Vapaus, July 12, 1930

              Lauantaina, heinäk. 12 p:nä — Sat., July 12 No.
A P Ä TT S CiMtan mnmU^ tjMmOm HM» fl—i>tit«»m>i. ga;wyT
C m o i *d««tij<x« r«t««. Me pe» eol, iatk. Mioiis»» chvf* !•« liaKfa tmutlm. tU. tW
V 0 V
laisuudessa. Monia vuosikymmeTi.iä
cn Iclrkko pitänyt ranskalaii-canada-
]3i5ten työläisten joukkoja sjn^ässä
lietämättömyydessä ja iäpitaiisti-luokan
valistuksen alaisuudessa.
Mutta tänäpäivänä, kun heidän elä-misenmahdollisuutensa
on polettu
""rikiiimtf Xi-tiori 163. — Tb5«iJo» 536W. — KlfjcLtspP* 2S87W.
ILMOIUSHXNXAT VAPAUDESSA i
.::;ft«<»Skuaiact>kMC n 40 ktn», $IM> ka« k«u*. — Ari«UJtt«» » « « f f l » «MtotoJfatrt*!*
•ib paJMiauM. — Wi»€««MigU«,iWfek»«l Mc keit». »1X0 S ktif^ — STSIjaiibKXiikJrt » X *
« U . KM t k«rt«*- — At«»l<*r«iJa»iuk»rt k«rt», «3.00 käiai ittu», — JUil*«I»«t«k»»
Utit*. — KuoUmMtulauaaktt t2Jti ktttm, M J>iaak«a LiU««!««ae«lU 4<i mtitta*ittjUi. —
• l u i M B ti«i«t i« im,ftiluuAuktt Mc >:r/M. «IXiO kertaa. — Tll«i»»i«il—ttiii— Ja U«st«*-
••«•'••-«ri.. -o. •a<J.:ta«jM. '«i><iellj>ä iJov.lii.iilau «lukätaea.
. . TttAUSHlSNATs
1 « k U ^ . »k. n^a. S'»k. »I-7-i j » » kk- »IX«. — TMmaltalUs Ja i—mmm nU
•UuwlUr I «k. t),M. tkk. «2.:^ i< 1 kk. tlM.
I i, W. AJM4«i<(-
^<^EGc«. B«ok«<«« a»4 Pnaldkaps V<;iau Baildiac. Elai Straat.
AU M U la U aJdftaiaiti Vfpaa*. P/>. B«i « , S»dl.o*r, Oat.
'aa (9f auHoia tabaaaa au ««auaita .«e«iaii«c«a ki>l«w««naa, kixiatttkaa «ilitlM» ItOJkaM-yaraooaaUiaalla
ainalUi J. V. Akl<|Tut, Uiikactibblula.
Sotakdrpit ovat alkaneet yhä kiivaammin
raakya
;."v,
^' Olexnme useaan kertaan joulu-
;-9eet klrjpiUamaan ni111oi;i minkin
, xoaan diplomaattien uuden sodan
- .rnniisteluista Ja uhkauksista ja
-.'samalla toteamaan, että maailma
'rientää uutta maailmansotaa koh-
';' 4^ yh^ kiihtyvämmällä vauhdilla.
f jEi o|e kovinkaan kauan siitä, kun
JdrjoitJiiiine Italian verisen hallit-
^vsijan, Mussolinin, ylimielisestä
I -suhtautumisesta toisia kapitalisti-maita
kohtaan, varsinkin Ranskaa,
; ja heti perään kerroimme, että
-•Puola ja Italia ovat tekemässä
'••keskenään sotaliittoa, jonka kärki
.ilmeisesti on tähdätty Neuvostoliit-
-•^toa vastaan.
•V' IVfutta tuskin ovat toiset sota-
;.;>korpit ehtineet lakata rääkymästä^
vJcun jo iimautuu yhä uusia ja uu-
:sia -kapitalistivaltojen diplomaat-
'»teja ja valtiomiehiä, jotka avoi-mesti
tunnustavat, että uutta maa-
.ij^nansot^a kehitellään tulisella kii*
, >T|ieJiä. Tämän kuun alussa m.iji.
.Englannin liberaalisen puolueen
• 'johtomies Lloyd George esiintyi
' "näyttämöllä", kalistellen kannuk­sia.
Hän piti erään kirkkokunnan
{Icuinkd 'sattuvaa!) kokouksessa
Bournemouthissa puheen. Jossa ^i
' suinkaan niinkään paljon puhunut
; kristillisyydestä, mutta sensijaan
y l^y^llä suulla maaUman kapUa-
* listivaltojen sotavarusteluista. Pu-
, jhi^essaan liän äelitli, että kapitalis-
- tiset vallat varustautuvat nykypäi-
• vJnä paljon kiihkeämmin sotaan
' kuin v. i9i4. Maailman rauhan
)^'n sanoi otevon Englannin ja
Yhiijysvaltojen «rmojlla; nämä voi-
^yat jatkaa maailmassa rauhan ti­laa,
taikka sytyttää uuden veri­leikin
jnillpin tahansa. Ehtona
ipoaallmon rauhan säilyniiseile kui-
: tq^ki^ selitjli puh,uja olevan, että
Englanti ja Yhdysvallat kykene­vät
sovittamaan keskinäiset risti­riitansa.
Ellei niitä kyetä sovit­tamaan,
seuraa siitä mitä Juhoisin
ja verisin maailmanpalo.
Hän myöskin viittasi siihen, et­tä
Englannin ja Yhdysvaltojen tu­lisi
marssia yhtärinnan, eikä olla
toisiaan vastaan. Tämä lausunto
kuvastaa että herra liberaalilla on
hätä, ettei näiden ristiriitojen
vuoksi Englanti pääsekään tai us­kalla
käydä iNeuvostoliilon kimp­puun,
jonka kukistamista se on
kymmenen vuoden ajan jokaikinen
hetki haaveillut.
Liittoparlamentin vaalit ja tehtävämme
ne teäceyät sum-emmat - lahjoituks^
maMotttaniksL Vieläpä ' sellaisessa
äärettömän tärkeässä asiassa, kuin
QE vallankumouksellisen. lii^l^een ra­kentaminen
Canadan ranskankielis­ten
työläisten keskuudessa. Me kui­teinkin
pyy^mnie teidänkin osasto-
Lisäksi tunnusti tämä englanti­laisen
imperialismin yksi huomat-tavimmist,
a valtiomiehistä, että so­tavarusteluja
Saksaa lukuunotta­matta
kaikissa kapitalistimaissa
käydään tulisella kiireellä.
Sotakorpit ovat alkaneet yhä
äuMckkäämmin rääkyä maailman
yllä. Se tietiiä, että kapitalistit
valmistelevat uuden verisen teu­rastuksen
alkamista entistä tar­mokkaammin.
Työläiset kaikissa
maissa kuitenkin panevat jyrkän
ja tinkimättömän vastalauseensa
kaikkia sotavarusteluja vastaan,
olipa ne sitten suunnattu ketä
vastaon tahansa. Ja jos imperia­listit
kajkesta huolimatta uskalta­vat
uuden sodan' sytyttää, tulevat
työläiset kaikissa maissa muuita-fman
imperialistiset sodat kansa;
laissodiksi ja kukistamaan porva-rillien
järjestelmän.
Työläisten kansainvälinen sodati-vastustamispäiva,
elokuun ensim­mäinen,
lähestyy. Jokaisella pie-himmälläkin
paikkakunnalla on
-varustauduttava tätä päivää viet­tämään
malidoUisiraman voimak­kaasti.
Työväestön tulee näyttää,
että öe on valveilla.
EkropjMse^
veljiään
' ,, Neuvostoliiton talouslelidct an-
. tpivat äsXen selostuksen miksi vii-
- tue toukokuun aikana Neuvostolii-ton
ostot Yhdysvalloista olivat
' yaijti noin kolme mvljooiiaa doUa-
« 9 , yerr^tijina fcymrneneen mnjoo-
. n^ufft dollariin huhtikuulla.
Amerikalaisia tehtailijoita pe­tettiin,
soittavat neuvostolehdet^,
^^siksjkin Yhdysvaltain kauppa-
^leparte;nentti "varoitteli" tehlai-
Jljoita antamasta luottoa neuvos-tohallitukselie,
keUoittaen vaati­maan
.vähintäin 50 pros. käteis­maksuna
tilauksista. Samalla ai-
' kaa Lontoosta ja Berliinistä lähe-lettiin'
Amerikaan tekaii^tuja tie­toja,
kuten: "Saksa on päättänyt
.olla enempi antamatta luottoa neu­vostohallitukselle",
"Neuvostohal­lituksella
on suuria vaikeuksia
täyttää kaupallisia sitoumuksiaan
Saksassa", "Berliinissä ollaan va­kuutettuja,
että 5-vuolissuunmtel-ma
johtaa Neuvostoliiton perika­toon",
"Saksassa ei anneta neuvos-t^
jialiitjuksellc, pitempää kuin O
kki m.^Iisuoika", j.n.e. —-
JlLUri samalla aikaa Saksan teh-
^ tallijät ottivat vastaan suuria ti­lauksia,
..joista ensimmäinen maksu
^upriteta^n 18 kk. kuluttua ja lo­put
aina l^olmeh vuoden maksu­ajalla.'
Suunnilleen yhtä suuren
luoton ahtoivat Englannin tehtai-
^ Iljat. Moäfet ameirikalaiset tehtai-
- lijäi vaativat 50 prbs. käteisellä
j[a; Ity^ ja me-
'^^il^iäiiv^^ suuria tilauksia.
ta neljään miljoonaan tonniin,'jo­ka
määrä vähintäin kolminkertais­tuu
V. 1932 mennessä. Samoin tu­lee
vienti muillakin aloilla monin­kertaistumaan
VV. 1932—33 nien-nessä,
joten neuvostohallitus pi­tempiaikaisen
luoton nojalla suu­resti
voi lisätä ostojaan.
Viljakysymyksen katsottaessa
ratkaistuksi probleemiksi, kiinnit­tää
neuvostohallitus entistä enem­pi
huomiota muiden ruokatarpeit-ten
tuotannon alalle, kotimaisen
kysynnän täyttämiseksi entistä suu­remmassa
määrässä.
Ensi syksynä al^aa Slalingra-dissa
toimintansa margariiniteh-'
dasi jonka tuotanto tulee olemaan
18,000 tonuia margariinia ja 15,-
000 tonnia kasvisöljyä vuodessa.
Samoihin aikoiliin " Moskovassa
avataan samallaineh tehdas 7,000
tonnin vuosituotannolla.
Stalingradissa myöskin on val­mistumassa
vihanneksien, hedel­mien
ja lihan kamiutuslaitos, jon­ka
tuotanto tulee olemaa^ 45,(XK),-
000 kannua vuodessa. Samalla
alueella tulee syksyllä olemaan
toiminnassa 52 uutta kanafarmia,
joissa kanoja yhteensä 675,000.
Irkutskissa, Siperiassa, parhail­laan
rakennetaan kahvin ja teen
paahlauslailosla.
Polijois-Kaukasiassa on parhail­laan
suunniltelunalaisena maail­man
suurin hedelniäfarini, jonka
yhleyleen tulee kannutuslaitos.
Ensi kevääksi valmistuu eri osiin
Neuvostoliittoa kananmunien hau-dotuslaitoksia,
joissa yhteensä voi-
Tä.ssä kuussa toimitetaan Cana­dan
hallitsevan parlamentin ko­koonpano
vaalien kautta. Siis jo­kainen
Canadan äänioikeutettu
icanKalainen pääsee vaikuttamaan
oinaita kohdaltaan tämän hallitse­van
valtiokoneiston kokoonpanoon,
joka muodostuu useista eri puolue­ryhmistä,
ollen kuitenkin pääteki­jänä
kak.si hallitsevaa puoluetta,
kon.servatiivit ja liberaalit, jotka
•parhaillaan kaikennäköisien paran-nu.
slupauk.sien kautta koettavat ka­lastaa
itselleen äänestyskarjaa,
päästäkseen hallitsevaksi puolueek­si,
ollen kuitenkin molemmat, niin
konservatiivit kuin liberaalitkin,
Canadan omistavaa luokkaa- edus­tavia
puolueita, rikkaita teollisuu­den
ja suurten maabviljelysyhty-micn
omistajia, ja niin ollen kuu­luvat
siihen luokkaan joka riistää
canadalaisen työväestön työn tu­loksia,
ovat luokkaa, joka kaikkia
riistotoimenpiteitä suunnittelee,
voidakseen yhä vdimaperäiaemmin
riistää työn kautta luotua rikkaut­ta,
ovat luokkaa, joka kaikilla
mahdollisilla keinoilla koettaa es­tää
työväestöä valveutumasta, ovat
luokkaa, joka .kirkon ayu.lla yrit­tää
pitää työväestöä tietämättö­myydessä,
ovat luokkaa, joka par­lamentin
avulla säätää erilaisia
laki.tekeleitä työväestön itsenäisen
luokkatoiminnan estämiseksi, ovat
luokkaa, joka on luokkaetujen
vuoksi kokonaan Canadan liitto-parlamentissa.
Tämän kaiken jos
huomaa maassa oleva äänestyskel-poinen
työväestö, niin epäilemättä
se kieltäytyy muodostamasta ää­nensä
kautta tällaisista benkilöis-tä
Jiittoparlamenttia, koska ei ole
muu^ kuin kaksi luokkaa, jotka
tässäkin vaalitaistelussa todellises-
•ti käyvät taistelua vallasta. miS-T^
JÄT ja RHSTETTÄVÄT.
Nyt olemme puhuneet miten riis­täjät
pyrkiyiit V;?Jtaan ja mitä ne
valtaan päästyään tekevät. Nykyi­seeni
liittoparlamentin koko9np9-
noon osallistuu myps^in CANA­DAN
KÖ5IMUNJSTIPUÖLUE, eri
vaalipiireisE/u kaikkineen kymmc-n,
ellä ehdokkaolla. KO^IIMUNISTI-PUOLtFE
astuessaan ^ y^litaiste-luun
ja asettaessaan väliliisten yaa-timuksiensa
ohjelman, voi tässä
taistelussa paljastaa naiden s.uur-riistäjien
kapi.talistien jkierot toi­menpiteet
ja sen, ettei työyäestön
riistäntää .ypid^ k,osk{^in lopettaa
parlamentin kautta, koska se dn
linnake riistäjien varmalle luokka­pohjalle;
vaalien jälkeen häviää
kansanyaltaiauudesta puhuminen
ja vallankin kansan hyväksi toi-mirain
»n- \Tässä vaalitaistelussa
osallistuneena näyt;tää Kommunis­tipuolue,
.että ty.öUiisiten vaatimuk­sien
toteutuminen tapahtuu työ­läisten
ja työtätekevien mäanvilj,e-lijäini
yallanjkiumo.uksellisen halli­tuksen
kautta,' jota ei niiyöskään
inhimillisen kärsivällisyyifen alim-jaiuie antamaan osuuteirsa. Jos jo-paan
rajaan asti, jota he eivät enää^kainen työläisten luokkajärjestö an-
'taa tälle lehde'lle suhteellisen osan­sa,
niin merkitsee se sitä, että leh­ti
tulee asetetuksi varmasti jaloil­leen
ja voi kehittyä kykeneväks
täyttämään sen suuren tehtävänsf
työläisten luoliiatalsteluUikkeessä
vei kestää, alkavat Canadan rans-
'^ankieliset työläiset osoittaa taiste-
^ iluhalua ja päättäväisyyttä laiajan,
saavuteta parlamenttaarista tf^^U-^ll^^rnouksellisen joukkoliikkeen
koska porvarillinen parlamentti on i ' ' ^ ^ - " ^ " ' ^ ^ ranskalals-canada-vain
osa kapitalistisesta valtioko-i^^'^^^" työläisten keskuuteen.
nei.stosta. kommunistipuolueen j ^'^^ -^hdä, auttaak- J jöta varten se on perustettu^ <
tehtävänä on kogta työläisiä mah-, ^-^^"^^ ^^^^ä? Kaikki Canadan vai-i .SuO"ttaJaa osuustenne LOuvrie
dollisemman suuret joukot taiste- -^"^-"'"""^^^et työläiset ovat ras- rm hyvaksx!
luun sellaisen järjestelmän hävit-i^^^'^'^ kuormitettuja rahallisen a-1 Rientäkää rakentamaan työläis
tämiseksi, joka ei kykene tarjoa-.'••"npy>'""öinä työväenluokan lehdis- ten luokkaliikettä ranskalais-canada-maan
elämi.sen mahdollisuutta tukemiseksi. Kapitalismin ai-1laisten työläisten keskuuteen!.
JÄRJESItiN ASIAT
Pöytäkirja
maassa olevalle työväestölle, ja i^aansaama työttömyys saattaa tu. Toverillisella tervehdykseUä:
juuri näissä .liittoparlamentin vaa- kannet työläiset aivan rahattomiksi
leissa. Kommunistipuolueen oUes- r.ykyään. Mut^a teidän tulee ymmär-sa
.osallistuneena vaalitaisteluun. työläistoverit. ettemme me sit-
Canadin Kommunistipuolueen a-settama,
"Li'Ouvrierin" pcannatu-s
I komitea.
A. T. Hill. sihteeri.
Lähettäkää kaikki lahjotukset o
soitteella: A. T. Hill. 650 Bay st.
vofdaan tehdä valtavaa valistus tenkään- voi kääntyä millekään
työtä työväestön keskuudessa, yhä muulle suunnalle avunpyyntöinem-uusi(/
i selostuksien avulla, että ™e ^^'^ J " " " teihin! Me emme pyy-työväestöllä
ei ole mitään yhteyt- däkään teiltä tuhansia ^ dollareita,
tä eikä pienintäkään velvollisuutta ^hyvin tietäen, että teillä on jo en-iToronto. Ont. Tai: "L'Ouvrier Ca-osallistua
vaaliin, muuten kuin pr^ nestäänkin siksi raskaat rahalllseS nadien" 62 Rachel st. East. Montre-heiden
ja lentplehtien avulla pyr-, uhraukset kannettavanamme, että j ai, Que.
kjä paljastamaan porvarillinen;
parlamentti ja se petos, jota sen j . ' ~
kautta harjoitetaan työväestöä j WT* * ftf ^
kohtaan, sekä yksinomaan .ääne.«- j
tää ^'okainen työläinen vaan Kom- j
munistipuolueen ehdokasta, tehden ;
lakkaamatonta työtä että mahdol­lisimman
suuret työläisjoukot jo , „ . „ „ ... .
näissii vaaleissa saataisiin käsittä- J"lka..semme alla eraan tyolai-sen
tuttavalleen Neuvostoliitosta
.täjiltäan. Kappale ^
suudessaan osuusij
kimnan voimilla x
jluksessa onkia sei
mat näyttelijät. Ht
taan tässä tanaai,
p ^ n . palkkaiistal
tehty Suomalaisen Järjes-! myöskin sen johtoi
tön toimeenpanevan komi-| tuskomitea. Tämä
tean kokouksesta heinäkuun jPUOlisataluvun The<
R n n ä . 'luotamme että eri
minnaile cmisietui
näytelmän £e jouijj
maan. Lähempi a
,Tp ai. st. el, u oi-,k e-i s^to vaaraa vas„^ta an P?^' Jo^^a tarkoite
suomalaisessa Järjestössä" päätet-iin
kehoittaa Vapauden liikkeen-loitajaa
ottamaan järjestölle 3000
jainos, josta osa lähetetään osas­toille
ja loput järjestölle säilytet­täväksi,
joita lähetetään osastoille
pyj'dettäessä. .
Luettiin metsä- ja maatyöväe.s-
8 pnä.
Saapuvilla oli A. K i v i , ^ . T. Hill,
K. Salminen, J. Latva ja J. Wirta.
Puhetta johti Latva.
söile kappaleen j-mi
esityksen aikana."
Kaikkien oriua.ctoji
mielisten fa
Olemme jo aikaivj
että juhlien aikajaii
kak£olskaupungei«a
tön järjestön sihteerin tov: A. ^?y^.^^- Ihni'n?n. tj
Hautamäen kirje, jossa pyydettiin i^^^"^"'^"^^^^•'nä ka
i - . r v T v , : f < > o i f o b n ; n - ö « rv,r.v,/i»n:c4-., ™ mahtava.tsi, elle
i
mään porvarillisen parlamentin,,.., ... . ,
luokkaluonne. j lähettämän kirjeen, jossa kuvataan
I matkan vaikutelmia Yhdysvallpis-
Canadan «uomalauet, ocalJiatobaa j ta Nishi-Novgorodiin, uusille neu-vaalitai&
teluun jokainen! j vostovallan autotehtaille, jonne
_ ^ Yhdysvalloista äsken matkusti usei-
Suomalaiset Canadassa ovat mil- kymmeniä suomalaisia työläisiä,
sataprosenttisesti palkkatyö-j Kj^je kokonaisuudessaan kuuluu
vaestpa, joten he jokainen tunte-1 «-gyj^^jjy^gji.
'''^^.'"y^.S" "hyvinvoinnin";- * "Nishi-Novgorod,
mika meillä on ollut ja on tanaan 23 p. kesäk. 1930.
nautittavana porvarillisen hittopar- ji^net terveiset täältä periltä
l^mentm saatttmista määräyksistä, keskeltä suurta ensimäistä prole-joissa
ei hitaistakaan .ole työtä­tekevän
väestön osaa, hyvinvoin­nin
ja elämänilon edistämiseksi.
Poikkeuslait, kuristusmääräykset,
sana- ja kokoontumisvapauden sor­to,
ovat ensimmäisiä joihin saam­me
tutustua kansanvaltaiseksi ylis­tetyssä
Canadassa. Siksi edistä­käämme
kaikin käytettävissä ole­vin
voimin Kommunistipuolueen
yaf# taistelua. Tehkäämme keskuu-
(Je3sa,mnie ja kansainvälisesti työ­tä
oman "vaaliohjelmamme tunne-tuksitulcmiseksi,
taisteluohjelman,
jolla maan Kommunistipuolue on
lähtenyt vaaiitaisteluun, näyttääk­seen
laajoille työläisjoukoille kapi­talistisen
järjestelmän onttouden
^a ne syvät ristiriidat, jotka sen
elimiä jäytävät eivätkä voi vaii)aut-taa
työtätekevää väestöä liälästä
ja kurjuudesta, ,vaan pn työväes­tön
itse itsensä vapautettava
pitalismin' orjuudesta, jota työtä
suorittaa Canadan Kommunistipuo­lue
osanotollaan liittoparlamentin
vaaleihin, omalla vaaliohjelmallaan
ahtaen iskun kapitalistista riisto-järjestelmää
vahaan.
•Torontossa, rfeinäkuun 9 pnä
1930.
Canadan I Suomalatten
J ä r j e i t ^ Toimeenpa­neva
Komitea.
m ja tidteinaan Canadan
j-aoskäiiidälisten uutta lehteä!
RAIKULLE T¥OyAENL]lTÖKAN JÄRJESTÖILLE
Hyvät toverit!
Vas.emmlstol.alsella työyäenlllkkeel-lä
ei ole näihin asti ollut äänen­kannattajaa
ranskalais-canadalais-ten
tylUäisji^ukkojen keskuudessa.
Nyt olemme kuitenkin onnistuneet
perustamaan yairankumouksell^en
joukkoiehden. jo.htj;una:;m ja ohjaa­maan
ranskalais^canadalaisJa työ­läisiä
he^4än taisteluissaan. "L'Ouv-rier
Canadien'*Jin perustaraUien .mer­kitsee
ypin^pkasta eteenpainryntäys-tä
Canadan työläisten luokkataiste-luliikkeen
historiassa. .
Kuten hyvin voitte kuvitella, tu­lee
tällä lehdellä olemaan suuri ja
raskas tehtävä edessään. Ranskalais-canadalaiset
työläiset kuuluvat Ca-nadan
kaikkein raskaimmin riistet­tyihin
työläisiin. Tuhannet heistä; f-lävät
niinkutsutuissa komppanian-kaupungeissa.
Joissa heidän elära^-
Eä pn oikeata maa-orjan elätnää,
suurien rahayhtymfen mlelivalla^^a-
S#^lojveibden ollessa hyvät, on
\:r>mviio$tohaUilus jälleen lisännyt ti-
V-IsuilMiean. JJlkömaavienliä varten I daan hautoa 8,000,000 kananmu-y^^|]^^
ari • <^ ylijäit ^nlmoc. naa sanialia kertaa.
mm"--' • • • •
Eilen tuli tällä samalla paikalla
puhuttua ^uomen lahtareista ja
heidän tässä maassa olevista käty­reistään.
Oikeastaan se olisi taa­sen
saanut riittää toistaiseksi,
mutta kun sattui käteeni juuri saa­punut
"Canadan Uutiset", niin
leikkaan siitä pari kirjoitusta, jot­ka
ilman mitään reunamuistutuk­sia
ovat kyllin paljon puhuvia sii­tä
ruokottomuudesta, joka tämän
maan suomalaisten lahtarien kes­kuudessa
vallitsee.
- Ensiksi panen tähän "Alberton
Oskarin" "herttaisen" kirjoituksen,
jota lukiessa s^a sellaisen tunnel­man
kuin kirjoittajalla olisi puuk­ko
hampaissa, suupielistä vaahto
valumassa, toisessa kädessä kivääri
ja toi.sessa kirves, verestävät sil­mät
tuijottaen hirmuisina työläi­siin,
jotka eivät tyydy tässä ajal­lisessa
elämässä ainoastaan orjan
osahan, vaan vaativat ihmisoikeuk­sia.*
Näin se "sivistyneen" lehden
kirjoitus kuuluu:
"Suomi alkaa herätSi! Viimein­kin!
Etelä-Pohjanmaan tarmok­kaat
pojat taaskin näyttävät muul­le
Suomelle esimerkkiä. Heidän
isänmaallinen innostuksensa näyt­tää
tempaavan kaikki suomalaiset
mukaansa. Sen ipaan notkeasel-käinen
hallitus horjuu, kansan tah­toa
on no.udat.ettava, sen pyhim-pien
tunteiden kanssa ei ole Icikjai-tekoa
leikitellä. On täytettävä
kansan tahto tai erottava. Il^e
kyllä, kun koko Suomi viimeiidklri
tajuaa, initä kyykäärmeen sikiptä
ovat heHävaroen kasvattaneiet
Suomalainen luonne on hidas, ise
sietää jaljon, mutta kun se saa
kyllikseen ja vihan aallot alkavat
vyöryä, vyöryvät ne ehkä luje)m-min
ja laajemmin kuin minkään
muun kansan. Se Suomesta.
Tosisuomalaiset! Suomesta tul­leet
uutiset koskevat meitä lähem­min
kuin ensikatsannolta näyttää-
Muistakaamme että kun suomalai­set
vapautussodan aikana antoivat
ryssälle (papuryssineen) kuumat
lähdöt, tänne ne tulivat, luikkivat
.kuin koira häntä koipien välissä.
Niin tekevät nytkin. Niitä on jo
tullutkin ja tulee joka laivassa^
Olemme tämän maan. alamaisia,
mytta siJtikUän eivät Suomen ta­pahtumat
ole meihin koskematta,
sillä juuri meidän keskundestam-ine
ne tulevat turvaa hakeniaaui^^
ryssä-veljen orjana kätyroimään.
Nyt jo koko Canadan papuryssä-lauma
tuntee nahoissaan kansan
vihan painostuksen. On vaikea
saada työtä. Vaikeammaksi yhä
tulee. Mutta sillä voi olla suurem­mat
seuraukset, yhdellä kynänpiir-rolla
voi siirtolaisministerimme läk-tariaatin
uniota. Saavuimme Le­ningradiin
t.k. 16 p. klo 9 illalla
Sovietti-laivalla Lontoosta, jouk­komme
käsittäen 27 miestä ja per­heitä.
En ollut hyvissä voimissa
kaiken aikaa. Muistaakseni kirjoi­tin
sinulle Lontoosta, mutta pää­tin
samalla kirjoittaa periltä. Siis
teen nyt sen. Kerron ^amalla mi­tä,
havainnolta olemme tehneet ja
miten yleensä matkamme tänne on­nistui.
Olimmo matkalla kaikkiaan 20
pälyää, siihen lukeutuen .'4 p. odo­tus
Venäjän laivaa Lontoossa. Il­mat
olivat tyydyttävän hyvät kai­ken
matkaa. Tosin joitakin naisia
jo;ukosta,mme oli merisairaaria, ku­ten
ainä tavallisesti. Saapuessam­me
Leningradiin huomasimme heti
kaupungin suuressa satamassa val-
.tavaa elämän ja , liikenteen vil]k-
Jcauttai Huomasi heti, että Voi­makkaasti
jo sykkii proletariaatin
omat talouskeskukset. Meitä oli
vastassa oma edustajamme Mos­kovasta
ja hänen ohjauksensa alla
menimme lepäämään matkailijako-tiin.
Kello oli jo yli puolen yön,
mutta silti on verratkin valoisaa.
Aivan näki lukea . ilman yaloja.
Onhan keskikesä...
Seuraavana päivänä saimme kul­kea
Leningradia katsomassa. Jouk­komme
sai kaksi autobussia ja
niin saimme nähdä merkkipaikko­ja.
Suuren Mars-kentän, jossa on
haudattuna v, 1917 vallankumouk­sen
punasotureifa ja päälliköitä.
MieUäkiinnittävä oli kulkea suu­ressa
luonnonpuistossa, ' jossa oli
suuri määrä mahtavia työläisten
lepokoteja; samoissa paikoissa,
joissa ennen tsaarin hoviväki asui
sekä porsasteli. Yleensä kaikkialla
näkin, että proletariaatti pn kaikki
asettanut oikeuksiinsa^' Piäh huo­masi
kuinka kirkkoja revittiin alas
ja täytyy sanoa, että niitä on pal­jon
ja suuria Venäjällä.
Kun lähdimme Leningradista,
niin meitä saattamassa oli Lenin­gradin
trade union deleigatsiooni
lippuineen ja torvisoittoineen. T U T J,
tiiii suuremmoiselta. Samoin kuin
taas Moskovassa, tuossa vallanku­mouksessa
punaisessa sydämessä,
meitä oli valtavat . työläisjoukot
i&i:---^;! ••••
kauttaa > Suomesta siirtolaisuuden
tykkänään. Entä nämä tänne en­nen
tulleet tuhannet? Niille tulee
vaikeat ajat. Seuraa suuri työt­tömyys,
ja sitä vielä suurempi kur­juus.
Ei ole epäilystäkään, etteikö hal-littiksemme
seuraa mielenkiinnolla
Suomen tapahtumia, sen se varmas-ti^
tekee. Jokaista epäiltävää Sup-mesta
tulijaan pidetään silmällä.
Kyllä häntä seurataan, joskaan ei
-itse älyä mutta niin kauan kuin
'sirpin ja kuokan kuva' ei ole näh­tävästi
heidän otsassaan, leirhaa
hallituksemme ja Canadan kansa
sen kaikkien suomalaisten otsaan,
sillä 'safety first'. Siitä kärsivät
tuhannet Suomesta tulleet sjryttö-mät.
Kenen tässä on toimittava?
Tosisuomalainen sisko ja veli, kuu­le
sinun ja minun! Meidän kaik-
Juen ^-yhteisesti. Tehkäämme siis
kerrankin yhtenä yhteinen kallis
velvollisuutemme. Kiiruhtakaa jär­jestömme
syntymistä! Perustakaa
isen osastoja joka suomalaisseudul­le-
Toimikaamme kilvalla jalon
asian eteen. Nostakaamme osasto­ja
kuin sieniä sateella. Tehkäämr
rap rajat selviksi, pitäkäämme ne
selvänä. Katsokaamme, .^ttei kol­menkertaiset
pettäjät pääse kes­kuuteemme
sokaroimaan. Näsrttä-käämme
Canadan miljoonaiselle
kansalle kutka . ovat suomalaisia,
mitkä ei! KyUä he/vuorostaan var­masti
itse pitävät rajat selvänä,
kun me vain ne kerran aukasem-
•ine. Toiminnan aika on tuUut, toi-joikaaiome
tarmolla! Syntymä-tehtaista
vastaan ottamassa. Jouk­komme
kuvataan moneen kertaan
ja lehtiraportterit ottavat tietoja.
Siis ylipäänsä hyvän huomion —
liikaakin — saa joukkomnie kaik­kialta
osakseen. Moskovan ase-riialta
meidät kahdella autobussilla
taas viedään kaupunkia tarkasta­maan
ja mennään sitten Moskovan
n.s. kulttuuriparkkiin. En ole sel­laista
nähnyt, eikä näe missään
muualla. . Siellä suuressa ruoka­lassa
(johon mahtuu tuoleihin syö­mään
noin 500 henkilöä kerralla)
meille järjestettiin erikoisen hy­vät
päivälliset. Ja niin edelleen
meitä pidettiin kuin Walesin prins­siä
tavataan kapitalistien kesken
kohdella...
Saavuimme sitten tänne Nishi-
Novgorodiin, suureen teollisuuden
keskukseen. Täällä on suuret työt
alulla. Aletaan rakentamaan suur­ta
autotehdasta, ehkä maailman
suurinta. Joukkomme tulee otta­maan
teknillisessä työjohdossa
huomattavan osaru
. Emme ole vielä varsinaisesti
aloittaneet töitä, vaan järjestelem-me
sijoitustamme tänne. Tänne
on rakennettu aivan uusia asunto­rakennuksia,
jotka juuri ovat val­mistumaisillaan.
Muutamme heti
niihin asumaan- Tässä nyt tu­lemme
viipymään pitemmän aikaa,
sjllä kyllä täällä on työmaata. Ei
koskaan ole niin paljon uutta ra­kennettu
yhdellä aikaa kuin täällä
nyt tehdään. Kyllähän täällä nyt
jo oleskelee. Onhan täällä vielä
vaikeuksia. Puute toisinaan njistä
ja näistä tarpeista. Juuri parhail­laan
täällä käydään mitä syyälli-seinpää
taistelua kulakkiluokkaa
vastaan. Siis luokkataistelua käy
vallassaoleva proletariaatti tuota
Venäjän kuuluisaa maaylimystöä
vastaan. Tämän maan proletari­aatti
on päättänyt hävittää tuon
p. komitealta kaikkea mahdollista
apua juuri käynnissä olevan met-iä-
ja maatyöväestön järjestämis­rahastoon,
sekä lykkäystä aikai­semmin
lainatulle ja nyt keräys-rahoista
pois vedetylle järjestön
saatavalle. Saatavalle ei voitu an­taa
lykkäystä omien rahallisten
tarpeiden vuoksi, vaan päätettiin
kehoittaa osastoja, joilla on lähe­tettyjä
avustuskuponkeja vielä
myymättä, ryhtymään toimenpitei­siin
mynnin järjestelyssä, sekä nii­tä
osastoja, jotka ovat kupongit
jo myyneet, viipymättä lähettä­mään
varat keskusvirastoon, jotta
voidaan tilittää asianomaiseen
paikkaan.
Luettiin Suomen tilanteesta teh­ty
julistus Järjestön osastoille ja
suomalaisille Canadassa, joka pie­nillä
muutoksilla hyväksyttiin leh­dessä
julaistavaksi.
H. Tammen näytelmä 109 pää­tettiin
lähettää takaisin hintansa
kalleuden vuoksi.
Suomalai-sta työväestöä päätet­tiin
erikoisella julistuksella järjes­tön
puolesta kehoittaa kaikin voi­min
osallistumaan liittoparlamentin
tulevaan vaaliin, antaakseen kai­ken
mahdollisen avun ja kannatuk­sen
Kommunistipuolueen ehdokkail­le
ja käytävää taistelua edistääk­seen
yhteisvoimin. /
Luettiin Vapauden liikkeenhoita­jan
kirjeen kopio toverilehtililk-keille,
koskien varastossa olevien
kirjojen markkinoille asettamista.-
Kirje sellaisenaan hyväksyttiin.
Kokous lopetettiin. Kokouksen
puolesta Sihteeri.
/ Edellä luetun pöytäkirjan olem­me
tarkastaneet ja huomanneet
sen tehtyjen päätöksien kanssa yh­täpitäväksi.
' Torontossa, heinäk. 9 p. 1930.
A. Kivi. K. Salminen,
(Pöytäkirjan tarkastajat,)
jia. Tällä tarkoitetas
tä asiasi .sit«n että
sa olla mukana tassi
Jokaisen autonomist
erikoisemmin otetta
niin maalla a.suj:en
Iäistenkin. Muistakai
tus vakavan ja tarke
miseksi. niin vaiva
kun se vi?lä on. Ki
ottavien on oltava
haalin edustalla vii
elok 9 p:n iltana, s
tietysti karavaanin
Edellä olevan johde
net väitellä ettei ok
eelle sopivaa aikaa, c
kaan pääse kulkueese
dämme huomauttaa,
määritellä kulkueell
aikaa. Juhlanäytelmä
ja kulkueen on .suorii
sa ennen sitä ja j<
mukana ollut yleisö
seuraamaan. Sunnunt;
la mitkään sellaiset
lakien mukaan ky
ja siten on täytynyt
pimaton" aika. lauant
Emännät maalla jäi
nyt tilapäisesti miiul
siten että pääsevät. Ja
ta maalaiskodista päi
nen, niin tulkaa ne jc
daan järje-stää. Sam(
laisten kohtalo on ra
telyn kautta, mutta vii
min kuin maalla-asuv
9 p:n iltana klo 6 kaiJ
ja maaseudun työlaisi
autot Port Arthurin hB
Alueemme liaikkien >
huotnioot
Kaksoiskauputigeis-sa
lähestyvien ösuus-toimlntajuIiHeii
esikävia
luojcan ja se tekee sen myös var-J...'^^"^ällen kuukausi on aikaa tä-masti.
Maan kollektiivisoiminen
edistyy nopein askelin. Viisivuotis­suunnitelma
toteutuu 4:ssä vuodes--
sa j,n-e. Siis tästä arvaat, että
täällä on vilkkautta.
No niin. Sitähän olisi paljonkin
kirjoittamista, mutta jätän tuon­nemmaksi.
On niin lyhyt aika, vas­ta
kun tänne saavuimme, joten
tarkempien yhteiskunnallisten ky­symyksien
käsittely on parempi jät­tää
tuonnemmaksi. Näin lehdes­tä,
että New Yorkijj. pörssissä on
ta.as osakearvot pudonneet tuntu­vasti.
Siis alaspäin on nopeasti
menossa kapitalistinen talouss
Amerikassakin.
Pahoittelin, että en enää ollut
tilaisuudessa Canadassa käymään.
Toivotaan, että joskus'^ayataan.
— En tiedä sitte missä ja milloin
W. T.
inaaJnme Suomi alkaa' vihdoinkin
uinailustaan herätä. Canadan tosi-suomalainen,
entä sinä? Tunnetko
heräämisen oireita? Vai uinailetko
niin kauan," että sinäkin tunnet
ryssä-roiston sormet kurkussasi ji
sen. solmuruoskan jäljet selässäsi?
Toimettomuudellasi, tai tarmok­kaalla
toiminnallasi itse antanet
vastauksesi.
Albertan Oskari."
Siinä sitä oli nyt aluksi Canadan
"kulttuurisuomalaisten" hengen
tuotetta. Mitäs lukijat arvelevat?
Vai on se koko "Canadan papu-ryssälauman"
— joksi ylläolevas-sa
työläisiä nimitellään — syy, et­tä
maassa on satojatuhansia työt­tömiä!
Kumma kun ei "Oskarin"
päätä viirannut viel^ mi" Päljon,
että olisi väittänyt koko kapitalis­tisen
maailmanpulan suomalaisten
työläisten sjryksi.
Seuraava pala on saksittu sar
man "Canadan Uutisten" toimi-tuspalstoilta
ja siis itsensä toimi­tuksen
julkilausuma omasta kan­nastaan.
Siitä henkii vastaan aivan
yhtä vahva kalman haju kuin
ylempänä olevan raivopäisen " A l ­bertan
Oskarinkin" vuodatuksesta-
Kas näin:
"Jotkut 'Keski-Ontarion työläi­set
ja maanviljelijät' ovat kokouk­sessaan
esittäneet protestin ^niiden
fascististen toimenpiteiden johdos­ta
joihin Suomen porvaristo on
ryhtynyt tuhotakseen luokkataiste­lun
kannalla olevat työväenjärjes­töt'.
Tässä 'protestissa' viitataan
iä kirjoittäissa piirfmme osuustpi-mintajuhlille.
Juhlat vietetään kak-spikaupungeissa
ja juhlien toimeen­pano
onkin saanut alkunsa kaksois-kaupunlf:
ien piirissä toimivan Inter­national
Co-Op, Trading Cp. valis-tuskpinitean
toimesta.
Juhlavalraennuksien juuria on is­tuteltu
jo pitemmän aiiiaa. Yleis­suunnitelmat
ovat valmiit ja monia
suurempaa valmennusta vaativia
töitä on menossa. Juhlakappale on
valittu ja harjoitellaan par'aikaa.
Sen näytellään harjoittamista ei
oleka^ leikillä sivuutettu. Monta
innostuksen ahjoa on himmeimettä-vä
(!) enneniiuin juhlanäsrtelmäm-me
on esittäjakunhan mielestä val­mis
esitettäväksi. Juhlanäytelmäksi
on valittu kappale "kumouksen
maassa". Näytelmä on hyvä, aait-teellinen
sekä taidetta vaativa esit-
*Työn Äänen' kirjapainon 'rosvoa­misen
hävitykseen', siihen 'roisto-inaiseen
kohteluun, minkä alaiseksi
JDutui kesäk. 14 p. Asser Salo',
'työväenlehtien viimeksi tapahtu­neeseen
joukkolakkautukseen' y.m.
ja 'päättyy 'protesti' seuraavaan
moskovalaiseen mahtipontiseen ju­listukseen:
/
'Suomen työläiset ja talonpojat!
Jatkakaa taisteluanne Kominternin
ja Suomen kommunistisen puolu­een
johdolla. Älkää peräytykö tais­telustanne
hituistakaan! Maailman
köyhälistön rinnalla ja avulla te
voitatte. Alas Suomen verinen
porvaristo! Alas pyövelivalta!
Voittakoon Suomen ja koko maa-ihnän
prole!täriaatin yallankuT
mousJ' •
Tämän tapaisia, samaan julke­aan
ja ruokottomaan sanamuotoon
laadittuja protesteja on ennenkin
esitetty Yhdysvaltain ja Canadan
kommunistien taholta Suomen hal­lituksen
'pelotukseksi', mutta pro-testeihin
liittyvät mahtavat uhka­uksetkaan
(kaupan ja meriliiken­teen
boikoteerauksesta y.m.) eivät
ole voineet -säikyttää Suoinen itse­pintaisia
porvareita.
Ryssänkätyreitä ja heidän puu­hiaan
tässä maassa on alkanut pi­tää
lähemmin silmällä Canadan so-
Erikoinen juhlanumi
tullaan toimittamaan
juhlien avuksi ja yle
minnan. selostuksen \
juhlanumero painetaan
viimeisinä päivnä. Kail
minnallisten laitosten
tähän numeroon e
sensa, sillä se numero
huomion esineenä kaiS
koisesti juuri tällä ali
noa osuuskauppa, pol
laitokset, joilla on
luonne, lähettäkää ki
motiiksia ja kaikkia
laitosten tunnetuksi I
tuksia täliän numeroo:
jaetaan vapaasti 500 i
sois-kaupungeissa ja ]
Internationale liike
hän numeroon kuvia ji
sekä juhlaohjelmansa
vomme siihen avustus'
minnan kaikilta aloilta,
saadaan osuustoiminta
matuksi liikkeemme nilv
laisten huomion puoleli
•kysyhiys on vielä kokon
Osuusliikkeiden on ote
juhlien edellä huomioon
toinen ja vakava seikka
Jo aikaisemmin on
ollut suunnitelmana per
liikkeiden yhteisillä voir
liike. Kuitenkin kaikest
masta huolimatta ei ole
tä pitkiin aikoihin pu
suudessa mitään. Siibei
joskus komiteakin, jonk
olisi kysymyksen kehittä
juoniaan. Tästä liikk
nyt on vasta alulla,
muodostua mahti, joka
murskaa kommunismin
Sotaveteraanit ^ cdus^
'lapualai-shenkeä'."
Sillä tavalla pubuB
suomalaisen "sivistyne
nenkamfattaja suomalai;
sistä, jotka nvat tahtoi
vastalauseensa niitä
vastaan, joita fascistit
messa viime aikoma ty<
taan harjoittaneet. SeU
keudeksi ja ruokott^
-kun Keski-Ontarioa U
maanviljelijät ««t i
Suomen porvaristoa ven
den mielestä ei kai Suoi
risto, joka y. inS^l
30,000 työläistä, ole y
verinen, joten sen
mittäminen on "jnlkeut
kottomuutta".
Puolestamme emme na
enempää yllälainattuflig
sen" tuotteisiin '^o-^^huvat itsepuolestaan^
Iäiselle vakavaa faelfeg
t ä jokaisen on kohd^l^
vä yhteL^een työlaisnn^
tumuksen raivoavia su^
Valko-suomalaiset JO
vat siUä ajatuksella, e^
taveteraÄnien järjestö, jolla on liike saadaan ^erlW ^
osastoja kaikilla huomattavaramflla täälläkin Can/-'*^^!!
koetetaan tehdä p a r «^
messakin: Tällaft h*
kuitenkin on ybteu-m TO
tävä takaisin.
paikkakunnilla. Kxininkaan- ja
maan puolesta taistelleet miehet
eivät voi kärsiä, että laillisen yh­teiskunta
järlestyksen ^ viholliset
harjoittavat täällä avoimesti ^sala-