Vapaus, February 9, 1922

              Torgtaina, Itelmik. 9 9. - Thnrgday. Feb. 9th.
VAPAUS
^ d f t a fraomatom tySväeatSn äänfinlumnattaja, ilmea-m
Soibojryssa, Otu, joka tiistai, tontai ja lauantaL
apuso, , ' j.w.sLUP ^
jtotaava toimittaj». Toimitossihtceri.
VAPAUS
The only oigan of KSworkerB in Canada. Pab-
«ghed In Sndbury. Ont, every Tuesday, Tlmrsday and
Sfttarday. ' ' • • . , •'.
Advertising rates,40c per col. IncL Mmimom charee
for rinrie insertion 75c. DiKount on $tanding advertise- SJnr Ybe Vapiua is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Dmotushinta 40c palstatunmalta. — Alm hinta kerte- fimoZSr75c. -¥uolemanilmotuksct ?2.00 (mu|st^ ?Stä 60c. kultakin iisaksi). - Kiblam^ ja f »olnfcte
B . alin hinta ?2.00, mmenmantosUm. («»oten kuin
BviuälttodmotuBten yhteydessä *2.f^ kerta. -"-Av^oerod.
mbtnkset $2.00 kfetta (2 kertaa ? 3 . 0 0 . - Syntymailmo-toLetl2.00
kerta. — Halutaan tieto a ofloitcilmotnfcset S kelta (8-&fer¥« "'f*"JSf Joista ei ole fiopiWa> tulee rahan seurata mukana.
'TILAUSHINNAT: ^
. Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. ?2.25, kolme k L
ThiStoftÄ Suomeen, yksi vk. ?5.60, puolf vk.
§3.00 ia kolme kk. |1.76. ' , • • „
• Tiianksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamfesten iöillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta enairaäiseen
fidrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalllsella nimellä. ..... , .
1. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on" Liberty Building,
Lome a , Puhelin 1038.PosUoBote: .
Box 69, Sudbnry, Ont
Begistered at the Post Of £ice Department, Ottawa, as
flfjcond class mattcr. •
Järjestömme edustaj&ikokoukseii
tehtävistä
* ; Järjestömme edustajakokous, alkaa muutaman päi­vän
kuluttua kolmen ja puolen vuoden väliajan jälkeen.
Meidän Järjestömme lienee yksi niitä harvoja iyöväen-järjestöjä,
Jotka koko mailmaa käsittävässä kriisissä ja
proletaarisen liikkeen uudestisyntymisvalheissa on py-
Bynyt eheänä kokonaisuutena. Järjestömme kokonaisuu*
' dessaan on bmakaunut kommunistisen työväenliikkeen
periaotteet. Näin ollen ei ole odotettavissa, että edus­tajakokouksessa
syntyisi mitään vakavampaa periaat­teellisia
erimielisyyttä. Niinpä me voimmekin öitä
suuremmalla voimalla käydä käsiksi käytännölliseen
rakennustyöhön. Tässä suhteessa onkin edustajakoko
uksella tärkeä tehtävä edessään. ' Meidän on kommu
nististen periaaUeitteii valossa tarkoin tutkittava mikä
on tehtävämme nykyhetkellä ja täkäläisissä oloissa. Ja
juuri siitä, millä tavalla ja kuinka laajassa mittakaa­vassa
edustajat ymmärtävät ,tämän tehtävänsä, riippuu
eduetajakokouksen onnistupiinen.
Me toivomme ennen kaikkea, että kaikki edustajat
tulevat olemaan ainakin yksimielisiä siitä, että edus
tajakokouksessa luovutaan kaikista turhanpäiväisiltä
jaarituksista ja asiattomuuksien etualalle työntämisestä
Ja sen sijaan käydään miehekkäästi ja kaikella vakaviiu
della todella tärkeitlen probleemien pohtimiseen ja rat-kiiisuihin.
On ilmeistä, että liittymisemme Canadan
Työläispjuolueeseen tulee olemaani edustajakokouksem
me yksimielinen päätös, sillä sehän on niin selvä asia.
Täten siis loppuu Järjestömme väliaikainen «itsenäi
syyden» aika, joka on antanut niin paljoa puheen
aihetta Järjestöämme vastaan työväenliikkeen nimessä
taisteleville eräille vastustusryhmille.
Tärkeimmäksi tehtäväksi edustajakokoukselle mie
Iestämme jää Järjestömme organisatsionin siten uudiS;
taminen ja rakentaminen, että se kykeneisi mahdol­lisimman
elävästi ja tehokkaasti suorittamaan sille lan­keavan
tehtävän kumouksellisen proletariaatin luokka-taisteluliikkeessä.
Järjestömme toimintaelimet alhaalta
ylös asti, olisi siten järjestettävä, että niistä poistuisi
kaikki hapuilu, saamattomuuSj kankeus ja epöröinti,
ja sijaan tulisi keskitetty yhtenäisyys, elävyys ja toi
mintakuntoisuus.
Meidän ei pidä • pyrkiä taivaita hipovien fraasien
vätkaamiseen ja matkimiseen, joita ybinkertaiset työ
Iäiset eivät ymmärrä. On luovuttava kamarikommu-nistnista
ja liiallisesta virallisuudesta ja sen sijaan puet
tava kommunistiset ; opit työvaatteisiin, selostettava
niitä työväenjöukkojen jokapäivöislen taistelujen ja elä
män vaimossa. Meidän on toimintataktiikkamme myös
kin siten sovellutettava, että kykenemme vakuuttamaan
vielä työväenliikkeestä kokonaan ulkona olevat |yöläi-
' set kuin myöskin meille ennakkoluuloisissa työläisryh
missä olevat joukot, että me todella tahdomme seisoa
jokaisessa taistelussa työväen pohjajoukkojen asian
puolesta ja siten poistamme heihin lietsotun ennakko­luulon
ja peäilyksen Järjestöämme ja puoluettamme
kohtaan.
Meidän on kaikella muotoa sovitettava taktillinen
työskentelymme siten, että me kykenemme alinomaan
kasvattamaan ja lujittamaan erinäisten työväenrybmäin
solidarisuuuden tunnelmaa, tinkimättä silti periaatteis­tamme.
Juuri näitten elävien, käytännöllisten, tehokkaitten ja
tuloksia tuottavien taktillisten menetelmien löytäminen
on nähdäksemme Järjestömme edustajakokouksen tär*
kein tehtävä.
S i a l l a olisi sen tietysti kyettävä luomaan omiin
joukkoihin innokas, korkea vallankumouksellisen hen­gen
läpitunkema toimintoinnostus ja elävä tehtäviensä
käsittäminen.
Edellaesitetyt näkökannat ovat vielä sangen vähäi­sessä
määrin tulleet esiin edustajakokoukselle laadi­tuissa
alustuksissa. Mutta toivottavasti ne ovat edusta­jain
mielissä sitä elävämpänä.
Hardy joutaa nyt kapltalistisiisieE
raadeltavaksi
IWW:n puolustuskomitea on peruuttanut viimevuo­tisen
sihteerinsa George Hardyn takauksen. Mitään
syytä ei mainittuun tcijmenpiteeseen ole ilmoitettu.
Mutta se on helppo arvata. Geo. Hardy on IWW:n
vallankumoukselliseen siijteen kuuluvia, joka on työs­kennellyt
kaikella tarmollaan siihen suutaan, etta IWW
päättäisi liittyä Punaiseen Taloudelliseen Intemationa-leen.
Ja kuka tahansa tarkastelee Hardyn artikkeleita
ja referaatteja hänen puheistaan, täytyy tunnustaa,
että hän on ajanut kantaansa kaikella arvokkuudella
— - Konununistinen Internationale on kaikkien mait­ten
työläisille valon majakka pimeässä kapitalistisen
sorron vossa.
ja johdonmukaisuudella ja katkerain riitainkin rähi­nöissä
on hänen tekojaan ohjannut vallankumoukselli­sen
työväen luokkamoraalL Huolimatta kaikesta ärsy­tyksestä,
parjauksesta ja katkeruudesta, mitä on oso-tettu
häntä kohtaan hänen vastustajainsa taholta, on
hän säilyttänyt kylmäverisen asiallisuuden. Eikä sel­laisen
suuren ja selvän asian puolesta, jonka hyväksi
Hardy työskentelee tarvitsekaan käyttää epärehellisiä
tai alhaisia keinoja, koska syvempään- tietoisuuteen
heräävä työväki tulee ennen pitkää huomaamaan sen
oikeaksi ja omaksumaan sen itselleen.
Tov. Hardy on määrätty karkoitettaväksi ja on ollut
IWW;n puolustuskomitean takauksella vapaana. Mutta
nyt kun Hardy on asettunut IWW:n taantumuksellista
toimeenpanevaa komiteaa vastaan ja Punaisen Inter-nationalen
puolesta puhumaan, näkevät hänen taantu­mukselliset
vastustajansa mieluummin hänet karkoi-tettavana
tai heitettävän vankilaan kuin, että asettuisi­vat
vastaamaan niihin tosiasioihin, joita Hardy ja hä­nen
toyerinsa esittävät. '
Hardyn ja muiden vallankumouksellisten iw:läi6-^
ten suhteen näemme jälleen toistuvan sen, mikä en­nenkin
on käynyt ilmeiseksi, että tinkimättömästi pro^
letariaatin kumouksellisen ohjelman ja taktiikan puoi^
lesta taistelevat työläisryhmät ja niiden edustajat saa­vat
kokea kapitalistisusien vainon ja sorron lisäksi,
omien entisten toveriensa puolelta mitä katalinta koh­telua
Ja menettelyä; /<
Mutta tällaiset ilmiöt vain yhä voimakkaammin
vakuuttavat meidän asiamme oikeudellisuuden ja pal­jastavat
työläisjoukoille vastusta jäimme asian kehnou­den
ja heidän menettelytapainsa matakiuden.
Tieteen ia raamatun taistelu
Kentuckyssä ovat mielipiteet tätä nykyä kuohubissa.
Valtion lainlaatijakunnalle on esitetty lakiehdotus, joka
eltä| Darvmin oppien ja teoriain opettamisen kou­luissa,
siihen luettuna myöskin valtion yliopisto. Dar-winin
oppien suhteen ön viime aikoina käyty ankaraa
taistelua, ja tämä taistelu on nyt siirtynyt itse koulujen
ja opistojen sisälle! ja viimein valtion lainlaatijakun
taan.' • •
Kuvaavana ilmiönä tässä taistelussa on se, että dar-vfinismin
vastustajain -selkärankana on etupäässä maa;
seudun väestö, jcjka'kiivailee sen takia, että Darwinin
opit rikkovat Raamatun opetuksia. Taistelu darwinis­mia
vastaan on saahut erikoista virikettä siitä kun en­tinen
valtiosihteeri William Jennings Bryan on puhu­jamatkallaan
käynyt kaikilla tärkeimmillä paikkakun-n
i l h kiihkoilemassa Raamatun hengen puolesta Dar-winin
oppeja vastaan.
Kentupkyn tilanne osottaa, että tieteen ja taikaus­kon,
että darwinismin ja raamatun taistelu ei ole vielä
läheskään lopussiä. Darvuiismi opettaa, että ihminen,
eläinkunta Ja koko elollinen luonto on pitkäaikaisen
kehityksen tulos. Ihmistä, tätä luomakunnan kruunua
ei ole jonakin aikojen aamuna luotu sellaiseksi kuin
me nyt olemme, vaan se on kehittynyt alemmista muo;.
doista pitkän ja. monimukaisen kehityssarjan kautta.
Tämä kehitys on tapahtunut n. k. luonnollisen valinnan
pohjalla koko luomakuntaa käsittävässä olemassaolon
taistelussa, joka edelleenkin on käynnissä kaikessa kat­keruudessaan,
Darnvih selittää, että tässä taistelussa
aina soveliain säilyy, että tämä taistelu näin ikäänkuin
itsekseen kehittää elollisissa olennoissa yhä korkeampia
ja korkeampia muotoja ja ominaisuuksia.
Oli aika, jolloin Darwinin-opilla ei ollut koko
mailmassa niin paljon tunnustajia kuin mitä sillä kai­kesta
huolimatta on jo takapajuisessa Kentuckyn val­tiossa.
Darvinismi on vasta nuori opinhaara, mutta
siitä huolimatta se valtaa nopeasti alaa itselleen. Dar­winismi
ei taistele pelkillä väitteillä ja otaksumilla,
vaan ennen kaikkea tutkistelun ja tieteen aseilla. Sen
teoriat ja todistelut ovat järkkymättömät. Vain tietä­mättömyys
ja taikausko, vain ajattelemattomat Ja hen­kisesti
köyhät voivat korottaa äänensä dat^vinismin
loistavia opetuksia vastaan.
Ajatteleva jä tieteellinen niaailma. säälii ja haurda;
Darwinin kehitysteorian tuomitsijoita. Danvinismi
opettaa, etta elämä on kum mahtava kangas, joka itse
kutoo itseänsä. Kuta pitemmälle aika kehittyy, sita
monivärisemmäksi ja kauniinunaksi käy tämä kangiis.
Eteenpäin. .
—• Uudenajan teollisuuskapitälistit käyttävät suurel­la
menestyksellä sielutielellisiä menetelmiä työläisten
riiston lisäämiseksi. Samalla tavalla on vallankumo­uksen
hyväksi työskentelijäin tutkittava työläisten psy­kologiaa
ja käytettävä sitä hyväkseen voidakseen me­nestyksellisesti
suorittaa tehtävänsä.
— Todellinen vallankumouksellinen ei ole se joka
matkii alinomaan itselleenkin käsittämättömiä fraaseja,
vaan se joka työskentelee käytännöllisesti proletariaatin
vallankumouksellisten oppien levittämiseksi
veriensa keskuudessa.
o-
— Kunnon proletaari ei laiminlyö jokaisessa tilai­suudessa
teroltaa työläistovereilleen kuinka tärkeä asia
on olla oman lehden vakituinen lukija ja tilaaja.
Howatin lausunto hii-lenkaivajain
lakosta
United Mine Workers'in 14 piirin
hiilenkaivajat alottavat kolmannen
kunkanden heidän taistelussaan ku­vernööri
Allenia ja n. k. Teolli-suustuomioistuinta
vastaan. Ja huo­limatta
niistä ennenkuulumattomis­ta
vastuksista, joita he ovat koh­danneet;
huolimatta Lewis'in ja
Van Bittner'in raukkamaisista ja
häikäilemättömistä menettelyistä;
huolimatta hiiliparoonien edustajien
valheellisista julistuksista kosklei
työhSn palanneitten hiilenkaivajien
Inknmäärää, joissa he ovat. koet­taneet
uskotella että puolet lakos­sa
olevista Kansasin hiilenkaivajis-ta
ovat palanneet työhön toivossa
että he näitten valheellisten julU-tusten
avulla voisivat pettää ja' ma­sentaa
miehiä jotka käyvät tätä
huomattavaa taistelua tarkoituksel­la
laskea pohjan teolliselle vapau­delle,
ja poistaa^en Kansasin val­tion
historiasta sen häpeäpilkun,
jonka siihen asetti Kansasin valti­on
lainlaatijakunta kuvernööri A l -
Ien'in määräyksestä. Huolimatta
kaikesta tästä valheellisesta propa­gandasta,
joka heitä on kohdannut
niiden puolelta jotka haluavat mu-seirtaa
meidän piirin hiilenkaivajien'
toiveet ja pyrkimykset, tämän his­toriallisen
taistelun kolmannen kuu­kauden
alussa huomaamme, että ai­noastaan
kaksi prosenttia Kansasin
hiilenkaivajista on palannut työhön
presidentti L8wis'ln määräyksestä
ja 98 prosenttia pysynyt lujina kuin
Gibraltari, päättäväisempinä kuin
koskaan ennen. He ovat päättäneet
että tämä taistelu ei tule olemaan
turhaantaisteltu, ja että se tulee
jatkumaan , kunnes työväenluokalle
heidän valtiossa voidaan saavuttaa
samat vapaudet ja oikeudet joista
äiset muissa maamme valtioissa
jaavat nauttia. Me emme tule pyy­tämään
yhtään enempää, mutta em­me
myöskään tule tyytymään vä­hempään.
Kun Levris, tahi hänen apurinsa
Van Bittner, tahi hiiliparoonit pu­huvat
nykyään työssä olevain hii-lenkaivajain
lukumäärästä, yhdistä­vät
he laskuihirisa mitä Missourin
hiilenkaivajia jotka kuuluvat mei­dän
piiriimme, vaikkakin he hyvin
tietävät, ja kansa tietää, että me
käskimme Missourin hiilenkaivajia
palaamaan työhönsä koska meidän
taistelumme ori' • taisteltia- kansasin
valtion Teollisuustuomioistiiinlakiä
vastaan. On söntähden ymmärret­tävä
että meidän Missourissa työssä
olevat jälsenemme ovat työssä 14
piirin laillisesti valittujen virkaili­joiden
määräyksestä, ja että he
ovat vakuuttaneet meille olevansa
kanssamme loppuun saakka siinä
taistelussa johon me olemme ryhty­neet.
Aika lähestyy, jolloin presidentti
Lewis ja hiiliparoonit tulevat ole-lin^
an pakoitettuja antamaan todel­lisia
tietoja Kansasin valtion työssä
olevain hiilenkaivajain lukumääräs­tä.
Kun viisi tai kuusi hiilenkai-vajaa
menevät työhön kaivokseen,
jossa' ennen on työskennellyt kaksi
sataa, niin yleisölle uskotetaan että
kaivanto on täydessä käynnissä. Tä­mä
on kuitenkin surkeata^\vääriste-lyä,
eikä kukaan ole siitä paremmin
tietoinen kuin presidentti Lewis,
Van Bittner, ja hiiliparoonit. Tämä
Kansasin valtion hiilitaotantoa kos­keva
vääristely tulee vaikuttamaan
näihin miehiin ja heidän ystävään­sä
kuvernööri Alleniin paljon voi­makkaammin
tulevaisuudessa kuin
mitä Ise on menneisyydessä tehnyt,
sillä kaivantotyöläiset piirissämme
ovat päättäneet että he eivät tule
hyväksymään mitään lievennyksiä
niitten periaatteiden suhteen, joiden
puolesta ne taistelevat.
Presidentti Lewis ja hänen apu­rinsa
Van Bittner ovat olleet enem­män
kuin uskollisia kuvernööri A l ­lenia
ja hänen teollisuustuomioiS';.
tuintaan sekä hiiliparoöneja koh­taan,
niutta he ovat pettyneet ja
kaikki heidän raukkamaiset suun­nitelmansa,
joiden avulla he ovat
koettaneet saada hiilenkaivajia pa-koitettUa
palaamaan työhön, on teh­ty
tyhjäksi. He 'ttalevät edelleenkin
epäonnistumaan sillä Ufaited Mine
V^örkersMn 14 piirin hiilenkaivajat
ovat-päättäneet että vapaus- ja o i ­keusperiaate,
se Jieriaate, jolleka
meidän tasavaltamme on perustettu,
ei koskaan ole kuoleva. Tämä on
se sjy minkä tähden Kansasin val­tion
hilenkaivajat kieltäytyvät alis­tumasta
minkäänlaiseen Orjuuteen,
ei edes Kansasin teoUisuustuomio-istuimen
päätöksiin.
Että ei olisi oleinassa mitään
väärinkäsitystä, haluan minä tehdä
kaikille selväksi ja erikoisesti pai­nostaa
sitä seikkaa, että tämä tais­telu
jota tänä päivänä käyvät Kan­sasin
valtion hiilenkaivajat, tällä
taistelulla on ainoastaan yksi tar-valtion
teoUisnustuomioistoinlain
voimaanastumista ja että mistään
antautumisesta ei ole kysymyskään.
Niinkauan kuin tämä niin kut­suttu
laki sisältyy valtion asetuk­siin
— laki joka niin tärkeästi on
loukannut kansan oikeudentuntoa,
ja saattanut kuveriiööri Allen'in
ja hänen teoUisuustuomioistnimen-sa
koko kansan naurun aiheeksi —
ei United Mine Workere of Amerir
ca liiton virkailijan toimesta eroit-taminen,
ei itse union jäsenyydestä
eroittaminenkaan voi muuttaa mei­dän
ottamaamme kantaa vähemmäs-säkään
määrässä. Meidän toivom­me,
halumme ja pyrkimyksemme on
ollut saada toimia United Mine
Workers liitossa viimeiseen hengen­vetoon
saakka.
•Me taistelemme nelivuotisen lak­ko
taistelun saadaksemme hiilenkai­vajien
union perustettua tähän val­tioon
ja me olemme valmiit tais­telemaan
neljä vuotta lisää voidak­semme
säilyttää sen täällä edelleen­kin.
Mutta niin paljon kuin ine ra­kastammekin
sitä, emme me kos­kaan
tule luopumaan periaatteis­tamme
vähemmässäkään määrässä,
Vaikkakin näyttää siltä, että meitä
vaadittaisim sitä tekemään täällä
Kansasissa, säilyttääksemme jäsen­määrämme
entisellääii tuon häikäi­lemättömän
tyrannin John L. Le-wis'in
hallinnon alla, joka on hä­päissyt
sen niin suuresti kunnioi­tetun
hiilenkaivajien järjestön pre­sidentin
viran, joka hänellä nyt on.
Hän seisoo tänään työväen liikkeen
petturin poltinmerkillä merkattuna
ja tämä on se sama mies, joka A.
F. of L. liiton Denverin konvent-sioonissa
pyrki' Amerikan työväen­liikkeen
johtajaksi.
Päättäessäni tämän lausuntoni
minä haluan kiittää Kansas City'n,
Mo., järjestyneitä työläisiä heidän
suuiriarvoisesta avustaan, kun he
riensivät meidän avukseftime raskai­den
koettelemuksien aikana. «^Myös­kin
haluan vakuuttaa että heidän,
kuin myöskin kaikkien.muitten työ­läisten
hyvyys jotka meitä avusta­vat,
ei milloinkaan tule joutumaan
unholaan.
Nyt; muutama sana Illinoisin hii­lenkaivajista
ja heidän virkailijois­ta.
Minä en voi löytää tarkoin vas­taavia-
sanoja tulkitessani meidän
syvää kunnioitustamme heitä , koh­taan
siitä, mitä he ovat meille teh­neet.
He seisovat meidän puolel­lamme
\ tänään kuten he ovat seiso­neet
ennen niiden puolella, jotka
ovat olleet' heidän apunsa tarpeessa.
John H. Walker, Brother William
Orr ja komitea jonka presidentti
F a r i n g t o n lähetti tänne H-linoisin
konventsiöonista ovat kiin­teästi
taisteltissa mukana ja työs-
•vt*,.
Canadan f
•doUarisfel
5 LÄHETYSKUSTANNUKSETs f
E Postissa 15c kaikilta snmmUta. Sähk&anomalla $3.50 kai&iita ^
S Kysykää erikoiskurssia suurille summille. §
E Pankkimme ilmottaa kaikki rahavälityksemme numoF«. « i
s asH lähetetyn Helsingistä vastaanottajUle, niistä viim^et JniJ^ t
I Box 69, V A P A U S ,
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A.
fair Ave.
Sudbury,Ontf
T. Hill, 177 Beil^l
^iiiiiiiiiiiiiiiiiniiriiiiiiiniiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiu^
^iiiiiiiiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinmiiiiiiiiiiin
^ VJP^AUDEN KIRJAILTAMAT 1
TähIäänn mennessä ovat seuravat osastot meille iiraottaneet ta 5
levänsä toimenpanemaan kirjaJtamat Vapauden hyväksi: £
BEAVER LAKE, ONT. TIMMINS i
COBALT, ONT. SUDBURY ?
FORT WILLIAM, ONT. SOINTULA
SAULT.STE. MARIE, ONT, ^
SOUTH PORCUPINE
THOEHmO, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
LEVAGK, ONT.
Kuka on seuraava?
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
pUMBLANE, SASK.
LAPPI, ONT.
TOV. VAPAUDEN KONTTORI. I
Venäjän proletaarivallankumonfc
sen neljäntenä vuosipäivänä kirjoit­ti
BeHiinin Rote Fahne:
«Venäjän proletariaatin vallan­oton
neljäs vuosipäivä on koittanut.
Kolmen vuoden ajan oli Venäjän
vallankumous Saksan proletariaatille
moraalisen voiman ja kokemuksen
ahde, josta se on ammeiitanut yhä
runsaimmin mitoin. Saksan proleta­riaatin
stihde Venäjän'vallankumo­ukseen
on nyt toinen kuin sen kah­tena
ensi vuonna. Silloin taivaitahi-
)ovaa innostusta, jolloin Saksan val­lankumouksen
luultiin olevan käsin-kosketeltavan
lähellä, jolloin uskot­tiin,
että Saksan vallankumous OIK
si samoin huimalla hyökkäyksellä
tekevä selvän porvaristosta. Saksan
työväenluokan vallankumouksellinen
etujoukko tietää tällä haavaa, ko­kemuksen
opettamana, että sen tie
kentelevät yötä päivää auttaaksensa ..„„ . " " V .. „
meitä taistelussamme teollisen va- on pitka ja aikaa vaativa. Se on op
pauden puolesta.
Sentähden olkoon meidän tunnus­sanamme:
«Taistelu jatkukoon» kun­nes
Kansasin teollisuustuomioistuin-laki
Qn niin täydellisesti tuhottu
että se ei milloinkaan enää virkoa.
Kun tämä on saavutettu — joka
saavutus on • hyvin lähellä — niin
silloin, mutta myöskin vasta silloin,
tulee meidän taistelumme Kansasin
teollisuus-orjuuslakia vastaan päät­tymään.
Minä uudistan vielä kerran, kun
Illinoisin hiilenkaivajat ja heidän
virkailijansa oyat mukana taistelus­samme,
niin me emme voi epäon­nistua.
Ei minkäänlaisten esteitten
eikä vastusten, olivatpa ne muo­doltaan
minkälaiset tahansa ja kuin­ka
suuret tahansa, sallita seistä
eteenpäin marssivien työläisten tiel­lä
heidän taistelussa pakottaakseen
tämän maan lainlaatijoita kunnioit­tamaan
raatavien miesten ja naisten
oikeuksia. Siksi me sanomme vielä­kin,
tässä taistelussa ei tule ole­maan
mitään peräytymistä, ja 14
piirin \ hiilenkaivajien urhoollinen
taistelu tulee jatkumaan kunnes sen
loputtua vapauden ja oikeuden peri­aate
tulee saavuttamaan loistavan
voittonsa ja silloin Kansasin hiilen­kaivajat
ja '.muut järjestyneet työ­läiset
valtiossa voivat astua esiin
ja lausua mailmalle: «Vihdoinkin,
Äb 'olemme <vapaat.» \
E M M E H A L UA
Emme halua kanssaiitie jaolle,
missä haaskasta riidellään.
Emme tyydy puolehen osuutta,
jos annatte kädet tai pään.
Ilman emme myöskään jäädä voi,
vaan vaadimme kaiken sen,
min' itse olemme tuottaneet
omat voimamme uhraten!
Ritolan Eljas.
Joko olet/hankkinut
_ _ uu d e n tilauksen Va-koitiis
ja se on: estää Kansasin paudelle?
pinut näkemään selvemmin tiensä.
Ja s6 ymmärtää, että Venäjän val­lankumouksen
polveileva ja joskus
taaksepäin kulkevalta näyttävä tie
on välttämättömyys yhtähyvin ye-näjän
takapajuisen rakenteen kuiri
europalaisen vallankumouksen eta-nahitauden
takia. Saksan työväestön
suurelle joukolle ei Venäjän vallan­kumouksen
polveileva tie ole vielä­kään
selviö. Kun silmäilee sosiali-demokratisen
ja, riippumattomain
lehdistön puhetapaa Venäjän uuden
talouspolitiikan ja neuvostovallan
viimeksi ententtelle tekemän, tsaarin­aikaisten
velkain maksamista koske­van
tarjouksen johdosta niin nä3^-
täisi iKänkuin ei työväestön suuri
joukko enää näkisi neuvostotähteä
yhtä säteilevänä kuin alussa. Että
tässä on kysymys vain kuvittelusta,
todistaa käsinkosketeltavat tosiasi­at.
Jos Venäjä neljäntenä vuosi-päivänään
seisoo horjumattomana,
niin ei tämä johdu yksin kapitalis.
tisten valtioiden vastakohtaisuudes­ta,
vaan pikemminkin vallarikumous-aällon
kasvamisesta lännestä, mikä
On pitänyt maailmankapitaalia ai-,
soissa. Ja toinenf todistus: saksalais­ten
työläisten avustustoiminta Ve­näjän
katoseutujen hyväksi. Ja jos
ententevallat suvaitsevat uskoa, että
nälkäkatastropffi sallisi heidän teh­dä
Uuden hyökkäyksen neuvostoval­tiota
vastaan, niin olemme varmoja
siitä, etta työväenluokan ankarat
iskut saisivat ne tietoisuuteen siitä,
että* ovat tehneet väärät laskut.
Tosiasiaa, etta Venäjä väTJyy näl­käisena
j a köyhtyneenä, vatkuttavat
pomrarilliset ja sosialidemokraatiset
ehdet työväestölle tuhansin tavoin
ja päivästä toiseen, vieroittaakseen
tämän siitä, kylmentääkseen ^5vä-estön
sille ja saadakseen sen luopu­maan
alkamaltaan vallankumouksen
tieltä. Saksassa missä sosialide­mokratia
juuri on laskenut aseensa
Stinneksen edessä, kirkuvat noske-aislehdet
äänensä käheäksi vaikut-aakseen
«holshevismin vararikolla»
suuriin joukkoihin.
Ja kuitenkaan ei täraiä vaikuta
Sillä yksinkertaisinkin saksalainen
yöläinen näkee selvästi,.-että koi-men
vuoden hidastelu vdlanotossai
colmen vuoden tuskainen ailistumi-nen
kapitalismin ikeen alle «i ole
tuottanut hänelle mitä tojvoi:«iriit.
tävää leipää, ei stodellista rauliaa/ei-kä
todellista vapautta. •
Saksan porvariflisen demobtktt
kolmivuotisen herrasvallan yiteista-los
on sen täydellinen, talondellinett'
ja poliittinen vararikko. iDemokra-tia>
on vain kulissi, perifflmäinea
pohja vanha feodaali-monarkisfe-byrokraattinen.
Ja demokratian tie
kohti sosialismia on päättynyt sii­hen,
että suurkapitaali on paismat
ylivoimaiseksi hankkiutuen nyt alis­tamaan
alleen koko valtion, ja pistä­mään
pikkuporvarillisen, demokra­tian
taskuunsa.
Johtopäätös on selvä. Kuten Ve­näjällä,
vakautetaan SaksassaKn
porvarillis-demokraattiset reformit
vain proletaaris-sosialistisellä d -
lankumouksella. Kuten Venäjällä,
on Saksassakin kiihdytettävä sosia- ;
listis- proletaarista vallankumousta
vaikkapa vain porvarillisenkin d^ v
mokratian. turvaamiseksi. Kovat elä­män
kokemukset pakottayat Saksaa-suuret
kansankerrokset proletaari­sella
vallankumouksella täydentä­mään
ja varmentamaan Saksan mar­raskuun
kumouksen, joka ei snin-kaan
ole häipynyt olemattomiin, ja
kytkemään sen Venäjän marrasknnn
vallankumodicsen seurauksiin».
L'Humanite-lehdessä kirjoittaa to­veri
Marcul Cachin: •
«Kaikista kansainvälisen porvaris- ;
ton. pahansuovista ennusteluista j i ;
toiveista huolimatta on loistava vai-lankumous
jäänyt voittamattomabi.
Neljä vuotta kestänyt martyyriiö
el ole voinut lannistaa niiden ii-misten
teräksen lujaa tahtoa, jotb
ovat sitä johtaneet ei murtaa Venä­jän
proletariaatin sankarillista W3-
tarintaa. He tulevat voittamaan hä­tä
nykyään koettelevat vastukset
van samoin kuin he menneinä TBO-sina
ovat tehneet tyhjiksi kansaffi-välisten
kapitalistien alati toists-neet
hyökkäykset.
Vallankumouksella ei ole nm
kuin yksi pakko: elää. Elääkseen M
sen alistuttava välttämättömyyteffl-
Tällainen on se uusi politiikka, j o»
io on antanut eräitä tuloksia taloD-dellisen
elämän elvyttämisen sy­väksi.
Porvarillisille hallitufaille osoite-massaan
nootissa on T Ä n n eta>-
lä ehdoilla tunnustanut vanhaii VJ
näjän velat. On selvää, etta
seehnd ortauush aonn sotlemhitaym isesrt^e ^^N^e^ufj«^^.
Venäjän kanssa. ^1'%^!,
niinikään edellyttää (kaMlej-J»^
välttämättömäin) kauppa- jajai
dellisten suhteiden solmiamisen
näjän kanssa. . .. w
kitä vastaavat tähän nnn tari.
ään ja järjelliseen tarjoubeen^.^
Europanja Yhdysvaltamva^
jat? Englantilais-venalamen ^ ^ l :
pasopimuson jo tapahmn^^^^^
imoin venalai-i^"^ .
Mutta mitä tekee Rans^^^ff,!
,on mahdollista, ettei
konferenssi - ^ ^ ^ ^ \ ^ \ ^
pulmaan. Eräistä ^^^y^^J^^^
olisi se kuitenkin paivajatS".
Joka- tapauksessa on Koim^