Vapaus, January 8, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, tammik. 8 p;nä — Tues., Janoary 8 No. 6 — 1929
VAPAUS
A . V A « I A.
t O I M I T T A l A T I
B. A. TE.NHIIXEX. R. PEHKOSEN
VAPAUS ILilrertTJ
T * « «Jr occu Tiuöb Co»ker. ia C * i u ^ . P»i>lah«J d«ilT •» S«it«ry. Ouuno.
* TK. <4J0. 6 kk. ttSO. S kk. fl.75 J . V k k r n . M C - -»1bd7«TmJtoihia J. Suonio «kl «^««t,r
• M u m e ; i »k. $6JB0 6 kk. S kk. $2 90 U 1 kk. « . « O.
ILMOTCbHINSAT VAPAUDESSA;
«.iiB«iJffl<»tokMt n/» k e n * . $2.00 k*k« keru.. — . AT)oUiitoormieaoil!o«cJ«l SOe. p^»t^^^ _
iM»winni»ttoJinowk««t 5pe, keru. »i.CO 5 kett**. — Sf»tfmSUe>ot8k*« $1/» kert». 5 " " V " " ' ^
*^«Toani.iuk»rt *2Ä) ictu, tiJb-J kMkMi ken*.. - K . i t o f a a o t u k « « $1.CC krxt». - , ' ' » < ' ' « f f ? i j ^ ! ° *:
M t l X . kem. 53c, Jitijiuk.a k i i t o i U w « l u tel mujstcrinjai. - HCuUuiuedut J» r«.te^tootai«n
0 > > k e n a . tlM kolm.kerUe. — Tilipäiininotulieo }« UmotouteottaBrien on, T M d j i t « e M » . - J * B « t « " J ^«
•J^HMSmt. etoUteei,. - XiUiJuU. Jt.iU ei «eons « h . , ö t»IU «fcettioiin. Mi^aien™. JoOJ.
TIEDEMIESTEN KOKOUS
on paraillaan koolla New Yorkissa.
Osanottajia ilmoitetaan olevan noin
5,000, edustaen kaikkia eri tieteen
aloja. Jär/istyksessä on tämä jo
85:s tällainen kokous johon tiede­miehet
ovat kokoontuneet ympäri
maan keskustelemaan tieteen viime-tori
Anteys ruotsalainen tiedemies.
Toht. Osbornen "käsityksen mu­kaan
ihmisen kehittymistä kannusti
eniten olosuhteitten vaihtelevaisuus,
elinehdoksi tullut pakko. Jouduttu,
aan vastuksiin, täytyi ihmisen ruve­ta
kehittämään j a käyttämään jär.
KAPIM RANSKAN ARMEUASSA 1917
. . i o r n , iln,oU;fc«t ^ia2 oli, ktmttori,.. k^-lto 4 lp. n n > e « T « - - » P * ' ' " «^«'^•f''*
lea ««rahi.: U c o » « o » o 20?; »Uckey E.iWii.g, 4 Dorh«. Sl. PuieliD S^W.
koSttori: La^r.T B a f l i n , , SS Lome St. PdbeU» 1038. roMo^: Bo» 69. Sodbcy. Oa».
« • o e i » ! •drerti.ii-j rttM 7Sc. per epj. inch. «Cioimoo duuje for »fniU iMertlM 75«.
W ma be*t adrertltin» medioin »laon» tk« Finnitb Feople to Canada.
Tb» Vapao»
JO. ette milloin . < i . D « « . . . . . . . t . . e,..B.*i«eD kinee.e"ne. kirjottakaa .udellee» Uikkeenkoiuja»
•aonaflixUa Bim»II.'. f KAN«A5TO. liijtk^nboita» .
Canadan suomalaisen järjestön tp. komitean
vetoomus Suomen satamatyöläisten puolesta
Canadan Suomalaisen Järjestön
tp. komiteassa on käsileliy se Suo­men
Kuljetustyöläisten liiton vetoo­mus,
mikä juTkaisliin tässä lehdessä aivan huomioon ottamatta, tai jos
^ . - . , . • I? Z ^ S ^ I ^ C H «y^ V t t i r V a n T i l i n *»t I f l l l -
land Laken osasto yksistään on
koonnut yli kaksisataa dollaria. Mo­ni
suurikin osasto on jättänyt asian
\iiine lauantaina, ja lausuu tp. ko­mitea
sen johdosta seuraavaa:
Järje-stönnne osastojen taholta on
tässä suhteessa toimittu jo siinä
määrin, istlS olemme voineet lähettää
Suomeen tarkoitukseen kaytcttäväTcsi
S572.05. .Myöskin on eräiltä paik-kakonnilla
tehty lähetykset suoraan
määräpaikkaansa. Kaikista näistä
kiittää lakomavustamisesta huolehti­vat
elimet, lausuen: "Olemme niis­tä
erittäin kiitollisia, sillä ne ovat
o.ealtaan helpoittaneet satamatyöläis­ten
raskasta taistelua... toivomme,
että edelleen teette voitavanne sata­matyöläisten
raskaan taistelun eteen­päin
viemiseksi. Pikainen apu olisi
kaksinkertainen apu.""
Edellämainittujen avustusrahojen
kokoamiseen oh kuitenkin ottanut
osaa vain muutamat osastot. Kirlc-liene.
e jotakin tehtykin, niin ei kui
lenkaan ole vielä tilitetty Järjestön
keskusvirastoon. Toimeenpaneva ko­mitea
toivoo, että osastot erikoi­sesti
klihnittäisivät huomiota siihen
.seikkaan, että Suomen satamatyö­läisten
seitsemän kuukautta kestä­neen
taistelun on nyt otettava vas­taan
ankara talvi, ja siksi ön kaksin­kertainen
avustuksen tarve. 'Siellä
missä on jo tarkoitukseen koottuja
varoja,- olisi heti huolehdittava nii­den
tilittämisestä. Siellä missä ei
ole vielä toimittu mitään, voidaan
nyt toimia keräyksen tai iltaman
järjestämisen kautta. Pääasia on.
pikainen" apu.
Toverillisesti,
Can. S' /. tp. .komitean puolelta.
A. T. HILL, siht.
aikaisista saavutuksista ja kehittä-1 keään.
mään työskentelyä tieteen suurella j Toht, Daly, Harvard-yliopistosta,
työvainioUa. Kokouksessa on myös- hyväksyi edellisten lausunnot j a sa­kin'
tunnetuita ulkomaalaisia edusta- - noi viimeisen jääkauden olevan nyt
jia, henkilöitä tieteen feri haarojen puolivälissä j a maapallon menevän j
moninaisilta aloilta. Keskustelut kohti ennen jääkausia vallinnutta j Ranskan toivo. Tavattoman no-näinollen
liikkuvat miltei kaiken o- lauhaa aikaa, jolloin"jään valta mur- pe^^ti nousi hänen tähtensä sotilas-levaisen
alalla. Maapallon muodos- tuu j a kasvullisuus rehottaa kaik- taivaalla ja saavutti huippukohtansa
tuminen, kehitys, eläiii- ja ihmis^ Idalla.
Allaoleva kirjoitus, jonka muuan Gustav Goes on laatinut eng­lantilaisten
ja ranskalaisten lähteitten mukaan, on lainattu sellaise­naan
saksalaisesta fascistilehdestä "Der Stahlhehn" (5 p:ltä kesäkuuta
1927), mikä muuten näkyy kirjotuksen "isänmaallisesta" sävystäkin.
Siinä esitetään tavattoman mielenkiintoisia tosiseikkoja Ranskan ar­meijassa
maailmansodan loppupuolella tapahtuneesta valtavasta, ve­risesti
kukistetusta kapinaliikkeestä, josta vasta nyt alkaa levitä' tie­toa
suuren yleisön keskuuteen Ranskan ulkopuolella. Kaksinkerroin
mielenkiintoista on näiden tosiseikkojen muisteleminen nyt, jolloin yhä
selvemmin tuiituu uuden maailmansodan uhka kaikkine kirouksineen.
kunta ovat tutkimusaiheina. Sa- Mongoliassa tehdyt muinaisjään-moin
elämä ja kuolema sekä ihmis- nösten löydöt eivät todista ehdotto-kunnan
kehittämät moninaiset eri masti, että ihmiselämä olisi siellä
tieteenhaarat. * alkanut, lausui toht. Berkey, mutta
Jo yksistään maapallon ja ihmis- on elämää ollut siellä miljoona
kunnan iän arvioiminen ovat kaksi vuotta sitten.
mielenkiintoista asiaa. Ennen on Prof. John J . Abelin ja toht.
maapallon ikä arvioitu 500 milj. H. Jensenin John Hopkihs-yliopis-vuodeksi.
Nykyiset tutkimukset o- tosta, selostukset työskentelystä ih-sottavat
sen kuitenkin olevan pai- misiän jatkamiseksi ja elämää kont-jon
vanhemman, noin kahta vertaa rolloivain ainesten selvillesaamiseksi
vanhemman, eli lähes biljoona!on yksi kiinnostavimpia. Kemistit
ovat nyt saaneet selville ihmisruu­miin
sokeripitoisia aineita kontrol-vuotta
vanha- Se todetaan monella
eri tavalla. Elävän elämän maa­pallolla
arvioidaan olevan yli mil­joonan
vuoden ikäisen joka myös­kin
tieteen valossa voidaan koko ta­valla
pätevästi todistella.
Maapallon ikää selostaessaan prof.
Alfred C. Lane sanoi geologian ai­kaisemmin
laskeneen maapallon iän
500 milj. vuodeksi, mutta todella
loivan aineen. Sille on annettu ni­meksi
"hormone" ja on se suurin
vaikutin insulinissa, jota käytetään
sokeritaudin parantamiseen. Tiede­miehet,
he selittivät, ovat työsken­nelleet
väsymättömästi keksiäkseen
insulinin kemiallisen valmistusme­netelmän.
Tässä ollaankin jo pit
ikä on puolta pitempi j a että tiede, källä. Kun alkuaineiden erittely saa-miehet,
jotka ovat laskeneet maa-' daah loppuunsuoritetuksi ollaan pää-
Nivelle oli vuoden 1917 alussa ko-. alussa olivat joukot käyneet ham-
' masta purren; toivottomiin taistelui­hin,
kuukauden lopulla leimahti- nis­koittelu
i1miHpV1rfiT7
Pitemmän aikaa selkäpuolella oi-
"The SttdlmryWorker"
Vastaukseksi niihin pöyristyttäviin
juttuihin, joita papin roikaleet ovat
levittäneet eräissä englanninkielisis­sä
lehdissä Vapauteen kohdistetun
hyökkäykseö yhteydessä anomalai-sista
punikeista yleensä ja erikoi­sesti
kominunisteista, on Canadan
kommunistisen puolueen suomenkie­linen
agitatsioiti- ja propagandako-mitea
julkaissut englanninkielisen
The Sudbitrjr Work^ leh-
•den, Lehdessä esitetään punikkien
ja kommunistien ikatsantokaimat etu-paä^
ä juuri niihin seikkoihin näh-'
deii, joista papit ovat esittäneet väa-xisteltyjä
tiedotuksia joko tahalli­sesti
tai . tietäiriättömyydcssäan, ja
kehotetaan työläisten tajrkoin luke­maan
lehdessä olevat kirjotdlcset se­kä
' vetämään niistä omat johtopäa^
töksensä seka kaeltaytyinaan usko­masta
papin roikaleitten kyhäämiä
valheita.
TheSudbury /^orÄerin julkaise­minen
on ehdottomasti oikeaan
suuntaan otettu askel. Työläiset näet
tahtovat tietää, mitä kommunisteilla
itsellään on sanottavaa niistä kysy­myksistä,
joista papit ovat kom­munistien;
laskuun maalanneet pi­ruja
seinälle. Näitä haluamiaan tie­toja
saavat työläiset — kuin myös
utelias englanninkielinen pprvarileh-distö
-— The Sudbury Workerista.
> • • • •
Kirjotuksessaan "Anglosaksila^en
antaa vastaiskun" vastaa William
Moriarty pappien ja kapitalististen
lehtien tekemiin päättömiin, väittei-hiii
asiatiedoilla seSca osottaa miten
kommunistinen liike on syntynjrt
Cänadossa. Kirjotuksessa *'Ketkä
ovat todellisia profeettoja?" käsi­tellään
s i t i , mikä merkitys Vapautta
vastaan kohdistetulla vainolla on ko­ko
'Canadan työväenluokalle; osote-taan
minkäkaltaisia ovat enkelimäi­set
valkoiset suomalaiset, y.m. Nuor
ten^ pioneerien liikkeestä, mitä Onta­rion
hallituksen toimesta on viime
aikoina ryhdytty. erikoisesti tutki-maanj-
on lehdessä myös asiallinen
kirjdtns. Samaten metallinkaivajain
järjestämisprbbleemeieta, y.m; Sa­nalla
sanottuna. The Sudbury JVor-ker
oh oivallinen valislusväline, mi­kä
olisi saatava jokaisen työläisen
luettavaksi, ken on porvarilehtien
tiedotusten perusteella kiintynyt Va­pautta
vastaan kohdistettuun vai­noon.
Kommunistisen puolueen suo­menkielinen
agitatsiönij ja jpropa-gandakomitea
onkin lähettänyt jul­kaisemaansa
lehteä muutamia kym­meniä
kappaleita tovereille, jaetta­vaksi
Canadan suurimmissa keskuk­sissa
englanninkielisille työläisille.
Toivottavasti lehtemme lukijat tule­vat
huolehtimaan siitä, että jokainen
kappale tulee jaetuksi.
pallon olemassaolon 900 milj. vuo-deksi
ovat lähempänä oikeaa.
Toht. Henry F. Osbom, muinais-tutkija,
sanoi maapallolla vallinneen
lauhkean ilmaston ennen ensimäistä
jääkautta joka oli noin 1,250,000
vuotta sitten. Silloin elivät ensi-mäiset
tiedettävissä olevat ihmiset.
Sen jälkeen on ollut kolme jääkaut­ta
ja neljäs alkoi noin 100,000
vuotta sitten, jotka kaikki ihminen
ön kestänyt. Viimeisen jääkauden
sulaminen alkoi 12,000 vuotta sit­ten
Skandinavian maissa, selitti toh-määrässä.
Kolme pääainetta on jo
onnistuttu erittämään ja lopuista
päästään selville aikanaan. Ja sil­loin
voidaan valmistaa insulinia pi-lahinnalla
nykyiseien katsoen.
Kokouksen jakaantuessa kymme­niin
eri ryhmäkokouksiin, joissa poh­ditaan
tieteen eri aloja, viimeaikai­set
saavutukset tieteen laajalle työ-vainiolla
ovat perinpohjaisemman
käsittelyn alaisena. Täten kootut
yhteiset tiedot kasataan uusien tut-kimusten
ja saavutusten voittokulun
edistämiseksi. — U. K.
JÄRJESTÖN ASIAT
V tettu oikeusjuttu j a sen yhteydessä
käyty kiihkeä agitatsiooni "puna­vaarasta"
alkaa jo puhjeta kukkaan-sa.
Canadan Suomalaisen järjestön
tp. komitean puheenjohtaja, toveri
d i / ^m TQI»-! 1 •nntxrt tiii ^' Ahlqvist, oli saanut ilmoituk- A110m« tiarj. i.niien P**" sen, että hänet tullaan eroittamaan
rili osastoille työpaikastaan siksi, että hän kuu-
Konventaioniaika lähestyy. Pi-luu
sellaiseen hallintoon jonka val­vonnan
alaisena ilmestyy lehti, jo­kaiseen
yhteistoimintaan heti. Alue- ka on alkanut parjaten puhua ku-piirimme
laajuus kuin niyöskin o- ninkaasta. Työstä eroitus piti as-sastojen
etäinen asema toisistaan on tua, voimaan tammikuun 5 päiyä.
ollut vakituisen yhteistoiminnan air Mutta ennen exqH^sta Ahlqvistin
kaansaamisen kuin myöskin yhteis: työtoverit läliet;tivät ilmoituksen
ten piirikokousten pitämättömyyden liikkeen omistajalle, jossa ilmaisivat
syynä, vaikka se olisi tarpeellista mielipiteensä sekä union säädöksen,
Mussolini ja Yhdysvallat
Liberaalinen The iVa/ton-lehti kir-jottaa;
Onko Mussolini sekä Yhdysval­tain
että Italian diktaattori ? Toden­näköisesti
muutamissa suhteissa-
V uonna 1923 vangittiin New Yor­kissa
erään II Martello-niimsen ita­lialaisen
sanomalehden toimittaja
Carlo Tresca Yhdysvaltain oikeus-viraston
agenttien toimesta sen ta­kia,
eitä oli lehdessään julkaissut
toimituskirjotuksen, missä oli otsik­kona
"Alas kuninkuus". Kun sitten
juttu joutui oikeuden käsiteltäväksi,
niin s>7ttäjä — joka ehkä oli tietoi­nen
siitä, että kysymyksessä olevas­sa
Idrjotuksessa ei ollut mitään mil­le
olisi syytöksen perustanut —
muuttikin kanteen siksi, että lehdes­sä
oli julkaistu jlraotus ehkäisyoppia
käsittelevästä kirjasta. Ja huolimat­ta
siitä seikasta, ettei lehti, missä
mainittu ilmotus oli julkaistu, mil­loinkaan
joutunut lukijain käsiin,
koska koko se numero pidätettiin
New Yorkin postitoimistossa, mät­käistiin
herra Trescalle vankilatuo­mio,
minkä hän palveli Atlantan
vankilassa. Myöhemmin kävi selvil-ja
välttämätöntäkin yhteisymmärryk­sen
ja' konventsioniehdotuksenkin ta­kia.
Ja juuri tällä hetkellä, jolloin taan-tumuksen
voimat ovat kohdistaneet
kyntensä puoluettamme, Suom.. Jär­jestöä
ja sen eliiftiä vastaan, olisi
tärkeätä, että tulevaan S. J : n kon-ventsioniin
joka pidetään maalis­kuussa,
otettaisiin aktiivisesti osaa
lähettäxäällä edustaja myöskin A l -
bertasta.' Sentähden on osastomme
Colemanissa tehnyt aloitteen aset­tamalla
ehdokkaan, samalla pyytäen
Albertassa olevilta osastoilta tieto,
ja ehdokkaan lähettämisestä, kuin
myöskin josko toisilla osastoilla on
oma ehdokkaansa. Pyytäen pikais-ta
toimintaa ylläolevaan nähden.
Toveruudella / . ^'
S. J . Colemanin osasto,
p :ta M. Lehto.
Blairmore, Alta.
L E N I N I N MUISTOJUHLA
TULOSSA
Kaikille torontolaisille huomaute-joka'
kieltää liikkeenomistajia eroit-tamasta
työläistä työstä huonon
työajan alkaessa (tarkoitetaan tällä
huonolla työajalla niitä kuukausia
vuodessa jolloin vaatetustyöalälla on
hiljaisempaa, ollen niistä talvisajal-la
nyt juuri jo alkanut kuukausi ja
ehkä seuraavakin);' j a samalla pajan
työläiset muistuttivat että jos omis.
tajä ei halua ottaa tätä hyvässä tar­koituksessa
tehtyä huomautusta
huomioon, on heidän käännyttävä
koko amihattialaa koskevan unio-osastonsa
puoleen. Heti tiedotuksen
jälkeen saivatkin toverit vastaanot­taa
mestarinsa tie^pnannon, jossa
hän ilmaisi pahottelunsa, että sel­laista
oli alettu tekemään sekä sa­malla
ettei hän halua alkaa mitään
rettelöltä järjestyneen työväestön
kanssa, ja niin ilmoitti, että tov.
Ahlqvistin työstä eroitus on peruu­tettu
ja hän saa jatkaa, entiseen ta­paan
työtään sanotussa liikkeessä;
Siis taasenkin toteutui se mitä
niin monasti joudumme sanomaan:
"että yksilöinä olemme heikot, mut­ta
joukkona järjestsmeenä meillä on
voimaa ja valtaa". — Liittykääm-me
siis jokainen oman ammattikun-tansa
unio-osaston jäseneksi!
MUISTETTAVA KOKOUS
kuun 22 pnä.
Tilaisuudesta tulee erittäin arvo.
kas, joten jokaisen Toronton työ-le
se seikka, että syytös oli nostettu
Italian lähettilään ulotteesta sen ta­kia,
kun 7/ Martello oli tehnyt hyök­käyksiä
foscismia vastaan. Äskeh
täin pidätettiin // Martello jälleen
New Yorkin postitoimistossa, nyt
näennäisesti erään joulua koskevan
toimituskirjotuksen takia. Itse asias- , x • • » t i ^ •,
, ; , n> Lauantai-illalla, tammikuun 12
sa, kuten herra Tresca on saanut „ai„a .. ... . . Canadan Suomalaisen järjestön
taan, etta tana vuonna järjestetään Toronton osaston vuosikokous pide-
Lenm-muistojuhlat Standard-teatte-1 ^ „ ^ ^ ^ ^ ^ ^ huoneustoUa tammi-rnn.
Spadma Ave., tnstama tammi-jj^^j^ päivä, alkaen kello seitse­män
illalla. Saapukaamme jokainen
osaston jäsen tähän kokoukseen,
saadaksemme niihin moniin toimi-aisfn
tulee pitaa mainittu »Itamie.; kuntiin, joita tässä kokouksessa va-lessaan
ja _saapua juhlaan. Ohjel-; jj^^^^ ^^^^^ virkeät toimitsdjat.
masta ilmoitetaan lahemmm vastai- sjii^j^ osastomme toiminta tulee e-suudessa.
päUemättä virkeämmäksi ja moni­•
LALLI' puolisemmaksi. Saapukaa jokainen
päivä, esittää osaston
näyttämö
Suomen kansap elämää ja tapoja
Ituvaavan historiallisen näytelmän
" L a l l i " . Näytelmä oh yksi aina
arvonsa pitävistä näytelmistä, jo­ten
uskallamm-e toivoa täyttä .kat­somoa.
Näytelmä * ei ole pitkä,
vaan kolmessa osassa, joten samana
iltana jää vielä tanssillekin aikaa. —
OSASTON JÄSENIEN HUOMIOON
asiasta tietää, Italian lähetystö jäl­leen
vainoaa häntä Yhdysvaltain vi­ranomaisten
avulla sen takia, että
hän on kirj ottanut toimituskirjotuk­sen
Italo Balhoa vastaan, joka on
Italian edustaja Washingtonin ilmai­lukonferenssiin
(ja joka-on johta­nut
sdcä henkilökohtaisesti osallis­tunut
noin kymmenentuhannen Ita- r» ^ r • u
» v . s i s . - c o r . r « . . • \ r - b " Osaston talonmiehen paikka on I Terve täältäkin hiljaisuudesta.—
han työläisen murhaamiseen). Eiko parhaillaan julistettu avoimeksi, jo-,Täältä ei ole taas pitkään aikaan
valvomaan kohdaltanne teille kuulu­vaa
osuuttanne osastotoiminnassam-me.
. — J .
kun Nivelle otti armeijan ylipäällik-kyj-
den Joftren jälkeen. V. 1914 oli
hän vielä tykistöeversti, mutta sit­temmin
oli hän kohonnut toisen ar­meijan
päälliköksi ja tarmonsa avul­la
pelastanut Verdunin isänmaalleen.
Hän näytti olevan luotu voimakkain
iskuin saattamaan voitokkaaseen lop­puun
sodan, joka hirvittävällä taval­la
kulutti Ranskan armeijan miehis­töä.
Hän halveksi englantilaisten ja
kilpailijansa kenraali Petainin suo­sittelemaa
näännyttämistaistelua. Bz-nen
mielestään oli ainoa oikea tais-telutapa
kaikin voimin toimeenpantu
rintamanmurto. Saksalaisten perään­tyminen
Siegfriedin asemille teki
mahdottomaksi Somme-joella suunni­tellun
hyökkäyksen ja siirsi sen ete­läänpäin
Aisne-joen ja Champagnen
seutuville. Vastahakoisesti ilmoitti
marsalkka Haig (Englannin armeijan
ylipäällikkö. — (Suom." muist.), joka jo
haaveili suuresta hyökkäyksestä Flan­derissa,
olevansa valmis hyökkäämään
Arrasin luona. Samoin kohtasi N i ­velle
passiivista vastarintaa alaisten-sakin
päälliköiden taholta, jotka epäi­livät
rintamamiirron onnistumista. N i ­velle
tahtoi luopua ylipäällikkyydestä,
mutta jäi kuitenkin paikalleen. Hä­nen
päämääränsä oU saksalaisten ar­meijoiden
saarto molemmista sivus­toilta
ScariM- ja Aisne-jokien välillä
ja i-anskalais-englantilaisten taistelu­ryhmien
yhdistyminen kaukana tä­män
saksalaisen rintama-osan selkä­puolella.
Haig suoritti huhtikuun 9 päivänä
ensimäisen hyökkäyksen sen jälkeen
kim hänen tykistönsä oli pehmittä-n3rt
saksalaisten asemia 4,000 tuli-putkella.
Kaksi brittiläistä armeijaa
hyökkäsi kuudennen saksalaisen ar­meijan
kimppuun, tuotti sille suuria
tappioita, mursi sen rintaman useis­sa
kohdin, mutta olivat kuitenkin
pakotetut pysähtymään viime het­kellä
kiireessä paikalle hankittujen
apuvoimien vastarinnan edessä. Ke>
säkuuhun ^saakka kestivät taistelut,
joissa englantilaiset kärsivät kaksi
kertaa suuirempaa mieshuläcaa kuin
saksalaiset. Mutta vielä onnettomam­min
päättyi Nivelien hyökkäys Ais-ne-
J(DelIa' ja Champagnessä, jossa 53
divisiohaa, yhdistettyinä neljäksi
hyökkäysarmeijaksi, hyökkäsi 12 i^in-tamalla
ja 14 reservissä olevaa sak­salaista
divlsionaa vastaan. Seits-inän
päivää yhtämittaa syyti tykistö
ennenkuulumattomia määriä terästä
saksalaisten juoksuhautoja kohti. N i ­velien
päiväkäsky huhtikuun 15 päi­vän
iltana kutsui jalkaväkeä rynnäk­köön
seuraavin sanoin: "Llieure est
venue! Confiance! Courage! VIve
la France f" (Hetki on tullut! Itse­luottamusta!
Rohkeutta! Eläköön
Ranska!). Koko Ranska värisi her­mostuneesta
odotuksesta. Sen toi­veet
näyttivät toteutuvan, sillä tank­kien
saattama jalkaväki pääsi useis­sa
tärkeissä kohdin saksalaisten
juoksuhaudoille, mutta se oli vain
näexmäistä menestystä: saksalaisten
uusi liikkuva^ puolustautumistapa ko-nekivääripesineen
ja vastahyökkäys-divisiooniheen
kesti tämän koetuksen
loistavaisti. Hyökkäyskiila takertui
laajan verkkoon ja joutui raivokkait-ten
vastaiskujen alaiseksi, jotka uh­kasivat
sen murskata. iSe kävi yhä
uusiin hyökkäyksiin "yhä uudelleen
Nivelien rautaisen sitkeyden ajama­na,
mutta pienet paikallista laatua
olevat menestykset eivät voineet ta-sottaa
niitä lovia, joita saksalaisten
miekka lakkaamatta siihen löi. Hyök­kääjä
vuosi verta Vallottamissaan
asemissa. Yksistään huhtikuun 16
ja 25 päivien välillä oU hän menet­tänyt
130,000 miestä. Historia antoi
Nivellelle lisänimen 'buveur de sang,
(veren juoja).
Pasuunatoitotuksin luvattu menes­tys
oU jäänyt saavuttamatta. Nivel­ien
tähft putosi häikäisevästä kor­keudesta
syvyyteen. Tapahtui kaik­kein
kauhein, mitä voi sattua joh­tajalle:
oma työase ei enää toteUut,
kääntyi häntä itseään, hänen järjes­telmäänsä
vastaan. Jo toukokuun
Ja miten suoriutui Ranska, tämä
Enropan kansanvaltaisin maa, näistä
kapinoista? Churchill kertoo meiHe
alastoman totuuden: "Vain jatkuva
tykistötuli, joka suunnattiin - näitä
joukko-osastoja vastaan, sai ne alis­tumaan
ja hajoamaan. Uskollisiksi
jääneet joxikot ympäröivät kapinoit­sijat.
Vanhat territoriaalisotilaat,
perheen isät,' neuvottelivat raivoavien
rintamasotilaiden kanssa. Rauhatto­muuksien
alkuimpanijat rauhoitettiin
tahi — tuhottiin. Kaikki tämä pii
peitety sellaisella salaperäisellä ver­holla,
joka oli niin tiivis, että ei a i ­noakaan
ääni pääss37t siitä vihollisen
korvaan, vaikka tuhannet ranskalai­set
ottivat siihen osaa."
Väkisinkin tulevat ''mieleen verta-ixkset
vuoden 1918 marraskuun päi­leet
joukko-osastot toivat sytytys- vien kanssa meillä (Saksassa. —
ainetta etulinjoille. Armeija ei enää Suom. huom.).^ Tehköön nänoä ver-mutissut,
se kapinoi. Venäjän val­lankumouksen
kipinä pii lelitänyt
ranskalaisten ; ryimäkköjoukkojen ri­veihin,
vain hyvin harvat englanti­laiset
ja ranskalaiset äänet ovat ker­toneet
noista pimeän peittoon verho­tuista
päivistä, mutta ne luovat nii­hin
kirkasta valoa.
Eräs vallankumouksellinen järjes­tö,
todennäköisesti syndikalistinen, oli
viikkokausia tehnsrt armeijassa maan­alaista
työtään. Lentolehtiset, joita
lomalta palanneet sotilaat toivat mu­kanaan
kotimaasta, kulkivat rinta­malla
kädestä käteen, pidettiin salaisia
kokouksia, kuri horjui yhä enemmän
muutamat joukko-osastot kieltäytyi­vät
jo menemästä juoksuhautoihin,
parhaissakin joukoissa oli tartunta
saanut jalansijaa. Silloin tapahtui N.
kukistuminen, mikä vahvisti pahim­matkin
huhut. Hän piti viimeiseen
saakka kiiimi virastaan. Hänen val­tuuksiaan
supistettiin yhä enemmän
ja enemmän, hän ei voinut enää käs­keä
pienintäkään hyökkäystä ; ihnan
esikuntapäällikkönsä Petainin hyväk­symistä.
Nivelle koetti siirtää vas­tuun
alaistensa päälliköiden niskoille.
Sukeutui kiivas sanavaihto, ja erään
hänen alaisistaan päälliköistä kerro­taan
syyttäneen häntä epärehellisyy­destä
ja pelkuruudesta avattuaan en­sin
tarkotuksella akkuriat. 15 päivänä
toukokuuta erotti hallitus Nivelien yli­päällikön
virasta ja määräsi hänen
tilalleen Petainin, jonka tilalle , taas
astui Foch. '
Sillä välin oli tilanne armeijassa
kehittynyt avoimeen kapinaan. Pe­rustettiin
sotilasneuvostoja. Curch-chiU
kertoo kirjassaan "Maailman­pula",
että kokonaiset rykmentit
marssivat Pariisin vaatiakseen rau­hanneuvotteluja
tahi yksinkertaisesti
lähtivät kotiinsa. Vähintäin kuudes­satoista
armeijakunnassa sattui ka-pinoimistai
osittain hyvin vaarallisen
luontoista. Kokonaiset rykmentit
kieltäytyivät lähtemästä liikkeelle Ja
esittivät ; upseereille vaatimuksiaan.
Punaiset,liput:liehuivat. Kaikui huu­toja
sellaisia kuin: "alas sota!" Kiel­täydyttiin
tottelemasta upseereita,
mutta ei kieltäydytty heitä kunnioit­tamasta,
kuteh tehtiin meiUä (Saksas­sa
— Suom.' huom.) " marraskuussa
1918. "OU päivä", kirjoitti vuonna
1922 silloinen sotaministeri Painleve
jolloin Soissonsin j a Pariisin välillä oli
vain kaksi divislonaa, joihhi voitiin
täydellisesti ^luottaa. Maa oli touko­kuun
lopulla 1917 tosiasiallisesti kui­lun
partaaUa."
Saksan armeijan ylijohto el vali­tettavasti
voinut siihen aikaan käyt­tää
hyväkseen tätä vastustajan heik­koa
tilaa. Sillä ei ollut riittävästi
voimia vastahyökkäykseen suuressa
mittakaavassa. 70 divislonaa oli käy­nyt
viimeiisten puolustustaistelujen
läpi ja olivat ne täysin uupuneet.
Vereksiä joukkoja ei ollut käytettä­vissä
varsinkaan tykistöä. Sitäpaitsi
olivat ammusvarat äärimmilleen tyh­jentyneet.
Niin tarjoutui saksalaisille
tUaisuus, jota he eivät voineet käyt­tää
hjrväkseen.
taavalf johtopäätökset itsekukin po­liittisen
sutmtansa tahi puoluekimtati-sa
mukaisesti. - / ''
Pakinaa pesemättömis­tä
pyhimyksistä
Birminghamin piispa, tri Barnes,
on ollut kylliksi rohkea epäilläkseen
Pyhän Pransiskuksen puhtauden lai­taa.
Piispa näet vihjailee, että Pran-slskus
"peseytyi harvoin". Piispa on
jopa ollut niin arvonantoa vailla, et­tä
on antanut ymmärtää, että Pran­siskuksen
Kristus-merkit (naulain ja
keihään Jäljet ruumiissa, mitkä hän
muka sai palavan uskonsa vuoksi) o-lisivat
syntyneet lian j a syöpäläisten
kutkun raapimisesta.
Nyt on laita sellainen, että Fransis-kus
oii katoolilalsen kirkon kaikkein
hienounpia pyhimyksiä, kuulu har-maaveljesmunkkikunnan
luoja, joka
tosin riepoitettUn johdosta heti kohta,
kun huomattiin, että hän tarkottl tot­ta
Ihmisrakkaudellaan! Tällaisen py­himyksen
kimppuun hyökkääminen on
melkein herjaa. Isiitä syystä onkin
katoolinen pappi Bampton noussut
puolustamaan "Jumalan pikku vel­jeä"
— Fransiskusta. Bampton kirjot-taa,
eikä ilman Ivaa:
"PUspa el mainitse, minkä tutki­muksen
avulla hän on onnistunut to­teamaan
tämän salaperäisen histori-aUisen
tosiasian. Suurten henkilöiden
—• pyhimysten ja muiden — elämän-kuvaajat
eivät tavallisesti johda meitä
heidän kylpy- tai mukaVuuslaitoksiln-sa,
eikä Uloin ole ainakaan meidän
maassamme hyvän kasvatuksen merk­kinä,
että juUcisestl viitataan täUaislln
asioihin."
Bampton kUstää ' kirjoituksessaan
väitteen, että Pransiskus olisi oUut
Ukalnen. "Pyhä Franslskus el epäUe-mättä
oUut tietoinen nykyaikaisista
toalettlaslolsta, kuten kynsienholdosta
ja kasvohleronnasta, mutta ettei hän
oUut tunteeton puhtauden tärkeydeUe
ja merkltykseUe, näkyy hänen " k i r ­jeestään
papelUe", koskeva "alttarin
ja pyhätön puhtautta".
Piispan vastausta el ole ainakaan
vielä näkynyt, mutta on jokseenkin
varmaa, ettei pUspa jää vastauksen
velkaa paterille.
Pyhä Hieronymus, yksi kalkkein
huomattavimmista kirkkoisistä,, kertoo
iautuuden väristykseUä,. kuinka hän oU
omin sUmm nähnyt munkin, joka bu
30 vuoden ajan elänyt pienellä lelvän-kannlkaUa
j a pilaantuneen veden räh-duUa*
ja että hänellä oU oUut' onni
nähdä toinen pyhä mies, HUarius, joka '
leikkasi hiuksensa joka pahnusunnun-tal,
mutta, el koskaan vaihtanut kaa­pua,
vaan antoi sen vähiteUen hiutua
kappaleiksi ruumllUäan, Hän näki
nälkää niin, että sUmänsä kävivät
synkiksi ja ihonsa "kuin hohkaklvek-sl",
lausuu Hieronymus.
Antohius, toinen suurista kirkkoisis­tä,
munkkilaitoksen perustaja, el kos­kaan
-pessyt itseään. Pyhä Abraham
(kirkkoisä 200-luvulla), joka eli 50
vuotta kääntymisensä jälkeen krlstln-
Eräs lukuisista ystävistämmie on;ja nuoret, j a siinä oli hänen ansio,
lähestynyt meitä taasen oikein per-[taan, että hän perusti meidänkin
Wabos, Ont
TYÖOLOISTA
nyt olisi jo aika muutamain meidän
washingtoniIaisten sätkyukkojemme
noustajjrlös ja antaa Beniton istua?
Omasta puolestamme soisimme, et­tä
hänen hieno italialainen kätensä
toimisi julkisesti eikä salaisesti. Ja
se ehkä tuntuisikin mukavalta saada
vähäpätöisten ja peloteltujen sätky-ukkojen
kimpun tilalle päivän sel­vän
itsevaltiaan.
ten ne osaston jäsenet, jotka ha- näkynyt Vapaudessa uutisia joten
luavat hakea sanottua tointa, jättä- • nyt sitten niitä tulee,
kää hakemuksenne viipymättä osas- Työmaat ovat Algbmalla hyvin
ton johtokunnalle. Katsokaa
tusta tästä lehdestä sanotusta
ta, jossa on tarkemmin paikkaa
kevät tiedot.
heitä kohtaan aina ankarampi, sillä
työläiset eivät voi suojella itseään
siltä niin hyvin kuin herrat.
P U O L U E E N YKSIKÖN
TOIMINTA
on talvella hiljaista, sillä miehet
ovat metsässä ja naiset piei^nä
joukkona eivät voi paljon toimia.
Vuosikokous meillä oli 25 p. joulu­kuuta.
Hjrväksyttiin tilit j a valit­tiin
virkailijat tulevalle vuodelle.
SITÄ SIELTÄ TIPPUU MITÄ
SIELLÄ ON
Industrialistin
soonallisella kirjeellä, jonka pistäm­me
tuonne alemmaksi kaiken kansan
luettavaksi, koskapa se ei käsittele
niin arkoja asioita, että sitä lukies­sa
farvitseisi punastella. Kirje^ kuu­luu
sanasta sanaan seuraavasti:
"Toveri Luppovaaran Isko! Täs­sä
juolahti mieleeni tehdä sinulta
joitain perin tärkeitä kysjrmyksiä,
jotka askartelevat minun aivokopas-sani,
enkä voi niitä omin apuni
ratkaista. Siksi käännyn rehelli.
senä proletaarina siniin rehellisen,
kylään työväenyhdistyksen Jossa
oli työmaata vanhoille ja nuorille.
Minä olen siitä asti kantanut tä­tä
tulen leimua sisimmässäni, vaan
nyt kiin näyttääj että ei se vallan­kumous
vielä tule, niin tässä tah-too
tulla jos mitä mieleen. Sen
minä kyllä uskon, että se ^Qn kier­tämätön
tosiasia, että se tulee. On­han
sen _ suurmiehet kdiityksen k u ­lusta
laskeneet, etta kapitalisti kai­vaa
itselleen hautaa joka p^^T^x
Vaan' tässä sitä juuri tuleek^ aika /
pitkäksi odottaissa, että koska se /
luokkataistelua edistävän toverin, kapitalisti saa hautansa valmiiksi /
puoleen luottaen siihen, että sinä johon se sitten köllähtää../^-J3-1ESn'
annat minulle rehellisen ja oikean seuraa työväenlehdista
neuvon tässä pulmallisessa kysy-maailman
työläisten liikehtimistä, että kun ne
myksessä. vähänkin _p ääsevät ^ja loilleen, niin
Ja sitten asiaan. Niin, minä olen raateleva porvaristo heti iskee n i i -
yksi niistä miljoonista, joka olen den niskaan veriset kyntensä, kuten
osaton niinsanotusta hyvinvoinnis-i Suomen kommnnistijutussa joutui
ta ja aina elämäni polulla on oi- eturivin miehet kidutusluoliin: Ja
lut ohdakkeita ja oi^antappuroita, I k un tästä hämmingistä selvittiin,
ja aina talven kylmät vihurit iske-miin järjestön sihteeri HillHta tuli
vät vasten kasvoja, eikä koskaan j kirje, että toveritar Saima Kannas-eloni
taivas ole ellut tähdessä vaan to on Canadan poliisien karköitas-synkkien
pilvien peittämää. Ainoa listalla j a täällä kerättiin kolehti
kirjeenvaihtaja I iloni on oUut kun pien saanut olla puolustuksen^ hyväksi. Kun -tSs-
PORVARISTON A L K A M A . , .
YLLÄPITÄMÄ KIIHOITUS SAIRAUTTA Toivon vaan onnea edelleenkin am-; koko vallankumousliikkeen voima.
A L K A A V A I K U T T A A j matissasi, sillä sinä kyllä olet ky-i Hän koko nuoruuden innolla j a hy-
ToMpSn,™. v « « « „ f f . \ , o . t „ '""^ ^.°\^}^\^^ kovasti kär- kenevä "Mrjeenvaihtaja" roskaleh-1 villa puhelahjoillaanV sai koko k y - j k u i tulee tieto,'että oman äänen:
Lehteämme Vapautta vastaan nos-^sunyksia työläisille kum Jautikm on^delle. — T. H. [iän köyhälistön mukaansa, vanhat{kannattajan toiinittoja toveri Arva
luettua Kösfäii hautau^enot, niin
aivan meiztta viedä kaikki sekaisin.