Vapaus, May 9, 1929

              Torstaina, toukokuun 9 pinä—Thur., May 9 No. 109 — 1929
VAPAUS • t i i M l i l i f t y M U a r f a atoM I t a c a b a M t t t i s , n r a i a jj
V T M . OMada. k a f t U a a . »aSui a a a ^ n t a i . Ja a O i a t t T i d J a U a p C r i a i.
T O I M I T T A J A T »
A . T A A B A ( « a a U a i K ) . B . A . T E K H t l N E X B . P E H K O M 3 I . U . P O H J A N S A L O .
a t tfc* P o M O f f i c a Depa Bt, Ottava, aa aac«aJ elaaa a i a t t c r.
Tba «Bir V A P A U S ( U b o t rl
e ( F i a s U t T « > k c » l a C a a a ^ a . P a b U d e d da0y at ScibuxT. O s t a r i a ,
TDLAUSinTRVATs
« » « J * , « t k . 1 2 5 0 . S k k . «.n l a l tt. « I J » . — T l i a 7 « H « ä W » I» & « » « » « a a c k : t a s s a Ha
: . l . v k ; 6 k k . tSJC^ 3 k k . « 3 4 0 Ja 1 k l c «IJO.
«^dattOtfaOa
lUIOTUSanfKAT V A P A U D E S S A . ^
. iakaet «1JW fcota. fSJIO ktk«l k c t t i a . — ATioJuHooa s c a n « f l l « o n s e s t o t n i t s b e t Sfle
g W t n » c r M . ~ NäBCBiaamtoilsKKakaet l O e kerta, »1.00 8 k e m a . — S y M r e u H l e i o f o k m «1X0 kerta.
« U O . S kertaa. —.Aaaatocroilmotakiet S2Xa kerta. «3X0 kakai kertaa. — Kiit6*ilm<itniuet tiX» TLOT*.
— iCiwlrTryniln>fHuiict «2X0 .kerta. SOe iJMmtVr» kSitoalasMcJu tai ms}jto«in7i>ä. — B«lataai>tie3ot )a
•Mt^ilaKitskael SOc kerta. «1X0 kolme kertaa. — T a a p i U f l i a o t t a j i e a {a niot>to»a«eattoariea c a . T a a d i^
• ttketetgq .nmotiirfilBii etnkätaea.
ta^eea a i a t t a i e o Umotiutea pitiä oUa ki»ii«oTi*a k e l l o 4 ip. ilmettjmuflhrln titmtni arkipäiTäid.
V i V M d e a t o i a i t o a : Haoaetuto m. K a c k e r BaildiBX. 4 Durliam S t . P e h e l i n S36V.
Vapaadea k o a t t w J : l i b c r t r B o i l d i o c . 37 L o m a S t . P s i i e l i a 1038. Po»tfo»ot«j B o » 6 9 , S o d b a r r , Opt.
Vapaa4ea paiae Ja I t t o o o : U b e r t r B a U d l s f . 37 L o r o a S t . Pobeli» XSKIV.
C c o e n l adrertiuBC ntet. 75e per e o ! . Ineb. JHaiftjom e l u r t e tor ^ » s l a Inaertloa, TSc. Tbe Vapaa*
• Cka beat a4«eititJB( etedian amocs Oxe F i i u u i b 'cople ia Casada.
l a a ette aull0{a takanu ata vaatatuu enaJtuiteeo kirjeeteesaa. kirjottakaa uadelieea liikkeenbvita)aa
f u UualUactta Blme!13; J . V , K A N . N A S T O . liikkeenboiraia. [
Pnolneemine konventsionin valmistavaa
Puolueen konventsioniin valmistavan
keskustelun aika alkaa pian o l l a o bL
Keskustein avattiin j o helmikuun pao-livähssä
sillä ymmärryksellä, että k o a -
ventsiooni pidetään maaliskuun / }a
huhtikuun valheeiEsa. Vaikka kon.^
ventsionin pitäminen jouduttiin siirtä­mään
lähes kaksi kuukautta j a tä­ten
annettiin lisää keskusteluaikaa,
n i i n siitä huolimatta o n keskustelu
julkisuudessa ollut hyvin vähäistä.
Toiskielisten toverien taholta kuiten­kin
on jossain määrin otettu osaa kes­kusteluun
Workerin palstoilla j a C a ­nadian
Labor Monthlyssa, mutta suo-
Nero soitti Rooman palaessa
''Maanviljelijäin asia on kehittää itsestään tehokkaita tuotteittensä
myyjiä. Jos maan\iljelijät kehittävät tuotteittensä myynnin järkevästi ja
tehokkaasti, niin he tulevat havaitsemaan, että rahaa on kyllin 'mene
maan ympäri' f kaikille), ja koko kansakunta nauttii pysyväisestä hyisin
* voinnista." — Tuon lausunnon teki Henry Wise Wood, Alberlan vehnän
rayyntirenkaan puheenjohtaja, äskeisessä puheessaan Vancouverissa.
Tui^Iainen järjettömyys tekee enemmän osuustoiminnan periaatteitten
hävittämiseksi kuin mikään muu, lausuu edellälainatun johdosta edistys-
Ja taistelumielisten: maanviljelijäin äänenkannattaja Furrow-Iehti. Vaik­ka
kaildci maanviljelijät Canadassa myisivät kaikki tuotteensa yhteisten
my}7itirenkaiUensa kautta, jatkaa lehti, niin he silti olisivat kapitalismin
taloudellisten lakien armoilla, he siltikin havaitsisivat monissa tapauk-sissa
kärsivänsä puutteesta ja köyhyydestä. Vehnänmyyntirenkaat ovat
olleet olemassa viisi vuotta ja tämän ajan kuluttua tavataan kiinteimistö'
velkaisuus lisääntymässä^ tosiasia, / joka yksistään todistaa, että myynti-renkaat
eivät milloinkaan voi tulla maatalouskysyrayksen lopullisiksj rat-.
kaisijoiksi.
Epäilemättä on totta, lausuu lehti lopuksi, että myyntfrenkaat voi­vat
tehdä paljo lieventääkseen huomattavampia !niistä kiroista, joista
maanviljelijät kärsivät, mutta niitten todellinen arvo on käytännölliisihä
harjotuskouluina yhteistoiminnassa. Ja jut/ri tässä suhteessa viljahmyynti-renkaitten
virkailijasto jättää niitten toiminnan keskeneräiseksi. He eivät
kykene näkemään mitään muuta kuin kapitalismin ajankuluttamissa rai-teissä
laahustamisen. Tämän korkeammalle heidän dollarisoidut ajatuk­sensa
eivät voi kohota.
Halpamaista
Toverilehti Eteenpäin kirjottaa:
Uutisensa vapunvietosta on Raivaaja varustanut toisella alaolsakkeel-la,
joka kuuluu ''Kommunistien touhuilu johtanut verenvuodatuksiin
muutamin paikoin''. Tällä siis tahdotaan sanoa, että ellei kommunisteja
olisi ollut, ei verenvuodatuksia-olisi vappuna tapahtunut. Kapitalistit-ja
heidän valtansd edustajat olisivat hyviä, eivät panisi toimeen ver^ihvubda-tuksia,
mutta kommunistit heitä härnäilevät siihen. Voiko halpamailein-paa
ajatusta mikään työväenlehtenä esiintyvä lehti esittää. Kuka. hyvänsä
vähänkään luokkataisteluliikkeiden historiaa seurannut henkilö tietää, et­tä
porvariston toimesta on vapunvietoissa pantu toimeen verenyuö4,ai'^^tf?ja
aikoja ennen kuin kommunistista liikettä nykyisessä; muodossaan on ollut
olemassai Jos on olemassa luokkataistelua', silloin ei voida liioklcien väH
siä yhteentörmäyksiä välttää. Mutta tuo Raivaajan^ kirjoitus antaa bikeu-
(ilen olettaa, että sillä taholla, pidetään kommunisteja syypäihä luokkatais­telun
olemassaoloon* Se nyt kuitenkin on liian suuri tunnustus kpmmu-nisteillc,
sillä kapitalistinen järjestelmä se on, joka synnyttää luokkatais­telun
eikä kommunismi. Kommunistinen liike vain pyrkii jphtamaah'^työ­väenluokan
taistelun mahdollisimman suotuisiin tuloksiin. ^...,j,r..,T^^
Mutta kun perinpohjin antaudutaan porvaristoa puolustamaan kaikis­sa
käähtebsä, niin kuinkapa silloin näitä iisioita voitaisiin ymmärtää;
tarkka jos niitä ymmärrettäisikin oikein, niin kuinka niitä Voitaisiin sil­loin
esittää todellisessa valossaan.v
malaisten taholta ei j>le lehden pais­teilla
ollenkaan ^ i t e l t y yleisiä cana-dalaisia
poliittisia' kysymyksiä.
Yleiset teesit tilanteesta j a puolueen
tehtävistä julkaistiin Workerissa ja
Vapauden numeroissa 52, 53, 55, ja
$7. .Canadan itsenälsyyskysymyksestä
eli canadalalslsta perspektUveistä j u l ­kaistiin
poliittisen komlteaii väitelau-
^eluonnos Vapauden numeroissa 40 ja
41, sekä puolueen suomalaisessa frak-siakokouksessa
pidetyt puheet j u l k a i s ­t
i i n myöskin tarkoituksella valaista
teeseissä esitettyjä näkökantoja. Näi­den
ohella ei ole ollut muuta k \&
piirlkonventsionien referaatteja joissa
on lyhkäisesti mainittu asioista k e s .
kustelluh konventslpnelssa.
Tässä klrjbtuksessa o n tarkoituksena
tehdä jonkunverrah yhteenvetoa
toiskieUsten keskuudessa Käydystä kes­kustelusta,
u i t a että tulisimme k i i n -
mttäneeksi huomiota keskustelun a -
laisten kysymyksien ydinkohtiin.
Keskustelun alkaes-a. heti yleisten
teesien julkaisemisen jälkeen, k i r j o i t ­tivat
toverit Smith j a MacDonald
Workerissa arvostelua näihin alkupe»
rälsUn teeselhhi. mainiten poliittisen
komitean kokouksessa keskustelujen
yhteydessä esille tulleista heikkouksis­ta
teeseihin nähden.
Näissä ensimäisis-ä kirjoituksissa
toy. JSmlch hyökkäsi alunperin t, M a c -
Yhteenvetoa keskustelun ydinkohdista
siintyviä virheitä arvosteltakoon yleis­ten
teesien pohjalla.
Missä en eifmleiisfyyksien ydinkohdat
eri kysymyksissä? Tai onko e r i -
tai^lsyym olemai^akaan?
Voitaisiin otaksua, että erimielisyyk­sien
määräävin johtolanka löydettäi­siin
Canadan persitektiiveissä, eli i i -
senäisyysky&ymyksessä, inissä puolu-eellatpnie
oli harhaanjohtava käsite
mikä tulkittiin selittämällä, että Cana
da oli vielä ratlulsevassa suhteessa
Britannian sUrtomaa. Tosiasia kuiten­kin
on. että meidän puolueemme t o i ­minnassa
ei tämän käsitteen omaaml-kehittyä,
ellei kommunistinen puolue
olisi tarmokkaasti taistellut Caziadan
Työväenpuolueen pitämiseksi luokka-taistelukannalle
perustuvana työväen
yhteisen rintaman koneistona. Tällä
hetkellä kun kuulemme^eräiden toye-rien
mainitsevan sosdem puolueesta
jonkinlaisena työväenliikkeen edusta-jana.
n i i n meidän pitää muistaa, että kapitalismin puolueita vastaan. Toy.
aikaisesti kun taloudellisella r i n t a m a l ­la
suoritetaan järjestymättömien jär­jestämisen
suurta tehtävää työväen
taisteluvoimien kehittämiseksi j a l u j i t -
tamiseksL
Erimielisyys ilmenee siinä tarvitaan­ko
minkäänlaista väliaÄetta työläis,
ten siirtymiselle kapitalististen puoluei­den
kannatusphristä kommunistipuo­lueen
avoimeksi kannattajaksi ja
poliittisesti itsenäiseksi taistelijaksi
nen ollut vielä ehtinyt saada aikaan
suurempaa vauriota, vaikkakin monis­sa
yleisissä kysymyksissä oli tendens­sinä
ylimalkaisuus,-joissa konkreetti­sen
hyökkäyksen sijaan puhuttiin l i i an
paljon vain yleisestä imperialistisesta
politiikasta j a canadalalseh kapitalis­min
itsenäiset imperialistiset pyyteet
jäivät toiselle tilaUe, n i i n nyt e l ole
ilmennyt mitään erimielisyyttä tp.
komlteaissa senjälkeen kun ^ämän
vanhan kannan edusta:ja j a puolueem­me
enttoen poliittinen johtaja Spec-tor
lähti trotskilaisuuden tielle j a s i ­vuun
puolueesta. Kaikissa viimeaikaf.
sissa ryntäyksissä o n puolueemme o i ­kein
sovelluttanut propagandansa, se­kä
voltanee sanoa, että canadalaineh
porvarIst<*in, j a eHtoten sen t a a n t u -
mukselllslt äänitorvet, ovat täysin
oivaltaneet kantamme muutoksen,
ryhtyessään armottomaan hyökkäyk­seen
puolueemme nujertamiseksi eri
kansallisuuksien keskuudessa valnp-nämä
toverit eivät ole vielä saaneet
itselleen £elviöksi sitä seikkaa, ette nä­mä
puolueet ovat muodostuneet por­variston
j a kapit^ismin avoimeksi
kolmanneksi puolueeksi, eikä Englan­nin
Työväenpuolue ole -poikkeus tästä,
qpmadassa ei ole tällaista puoluetta.
Canadan Työväenpuolue on lakannut
olemasta' yleisessä . ymmärryksessä
joukkoliikettä edustava yhteisen r i n ­taman
liikkeenä, mutta samalla ker­taa
voidaan sanoa sosdemien itsenäi­sen
esiihtymisenkin lakanneen, ellem­me
ota huozmoon pikkuryhmiä, mitkä
esiintyvät LLJ». nimellä. Pitemmittä
mutkitta sanokaamme vielä suoraan,
että kommunistisen puolueen ylläpi­tämä
luokkataistelun kanta esti C a ­nadan
Työväenpuolueen kehittjTnästä
kapitalismin kolmaxmen puolueen l i i k ­keeksi,
sensijaan mukana olleet sos­dem.
yksilöt ajautuivat takaisin van­hoihin
kapitalistisiin puolueihic. joi­ta
ne todellisuudessa tukivat Työväen­puolueessa
ollesaankln. s e ^ sabo-teeraslvat
kaikkia todellisia yrityksiä
Edoskomiafl
ja vaalit ^n^ssa
Työväenjärjestöjen Tled«mantaja-lehti
kirjottaa:
Eduskunta hajotettu virkamiesten
pakoituksesta. Suurimman osan maa-seutulyöväestöstä
eläessä suiuremmassa
taloudellisessa hädässä kuin pitkään
aikaan, vaativat ennestäänkin-korkea-toimenpiteiden
j a yleisen puhe- j a k o ­koontumisvapauksia
vastaan kohdiste­tun^
hyökkäyksen kautta. Tähän tals-teltnm
ovat he kyenneet työläisten r i ­veissä
toimivien luqtnanttiensa kaut­ta
kokoamaan myöskin huomattavat
joukot vanhoillisia ammattiunlonlste-
^ ^ , j a . Tämän yleisen poliittisen perspek-
o5li ?'?v^al,m'?i^s!t.a.n''u?!t '?e^n's.i,k.^ä?d^es sä, että toVexi tuvin pohjalta kuitenkin joudumme
MacDonald olisi tahallisesti jättänyt
vajanalteksi eräitä kohtia, k o ^ en
ammattililttotyötä. Canadan Työväen,
puolueeseen suhtautumista, j a Jättäen
kehonaan käsittelemättä nuorisoliitto-työn,
k u i n myöskin oikeustoyaaraa käsi
tellessään tuonut esille vain ne t e k i -
ät, jotka loihtivat oikeistoväaran,
mutta jättäen sanomatta oikeistoväa­ran
Umiö sellaisenaan. Tov. MacDo­nald
vastaa, selittäen, että ammatti-uniotyötä
koskevat teesit oli erikseen
laadittu j a hyväksytty poliittisen komi­tean
kokouksessa. Samoin oli Canadan
T^öyäeripuolueen tulevaisuutta kos­kevana
kaksi fceesiluonnosta, ensimäl-sen
laatinut tov. S m i t h Ja Buck Ja t o i .
sen, toy. MacDonald. Myöskin maata-louskysymystä
• koskevana oh olemas-jatkuvasti-
sovittamaan työskentelyäm­me
j a viitoittamaan toImmtastrateklT
äamme. Siksi on ensikädessä tärkeää,
että lainaamme yhä perinpohjaisem-paa
huomiota tämän kysymyksen tut­kimiselle.
Canadan Työväenpuolueen tulevai­suutta
koskevana' kummissakin tee­seissä
omaksutaan muutokset k a h -
säinvälisessä j a kansallisessa kapita-tallstlsen
"vakiintumisen''; asemassa ja
oivalletaan että Canadas^akin on epäi­lemättä
siirrytty sodazijälkeisen kehi­tyksen
kolmanteen jaksoon. Sekä e-delleen
omaksutaan, että. canadalaises-sa
työväenliilckeessäkin ovat ilmenneet
k a l k k i . ne ilmiöt kuin Europan j a y -
leensä . kansalnvälisesisä työväenliik-kees.^.
Täällä bn avoimesti porvarilli­set
puolueet ohjannet laajojen työläis­sä
teesit missä pohjiistetaan toiminnan joukkojen liikehtimistä, eikä täällä ole
peritsta tällä alalla. Naisten keskuu- kehittynyt yhtenäistä sosdem puolu-dessa
työskentely;^ p n hyväksytty e- etta, mutta o n sosialidemokratian e-rikoiset
teesit j a lähetetty p i i r i - ja
kaupimkikomiteoille J.n.e. Näin ollen
ef 'ole- kysymystäkään kaikkien perin-dustajana
esiintynyt eräät yksilöt, k u ­ten
Simpson Shubert, Bruce y.m.
Sodan jälkeisessä vallankumoukselli-
Työväenpuolueen kehittämiseksi. Tov.
MaäDonaldin teeseissä nämä seikat
todetaan myöskin Canadan Työväen­puolueen
historiallisen kehityksen ana-lyseeraatziisella.
Toiselta puolen pai­nostetaan
toisissa teeseissä enemmän
(edellämainittujen seikkain merkityctil,
k u l h myöskin yleisen taloudellisen t i ­lanteen,
kärjistymistä j a kapitalistis­ten
ristiriitojen kärjistsmiistä kanstin-välisessä
mitassa. Kummissakin: tee­seissä
''vasemmisto"-fraaseilla ratsas­tajat
osoitetaan ; paljastuneen niin
pitkälle kuin johtavat työväenliikkeen
asemat ovat kysymyksessä. On siis
ratkaisevasti kysymys yliteisestä r i n ­tamasta
alhaalta työväen pohjajauk-kpjen
taisteluun kokoamiseksi vallan­kumouksellisen
luokkataistelukannan
puolesta.
Smith-Buck teesit lausuvat, että ei
tarvitse, sillä ne Järjestöt joita me jär-uestämme
taloudellisella rintamalla,
ovat ensimäisiä luokkataistelukannan
edustavia lenkkejä j a lähentäjiä mei­dän
j a näiden työläisten välillä, jota-vastom
poliittisella alalla tässä t i l a n ­teessa
joudumme pakostakin selven­tämään
koko sotavastaisen taistelun
strategian, kapitalismin Ja imperialis-min
.kukistamisen ohjelman, sekä p a l ­jastamaan
sosdem j a ammättiunio-byrokraatit
osana kukistettavasta I -
dcologiasta, porvariston rintavarustuk­sena.
Siellä missä Työväenpuolueella
on jonkinlainen toiminnan perusta,
kuten Albertassa, taisteltakoon siUe
vasemimistojohto, niin että se voi p a l ­vella
yleistä j o u k k o j a mobillseeraus-ta
taisteluohjehnan pohjalla. Mutta
siellä missä ei ole Canadan Työväen­puolueessa
muuta kuin puolueemme
ympärillä olevat sympaattiset imlot
j a muut joukkojärjestöt, niin puo­lue
esiintyy itsenäisenä j a järjestää
paikallisten talstelukysymyksien Ja
vaatimuksien pohjalla paikallisia y h ­teisrintaman
koneistoja, kuten esim.
puhevapauskonferenssi Torontossa,
työläisten vaalikomiteoita tukemaan
puolueen taisteluita ja~ ryntäyksiä ja
puolueen suoranaisen johdon alaisena.
Tov. MacDonaldin teesit tässä koh­dassa
asettavat yhteisen rintaman
säännöllisen koneiston j a sen j a t k u ­van
propageeraamisen välttäinättö-mäksil
Tämä . merldtsee, että Labor
Party-tunnusta käytettäisiin yhtenä
niistä järjestämistunnukslsta millä e-sim.
Järjestymättömiä Järjestetään,
koska näille' Joukoille Joudutasui s a ­manaikaisesti
tekemään selväksi työ­väen
itsenäisen poliittisen toiminnan
tarpeellisuus kapitalistisia puolueita
vastaan, siitä huolimatta vaikka hänen
käsityksensä mukaan eivät nämä jou- sille johtajille jopa 150 tuhannen m a r -
Vielä ollaan yksimielisiä siitä, että kot olisikaan heti "valmiita yramärtä-jkan vuosipalkkoja j a sitäkin enem-nykyisen
muuttuvan tilanteen, samoin j mään kommunistisen puolueen ohjel-jmän? Se voifna oli sosialistisen t y ö -
k u i n kapitalismin ristiriitojen seuraukjmaa ja kaikkia sen vaatimuksia. K u n j väen ja pienviljelijäin eduskuntaryh-sena
läheiseksi tulleen sodan vaaran {kerran ontodettuna, että edessämme; mä. Sitä maalaisliitto ja. sosdem j o h -
Ja porvarillisen kiihoituksen oikein. on kärjistyneempien taistelujen ajat, | tajisto pelkäsi. Jos sosialistisen työ-ymmärtäminen
asettaa puolueemme ' n i i n silloin on juuri ensikädessä tär-i väen ja pienviljelijäin edeskuntäryh-eteen
suoranaisesti j&kapäiväisen luök- keää itsenäisen poliittisen toiminnan .mä ei olisi ollut eduskunnassa, olisi
kataistelujen j a järjestäytymisen r a t - I ja luokkataistelukannan tunnuksien S u o m ^ kansan niskassa nyt 150 m l l -
kaisevah johdon, koska vain kommu-[kohottaminen kaikkien ryntäyksien jaI joönaa^ijfarkkaa lisäveroa,
nlstinen vallankumouksellhaen johto taistelujen yhteydessä. Tällä ei s i - Uudet vaalit oyat heinäk. 1 päivänä,
viitoittaa työläisille taistelun tien. i vuuteta väliaikaisten yhteisrintamako- K u n Suomen työtätekevät, pienta-
Puolueemme. esiintyminen jokapäi- neistojen järjestämistä, mutta, p i d e - j icnpoikaisto ja palkkatyöväestö, j o t -
väisten taisteiujeh, etunenässä tekee tään kaiken varalta-Iiabor P a r t y - t u n - 1 k a yhdessä muodostavat y l i kaksi kor-puolueemme't;
mnetuksi ainoana kapi- nu5 taistelevaan suuntaan kallistuvien masosan kaikista äänioikeutetuista,
talismia, imperialistista sotaa j a k a - typläisten edfessä, n i i n että ne, vaikka
pitalistisenratsionalisoinnih puristusta: eivät "ehkä ole valmiit tulemaan kom-vastaän
taistelevana työläisten poliitti- munistipuoiueeseen. eivät myöskään'ja pienvUjelijäin listoille, n i i n e i t u o -
sena puolueena, sekä toiselta puolen isotkeutuisi sosdem Simpsonien j a ka"- t a 150 miljoonan lisäveroa tarvitse
palkkaiset virkaherrat suunnattomia
koroituksia palkkoihinsa. Köyhien
pientalonimikien verosuoni aiotaan
kupata kuiviin. Maatalouden työväes­töltä
kiskoa lukemattomia miljoonia
korkeiden virkaherrojen • palkkoihin.
Tehtaiden proletaarien ennestäänkin
äärettömän raskasta verokuormaa yhä
vain kukkuroida. Että korkeat virka-herrat
saisivat tilaisuuden yhä loiste-l
i a i m p i l n mässäilyihin. Työtätekevien
verorahoilla.
Kysyfayksessä on vähintäin 150 m i i .
Joonan markan vuotuinen veronlisäys.
Vähintäin sataviisikymmentä miljoo­naa
markkaa joka vuosi! Se o n vä-hm
mitä virkaherrat vaativat. H e t k e l ­lä,
jolloin suuri osa maaseutua elää
ankaran kadon kouristuksessa, jolloin
talouselämä on lamassa j a työläisiä
työttömänä kjnnmenin tuhansin, siis
aikana, jolloin suurin osa kansasta e-lää
nälänhädän partaalla. Vaatia täl­laisena
aikana . 100.000 markan vuosi­palkkaansa
korotettavaksi 180.000:een
on väUntäin häikäilemätöntä.
Heinäkuun 1 päivänä toimitettavissa
vaaleissa on noin 1,650,000 äänioikeu­tettua.
Niistä on varmaan kaksi k o l ­mannesta,
siis y l i m i l j o o n a n sellaisia,
Joiden sääimölliset vuositulot nouse­vat
korkeintaan 15^.000 ma-fkkaiui.
Suurimman osan tulojen ollessa sen
alle jopa alle 10 j a 5 : n km tuhannen.
Heinäkuun vaaleissa on kysymys 45ii-tä
maksetaanko korkeille v i r k a h e r r o i l -
le satojentuhansien vuosipalkkoja näil­tä
pienituloisilta kiskotuista verora­hoista.
Mikä voima sai aikaan sen, ettei
porvarillinen edusktmtaenemmistö n y t
jo myöntänyt virkaherroille 150 mU-
<oonaa? Mikä esti maalaisliiton myön­tymästä
siihen vaikka se ä^kettäin
hallituksessa ollessaan myönsi virka-herroille
jopa y l i 200 tuhannen vuosi­palkan
ohi eduskunnan? Mikä voima
se oUi joka pakoltti sosdem johtajat
asettiunaan kielteiselle kannalle, n u o
samat .sosdem herrat, jotka maksatta­vat
kansalla osuusliikkeiden sosdemi-siis
y l i miljoonan, valmistautuvat a n ­tamaan
äänensä sosialistisen työväen
pohjaisesta käsittelystä yleisissä tee- sen taistelun hmoittaman liikehtimisen _ . . ^ »—
seisgff.-joskih toisissa kysymyksissä e- tilanteessa olisi voinut sosdem puolue riUe j a ftuolueemme riveihin, saman-1 (Jatk.)
antaa mahdoUisuuden näiden työläis- pitalistisen kolmannen puolueen tiel-ten
kokoamiselle. puolueemme ympä- le. — iCeskus.
Vetoomus kansainväliseen proletariaattiin
Itävallan kommunistipuolueen Wienissä ilmesly\'ä paä-äänenkannat-taja
"Rote Fahne" on julkaissut Bulgarian kommunistipuolueen keskus­komitean
julistuksen kansainväliselle proletariaatiile, jossa osötetaan^'
että Bulgariani faseistisen hallituksen uusi hyöldcäys kommunistista . puo­luetta
^ostaan^ joka^ ilmenee puolueen huomatuimpien työhtekijöitteh^ ku.-
• ten''StöjÄhövin vangilsemisess on tähdätty työväenliikkeen housun
jarru|^mi^|ec3V 'genv vallonkumouksellistumisen pysäyttämiseen ja "eristä­miseen**
maaaalaisea' kommunistipuolueen johtavasta vaikutuksesta.
^JuUstuksessML edelleen osotetaan,^ että Stojanovin henkeä uhkaa kaiken
aikaa^.iuiuiv.yaara.^^^ y tiedotuksillaan, etta Stojanov olisi yrittär
jnyi i yrittää peitellä aikeiUian tämän proletaä-
^ Kaiken tämän johdosta julistuks^sa ye-
V dotaati Icflosai^ kehottaen laajan Vastalauseryhr
taylcsen Järjestämiseen uusia >^hgitseraisia ja työväehliiktceen johtajain
hitveita kiduttamisia vastaan Bulgariassa.
Huomioita ja .huomautuksia
• r. Vapaamielisen kapitalistilehden Toronto Daily Starin "Kansanääni"-
palstalla kirjottaa F. J . Peel:
Mn Jack MacDonald, h>-vintunnettu punainen kansalainen l^p-rontostav
puhui vapunpäivänä viisituhatta ihmistä käsittäneelle; kuu-
, Iijakuhnalte Arenälla Montrealissa. Tuon suuren kuulijakunnan
kertovat sanomalehtitiedotosottanecn arvostustaan myhskyisiilä ap-loodeilla.
Montrealin työläisten suuri kiintymys ; nykyiseen maa
ilznontilonteeseen myös osottaa heidän päättäväisyyttään tärkeitten
: k^ vapaan, keskustelun puolesta. Lausuntovapaus, jota i l
man ajatukset ovat vähäsiä merkityksestä, on ihmiseläiriän suurin
i arvo, ja riistetty ihmiskunta ei tule siitä luopumaan taistelutta. .
^ Saksan' kommunistipuolueessa ovat oikeistolaiset ja sovittelijat jää­neet
kolcöhaah Xanhatuksetta tai sitten saaneet sitä vain jperin vähä. Ba­denissa,
Mektenburgissa ja iriä-SIesiassa pidetyt piirikonferenssit ovat
yksimielisesti hyväksyneet puolueen keskuskomitean esittämät poliittiset
päätöslauselmat Hallen ja Merseburginä-piirikonferensseissa on keskus­komitean
linjan puolesta äänestänyt 381 edustajaa, sovitteli jäin 33 ja
oikeistclaisten puolesta vain neljä, kahden pidättyessä. Vijelä joku aika
sitten oli sovittelijoilla enemmistö viimeksi mainituissa . keski-Saksan
piireissä. •_ , •
\, Kommunisteilla on Sveitsissäkin jalansija ja he ovat jljuri saavutta­neet
huomattavan vaalimenestyksen. ^Ziirichin nlaakuntaparlamentin vaa­leissa
voitti kommunistipuolue porvarispuolueilta kaksi edustajapaikkaa,
joten kommunistiryhmän luku nousi kuuteen. Sosialidemokraatit, joilla
edellisessä parlamentissa oli kahdeksan edustajapaikkaa, saivat yhden
edustajapaikan iisää> Näin ollen on porvarillisenkin lehdistön täytynvt
merkitä, että kommunistipuolueella oli suurin menestys vaaleissa.
VALKOSUOBIEN EDUSTAJAN P U -
, ' H E T I L A I S U V S .
iSosdem "Sasu Punonen" Suomesta
puhui täällä lauantaina 4 pnä kuluvaa
kuuta aiheesta: "Kommunismin epä­onnistuminen
Suomessa".
Puhe oli kauttaaltaan samaa Jota
puhuu eräs Torontossa oleva suoma­lainen,
papplsmlesvärvätessään rlkku-reita
^ lakonalaiselle' kenkätehtalle T o ­rontossa.
— Siis työläisten parjausta.
Puhuja .sanoi jumalan antaneen
meille Suomen kotimaaksi ja o U s i t uo
jumalan antama kotimaa OlLj, ellei
olisi- konannunisteja vaivöinsu M a i ^
uBl. kulkevansa lahtarihaUltiikseh v a ­roilla
J a asioilla, kuten,: JcoinTO^
sanovat^ vaan sanomalehtimiehenä. c -
dustaen lehteään. Sanoi Suomessa
hänellä olevan lehden.
/ Puheen loputtua tehtiin puhujalle
Joltakin kysymylcsiä j a oljottiin erältä
harhaanjohtavia kohtia puheessa P y .
hujaUe huomautettiin kuinka hän voi
saada Suomen
Äärimäisen raukka­maista
menettelyä
kumba. Tähän huomautti yastaäjain
asiamies, tuomari Salo. ettei suinkaan
voine ratkaista tätU kysymystä sosiali­demokraattien
ja kommunistien vä-lisenä
riitakysymyksenä, vaan sen m u ­kaan
imtä laki j a oikeus asiasta sa­noo.
V, k- 19 pnä o l i . Lappeenrannan
raastuvanoikeudessa . esillä voimistelu­j
a .. urheiluseurojen Tähden, Imatran
Voiman, Vesan Ja K o r v o n .Veikkojen
T U L : n Etelä-Saimaan piirikuntaa
vastaan nostama juttu, jossa nämä
seurat vaativat Etelä-Saimaan, p i i r i ­kunnan
I tämänvuotisen vuosikokouk­sen-
päätöksien julistamista mitättö-
-mijgsi,. m j n . lilttoneuvostpix edustajalQ
yaaliia koskevaa päätöstä. Kantajat
perustelevat vaatlmustaah sillä, että
kahddta kantajaseuralta,^ Tähdeltä ja
Imatran Voimalta, oli vubeikokoukses-sa
klellettly edustusoikeus, kantajain
mielestä laittomasti.
Kantp>*a edusti oikeudessa eduskun­nan
oikeusasiamiehen varamies. Mikko
Erich, j a vastaajaa tuomari Asser
lahtarlhaUitukselta Salo. Vastaaja osoitti vastineessaan,
Seppälän saunalle ensi sunnuntaina.
Ukot j a pojat muistakaa myös, että
olette jokainen viimeistä miestä
myöten mukana tässä kunniakkaas­sa
Ivamppailussa niin sankoin jou­koin,
että ei H e l i n i n Tatukaan pys­t
y i s i sanomaan, että jouko^ eivät
ole mukana. — Mukaan menevä.
s t l p ^ d i n samoihin aikoihin k u l h työ-väen
£anamalehtimlehlä j a multa t oU
m i t o i t a teljetään vankilaan j a s a ­nottiin
näihin asioihin perustuvan sen
uutisen lehdissä, että hän kulkee l a h -
tarihallituksen varoilla. Kysymyksiiin
koetti puhuja vastata kuluneUla v i t ­seillä.
TTseihin kysymyksiin Joutui Vasr
taamaan epämääräisesti. Esim. kysy­mykseen:
Uskooko puhuja porvariston
taipuvan parlamentin päätöksiin sii­nä
"tapauksessa; jos työväellä olisi e-nemmlstö
eduskunnassa?" — Tähän
jutteli puuta heinää, kuinka meillä oli
si sotaväki j a ehkä jb hallitus apuna
j a arveli yleisen mielipiteen olevan
silloin jo puolellamme. Joten ei tuo
porvari voisi ehkä mitään jos se h a l u ­aisikin.
— Varmaa vastausta ei tuo.
hon kysyroykseen tullut j a onkin tuo
kysymys isiksi kiperä : vastata kenen
scsdemin tahansa, vaikka tuon kysy­myksen
t e k i k i n työläinen ilman "mais­t
e r i n " titteliä.
Puhujana asetamme "Sasu Punasen"
arvolauseelle •\'älttävä", kommunisti­en
haukloijana ehkä "tyydyttävä". —
Einempi;odotimme "suurelta isänmaal-tamme".
v
KuuUjain joukossa oli m.m. varakon.^
suli Saarimäki. Puheen loputtua kät-teli
puhujaa, entiset pelastusarmeija-laiset,
Tpronton suomalaisten keskuu­dessa
tuimetut kirkkolaiset y j n .
että piirikunnan sääntöjen 6 8:n m u ­kaan,
jossa sanotaan:,"Sfeura, joka
laiminlyö verojen suorittamisen kah­delta
vuosipuoliskolta, katsotaan p i i r i ­kunnasta
eronneeksi", oli- vuosikoko­uksella
laillinen syy evätä alussainäi-nituilta
seuroilta edustusoikeus, sillä
ne eivät olleet suorittaneet pilrivero-jaan
tämän vuoden tammikuun 31
päivään mennessä, vaikka edellinen
vuosikokous oli nimenomaan määrän­nyt,
että verot oh mainittuiin päivään
mennessä suoritettava.
Kantajat kuulivat todistajana Työ­väen
Urheiluliiton jaostosihteeri H e ­leniusta,
joka koetti todistella, että
liittotoimikunnassä on ollut sellainen
tapa. että piiriverojen maksamatto,
muuden takia ei,ole seuroilta edustus­oikeutta
evätty, ei ainakaan ennenkuin
liittötoimikunta on siltä tehnyt pää­töksensä.
Juttu jätettiin molemmin puolin
päätettäväksi; j a antaa oikeus siitä
päätöksensä, toukokuun 6 pnä.
Kantajain haasteanomus oU aivan
tyypiUisen "erichmäineh". Siinä, j o ­kaisella
riviliä vilisi sanoja "kommu­nisti",
''kommunistinen", "häikäilemät­tömyys"
jne. . K a n t a j a i n asiamies huo­mautti
oikeuden puheenjohtajalle,.että
kommunistien aikomus on^ T U L :n
valtaaminen, ' j a tulevat hb ^inä o n ­nistumaan,
eUei oikeus tuota vaalia
S U D B U R V N V O I M I S T E L U J O H T A -
J A K U R S S I L A i S I L L E J A U R ­H
E I L U N YSTÄVILLE
Tov. Y. A h t i o n hyvästijättötilai-suus
tulee olemaan huomen illalla,
siis p e r j a n t a i - i l l a l l a , kello 7 aikaan
lähtevällä j u n a l l a C. E . R : n asemal­la,
josta tov. A h t i o tulee lähtemään
paluumatkalleen takaisin Suomeen,
sillärhänen! palveluksensa liittomme
ypimistelukurssien pitäjänä on nyt
^ a f i t t j ^ t j a -koska paikallisilla tö*!
S^tei^eiM-^ih hyvä t i l a olla läsnä
hänen lähtiessään Suomeen, niin k e ­holtamme
saapumaan sanomaan jää­hyväiset
pidetylle j a kunnolliselle
ohjaajallemme. Tov'. Ahtiö tulee
matkustamaan Ruotsin-Amerikan
l i n j a n laivalla ''Gripsholm", joka
lähtee New Y o r k i s t a t.k. 18 p:nä,
toimien samalla huvimatkan yhtenä
ohjaajana, sillä sanottu l i n j a oh sen
paikan hänelle hyväntahtoisesti i v a ­rannut.
Tässä samassa laivassa - t u ­lee
matkustamaan tietääkseinme p a l ­j
o n kansalaisiamme takaisin Suomen
maankamaralle, kuka Mymään, k u ­ka
yiipyäkseen siellä. Saapukaa ase­malle
silloin, kenelle vaan sopii.
Toverillisesti
C. ;S. T . U . L i i t t o , p ilsta
P. Ruohonen. •
Työläispalfoij^at perus­taneet
liiton Yhdys­valloissa
50 edustajaa 6 valtiosta koolla
New' YoxUssa
NEW YORK, tbukok. 7. — Irving
P l a z a s s a b l i viime sunnuntaina työ-läisrpallönpel^
jain edustajain koko-us.
Saapuvilla o l i 50 edustajaa. Jotka
edusUyat 2,Ö0Ö. pallbiUjäa Michlganhi
I l l i n ö i s i h , M a s s a n ; Pemisylvanian,
New Jerseyn j a New Yorkhi valtiois­ta,
l^olcseha oli työlälspallollijahi
liiton perustaminen,— jonka nimeksi
anhe;ttiin National Workers' Soorer
Asspciatlbn./ Sen toim.-komiteaan v a ­littiin
17' jäsentäV
I. Saphfetein',' fii-oökiynlstä, joka
myöskin , icmjluu Labor Sports Union
johtokuntaan. -
Kbkoiiksessii' tehtiin suunnitelmia
palloilijain mestaruuskilpailujen jär­jestämiseksi
j a liiton toiminnan ulot­taminen
tbisitnkin valtioihin.
E N S I S U N N U N T A I NA
S U D B U R Y S S A
se sitten nähdään, kumpiko puoli,
nimittäin ukot vaiko pojat ovat h a ­k
o j a murtomaalla. Nx't p n kysymys
siitä kummasta' joukkueesta on en­siksi
kjrmmenen miestä saapunut 3
km :n matkalta. Ukot kuulema ovat
panneet korvansa sisälle häviönsä
painissa j a hiihdossa j a tällä kertaa
on kuulemma -vakaa aikomus ottaa
maineensa ja kunniansa korkojen
kanssa takaisin. P o j i l l e tietysti nau­ru
maistuisi, tuhatta kertaa parem­malle,
jos sattuisivat taaskin voit­tamaan.
Voittipa sen kumpi puoli
tahansa, mutta sen v o i sanoa jo
edeltäpäinkin, että siitä tulee sellai-
Italian fascistien "par­lamentti'*
kokoon­tunut
FascistiPudaeen sihteeri selittänyt,
ettei tästä, eteenpäin, tule olemaan
mitään vähemmistöryluniä
ROOMA, toukok. 1 p. — A i v a n e r i -
koiseUa tavalla toimeenpantujen "vaa­l
i e n " — jQ3sa f aseistit ylläpitämänsä
terrorin avulla ajoivat kansaa äänes­tyspaikoille
j a pakoitUvat äänestä­mään
fascismin ohjeiden mukaan —
tuloksena saatu "parlamentti" kokoon­tui
pari päivää siten. Kuten odottaa­kin
sopi. fascistien valta ilmeni eri­koisen
selvästi molempien huoneitten
puhemiesvaaleissa.
Entinen fasdstinen siirtomaaminis-teri
Luigi I^orsoni, ' joka alahuo-vastaisuudessakäan
suorittaa. Vain
SOS. työväen ja pienvilj^jäin vaali­voitto
pystyy panemaan sulun verojen
lisääntymiselle j a toteuttaa; verojen
alennuksen.
Ottakaamme siis vastaan virkaher­rojen
heittämä taisteluhansikas. 0 - .
pettakaapime heille, että virkamiehis­tön
täytyy olla kansaa varten eikä
kansan virkaherroja varten. Herättä­käämme
uneliaat toverihime - käsit­tämään,
mistä nyt on kysymys. L a h -
Joittakaamnje -varoja vaalitaistelura-hastoihimme!
Edes yhden-päivän
palkka. Siten karttuu jo huomattavia
summia. Valmistautukaamme j a va»
rustautukaamme totc^ittamaan työ­läisten
j a talonpoikain omaa h a l l i t u s,
t a Sillä se hallitus on h a l v in j a pa^
ras mahdollinen.
vastaan. Äänestyksessä jätettiin uur­naan
viisi tyhj&% lippua..
Alahuoneen. puhemieheksi v i l l t 4 ^ -
yleisten töitten mihisieri G i u r a l 348
äänellä, Kalkkiaah annettiin, äänes- r-yksessä
350 ääntä. -
Yksinomaan fascistleista . v a ^ i l ^;
alahuoneen eduskunta otti vastaan'
mustapaltain pääjohtajan, pääminis­teri
Mussolinin meluavalla suosion,
osoituksella, kun hän saapui alahuo­neen
istuntojen avajaisiin. , Suosiota
osoitettiin myös Turkin ulktMhinlste-ri
Rushadl Beylle, joka diplomaat­tien
altiobn istuen tuli seuraamaan
fascistien par^mehtin , istuntoa.
Alahuoneen Istunnossa fascistipttp:^
lueen sihteeri Augusto Turati selitti;
että tästä eteenpäin " e i tule olemaan
mitään vähemmistöryhmää, vään - a i ­noastaan
fascismL"
Italian senaatin jäsenmäärä on nyt
482, kpn kuningas Victor Emmanuel
lisäsi siihen uusia jäseniä.pääminis--
teri Mussolinin kehotuksesta.
Senaatin jäsenet, joita e l yleisissä
vaaleissa valita, on , nimitetty elin-iäkseen
virkaan. Se on jokseenkin
samanlainen kokoomus, k u i n o n Egg-^
lännin lordien huone. Senaatin
senyyttä ei voida siirtää virassa ole­van
jälkeläiselle.
MAANJÄRISTYKSET VAATINEET
P A L J O N UHREJA
M o j o v a , toukok. 7. — Persian r a ­jalta
saapuneet tiedot kertovat, että
900 henkilöä o n surmautunut'Persian
rajakylissä viime päivinä sattuneissa
maanjäristyksissä. Kuolleet jakautu­vat
siten, että K e f i n i n osalle tulee
650 j a RabadiUe 250. Nämäovat r a -
jakaiipunkeja. lievempiä maanjäris-nen
ottelu, j o t a tämä kansa ei ole neesta ylennettiin senaatin jäseneksi tyksiä'tuntiu j a t k i ^ I ^ mX^ttTS^^t
ennen nähnyt joten j o k a ^ n kuole- vnme t^yena. vaUttim viimeiset ole a i h e u t t ^ t J ^ ^ ^
vaisen kannattaa saapua kello 3 i p . ! puhemieheksi 166 äänellä, 33 äänt.\ vahinkoa, s.uureuiy»«»