Vapaus, September 1, 1921

              EAESi
VAPAUS
SiiQ^nkannattftja. ilmestyy Si>dbo>
, spea, Ont., joka tiistai, torstai ja
j t e n t a l .
H. PURO, J. W. BIVP,
Vssi&ava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnlgh Work-r
ess io Canada. Fublisbed in Sud*
bury, Ont, every Toesdayr Tbursday
snd Saturday.
'Advertisioff rstes 50e per eol.
incb. Mininnm charge for eingie
iasertion 75c*/Di8count o i standmg
: ; adve^ 13 the
N9t adyertising raediom-among the
FinnM Fe6ple in Canada. ,
Jään», No, Baivaaja yritti tpätoivoi»
eesti jossain määrin noudattaa tätä
cuutta politiikkaa). <sUIä Ssivaaja oli
jo aikoja tehnyt itseriEä vikepääkzi
neuvostovallan parjaafniseen). Tä­hän
uuteen politiikkaan kuului: parja
ta kommunismia ja bolshevismia:
neuvostovallasta ei olisi saanut pubua
pahaa, jos ei suinkaan hyvääkään,
Mutta tätä politiikkaa on Raivaajan
ollut/mahdoton noudattaa, sillä pai
vellakseen uskollisesti, vanhaa viral:
lista sosialidemokratiaa, J9k3 kilpai­lee
porvarien kanssa neuvostovallan
mustaamisessa, täytyi Raivaajankin
cse](ottaa> nämä kaksi asiaa yhteen
oman ehta-oikeistolaiie.i yhtiökoko­uksen
päätösten rikkomisen uhalla
kin. EnsIm^sei^F^btifikokottkses-sa
», josä^^oses ia Syrjälä taas va­litsevat
itsensä «ponsikomiteaan*, csit
valmiikd ponnen. Sillä onhan heidän re-njpi että sisällissotaan osaa ottanei
TöHSTAmA
. . Umotushinta 60c palstatnamalta. ' - Ä Ä Ä I Ä ^ t e : « t a n k a t t a .
tovärsyistäfiOe kultakin lisäkii). >
Siblaus* ja avioi, ilmot alin hinta
'230, nimenrouutosilm. (muuten
Uh avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroUm. $2.00
ierta (2 kertaa |3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (8
lertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-ästa,
joista' ei ole sopimusta, tulee
sahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vä. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
te. 75c,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.60, puoli jvk. $8.00 ja l»>Ime
VL $1.75.
Tilauksia, joita ei fieuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus oh
Liberty Building, Lome St, Fnhe>
Iin 1038.
Postlosote: Box 69. Sudbory, Ont
Jos ette milloin tahansa eaa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
Jottdkaa uudelleen liikkeenhoitajan
penoonallisella nimelR
;f • " 7,'V. KANNAS'TO,'liik)£eenhoitäja.
M>;Ä; - . ^. fimtte^. . . . . .
' Baivaaja ja Suomen So-rfalidemokraatti
:
^Virallisen sosialidemokratian suh'
tautuminen työväenluokan kumoue-liikkeeseen
ja neuvostovaltaan näh­den
käy yb& ilettävämmäksi kaikissa
maissa.- Ja meidän suomalaiset jo?.
dem. äänitorvet eivät suinkaan tahdo
't38B& snhteessa jäädä jälelle. Niimpä
on yleensä tunnettua.että Suomen So
sialidemokraatti on Venäjän neuvos^
tohallituksen j ^ 'kommunistisen liik-
Iceen mustaamisessa jo monet kerrajt
lyönyt laudalta kaikkein jntistimmat
ponnen, jossa katsotaan toimituksen
rcenetciliien prikulleen «sosialidemok
raatti^ten periaatteitten mukaan» par
jatessaan Venäjän spsialistiista npu.
vo^totasHvaltaa, jos ni^ttjiin joku
heuvostoyaUallej^uosioliinen edustaja
vielä sattuideksyniään Raivaajan tn
levann yhtiökokoukscc.-i ja aiian e<!il
le ottflmsnn.
VitmekRi Rai/iiaia on juhissus e
rään new yorkilaisen räätälin matka
kertomuk«^il, jVka on — jumaJa tii-n
mitenkä — eksyn»-t lähtem/.iin Nei^
yosto-VeriäJäl!^. Täm» riiiitiili kir-jottaa
jatkuvan kirjotussarjan Raivaa
jässa ipeitybiy/MMtäiln^, kuten aina­kin;
ehta-^osialidempkraatit Krjotuk-sesta
käy selville heti, että täm.H so-siaUdemokräattinen
räätäli ci lähte­nyt;
Venäjälle uudestaanräkentömaan
Jipmmunistista yhteiskuntataloutta,
jakaakseen kaikki ne puutteet muit­ten
työläisten kanssa, mitä neuvosto­vallassa
luonnollisesti on lukemattor
mia, vaan hän odotti hänet sosialide­mokraattisten'
ansioittensa perusteel­la
talutettavan k^kenlaisista herkuis
ta •notkuvaan pöytaäri Le-talimme,
surkeasti pettymyksiäan.
Kirjötuksen sävystä näkyy myöskin
selvään, että räätäli meni neuvostota­savaltaan
rikiastumishalussa. Surkeas
ti hän nimiitäTn valittelee kuinka vä­hän
ruplia hän sai ameribalaisilla dol
lareillaan, jotka Hän nähtävästi visu­na
kitupiikkinä pn säästänyt Ameri­kassa
ja toivoi hyvässä lykyssä saa­vansa
neuvostohallitukselta tilaisuu­den
sijoittaa ne visseihin «konsessio"
neihin».
€eriioiBkirjeenv83)taianaan> toimi­nut
tässä asiassa itse new yorkilainen
räätäli, jenka kaunis rouva vielä «to
distaa» kaiken. Ja tämä räätäli näh
tävästi ehti käydä perillä asti, ettei
käynyt kuten Syrjälän, kuri hän läksi
«sotakirjeenvaihtajaksi», että han kä-nuunan,
pauketta peläten palasi jo
Englannista takaisin.
Suomen Sosialidemokraatti kruuna
si mailman imperialistien vihneisim-män
vehkeilyn neuvostovaltaa vas­taan,
kruunaamalla Kronstdtin kapi­noitsijat
ja vertaamalla heitä Pariisin
«kommunaardeihin». Ja ettei Raivaa­ja
jäisi jälkeen «vanhanmaalaisesta»
kaveristaan, sanoa pdllähyttää se lu­kijoilleen
toimituskirjotuksessaan,jos
sa tehdään yhtenveto new yorkilaisen
räätälin kirjotuksesta ja lausutaan toi
mituksen siunaus siinä esitetyille mie
lipiteille: cTunnettuahan on, että Ve­näjälle
vapaaehtoisesti menneet eu-ropalaiset
ja amerikalaiset työläiset,
ovat menneet sinne täynnä uskoa ja
innostusta Neuvosto-Venäjän raken­tamiseen,
mutta-'kaikki tulevat takai
sin, jotka suinkin pääsevät, todistaen,
ettäVenSjan kansantalouden rakenjta-minen
on mabdoton komicaaridilcta'
tunrin alaicena, cUla te on ensikcikin
liian kankea ja saaniat. ja toisekseen
se oni nopeasti tumieltDnat sisalteka-stn,
siksi, etta kaikU virkavaitaa vas.
taan kio^distaVa arrostelu kansan
joukkojen taholta tnkahutetaan vasta
vallankumooksellisena.»
Tämä pn samaa tuttua sosialidemok
raattista neuvostovallan ja kommu­nismin
parjausta, johon eivät edes re
helliset porvarikirjätlijat kehtaa alen
tua, huolimatta siitä etteivät hyväksy
neuvostojärjestelmää eikä kommunis
mia. ' "'
—-o——
• ; jast^vallankumouksellisetkin.^^^^ M
\ ei riitä että vain vanhassa.kotimaassa
löytyy työväen vallankuraoUkBellisen
M' . r . ; liikkeen pärjääjiä, jotka sitä harjoitta
vat sosialidemokratian nimessä, vaan
täytyy näillä homehtuneilla ja likaisil
la aatteilla olla täällä Amerikassakin
, äänenkannattajansa. Tämän likayie
' Tnäripolitiikan äänitorveksi on aina
lämpimästi revisionistisia aatteita
kannattanut-Raivaaja asettunut Vie
13 vähän aikaa sitten toki vakuuiet^
ni/nessäj että «Venäjän neuvostohalli-ynimesä,
että «Venäjän neuvostohalli­tus
ja bolshevismi on tarkoin erotetta
va toisistaan». Samassa kokouksassa
erikoisesti selitettiin mitenkä Tyii-mies
ja toiset Amerikan [suomalaisten
... _ ,i^oV t y ö l ä f e ^ j ^ M e S l i v a t a t a T » '^
'I', * ' ^.s^jttflpteet toisiins^. .Jn,Raivaa
, .vplyotettiiq,,ipi.t^mS^n! niitä eril-
•ii.
Valkoiset
Raivaajan räätäli morkkaa myös
kin hirveästi k^ri ei helivosiofcallltuk-sen
puolesta heti rajallajoltu Varattu
monenlaisia lihapullia J.^'muita new-^
yorkilaisia herkkuja. Itkuun olivat
näiden räätälien: pyyleäf «rötlVäi» he
ti purakahtaneet, kun pantiin syö-mfittn
yksinkertaista talonpoikaiäruo-kaa.
Räätälillä ja hänen rouvallaan
tuli kova ikävä. Valkoiseen Suomeen;
«Ilmotin heti haluavani matkustaai
Suomeen, mutta sitä nämä konunu-nistit
eivät kai ottaneet huomioon kos
ka siitä's^n enempää 6i puhuttu».
Kulnk^ «rpistomalsesti» puo pirulliset
ja raaat bolsfhevikit kohtelevatkaan
new yorkilaista räätäliä ja hänen kau
kaunista rouvaan., jotka ovat «alentu
neet» tulemaan bohjfevikitasaval-taan..."
Nyt ei ole Raivaajallakaan enään
mitään syytä^plla «sekottamatta» neu­vostovaltaa,
bolshevismia I ja' iomSriu-Äia^
feeiiv:-TäSSS «n •Äässulle ja
SyrjälSlte.^tSY5stUpÄ laa­tiakseen
ensi yhtiokofe^
li::'
Suomen lahtariporva-
Suomen laihtariporyaristo joka niin
suurella nautinnplla on ottanut osää
Suomen sisällissotaan 'osaa o^nei-deri
ja vieläpä s^n jälkeenkin mielipi­teensä
rohkeasti lausuneitten tovereit
temme kiduttamis. ja vankila helvet-teihin
tuomitsemiseen ja mikä pahin
ta tuhansien syyttömien murhaami­seen
alkaa nyt huomata erehdylcsen.
sä. Suomalaiset yerihurtat ovat ker
ranltin taas kuten tiaivallista iskeneet
harhaan. LÄhtaripPrvaristo uskoi, et­tä
vallankumouksellinen työväestö
Svpmesta voitaisiin tyyten hävittää
niitten ihmiskunnan historiassa ennen
tuntemattomien hirmutekojen ja hel-
;v!etiIUsten;kidutiJ8fe,)^atelemina.: Tun
usko ei ole kuitenkaan toteutunut, ei
käjijle mitääJn merkkejä blemassa; jo­ka
takaisi, että 88 toteutuisikaan.
Päinvastoin on ollut huomattavissa
entistä voimakkaampi liike, joka on
tähdätty ei ainoastaan Suomen porva
riöton harjoittaman ^verisen terrorin
lopettamisesi, mutta tämän lisälksi
myöskin ,'koko. kaipialistisfn järjestel­män
hävittämiselflii.
Laht&ristpn harjoittamakidtitus on
vain lisännyt proletariatin taisteluin-toa,
se on kasvattanut sen entistä voi
maitkaammaksi ja porvaristoa alkaa
uudelleen pelottamaan. Nyt vasta he
alkavat huomaamaah, että aate, jonka
publestai niin monet urheat Suomen
proletariarmeljälaiset ovat menettä-neetiierikensa;
ei olekaan; "kuollut,-
^flaan että ^e' on' -iiudelleen pystynyt
iSrilleen kokoomaan uusia .sank­koja
"köyhälistöläisiä. Olisi ollut pa-ta
ei olisjijaan niin raaajti kohdeltu,
kun todistettavasti «n tehty, canovat
jo jotkut kaukonäköiiemmät ja epä­toivoon
vaipuneet labtarismin puolus
tajat Mutta se näyttää olevan jo
myöhäistä, sillä vallankumouksellisen
^'oväenliikkeen voimakasta nousua
Suomessa, ei voida enään tehdä ole
raattomaksi.
Antaaksemme lukijoillemme jon
kunlaisen kuvan siitä mitä Suomen
selvänäköisimmät porvarit asioista
nyt ajattelevat lainaamme «Lakimies»
nimisestä julkasusta- rikosoikeuden
professori Allan Serlachiuksen asiaa
koskevan «Kapmavankien armahdus»
nimisen artikkelin joitakin kohtia, jot
ka mielestämme puhuvat selvää kiel­tä.
Kas näin kirjoittaa professori
Serlachius: /
«Kun joku asia kerran on joutunut
väärälle tolalle, onT&itl^ vaikea myö­hemmin
saada korjatuksi. Ja kapina-vankien
asia, jos mikään, joutui mie­lestäni
alun pitäen väärälle tolalle.
Suurin ja seurauksiltaan paSin ereh
dys oli siinä, että ollenkaan ryhdyt­tiin
bikeudeiikäyntiin kapinallisten
koko moniin kymmeniin tuhansiin
nousevaa joukkoa vastaan. On hel­posti
ymmätTettävissä,-että tämä oli
tuomioistuimillemme suorastaan yli-voimainen
tehtävä. Asiain paljous
pakoitti tnrvaiitiimaan ylimääräisiin
tuomioistuimiin, ja sama asiain paljo­us
pakotti näitä ylimääräisiä tuomio-istumia
siihen määrään summaari-seen
oikeudenkäyntimenettelyyn että
tulos — sen myöntänee,jo nykyänsä
jokainen — tuH kaildcea muuta kuin
tasaiseksi ja luotettavaksi'. Lainkäyt­töä
ei syyttä sanota oikeudenjäoksi.
Tässä^i Pljut kysymys tavallisesta,
riköksfesta vamitanahtumasta. joka
jakoi koko yhtefskunnan kaliteen vas-täKKaiseen
leiriin, iouiricaajiin ja lou
kattuifatB.^' Tämän kysymyksen ob­jektiivinen
airbstelu. oli J§en .vuoksi
paljoa i&}k<^mpx.^^^ '^ivallisissa o-loissa,^
ja; sen 'ii?sk'oininen|tilapäisesti
kokppnpantpjpn ylimääräisten tubmip
stuimien haltuun "sen .vilpksi sitä vä-
.hemmin hyvin harkittiik -.Kaikkien
kapinarikosten ' tuomitseminen, . sen
ymmärtää jokainen, olisi käynyt ta­vallisille
tuoiiiiöistuimillemmekin £uo-rastaäh
mahdottomaksi. Oli siis va­littava
kahden vaihtoehdon välillä, jo­ko
oli pantava vain törkeimmät niistä
syytteeseen ja heti armahdettava käik
ki muut tahi uskottava kaikkien tuo­mitseminen
ylimääräisille tuomioistui,
mille Valitettava.on, ettei valittu e-dellistä
vaihtoehtoa. —
Kunka toisin olisiv. tällä haavaa asiat,
jos vallassaolivat heti kapinan tultua
kukistutetuksi olisivat ymmärtäneet
aseman paremmin Ja liman oikeuden­käyntiä
aripahtaneel estm. ^aikki ne,
jotka nyt, olin jö iai)i6a,(lukematto-.
mieri eri • armaMUsten kauttan ofltot-tulleet
päästetyiksi vapauteen..
Luuleeko kukaan, että vankilassa-olp
tällaisissa olosuhteissa on^ oman­sa
muuttamaan vangin mieltä, että
vankilasta nyt päässeet ovat hituis-takaan
yhteiskuntasolidaarisempia
kuin sinne .joutuessaan plivat? Hy­vä
on, jolleivat vankilasta päästessään
ole punaisempia kuin sinne tulless.
Laaja • kapinallisten armahtaminen
misen luonteen, kuten tässä nsaassa
johdonmukaisesti pn-tehty, niin on
pahoin pelättävissä, ettei vähemmin
valistunut mielipide osaa tehdä ero-tusta
valtiollisten ja muiden rikosten
välillä. Se näkee joka pahan teossa
vain rikoksen tämän viheliäisen por<
värillisen yhteiskunnan säätämiä la­keja
vastaan, jonka tekijä oman va­paamman
käsityksensä marttyyrinä
pikemmin on sädekehän kuin ran
gaistuksea'ansainnut henkilö. Sra
vaaran, mikä olisi koitunut siitä, että
valtavin osä'kapinaan osallisista heti
ilman tuomiota olisi päästetty va­paaksi,
olisi yhteiskuntamme —^se
on -amakin minun vakaumukseni —
kestänyt. Sangen epäilyttävältä tun­tuu
sitä vastoin, selviydymmekö kun­nialla
siitä tilanteesta, johon me nyt
olemme joutuneet
Olen jo edellä mielipiteenäni lau
sunut, että pääsyy siihen tilantee­seen,
johon nyt olemmejoutuneet, on
kapina-^jan jälkeen hallituksen, joka
ei käsittänyt tahi ei tahtonut käsit­tää,
että sen menettely luonnon vält-.
tämättömyydellä oli johtava laadul­taan
paljon .arveluttavampiin joukko­armahduksiin
kuin mitä kapinallisten
valtavimman osan armahtaminen iieti
ilman tuomiota olisi tietänyt.
Pactum turpe (häpeällinen sopi­mus)
— muuta ei minun mielestäni
voi sanoa koko tästä valtiollisten piio
lueidemme välisestä kaupankäynnis­tä,
jossa vaihtoesineenä ei oJJut mi­kään
väbempi kuin piketidenhoitom-me
arvonanto ja josta seurauksena
on, että olemme joutuneet siihen
määrin kaltevalle pinnalle, että si-yeellinen
vararikko on uhkaamassa.»
DollaS
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
sadalta lisää.
Yhdysvaltain rahaa ostetaaiu
9
5 Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov A. T mt
- fair Avenue, i ^»
, Kaikki välityksemme numeroon 472 asti ilmnH», - , Suomessa maksetun vastaanottajille. "mottaa pankijj^j
Vanhoja erehdyksiä
ilman mitään oikeudenlcäyntimenette
lyä — joukkotuornitgemisen ja jouk-kovangitsemisen
tuottamiin ylivoimai
siin käytännöllisiin vaikeuksiip kat­somattakin
olisi ollut oikeudelli­suuden
kannaltakin katsoen hyvin
paikallaan.; Mutta kun' asiat ajetaan
niin, että 'edtiskuhniin' väsejn^nustor
enemniistöh myöntämät armahiölkset
saavat oikeistohallituksen aikana lan­getettujen
' luokkatuomioiden korjaa-
Ennen sanottiin ja taidetaan vie­läkin
sanoa, että esim. Balkanin maat
ovat siyistykeltisMti ,^t^
Mutta tässä pnlieessa e^^^
Sillä jos yläluokan Banbraal^tifV^OT^
daan 'pitää ^eit^ valistuksen: heijastajia
na, niin täytyy sanoa, et^"jbäikani-laisten
porvarilehtien esiintymiiien to
distaa aivan samaa tasoa kuin muka
korkeimmalla sivistysasteella olevien
maiden porvarislehdistön. Vieläpä
on esim. Serbiassa oikein virallista
tietä määrätty, ettei sanomalehdet
eaa kirjoittaa missään, muussa hen-^
gessä kilin mitä sivistyneempien mai­den
sanomalehdet Se tahtoo sanoa,
mitä hyvänsä, kunhan vain työläi­sistä
kirjoittavat'yhdellä ja. samalla
tavalla. Hyvänä esikuvana esiintyy
siellä pääministopri Pashitshin lehti,
Straja, jonka syvä sivistyneisyys tie-
^isista työläisistä.puhuessaan puhke
aa esim. seuraavanlaiseen kukkaan:
(Läheisin naapurimme, UnJcari, ol­koon
meidM esikuyanämme. ptta»
kJramni^ b^piä Hoirthystä^^^^^^^^ Ö^^^^^
le jokainen, joka ajattelee kommu­nistisesti!
Giljotinille koinmuni^i-set
ja lapset! Heidän, nimiensäkin täy
tyy kadota mailmasta. Kaikki ulko­maalaiset
on karkotettava rajojem­me
ulkopuolelle, kaikkien kommunis­tien
on oltava raudoissa.» —
Näin välhemmän sivistyneen Serbi­an
pääministerin äänenkannattaja;
Mutta kysyä sopii, onkp sivistyneem­pien
maiden porvarislehdistö ^ntanut
näinä aikoina sen loistavampaa näy­tettä
valistuneisuudestaan? Taikka
onko esim. Suomen viime vuosien
valkoisessa aaiikaritarustossa kyetty
käyttämään yhkän sen hiotumpaa
kieltä punakaartilaisista' tai. tietoisis­ta
työläjsiÄaf;:;;;^^^^
Ja on .otettaya hubmioon «ttä y-lempänä
mainlltuiiii telaan :ei. Serbi­assa
kirjoita yksistään Strajaj tuon
serbialaisen kansallissankarin lehti,
miehen, joka mailmansodassa johdat­ti
kansansa tiettömiin erämaihin lo-pettäen
täten noin 60,000 kansalaisen
hengtp! Ei. Samassa hengessä siel
lä toimitetaan muutkin ^ porvarisleh-det.
Ja, kuten sanottu, muussa hen
gessä siellä ei niitä saa toimittaakaan.
Lehdet näet ei saa «arvostella (de
mokraattista) perustavaa kansallis­kokousta
eikä sisältää mitään uutisia,
jotka suorasti taikka epäsuorasti ovat
suosiollisia koinmunisteille». Tällai­nen
on ihaillituksen määräys. Ja n^e
nepäs sitten kirjottamaan, että työ­läisiä
jahdataan ympäri. maan kuin
villipetoja^ että heitä kidutetaan ja
murhataan ilman raitääö-syytä: tai Jd.
diötufeiä. i Sellaisesta' eifsaa hiiskah-taaläähi-
sellaiheri-'^^^^
sesta aakkauti^ätFrehti;^ • Silraikai]^^
Ri mitä yläl»wl!!ka^54';i)olii«t ja san-'
tahnit'td£evätyy«^hän offjoka maas­sa
oikein ja laillista, kun taas kaikki
mitä työläiset, vaikkapa vainnk. pe­rustuslaillisten
takeiden nojalla te­kevät,
on väärin ja rikollista. Sellai­nen
on sääntö Serbiassa, sellainen on
sääntö myös muissfi maissa;' Miksi
sitten Serbia olisi sen takapäjuisem-pi
kuin mikä muu maa tahansa? ,
Taikka Rumania! Siellä heiluu
diktaattorina kenraali Avarescu, ja
jos Mannerheim taikka jonkun muun
maan kansallissankari tulisi ja sanoi-den
y.m. tapaan. Mutta , i
ama viisas mies/joka ia\J^H
talonpoikia piesiiS i
kykyni, tiesi
tähän vangittujen
kaani
«Orkefflia demokraattina en
^Jninkäanlaista lakkoa».
Tätä tehdessään hän kyliä
li- Vuoden .1919 ,uum«5ta
naan tuomitut sadat työliisf..
kyllä sen todistaa. Matta
ten? Valehtelemisen lahjabiB.
?uuren valtiomiehen suaria ei^i
Varsinkin kun valehtelee ulia"
kaasti kuin • Ruraanian 'm^
«Oikeana dem.okraattina ei hä \
il^atp/pinkäänlaisk -lakkoa>. -r'
tuttujen Jyöläisten nälkälakkai
varsiiilcaiiaT •—
5: i^Än?;?, • Eik5 siini oltl
ijopuhdfuutfa^^liemkseen. Siirt
jr)FJ!, jota monen n,k. tdis-VMfjiB
ma-in jläluokan edunvalvoja mi
van kadehtia.
Tuollaiset kirjotukset, tooHaisEii
heet, tuollainen menetcely sd
mättörainä pidettyjen maiden j!2n|
can taholta todistavat jösmiklid
a on aika päästä siitä harhaloulosl
että joidenkin muiden' maiden d
luökjca olisi millään tavoin im
neempää. Sillä porvaristo on fai4
sa maissa prikulleen samaa, yhtjT
listune'ita, yhtä korkealla'kultttmiil
M. Törmä.
si.hänelle, että kovinpa takapajuises solia .kuten edellä kai on havaittu
sa maassa herra kenraali isännöikin,
niin vastaisi tämä eikä ilman s Jytä
suu poikki, arvon yiiJcaveli; kyllä me
rumänialaiset olemme yhtäTaikamme
tasalla kuin te muutkin! Eikä hän
suinkaan tulisi puhuneeksi liikoja.
Sillä sivist3meiden maiden valkoi­set-
urhot eivät suinkaan 'ole keksineet
mitään sellaista työläisten käsittely­tapaa
mitä ei Rumaniassakin olisi jo
aikoj'a sitten omaksuttu. Sama se on
resepti Rumaniassa kuin. Suomessa
ja muissa -edistyneimmissä maissa
Niinpä on siellä äskeisen pommiat­tentaatin
johdosta, jonka toimeepani-jana
oli 1 (sanoo yksi!) henkUÖ, van
gfttu työväkeä tukuttain, ja kohdel­laan
heitä samaan tapaan kuin työ­läisiä
Ratakadulla ja kaikilla muilla
kaduilla,, missä..'phranpill^^ vain, .oin
verstaansa; -Tällaisi.sja- ppj^arijlisen
sivistyksen näylt^lsta a3fl|uttu| -hjysli"
äskettäin 90 te^dfeiitrtlltöiäSQ
heitä :.kohdeltaisiinvpienempien,.^^^^^^
listen, murhamiesten, •• heyoavärkair
;. Saskatehewanin maanviljelijät 1
pihoiyat ankaran raskaita renl
vastaan. Mutta porvarilliset m
koitsijat, jotka tahtovat päästää t"3
voittöilijat, koronkiskurit ja d
nylkyrit mahdollisimman vähillä i
roilla, selittävät farmareille, d
maan sotavelkoja on vähennettäiii
että maanviljelijäin täytyy saotf^
«osansa» tässä velkojen
Maanviljelijät kuitenkaan eivätt^
do ymmärtää miksi heidän piläiffl
laisen sodan velkoja maksaa; K
ei heille ollut mitään hyötyä, päisj
toin se vei heiltä useilta joko peife^
isän tai yhden tai useampia!
.,;,.V^iiäjäJX' kpmmnnistit; jotb c
.pvati-valmiit.^ifiivaimpaan tuleeii,
lahe)fctän6e.t; jäseniään käikKalle»
seudujiief .-agiteeraamaan' enerlE
toimenpiteisiin ryhtymisen
nälänhädän lieventämiseksi.
(Jatkoa N:röon<43)i
2S,000 ORPOA — • .••.-.Ir
^tään herran huomaan. Lehdessähän on niin paljon
tähdellisempääkin.
. Mitä siis niistä 25,000 rakkaripenikasta.
Mutta entämitä itse nuo 25,000?
Mitä tuumivat he? Mitä tuntevat he? Minkä-
'laisia johtopäätöksiä vetelevät he?
•^v Ovatko he tolkulla koko pykälästä? '
Heistähän vielä monet lepäävät äitinsä kuihtu­neilla
rinnoilla tai ovat enemmän tai vähemmän
hyvänsuovan «hoitajan» holteissa. Ja iäkkäämmät
tokko heistä ovat sen kehittyneempiä, mihin ajatus­toimintaan
mokomista. Kunhan vain saavat huu­taa,
telmiä, tehdä pahaa j a - r —
Siinäpä se'pulma juuri onkin: jotakin myös sau­hunsa.
Niin.
Saattaa olla, että he kukatiesi olisivat piankm
unohtaneet kadottaneensa isangä ja vanhemmat
«veljensä, äitinsä ja vanhemmat sisarensa, niin,
myös nekin. Tietysti se oudostutti aluksi, kun tu­paan
tulleet valkoiset miehet veivät omaiset, eivät­kä
nämä sitten enään koskaan palanneet Kammot­ti
tietysti kuulla, että isä ja veljet oli ammuttu jos­sakin
metsänreunassa taikka että he oli viety johon­kin
kauas ja siellä kuolleet. Vanhakos sitä tarvit­see
olla ymmärtääkseen sanat «kuollut» ja «tapettu»
seka kauhun ilmeet jälkeenjääneiden omaisten tai
tuttavien kasivoilla. Tietysti kävivät vilun väreet
t7S'SÄäat" o t t i ; ; t vapauttajat Uokyynelih pitkin selkäpiitä sitten jälkeenpäin nähdessään vaW
tut» kjian asuKKaai oui^at^^^^^ ^ ^„ mai-'.'koisien {liikuskelevan kotoisissa askareissaan ja e-siintyvän
aivan kuin ei olisi mitään tapahtunut,
vaikka olivat tappaneet niin ja niin mofttaisaä, vel­jeä,
äitiä ja siskoa. Kummastutti jopa vallan ta­vattomasti.
Itse kakarat kun nimittäin olivat äina
olleet vaarassa pieniramastSkin pabanteosta saada
selkäänsä. Ja kuitenkaan ei näille ollut tapahtunut
mitään. Päinvastoin olivat ikäänkuin entises­täänkin
herrastuneet ja ylpistyneet. Ja jopa toi-'
sieh rintaan oli ilmestynyt jokin korukin, jokin
himphamppu, jota vanhemmat sanoivat" kunnia­merkiksi.
Kunniamerkki isän, äidin, veljen Ja sis­kon
tappamisestako? Mistäs muustakaan. —
Pikku silmien ohi vieri niin paljon kaikellaista
Ja sitten käännetään iehtea ja ne 25,000' jäte- sellaista, joka oli omiaan oudostuttamaan, niin, jo- palani, niin, herra hyvästi varjelkoon: missä tilassa! mielihdrmi, jota täysi-ikäinen ihminen tuskin te
— Mitähän, jos mä mainitsisin tuostakin? tuu­mii
kiltin valkoisen porvarilehden vielä kiltimpi ja
-««^aValkoisempi toimittaja, joka on saanut vapaudenris­tin
kirjotuksista «Pois tarpeeton hentomielisyys» tai
«Punainen helvettiko, vaiko valkoinen vapaa, suuri
Suomi» jne., joskaan ei sen kummemmista sankari­teoista,
— Mitähän, jos mä panisin tuonen leh­teen?
tuumii hän, kuten sanottu, seiaillessakn nip­pua
yleisiä uutisia ja erikoisesti silmäillessään muu-datta,
jossa varsin lyhytsanaisesti ja viileästi huo­mautetaan,
että «kapinan» johdosta on sattunut sel­laistakin,
että 25,0000 lasta on joutunut orvoksi.
Oikeastaan ei asia liikuta häntä vähääkään, sil­lä
työläiskakaroitahan ne ovat ja hänestä on sa^
man tekevää onko näillä sattumalta vanhempia tai
ei. Mutta kun lehdessäkin nähtävästi on tilaa, ker-
^s;4aaiskset valkoisten ihmesankarien uroteoistakin
kun alkavat olla niin samanlaisia: kuinka «meidän
pojat» löivät pakosalle kymmenen kertaa vahvem­man
roistojoukon, kuinka yksi ainoa valkoinen van-gitsi
koko punaisen komppanian ja kuinka vapaute-
. f i,'*^-.. i.i.._4. ..»v^nnf nonanHninti ilokvvnellh
vastaan (mutta perivät leivästä 5 markkaa ja mal­tolitrasta
toisen mokoman) jne., joten niitäkään ei
ilkerte panna lehteen muuta kuin muodon vuoksi,
niin ~ miksipäs ei palstan, täytteeksi yhtähyvin
noitakin 25,000 orpoa kuin^JoUkin muutakin va-hemmän
tärkeätä? •'^^•^-'l .
Ja sitten ottaa hän tuon vähäpätöisen uutisen,
varustaa sen yhtä vähäpätöisellä otsikolla, ja nim
on lehden valkoinen valioyleisö seuraavana paivana
pakotettu vilkaisemaan siihenkin.
— Hra, tuumii se, vai on niitä orpojakin 25,000.
Kylläpä on noita pahuuksen punaisia kaatunut
Mutta arvasihan sen, kun meidän sakki kerran otti
ja näytti. Hm.
pa suorastaan kammottamaan. Ja sitten se ikävä,
kun eivät omaiset palanneet. Eihän se ollut leiljk^kiä.
Mutta hiljalleenhan se kaikki sittenkin ehka^ olisi
painunut unhoon.
Ellei olisi ollutHjiin monta muuta muttaa.
Niinkuin nyt näikä esimerkiksi.
Hirvittävä, yhtämittainen, herkeämätön nälkä.
Eihän sitä* ennenkään oltu herkuteltu. Nälkää
oli kyllä nähty monesti ennenkin. Mutta ei tällais­ta
tavatonta, loppumatonta nälkää, joka oli alkanut
siitä hetkestä, jolloin valkoiset veivät omaiset. En­nen
oli saatu sentään aina jotakin lainaksikin, ja jos
käytiin kerjuulla, mikä ei sekään ollut harvinaista,
niin ilmestyi pussoseen pala sieltä toinen täältä.
Mutta nyt. Nyt ei ollut missään mitään. Nyt
ei annettu mistään mitään.
Tuttavat näkivät itsekin nälkää. Harva se inok-ki
tai asumus, jo^a ei olisi halla käynyt Lähes
jokaisesta työläiskodistahan olivat valkoiset raa"han-neet
jonkun perheen jäsenistä tai kaikki -Ja riitti
kun vain pistäytyivätkin. Heti oli koko asamlis ^Uift
kirottu. Kaikki loppuij mitään *ei saatu.
- Paremmissa ihmisissä taas, valkoisissa. Teifvii^
saasti kun aikanaan kartoit Kaukaa jö^huudettiin
sinulle hirveyksiä: V
— Roistopenikkal Punaisten poikan^! Ö sel­laiset
ruokaa taYvitsel "Eipä sitä ole leipää liiaksi
ihrnisillekään! Mene pyytämään — isältäsi helve­tistä
! Sinne joutaisit "vaisin "hyvin sinäkin! Väi
tässä rosvojen kakaroita ruokkimaan! Jopas!
Ja ellet ajoissa livistänyt, sait potkun tai selkä­saunan
tai molemihat
Niin että unohda siinä sitten. Ikäänkuin nälkä
olisi jotakin jonka noin Vain unohtaa — rupeamal­la
nakkelemaan lumipalloja tai olemalla päällään
pystyssä esimerkiksi. '
E-hei, ei siitä mitään tule.
Ja kun kaikki asiat ovat kiinni toisissaan: kun
nälkä alkoi siitä hetkestä, kun valkoiset veivät isän
ja ehkä myös muut iäkkäämmät omaiset joista ei
missään tapauksessa palannut kaikki, ja jos kuka
Entisensä varjona, luuna ja nahkana, sairaana ja
viheliäisenä ja — nälkäisenä, vielä kymmenesti näl-käisempänä
kuin kotona olleet Kun yhtaikaa jos­takin
kummallisesta syystä tapahtui^kaikki: alkoi
nälkä, isä ja veljet tapettim, varakkaiden ovet sul­keutuivat,
alkoi sataa solvauksia, katsottiin kieroon,
kuritettiin. Ja kaikkien köyhien laita oli eamallai-nen.
Kaikkien, kaikkien, kaikkien!
Niin oli sitä suorastaan mahdoton unohtaa.
Päinvastoin. Kaikki nämä merkilliset seikat ve-restyivEt
päivä päivältä. Jokainen nälkämtnuutti,
jokainen loukkaus, jokainen potku ja isku, kaikki
nämä palauttivat mieleen ei ainoastaan nykyhetken
kurjuuden vaan myös sen alkulähteen: valkoisen
terrorin ja—vaTkbiset terroristit. Ne, jotka tappoi
vat isän ja veljet, ne, jotka raahasivat jonneldn äi­din
ja sisaret, ns pvat ilmeisesti alhe-atteneet nälän,
ne ovat syypälölkbko oTinettöinuuteen.
maakaan,,ei varsinkaan, jos hänellä on vapsB
risti rinnallaan, niin on otettava huomioon, että
lainen pikku punikki sentään aina kasvaa, joskja
viisastu. S.ts. ei tule vallassaolijoita kohtasj s
lempeämmäksi. Kasvaa ikäänkuin kiusalla.
Kunnes jonakuna päivänä ilmestyy iän;»^
jen tappajan ja nälkäännännyttäjän nenän al'e}^
kun täysikasvuisen «hulikaanin» lailla mnttJ
luisevampi nyrkki. ^
Eikä nouse ainoastaan yhden, vaan kaMe^
menen viidentuhannen orvon kostoakihelmoivi'nt
kit. . •
VALKOINEN TERRORI: «KUOLEMAN
( KARTANOT».
NHSntyville Telfille
'Siinä p M u kärsijän feUöraviivainen »Titta asral- Tennlioon ette häivy, nyyhkijat siellä .
perikadon ja kauhun ja onnettomnud n y ^ '
te, jotka ijoiputte ristin ja tuskan tieiJa ,
ja näätteifyovelit rankaisematto tyossa.
Ei, ei tuliat kertaa, pääsinpäivänne koitti* _^
joslcöhta sen nousu on vitka, Jöskoh»^
Sama ylhä aatehan maailmaa halöoittaa,
•mi leiriemie barmaudessa nyt biipyy-
:Saraa kannastashan maailman
uii tbidätBn nosti pyovelivaltoja "^»J^f
jo käyhän ympäri mailinaa kamppa«°
min alkusoittoa taistonne ainoastaan.
P4inavaättelieii nostain, mi
käy eespäin rynnäten ^^^^^
Vihurulvova myrskyn-ön loihtinutjnj^
läämäärään poljetutkohta jo paase
linen johtopäätös.
: Ja ne, jotka tappavat, kiduttavat, Iciusaavat nä­lällä
mintfa, meitä "kaiikkia, ne o^vat pahoja ihmiisiä.
^iita ei eoVi rakastaa, l^e ansait&gvat saada iian-gäistulcen.
^Ne'övatv^^
Siinä hänen tbinenjbhtöpäatöksensä.
Eikä sitä sumkaan lievennä papin eikä opefttajan
hänen päähänsä takoma läap^iudenpppi. Kun pap­pikin
on lahtari. Kun opettajakin ph laihtari. Kun
suunnilleien kaikki pisremmat ihmiset ovat lahtärei-ta.
"Kua kaikki ovat bllecft mukana tappamassa, "ki­duttamassa,
näännyttämässä liälkaän.
Ei. Kauhun, pelon, kaipauksen, murheen ja nä­län
riuduttaman pikku paärian raihnaassa rinnassa
ei täyttymättömän näläntunteen rinnalla ble muuta
kuinyksi äinöa muu tunne r vihan.
Sen vallassa on^hän varmaan monesti viäivihkaa
heristävä kylläkin naurettavan pientä, siniveristä
mutta ei periaatteessa niinkään Vaaratonta nyrkki»-
•\ään^' • • ...
Sillä vaikka hän nyt vielä on miltei humoristi­sesti
vaikuttava rääpäle, jonninjoutava jumalan-näöös
;';^'"^''Mit^
l i i i i i "
osoitti
"syyttä
vanhei
miksi­kin
h?
, . tai lu
juntta
8.0. kc
• nut
Sita
jestel
sinkin
aivan
honsa
Itiulee
kisi ö
säyttä
. Mutta
Kpäl
läänt
matta
lansij
kureil
lä m
ten
kaisE
Ten
a^aj
hin
remp;
lisen
vät
• tien
lisinl
• siinä
-ta he
ankii
oiket
tniva
päämäärään
teijs'^
Pian herroina herjatut luokat on
ja silloin taittuva on myös
ota murtuva kuolon ja laantuva s
Oi unhoon ette häivy, te, nääntyvät