kun asiasta on keskusorgaä-nlen
kanssa päästy' yhteisymmärryk­seen.
ei ole perää."
VaFauden talon piirustoksien hyväk­symisen
yhteydessä tehtiin vielä huo­mattavia
muutoksia apartementti-ker-roksen
jaottelussa ja puutteellisuuk­sien
korjaamisessa, siirtäen liikkeen
konttoria ja toimitusta varten tarkoi­tetut
osastot etuosasta, joiden tilalle
tulee kaksi asimto-o-astoa, jotka voi­daan
vuokrata ulos hyvillä ehdoilla.
. Metsätyöläisten järjestön Sudburyn
aluetoimikunnan taholta pyydettiin
että Vapauden rakennuksella sekatyö­läisiä
tarvittaessa käytettäisiin union
jäseniä. Vastauksena päätettiin ilmoit­taa
että heti piirustuksien valmistumi­sen
ja rakennusluvan myöntämisen
jälkeen julistetaan kellarin kaivami­nen
urakalla tehtäväksi, jota voivat
hakea uhion jäsenet ja tarjoukset
harkitaan lopullisesti liikkeemme e-dus
kannalta.
Myöskin päätettiin johtokunnalle i l ­moittaa,
että kaikki rakennustyöt on
julistettava urakoltsljaln tarjouksille
avonaiseksi. Urakkasopimuksia tehtä­essä
on huolehdittava riittävän osuu­den
sisällä pitämisestä kunnes työ on
loppuun suoritettu, sekä yleensä ase­tettava
säännölliset aikamäärät mil­loin
mikin työ täytyy valmistua.
Vapauden johtokunnan pöytäkirja
luettiin. Päätettun tiedustella teknil­lisen
' kirjaston hankintasuunnitel­mia
koskevana josko kirjasto tulee
seisova Vapauden kirjasto, tai edel­lyttääkö
suunnitelma jonkinlaista
jaottelua toimitsijain vaihtuessa.
Vanccuvcrin osaston kirje, haalin
registeeraamista koskevana, luettiin.
Samoin kuultiin lakimiehen selostus
British Columbian maakunnassa y l i -
Kckous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. H I L L , v.j. sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöj^äkirjan ja hyväksymme sen koko­uksessa
asiain käsittelyn ja päätök­sien
kanssa yhtäpitävänä.
K. Salminen E. Pirttinen
(pöytäkirjan tarkastajat)
Ammatillinen liike
Pohjois-Ontarion metsämiehiä aiotaan sitoa
orjakontrahteihin /
Pitkä ja työtön kevätkausi alkaa
taas olla päättymässä Pohjois-Onta­rion
metsätyöläisiltä, kesäkatkalsu-kausl
alkaa olla käsissä. Vaikea on­kin
monen ollut päästä työttömän ke-vätajan
ohitse, sillä edellinen taKi
ei tarjonnut monellekaan minkään­laisia
mahdollisuuksia kerätä vähää­kään
säästöä kevätkauden varalle. Nyt
kesän tehdessä tuloaan ja kesätöiden
alkaessa alkaa taas monestakin tu.n-tua
hieman toivorikkaammalta, ehkä­pä
sitä muutaman kuukauden raadet- kolia unloon ja säilyttävät kiinteän
tuaan onnistuu saamaan jonkun dcl- yhteyden Lumber Workers-union
puoiustusjärjestö häikäilemätöntä riis­toa
vastaan.
Miten metsätyöläisten on tähän vas­tattava
j a miten voidaan nuo yrityk­set
torjua?
Tehokkain vastaus tuohon työnanta­jain
hyökkäykseen on se, että miehet
jok£.isella kämpällä ensimäiseksi työk­seen
pitävät kokouksen ja valitsevat
kämppäkomltean sekä delikeitin. jolle
pyytävät L.W.I.U:n pää- tai alueviras-toista
delikeittivällneet, liittyvät jou-larin
kokoon työttömän ajan varalle.
Niin ehkäpä, kerrotaanhan tämän ke­sän
aikana tulevan metsähommia e-kanssa
joko paikaUisten osastojen tai
aluekomiteoiden kautta.
Kukaan työläinen ei suinkaan enäii
nemmän kuin monena edellisenä vuo- epäile, eikö L.W.I.U. of C. olisi todcl-tena
j a kun töitä on vähän runsaam- linen työläisten taistelujärjestö, sillä
min, niin ainahan sitä silloin on mah­dollisuutta
vähän parempaan ansi­oonkin.
Vetoomus taistelusta sodanvaaraa vastaan
Kaikkien maiden m a a - j a metsätyöläisillc
Maa- jB metsä työväen Nor jalais-suomalals-
venälälnen yhtenäisyys- ja
ystävyyskomltea kokouksessaan, joka
pidettiin huhtikuun 13—15 päivinä
Kongsvlngerlssä Norjassa, katsoi vel­vollisuudekseen
kiinnittää kaikkien
maiden maa- j a metsätyöläisten huo­mion
yhä kasvavaan uuden Imperia­listisen
sodan vaaraan, Uudelleen kär­jistyvät
j a syventyvät Imperialististen
maitten välillä olevat ristiriidat niit­ten
taistelussa markkinoista ja sllr-tomaltten
jakamisesta. Kalkissa k a -
tavat maailman köyhälistöä uuteen
elokuun 4 päivään ja myötävaikut­tavat
Imperialististen sotaretklen val­mistelua.
Komitea katsoo, että Skandinavian
j a muitten S N T L : n naapurimaitten
maa- ja metsätyöväen yhtenä tär­keimmistä
velvollisuuksista ori ryhtyä
koko työväenluokan kanssa sltkeään ja
päättävään taisteluun uuden impe­rialistisen
sodan valmistelua vastaan.
Jatkuvan työväenluokan ammattiliit­tojen
lujittamisen kautta, koko työvä-pitallstlsissa
mafissa tapahtuu r a l - 1 enluokan yhtenäisyyden perustamisen
Yhdysvaltain kauppahallinnon ilmailuosaston julkaisemien tilastojen
mukaan ilmailu Yhdysvalloissa osottautui jo viime vuoden ajalla voittoa
tuottavaksi liikkeeksi. Samalla kun hallitus maksoi vuoden ajalla .21
yhtiölle postinkuljetuksesta $7,4.33,179 ja maikat luottivat keskimäärin
94 senttiä mailia kohti, viidentoista yhtiön raporttien mukaan keskimää­räiset
kustannukset mdilia kohti tekivät alle 70 senttiä. Kahdeksan yhtiötä
pääsi kustannuksiin nähden 54:5 sentillä ja seitsemän yhtiötä maksoi jo
voittoja sijotetulle pääomalle 28 prosenttia. .
Kuten näkyy, muodostuu ilmailu nopeaan voittoihin välineeksi YIi-dysvalloissa
ja tietenkin tulee tämä seikka, sotavarustelun "vaatimuk­sien"
lisäksi, myös, kiihottamaan sen laajentamista ja ilmailutekniikan
alinomaista parantamista.
voisa aseistautuminen ja samanai­kaisesti
solmitaan uusia salaisia, sota-sopimuksia.
Imperialististen hallltas-ten
ponnistukset ovat kohdistettu en­nenkaikkea
sotaretken valmlsteluim
S N T L : a vastaan. Jos se tosiasia, et­tä
neuvostohallituksen ehdotus ylei­sestä
ja osittaisesta aselstairllsumises-ta
dli hylätty kaikkien kapitalististen
hallitusten taholta todistaa sen. että
kapitalistiset valtiot eivät vain pidä
kiertämättömänä uutta sotaa Ja I^i-reellisestl
valmistautuvat siihen, mut­ta
myös sen, että tämä valmistelu on
suunnattuna ennen kaikkea ; S N T L :a
vastaan.
Komitea kiinnittää Skandinavian Ja
S N T L : n muitten naapurimaitten maa-ja
metsätyöläisten huomion siihan
että sotaan S N T L : a vastaan tulevat
kiertämättömästi mukaanvedetyiksi
ennenkaikkea kaikki pienet j a suuret
kapitalistiset naapurivaltiot, sillä näis­sä
maissa Europan imperialistit har­joittavat
mitä voimakkainta valmiste­lutyötä.
Tulevan sodan aikana, k u ­ten
se on ollut ennenkin, ihmisaineisto
kapitalistisia armeijoja varten tullaan
ottamaan ensikädessä maa- ja met­sätyöväen
sekä työtätekevän talonpoi-kaiston
riveistä.
Tämän ohella ei komitea voi sjTjäyt-tää
vaitiololla sitä työväenluokalle
tärkeätä tosiasiaa, että reformistiset
•johtajat himmentävät työläisten edes­sä
yhä ktisvavan sodanvaaran; ja mo­nissa
maissa suoranaisesti kannattavat
sotilasimperlalistista omien hallitus­tensa
politiikkaa ja äseistumista
(Ranskan sosialistit. Saksan s.d. E n g ­lannin
työväenpuolue jne.) sekä käy­vät
alasirvoista kamppailua Neuvos­toliiton
ammattiliittoja- vastaan pjrr-kien
eristämään neuvostoproletaant
kapitalististen maiden proletariaatista.
Näin ollen reformistiset johtajat joh-
"ja sen tiivistämisen kautta yhtenäiseen
kansainväliseen luokkarlntamaan, työ­väen
kokouksissa, julkisissa kansanko­kouksissa
ja konferensseissa valmis­tautuvat
uudet proletaariset voimat,
jotka kykenevät taistelemaan uuden
sodan valmistelua vastaan, työväen-joukkojen
tietoisuudessa tylsistyttävää
sodanvaaraan nähden ulkokultaista
porvarillisreformlstlsta pasifismia vaa­taan.
•
Maa- ja metsätyöläiset!
Norjalais-suomalais-venäläinen " ko­mitea
kutsuu teitä taisteluun työväen­luokan
yhtenäisyyden puolesta kokc
maailmassa, yhtenäisen taistelutavan
muodostamiseksi tilanherroja j a met-säkapltalisteja
vastaan.
Maa- ja metsätyöläiset!
Osoittakaa mieltänne imperialistista
sotaa vastaan'.
Alas imperialistinen sota!
Eläköön koko maaOman proletariaa­tin
luokkataistelurintama imperialis­tisia
sotia valniistavaa kansainvälistä
pääomaa vastaan.
Norjalais-suomalais-venäläinen ys­tävyys-
ja yhtenäisyyskomitea.
Ehkäpä niin, mutta ei kuitenkaan p i ­dä
sokeasti uskoa, että vaikka töitä
enkin liieman enemmän tulossa ja
vaikka paperipuiden hinta onkin h l u -
., , , , ^ . , 1 kan korkeampi kuin edellisenä vuonna,
oikeudessa lain tulkinnasta omaisuuk- että se ilman muilta tarjoaa parem-sien
regist^eraamisen järjestelyä k o s - j ^ ^ ^ ansiomahdollisuudet. Pitää myds-
,^7,^^^..,Vf"'?°"^^'^,'«,^^^^^^ ottaa huomioon eräs toinen seik-tettnn
lähettää asiaa koskeva selo^^^^^ ,3 ^n, että japparit, aina ,suu-
\apauden toinutiiiSesta poistuvan | ^,^^^^,4^ pienempään, ovat valmis-tcvenn
tilan ayttamista koskevhn'hautuneet lyömään työläisten palkkoja
tiedusteluihin^oi vastauksia saapunut j entistäänkin alemmaksi, riistääksen-melkem
kaikilta aluetounikimnilta.'
kuin myöskin muutamilta yksityisiltä
tovereilta. Asian käsittely päätettiin
I sä työläisiltä kaikki ansiomahdolli­suudet,
siten lihottaakseen yhä e-nemmän
voittojaan.
Ettei työläisille jäisi mitään mahdol­lisuutta
etujensa puoltamiseen, ovat
jotkut japparit täällä ryhtyneet mitä
häikäilemättömimpiin toimenpiteisiin
Niinpä vaativat he jokaisen miehen,
ennenkuin ottavat työhänsä, kirjoitta­maan
nimensä eräänlaiseen orjakont-rahtiln,
jossa mies sitoutuu japparln
tarjoamalla, union taksoja halvem­malla
hinnalla katkaisemaan koko
katkaisukauden mihinkään palkanko-rpltusvaatlmuksiin
ryhtymättä; jos
katkaisija rikkoo sopimusta, on työn­antajalla
luonnollisesti oikeus pidättää
hänen sisällä oleva työnsä. Työläiset
siirtää myöhemmälle.
Vapauden liikkeen tili-ote maalis­kuulta
tarkistettiin. E l antanut aihet­ta
toimenpiteisihi.
Sihteerin tcv. V i r r a n ja keskustoi-mittajan
tov. Hillin palkkasuhteista
keskusteltiin. Tov. H i l l in palkka-osuut­ta
koskevana päätettiin kirjoittaa V a ­pauden
liikkeenhoitajalle ja Virran
palkkakysymys jätettiin ratkaistavaksi
hänen saavuttuaan.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. H I L L , v.t. sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen koko- , ^ , ..^ , . ^ , ,
^u-kns„e ssa käsitteljy ä jj a päätöksiä vastaa-^Vj>jani^t^a^ ^m^*o istf^a f^k^o ntr»ahft?ia^ ?h«yvvaä^k sym^äJä'^n',
vana.
K. Salminen, E. Pirttinen.
(pöytäkirjan tarkastajat).
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan komitean
kokouksessa huhtikuun 24 p., 1929.
Saapuvilla olivat kalkki tp. komi­tean
jäsenet. Puhetta johti tov.
Ahlqvist.
Ccnnaught Stationln osaston kirjeen
johdosta, koskien haalille tuhaimen
(1000.00) dollarin toverlvelari maksa­mista
henkilön Suomeen lähdön takia,
päätettiin kirjoittaa pohjois-Ontarion
aluetoimikunnalle kehoittaen harkitse­maan
Connaughtin osaston toverien
avustamista yhteistoiminnalla alueen
osastojen kanssa.
kerrotaan hankittavan siihen allekir-jos
mikään, hiin työnantajain väsymä­tön
taistelu sitä vastaan on sen sel­västi
osoittanut myöskin sen kuink;
vaarallisena työnantajat pitävät työ­läisten
järjestymistä oikeaan taistelu-järjestöön.
Jos järjestömme olisi vain joku pa-perijärjestö,
jos se olisi joku I.W.W:n
kaltainen rähisijäin joukko, joka ei
tcdelli;uudessa haluakaan tehdä i n i -
tää työläisten hyväksi, saisi se olla
rauhassa. Vai oletteko kuulleet, että
ketään oli työnantajain taholta boi-kotettu
sen tähden, että kuuluu I.W.
W:hen? E i sitä el ole tehty, päin vas­toin
ovat- he työnantajille haluttua
tavaraa, samoin kuin Suomen valkoi­setkin
ja yleensä järjestymätön työ­läisten
joukko.
On korkea aika Jokaisen työläisen
liittyä omaan taistelujärjestöönsä,
L.W.I.U. of Canadaan. — S—o.
TYÖVÄEN URHEILU
Terve sielu — terve
ruumis
Muinaisen Kreikan kauniin kansan
— helleenien — okoylevä ihmisjry.";-
ihanne kuvastuu erään roomalaisen
runoUijan meille väUttämässä lau-joituksia
viekkaudella. Niinpä tarjo- j seessa: Mens sana in corpore sano
taan sltoutumispaperia miehille alle- (Terve sielu terveessä ruumiissa)
kirjoitettavaksi, seUttämäUä, että se Tämä nykyaikanakin vuosituhansien
on vaan joku semmoinen paperi, josta' suurenmoisen edistyksen jälkeen kau-jappari
voi nähdä ketä miehiä hänelle kana himmeästi kajastava idea on to-fulee
työhön. Mahdollisesti moni eng- dellakln vanhassa HeUaassa. sen kult-
Ruotsin osuustoimintaliiton ja sen kaita,
sisarliikkeiden tilienpäätös osoittaa
suurta edistystä.
Margariinitehtaan valmistus on l i ­sääntynyt.
Kumitehtaan vaihto l i ­sääntyi
4.8 milj kruunusta 9,9 m i l -
jonaan. Kaikkien teollisuuslaitosten
valmistus oli 67.6 milj. kruunua vas­taava.
Liiton tavaraostoissa oli vaihto viime
vuonna 135.5 milj. kr., mikä oli 15.4
milj. kr; suurempi kuin v, 192'i,
Liiton ja sen tytärliikkeiden yhtei­nen
voitto pii 4,683,149 kr., mika oli
l . I milj. kr. enempi kuin v. 1927.
Vuosivoitto oli siis dollareissa' noin
1,200.000.
Creighton Minen csastoUe oli saa­punut
seuraavarilainen kirje:
Mr. Otto Setälä, Suomi-haali, ' 23
Lake st., Creighton Mine, Orit.
Hyvä herra!
Täten tiedotamme teille, että Inter­national
Nickel Company of Canada
Limited, harkitsee, että teidän yhdis-tyksellänne
ei ole oikeutta olla pai­kalla
23 Lake St. Creighton Mine, jos­sa
Suomi-haali sijaitsee ja että tämä
yhtiö aikoo pakottaa yhdistyksenne
poistamaan rakennuksen tältä pai-
Teidän, J. W. Gallagher,
kiinteimistöasioitsija.
Asian johdoEtaf päätettiin lakimie­hen
kautta tiedustella kuka maan o-mistaa
ja millaiset ehdot ovat ole­massa,
samalla myöskin kirjoittaen
aluetoimikunnalle j a osastolle käytän­nöllisiä
toimenpiteitä koskevana.
Vapauden toimittaja tov. R. Pehko­nen
vastauksessaan ilmoittaa, että
hän voi siirtää Suomi-matkansa kesä­kuuhun
j a olla toimituksessa kesäkuim
alkupuolelle saakka.
Vapauden talon piimstobseL Luetr
tiin kirjeerivaihtoa Vapauden talon r a -
I kennuspiirustuksia koskevana. Hinenl.
lanninkieltä taitamaton työläinen saa­daan
tällätavaUa vasten tahtoaankin
hyväksymään tuon orjakontrahdln.
Myöskin muita samanluontoisia val-heeUisia
keinoja käytetään työläisten
toimintavapauden sitomiseksi. Eslmer-klkfii
kerrotaan Rosegroven ympäristön
pikkujapparien tehneen komppanian
kanssa kontrahdin 50 c. helpommalla
katkaisumaksuUa kuin mitä komppa­nia
olisi ollut valmis maksamaan, voi­dakseen
työläisten vaatiessa maksua
korotettavaksi vedota siihen, että he
eivät voi tehdä mitään katkaisumak-sujen
suhteen koska komppania ei
maksa enempää, kuin mitä kontrahti
edellyttää.
Myöskin yleistä niustalistajärjestel-mää
cn alettu.sovelluttaa käytäntöön.
Jokainen joka tiedetään L.W.I.U. of
C : n tai kommunistipuolueen jäsenek­si,
on merkitty vaaralliseksi, jota ei
saa ottaa työhön, koska he voisivat
aiheuttaa rauhattomuutta. .«^iUä että
eivät hyväksy kaikkia jappareiden-mielivaltaisuuksia.
Työläiset! Mitä luulette tämän mer­kitsevän?
Se merkitsee sitä, että teistä halu­taan
tehdä työnantajien tahdottcmia
tuurin kukoistuskaudella noin v. 500—
40 e. K r . , ollut elävänä todellisuutena.
Urheilu oli Hellaassa todellinen
kansanliike. Sitä harrasti kirjaimelli­sesti
koko kansa. Se kuului jokaisen
vapaan hellfeenln jokapäiväiseen lei­pään.
Ja k u n kalkki tutkimukset, h a ­vainnot
ja tosiasiat vahvistavat sitä
otaksumaan, että helleenit ovat yleen­sä
olleet henkisesti lahjakkaita, ja
kun koko Hellaan historia itimeelli-senä
ja loistavana sivistyksen tuli­patsaana
vanhalla ajalla osoittaa, et­tä
pyrkimys kauneuteen on asimut sy­vällä
Hellaan kansan sielussa, niin
tämä kalkki urheiluharrastukseen y h ­distettynä
merkitsee, että silloin on
helleeni ollut tätä korkeata ihmisyys-ihannetta
mahdollisimman lähellä.
Ajan levottomista oloista johtuu, että
urheilu on silloin joutunut palvele­maan
myöslqn kansan sotilaallista k y ­kyä
ja puolustuskuntoisuutta. mutta
tätä ei ole suinkaan helleenien viaksi
luettava. Hellaan kansa oli terve kan­sa,
mutta silloinen ihmiskunta ei o l ­lut
terve. Persialainen imperialismi ja
makedonialainen yalloituspolitiikka
olivat ajan sairauksia samoinkuin ny­kyajan
suurvaltain varustelupolitlik-ka,
"aseellinen rauha" on nykyajan
si-vistyksen surkea vitsaus.
Vanhassa Kreikassa, jossa varalli-työaseita,
jotka nurkumatta tekevät
kalkki mitä japparin päähän pälkäh­tää
teiltä vaatia Se merkitsee sitä..
että japparit ja .koko työnantajien| suutta käytettiin surkeilematta sivis-koplakilita
on tullut iskemään, ettäjtyksen tukemiseen ja kehittämiseen.
L.W.I.U. of C. on todellinen työläisten! oli myöskin terve sivistyneistö. Kreik-taistelujärjestö,
jolta työläiset saavat' kalainen hengen suurmies, joka usein
taisteluissaan tukea, joka jos se pää- vieläktn loistaa sivistyskehityksen h u i -
see voimistumaan on pakottava myön- pulla, urheili rinnan varsinaisen kan­tamaan
työläisille monia parannuksia' sanmiehen kanssa. Suuri filosofi
nykyisiin oloihin. Ss merkitsee, että j Platon^ jota pidetään cnsimäisenä
työnantajat ovat päättäneet murskata sosialistinakin, oli tavattoman voima-
L . W X U . of, C : n metsätyöläisten jär- kas mies, ruumiin kuntoisuudessa kor-jestön,
tehdä tyhjäksi metsätyöläisten ^ Lealle kehittynyt atleetti, etevä k a i -
yrityksen luoda itselleen kunnollinen j kissa ruumiinharjoituksissa. Hänet-