1923-08-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
— •vt. l.\fSt Hsasäan säomalaiäfliyov&stSri öäheniannattaja, flme»- ^^FndbnrF8»a. Opt. joka tiistei. tontat ja IfluontaL V A P A U S l,fn Sndbnry, Oct, eTcry Tnesday, Thorsday and ka yli maailman Ja nrelatti yleisen kapitalistisen ristiretken juuri "nmodosiettua työläisien ja talonpoikain neuvostotasavaltaa vastaan. Mutta imperialistit eivät kyenneet asein kukistamaan Venäjän proletariaattia. Kahle kahleelta murtui saartorengas ja hyökkääjät olivat yksi toisensa perään pakotetut tekemään: rau-lian. Ädvertiring rate» 40e per eol. inch. Mimmum cnarge g M S n S e i Ä o n 75c. Diuconnt on standing advertise» m^VvapZ is thfl b«8t advertistaK medium among 0^0 Finnish People in Canada; Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, |^m>..Puhelin,X088...Portiosote: ^ ^ ^ ^ ^ ^^ Cariadaan yk« vk. ^,00, P«oli vk. $2.26, kolme kk. ^ ' • ^ Ä j t o a i n Ja Suomeen, yksi vk. iBM. puoli vk. ^MrMn,)ok^i''L.B raha. ei"tulla llhettimiln. n^t^«^ äotamtpstfn iftinf nn takaukset. ' ^ , i IIII .. . ' - H ' -^ll-lj."T Jo» ette mjloin tahansa.saa,.,vaataua^ irm&isft a^eeMenne. kiöottakaa uudelleen liikkeehoitajan pe eoonalUsella lilmePä. ^' " ' ° ° } • ..V-iTAMaASTQ. LUKkenhoitala. per- ^iiiijtain Ä e n äijotut flmotnkset pitää ollakont- «orissa knantalna, torptain l,el|teön,tiistailta fe'<flSW» Bann^i' ^-'''^»^ ' f - ^Riiitered at^the, PÖat Oiffice Department, Otiewa, M ^nä class matter; ' ^ _ UhJönistineii liike jä Vancouverin l^onventioni Canadan järjestynyt työväestö tulee' mielenkiinnolla seuraamaan syysliuun alkupäivinä Vancouyerissa kokoontuvan, Canadan ammattiunioiden liiton konven-lionia. Ennen kaikkea kiintyy huomio -konvenlioniri radikaalisten 'ja vanhoillisten voimien suhteisiin. Kon-ventioni edustaa Canadan 'järjestyneen työväestön var-sinaistaj osaa. Sibipä kbnventionin ottamat askeleet ov^in sprcsla merkityksestä kokoi Caanadan työ- 'väenliikkeelle. ' Me jo etukäteen tiedämme, että koiiyentipnissa tulee esiiniyimään verraHafn voimakas vanhöiljinen siipi, joka i piintyneiden vanhoillisten, periaatteic(cn mukaan aitoo'edelleenkin kahlehtia Canadan unionistisen liikkeen vanhan ammattiunionismin puitteisiin ja katso muksiin. Tällainen suunta on vielä havaittavissa kaikkien maiden,.unionistisessa liikkeessä. Canadassa,tämä 8um}ta perustuu ennen kailiea yhdysvaltalaisten emäjiirj^PJen virkavaltaiseen Johtoon, josta vereksiä esimerkkejä meille tarjoo Levrisin juudasmainen,.menettely Nova ScoUan äskeisen iakkolaistelyn .yhtey;; dessä, VaitCouverin konventionissa t^lee unionistinen liiÖceert vanhoillinen siipi; epäilemättä käyttää jestöjen virkakoneistoja ja vanhojen tiniopplilikoitsi-jain mahtia sinä ruoskana, jolla yritetään (ikäistä v^^^ semmistosuunnan leviämistä Canadan' unionistisessa liikkeessä. ' l . < ' < v Mutta vanhoillisesta perinnöstään huolibatta Canä-dankin unlopistisessa liikkeessä «n jo vireillä voima- ^ka^iuudistushenkii joka ^kailcista päättäen t^^ näyttelemään jä rohkeata osaa Vancouverin konyei^tiqnia-! ea. Ynipäri 'anadaa on viime aikoina raälkalisien .unionistien keskuudessa tehty varusteluja edessä ole vaäti könyentaioniiii. Yl)tenä tejrkeänä vaatimuiiseha oh!",Wnh9(eij .jjramattikarsinäiii .pöjölamlnen "umonisii «esta liikkeestä Ja unioiden jätjestämineh/teollisuus Hinionisn^in pohjalle. Tässä samassa yhteydessä teh dään vaatimuksia, että jäsenten, muutto unioäta toiseen on!tehtävä niin avonaiseksi, etla työläinen voi esteet tömästi ilman uusia sisäänkirjotusmal^suja siirtyä toi 8ista,unioiatatoiseeii«i ainoaltaan Gatiadassa, vaan vieläpä kansainvälisestikiui Edistysmielisten tarkotuk-sena spalla sanoen on kehittää ammatfijärjestöt luok-kautiionismin pohjalle. . ]ilissä'määrin, uudenaikainen unionismi voittaa käy tännöllisesti alaa Vancouverin konventibnissa, 'käy' il mi konventionissa esille tulevissa asioissa. Konven- ' tioniÄ vasen^uan siiven taistelt^xoii meidänkin taiste luemme, kaikkien luokkataistelun kannalla.olevien ja työväenluokan yhtenäisyyteen pyrkivien taistelua. Li MaaiMänkid^aii veriuhrit Hiljattain julkaisi-Yhldysvaltain sotadepartementti yhteenvedon maailmansbdassa .'aseissa, olleiden i joukkojen lukumäärästä,/asestautumisesta sekä kaatuneista ja haavottuneista.,; Tämän /tilaston^' valossa t^daäh sitten erinäisiä johtop^eltniä siitä, inisty mikin tu; los on johtunut ja mitä yleensä olisi vastaisuudessa-huomioon otettava..' r . . ' >^ Mieleiikiintok ^vailla ei suinkaan ole tässä' tilastossa esitetyt tiedot, jotka osottAvat, minkälaisia ihmismääriä tässä hiijVeässäJimisteurastuksessa uhrattiin.c^äidep tietojen mukaan oli keskusvalloilla liikekannalle i tettuna' kaikkiaan '22,850.000 miestä ja ymparysval loilla, Ainerilca. niihih luettuna, yhteensä 42,189,00C miestä,'eli yhteensä pyÖreissä luvuissa 65 miljoonaa miestä —; tai; toisin sanoen jotenkin sama mäara kuiii Saksassa oh asukkaita^ lapsetkin mukaan luettuna. Seii jälkeen tilastossa osoitetiidh, niitä nämä arnieijat ovat saaneet aikaan ja tuloksena esitetään, elia keskusval-tain; lähes 23 miljoonaa tappoivat ja haavoitfiyal 22,' 990,000 ympärysvallain sotilasta, kun sitävastoin 42 miljoonaa ympärysvaltain miestä tappoivat ja haavoittivat cvain» 15,405,000 keskusvallain sotilasta. Maailmansodan ihmisteurastuksen tulokset yhteensä siis nousevat 37,495,000 kaatuneeseen_ ja haavoittuneeseen. Pari vuotta on jo tuo rauhantila kestänyt. Mutta tuo rauha on oUut vain puolinaista, vihamielistä rau-laa. Imperialistit ovat kaiken aiba ja kaikkialla vaanineet proletaarivaltaa niinkuin villipeto vaanii ylitsepääsemättömän rauta-aidan takaa ihmistä, lain-caan raateluhaluansa peittelemättä. Ja» vain tuon suojamuurin lujuus, Punaisen Armeijan uljuus ja kun-o on antanut proletaarimaalle tilaisuuden käydä jäl-eenrakentamaan . katkeraip taisteluvuosien murskaamaa kansantalouttansa. Mutta suunnattomien taloudellisten vaikeuksien vallitessa on*työ ollut tehtävä, sillä kapitalistimaat eivät ole tahtoneet käydä Hor-inaalisiin vaihtosuhteisiin neuvostovallan kanssa. Kun Puna-armeijan pistimet sulkivat, tien valloittajilta Venäjän luonnonrikkauksien lähteille, ottivat imperialistit politiikkansa ohjeeksi tunm^ksen: kuolet sitten omaan mahdottomuuteesi, meidän poliittisen paineem-, me alaisena. , , n ^ ' Näin ovat kuluneet pari viimeistä vuotta. Keskellä yhä kärjist)^iä> uutta maailmanpaloa ennustavia keskeisiä riitojansa ovat imperialistit kaiken aibui; ajaneet yhtenäistä kielteistä politiikkaa^ neuvostovaltaa kohtaan, i Mutta pi^oletaarimaa, on tehnyt r ahkerata työtä ja noussut jaloillensa., Sen köyhälistö ^on osoitta-i nut kapitalisteille, • että se yksinkin pystyy kohottamaan , taloutensa, huolimatta niistä vaikeuksista, joihin taistelu yleismaailmi^Iista taantumusta vastaan sen oli saattanut. .Samalla kun Neuvosto-jVenäja näin on sisäisäisesti lujittunut ja noussut, on sen aina suoraviivainen ja selvä rauhan- j a työnpolitiikka^ valtavasti rohkaissut ja lujittunut koko maailman köyhä-listpn j^apautumisliikettä. Pelkkä työläisvallan ''olemassaolo on kapitalistien mielestä mitä törkein rikos. Niinkuin yksityinen kapitalisti vihaa järjestynyttä, oikeuksiaan Vaatimaan herännyttä työläistä, niin vihaavat imperiali^set'valtaherrat maailman ensimäistä työläisvaltaa. Se, on luokkavihaa j a tiiöi taistelu pn luglckataistelua, kayköönpä sitä sitten nooteilla; djplomapttien ^kesken; tai asein pit-kiliä rintamilla. Kun I^ausannessa murhaajan kuula tappaa työläisvallan edustajan tai muualla kiristetään hampaita Venäjän, vallankumouksen ystäville, niin psotraa se vain proletaarisren ja kapitalistisen; maailman välisen taistelun kansainvälisyyttä ja kireyttä. Puolueetonta oikeudenkäyttöä Edw. Fimmen, ^viime aikoina yhteisrintamapyrki. mystensä tähden suurta huonuota herättänyt kansainvälisen kuljetustyöläiäten liiton sihteeri, on Saksassa tekemällään luentomatkalla esittänyt erinäisiä mielenkiintoisia numeroita. Fimmen on sitä miejtä — j a se juuri on kiukuttanut • .toisia Saksan ioikeistososialisteja — että Sabassa vallankumouksesta huolimatta, ja vaildca maa on «maa* iltiian vapain», työväenluokka, heti kun se on rylity-nyt vastustelemaan jhallitusta, joutuu mitä verisimknän, aimman rangaistuksen alaiseksi. Monarkistiset murhamiehet ja lurjukset ^ sitävastoin saavat tehdä demokraattisessa Sabftssa mitä vain. Nämä valtion viholliset saavat kulkea vapaina. ' Väitteensä tueksi esittää Fimmen mielenkiintoisen tilaston. Hän vertaa oikeiston ja vasemmiston taholta tehtyjen poliittisten murhien rangaistusSeuraanjuksia. Fimmenin laskelmien mukaan on sosialidemokraattien ja kommunistien tahoilta Saksassa tehty sodan jälkeen, 4 ja puolen vuoden aibna 22 .poliittista murhaa. 01 keistolaiset, monarki^tis-kiihkoisänmaalliseti ovat sa^ mana aibna tehneet 354 murhaa. Millainen rangaistus niisiä „on seurannut. 354 murhasta,' jbitia oikeistolaiset .ovat tehneet työläisiä vastaan, on rangaistu 90 vuodella 9 kuukaudella, 8. o. keskimäärin 3 kuukaudella vankeutta. Niistä 22 murhasta, joita työläiset taistelussaan, vapautensa puolesta ovat suorittaneet, on 10 ^«murhaajaa» tullut ammutuksi, 3 saanut elinkautisen v4nkeuden ja muut yhteensä 248 vuotta 9 kk. kuritushuonetta eli siis 30 vuotta jokaiijen, mikä sekin on luonhollis^ti samaa kuin elinkautinen tuomio. .Tosiaankin, f maailman vapain tasavalta!» huudahtaa Fimmen. Poliittisia piloja «Komussumma, jonka Saksa olisi halukas suorittamaan liittoutuneille, on pyöreissä luvuissa laskettuna n.00,000,000,000 markkaa.» — New'York American, «On olemassa eräs saksalainen tuotantolaitos, joka ranskalaisten tunkeutuessa Saksan auleelle ei ole tehnyt J(akkoa, nimittäin— Haikara — .Tasoma iLedger. «Englantilaiset väittävät, ,että amerikkalaiset eivät tunne ;maanUe-dettä, vSiitäpä syystä, eutoppalai-set muuttelevat lakkaamatta maan-tiedeijtä. »; rr- Arkansas Gazette., «'Diplomatia ei kyennyt estämään maailmansotaa ja nyt se on kykenemätön .järjestämään r a u :h a a. Muussa- suhteessa toimii se kyllä voitteettomasti.» •— Boston Shoe and Leatbci Eeporter. «Berliinissä aletaan ]nnmärtää, että jobinen laukaus, mikä ammutaan Europassa, osuu ensimmäisenä -Saksan markkaan.« — Manila Daily Bulletin. «Jos 'tavallisen miehen niskaili-haksia pakottaa katsellessaan 15- kerroksisen talon ylimpään kerrok-seeur kuinkahan pakottanee Saksan markan niskaa tuijotellessaan Amerikan dollariin!»)— Des Moines Register. . «Saksan markkaa todistaa maailmalle, että ei ole: olemassa mitään ehdotonta nollapistettä., — Ashe-ville Times. «Bulgariassa on , helppo > pysyä kauan' hengissä, jos juo paljon kir-nupiimääf ja pysyttelee erillääii po-litiikafsta. » — Can Antonia Express. «Suurissa kaupungeissa koettavat autonkuljettajat helpottaa lii-kenettä vähentämällä vähän kerrassaan jalankulkijain lukumäärää». — New York Tribune. * «Europpa'» tarvitsee ennemmän kylmää järkeä]: ja' vähemän kylmää sydäntä» Wa9hingtpn i»ost. «Kunningatar Pocahontasin hau-, ta on löydetty ja huomattu .tyhjäksi; Naisten näyttää kerta bik-kiaan olevan mahdotonta pysyttellä kotoha.» <~ Seattle Argus. 133,048,128 auton omistajaa Yh^svalldissa Heinäkuun ensipäivään mennessä tänä vuonna oli Yhdysvalloissa 13,- 048,128 registeröityä autoa; Lisäys vuoden aibna on 2,440,000 kappaletta. Nykyjään on siis auto jokaista 8,5 henkilöä kohti Yhdysvalloissa. . California on johtoasemassa, olleen siellä auto jokaista 4,- 09 henkilöä kohtL Suurin autojen lisäys on tapahtunut Ohiossa. Kaksi maailmaa Kun Venäjän köyhälistö v. 1917 otti vallan käsiin- 6ä: ja löi riistäjänsä maahan sekä alkoi luoda sosialistisen yhteiskuntajärjestyksen perusteita, synnytti se valtavan raivon maailman .kapitalististen valtaherrain * keskuudessa. . . Sosialistinen neuvostomaa, roskajoukko vallassa, uskonto, sivistys ja pyhä omistusoikeus xyysyläisten tallattavana! — niin huusi-riistävä luok- Maanviljelijäin nylkeminen. Kun Pöhjois-Dakotan* maanviljelijäjoukot nousivat kapinaan Minneapolisin viljalceinoUelijoitä vastaan ]a hyväksyivät viljansäännöstelylain, jossa oli keihotteli-joille joitakin katkbiia ii^Öa» julisti" yFroikeas, ÖiK cägon kauppakaffiäriti «tro^Mseiira, Ston perostuslaki vastaiseksi j a pani. maanviljelijät ahnaiden kapitalistien armoille. r ~ , ' V Maanviljelystuotteiden ulkomaille vientiä edistämään perustetun sotafinanssj^orporatsiooinin myöiita-mästä 9400,000,000 suminasta. meni enemmän Imin kolme neljäsosaa pankeille ja rahalaitdksillfe ja kar-janvälitysliikkeille ja muille ulosviejille. Väin ?97,- 090,000 joutui osuustoiminnallisille farmareita edustaville myyntijärjestöille. Liittohallituksen reservipankki lainasi rahaa pankeille 5—11/2 prosentin korkoa vastaan. Nämä rahalaitokset lainasivat edelleen rahaa maanviljelijöille 8-^10 prosentin korkoa vastaan Ja saivat rajattomaii valtuuden korottaa korko enemmän kmn 30 prosenttiin useassa tapauksessa. — Ranskassa on nykyään 197 miljoneeria, joista suuri osa saa kiiltää railjooneistaan äskeistä maailmansotaa. Suursodan näkyvimmät voitot ilmenevätkin mil-joneerien lisääntymisessä. Kysymyksiä ja vasta uk^ia — Cönadassa on maailman suurin kuparikaivos, joka sijaitsee Britannia nimisessä paikassa Tyynen meren rannikolla British Columbi-assa. Jalokivistä ovat timatti ja rubiini kalliimpia ja arvokkaimpia, timatti oUen yleensä ensimäisellä sijalla, joskin toisinaan muodin tai tuotantosuhteiden takia rubiini ja vieläpä safinrikin ovat kalliimpia kuin timatti.^ • o • ' — iMeren syvyys voidaan määritellä erään i instrumentin avulla, jota sddan. aikana Mytettiin vedenalaisten ^etsimisessä. Tällä ; lait-voidaan meren sjrvyys määritellä ilman minkäänldsen mittanauhan käyttämistä. Uusia kysymyksiä — Kuinka monta indiaania palveli armeijassa maailmansodan aibna? —- Mikä on pisin joki Ranskassa? -— Kuinka monta peltoveturia eli traktoria on nykyään käytännössä Manitoban, Saskatchevan ja Albertan maakunnissa? — Canadan sanotaan harjotta-van. i suurta liikettä kalan munilla. Mitenkä se on ymmärrettävä? rr Mitkä ovat b b i suurinta satamaa Englannissa? Leikkotiikka ja autuus Kapteenitar • ^ilred .. Olsen/ 25 vuotias pelastusarmeijalaihen'. on joutunut ikävyyksiin leikkotukkansa takia, flän onhyvä uimari- ja sukeltaja. !Sanoo että pitkät hiukset ovat haittana sukeltaessa. Tär män. kirjoittalan . mielestä ^ ne ovat nielkein jokatapauksessa tiellä. Kun puheenalainen kapteenittaremme palveli ,Ransbssa maailmansodan aikana, niin oli,hän lyhentänyt hiuksensa, ^i^utta tämä ei ollut meidän herrallemme ^otollista koska armel j^n ^ pääpaimen .kenraali. Bramwell Bpoth määräsi hänet: viipymään Pa-rjusis^ a,: kunnes hiuksensa olivat ;bsvaneet kyllin, pitkiksi ollakseen kelvollinen ajamaan :8yntisiä> sieluja. < synnin lavealta maantieltä autuuden ahtaille mu^ta suloisillle ku jille. Nyt on. .tämä jumalan santarmi jälleen ^mahtanut langeta silmän ko reudensyntiin, kosk^ hän on nyt ,matkalla armeijan ' amerlkalaisen komentajan Evangeline Boothin luo selittämään .suurta ja synnin teille'-johtavaa rikostaan. Vmii?erif imtisia Osastomme varsinainen työkoko us >pidettiin elok. 12 p. ja olikin k«J(ottkseen> osanottajia saapunut tavallista runsaammin, katsoen näin kesäiseen aikaan, jolloin tavallisesti osanotto kokouksiin on hyvin lai-meaj eikä ihmekään, sillä kesä on aika, jolloin meikäläisetkin voivat mennä sunnuntaisin i, meren rantaan itseään virkistämään, joten ei yoi aina olla kokoubissa, mutta se Äika on taas pian ohi, ja sitten sitä joudetaan huolehtimaan osastonkin asioista. Niife asioita olikin taas* kuukauden mittaan kerääntynyt koko suuri joukko, niin että niistä pohdittiin puoleen ja toiseen; aina puoliyöhön saakka. Tämä on meillä ollut tavallista aivan; tämän 0- sastou' perustamisesta asti. ' A^^ kerääntyy kuukaudien aibna , niin paljon, ettei niistä tahdo päästä yhtenä iltana ollenkaan läpi, ja-näin ollen tulevat tällaiset ipuoli vuoro-butta. kestävät bkoukset niin rasittaviksi, että ihmiset rupeavat niitä pelkäämään. Mutta nyt se vika poistettiin,; sillä päätettiin tästä lähtien pitää osaston kobukset kaksi kertaa kuukaudessa, joka kuukauden 2 :nen ja «4 :jäs sunnuntai kello 7.30 illalla. Tästä lähtien ei siis .tarvitse kenenkään peljätä, että siellä täytyy istua /vuorokausi kaupalla, sillä meillä on vain puolet asioita, siitä mitä tähän asti on oUut. Jäseneksi osastoomme yhtyi ja hyväksyttiin toveritar Mary Heino. (Näin \ se joukko - hiljalleen kasvaa. Suomessa ilmestyvän Va-paasana- lehden avustamiseksi päätettiin toimeenpanna keräys ja samoin Nova Scotian lakkolaisten a-vostamisebi niin pian'kun saadaan keräyslistat, jotka eivät vielä 0I-; leet saapuneet. Lasten Vapaus-leh-den 'levityskilpailuun katsottiin' et voitavan ottaa osaa Vancouverissa Kuten meidän ruumistamme täytyy yleisesti harjoittaa, jotta se syisi terveenä; niin täytyy myös henkisiä l(;^kyjämme yleisesti hth^- jotta ne pysyisivät terveinä. Emme sanoisi terveeksi ihmistä, jöHrv voimakbat käsivarret, mutta jonka jalat olisivat rammat; e m m e k ä? kään, joka osaisi kävellä moitteeUomasti, mutta job ei voisi k ä j ^ käsiään; emmekä'sellaista, joka näkisi hyvin, mutta ei kuulisi lainia^ Tieten tahtoen ei kai kukaan haluaisi ruumistaan moiseen ^•ain ositti seen kehittyneeseen tilaan. Sitä suuremmasta syystä ei kai myös kaan, jos hän voi sitä välttää, haluaisi saattaa henkeään moiseen til Ihmishenki :on> kuitenkin varustettu-hyvin moninaisilla, aivan eri tarkoi tubiin aijotuilla taipuniuksilla — niin sanoabemme sielun iäsenill- Jotka surkastuvat, ellei niitä harjoteta, Muuan sellainen jäsen on li^ donhalu; se on taipumus, kyky saada tyydytystä tietämisestä, ja jos hävitetään, tulee ihminen kylmäksi' ja typeräksi. Toinen , on tunntalt tius; jos tämä kyky ottaa osaa elävien olentojen tunteisiin liävitetään tulee ihminen kovabi ja julmaksi. Kolmas sielun jäsen on ihailu- •' hävitetään tämä taijpumus nauttimaan: kauneudesta ja viattomuudesta tulee ihmisestä alhainen ja ynseä. . Neljäs on sukkeluus eli k\lv leiij-totuuden eri puolten valolla; jos tämä kyky hävitetään, tulee ihmisest' synkkä ja hyödyttöniämpi ja ikävystyttävämpi muille ihmisille kui! niitä hän voisi olla. Seh tähden on jokaisen velvollisuutena toiminta, uraansa valitessaan niin paljon kuin mahdollista kehittää kaikkia näitä laipumubia, mikäli.niitä on olemassa, eikä vain tuota tai Jäta, vaan kaikkia»; Ja niiden kelfittämisr ja jalostamistapa on yksinkertaisesd j että tarkkaavasti tulkitaan jokaisen ominaisuuden esineitä. Vahvktaak seen ja kehittääbeen tunne-alltiutttaan täytyy elää elävien olentojm iparissa ja huomioita niitä ajatellen,: ja vahvistaakseen ja kehittääks«ii ihailua täytyy .oleskella kauniiden esineiden parissa ja tarkastella niiii —- Dominion tilastotoimiston julkaisemien tilastojen; .mubanran- asuvan • suomalaisen väestön vähä-gaistiin canadälaisissa oibuksiss^ hikulÄudeTi tähden, vaan sanoma-opiumia ja huiimausaineita koskevan lain rikkomisesta v. 1022 kaikkiaan 1858 henkilöä ja V, 1921 kaikkiaan 1866 It^nkiYÖä. Edellä-olevasta. selviää,' 'että opioniin jal maiden kramausaineideii ^i^ytt'Ö <on Ganadassakin w^o laajalle, le^in-nyttä. , V " — Printe 1:dWära Mähd oh 5)o-miiiion of Canaädan kuuluvista maakunnista pienin, ollen alnoas- «aan IDO mailia pitkä ja 2—34 mailia leveä. lehtiasiamiehet lupasivat tehdä par-häiahsa tässä suhteessa, niin etta. saataisiin jokaiseen / suomalaiseen kötSn Vapaus, nimittäin jos niitä Viillä on sellaMa, joille se ei vielä tule. Johtokuhtaan valitlain kaksi jäsentä entisten tilalle, jotka . ovat ötteea: T»aköitettrqa TalraSbisestä poistumaan bupun^sta ja sanial-la «nnetäin johto^onmn teettäväksi Suomesta tulleiden ja tulevien todistiisten tarkastaminen ja vell-vöitettiin' johtokunta laittamaan ^i'^ö\rkt '^ilmotukset köTco^^ etta nämä henkilöt' voivat saapua; kokouksiin tutb'ttävibi. Kuulin siellä muun muassa leuis-keitä, että osastomme Naisjaosto, on nyt levännyt tittrpeeksi ja rupeaa taas toimimaan entistä ehom^ ipin ja kokous antoi heille ensi tj^Öksi Venäjän Uralissa olevan <iK^arl iMarxin> ja cMcLaughlan» lasten kodeissa olevien lasten avustamisen. No niin, näyttäkääpä nyt naiset, että ei se kesäloma ole huk-ban mennyt. Miehet kun kuulivat, että tätiväki näin nyt rupeaa touhuamaan, niin eikös vain hekin päättäneet panna pystyyn lukuren-kaan ja rupeaa se toimimaan niin pian kuin saadaan, tarpeelliset alkuvalmistelut tehtyä. Keskusteltiin Edvard Sainion esiintymisestä 0- saston ylimääräisessä kokouksessa heinäk. 25 p.,: jossa hän teki. syytöksiä osJastomme toimivia jäseniä vastaan, ja lupasi tulla tähän. kokoukseen todistamaan nämä syytökset, m^tta iUiinkuin tavallisesti tällaiset räyluiäjäti ei hänkään suvainnut saapua kokoubeen puolustamaan menettelyään, vielä vähemmin bdistamaan syytöbiään. Kokous päätti käyttää puoluekuria Ed. Sainioa kohtaan ja hyväbyi kokous. seuraavan ponnen, job perkittiin pöytäfarjaan. «Koska Ed. Sainio osastomme ylimääräisessä kokouksessa heinäk. ,25 p. esiintyi tavalla, että kokous loppui yleiseen epäjärjestybeen. Tämän tähden seb ottaen huomioon Edi. Sainion entiset , selkkaubet ityöväen järjestöissä, puolueemme ja työläisten • luokkataisteluliikkeen eheyt^ tä silmäUä pitäen,,päättää4ämä. kokous ;> peruuttaa .Ed. Sainion ^jäse,- hyyden tästä osastosta ja Ed. nio ei ole persoontillisesti saapuvilla tassa kokouksessa, nm\Uo^ velvoittaa pöytäkirjurin Umoitta reeUaV^"^"' tästä pöytäkirjan »t- Niinkuin tässä, edellämainittii» on ;Sainiona ollut ennenkin samas-laisia selkkaubia. Hän nimittäin e- ^•ptettnn sos. dem. partyn osastosta silloin kun se oli täällä samanlaatuisista -.syistä. Sainion vahvin puoli luokkataistelussa onkin vai„ syyttää osaston toimihenkilöitä h-yalluksista. Uman, että .hän yrittäi-sikaan sitä todistaa. iMutta vanha sananlaskuiian on että citsestään se paha , pappi saarnaa». Me initA-kaan emme voi sallia tällaista ha-joitustyötä sisältäpäin, niinj emme nähneet muuta, keinoa kuin eroit-taa ihänet osastosta. Tilintarkastajat toivat lausuntonsa ; ja \ sen perusteella mySnnettiiD rahastonhoitajille tilivapaus. Vielä' valittiin, sanomalehtiuutisten kifjot-taja entisen tilalle, joka on väli-viiikaisesti 'poistiinut' paikkakiiimalta.- Kpkous loppui rauhallisesti, Ä niinkuin mainitsin ei Sainio oDofc saapuvilla. •: ' isto ' VäpaudiBn-MiutiatoiituVto ^Port Arthurissa, 121 Secord St. Toi-mistossa_ myydään kirjaUisuuttäV ja rihkamaa, välitetään Vapauden ja kaikkien-puoluelehtien tilauksia^ rahavälityksiä ja laivapilettejä. Port Arthurin uutisia 'lii- - • i y ' : - •••••_*•;•;•;•" Mihinha mennään 1 ja 2 p. •yy«. kuuta. W. P. P. Arthurin piiri toimeenpanee - niinä päivinä syysjuhlat Kivikoskella, sinne siis mennään. ; iLauantai-illan ' ohjdmasta muun muassa mainittakooii puhe John Stohlbeigilta Ja näytelmäkiU pailut kolmen en -osaston välillä. Mitä olen kuulliit, niin kukin osasto koettaa saafda näyttämölle parasta lajia olevan kappaleen, sekä asettaa parhaat häyttdijänsS areenalle, jotenb näindlen ;siita' varmaan,: tulee muodostumaan jännittävä kilpailu^ jota ei Irakaan jata katsomatta. .Sen jälkeen' kuin kaikki muu ohjelma on loppUhut, alkaa tanssi, j o b kesQä aamuun asti. Sunnuntain ohj'eima alkaa klo II aairtnlla; • Ohjelmiassa tiil^e-olemaan puheita, runoja, lauluja,' torvisoittoai koSrilauIua,-'kettoihus, riinonlausuntoEapailat 'bikkien • 0-^ sastojeh kesken, josta palkintona jaetaan aiToWta Krjäffisti^^ Tämän Jisäksi oTisi viefä paljon 'muu-- ta ' mainitsemisen "arvoista, johb' kukin juhliin' saapunut saa lähem-' niin nahda' paikalla.' Tanssi irin-nnntama alba jälkeen kahdehtoista yönä. • Kaikki P. Arthurin ja ympäristön työläiset koköohtiibäm-me siis lauantaina' ja sonntintaina' 1—2 päivä syyskäuuta juhlimaan J^ivikoskelle, sillä kaikesta, päättäen tämä tulee olemaan 'viimeinen jjihla-tänä vuonna mitä voimme toi-' meenpanna luonnon helmassa, sen. jälkeen alkaa monta kuuta kestävä aika jolloin ei ole. mitään -,mah-dollisöutta juhlia luonnossa, käyt-täk^ ärnme siis kaikki hyväksemme fötä •yfimeista ^ i s i t t t t ä mikä meillä inelä"on;'tän8 vuonna. Osaston kolconsasioita. Elok. 23 päätettiin muodostaa lapsiarmei-jä Vapauden Toverittaren levit-tämiselcsi, "valittiin kolmi-hehldnen komitea järjestämään lapsiarmei-jaa kuntoon. Uusia jäseniä hyväksyttiin \ 4. Perustettiin tutkijs-komitea. Suomesta tulevia Tarten; agitatsionikomitea tulee saorittft* maan tutkijakomitean tehtävää ainakin toistaiseksi, siinä tarkotok-sessa valittiin agitatsionikomiteaao' lisää kaksi henkilöä. Pantiin al# lauluseura; ensimmäinen iarjotns on keskiviikkona 5 p. syyskuut», jotenka, kaikki laulajat muistaa» otaa . tämä huomioonne ja saapn-kaa. silloin harjotuksiin. i K. Renkaallta tulleesta kiijel-. mästä -ilmeni, että Rengas sillä ehdolla luovuttaa haalin iltamien pitoa varten iSuomen luokkasotavan-kien avustamiseksi, että K. B- J* OS. panevat iltamat toimeen yhdessä/ ja Rengas lähettää rahat Suomeen. V Emme: hyväksyneet heidäo ehtpjaan,. koska on epätietoists, josko ne rahat koskaan menisivät perille ja sinne'mihin ne on tar-kotettu, he ehb mahdollisesti lähettäisivät ne jollekin sosialidemokraattiselle järjestölle; onhan rengas muutenkin tavannut veljeiu» sosialidemokraattien kanssa, esi* viime kevännä se tilasi Suomestt sosialidemokraattisen Viipunssa mestyvän Kansan Työ "»'"'Jf den. Toiseksi se seikka, etto ka heillä näyttää olevan sita^^ yhtymäkohtia suorastaan Suom^ lahtarihallitukseniin kanssa, ^ he äänenkannattajansa ^^f'^^ tih riimeisessä^ vuosiTcoko'^^ sim.. päättivät Ola ^'""^l^, Suomen, nuorisojulkaisua. 0° nuorisojulkaisu heidän mie^^ on heidän vihollisensa ja w on pomreihin nähden samalbn^V niin on syytä ötaksjia, etta oh jotain yhteyttä Suomen Jj^^ ,haUitnbenkin kanssa. ien tosiseikkojen oDBt snorap;^,^ samvälisei. vallankomo kouraantuntuvien tosise lossa oUsi se oDut
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 30, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-08-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230830 |
Description
Title | 1923-08-30-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
— •vt. l.\fSt
Hsasäan säomalaiäfliyov&stSri öäheniannattaja, flme»-
^^FndbnrF8»a. Opt. joka tiistei. tontat ja IfluontaL
V A P A U S
l,fn Sndbnry, Oct, eTcry Tnesday, Thorsday and
ka yli maailman Ja nrelatti yleisen kapitalistisen ristiretken
juuri "nmodosiettua työläisien ja talonpoikain
neuvostotasavaltaa vastaan. Mutta imperialistit eivät
kyenneet asein kukistamaan Venäjän proletariaattia.
Kahle kahleelta murtui saartorengas ja hyökkääjät
olivat yksi toisensa perään pakotetut tekemään: rau-lian.
Ädvertiring rate» 40e per eol. inch. Mimmum cnarge
g M S n S e i Ä o n 75c. Diuconnt on standing advertise»
m^VvapZ is thfl b«8t advertistaK medium among
0^0 Finnish People in Canada;
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
|^m>..Puhelin,X088...Portiosote: ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Cariadaan yk« vk. ^,00, P«oli vk. $2.26, kolme kk.
^ ' • ^ Ä j t o a i n Ja Suomeen, yksi vk. iBM. puoli vk.
^MrMn,)ok^i''L.B raha. ei"tulla llhettimiln.
n^t^«^ äotamtpstfn iftinf nn takaukset. '
^ , i IIII .. . ' - H ' -^ll-lj."T
Jo» ette mjloin tahansa.saa,.,vaataua^ irm&isft
a^eeMenne. kiöottakaa uudelleen liikkeehoitajan pe
eoonalUsella lilmePä. ^' " '
° ° } • ..V-iTAMaASTQ. LUKkenhoitala.
per-
^iiiijtain Ä e n äijotut flmotnkset pitää ollakont-
«orissa knantalna, torptain l,el|teön,tiistailta
fe' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-08-30-02