Vapaus, May 17, 1930

              Lauantaina, toukok. 17 p:n^ Sat. Mav 17
I iia Golunibia levyjä
ipg^ut y»!?,^»^*^ kirjakauppaan
m|ta>Op"
ANTTI KOSOLAN ORKESTERI
"J(dainen meidän imperialististen
ett|}^'~ 'kaulcbnäköinen tarkastamt-niei
» ja 'tbiVD jiilden eroittSinisesta
I^ö61u61dist0ista osoittaa, iäiten tär­keätä
on, että juuri työväen halli­tuksella,
eikä millään muulla, on
käsiteltävänään ns suittet, ulkomai­ta
koskevat probleemit, jotka tänä
vuonna ovat kerääntyneet meille
(lue: kapitalisteille) laivastokonfe-
TAAS PIDÄTYS VliPCBISSA: SEU­RAA
VMjnOPgrOKSEN VÄL-anSTCLUJUTTU
Ohrana On inttänyt Viipurissa
v ^ H i>:n& erään Toivo Kempas-nimisen
"miehen, jonka ilmoittaa' o.
levän Neuvostoliitosta paenneen pu­naupseerin.
Mieheltä on tavattu selr
laisia "vaarallisia" papereita, kuta
rensän aikana, kuten Palestiinan,'suomen kartta, valtiokalenteri y.m
TLANNIN P O L K K A Ä
L A N C A S T R I A - . V A L S S I ^
HAUTALA JA ANTTI KOSOLAN» ORKESTERI =
^'Ä V E I T O P E I J I L S T U S A R M E I J A S S A S
^ f L A I S T E N ^ l A U L U - -'-^-^ |
«äeatänyt
. . . . . . f. t V.
JURVA, ANTTI KOSOLAN ORKESTERI =
ULKIJAN KAIHO
NTIN HÄÄ-PpL^KA
JALLU HONKONEN, BARITONI
KSIN, VALSSILAULU
ORLITA TUOHITORVEEN
JAHRLIN UUSI KVINTETTI
U D E N M A Ä N MASURKKA
OLLET USKALLA SINÄ, Sottiinen
HANNES SAARI
[AIVOSMIES
lENRAIVAAJA
MARKUS RAUTIO
' U R K I N SOTA, Monoloogi
[ERIMIESJUTTU, Monogooli
kää kuulemassa näitä levyjä Vapauden kirjakaupassa. ^
opuolelta tulleet tilaukset ^ytetään nopeasti ja huo- ~
VAPÄIIDI KIRJAKAUPPA
BOX 69, SUDBURY, ONT.
IIIIIIIIIIII llllllll
rsmies on määräyksi-ioukossa,
kuten suur-vilkasliikkeisissä
kes-harvesti
on näillä
Ikaniassa, sillä puista
i ja ^riinpä jo osa on
ppujen kätken,
a väestöä oii seudul-önut
useampia toverei-
1 pyörteisiin' kaupalle
tavaraa, jota pienten
kasvattamat lapsetkin
ut myymään, nimittäin
a. Viimeksi lähti tove-aari,
päämaali North
toisia on aikeissa teh-
Tällä tavoin jjieneösli
ituksessa oleva osa^td-
. kärsimään. , ,
i^''ijane6 toimeen ohjel-tikr'
24 p. metsätyö-äton
hyväksi. Saapukaa
häainie" sankdiri joii--
illoin taaä' näktee' koko
iksnäksin Jiaäliii nä^tä/-
lieessa "^aatiaisirötu'^
heh pila;^jbkä silloin
' Jjaljoh muutakin dh-iksi'
"tafesiä.- Kuten sä-
Ttaytetään metsätyö-
^stämisrahastoon. S i -
•«Väinen 15c hengeltä,
su.' — Niksriäks. ' '
)un jälkeen
10 koko maailman työ-
_in juhlapäivä on taas
issa kaupungeissa ja
tuota juhlaa juhlittu,
punaliput on liehunut
jttaen vielä nukuksissa
ämättömille työläisille
koon heidänkin pitäisi
amalla näjrttäen maäil-isteille,
riistäjäluokalle,
ja mahtava on se työ-joka
on jo saanut s i l -
kasvattanut jä kehit-ä
siinä määrin, että se
mis lyömään takasin ne
ä tarjkotuksessa "anne-
)ita se saa Vastustajan
nka mahtava on af-ei
pelkää tykkejä eikä
ja, aseinansa ainoas-ä
valistus. Näillä ja yh-sen
aseilla varustettuna
ätaan vihölh'sen suurim-
Kkäykset, sillä sen puo-eus,
joka ei horju, Sa­sista
jopa miljoonista
>nä juhlapäivänä rohke-anut
ilmoille maailman
i taistelulaulu: "Työn
1 yöstä nouskaa..
lakkaasti ja mahtavasti
Kuni raikkaassa kevät-lansbta
suista. Kuinka
elvyttävä onkaan tuo
aa kurjimmissakin olo-levan
työläisen unhoit-
«eksi puutteensa ja
e luo uutta rohkeutta,
istelu tarmoa jo nälkä-
?artaaUa olevankin rin-söikin,
joka on jo me-
"ken toivonsa, eläniän-
'tensa nykyisen kurjan
^na, jolloinka ty5tt3-
a entistäkin synkemiiä-
>'elta, jota vastoin maa-ansto
varustautuu nti-
>, uhraten miljoonia ja
n>a mitä hirvittävämpi-
«en rakentamisiin, tu-tyolaisarmeijat
perin­näinen
on porvariston
»a tänä kurjana aikana,
^«net työläiset kärsi-
«mautta ja nälkää,
^aä juhlien juhla, —
^moa sana sisältää niin
^al^ee javh-kistää mei-a
tyottomien työläisten
«jnieliä, meidän, jot-elamämnie
pakottama-etsimään
itsellemme ja
toimeentuloa. Se an-natta
toivoa parfexn-man
tulevaisuuden saavuttamiseen,
uuden yhteiskunnan ' rkkentärtii-seen,
sellaisen yhtelskunnaiiV jossa
on kaikki tovereita, ^ k p j a ja vel­jiä
keskenään, jossa ei toinen toi­selta
leiiiäpälaa ' ryöstä ja jossa
huonommassakin asemassa olevan
elämälle 'annetaan' 'orbeuden ja
kohtuuden mukainen arvör Tämä
päämäat>ä kun bn saavutettu, niin
silloin on meillä k a i k i l l ^ työläisillä
Valoisa ja vapaa -tulevaisuus. Ja
me saavutamme sen, mutta ainoas­taan
yhteisvoimin, liittymällä työ­väen
järjestöihin jä käsi kädessä
taistelemalla oikeuksiemme puoles­ta.
Siihen T^elvoittaa meitä itsem­me
jk lastemme tulevaisuus. Yksi­löinä-'
me olemme heikot, mutta
joiikkona voimakkaat. Sitten vasta
me"voimme viettää iloisin mielin
tuota koko maaiKhan' proletaarien
yhtbistä juhlaa.
,'1;,.., Kulkija.
Egyptin ja ennenkaikkea Intian ky-syÄyksef
'
Lainauksessa ilmenevä paljastus
lauseessa: "työväenhallitus, eika m i ­kään
muu, on paras käsittelemään
ennen kaikkea Intian kysymystä",
on vakuuttava esimerkki "työväen-
IhalUtuksen" Imperialistisesta poli­tiikasta.
Tähän on vain lisättävä
lausumatta jäänyt ajatus: "ja suo­rittamaan
sotavalmistelut Neuvosto­liittoa
vastaan".
MacDonaldin hallituksen tehtävä­nä
on yhdistää väkivalta ja petos
Intiassa, Egyptissä ja Palestiinassa
ja koettaa pettää Britannian sota­joukot,
särkeäkscen heidän solida-risuuden
tunteensa siirtomaiden
joukkojen kanssa. Ei olisi herät­tänyt
ihmettelyä, jos "The Times"
olisi lopettanut kirjoituksensa sa­noilla:
"hyvin tehty, sinä hyvä ja
uskollinen palvelija".
Antakaamme kapitalistien olla
tyytyväisiä palvelijoihinsa.
• Englannin kömmxmistinen puolue,
jolla ei ole mitään mixita etuja ajet-tavanan
kuin työväenluokan etu, t u ­lee
jatkuvasti paljastamaan pyöve­lien
"työväenhallituksen" teot ja
rakentamaan luokkasolidarlsuutta
brittiläisten työläisten Ja siirtomai­den
raataja joukkojen välillä, sekä
naiden työtätekevien joukkoliikehti-misen
avulla puolustamaan kapita­listien
^työväenhallituksen". '
ole onnistuttu hankkimaan kuin puo-
Jiseakymmentä kappaletta. Entiset
koneet ovat vanhoja ja rappeutuneita
Ja joutuvat kalastajat niitä remont­teeraamaan
melkein Joka kuukausi
Siitähän on jo viisi vuotta...*.
saimme tiedon, että olette kuol­l
u t . . . . mutta olkaa hyvä ja istu­kaa.
»
Marjan hoikan vartalon nähdään
Usein sattuu, että kiireimmän kalas- I nopeasU kulkevan ikkunan ohitse,
tiiksen aikana tuollaiset remat me- JNyt hän aukaxe oven. rynnäten
aeväi rikki ja koko vene miehistöl- , huoneeseen, kädessään kaksi paket-leen
joutuu seisomaan remontissa j tSa,
•jseita kuukausia. Tämä epäkohta "Olen niin kiiruhtanut sain
'iaadaan poistettua alnostaan siten, odottaa "
Kuulusteluissa kerrotaan hänen i l ­moittaneen
kyllästyneensä oloihin
Neuvostoliitossa ja siksi paenneensa
Suomeen.'.
Häntä, vastaan nostetaan syyte V i i ­purin
hovioikeudessa, jonne kuulus­telupöytäkirjat
on jo lähetetty.
"IRTI KIRKOSTA" TUNNUS
KÄYTÄNNÖSSÄ
KUOPIOSSA
sa
"OMATEKOINEN OHRANA"
' PURIN HOVISSA
VII^
Viipurin hovissa on ollut v.k. 28
pnä syytettävänä valtiopetoksen val­mistelusta
erään terijo;kelaisen kaup­piaan
veli Antti Esänpoika Pokki­nen.
Hän oli aikaisemmin tullut
Neuvostoliitosta Suomeen ja itse
mennyt Terijoelle ohranaan tunnus­tukselle.
Siellä hän on kertonut, että
on ollut Neuvostolltosjsa sotakoulus­sa
tshekistinä y.m.' ja',J.opuksI tullut
>vastavallaatkunU)uks^llLsena '(karkol-tetuksl
Neuvostoliitosta. Edelleen P.
on kertonut paljon muuta äamaän
tapaan ja näitä kef tomlaan selkkojaj
bätj on oikeutta pyytänyt ottäitriaanl
huomioon^ lieventävinä asianhaarojl-f
ha. .' 'n- '
•Kani\ey^kaä^^^ ,pywl kuitenkin,syyt-te^
esälän. ' . .
/Jutussa . ilmoitettiin. annettavan
päätös; myöhemmip.
Viime kuun 19 p:nä oli Kuopios-omistettu
erikoiseksi kirkosta-eroamispäiväksi.
Kirkosta eroa­maan
lähteviä oli kutsuttu klo IC
Ty:n talolle. Määräaikana sapaui
kin paikalle yli 20 henkilöä, jotka
yhdessä menivät papin puheille.
E r i ryhmissä saapui kirkkoherran
virastoon ainakin saman verran
eroavia, joten n. 50 työläistä kä­vi
lauantaipäivän kuluessa vapau
tumassa kirkon holhouksesta
Myöskin ohrana Pajari kävi pai
kalle, mutta lienee hänellä oUul
virkansa mukainen asia.
Parhaan osoituksen siitä, miten
arka paikka porvaristolle on työ­läisten
irtautuminen kirkon holho­uksesta,
antoi seuraavana päivänä
Savo-lehti. Siinä oli parin palstan
mittainen raivonpurkaus kirkosta
eronneita kohtaan, joiden väitet­tiin
puhuneen törkeyksiä papille
y. m. Tämän pitäisi parhaiten
osoittaa niillekin työläisille, jotkr
vielä ovat kirkossa, mitä tarkoitus­ta
kirkko palvelee ja auttaa heit?
ratkaisemaan suhteensa kirkkoon.
NeQYostoiiitosta
TULOKSET METSÄTYÖKAMP-PAILUSTA
'lyin^äenhalli
AINA VAAN VALTIOPETOS- '
JUTTUJA
letb
Työväenhallituksen" rahaminis­terin
fcapitallstfeesta budjettiehdo­tuksesta
kirjoittaa Englannin kom-Äimlstisen
puolueen päälehti "Daily
Worker" artikkelissaan t.k. 16 p:nä
seuraavaa:
"Snowdenin 'sosialistinen budjet»
ti' ön kymmenkuukäut4sen 'sosialis­tisen
poUtiikaii'' htiippiiteko raha-kapiitaliÄi
l ^ k ^ "jbtä 'työväen­hallitus'
ön' houäaitlfcaniit' Se on nu-irierbiiineä
näyte •siitä, että tulot,
voitot jai' korbt^' (yksin koroV niele­vät
•"355,0po;00Öpwi\Äi), ovat juma­lia,
joita''täinä fiiöitus palvoo. —
Ei kukaan, joka 'iiiuistaa työväen-llikkeeittme
teanuättaji6n taistelu­ja'^
enSen'sotaa/'vö^ kuta h a l -
veksiuön ja faiJibten' katsella näitä
rahaka-pitalismin kätyreitä. Sosiali-fascästlen
orjamainen aulius palvella
kapitalismia, •cl' ktSiterikaatt ole yk­sin
tehnyt heistä hätien majesteet­tinsa
halutusta, vaäh maattmätt ka­pitalismin
yleinen"' aliainkotlla, ja
erikoisesti brittUäisen imperialismin
rappeutuminen, "joka pakoittaa im­perialisteja
käyttämään näitä kä-tyreitä.
'T^öväemimblue', johon mo­net
työmiset vielä "kuuluvat, ei voi
vapauttaa Englatmitt työtätekeviä,
vaan päinvastoin toimii s6 vällas-saolevien
viimeisenä- aseehiä työläis-^
ten sortamiseksi; Pudlueeii 'vasem­misto',
jonka valetaistelu on olemas­sa
Joukkojen Intrissa pitämiseksi,
arvostelee kyllä Snowdeäeja; Bon-fieldeja
ja Thomaseja. ' SltäyaBtoin
se varoo hudlellise^ arvöstä&imasta
hallitoksen siirtomaa- j a iiikomaa-pollölkkäa.
Jä feiltenkin « ^ v ä e n -
hallitiis' Juuri EdJrtomaiden tiikeh-duttanUs-
jai sodaiwäim^^
kassaan on Julkein pyövelien ja teu-rastajain
hallitus.
Työväenhaliitös' saa hallita Jmiri
sHcsi, että se on paras väline brit*
tiläistä imperialismia varten. Sen
politiikkaan kuuluu puhuminen räu-basCai
jä'sovinnosta, mutta käytän-nöäsä
a|aa se Mtä. .eläimellisintä ja
verisintä. siirtoinä^iMläti^kaa. Sen
tehtävänä on sanoillaan voittaa siir­tomaiden
tilanomistajien Ja k ^ i t a -
listien keskdndiessa nuda l i i t t o l a it
impieriaiisteine .ri niiden yri^ksälle
Turun hovioikeus antoi t.k. 2.pnä
päätöksensä yiilaaja Uuno' Miettistä
ja maalari Leo Salmista, .molemmat
Helsingistä, vastaan nostetussa ju­tussa.
Kuten tunnettua, syytettiin
heitä kommunistien julJstustfen helt-|
tämisestä parvekkeelta 'eduskunnan
Istuntosaliin käsiteltäessä yhdistys­lain
kciventamista. "
Päätökses^än ' hovioikeus katsoi
syytteen' täysin toteennäytetyksi,
minkä. vuoksi hovioikeus tuomitsi
syytetyt valtiopetoksen valmistelusta,
Miettisen 10 kuukauden vankeus­rangaistukseen
ja olemaan 3 vuot­ta
kansalaisluottamusta vailla, ja
Salmisen 1 vlKxlen kuritushuone-rangaistukseen
sekä menettämään
kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi.
Miettljren suhteen otettiin huomioon,
ettei hän rikoksen tapahtuessa vie­lä
ollut täyttänyt 18 Vuotta. Kum­mankin
syytetj^ tuomio on ehdolli­nen
5 vuoden koetusajalla.
Koko Karjalassa hakattiin 99,2%
ja ajettiin' 94.7% suunnit-ilmasta
Karjalan metsätyökamppailu oh
päättynyt. Lopullisten tietojen mu­kaan
on Karelles hakannut 97.6%
ja ajanut 92.8% suunitelmastaah.
Sevsaples on hakannut ja ajanut 84.5
%. .-suunnitelmastaan. Shelles selviy­tyi
parhaiten. Se hakkasi 105.5% ja
aJol.lÖi% suunnitelmastaan.
Koko ' K a r j i a l B ^ ^hakattiin" B9.2|o,
siis melkein ^sataprosenttia suuni^l-teimasta,
mutta ajettiin vain 94.7,
joten: : suupHi^^^elnla jäi täyttymästä
hieman yli 5 prosenttia. Ottaen huo-njioon
he monet vaikeudet ja puut­teellisuudet,
jotka ovat kuluneen tal­ven
metpätyö^mppallua vaikeutta­net,
on tulosta pidettävä kohtalai­sen
tyydyttävänä.
että saadaan veneisiin uusia koneita.
Tähän seikkan Kalastusliiton tulee-idn
ensivuotta silmällä pitäen Icilh-aittää
vakavaa huomiota.
110 PUNAISTA "KOMENTAJAA"
TEOLLISUUDEy.E
V. k. 26 p:nä pidettiin Mosko-vas.<
a teollisuusakatemian cnsiniäi-len
päästötilaisuus,
Juhlai^=tunnon avasi tov. Kui-byshcv.
ter\-ehtUen NKP(b):n
KK:n ja SSSR:n Korkeimman kan-santalousneuvoston
puhemiehistön
nimessä. Hän lausui: "Akatemian
muodostamisajatuksen on tov. Sta­lin
esittänyt. Monet .«suhtautuvat
5iihen epäillen. Aakateniian ja sen
työn järjestämisesi^ä oli paljon vai
kcukyia. jotka eivät ole kadonneet
täydellisesti vieläkään. Sitä merki­tyksellisempiä
ovat sen ensi saavu­tukset.
Me annamme teollisuudelle
110 uutta punaista * komcTitajaa,
jotka ovat aseistetut ei vain yleis-taloustietcellisillä,
vaan myöskin
teknillisillä tiedoilla."
Dudet ihmiset
KifJ. A. SVmSKlJ
TOINEN KANSANVALISTUSTA
l^SITTELEVÄ PUOLUENEU-VOTTELV
SUUBHUIJARI HIENOSTON
< ^ElSSä
PII-Helsingln
"paremmissa piireissä"
ori joku aika sitten esiintynyt muu.
iöan "amerlkaläinen miljonääri", jo­ka
nyt kuitenkin on paljastunut to­delliseksi
suurhuijariksi. Esiintyen
"inslnöörfaiä" ja hienona "gentle­mannina",
onnistui miekkosen hui­puttaa
sekä yksityisiltä, että eräiltä
liikkeiltä suuria rahasiunraia ja eri­laista
tavaraa. Arvonantoa herättä­vän
ulkonäkönsä j a komean tittelin­sä
avulla onnistui hän saamaan
myöskin pankeista luottoa huomatta­vat
summat. „
Suuri "naissankari" on tämä her-rasmies
myöskin ollut. Hän oli ollut
sämanaikaisfestl "suhteissa" kahden
naisien kanssa ja saaunt kummalta­kin
naimalupauksillaan petkutetuk­si
huomatta-via rahasummia y. m.
etuja, r
Mikäli on selvinnyt., on mainittu
miekkonen todella joskusi ollut Ame­rikassa.
Muuten hän kuuluu olevan
tavallinen Suomen kansalainen. Täl­lä
kertaa lienee hän tutkimassa pää-kaupuögin
imtkaoloja.
Lehtien edustajille antamassaan
haastattelussa oh tov. Bubnov lausu­nut
kokoontuvasta kansanvalistusta
käsittelevästä puolueneuvottclusta,
6ttä sen keskeisimpänä kysymyksenä
tulee olemaan kysymys kansan sivis­tyksemme
systeemistä rakennustyön
tässä valheessa. Muiden käytännöl­listen
tehtävien joukossa on heuvot-telun
työjärjestyksessä kysymys ncu-vostokoulusta,
erikoisesti keskikoulu­jen
suunnasta. Neuvostokoulu on
saatava rakennustyömme yleisiä
vaatimuksia vastaavaksi, se on so­vellutettava
kunkin kansallisuuden
erikoisiin taloudellisiin Ja kulttuuri­oloihin.
Niinpä kysymys koulujen
suunnasta onkin astunut esiin kärke-vämpänä
kuin koskaan ennen. Koko
keskikouluverkko on nostettava vas-taavaHg
polyteknilliselle tasolle. Täl­tä
näkökannalta'on myöskin, korkein
sivistys uudelleen järjestettävä.
Puolue järjestö el voi sivuuttaa
näitä sosialistisen kulttuurin tär­keimpiä
kysymyksiä. Sen on ratkais­tava
useita probleemeja valistus
työn rintamalla. '
MUURMANNIN KALASTUS
YHÄ VALTIOPETTÄJIÄ
musertaa 'joukkojen kasvava vallan-tomouksellinen
liike.'
3äikiai»nättdm^ kyynilUsellä
suofimiasuCkadsntuIe^^ ilmaiisi tämän
myös " I h e Timies" Q^igiännin' sou-tih
kaplEallstietL äänenkannattaja.
— TV»im.) kiijölttaessaan A Hen-derssooin
käymistä neuvotteluista
EJgyiHän katnssd:
Kuten olemme kertoneet, tuo
mitsi korkein oikeus Vaasan hovin
vapauttaman tov. Pekka Kaurasen
vuodeksi kuritushuoneeseen.
JPorvariieiitien kertoman mukaan
&ii hiyÖskin toinen samassa jutus­sa
vapauttavan' tuomion saanut,
nim. tov. Eino Vainio tuomittu
icorkeimmassa oikeudessa saman
smuruiseen kuritushuoneranga»-^"
tukseen, sekä viety heti kärsimään
tuomiotaan.
Kalastuskausi tänä vuonna myö­hästyi
huomattavasti. Myöhästymi­nen
johtui siitä, ettei kala aikaisem­min
ilmestynyt rannikolle, eikä vie­läkään
ole tullut lähelle maita, vaan
on eräät veneet sitä saaneet kaukaa
väylästä pitkäsiimalla. Varsinaisen
kalastussesohgin alkoi Bleloin kollek­tiivisen
talouden moottarivene "Jat-sheikka",
tuoden väyläpankllta 3,200
kiloa isoa turskaa. Eräät toiset ve-net
ovat myöskin vlimepäivinä tuo­neet
vähäisemmän määrän kalaa,
lähempää rannikkoa.
Kalastuksen menestyksellistä kul­kua
haittaa, aihakih alussa ise, että
kala on nin kutsuttua pohjakalaa,
jota täytyy kalastaa liinalla ja syöt­tiä
liinaa (pitkää siimaa) varten on
huono saada.
Näyttää niinkuin tänäkin vuonna
myöhästyi osa kalastajistar cnsika-lastuksesta,
mainittakoon vain Alek-sandrovfikin
kollÄtiivih moottorit, .sitten matalalla äänellä:
On lauantai. Lyönnilleen kello
kalidelta taukoaa työ tehtaissa. —
Keskikesän auringon hieman vinot
säteet paahtavat kuivaa maan ka­maraa.
Suurten työsallen ovista virtaa
työläisten jono pääkäytävää kohti.
Äsken laitettu katu — joka vielä
vähän aikaa sitten oli erämaana —
on tiheän tumman massan poltta­mana.
He ovat työläisiä metalliteollisuu­den
Joka alalta: seppiä, valajia, ko­neenkäyttäjiä!
— kasvonsa hehku­en
työnteon ja auringon säteilyn
vaikutuksesta, puollavolmine, hies­tä
märkinä olevine puserolneen työn­tyvät
he eteenpäin katkeamattoma­na
virtana. Tästä monipäisestä Jou­kosta
ei voi erot^aai ketään ^yksityis­tä
ihmistä, ei yiitään tuttua' kast
Voa — enempää kuiri ralvolfeksta
iriefestä voi' tirottaa ^ yksltylätä; l a i ­netta.
• • -r:'-. ' .
-'iMutta < mitä pitemmälle • 'tehtaasta
messa etenee, sitä enemmän• se har-
Vftriep, ,Nyfr;y.olda2inJp,)iuR^)?^tft,ii^k-sityiset
[ihmiset., erottaa hpl^äii-kas-vciii6a._^
'.' , . • • ..." „ .J-,' •. ;',
'Sorvaaja Däriilov ori "jo"kääntynyt
kulmah "taa, suurlkoköIri^H; 'lyiha
Ihniirten.' 'Köifkeasti' Höahutmkti'it­sari
11 laltai;' katsovat - totiset, • ilävltse
tuökfsvtuvat silmät.i,Hän/lhnIerikois^
tyiäl^en,, tuntee a^nmattialansa ko­neiston
pienimmätkin yksityiskoh­dat;
' 'hän ori, pai Jori iukenijt 'se*kä
teliriyt' iJäljori työtä kehittyäkfecterj
ammatissaan."Miltei joka' vuosi lah-l
Joittaa hän tehtaalle jonkun oman
kekshitönsä.
Useasti ovat jo toverit aikoneet
asettaa hänet "Savkomin" ehdok­kaaksi,
mutta on hän aina kieltäy­tynyt.
"Antakaa minun olla, toverit", on
hän- aina-sanonut, "antakaa minun
tehdä työtä. AslapapcrLsalkku kai­nalossa
kulkea ympäri — sellairten
ei ole minxm alaani."
Kotiin saapuessaan ottaa Danilo-vin
vastaan voimakasrakenteinen,
auringonpaahtama, nuori tytärpuoli,
suurine kauniine silmineen.
"Äiti tulee kohta, hän on mennyt
osuusliikkeeseen."
Danilov ottaa pyyhlnliinan, menee
keittiön puolelle pesemään itseään.
Nadja kattaa pöydän.
Huoneessa on kaksi Ikkunaa. Pys-tyverhon
takana on vuode. Seinällä
.suuri Leninin kuva. Sisustu.s on yk­sinkertainen,
valliten kuitenkin
ihartteellinen Järjestys ja .siisteys.
Pölyhiukkasta el näy missään. K u ­kat
ikkunalla, virkatut, pienet l i i ­nat,
läuta.set Ja la.sit pöydällä —
kaikki ori viihtyisää.
Danilov tulee nyt keittlö,stä pe­seytyneenä
ja puettuna, Nadja ah­taa
hänelle sanomalehden. Aurin-
','onstäeet leikkivät vaaleilla ' .5clnä-vcrhoilla.
Rauhallinen hUJatsuus —
kuuluu vain herätyskellon nakutas.
OvelkJ kolkutetaan.
"Sisään!"
Kynnyksen- yli a.stuu tuntematon
mies. Hän on keskikokoinen, voi­makas,
leveäharteinen. Puettuna
kcaäpukuun ja pitkävarti-siin, siistiin
."saappaisiin. Hänellä on terveet, a -
voimet kasvot. Katseensa on kirkas
kiinteä,
"Hyvää päivää.... Sanokaahan,
eikö täällä asu kan-salainen Marja
Va.?siljevna Udanzeva?....
"Kyllä", sanoo Nadja nopcast).
katsoen tuntematontar-utellaasti.
Danilov laskee sanomalehden .syr­jään:
"Mitä asia koskee?"
Tuntematon ottaa lakin päästään,
pyyhkii taskustaan ottamallaan ne-näUinalla
hien otsaltaan, lausuen
aiainltulla kollektiivillai^ on parhaat;
veneet (moottorit) Ja ne ovat aivan
tässä meren lähellä, mutta siitä huo­limatta
ne ajelevat jossain rahtihom-missa
sillolD koin eräiden toisten
kolhoosien veneet- ovat jo viikko­kausia
olleet varttumassa kalan saa­pumista
rannikolle.
Yleisenä pimtteena esiintyy tänä­kin
vuonna koneiden puute, niitä el
"EI erikoista asiaa.... Olen U -
danzev,.,. Ymmärrätte Marja
Vassiljevnan mies."
Nadjalta pää.see lyhyt kirkaisu, ja
hän tarttuu kovasti pöydänreunaan
kiinni;; Danilov pudottaa lehden,
nousee hitaa-stl ylös.
"Hänen miehensä sanotte te
hm ja minä olen Da­nilov
myöskin Vassiljevnan mies
Nähdessään vieraan miehen, my­kistyy
hän.
"Mai-ja!"
"Kolja!" Hän kulkee horjuvhi as­kelin
lattian poikki, katsoen kau­niilla
liarmaiUa silmillään entistä
miestään Ja Nadjan isää.
"Mutta, miten...." hänen äänen­sä
tuskin kuuluu. " E i ainoatakaan
kirjettä seitsemään vuoteen... Vain
tieto, että olit kaatunut.... Anna
minulle ajiteeksi. Kolja."
Hänen kasvonsa ovat tuskasta
vääntyneet, kuivat silmänsä Itkevät
hän ei äännälidäkään.
"En moiti sinua", sanoo Udanzev
alaspainunehj päin. "Olosuhteet,
nääthän olen kyllä kirjoitta­nut,
\neläpä hyvin usein.... mutta"
en tiennyt, että olit muuttanut Sor-movlsta
Moskovaan."
Hiljaisuus.
Danilov menee Udanzcvln luokse,
ojentaen hänelle kätensä.
"Olemme hyvin vaikeassa tilan­teessa.
Mutta kukaan meistä el ole
siihen syypäii. Istuutukaamme sen-vuoksl
syömään. Saammepa sitten
nähdä...."
Danilovin yksinkertaiset sanat
vaikuttavat kaikkiin raiiholttavan
juoman tavoin. Myös Marja Vas-siljevna
toipuu äskeisestä järkytyk­sestään.
Hän on meidän tyttäremme", sa­noo
hän, osoittaen Nadjaa.
Tytön kasvot punehtuvat, mutta
kalpenevat kohta jälleen. Hänen
suuret silmänsä kyyncllyvät.
Udanzev hymyilee hellästi.
"Miten suureksi hän onkaan tul­lut",
sanoo hän^ silittäen tytön tum­mia
kiharoita.
Miehen raskas käsi on kevyt kuin
henkäys, mutta Nadja tuntee har»
taastl isänsä hellyyden," ja haluaisi
mielellään hypätä hänen kaulaan­sa.
Pöydän ilärcssä kuuntelevat hc
tarkkaavaisina Udanzcvln kcrtocf-sa
seikkailuistaan.
Kahden vuoden ajan oli hän sak­salaisessa
sotavankllassa, mutta kar-;
kasi sieltä heti vallankumouksen
alkaessa. Kohta iHun hän oli saa­punut
venäläiselle .alueelle, Joutui
hän mukaan (yleiseen lilkehtimi-ycen.
yhtyi Puna-dnncljaan, Joutui
Siperiaan, tuli bolshevikiksi, punai­seksi
joukkuepääUlköksl, toisteli
Koltshakla vastaan, haavoittui kaksi
kertaa,,; Jp. vasta hiljattain onnis­tui
ixänen; päästä Siperiasta Epripp-viln.
Tiialla tapasi hän vanhoja
ystäviä. Joilta sai tietoja. Kun hän
kuuli välriiönsa mu\ittärieen Mosko­vaan,
matkusti hän sinne, jatkaen
etsiskelyjään. ' ' '
"Ja inyt vihdoin olen sinut löy-tänytl
Ja,, samalla kadottanut Jäl­leen!"
,,: "
' M^rla • cl vastannut mitään, vaan
loi"' katseensa' alas. Mutta Danilov
tibliSi; sanoen vannalla äänellä:
"Kumpi on kadottanut, sitä ei
ole vielä päätetty/, Se. on kysymys.
Jonka ainoastaan Marja itöc voi
ratkaista."
Tuli painostava hiljaisuus. VHii
kärsivät vaieten. TuskantäytUJisIn
.silmin katsoi Marja toisesta toi­seen,
sanoen hiljaa, valvoin kyyne­leitään
pidättäen:
"Antakaa minulle lyhyt mlcttlmis-a
i k a . a i n a k i n kolme päivää...."
Ja poistui huoneesta.
Seuraavana yönä Danilov cl nuk­kunut
hetkeäkään. Hän tunsi ole­vansa
menettämä.ssä läheisen ih­misen,
että hänen rakas Marjan.sa
ci enää tulisi ilahduttamaan hänen
työn raskauttamia päiviänsä, että
hc eivät enää kulkisi käsi kädessä,
että hänellä ci enää olisi ketään,
kenen kanssa voisi Jakaa Joka-päiväLscn
ilonsa ja murheensa.
Marja oli jättänyt huoneessa ole­van
vuoteensa, valmistaen Itsellefen
Ja Nadjalle vuotaen keittiöön.
" N y t on meidän yhdysclämämmc
lopus.sa", ajatteli DanUov. Ja hän
näki edessään jfUvia verrattain myö­häiseltä
ajalta, jolloin työläiset vielä
cHvät plmeä.ssä bart)arLsmls.sa ja
häikäilemättömän» riLston alaisina,
huuhtoen huoJen.sa ja murheensa
viinalla inholttavissa kapakoissa.
Hän /iUorLstautui, sanoen Itselleen
päättäväisesti: " E i , nyt el ole enää
sellainen aika, Jolloin työIäLsct yk-
.sityls.syj.sta mcnettäteivät rohkeuten­s
a . . . .
KoJmanncn päivän iltana tuli
Marja hänen luokseen, sanoen:
Vanja, älä ole vihainen, mutta
en voi elää kaassa.sl nyt."
"Menetkö hänen luokseen?" ky.syi
hän hiljaa.
"En, en hänenkään luokseen."
"Kuule minua, Vanja", .sanoi hän
sillä vienolla, hieman alakuloi;>clla
.äänellä, jota Danilov niin rakasti,
meidän yhteinen elämämme ei voi
jatkua, meidän välillämme on lap-
.'jenl isä Koljan kan.s.sa en myös­kään
voi elää yhde&sä — en tahdo
vaihtaa rakkautemme valoisia vuo­sia
pimelhin mutta, ymmärrät­hän,
Vanja..,. hänhän on Nadjan
i.sä.,..". - -
"Mitä .siis aiot tehdä?"
"Aion tehdä työtä. Olen tydläi-sen
tytär, enkä pelkää työtä
Olen sinulle ikuisesti kiltollineri, et­tä
olet opettanirt minut ajattele­man
ja toimimaan oikein...."
Hän syleili Vanjaa nopeasti, suu­teli
häntä, ja poistui huoncer.ta.
Danilov katsoi ikkunastaan kauan
hänen jälkeensä.
A HA A
gUOMEtSiy
Kursa Sumnen M J ^
20
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:^
iOc lähetyksistä «Ile $20.00.. 60^
ähctyksistä $20.00-^49.99. SOi-lähetyksistä
?50.00—$70.99 je
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 60c jokaiselta scuraavaltA «!•
kavaita aadalta dollarilta.
Lähetyluet $500.00 ja siit* ylöi
$3.00, huolimatta aumman suuruu­desta.
Siihkosanomalikhetyksiata ovat VL
hetyskulut $3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa oatetaaa. KurSB
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 6». SUDBURY. Oat
LaivapilcUejä myydääa.
Tiedustakaa piteUiasioUa
Vapaudelle ottavat rahavälityk-liä
vastaati myöskin:
(TAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine S t .
Montreal, Quo.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
810 Bay Street,
Port Arthur. OntorK,
PäaJso
koko CanadM Tftrtea
k a i k k i a maan v l r a l l i a e l li
seOe kunluvia t e h t i v i i . '«
seja mätirustasta varten .
han tid manalle. Tsliyista»'..^
i o j a . käännöksiä y^iu. «elvittl^'
tintk-^ j a muita Suomea '
siiri kohdistavia asioita.
Osoite:
Boom 918 .
Coasolate General 9$ Fia^uU^
1410 Stanley Str«et, M o n t i M L,
(Com«r S t Catharine And StMileii^
A K S E L I RAUANHEUIQ.
^Lisäksi ftij. Soometla .,
Canadassa:. K o n s o l i Eridc^
te, Port Arthnr, O nt
Saarimäki, Bl 9 Bay S t . T«»iit|b^^
O n t — H ; - A l b e r t H e m a n s oM
479 MAin: S t , Winnlpegi Maii.*
Thomas F r a n g i . Box I i , - C o p p i t
C l i f f , O n t — Charles E . ttb^nml'
3on, 54 Dock S t . Saint J o l i n . Mr.B|
— G. W. Törnroos 651 Howe 8%
Vancoaver. B . C .
H. WICKSTR
R X A T X L I L I I K E
AARO KIVINEN
K i r k l n n d Lake. O n t
JOHN VUORJ
South Porcupine. On .
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskaujppa, Timmins, Orit
UN WIRTA,
967 BroQvicvv A v e . . Toronto, Ont
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Kcaki-OataHossc
Ompelija Siiri Wirtä
Teen kaikkea ompolunlaäh kuulu­vaa
työtä. Vanhat, -uudistetaan.
Hinnat (kohtiiul^isct., •
450 Molvin . Avenue^
Sudbury. Ont.
III II mmmmmmm.mmmmimmmmimiim
22 Monk S t , Box 1168, Sudbot|
Silitys ja - puhdistustyö tehdSär
huolella. Puhelin 1871. f j
LABERGE UJf/^^
Täydellinen ya]r^t|^;
zakennustarpeita
Munuaiset• p. .u ivh distavat ve^rta;
Jos ne lakkaavat toimimasta,'
kasaantuu myrkytys, josta on.
reumatismi, lannctauti y . h i . t a u - .
dit seurauksena." Gin -.Pillsit
saattavat munuaiset ' täsmälU-scerii
t«toimintaan, i i s l t c i t ' ant&eii'
leisiiäi
laatikko .kaikissa myymä-;
triTuT^fnrTTTTf
M J
SOON SUOMALAiliEfl
vftlittaä ensiluokan ruokatavarAa* • .pgiyän lulvjmmafc ihiimaiti JJhmia
iammat Soon ruokatavarakauppiaat, ovat, JP^^^^^ttaM, lasketBai^ «
hintojaan pysyäkseen meidän tasollariiiAe.'^ Toivdmipii. e | i | U ^ 1 m i <
kannatdstanne ••• Iraa^Qtiffimflii samoin 'IfoiaUtl^
369 tvieUin^n Öt, West. M
Hilma Lindemanin
SAUNA
on avionna Joka arkipäivä
12—12 yoUft.
Huron ja Albert
kulmaa*»
SOO, ONT.
katoja»
fflcPadden&McMillan
Asbuiaiajal. l«klmfab«t, aoUrli
W' m.
CenttovI:
SAULr 5TE. M A R I E . ONT.
UHab HePadden.
E. V. HcMUIav.
K. a
LEIPÄÄ
1
-•m
ja leivoksia tarjoamme summtesai*
vähittäin .kovaa leipää j a kor#aj»^^
lähetetään pyydettäessä» ' »• •
S T E E L T O N BAKERY^^^^^
Puhelin 2298Ws
309 Wellington St. W.i Soo, QnK'
•• M a t t i K•i«»l»^-.•^'^^••:'•fc••^
-3
'oht F. V. GRADY
HAMMASLÄÄKÄRI
T U N N I T :
8.30—12" a.p. ' 1.30—6 j.p.
Maanantaina, keskiviikkona j
perjantaina tilauksen ZMdUan.
Konttori 2 A]ber^ S t E .
SOO, ONT.
Natsonin apteekit, idäkenassa
Pufaelia I3S — Katiin 426 i
)rthopiionie Victa^
fono£rraf0ja
ja uusi» auomalau!» I<rn^^
Tollcaa k^tsbriiäiaii ttdUia
varasto»
BARNES
S A U L T S T E . M A R I E 7 ONT.
SUOM CAFE
R U O K A A J A K A H V IA
S A A T A V A N A 7 ^
Otto Hakkineii
Oniulajfa^."--::'"'^'''
332 Albert Street. .
Sault Ste. Mariei Ont.
JUSSI AHCttJ
K. A* Leino
Raivon talo '
336 Albert St. W., Soo. Oait.
! Ruokaa ja asinrii» i
[ ssaaaattaavvrraaaa.. <P J
K. AARNIO.
304 Albert St'W.. Soo. Ont
J. A. Maclnnea, B.A. ViT.H.C. Brien
MaclNNCS & BRIEN
Lakimicl^et, Asianajajat, Notarioi
363 Queen Str..
K o n t t o r i vastapäätä Sault Streetiä.
Kahaa lainataan halvimmalla k o r o l la
ori avoinna jolta »rlnpatni ^ - 'v.>
340 Albert St. W.
Soo, Ont
M I T X OK 1 : L X M A I L M A N HYV.
Parhain ravinto oh bjnra leipää
riiän tatiiceri tyydyöal^v^^p^
F i n n i s h Babcty,^ '
Säult Stc;i; Mairi^ Oiit;J
1.572J. Soittakaa k o t i a i a i
ajurilta^ Myöskin l o i v a t i e i ^ i ft
put y.m.'tilaukset t^ytötSäri^^^
• Sätfltv-.Ste.:^!Märifi^'^:Ä$S^